SM-kilpailut Ollin ja Tuulan näytöstä

SM Liigassa tiukka Play Offs – TSK voittoon!

Juniorit EM-kilpailuissa

Uusia ja parempia halleja

Squash 2016 – Tavoitteena Olympialaiset

Tommi Tapolan squashkuvat oste�avissa hallille, työpaikalle tai ko�in – myös valmiiksi kehyste�yinä. Tiedustelut tommi@cc-tukku.com

2 093

Päätoimittajalta | Juha Saarentaus

PäätoimittajaJuha Saarentausjuha.saarentaus@squash.fi

TaittoTomi Niinimäki

Tätä numeroa avustivatLeo Hatjasalo, Markku Hyrske, Jarkki Jaak-kola, Jarmo Karjala, Ulla Knus, Heikki Ko-nonen, Kari Laurikainen, Riku Mehta, Juha Moisio, Anssi Mää� änen, Tomi Niinimäki, Pe� eri Repo, Poku Salo, Saara Saloranta, Tommi Tapola, Lauri Taras� , Jari Tuomi, Olli Tuominen, Lo� a Vuorela.

JulkaisijaSuomen Squashlii� o ry,Radiokatu 20, 00093 SLUpuh. (09) 3481 2400fax (09) 3481 2411

Ilmoitukset, aineistot jaosoitteenmuutoksetSuomen Squashlii� oTj Markku Hyrske

JuttuehdotuksetPäätoimi� ajalle

PainoPaintek Pihlajamäki Oy, Helsinki

ISSN1795-6528

EtukansiTurun Seudun Squashia edustava Aurora Vikström. Kuva Pe� eri Repo.

Seuraava numero postiluukuistasyksyllä 2009.

Päätoimi� ajalta 3Puheenjohtajalta 4Toiminnanjohtajalta 5Suomen Squashlii� o � edo� aa 6-7Päivyri 8-1019 EM-kilpailut 11Konosen kolumni 12Squashia Skotlannissa 13Miehiä huipulla 14Naisia huipulla 15Nicksinurkka 16-17Liigakuulumisia 18-19Joukkueiden EM-kilpailut 20-21SM-kilpailut 22-23Hauska päivä Merihaassa 24-25Lajin persoonat 26-27Squashia mailapelikurssilla 28Squash-Uu� set 24 vuo� a si� en 29Jou� laisuuden voima 30Uusia ja uudiste� uja halleja 31

Squash-lehti on Suomen Squashliitto ry:n jäsenjulkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kauden päätteeksi kannattaa katsoa vähän peruutuspeiliin. Mistä lähde� in ja mihin pääs� in? Tähän saa mainion läh-tökohdan lukaisemalla läpi tämän lehden sivulta 8 alkavan Päivyrin, jonka Jari Tuomi on taas koonnut meille. Jarin havainnot kauden tapahtumista Squashmaailmassa on kirja� u alas taitavan � iviis� ja teräväs� pienillä mausteilla lisä� ynä. Päivyri alkaa viime marraskuulta ja loppuu toukokuu-hun. Väliin mahtuu siis puolisen vuo� a. Mihin sinun Squash- harrastuksesi, pelisi ja taitosi kehi� yi tuona aikana? Mitä Jari kirjoi� aisi jos hän kohdistaisikin aika-ana-lyysinsä juuri sinuun tai seuraasi?

Viimeisen puolen vuoden aikana on suomalaiseen Squashken� ään noussut tuulenvire� ä. Lajin perusrakenteita on jo pidempään pide� y kasassa sitkeäs� ja sa-malla on luotu pohjaa uudistumiselle sekä kasvulle. Sukupolvenvaihdoksiakin on ta-pahtunut ja niitä on edessä vielä lisää. Nyt on aika ase� aa tavoi� eita tulevalle.

Ase� amalla tavoi� eita mahdollistam-me kehityksen. Tavoite on se � la johon haluamme päästä. Tavoi� eiden tulee olla haastavia mutta realistisia. Urheilussa

Tavoitteita

tämä tarkoi� aa sitä, e� ä pyrimme pa-rantamaan suoritustamme ja pärjäämään paremmin siellä missä sitä mitataan. Realis� nen tavoite ei ole se, jonka saa-vu� amisen � edämme olevan mahdollista. Realis� nen tavoite on pidemmällä.

World Squash Federa� on on ase� anut tavoi� eeksi Squashin saamisen mukaan vuoden 2016 Olympialajiksi. Tavoite, jonka saavuttamisen eteen tehdään järjestelmällistä työtä ja joka kasvaa yhä realis� semmaksi sitä mukaan kun tuota työtä tehdään. Yhtenä osana tätä työtä on ollut sitou� aa maailman Squash-pelaajat ja organisaa� ot mukaan tavoi� eeseen.

Kesän vielä ollessa alullaan voimme asettaa omat tavoitteemme ja jatkaa työtä niiden saavu� amiseksi. Pelaajalla tavoite on tässä vaiheessa usein fyysinen. Peruskuntokausihan aukeaa juuri edessä. Tavoi� eeseen voi lisätä myös lajissamme tärkeää henkistä kestävyyttä. Samoin yksilölajimme sosiaalisuus on hyvä o� aa mukaan tavoi� eisiin. Squash on harrastus, johon kuuluu ja joka tarjoaa ak� ivisen seuratoiminnan. Tämä ak� ivisuus lähtee harrastajista, jotka muodostavat toimin-

nan. Oletko ase� anut tavoi� eesi lajissa myös sosiaalisen toiminnan osalta?

Henkilökohtaisten tavoi� eiden lisäksi seurojen tulee ase� aa tavoi� eita, jotka mahdollistavat positiivisen kehityksen. Niin myös lajin kattojärjestön tulee toimia. Toimintakenttä on astumassa askeleen eteenpäin. Nyt on aika ase� aa ja tarkentaa suunnitelmia urheilullisten tavoi� eiden lisäksi myös toiminnan osal-ta. Liiton osalta tähän ken� ään kuuluu alueorganisaa� oiden ja varainhankinnan käynnistäminen jo kohentuneen medianä-kyvyyden lisäksi.

Juha SaarentausPäätoimi� aja

4

puheenjohtajalta | Leo Hatjasalo

Positiivinen viresquash-rintamalla

jatkuu!

Tampereella huh� kuun lopussa pela-tut lajin neljännetkymmenennet (40!) Suomen mestaruuskilpailut keräsivät en-nätykselliset 144 osano� ajaa. Espanjassa käydyissä alle 15- ja alle 17-vuo� aiden Euroopan mestaruuskilpailuissa Suomi otti puolestaan squash-maana yhden tärkeän harppauksen eteenpäin, kiitos nuorten kovatasoisten pelaajiemme. Vaikka kotimaan mestaruuskilpailussa palkintopallille nousivatkin lähes tutut nimet, oli varsinkin miesten sarjojen run-sas osano� ajamäärä posi� ivinen merkki tulevaisuudessa mahdollises� kiristyvästä kamppailusta.

Naisten sarjoissa kilpailijoiden määrä (noin 20!) herätti puolestaan aihetta suureen huoleen. Lajin pariin tulisi pian houkutella paitsi yleises� uusia nuoria pelaajia, myös erityises� ty� öjä ja naisia. Tässä yhteydessä näen, liiton lisäksi, lajin parissa vuosia pelanneiden naiskilpaili-joiden roolin äärimmäisen keskeiseksi ja tärkeäksi. Uusien ty� öjen ja naisten saamiseksi lajin pariin haluankin haastaa kaikki Suomen squash-naiskilpapelaajat ja -harrastajat puhumaan lajin puolesta; Kertomaan lajin monipuolisuudesta, vaikutuksista niin ihmisen fyysiseen kuin henkiseen terveyteen sekä lajiin lii� yvästä monipuolisesta sosiaalisesta toiminnasta. Uskon, että näiden naisten avulla me onnistumme vihkimään uusia pelaajia lajin pariin.

Muutaman puheenjohtajakuukauteni aikana olen vähitellen päässyt sisälle suomalaisen squashin yleis� laan ja sen sisäisiin rakenteisiin. Paneutuessani squashliiton toimintaan ja sen rakenteisiin olen ilokseni saanut huomata, e� ä liiton

takana on ak� ivisia toimijoita ja moni-puolista osaamista. Nämä ihmiset ovat lajin puolestapuhujina eri� äin tärkeässä asemassa.

Olen saanut johde� avakseni hyvän ja aktiivisen hallituksen. Näin ollen, olen aivan varma, että pystymme yhdessä tehostamaan liiton toimintaa ja paran-tamaan squashin asemaa suomalaisen urheilun kentällä. Kehityksen edellytys on krii� nen tarkastelu. Liiton strategiaa ja toimintoja on arvioitava ja tehtävä tämän arvioinnin perusteella liiton ”toiminta-suunnitelmaan” mahdollises� tarvi� avia korjauksia ja muutoksia. Olkoon tämä yhteinen haasteemme.

Hyvänä esimerkkinä lajin posi� ivisesta vireestä pidän Tampereen SM-kilpailuja. Kilpailun järjestelyt olivat onnistuneet erinomaises� ja kertovat siitä, e� ä lajim-me parissa on monissa kaupungeissa ja seuroissa halukkaita ja taitavia toimijoita. Tämä, jos mikä luo uskoa tulevaan. Yhteis-työllä voimme saada aikaan merki� ävää parannusta lajin tämänhetkisessä � lassa. Squash kaipaa merki� äväs� lisää näky-vyy� ä mediassa ja ennen kaikkea uusia, innokkaita lajin harrastajia. Tähän tähtää myös yhteinen globaali haasteemme – Squash, olympialajiksi vuonna 2016!

Toivo� ava harrastajamäärien merki� ä-vä kasvu kääntää katseet maamme yksi-tyisiin squash-halleihin, niiden tarjoamiin � loihin ja palveluihin sekä � lojen kuntoon. Halliyri� äjiä on myös pyri� ävä tukemaan paitsi hallitoiminnan jatkuvuuden takaa-miseksi, ennen kaikkea sen liiketoiminnan tehostamiseksi ja turvaamiseksi. Toimivat harrastusympäristöt ja niihin lii� yvät pal-

velut sekä posi� ivinen meininki kannusta-vat varmas� uuden innokkaan harrastajan jatkamista lajin parissa ja vetävät lajin pariin myös uusia kokeilijoita.

Viikko 21, maamme virallinen squash-viikko herätti runsaasti kiinnostusta ja kannustusta. ”Joka Paikan Squash” sai ansaitsemaansa medianäkyvyy� ä ja siten posi� ivista huomiota monelta taholta. Viikon aikana Suomen squashlii� o haastoi kaikki maamme squashseurat, -hallit ja lajin harrastajat keräämään uusia pelaa-jia. Tämä haaste jatkukoon! ”Joka paikan squash” sopii kaikille!

Tämä kevät on ollut onnistunut avaus kansalliselle Squash 2016–haasteel-lemme. Kiitän vilpi� ömäs� teitä kaikkia lajimme puolesta ponnistelleita.

Toivotan teille kaikille, squashin ystäville hyvää kesää ja pysyvää intoa harrastaa, osallistua ja tukea lajiamme. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Leo HatjasaloSuomen Squashliiton puheenjohtaja

Squash-kentiltä on pitkin kevättä kuulunut hyviä uutisia.

2 095

Tekevällesattuu

Toiminnanjohtajalta | Markku Hyrske

Edellisessä Squashlehdessä päätoimit-taja Juha Saarentaus herä� minut, kun o� esille Maailman Squashin Päivän. Tällä kertaa se oli nime� y SQUASH 2016 –päi-väksi WSF:n olympiahankkeen mukaan. Tämän seurauksena päivän ’ympärille’ Lo� a Vuorelan ja Poku Salon kanssa suun-nittelimme Squash2016haaste -viikon suomalaisen squashin piristämiseksi ja viikko 21. ma-su 18.-14.5. aiheuttikin posi� ivisia asioita.

Yksilötasolla tapahtui mm. se, että ’Haastajat’ saivat väkeä ken� lle ja tutus-tuivat uusiin tai jo lope� aneisiin kössä-reihin uudella tavalla. Hienointa oli, e� ä parista haastetusta eh� viikon kuluessa tulla haastajia eli rekrytoidusta tuli rek-rytoija. Eri ikäisten ystävien, tu� avien ja lope� aneiden kaverien kiitos tuntui hy-vältä ja kannustavalta ja tätä rikastu� avaa kokemusta en ainakaan minä unohda.

Seurojen Squash2016haaste –viikon tempaukset olivat erilaisia ja mielen-kiintoisia, mu� a rapor� t ovat tätä kirjoi-te� aessa vasta tekeillä. Seuroista olivat liikkeellä ainakin ESRC/Espoo, HSK/Hki, KSQ/Kouvola, LahtiSq/Hollola, MiSq/Mikkeli, OSK/Oulu , SQ-88/Espoo, SqK/Kuopio, TSK/Tre.

Seurattomista halleista liikahti JPJ Liikuntakeskus Oy/Riihimäki. Villeistä harrastajista ak� voituivat ainakin Arto Myn� nen, Pekka Belitz, Paul Westerlund ja Sami Lindell.

Hankeviikon aikana tuli mieleeni usein kiehtova budolajien viisas tradi� o, jossa ’pelisääntöjen’ mukaan ylempi ’vyö’ tai

’dani’ vetää treenit alemmille. Jos opastat kaveria, jäsennät omaa ajatustasi ja sitä kau� a kehität myös omaa suoritustasi, ja jokaisella meillä on jotain hyvää an-ne� avaa lähimmäiselle. Miksi emme sitä tekisi ?!

Heitänpä siis pohdi� avaksi asian kaikille lukijoillemme. Miten tämä asia voitaisiin soveltaa squashissa maajoukkue-, seura-, harjoitusryhmä- ja peliporukkatasolla – järjestelmänä ja yksilötason toiminta-na – ei siis höpötyksenä, e� ä: ’Jos joku seurasta tekis...!’ Seura ja jopa Lii� o (!) koostuu vain meistä ihmisistä, joista asat lähtevät !

JokaPaikanSquash

Maailman Squashin päivän ideoita Lotan ja Pokun kanssa pyöritellessä tuli mieleen vaahtomuovisten Minisquash-pallojen hyödyntäminen ulkona ja niin syntyi innovaa� o JokaPaikanSquash.

JokaPaikanSquashista ja Olympia-hankkeesta 2016 oli erilainen, siis rento ja toiminnallinen julkistustapahtuma

keskiviikkona 20.5. klo 10.00-10.30 SLU-talolla. Se meni ydinosaltaan eetteriin n. sekunnin viiveellä Kurt Linderoosin kännykkäkameran ’streaminginä’. YLE 1:n Urheiluruutu esi� mainion koosteen SQUASH 2016 –päivän iltana lauantaina parhaaseen aikaan klo 20.50 pääuu� slä-hetyksen jälkeen.

Urheiluruutua yleensä seuraa yli puoli miljoonaa katsojaa, ja pätkä aiheu� kin he� ’liikehdintää’ niin squash-, ope� aja- kuin urheilujärjestöväessä. Tapahtumasta olennaisin voidaan ’monistaa’ muillekin suurille squashpaikkakunnille uusina jul-kistustapahtumina yhteistyössä seurojen ja hallien kanssa.

On onni, e� ä Pj. Leo Hatjasalon koke-mus liike-elämästä on nyt tarjolla, jo� a avautuvia mahdollisuuksia osaamme hyödyntää systemaa� ses� – hosuminen voi pilata paljon. JokaPaikanSquashista teemmekin lähipäivinä kokonaissuun-nitelman ja siis tuo� een, joten perästä kuuluu...

Markku Hyrske

6

Squashliitto tiedottaa

Kauden 2008-2009 squashtekijä

Squashliiton historiassa jaettiin en-simmäistä kertaa kauden squashtekijä – palkinto. Tämä palkinto luovutettiin SM-kilpailuiden yhteydessä Tampereella ja ansaitus� palkinto ojenne�in ESRC:n luotsina vuosien ajan toimineelle Jarkki Jaakkolalle.

Kriteereinä tälle valinnalle ovat:- henkilö on osoi�anut reh�ä ja reilua käytöstä pelikentällä ja sen ulkopuolella- henkilö on omalla käytöksellään ja teoil-laan edesau�anut posi�ivista squashku-vaa niin squashväen, suuren yleisön kuin mediankin silmissä- henkilö on tehnyt yksi�äisen merki�ävän teon ja tai työskennellyt pitkäjänteises� squashkul�uurin kehi�ämiseksi- henkilö on pelannut ainakin kerran ku-luneen kauden aikana squashia

Jarkin kohdalla nämä kaikki kohdat täy�yvät kirkkaas�, joten palkinto ei olisi voinut osua paremmin. Onni�elut Jarkille koko squashväen voimin!

Seuratukea squashseuroille

ESRC palkkaa ensimmäisenä squash-seurana Suomessa Opetusministeriön pilo�seuroille suunnatulla tuella kokopäi-väisen nuorten valmennuspäällikön.

Tukiraha 1.250 € / kk kattaa vajaat puolet palkkakuluista työssä, joka tukee voimakkaas�, mu�a pitkäjänteises� laa-jennu�a seuran nuorten ja lasten ohjaus- ja valmennustoimintaa.

Seuran tukiorganisaa�o on kunnossa ja erityisen luote�ava. Innova�ivisuu�a hankkeessa lisää yhteistyösuunnitelma Tapion Sulan kanssa.

Toiminnan ja talouden kannalta suunni-telmat ovat haasteellisia, mu�a realis�sia ja tuovat toteutuessaan suuren kehitys-askeleen ESRC:lle ja koko suomalaiselle squashille.

KSQ jatkaa moniarvoista toimintaansa hienolla Täh� Squash hallillaan, nyt ai-kuisten palveluun panostaen. KSQ on jo vuosia ollut Täh�Squash-hallin vuokraaja talkoovoimin - hallioperaa�ori, joka hakee voimakkaas� kasvua Kuusankoskella suo-jellussa en�sessä elokuvatea�erissa.

Innova�ivinen aikuisten hyvinvoin�in ja seuran jäsenmäärän lisäykseen ja tekijäresursseihin tähtäävä hanke on mielenkiintoinen, josta toivon mukaan kuulemme paljon lisää. Se on malli, jota useat squashyksiköt voivat hyödyntää lähes sellaisenaan.

Tukea saanut hanke on squashissa ny-kyisin harvinainen, kun siinä tarjotaan ta-valliselle aikuiselle mahdollisuu�a aloi�aa ohjatus� ja harrastaa lajia organisoidus� ja edullises�. Suunnitelma on kokonaisuu-dessaan toimiva ja realis�nen.

Kuusankoski ympäristöineen on koke-nut työ�ömyy�ä ja aikuiset kaipaavat pi-ristävää toimintaa, joka tarjoaa sosiaalista, fyysistä ja henkistä hyvinvoin�a.

Liiton ansiomerkkejä myönnetty HSRC:lle ja HSK:lle

HSRC Pronssit

Jarmo Karjala- Monivuotinen maajoukkuepelaajien tukija, HSRC:n liigajoukkueen kapteeni

Karri Kauppi - HSRC:n hallituksen sihteeri 3v

Iiro Salonen - HSRC:n hallituksen jäsen 2v. HSRC Cup ja Dunlop Cup kilpailujen johtaja, 2006 Sm-kilpailujen, juniorivalmentaja

HSK pronssi

Mickael RundmanHSK:n puheenjohtaja

’Micke’ on aloi�anut squashin 1980-luvulla ja on jo silloin tuo�anut squashin “hupivideon” osin digitaalisena, Larun Nahkahousun�en ’lasikentältä’.

Viimeaikaisista ansioista merkittävin on kaikille avoimen Ma-To klo 11 Hotelli Pasilassa (maanantai-torstai)-nelinpelitoi-minnan vetäminen vuodesta 2002.

Suomen Squashliitto uusii organi-saatiotaan

Liiton hallitus selkiy�ää toimintojaan pe 12.6. pide�ävässä työkokouksessaan SLU:ssa.

Päämääränä on tehostaa työskentelyä ja kohdentaa vastuita siten, e�ä päällek-käisyydet minimoidaan, ja että seurat �etävät kehen o�aa yhtey�ä eri asioi�en �imoilta. Työn tulokset raportoidaan ne-�ssä ja sähköpos�na seurojen antamiin osoi�eisiin sekä syksyn ensimmäisessä Squashlehdessä.

Squashliitto kouluttaa

Liiton toimisto järjestää seuroille, hal-leille ja eri yhteisöille koulutusta mi�a�-lauksena omalla ko�hallilla. Suosituimpia ovat olleet arki-iltojen tapahtumat (TA-SON I sisältöjä)

- 1-2-tason tuomarikoulutukset (3 h)- Squashin tekniikkaopetuksen perus-

teet (3 h)- Lasten squashohjauksen perusteet

(4 h)- Lasten taitomerkkisuoritusten valvo-

jan koulutus (1 h) - ilmainen

Seuroille osano�omaksut ovat 20 € / henkilö ja muille sopimuksen mukaan. Pake�in kuuluu kirjalliset materiaalit.

Pyydämme toiveita lyhytkurssien aiheis-ta ja ajankohdista.

Squashliitto konsultoi

Seuratoiminnan kehittämiseksi jär-jestämme tapaamisia, joissa yhteises� sovitun aihepiirin pohjalta pohditaan seuran kehitysmahdollisuuksia ja käytän-nön toimenpiteitä. Tukena ovat koetellut eri squashyksikköjen ja muitten lajien esimerkit. Muita asiantun�joita hyödyn-netään tarvi�aessa, mm. SLU -alueiden henkilöt, mui�en seurojen vetäjät. Palvelu on seuroille maksuton.

Kauden squashtekijä Jarkki Jaakkola.

kuva

: Pok

u S

alo

2 097

Mikäli hallissa ei ole toimivaa seuraa, voimme yhdessä hallin johdon kanssa poh�a, miten toiminta voisi käynnistyä. Seura on hallille tapa delegoida kilpailutoi-mintaa ja asiakashankintaa, lisätä harras-tamista, viihtyvyy�ä ja liikevaihtoa.

Uusien squashkenttien suunnittelu, ken�en remontoin� ja hoito ovat moni-tahoinen haaste ja Liiton toimisto au�aa asiassa, jos mahdollista. Verkostossamme on myös asiantuntijoita, joita voidaan hyödyntää. Kun kyse on kohtuullisesta ajankäytöstä, konsultoin� on ilmaista.

Juniorivälineet liitosta

Juniorimailat ja pallot ovat todella toi-miva apuväline lasten squashin opetuk-sessa ja lajin aloi�amisessa. Lii�o tarjoaa mahdollisuuden tilata juniorivälineitä edulliseen hintaan. Tarkistakaapa samalla löytyykö halliltanne pallovalikoimasta kaikki käyte�ävissä olevat junioreiden/harrastajien pallomallit! Tilaukset toimi-tetaan pos�ennakolla ja hintaan lisätään pos�kulut.

Dunlop Junior-maila 33 €Suojalasit, Dunlop 25 €Juniorimaila ja kaksi palloavalinnan mukaan 38 €12 pallon laa�kko, pallonmalli valinnan mukaan 35 €2+2 palloa valinnan mukaan 15 €

Pallovaihtoehdot ovat: Minisquash (lasten iso vaahtomuovinen pallo), Max (aloi�elijan isohko, kimmoisa sininen pallo), Progress (taitavan harras-tajan pisteetön musta pallo)

Lauri Tarastin Nuorisosquashin kannustuspalkinto JSK:lle

Nuorisosquashiin kannustuspalkinto Squashliiton keväisessä lii�okokouksessa liiton kunniapuheenjohtaja Lauri Taras� ilmoitti perustavansa Nuorisosquashin kannustuspalkinnon 600 euroa viideksi vuodeksi eli vuosille 2009-2013. Se on jatkoa hänen aiemmalle Laurin maljalleen, josta myös kilpail�in viisi vuo�a.

Nuorisosquashin kannustuspalkinto ei

kuitenkaan ole kilpailun kohteena, vaan se jaetaan nimensä mukaises� seuralle tai valmentajalle/ohjaajalle, joka ak�ivises� edistää juniorien squashia. Tarkoituksena

on kannustaa näitä tahoja toiminnassaan squashjuniorien harrastuksen ja kilpaile-misen hyväksi. Kannustuspalkinto tulee käyttää juniorivalmennukseen kenttä-maksuina, valmentajapalkkioina, leiritys-kustannuksina ja muina nuorisosquashin toimintamenoina.

Ensimmäinen Nuorisosquashin kan-

nustuspalkinto luovute�in juniorien hy-väksi ak�ivises� toimineelle ja toimivalle Järvenpään Squash Klubille Järvenpään squashhallilla 23.3.2009 pidetyssä lyhy-essä �laisuudessa. Palkinnon luovu�aes-

saan Lauri Taras� lausui kehotuksenaan: “Kannustakoon palkinto seuraa uusiin ponnistuksiin nykyisten ak�ivinuortensa kehi�ämiseen ja uusien nuorten hankki-miseen squashin pariin.”

JSK:n puolesta palkinnon vastaano�

puheenjohtaja Sakari Äijänen, joka to-tesi JSK:n saavuttaneen kolme mitalia juniorien SM-kisoissa ja panostavan koko ajan ak�ivises� junnuihinsa. Paikalla olivat myös JSK:n johtokunnasta Risto Lambert, Kari Leppänen ja Ville Karsikas sekä har-joitusillan ak�ivinuoret.

Sakari Äijänen vastaanottamassa palkintoa Lauri Tarastilta.

kuva

: Ris

to L

ambe

rt

8

Päivyri – uutisia meiltä ja muualtaMarraskuu 2008

30.11.2008 Suomi vei täyden po�n mailapelien eli racketlonin MM-kisoissa Fürthissä Saksassa. Mikko Kärkkäinen oli miesten paras ja Michaela Björn-ström naisten. Myös jälkikasvu on turva�u, sillä An� Tyyskä nappasi alle 21-vuo�aiden juniorien mestaruuden(www.racketlon.com/newworlds08.rep.html)

30.11.2008 Ruotsi-Suomi -maao�elu käytiin tällä kertaa lahden toisella puolen Tukholmassa. Lauantain har-joituso�eluiden jälkeen pääs�in tosi toimiin sunnuntaina. Suomi voitti naisten ja yli 50-vuotiaitten ottelut, mu�a sai nokkiinsa miesten ja juniorien koitoksissa.(www.squash.se ja www.squash.fi)

30.11.2008 En�sessä Portugalin siir-tomaassa, nykyisellään Kiinaan kuu-luvassa Macaossa pelatussa PSA:n ja WISPAn yhteisessä Macao Openissa voiton veivät Ranskan Gregory Gaul-�er ja Englannin Suzie Pierrepont. Olli Tuominen hävisi ensimmäisellä kier-roksella 3-1 karsintojen kau�a kisaan nousseelle Ranskan Julien Balbolle. (www.squashsite.co.uk)

Joulukuu 2008

1.12.2008 Egyp� valtasi PSA-rankingin kolme ensimmäistä sijaa. Pakistanin jälleen nousevaa squashmah�a pön-ki�ää Aamir Atlas Khan kohoamalla jo kuudenneksitoista. Olli putosi ensim-mäistä kertaa si�en kevään 2005 kah-denkymmenen parhaan ulkopuolelle ja oli nyt 22. Heke oli ensimmäistä kertaa Ma�asta parempi, 192. vs. 196.(www.psa-squash.com)

6.12.2008 Kauden toisen juniori- ja seniori-GP-osakilpailun merkeissä ko-koonnu�in Mikkeliin.(www.squash.fi)

6.12.2008 Naisten joukkue-MM-ki-sojen loppuo�elussa Kairossa emän-tämaa Egyp� puris� �ukan 2-1-voiton Englannista. Kolmanneksi ylsi Malesia ja neljänneksi Uusi-Seelan�. Suomi ei osalllistunut kisoihin.(www.squashsite.co.uk)

13.12.2008 Sq-88-cupin Espoon Su-velassa vei nimiinsä HSRC:n Heikki Kononen. Muut kaaviovoi�ajat olivat Squash-Jussien Hannu Jaskari ja ESRC:n Jaakko Peltola.(www.squash.fi)

14.12.2008 Squashamma�laisemme Matias Tuomi ja Henrik Mustonen osallistuivat Russian Opportunities Fund -PSA-turnaukseen Moskovassa. Molempien taival päättyi toiselle kierrokselle.(www.squash.nu)

19.12.2008 Rahakkaan amma�laistur-nauksen Saudi Interna�onal (250.000 dollaria) loppuo�elussa Egyp�n Karim Darwish teki selvää Ranskan Gregory Gaul�erista. Suomen Olli Tuominen koki avauskierroksella 3-0-yllätystappi-on Australian Cameron Pilleylle.

(www.squashsite.co.uk)

20.12.2008 Siilinjärven Fontanella Kyl-pylä-squashin voi� järjestävän seuran SquashKuopion Petri Räbinä.(www.squashkuopio.com ja www.squash.fi)

Tammikuu 2009

1.1.2009 Suomi-rankingin miesten kär-ki säilyi en�senlaisena, vain sijalla 5 ma-jaillut Mika Monto luovu� paikkansa TSK:n Ar�u Moisiolle. Elina Kononen säilyi edelleen naisten ykkösenä.(www.squash.fi)

1.1.2009 Karim Darwish rynnis� Sha-banan ohi ensimmäistä kertaa PSA:n ranking-ykköseksi. Egyp� pi� edelleen �ivistä kolmoisjohtoa. Ollin sijoitus oli taas 20. ja Heke ja Ma�askin koho�vat hieman lukemiaan (177. ja 185.).(www.psa-squash.com)

1.1.2009 WISPA-rankingissa Malesian Nicol Davidilla on jo 30 kuukauden putki listaykkösenä. Muukin naiskärki on vakaa, sillä kuusi ensimmäistä nimeä ovat ja pysyvät listoilla.(www.wispa.net)

6.1.2009 Bri�sh Junior Open oli jälleen kerran egyp�läisten juhlaa, sillä tarjolla olleista kahdeksasta mestaruudesta vain kaksi lipsah� pyramidimaan ulko-puolelle. Myös in�alaiset (1 mestaruus ja kaksi hopeasijaa) ja malesialaiset (1 mestaruus ja 1 kakkossija) menestyivät mainios�. Suomalaisia pelaajia ei Shef-fieldissä näkynyt.(www.squashsite.co.uk)

11.1.2009 Lah� Openin, joka pela�in samalla sulje�una PSA-kisana, finaalis-sa Henrik Mustonen voi� selvänume-roises� Ma�as Tuomen. Naisten kisan paras oli Saara Valtola.(www.squash.fi)

17.1.2009 4. squashliigakierroksella espoolainen ESRC oli saanut vahvistuk-sekseen amma�laisken�ltä Olli Tuo-misen ja teki selvää ja puhdasta jälkeä vastustajistaan Ylivieskasta ja Oulusta. ESRC säilytti näin mahdollisuutensa playoffseihin, vaikka onkin vielä viiden-tenä. Mikkeli jatkaa sarjajohdossa.

Naisten SM-sarjassa ESRC:n joukkue on menossa vakuu�avaan runkosarjavoit-toon. Mikkeli on toisena.(www.squash.fi)

29.1.2009 New Yorkin keskusrauta-tieasemalle pystytetyllä lasikentällä pelatussa 117 000 dollarin Tournament of Championsissa Ranskan Gregory Gaul�er korjasi isoimman po�n, kak-kosena Englannin Nick Ma�hew. Olli Tuominen hävisi aloituskierroksella Englannin James Willstropille.(www.squashsite.co.uk)

Helmikuu 2009

1.2.2009 Juniorien SM-kisassa Lah-dessa poikien kuninkuusluokan alle 19 vuo�a voi� Henrik ”Heke” Mustonen, Oulun Ville Hiltusen ollessa kakkosena. Ty�öjenkin mestaruus meni samaan

perheeseen sillä T19-luokan vei Kris-�ina Mustonen, kakkosena Kuopion Saara Saloranta. Kaikkiaan luokkia oli yhdeksän ja osano�ajia ilahdu�avas� lähes 60.(www.squash.fi)

1.2.2009 Ranskan Gregory Gaul�er rikkoi egyp�läisten rintamaa ja kiipesi ranking-kolmoseksi. Suomalaisten sijoitukset olivat: Olli 20., Heke 161. ja Ma�as 177.(www.psa-squash.com)

1.2.2009 Ranskan Isabelle Stoehr nou-si ensimmäistä kertaa kymppisakkiin WISPA-rankingissa. Laura Lengthorn-Massaro syrjäytti Omneya Abdel Kawyn seitsemänneltä sijalta.(www.wispa.net)

1.2.2009 Toni Wallinin junaileman Metro-squash-cupin loppuottelussa Tallinnassa ESRC:n Ma�as Tuomi voi� HSRC:n Heikki Konosen suoraan 3-0.(www.tsport.com)

2.2.2009 Motor City Openin 30 000 dollarin turnauksessa Espanjan tuulis-pää Borja Golan vei voiton, finaalissa kaatui Englannin Adrian Grant ja väli-erässä meidän Olli Tuomisemme.(www.squashsite.co.uk)

7.2.2009 Ranskan sisäisissä metaruus-mi�elöissä koe�in pienet yllätykset, kun sekä miesten e�ä naisten sarjan finaalien häviävänä osapuolena olivat nimekkäämmät osapuolet. Niinpä Ca-mille Serme voi� Isabelle Stoehrin ja Thierry Lincou Gregory Gaul�erin.(www.sitesquash.biz)

8.2.2009 Helsingin Merihaassa käy-dyissä seniorien SM-kisoissa mesta-reiksi kirja�in Juha Raumolin (miehet yli 35), Hannu Jaskari (M40), Kari Lehtola (M45), Risto Jokinen (M50), Esa Tuominen (M55), Torbjörn Koivisto (M60), Sami Ikonen (M70), Kris�ina Kiviharju (N30), Raila Luhtala (N40) ja Carola Björnström (N45).(www.squash.fi)

8.2.2009 Linköpingissä Ruotsissa pelatussa miesten amma�laisturnauk-sessa Swedish Openissa ei loppuo�elua päästy pelaamaan lainkaan, kun toinen

finaaliin selvinnyt pelaaja, Egyp�n Ka-rim Darwish loukkantui omassa välierä-o�elussaan. Hienot palkinnot kumarsi siten Englannin Nick Ma�hew.(www.squashsite.co.uk ja www.squash.se)

8.2.2009 Swedish Openin rinnalla käy-dyssä Case Squash Cupissa suomalaisia oli selviytynyt sunnuntain loppukil-pailuihin perä� neljä. Luokkansa voit-�vatkin si�en Saara Valtola (naisten elii�sarja), Tommi Ekholm (pojat alle 17 vuo�a) ja Tomi Niinimäki (miesten A-sarja). Miesten elii�sarjan loppu-o�elussa HSRC:n Heikki Konosella oli kuitenkin ylivoimainen tehtävä, kun vastaan ase�ui Ruotsin maajoukkueen ykköspelaaja Chris�an Drakenberg.(www.squash.se ja www.squash.fi)

15.2.2009 Jo toisena keväänä peräk-käin pelattiin miesten PSA-ammatti-laisturnaus Finnish Open Mikkelissä. Voiton vei tälläkin kertaa Suomen Olli Tuominen hyvin loppuo�elua hallin-neen Australian Stewart Boswellin loukkaannu�ua kolmannessa erässä. Villillä kor�lla mukaan päässyt Henrik Mustonen karsiutui jatkosta ensimmäi-sellä kierroksella.(www.squash.fi ja www.squashsite.co.uk)

15.2.2009 Britannian mestaruuskisois-sa ykkösiksi nousivat Jenny Duncalf ja Nick Ma�hew, molemmilla hallussaan

Englannin Adrian Grant tiputti Ollin Motor City Openissa.

kuva

: Tom

mi T

apol

a

2 099

mestaruus jo aiemmilta vuosilta.(www.na�onalsquashchamps.co.uk)

22.2.2009 Ylivieskan Ma� Saarela vei nimiinsä 2-luokan turnauksen Terva-cupin Oulussa.(www.squash.fi)

28.2.2009 Suomen Olli Tuominen oli aseeton North American Openissa Richmondissa hävitessään toisella kierroksella Egyp�n Wael El Hindille suoraan 3-0. Koko turnauksen voitti Egyp�n Ramy Ashour.(www.squashsite.co.uk ja www.squash.fi)

Maaliskuu 2009

1.3.2009 Kotimaisessa rankingissa Aleksi Leskinen nousi jo kuudenneksi. Naisten puolella ykkösenä oli Saara Valtola, kakkosena Tuula Mine�. (www.squash.fi)

1.3.2009 PSA-rankingissa Englannin Nick Matthew’n harhailu näyttää olevan ohi. Hänhän käväisi kymmenen huonommalla puolella, mutta nousi nyt taas viitoseksi. Suomalaisista Heke nousi kaikkien aikojen parhaaseen sijoi-tukseensa, ollen 143. Ollli oli sijalla 21 ja Ma�as putosi poistuneiden Finnish Open 2008 –pisteiden myötä peräti sijalle 210.(www.psa-squash.com)

1.3.2009 WISPA-rankingin kuusi en-simmäistä ovat koko alkuvuoden olleet David, N. Grinham, R. Grinham, Grainger, Duncalf ja Waters. Suomen Elina Kononen, joka muutaman vuoden seurasi mukana WISPA-kiertueella, on näköjään nyt lope�anut jäsenyytensä.(www.wispa.net)

4.3.2009 Miesten amma�laisjärjestön PSA:n toimihenkilönimitykset saa�in tältä keväältä valmiiksi, kun vas�kään presidentin toimesta eronnut Lee Beachill nimitettiin Chief Operating Officeriksi. Uudeksi presiden�ksi kohosi Egyp�n Amr Shabana.(www.psa-squash.com)

7.3.2009 Suomen ainoan pelkästään naisille suunnatun squashturnauksen Espoo Women’s Openin voiton vei Mik-kelin Saara Valtola. ESRC:n Pia Ojala oli �ukan loppuo�elun kakkonen.(www.squash.fi ja www.esrc.fi)

7.3.2009 Suomen Squashlii�o valitsi 9. puheenjohtajakseen helsinkiläisen toimitusjohtajan Leo Hatjasalon.(www.squash.fi)

7.3.2009 53 000 dollarin KL Openissa Malesiassa koe�in pienoinen yllätys, kun vuosikaudet voittamattomana pysytellyt ja jo kuude�a perä�äistä KL Open –��eliään tavoitellut isäntämaan Nicol David kärsi finaalitappion USA:n Natalie Graingerille. Miesten 50 000 dollarin turnauskin livah� oman maan ulkopuolelle, mestarina Englannin Peter Barker.(www.squashsite.co.uk)

7.3.2009 Isäntäseuran Aleksi Leskinen voitti HSRC:n järjestämän 1-luokan Dunlop-cupin. Loppuo�elussa kaatui Mikkelin Lauri Valtola.(www.squash.fi ja www.hsrc.fi)

8.3.2009 Austrian Junior Openissa taisteli Ari Pelkosen johtama joukko suomalaisjunnuja. Parhaasta tulokses-ta vastasi Järvenpään Miko Äijänen oltuaan pronssilla sarjassaan pojat alle 13 vuo�a. Veli Jami oli samassa sarjassa viides.(www.squash.fi ja www.squash.or.at)

15.3.2009 Espoossa pelatun SM-firma-squashin lopputurnauksen vei nimiinsä Elisan joukkue.(www.squash.fi)

15.3.2009 Ykkösluokan Järvenpää Openin miesten jänni�ävässä loppu-o�elussa ESRC:n Ma�as Tuomi voi� Ylivieskaa edustavan Henrik Mustosen 3-2 oltuaan jo 0-2 tappiolla. Naisten kaavion voiton vei Mikkelin Saara Valtola.(www.squash.fi ja www.jsk-squash.fi)

17.3.2009 110 000 dollarin ATCO Super Series Finalsin loppuottelusta Lontoossa kehkeytyi täysranskalainen koitos. Gregory Gaul�er oli tällä kertaa 3-1 parempi Thierry Lincouta.(www.superseriesfinals.net)

20.3.2009 ESRC:n Jarmo Jaakkola nipis� voiton viime vuoden mestarista Mikko Laakkosesta so�laiden SM-kiso-jen finaalissa Espoossa.(www.squash.fi)

21.3.2009 Erno Tei� ja Henri Kananen voi�vat kaavionsa SquashKuopion jär-jestämässä kakkostason turnauksessa A Cup of Squashissa. (www.squash.fi ja www-squashkuopio.com)

21.3.2009 Lauri Valtola ja Jaakko Vähämaa olivat Espoossa pelatun 1-tason turnauksen 3A-Sport-cupin kaavioidensa parhaat.(www.squash.fi)

22.3.2009 Lähe�läämme maailmalla Ma�as Tuomi ja Heke Mustonen osal-

listuivat molemmille jo aiemmilta vuo-silta tutuksi käyneeseen Swiss Openiin Genevessä. Tällä kertaa oli Ma�aksella vähän parempi menestys ja hän eteni aina välierään saakka, jossa joutui taipumaan sittemmin ylivoimaiseen turnausvoi�oon yltäneelle isäntämaan Nicholas Müllerille.(www.squashsite.co.uk ja www.squash.fi)

24.3.2009 Suomen ja HSRC:n Elina Ko-nonen on viihtynyt pitkään ulkomailla opiskelun merkeissä. Viime aikoina hän on vaikuttanut Nottinghamissa, jonka paikallissarjan (No�nghamshire) naisten ylimmällä tasolla Elina pelaa joukkueensa No�nghamin ykköspe-laajana. No�ngham sijoi�ui sarjassa kolmanneksi. (nottinghamshire.squashfixtures.co.uk)

27.3.2009 52 000 dollarin Canary Wharf Squash Classicissa Lontoossa Australian David Palmer vei finaalissa voiton Englannin James Willstropista.(www.squashsite.co.uk)

28.3.2009 Squashliigan runkosarjan viimeisellä kierroksella ratko�in jouk-kueet playoffseihin. Miesten puolella runkosarjan voi� taas Mikkeli, muut jatkoon päässeet joukkueet olivat Tam-pereen TSK, Espoon ESRC ja Ylivieska.

Naisten SM-sarjan runkosarjan voi� jälleen kerran ESRC. Muut loppusar-jajoukkueet olivat Mikkeli, HSRC ja Järvenpää. Tampere putosi yllä�äen pois jatkosta.(www.squash.fi)

kuva

: Tom

mi T

apol

a

Englannin Peter Barker voitti Malesian avoimet.

Australialainen Stewart Boswell loukkaantui Finnish Openin finaalissa johdettuaan erin 2-1. Voiton korjasi luovutusvoitolla Olli Tuominen.

kuva

: Tom

mi T

apol

a

kuva

: Tom

mi T

apol

a

Entinen maailmanlistan ykkönen, Lee Beachill, valittiin PSA:n Chief Operating Officeriksi.

10

Aamir Atlas Khan ja Mohamed el Shorbagy.

kuva

: Juh

a S

aare

ntau

s

Huhtikuu 2009

1.4.2009 Egyp�n kolmen kopla Dar-wish, Shabana ja Ashour valtasi taas mitalisijat, Gaul�er �pute�in tylys� neloseksi. Olli Tuominen nousi vaih-teeksi taas 20:n paremmalle puolelle eli juuri yhdeksänneksitoista. Heke (153.) tipahti hiukan, Matias pysyi sijalla 210.(www.psa-squash.com)

1.4.2009 Tällä päivämäärällä ote�in lopullises� käy�öön PAR11-pistelasku kaikissa WSF:n alaisten organisaa�oi-den järjestämissä squashkilpailuissa. (www.squashsite.co.uk)

4.4.2009 Hurghada Interna�onalissa Egyptissä miesten 60 000 dollarin kisan voiton vei nuori Ramy Ashour ja naisten 26 000 dollarin vastaavas� Omneya Abdel Kawy, molemmat isäntämaasta.(www.squashsite.co.uk)

5.4.2009 EastSquashin Hameed Ahmed osallistui amerikkalaisen opinahjonsa Rochesterin Pro-Am 2009 -amma�lais-kisaan. Hameedin kohtaloksi tuli häviö karsinnan ensimmäisellä kierroksella Englannin Lewis Waltersille.(www.squashsite.co.uk)

5.4.2009 15 miesjoukkuetta kisasi Mikkelissä seniorien joukkue-SM-ki-soissa. Mestareiksi saakka ehättivät SquashKuopio (yli 35-vuo�aissa), ESRC (yli 45) ja Nääs-Ukot (yli 55). (www.squash.fi)

12.4.2009 Suomen alle 19-vuo�aiden joukkue voitti EM-kisoissa Irlannin, Unkarin ja Italian, mu�a jäi 17 maan joukossa kahdenneksitoista. Joukkue-mestaruuden vei hieman yllättäen

Saksa, toisena Englanti, kolmantena Ranska.

Suomen ykkössijoite�u Henrik Musto-nen joutui kokemaan karvaan tappion henkilökohtaisen kisan puolivälierässä Englannin Anthony Grahamille. Heken lopullinen sijoitus oli 5. Poikien mes-taruus meni Grahamille ja Englannin menestyksen täydensi Sarah-Jane Perry ty�öjen puolella.(www.squashsite.co.uk)

18.4.2009 Squashliiga huipentui Tam-pereella pela�uihin miesten ja naisten SM-sarjojen playoffseihin. Miesten puolella loppuottelussa kohtasivat espoolainen ESRC ja isäntäjoukkue TSK. Tamperelaiset veivät mestaruuden lopulta pisteilla, o�eluiden ja erienkin mentyä tasan. Pronssille eh� Mikkeli.

Naisten mestariksi kruuna�in tänäkin vuonna ESRC, kakkosena oli Mikkeli ja pronssilla HSRC. (www.squash.fi)

26.4.2009 Tampereen Squashkerhon ja Nääs¬Squashin yhdessä Tampereella järjestämät SM-kisat eivät nostaneet esille uusia mestareita. Tampereen Tuula Mine� kävi hakemassa jo usko-ma�oman 20. mestaruutensa ja ESRC:n Olli Tuomisellekin tuli kymmenen täyteen. Kisat keräsivät ennätysmäisen osanottajajoukon, ilmoittautuneita oli 144.(www.squash.fi)

26.4.2009 SM-kisojen yhteydessä julkistettiin ensimmäinen vuoden squashvaikuttaja. Tittelin sai ESRC:n kaikki kaikessa Jarkki Jaakkola.(www.squash.fi)

Toukokuu 2009

1.5.2009 PSA-rankingissa Egyp� sai Englannin tavoin viidennen miehen kahdenkymmenen sakkiin, kun Mo-hamed El Shorbagy nousi sijalle 19. Pakistanin nousua todisti Farhan Mehboobin nousu Aamir Atlas Khanin kantaan kuudenneksitoista. Olli oli 21., Heke 151. ja Ma�as 204.(www.psa-squash.com)

2.5.2009 Perinteiseen tapaan kokoon-tuivat miesten ja naisten maajoukkueet vapun�enoossa Euroopanmestaruus-kisojen merkeissä, tällä kertaa Ruotsin squash-mekkaan Malmöhön. Miesten puolella Suomen joukkue selvisi ilah-duttavasti kahdeksanneksi, ja nousi siten ensi vuodeksi mitalisarjaan. Nais-ten kohjtalona oli jäädä viimevuo�seen tapaan viidensiksitoista.

Sekä miesten e�ä naisten sarjoissa voi-ton korjasi Englan�. Miesten kakkonen oli Ranska ja naisissa Hollan�.(www.squash.fi, www.squashsite.co.uk ja etc2009sweden.visualclubweb.nl)

2.5.2009 Shahier Razik vei miesten tittelin helponlaisesti Kanadan mes-taruuskisoissa Calgaryssä, kun kak-kossijoitettu Shawn DeLierre joutui vetäytymään loukkaantumisen takia. Naisten mestariksi kruuna�in nelossi-joite�u Runa Reta.(www.squashsite.co.uk ja www.squash.ca)

9.5.2009 Kauden viimeisen eli kuuden-nen Jaffa-cupin yhteydessä palki�in

parhaat juniorit Lauri Tarastin hen-kilökohtaisilla palkinnoilla. Parhaan pelaajan palkinnon sai ESRC:n Sebas-�an Lilja ja ak�ivisimpina osallistujina palki�in JSK:n Frans Lehmusvaara ja ESRC:n Cecilia Lilja.(www.squash.fi)

10.5.2009 Nuorten EM-kisat pelat-tiin Espanjan Gironassa. Molemmat joukkueemme nappasivat tukun hyviä voi�oja. Alle 15-vuo�ai�en jalkoihin jäivät kovat squashmaat Ranska ja Skot-lan�. Loppusijoitus oli hyvä kahdeksas. Alle 17-vuotiaat päihittivät Tanskan, Ruotsin ja Espanjan, päätyen lopulta yhdensiksitoista.

Englan� korjasi näistäkin kisoista täy-den po�n, nuorempien kakkosena oli Tsekki, vanhempien Skotlan�.(www.squashsite.co.uk ja www-squash.fi)

16.5.2009 Nelinpelin epävirallisesta Suomenmestaruudesta pela�in Hel-singin Merihaassa. Yleisen sarjan voiton vei viime vuoden tapaan pari Hameed Ahmed ESQ ja Tomi Niinimäki TSK.(www.squash.fi)

Nettivinkki

JoSK Joensuun Squashkerho on liit-tynyt niiden suomalaisten seurojen harvalukuiseen joukkoon, joilla on omat ne�sivut.(www.josk.fi)

Jari Tuomi (eMail: jari@pct.fi)

Henrik Mustonen hävisi yllättäen jo puolivälierässä alle 19-vuotiaiden EM-kilpailussa Saksassa. Mustosen voittanut Ant-hony Graham eteni lopulta mestaruuteen saakka.

2 0911

Henkilökohtainen kilpailu 3.-7.4.2009

Perjantaina 2.4. Suomen joukkue saapui aurinkoiseen Müncheniin, toiset koko edellisyön matkustaneina, toiset vähän lähempää. Tämänkertainen joukkue edus-� monipuolises� Suomen eri osia, sillä siihen kuului pelaajia Hollolasta (Henrik Mustonen), Oulusta (Ville Hiltunen) ja Kuopiosta (Saara Saloranta). Valmenta-jaksi kisoihin läh� Tomi Niinimäki suoraan pääkaupunkiseudulta. Vaikka kielierot osoi�autuivat melkoisiksi, selvi�in kom-munikaa�osta kokeneen suomi-oulu –tul-kin ja ehkä välillä huumorinkin avulla.

Lauantaina alkoivat si�en tositoimet. Vastassa oli pelaajia Ruotsista, Itävallasta, Saksasta, Belgiasta ja Ranskasta. Kaikki voi�vat vähintään eriä, ja näin kisat läh�-vät suomalaisten osalta hyvin käyn�in. Ki-sapäivän aikana tulivat tutuiksi Squash-Pit – hallin yhdeksän ken�ää sekä Ravintola Atriumin mahtavat tarjoilut.

Seuraavana päivänä pelit jatkuivat, ja paikalla olivat myös suomalaiset Ville Sistonen ja Tomi ”robocoach” Tirkkonen. Joukkueen jäsenten edeso�amuksia seu-ra�in innolla, mu�a pe�ymyksiltäkään ei aivan välty�y. Ko�maan live-seuraajat saa�oivat saada reaaliaikaisia kuulumisia ne�-TV:n kau�a, kun suomalaiset varasi-vat aina innokkaas� paikkansa pääkentän kameran vierestä.

Henkilökohtaisen kisan kolmantena päivänä pela�in sijoituso�eluita. Heke taisteli sijoista 5-8 ja Ville sijoista 21-24. Saaran urakka ensimmäisissä henkilö-

Alle 19-vuotiaiden EM-kilpailut

kohtaisissa EM-kilpailuissa pää�yi jo tänä päivänä, tuloksena 44. sija ja kahvasta pelin aikana katkennut maila.

Viimeiset henkilökohtaisen kisan pelit pela�in �istaina 7.4. Heke pelasi isäntä-maan Rudolf Rohrmüllerin kanssa perä� viisi erää, mu�a o� lopulta hienon voiton ja sijoi�ui viidenneksi. Ville joutui tällä kertaa tyytymään häviöön, mu�a 22. sija henkilökohtaisessa kilpailussa oli hyvä saavutus Oolun Vilijolta.

Illalla kisajärjestäjät veivät joukkueet palkintojenjako�laisuuteen. Bussimatka kes� mennessä noin tunnin, mu�a pala-tessa vain vajaan kymmenen minuu�a. Olikohan ideana hieman esitellä Mün-chenin kaupunkia turisteille? Juhlaillan vetonaulaksi osoittautui villiintynyt rodeohärkä, joka pudo� pelaajia ja val-mentajia yksi toisensa jälkeen kyydistään. Suomalaiset eivät pyynnöistä huolima�a uskaltautuneet kyy�in vaan tyytyivät kat-selemaan näytöstä sivummalta omasta, melko tyhjästä pöydästään.

Suomalaiset vie�vät kisojen välipäi-vän yllättäen muista eristäytyneinä ja pää�vät tutustua historialliseen Dachaun keskitysleiriin. Mukana Ville H., Heke, Saara ja Tomi T.

Joukkuekilpailu 9.-12.4.2009

Suomi läh� joukkuekisaan kovin tavoit-tein. Valmentaja Tomppa pi� realis�sena pääsyä kahdeksan parhaan joukkoon, eikä kuudes sijakaan olisi ollut täysi mahdot-tomuus. Kaikki seitsemän o�elua eivät kuitenkaan menneet ihan suunnitelmien

mukaan, mu�a hauskaa joukkueella siitä huolima�a oli.

Ensimmäisenä pelipäivänä Suomi o� 2-1 – voitot Italiasta ja Unkarista. Jälkimmäi-nen pela�in pääkentällä, ja Villehän o� ratkaisumatsissa ilon ir� ja pelasi perä� viisi erää unkarilaisen kanssa. ”Pi�äähän sitä nyt pelata, kun kerran suoraan lähe-tykseen pääsee”, perusteli Vilijo.

Perjantaina Suomi sai vastaansa kovan Englannin. Voi�oa ei lähde�y hakemaan, mu�a Ville ja Saara pääsivät näy�ämään taitonsa tuoreille Euroopan mestareille, mikä oli hieno kokemus. Heken ansiosta ei Englan� saanut kuitenkaan murska-voittoa, sillä suomalainen kaatoi Chris Fullerin tunnin kestäneessä pelissä 3-2. Illan toisessa pelissä suomalaiset joutuivat tunnustamaan Sveitsin 2. pojan ja tytön paremmaksi.

Irlannista tuli lauantaiaamuna selkeä 3-0 – voi�o. Se antoi pelaajille lisää intoa illan Espanja-peliin, joka ei kuitenkaan mennyt odotetulla tavalla. 1-2 – tappio varmis� Suomen pelaavan sijoista 11 - 12.

Viimeisenä pelipäivänä pela�in sijoi-tusottelu Suomi-Tanska. Edellispäivien tapaan Heke oli ainoa voittaja, joten Suomen sijoitukseksi jäi 12. Joukkueki-sa ei mennyt aivan nappiin, mu�a siitä huolima�a suomalaiset palasivat Saksan-matkalta tyytyväisinä ja hyviä kokemuksia saaneina. Treeni-into tulevaisuu�a varten on kova!

Saara Saloranta

Euroopan ja maailman tulevia huippupelaajia ryhmäpotretissa banketin yhteydessä.

kuva

: Tom

i Niin

imäk

i

12

Squashinpelaajajäi kiinni makkaran

syömisestä!

Kolumni | Heikki Kononen

Elohopean kavutessa plussan puolelle squashtoiminta halleilla hiljenee, mel-keinpä jäätyy. Pelaajat katoavat kesälaitu-melle kukin omalle taholleen. Squashia ei perinteises� olekaan mielle� y kesälajiksi, ainakaan Suomessa. Mitä squashinpe-laajat siis tekevät kesällä? Vastauksen saa kysymä� äkin syksyn ensimmäisissä kisoissa: kenellä on pallo hallussa, kenellä hukassa. Syyssateisiin as� en kuitenkaan malta odo� aa, vaan o� n jälleen kerran luurin kouraan ja kysäisin muutamalta pe-laajalta itseltään, mitä kesä tuo tullessaan harjoi� elun kannalta.

Ammattilaispelaaja Olli Tuominen kertoo, e� ä kesä on parasta aikaa har-joitella: ”Silloin voi vetää kovempaa, sillä pieni jumi ei hai� aa.” Harjoitusohjelmaan kuuluu luonnollisesti työpaikalla oloa, mu� a myös muut lajit tuovat harjoi� e-luun vaihtelua. Fysiikan treenaaminen ja muiden lajien harrastaminen vaiku� aisi-vat kuuluvan monen muunkin pelaajan kesäharjoi� eluun. Valioluokassa pelaava Lauri Valtola kertoo vie� ävänsä mailaton-ta kau� a kauden lopuksi ja keski� ävänsä

harjoi� elunsa hetkeksi kuntosalille. ”Pitää tuule� aa päätä rankan kauden jälkeen, ja salilta saa sitä uutta virtaa.” Myös Pia Ojala, naisten maajoukkuepelaaja, keskittyy lihaskunnon harjoittamiseen. ”Kentällä tulee oltua kesäisin vähemmän kuin kaudella. Toisaalta harjoitteluun on helpompi keski� yä, kun ei ole kisoja sotkemassa”, Pia pohdiskelee. Myös allekirjoi� anut, joka on kauden jälkeen henkises� ja fyysises� fi naalissa, yhtyy näihin mielipiteisiin.

Tosiharrastajaksi (jotain ilmeises� ama-töörin ja amma� laisen väliltä) itseään � -tuleeraava Jarmo Karjala � ivistää jo edellä mainitun kolmeksi kohdaksi. Muiden tavoin hän harrastaa kesällä enemmän muitakin lajeja, varsinkin ulkona. Toiseksi squashista pitää palautua henkisesti. Kolmanneksi squashharjoi� elun luonne muu� uu, ja kesällä tulee tehtyä enemmän drillejä. Kovin yllä� äviä nämä kiteytykset eivät ole. Squashkausi on kieltämä� ä pit-kä, ja siitä pitää ei� ämä� ä palautua.

Kysyin samoilta squashurhoilta ja -ur-ho� arilta vielä suomalaisten tyypillisestä

kesävihanneksesta, makkarasta. Jarmo tunnustaa nau� vansa kyseistä einestä huonolla omallatunnolla ja muistuttaa terveellisemmistä vaihtoehdoista. Pia on samoilla varovaisilla linjoilla, kun taas Lauri toteaa makkaran olevan osa jokai-sen squashinpelaajan kesäruokavaliota. Olli muistu� aa makkaran kuuluvan myös talveen.

Yhteenvetoa edellisistä vinkeistä ra-kentaessani ja omaa kesäharjoittelua suunnitellessani olen lievästi sanoen hämmentynyt. Ilmeisesti kestojumin hankkiminen, hauiksen kasva� aminen ja makkaran avulla palautuminen kuuluvat squashinpelaajan kesäkuvioihin. Kaike� näissä salaisuuksissa piilee totuudensie-men, sillä ne ovat peräisin kovan luokan squashinpelaajilta. Nyt vain innolla so-veltamaan näitä harjoi� eita, ja menestys syksyn ensikisoissa on taa� u.

Heikki K

Kirjoi� aja on kesällä squashiakin pelaava motoris�

2 0913

Päädyin sopimaan vierailun Scottish Squash Rackets Clubille, joka sijaitsi noin kolmen kilometrin päässä majoituksestani Maryhillin kaupunginosassa. SSRC on pri-vaa�klubi, jolla on noin 60 jäsentä sekä neljä joukkue�a Länsi-Skotlannin liigassa. Seurassa valmennusta tarjosi Alistair Duncan. Hän on valmentanut maailman rankingissä neljäntenäkin ollu�a Mar�n Heathia sekä �etys� seuran ensimmäistä suomalaisvahvistusta Toni Wallinia. Itse pidin Alistairin valmennustyylistä, joka kyllä vaa� to�umista varsinkin drillien osalta. En �ennyt ennen lähtöä ,e�ä myös Toni oli pelannut joitakin vuosia takaperin samassa seurassa, ja hänestä kerro�inkin mielenkiintoisia tarinoita.

Meidän iloksemme klubilla oli myös har-vinaisuutena sauna sekä to�a kai kodikas baari�la, jossa tarjoil�in virvokkeita kolme päivää viikossa. Bri�läiseen tyyliin pri-vaa�klubin membership fee maksetaan shekillä ja si�en metsästetään haukan lailla 50 pencen ja punnan kolikoita, joilla sai valaistusta kentälle. Privaa�klubit kä-vivät kovaa kilpailua lopete�ujen klubien jäsenistä, sillä luonnollises� makse�ujen jäsenmaksujen määrä oli krii�sempi te-kijä klubin kulujen rahoi�amisessa kuin Suomessa seuroilla.

Kilpailuja oli reissuni aikana huoma�a-vas� vähemmän kuin Suomessa, lukuun-o�ama�a seniorikisoja, joissa taistel�in pääsystä Skotlannin seniorimaajoukku-eisiin. Länsi-Skotlannin ja Itä-Skotlannin liigat paikkasivat tätä vaje�a, ja ainakin edellämainitussa pelasivat kaikki maan nykyiset kärkinimet. Itsekin koin yhden totaalisen pöllyytyksen, kun juuri en-simmäisen PSA-kisansa voi�anut Stuart Crawford iski rumat lukemat taululle.

Keväällä liigakauden päätyttyä oli muutamia pieniä kilpailuja sekä Knockout Cup, jossa nelihenkiset joukkueet taiste-levat cup-voitosta. Liigaillat olivat aina keskiviikkoisin, vuoroviikoin kotona ja vieraissa. Vierashallejen joukkoon mahtui modernien fitnessketjujen lisäksi muuta-ma armo�oman ankean näköinen luukku, joissa toisaalta oli oma ekso�ikkansa, var-sinkin lämpö�lojen osalta. Osalla ken�stä pääsi ais�maan, miltä tuntuu jääkaapissa pelaaminen ja toisissa taas lämmitys oli hoide�u suomalaisen saunan tasolle.

Joukkueemme oli noussut tälle kaudelle ylimmälle sarjatasolle, eikä edes läsnäolo-ni onnistunut pudo�amaan joukkue�a takaisin alas. Ohjelmassa oli aina yksi o�elu, jonka jälkeen ko�joukkueen velvol-lisuutena oli tarjota virvokkeita sekä ruo-kaa. Ainoa syy miksi nämä epäterveelliset ateriat sekä olut eivät liho�aneet minua äly�ömäs� oli muiden kiinnostus �etää mistä sain aikoinaan ”kuningasidean” pe-lata pelkkää kämmentä sekä oikealla e�ä vasemmalla kädellä. Ei siinä jäänyt aikaa syödä tai juoda liikaa mikäli halusi ennen puolta yötä selvitä muiden opiskelijoiden kanssa keskustaan juhlimaan.

Glasgow:n alueella oli myös yksi BSPA-amma�laiskisa reissuni aikana. Pääsinkin siinä osallistumaan West Open kansal-liseen kisaan. Järjestäjät eivät katsele kaavioita tehdessään ranking-listoja, vaan lätkivät pelaajia mielivaltaises� sopiville paikoilleen. Itse jouduin/pääsin A-sarjaan, jonka finaalissa katkeras� hävisin 2-3 Elina Konosen seurakaverille No�nghamista. Uskoma�omin ilmiö oli tuomaroin�, jota hoi�vat vii�sen kaveria vapaaehtoises� perjantaista sunnuntaihin, aamusta iltaan pelkästä tuomaroinnin ilosta ja vieläpä

erinomaisesti. Vaikka itse suhtaudun tuomarointiin melko positiivisesti niin kyllä kyseisiltä kavereilta olisi pitänyt mitata lämpö tai muuten vain henkinen hyvinvoin�.

Mukavinta oli huomata kuinka hyvin ulkomaalainen ote�in klubilla vastaan ja kuinka paljon tukea muut jäsenet tarjosi-vat niin squash-asioissa kuin muutenkin. Lisäksi tunnelmaa koho� se, e�ä kaikki pelaajat eivät keskellä viikkoakaan liiga-pelien tai seurailtojen jälkeen lähteneet väli�ömäs� ko�in, vaan jäivät paranta-maan maailmaa. Klubini jäsenet ovat pi-täneet yhtey�ä minuun Suomeen paluuni jälkeen ja toivon palaavani vielä Glasgown sateisiin maisemiin. Jotta artikkeli ei vaiku�aisi liikaa mainokselta, mainitsen yhden kehite�ävänkin asian. Skotlannin kansallinen liiga on mielestäni meidän ko-�maista Sm-liigaa kovatasoisempi. Tasosta huolima�a tuloksia ei kyseisestä liigasta tuntunut olevan tarjolla sinä aikana kun Glasgowssa asuin. Kilpailutuloksistakin kuul�in lähinnä vain huhupuheita ja niistä käy�in kovaa keskustelua sekä livenä e�ä internet-foorumeilla.

Riku Mehta

Squashia Skotlannissa

Aloitin vaihto-opiskelut Skotlannissa viime syyskuussa ja veikkasin squashin jäävän puoleksi vuodeksi lähes kokonaan, huolimatta siitä että ainakin kilpatoiminta vaikutti internet-seuran-nan perusteella olevan aktiivista. Päätin kysyä West of Scotland-keskustelupalstalla, olisiko jotain seuraa Glasgown tietämillä, jossa kaltaiseni roisto voisi pelata.

kuva

: Pik

u M

ehta

Riku Mehta ja paikallinen seurakaveri.

kuva

: Pik

u M

ehta

14

miehiä huipulla

Amr Shabana

Rakkaita squashmuistoja on ehtinyt liki 25 pelivuoden saatossa kertyä koh-dalleni jo jonkin verran. Yksi alkuaikojen mieleenpainuvimmista on vuodelta 1993 Lontoon legendaariselta, nyt jo suljetulta, Lambsin squash pyhätön kentältä numero 3. Pela�in Junior Bri�sh Openin sarjaa pojat alle 14 vuo�a, kun alkukierrosten pää�äväinen uurastus oli vienyt suomipo-jan aina semifinaaliin as�. Vastaan ase�ui joku egyp�läinen.

Jo alkulämmi�elystä kävi ilmi, e�ä Amr osuu palloon ja vielä keskelle mailaa. Se ei kuitenkaan terävöi�änyt aistejani riit-tämiin, vaan ensimmäisessä erässä tuli nopeas� takkiin. Muistan veljeni Timon sekä mukana olleen joukkuevalmentajan Jyrki Hämäläisen muistu�avan minulle erätauolla, e�ä: ”Herää Olli, nyt pelataan Bri�sh Openin semifinaalia!” Seuraavan erän onnistuin voi�amaan, mu�a �uk-kojen ja tapahtumarikkaiden vaiheiden jälkeen hävisin ottelun lopulta tiukasti 3-1 (tuomarin ollessa �etenkin syyllinen tappioon, niin kuin peleissä yleensä, eten-kin junioripeleissä). Aika ajoin kolmannen ja neljännen erien yksi�äiset pallorallit kiusaavat edelleen mieltä. Näin tutustuin Egyp�n vasenkä�seen velhoon nimeltä Amr Shabana.

Shabanan pelityyli ja luonne ovat kul-keneet käsi kädessä läpi hänen uransa. Taitava pelaaja ja värikäs persoona -yhdis-telmä hurmasi katsojia jo juniorivuosina. Kentän ulkopuolella hän on, viime vuosien menestyksestään huolima�a, lähes sama kaveri, jonka tuolloin 16 vuo�a si�en opin tuntemaan. Kertyneet vuodet, aviolii�o ja pari lasta ovat toki hieman rauhoit-taneet menoa. Sil� miehen yksilöllisyys

mielipiteiden ja pukeutumisen suhteen ovat edelleen tallella, unohtama�a jal-kojen �ukkaa ote�a maankamarasta. Jo juniorivuosilta saakka Amr on kulkenut omaa �etään.

Pelaajana Amr on aina tunnettu tai-tavana vasurina, joka pyrkii ja pystyy tappamaan pallon lähes mistä tahansa. Huole�omalta näy�ävä pelityyli saa�oi aikoinaan jopa tuoda mieleen välinpitä-mä�ömyyden. Lyönnin toimiessa hän oli vaaraksi kenelle tahansa, mu�a huonon päivän koi�aessa saa�oi hän myös hävitä listalla huoma�avas� alempana oleville, jos ei sitä ennen luovu�anut o�elua. Fiilis oli kaikki kaikessa.

Tätä tak�ikkaa nouda�aen Amr onnistui kipuamaan 23-vuo�aana aina maailman 20 parhaan joukkoon. Tarvi�in kuitenkin vuosien tuoma viisaus ja avioliiton myötä tullut mielenrauha, e�ä nousu korkeim-malle korokkeelle alkoi todenteolla. Elä-män rytmin vakiintuminen au�oi häntä rytmi�ämään myös harjoi�elun, joka oli aikaisemmin epäsäännöllisyydessään pal-jon huhu�u. Muutoksen harjoi�eluasen-teeseen pääsin myös itse todistamaan hänen vieraillessaan Suomessa vuonna 2005, noin puolivuo�a ennen maailman ykköseksi nousemistaan. Yllätyin, kun noin puolitoistaviikkoisen vierailunsa ai-kana Amr vaa� päivi�äin päästä kahdes� kentälle, ilman poikkeuksia. Näin mukana ollut vaimo Najla sai nau�a keskustan kauppakujista ilman miehensä tukea. Yleisurheilun MM-kisat he ehtivät silti todistamaan räiskyvine salamoineen ja kaatosateineen.

Pidän edelleen ironisena sitä, e�ä tuon syksyllä 2005 hyvin harjoitellun puolen-toista viikon jälkeen, Amr voitti lähes jokaisen kilpailun johon osallistui ja oli seuraavan vuoden alkupuolella maail-manlistalla numero 1. Suomen vierailun aikana onnistuin vielä voi�amaan yhden o�elun kolmesta. Nousu oli siis ale�uaan hurjaa, ja yleisistä aavistuksista huolimat-ta kärkisijan hallinta kes� pitkään. Amr pi� hallussaan maailman ykkössijaa lähes näihin päiviin saakka, kunnes hän viimein joutui luovu�amaan lähes kolme vuo�a hallussa pitäneensä maailman ykkössijan maatoverilleen Karim Darwishille.

Mikä Amrin pelissä si�en kipuamisen kynnyksellä muu�ui? Uskon, e�ä muu-toksia ei tapahtunut kovinkaan paljon,

vaan ne tulivat olennaisilla osa-alueilla. Hänen pelissään oli jo kaikki tarvi�avat palaset maailman valloitukseen, nyt hä-nen onnistui vain löytämään niille oikea järjestys. Huoleton ja tappavan tarkka eteenlyönti sai seurakseen maltillisen mutta laadukkaan taakselyönnin, jolla todellisia tappopaikkoja oli hyvä rakentaa. Näin myös virheiden määrä alkoi hiljalleen vähentyä. Säännöllinen harjoittelu loi myös uskoa hänen peruskuntoonsa, joka taannoin oli yleinen epäilyn kohde. Näin pidemmätkään pelit eivät olleet kohta enää ongelma. Liikkuminen, joka ennen käsi� vain ensimmäiset yksi kaksi erää, parantui myös muiden osa-alueiden sii-vi�ämänä kestämään läpi o�elut.

Erityisen pahan vastustajan Amrista tekee hänen tasaisuutensa kaikilla osa-alueilla. Vastustajien harkittavaksi jää, painostaako enemmän rystylle vai käm-menelle. Molemmilta puolilta tulee suh-tee�oman pahaa, sekä eteen e�ä taakse. Tempoa pelistä löytyy myös, mu�a se ei itsessään ole mahdotonta hallita. Vasta Amrin saadessa paikan lai�aa hyökkäävä lyön� eteen sana ”kiire” saa merkityksen, jota suurin osa pelaajista jää mie�mään t-pisteeseen – pallon vieriessä takaisin jostain horison�sta.

Aikaisemmin hyökkäävät lyönnit olivat hallitseva osa hänen peliään, mikä joh� usein ongelmiin. Nykyisin paikka haetaan rauhallisella, mu�a tarkalla taakselyönnil-lä. Jos pelin onnisuu, tavalla tai toisella, saamaan riittävän pitkäksi, mahdolli-suudet voi�oon paranevat. Monille tuo tehtävä jää kuitenkin puolitiehen, kun taululla on numerot 3-0 puolen tunnin pelin jälkeen.

Kuinka pitkään miehen huippuvire si�en jatkuu, on vaikea ennustaa. Uskon kuitenkin, e�ä kalkkiviivan lähestyessä maailman squashken�ä juniorivuosilta läh�en ihastu�anut Amr tekee varmas� oman, itsenäisen ratkaisun ja päättää uransa rysty-nikkiin.

Pituus; 173cmPaino: 73kgSyntynyt: Kairossa 29.06.1979Asuu: Giza, Egyp�Siirtyi amma�laiseksi: 1995NaimisissaLapsia: 2Parhaat saavutukset: Kuwait Open voi�o 2008, kolme kau�a peräjälkeen maail-manlistan ykkösenä.

2 0915

naisia huipulla

Nicol DavidNicol Davidia voisi �tuleerata 2000-luvun

naissquashin superlahjakkuudeksi. Ikänsä puolesta nuori pelaaja on eh�nyt kuitenkin voi�aa urallaan jo kolme maailmanmestaruut-ta olleen viime vuosina amma�lasiken�llä lähes voi�amaton. David on kiista�a Malesian menestynein naispelaaja kau�a aikojen niin juniori- kuin aikuistasollakin. Juniorina David teki heti historiaa voittamalla junioreiden maailmanmestaruuden kaksi kertaa; vuonna 1999 sekä vuonna 2000.

He� juniorivuosien jälkeen tämän hymysui-sen ja iloisen pelaajapersoonan listaranking läh� amma�laiskiertueille nousuun ja viimei-nen potku Davidin uran nousulle oli muu�o Hollan�in ja huippunaisvalmentaja Liz Irvingin suojiin vuonna 2003. Ensimmäinen maailma-mestaruus oli to�a jo vuonna 2005 ja David oli tämän menestyksen myötä koko Malesian urheilumaailman suursuosikki.

Vuosi 2008 oli Davidille todellista huippu-kau�a: 53 voite�ua o�elua, 12 eri turnausvoit-toa sekä 30 kuukau�a kestänyt listarankingin 1.sija – tästä voi moni muu vain haaveilla!

Tämän huiman suvereenin voittoputken katkaisi USA:n Natalie Grainger voite�uaan Davidin Kuala Lumpur Openissa maaliskuussa 2009 erin 3-2. Tuolloin Davidilla oli takanaan 56 voite�ua o�elua, joten nyt Davidilla on oiva mahdollisuus aloi�aa uusi voi�oputki ja rikkoa edellinen oma ennätyksensä.

Pelillises� David on todella nopea liikku-maan; tästä juontaa myös hänen lempinimen-sä Duracell pupu. Harva pallo jää Davidilta hakema�a tehokkaan liikkumisen ja äärimmäi-sen nopeuden ansiosta, tekninen ja tak�nen osaaminen on myös kehi�ynyt vuosien myötä. Nuori ikä huomioiden tällä Malesian lahjalla maailman squashille on edessään vielä monta hyvää huippuvuo�a amma�laisken�llä.

Squaskentän ulkopuolella Nicol viihtyy ulkoillen, shoppaillen ja matkustaen. Tulevai-suuden haaveisiin kuuluu oman squashkoulun perustaminen.

ikä: 25Ko�maa: MalesiaAsuinpaikka: Malesia ja Hollan�Maailmanrankig: 1Korkein listasijoitus: 1 (2009)Uran paras saavutus: Maailmamestari 2005,2006,2008

kuva

: WIS

PA

16

Nicksinurkka

Huipulle tähtäävä juniori tarvitsee kai-ken mahdollisen valmennuksellisen tuen. Kun harjoi�elu on jo järjestelmällistä ja kova halu tehdä työtä löytyy pohjalta, on eri�äin kanna�avaa aloi�aa henki-lökohtainen valmennus. Nicksinurkassa on tähän as� anne�u vinkkejä pelaajien tekniikkaan ja harjoi�eluun lii�yen. Nyt alkavassa kolmiosaisessa sarjassa anne-taan vinkkejä nuorten ja lasten valmenta-miseen. Ju�usarjan ensimmäisessä osassa perehdytään yksilön valmentamisen pedagogiikkaan.

Mitä henkilökohtaiselta valmenta-jalta vaaditaan?

Valmentaja ei erehtyvänä olentona eroa olennaises� pelaajasta. Kummankin tehtävä on imeä itseensä ympäristöstä po-si�ivisia vaiku�eita ja valita niistä omaan tapaan parhaiten sopivat. Valmentajan tärkein tehtävä on oppia tuntemaan pe-laaja ja hänen tapansa oppia. Joku oppii

Valmentamisesta pari juttua...Suomalainen squash on vihdoin todistetusti nousussa. Uusia kenttiä on rakenteilla, vanhoja pelaajia alkaa ilmestyä halleille ja juniorimäärät ovat kasvussa. Rajoitteeksi suomalaisen squashin tason nostamiselle muodostuukin osaavan valmennuksen vähäisyys.

vain tekemällä, toinen katsomalla ja kol-mas kuuntelemalla. Parhaiten lajitekniik-kaan perehtynyt henkilö ei väl�ämä�ä ole paras valmentaja. Tunne�u Kanadalainen valmentaja Mike Way selventää asiaa esimerkillä: Sen sijaan e�ä pelaaja ope-tetaan järjestelmällisen sokeas� lyömään palloa tukijalan kohdalta, täytyisi selvi�ää mikä on op�maalinen paikka lyödä palloa pelaajan oman mailaotteen kannalta. Helpoiten metsään mennään silloin, kun luotetaan itsestään selvyyksiin eikä asioita mie�tä pelaajan omien taitojen kannalta tarpeeksi paljon. Hyvä valmentaja löytää pelaajastaan vahvuuksia, joiden ympärille pelityyli on syytä rakentaa. Hyvä valmen-taja myös ymmärtää omat puu�eensa ja on jatkuvas� halukas kehi�ämään omaa osaamistaan.

Pelaaja kokee oman tekemisensä har-voin samalla tavalla kuin valmentaja. Joku pelaaja voi olla turhankin itsekrii�nen omasta tekemisestään ja viettää suu-

rimman osan ajasta harjoituksen sisällä negaatioiden valtaamana. Toinen taas kokee oman harjoi�elunsa olevan laadu-kasta vaikka todellisuudessa poten�aalia on vielä runsaas� käy�ämä�ä. Valmenta-jan tehtävä on oikaista tätä vääristymää ja kannustaa nuorta arvioimaan omaa tekemistään rehellisemmin. Kun molem-minpuolinen luottamus on saavutettu, on palau�een antaminen huoma�avas� helpompaa ja hyödyllisempää. Terveessä valmennussuhteessa voidaan puhua myös heikkouksista avoimes�. On tärkeää, e�ä nuori ymmärtää myös milloin hän tekee huonon suorituksen.

Valmentaja on kannustaja

Lapsen oppimisen ja mo�vaa�on kan-nalta kannustava ilmapiiri on ensiarvoisen tärkeää. Palau�een antamisessa yksi tapa on käy�ää metodia, jossa ensin kerrotaan mitä pelaaja teki hyvin. Tämän jälkeen annetaan kehitysehdotus ja lopuksi

Harjoitukset henkilökohtaisen valmentajan kanssa ovat hyvä hetki tarkistaa jokapäiväisen tekemisen tavoitteet. Emilia Soini passiharjoituksessa valmentajansa Kari Laurikaisen kanssa.

kuva

: Kar

i Lau

rika

inen

2 0917

kannuste innostamaan harjoitteluun. Neuvojen on syytä olla tarkkaan harki�uja ja muotoiltuja. Sen sijaan, e�ä pelaajalle kertoo mitä ei tule jatkossa tehdä, voi mennä suoraan asiaan ja kertoa mitä tulisi tehdä. Hyvä valmentaja ymmärtää oman �etämyksensä tulevan liian laajalta alueelta pelaajalle kerralla opete�avaksi. Tästä syystä harjoituksissa ja o�eluissa onkin syytä keski�yä vain yhteen asiaan kerrallaan. Peruslyön�harjoituksen tarkoi-tus ei siis väl�ämä�ä ole ope�aa oikean mi�aista lyön�ä, vaan se voi olla esimer-kiksi oikeaoppisen mailan taakse viennin kehi�äminen. Pääasia on, e�ä pelaaja ym-märtää mitä harjoitellaan ja miksi. Hyvän pelaajan tehtävä on osata kyseenalaistaa valmentajaa terveellä tavalla.

Kilpaurheilussa seuran toimihenkilöi-den, kilpakumppaneiden tai vanhem-pien tuki ei ole aina taa�u. Tästä syystä pidänkin eräänä valmentajan tehtävistä pelaajan tukemista ja kuuntelemista. Täytyy kuitenkin muistaa, e�ä nuoret tuo ken�lle tekemisen ilo. Niin kauan kun kehi-tys on jatkuvaa ja pelaajan mo�vaa�o on korkealla, voi valmentaja pysytellä taus-tavaiku�ajana ja yri�ää varmistaa e�ä pelaaja pysyy kehi�ymisen imussa. Suurin tarve henkilökohtaiselle mo�voijalle on

kuitenkin vaikeina hetkinä, joita kaikille pelaajille väistämä�ä tulee eteen. Henki-lökohtaisessa ohjauksessa nuori pelaaja kokee olevansa arvoste�u ja ymmärtää, e�ä hänen kehityksensä eteen muutkin ovat valmiita tekemään töitä. Tämä on toivo�avas� se voimavara, joka au�aa jaksamaan harjoi�elemaan myös niinä päivinä, kun tuntuu e�ä kehitys on py-sähtynyt ja lyön� ei kulje. Tässä vaiheessa valmentajan rooli on tärkeimmillään.

Todelliset työtunnit juniori vie�ää seu-ransa ryhmäharjoituksissa, yksin kentällä, kuntosalilla ja lenkkipolulla. Henkilökoh-tainen valmentaja toimii tämän toiminnan organisoijana ja mo�voijana, ja vaiku�aa viikoi�aiseen tekemiseen parhaaksi kat-somallaan tavalla. Nuorella pelaajalla voi olla henkilökohtaisen valmentajan lisäksi eri valmentajia esimerkiksi seuran tai maajoukkueryhmän kau�a. Henkilökoh-taisen valmentajan täytyy ymmärtää, e�ä hänellä ei väl�ämä�ä ole joka osa-alueel-ta kaiken ka�avaa �etoa, ja antaa mah-dollisuus pelaajalle o�aa vaiku�eita joka suunnasta. Henkilökohtaisen valmentajan on hyvä keskustella muiden valmentajien ja pelaajan kanssa valmentajien välisistä eroavaisuuksista ja sopia valmenne�avan kanssa yhteisymmärryksessä mitä linjaa

noudatetaan. Jos muut valmentajat näkee uhkana, jää varmas� monta hyvää ideaa käy�ämä�ä ja ymmärtämä�ä. Avoimes-sa yhteisössä kaikilla on mahdollisuus kehi�yä.

Lähde valmentajaksi

Suurin osa suomalaisista squashvalmen-tajista ovat vaiku�aneet ajalla jolloin Suo-mi oli squashin suurmaa. Tapa, jolla peliä nykyään pelataan on kuitenkin muu�unut paljon. Todistetus� hyvää työtä valmen-nuksenkin saralla tehnyt Ville Sistonen totesi pitämällään luennolla Lahdessa, ettei tässä nyt kuitenkaan pyörää olla uudelleen keksi�y. Ville kertoi oman filo-sofiansa koostuvan kaikesta siitä �edosta, mitä hän on maamme huippuvalmen-tajilta poiminut ja jalostanut pelaajansa tarpeisiin sopivaksi. Tieto on siis jo tarjolla. Nyt siihen pitää vain tar�ua, jalostaa ja alkaa jakamaan. Ennakkoluuloton asenne ja sopivan uhmakas itseluo�amus omaan osaamisen on tehnyt Henrikistä persoo-nallisen nykysquashin pelaajan.

Valmentajan ei tarvitse olla nykyinen, eikä en�nen huippupelaaja. Alkuun riit-tää kun palloon on sen verran kontrollia, e�ä passaaminen luonnistuu sujuvas�. Koulutusta valmentamiseen järjestetään sekä ko�maassa, e�ä ulkomailla ja �etoa voi imeä itseensä vaikka kotisohvalta squash-opetusvideoiden avulla. Lupaava nuorten sukupolvemme kaipaa tukijoita ja valmentajia. Lähde siis porukkaan mukaan ja tarjoa apuasi innokkaille nuorille. Vaikka piirit ovat vielä toistaiseksi pienet, niin yh-teishenki näinä kasvun aikoina on todella hyvä. Onnistumisen riemuun on helppo samaistua kentän ulkopuoleltakin.

Valmentajan viisi tärkeintä tehtävää :

1. Tukea ja kannustaa pelaajaa - kävi mitä kävi 2. Löytää pelaajan vahvuudet ja ruokkia niitä 3. Kuunnella pelaajaa 4. Kehi�ää pelaajan tekniikkaa, tak�ikkaa ja fyysisiä ominaisuuksia systemaatti-ses� 5. Kehi�ää itseään ja toimintaansa jat-kuvas�

Seuraavassa jutussa käsitellään ryhmäval-mennusta ja sen haasteita.

Kari LaurikainenSquashvalmentajaKeskusteluun ja ajatuksenvaihtoon on syytä varata reilusti aikaa.

kuva

: Kar

i Lau

rika

inen

18

squashliiga

TSK tsemppasi voittoon

Miesten SM-liiga huipentui TSK:n mes-taruuteen, jota voidaan pitää yllätyksenä. Mestaruus tuli komealla esityksellä, jossa etukäteenkin vahvoiksi �edetyt Tomi Nii-nimäki ja Jussi Vehniäinen kunnostautui-vat voi�amalla finaalivastustajansa ESRC:n pelaajat klassises� ilmaistuna pystyyn. Sen jälkeen Henri Kronlundin ja Arttu Moision tehtäväksi jäi voi�aa vähintään kolmetoista piste�ä o�eluissaan Ma�as Tuomea ja Olli Tuomista vastaan, mikä onnistuikin jo yksin Henriltä.

TSK:n voi�o oli piristävä monella ta-valla. Joukkue on osoi�anut erinomaista tasaisuu�a ja sitoutumista koko kauden,

joten voiton voidaan sanoa menneen oikealle joukkueelle. ESRC oli etukäteen arvioituna vahvin joukkue, mutta ta-kelteli alkukaudesta eikä saanut finaa-lipeleihin aivan vahvinta kokoonpanoa. Myös ulkomaanavut jäivät käy�ämä�ä. Oletettavasti ESRC sisuuntuu tästä, ja vastaavaa vahinkoa ei ole odote�avissa ensi kaudella. Pronssijoukkue Mikkelin Squash puolestaan kaatui välierissä ESRC:lle. Nähtäväksi jää, mikä on viime vuosien mestarin ja eri�äin sitoutuneen joukku-een tulevaisuus liigassa.

ESRC odotetusti naisten mesta-riksi

ESRC vei ennakoidus� naisten liigames-

taruuden. TSK nousi taistelemaan viimei-sellä runkosarjakierroksella playoffs-pai-kasta, mu�a jäi täpäräs� ulkopuolelle. Toivo�avas� TSK saa parhaat pelaajansa paremmin mukaan ensi kaudella, jo�a taistelu mitaleista �ivistyisi.

Squash-liiga: Missä olet, mihin menet?

Kesän tullen on hyvä ajankohta poh-diskella ja keskustella liigan nyky�lasta ja tulevaisuudesta. Tarkoitan tässä nimen-omaan SM-sarjaa, divisioonat tulevat siinä perässä ja niissä tärkein asia eli pelaami-sen ilo ja kovat kamppailut ovat kohdal-laan, toki käytännön järjestelyjä pitäisi joissain paikoissa parantaa. SM-liiga on

Mestaruudet jaettiin Tampereella

kuva

: Tom

mi T

apol

a

Miesten voiton vei yllättäen Tampereen joukkue ja naisten pytty matkasi Espooseen.

TSK:n kapteeni Arttu Moisio johdatti joukkueensa seuran historian ensim-mäiseen suomenmestaruuteen.

2 0919

pyörinyt viimeiset vuodet melko saman-laisella kaavalla. Parin vuoden takainen televisioin� oli parasta, mitä liigalle on tapahtunut aikoihin, mu�a taloudelliset resurssit eivät mahdollistaneet jatkoa.

Varsinkin miesten SM-sarja oli tänä vuonna kilpailullises� mielenkiintoinen, mu�a muuten nyky�la on jotenkin lai-mea, uu�a potkua kaiva�aisiin. Pelaajilla on varmas� enimmäkseen kivaa, mu�a tapahtuman näkyvyys medioissa ja muille kuin harrastajille lähentelee nollaa, ehkä Ylivieskaa lukuun ottamatta. Vastuuta asiasta voi työntää ainakin kolmeen suun-taan: seurat, lii�o ja pelaajat.

Seurat voisivat panostaa liigatapahtu-miin nykyistä enemmän, sitä eivät nykyi-set säännöt, ohjeet tai lii�o millään tavalla estä. Mu�a jos ei ole pakko, niin mones� mennään yli siitä mistä aita on matalin. Joissain seuroissa panostus oman tapah-tuman järjestämiseen on häve�ävän pien-tä, kaikki vastuu on joukkueen pelaavalla kapteenilla, joka joutuu ensin haalimaan pelaajia viimeisille paikoille, ja si�en hom-maamaan mehuka�t, mukit, pöytäkirjat, tekemään o�elujärjestyksen, toimimaan kilpailun johtajana ja tulospalvelun vas-taavana. Lopputuloshan ei silloin voi olla kovin glamoröösi. Eli siis: seurojen pitäisi nimetä liigatapahtuman vastuuhenkilö(t), joka ei ole joku pelaajista ja joka voi keskit-tyä tapahtuman järjestämiseen, mukaan lukien �edo�aminen.

Pelaajilta voidaan oikeastaan odo�aa vain vakavaa suhtautumista peleihin ja sitoutumista liigaan. Enimmäkseen tämä on kunnossa, liigan vetovoima pelaajien keskuudessa on kuitenkin ollut rii�ävän suuri.

Entä si�en lii�o, mitä se voisi ja mitä sen pitäisi tehdä? Liittohan olemme viime kädessä me, joten siltä osin kaikki on omissa käsissämme. Liiton toimi- ja luo�amushenkilöt voivat varmas� tehdä monenlaisia asioita liigan kehi�ämiseksi. Kyse on �etys� resursseista, tahdosta ja priorisoinnista. Liiton rooli on merki�ävä ainakin kahdella alueella: se voi osallistua markkinoin�in ja �edotukseen sekä luoda sääntöjä, kuten liigatapahtuman yleiset raamit, ajankohdat ja pelijärjestelmä. Tarkastellaanpa hieman jälkimmäisiä ai-heita ja annetaan ykköspelaajamme Olli Tuomisen kertoa kokemuksistaan muiden maiden liigoista:

”Tasokkaimpia liigoja pelataan Hollan-nissa, Saksassa, Ranskassa ja luonnollises� Englannissa. Muita minulle tutuksi tulleita liigamaita ovat Ruotsi, Tsekki ja Slovakia. Seurojen miehitykset ovat hyvin kansain-välisiä, ja useimmat huippupelaajat pelaa-vatkin usean maan liigoissa. Pelit ovat sen vuoksi välillä hyvin korkeatasoisia ja vetä-vät myös yleisöä hyvin. Itselleni liigapelit ovat hyvin tärkeitä kovien harjoituspelien saamisen muodossa. Pelijärjestelmät eli pelaajien määrä, ulkomaalaispelaajien rajoitukset ja aikataulut vaihtelevat hy-vinkin paljon, ja vaihtuvat joissain maissa vuodesta toiseen. Pistelasku on viime aikoina vakiintunut, aiemmin siinäkin oli paljon hajontaa. Monissa maissa liigaa pelataan arki-iltaisin, mikä tekee liigakier-roksista tapahtumia. Yleisö ja harrastajat tulevat klubeille nau�maan illasta ja hy-västä seurasta tasokkaita pelejä katsellen. Tällainen puu�uu Suomesta täysin, mu�a saisimmeko sitä toimimaan täällä?”.

HSRC:n Heikki Kononen puolestaan on pelannut kotoisen liigamme lisäksi Ruotsin ja Espanjan liigoissa. ”Ruotsissa osa kierroksista pelataan arki-iltoina ja osa pitkinä viikonloppuina. Ruotsissa arki-iltakierrokset toimivat hyvin, kun kolme joukkue�a on Tukholmasta. Seurat mai-nostavat tapahtumia ak�ivises� ja niissä on yleisöäkin, fiilistä on enemmän kuin Suomessa. Suomen liigaa on kyllä mukava pelata, mu�a joiltakin osin liigaa tehdään vähän vasurilla”.

Jussi Vehniäinen, yksi liigan varmimmis-ta pelaajista, löi alkutahdit finaalissa Es-poota vastaan.

kuva

: Tom

mi T

apol

a

Yhteenvetona edellisestä löytyy aina-kin kaksi aluetta, millä liigaa voitaisiin parantaa:

• Seurojen panostus. Mitä tapahtuman näkyvyyden ja tason parantamiseksi voitaisiin seurojen tasolla tehdä? Jossain tehdään jo nyt hyvää työtä, mu�a mm. pääkaupunkiseudulla löytyy parannet-tavaa

• Liigan ajankohdat. Voitaisiinko kokeilla iltao�eluita arki-iltoina kahden joukkueen välillä per paikka? Samaan yhteyteen voisi järjestää kerhoillan tai vastaavan. Ja osa tapahtumista voisi olla kaksipäiväisiä, ku-ten joskus menneisyydessä on ollut.

Tässä jutussa ei liene yhtään uutta ajatusta jota ei olisi jo vuosien varrella esi-te�y. Mu�a jotain kanna�aa sil� yri�ää. Kutsunkin kaikki keskustelemaan liigan ke-hi�ämisestä vaikkapa liiton www-sivujen keskustelupalstalla tai kasvotusten.

Jarmo Karjalajarmo.karjala@gmail.com

kuva

: Tom

mi T

apol

a

Kari Lehtolan lennokkaat lyöntiasennot toivat espoolaisille tänä vuonna hopeata.

20

Kisat käynnistyivät Suomen osalta helpoilla ”verryttelyotteluilla”. Naiset kaatoivat Kreikan ja miehet Luxemnourgin selvin numeroin mene�ämä�ä erääkään. Toisena kisapäivänä naisilla oli välipäivä, mu�a miehillä jatkui alkusarjan urakoin-ti. Vastus ei juurikaan ensimmäisestä päivästä koventunut ja miehet kirjasivat 4-0 voitot niin Norjasta kuin Venäjästäkin. Kolmantena kisapäivänä päs�in jo kunnon kisatunnelmaan, kun alkulohkojen ratkai-suo�elut olivat ohjelmassa.

Naiset saivat vastaansa Espanjan vah-van joukkueen. Suomen naiset taistelivat mallikkaas�, mu�a taitavat espanja�aret veivät o�elun 3-0. Tasoero ei kuitenkaan ollut niin suuri, kuin pisteistä voisi ole�aa. Pallorallit olivat pitkiä ja useat olisivat voineet päättyä toisinkin päin. Tappio vei naiset kuitenkin pelaamaan sijoista 13-16.

Miehet läh�vät lohkofinaaliin Itävaltaa vastaan hienoisena ennakkosuosikkina. Heti ottelun alussa kävi kuitenkin jo selväksi, e�ä suomalaiset olivat selväs� niskan päällä. Olli Tuominen ja Heikki Kononen pauku�vat tauluun selvät 3-0 voitot ja he� perään Ma�as Tuomi iski sa-mat lukemat ja o�elu oli voite�u. Henrik Mustonen kaunisteli vielä numerot 4-0:ksi, vaikka joutuikin antamaan erän Itäval-talaiselle. Voi�o vei Suomen pelaamaan sijoista 5-12 ja mahdollisuudet kahdeksan parhaan joukkoon säilyivät.

Tavoite saavutettiin

Miesten tavoite päästä kahdeksan jouk-koon ja nousta ensi vuoden A-ryhmään ratkaistiin kisojen neljäntenä päivänä ottelussa Sveitsiä vastaan. Kamppailu käynnistyi ykkösten ja kolmosten o�eluil-la. Ma�as Tuomi oli kaiken aikaa askeleen edellä, eikä antanut sveitsiläisellä mah-dollisuuksia. Selvä 3-0 voi�o Ma�akselle. Samaan aikaan Olli Tuominen aloitti erävoitolla, mu�a sveitsiläinen nousi tais-teluun ja vei kaksi seuraavaa erää. Ilmeet suomalaisleirissä olivat huolestuneet,

Joukkueiden EM-kisatMalmö 28.4.-2.5.2009

Joukkueiden EM-kisat järjestettiin tänä vuonna 35 v. tauon jälkeen Ruotsissa. Kisapaikkana oli Malmön Bellevue Stadion, joka kaikin puolin soveltui hyvin tämän kilpailun areenaksi. Suo-mi osallistui kisoihin niin miesten kuin naisten joukkueilla ja tavoitteiksi oli asetettu edellisen vuoden sijoitusten kohentaminen.

mu�a Olli osoi� huolet turhiksi. Neljäs ja viides erä menivät Ollille näytöstyyliin ja �lanne oli 2-0. Nelosten o�elussa Ha-meed Ahmed aloi� erävoitolla, mu�a ottelu kääntyi sveitsiläiselle, joka vei seuraavat kolme erää. Henrik Mustonen joutui taistelemaan tosissaan kakkosten o�elussa. Ensimmäinen erä Hekelle 17/15 ja siinä vaiheessa o�elu oli mahdollisia eriä laske�aessa vähintään tasan. Heke hävisi toisen erän 7/11, mu�a siinä voi-tetut pisteet takasivat Suomelle jo koko-naisvoiton. Heke ei kuitenkaan tyytynyt siihen, vaan vei kaksi seuraavaa erää ja voi�o kirja�in 3-1 Suomelle.

Naisten ensimmäinen sijoituso�elu oli Tsekkiä vastaan. Saara Valtola aloi�, ja o� hienon 3-0 voiton. Toisena pelatussa ykkösten pelissä Elina Kononen teki minkä pystyi, mu�a joutui lopulta antautumaan 9/11 viidennessä erässä. Maao�elude-byyttinsä tehnyt Michaela Björnström ei pystynyt tuomaan Suomelle voi�oon tarvi�avaa piste�ä ja viimeiseen o�eluun naiset saivat vastaansa Ruotsin.

Miesten urakka jatkui vielä samana päi-vänä, kun Saksa ase�ui vastaan o�elussa sijoista 5-8. Tuominen ja Tuomi olivat jälleen aloi�ajina. Ma�as taisteli sinnik-kääs�, mu�a kokenut Stefan Leifels oli kaiken aikaa puolisen askelta edellä ja vei voiton kolmessa erässä. Olli jatkoi hienoja esityksiään, eikä päästänyt Simon Röss-neriä yllä�ämään. Kun Heikki Kononen hävisi o�elunsa 0-3 jäi Henrik Mustosen osaksi kukistaa Jens Schoor 3-0 selvällä piste-erolla. Heke pelasikin hienon o�elun ja vei kaksi ensimmäistä erää. Saksalaisen saamat pisteet olivat kuitenkin jo siinä vai-heessa rii�ävät kokonaisvoi�oon. Heke ei kuitenkaan luovu�anut, vaan taisteli 3-1 voiton. Lopputulos 2-2, mu�a saksalaiset veivät o�elun erin 7-6.

Kisojen päätöspäivänä naiset kamp-pailivat sijoista 15-16 Ruotsia vastaan. Saara Valtola oli ensimmäisenä tulessa. O�elu alkoi Saaran hallinnalla ja hän meni tuota pikaa 5-0 johtoon. Anna De�er ei kuitenkaan häkeltynyt �lanteesta, vaan taisteli itsensä tasoihin ja erävoi�oon.

Miesten maajoukkue: valmentajana Mika Montoa tuurannut Tomi Niinimäki, Hen-rik Mustonen, Hameed Ahmed, Heikki Kononen, Matias Tuomi ja Olli Tuominen.

kuva

: Pok

u S

alo

Naisten maajoukkue: Pia Ojala, Elina Kononen, EM-kisoihin pestinsä päättänyt valmentaja Harri Valasma, Saara Valtola ja Michaela Björnström.

kuva

: Pok

u S

alo

2 0921

Ruotsalaisen ote pi� toisessakin erässä, mu� a kolmas erä meni Saaralle. Neljän-nessä De� er oli kuitenkin vahvempi ja vei Ruotsin 1-0 johtoon. Elina Kononen aloi� oman kamppailunsa vahvas� ja vei kaksi ensimmäistä erää selväs� . Kolmannessa erässä osat vaihtuivat ja Anna-Carin Fors-tadius tasoi� o� elun. Viidennessä erässä Elina oli taas oma itsensä, eikä päästänyt ruotsalaista uhkaamaan. Ratkaisevassa kolmosten pelissä Pia Ojala näy� kaapin paikan Lovisa Forstadiukselle ja pauku� kolmanteen erään lukemat 11-0.

Miesten päätösottelu sijoista 7-8 Ir-lan� a vastaan oli juuri niin tasainen kuin ennakkoon oli odote� u. Ma� as Tuomi ja Olli Tuominen käynnis� vät kamppailun. Matias vei kokeneelta Derek Ryanilta ensimmäisen erän selvin numeroin. Olli joutui hieman � ukemmalle, mu� a o� kuitenkin lopulta 3-0 voiton, toisin niukimmalla mahdollisella piste-erolla. Ma� as ei pystynyt jatkossa uhkaamaan, parhaimmillaan maailman 7., Ryania, joka ru� inillaan käänsi o� elun edukseen. Nelosten pelissä Heikki Kononen aloi� myös hienos� ja vei ensimmäisen erän jatkopalloilla. Arthur Gaskin tuli kuitenkin vahvas� mukaan peliin ja vei ”tuskallisen” selväs� kolme seuraavaa erää. Tämä tulos � esi sitä, e� ä Henrik Mustosen pi� voi� aa

Miesten maajoukkueemme palasi viiden vuoden tauon jälkeen takaisin kahdeksan parhaan joukkoon joukkuei-den EM-kilpailuissa. Tämä voidaan laskea lähes op� misuoritukseksi kasassa olleella joukkueella. Miesten joukkueemme oli keski-iältään yksi kilpailun nuorimmista ja tulee olemaan iän puolesta kasassa vielä useampanakin vuotena tulevaisuudessa. Naisten joukkue uusi viime vuo� sen 15. sijansa. Tämäkin voidaan laskea onnistu-miseksi joukkueen pela� ua ilman viime vuo� sta ykköspelaajaa, Lo� a Vuorelaa.

Miesten joukkueen menestys lepäsi suurel� ykkösenä ja kakkosena pelannei-den Olli Tuomisen ja Henrik Mustosen harteilla. Kaksikko ei hävinnyt ainoatakaan peliä Mustosen o� aessa matkan varrella kaksi erinomaista päänahkaa Sveitsin John Williamsista ja Irlannin John Rooneysta. Ma� as Tuomen, Heikki Konosen ja Ha-meed Ahmedin tehtäväksi jäi varmistaa Suomelle vähintään tarvi� avat erävoitot. Vasta kahdessa viimeisessä ottelussa joukkueelle nousi seinä vastaan sen kär-

siessä ensin eräsuhteella tappion Saksalle sijoista 5.-8. ja päätösottelussa tappio laske� in pisteillä Irlan� a vastaan. Paluu kahdeksan parhaan maan joukkoon kivi-kovassa Euroopassa on joka tapauksessa hieno suoritus, vaikka parempaakin oli tarjolla. Lokakuussa pela� avista miesten MM-joukkuekilpailuista on myös odotet-tavissa selkeä parannus toissavuo� seen sijoitukseen.

Myös naisten joukkueella olisi ollut

mahdollisuudet vielä parempaan sijoi-tukseen. O� elussa sijoista 13.-16. Suomi hävisi � ukas� Tshekille ja joutui pelaa-maan sijoista 15.-16. � etenkin isäntämaa Ruotsia vastaan. Ottelu alkoi hieman yllättävissä merkeissä Saara Valtolan hävi� yä kakkosten pelin Anna De� erille. Tämän jälkeen voitanee lukea toiseksi yllätykseksi he� perään Elina Konosen hieno voi� o ruotsalaisten ainoasta nais-amma� laisesta, Anna-Carin Forstadiuk-sesta. Pia Ojala voi� ratkaisuo� elussa Lovisa Forstadiuksen niin selväs� e� ei

paremmasta joukkueesta jäänyt keskus-teltavaa. Hyvänä mi� arina Suomelle aina toimiva Ruotsin joukkue osoi� aa Suomen naisten kehi� yneen varsinkin viimeisen vuoden aikana. Ja muistute� akoon vielä, e� ä kukaan nykymaajoukkueen naisista ei ole kertaakaan voi� anut Tuula Mine� ä ja Lo� a Vuorelaa, jotka molemmat lois� vat poissaolollaan EM-kisoissa.

Elokuisessa maaottelussa Ruotsia vastaan tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kuinka tylyjä isännät vierailleen ovat. Suomella pitäisi olla realis� set mah-dollisuudet viedä voi� o kaikissa sarjoissa. Molemmat maajoukkueemme ovat nuoria ja eri� äin kehityskelpoisia. Squashliiton tehtävänä on tarjota näille avainpelaajille ja heitä seuraaville nuoremmille polville tehokkaat valmentautumismahdollisuu-det, jo� a varmistamme nousujohteisen tuloskäyrän niin naisissa kuin miehissä myös tulevaisuudessa.

Tomi Niinimäki

Suomen maajoukkueet menneet eteenpäin

o� elunsa vähintään 3-1. Heke taistelikin hienosti ja voitti ottelun, mutta John Rooney onnistui viemään kaksi erää, mikä tasoi� o� elun � lanteeseen 2-2, erien ol-lessa myös tasan 8-8. Irlan� oli kuitenkin kerännyt enemmän pisteitä ja vei näin voiton. Miesten sijoitus oli paras viiteen vuoteen ja takaa paikan A-ryhmässä ensi vuoden kisoissa.

Tunnustusta Suomelle

EM-kisoissa on vuosittain jaossa ns. Sportsmanship Award, joka annetaan pelaajalle, jonka taistelutahto ja käytös kentällä ja sen ulkopuolella on esimerkiksi kaikille urheilijoille. Valintaraa� in kuuluvat kilpailun tuomarit ja järjestelytoimikunta. Tänä vuonna Suomi oli hyvin esillä ja pal-kinnon saivat naisista Elina Kononen ja miehistä Henrik Mustonen. He lii� yivät näin Poku Salon, Markku Sainion, Juha Raumolinin ja Tuula Mine� n joukkoon palkinnon saajina.

Kisat sujuivat kaikin puolin mallikkaas� ja Ruotsin lii� o ansaitsee erityiskiitoksen todella hienos� järjestetyistä kisoista.

Poku Salo

Ensin Elinan...

... ja heti perään Heken vuoro vastaanot-taa rehdin pelaajan palkinto ESF:n tekni-seltä johtajalta, Martin Wreniltä.

22

Tampereen molemmilla seuroilla oli vaikea tehtävä yllättää allekirjoittanut loistavilla kisajärjestelyillä. Onnistuiko Tampereen Squashkerho ja Nääs Squash si�en tässä tehtävässä? Varsinaises� eivät, sillä käytyäni useissa kyseisten seurojen kisoissa olen to�unut e�ä tamperelaiset osaavat järjestää kunnon tapahtuman. Heti perjantaina paikalle saapumisen jälkeen näkyi e�ä järjestelyt pelaavat kuin linja-auton sanitee��lat. Pelaajat kuulu-te�in kentälle, ja joskus jopa oli pieniä esi�elyitä, jo�a muutkin paikalle eksyneet ymmärtäisivät, e�eivät kyseessä ole piiri-mestaruuskisat, vaan kauden huipennus arvoisessaan miljöössä. Täytyy ihailla kuinka paljon vapaaehtoisia Tampereelta löytyy järjestämään squash-tapahtumaa, mahdollistaen aikataulussa pysymisen ja sen e�ei pelaajien täydy kuin valmis-tautua itselle parhaalla tavalla. Kentät oli lisäksi kunnoste�u kisoja varten, ja niitä huolle�inkin o�eluiden välissä ahkeras�. Koska ilmapiiri oli perjantaista läh�en ren-to ja järjestäjien vastaano�o ystävällinen, en ollut ainoa joka vie� koko viikonlopun aurinkoisen Tampereen maisemissa. Lä-hes jokainen kisoissa käynyt halusi toden-taa viikonlopun olleen kerrankin kunnon squash-tapahtuma kaikilla mausteilla, eikä kovin moni 144 pelaajasta varmas� pe�ynyt.

Riittääkö Ollilla vielä nälkä kymme-nenteen mestaruuteen?

Miesten yleisen karsinnassa näh�in jo

perjantaina useita mielenkiintoisia o�elu-pareja. Yksi yllätyskin näh�in Juha-Ma� Parmosen pelatessa itsensä miesten pääsarjaan Heikki Ruotasen sekä Pe�eri Tii�sen kustannuksella. Pen� Pekkasen valmennus on ken�es jo näin lyhyessä ajassa kantanut hedelmää kotiseuran pelaajan o�eissa. Tomi Niinimäki jatkoi siitä mihin edellisviikonlopun joukkuefi-naaleissa jäi, ja tuore kultamitalis� marssi pääsarjaan Ma� Saarelan kanssa ilman suurempia haavereita. Pääsarjan ensim-mäinen kierros aloitettiin muutamalla viihdy�ävällä o�elulla. Kavereiden väliset taistelut tarjoavat usein peräänantama-tonta mi�elöä, eikä Aleksi Leskisen ja Tuomas Häkkisen o�elusta tätä todella-kaan puu�unut. Tun� ja kaksikymmentä minuu�a kestäneen o�elun viimeisen erän lopulta otetut kuvat eivät ole lasten silmille sopivaa katso�avaa. O�elun voit-tanut 15-13 Aleksi tuskin niitä nykyisen tai tulevan ko�nsa seinille ripustaa, vaikka onnellisempana 60 neliön kopista läh�kin. Kuten arvata saa�oi Aleksi Leskisen eväät oli päivän ensimmäisen o�elun jälkeen syöty ja Heikki Konosen kovatempoinen peruspeli toi selvän 3-0 tuloksen turvin paikan välieriin. Helpolla ei päässyt myös-kään Ar�u Moisio, jolle Ma�as Tuomen nopea liike ja pelin kontrolloin� oli liikaa. Ei käynyt ko�seuran Ar�ua kateeksi hänen irvistellessään tuskissaan, varsinkin kun äärimmäisen ärhäkän vasurikämmenen omaava mies ilmoittaa tavoitteekseen pelata hyvin vielä nelikymppisenä. Hen-rik Mustosen peli Erno Tei�ä vastaan

oli vapautunu�a kovatempoista peliä ja Ylivieskan Squashia edustava Heke sai lyönnin kulkemaan alusta alkaen.

Sunnuntaina oli luvassa mielenkiintoiset semifinaaliparit, varsinkin kun Heke ja Ma�as ovat pelanneet viime aikoina ko-�maan ken�llä tasaisia o�eluita. Edellisen kohtaamisen Ma�as oli vienyt niukas� viidennessä erässä Järvenpää Openissa, joten ottelua odotettiin siinä määrin, ettei katsomopaikat riittäneet kaikille. Ensimmäisessä erässä molemmat pelaajat varoivat virheitä ja pelasivat pitkiä palloja lähinnä takakentälle. Heke pelasi hieman etevämmin ja varmemmin vieden ensim-mäisen erän 11-8. Toisessa erässä Ma-�as pako� pian varusmiespalvelustaan aloi�avan Mustosen virheisiin ja joh�kin erää 8-5. Tässä vaiheessa Matias alkoi lyödä eri�äin tarkkoja stoppareita, joihin vastustaja vastasi vielä piirun tarkemmilla ja hetken päästä ol�inkin tasapisteissä. ESRC:tä edustavalla Tuomella oli vielä eräpallo, mu�a raivoisan taistelun jälkeen hän hävisi erän 10-12. Kolmas ja viimeinen erä meni selväs� Hekelle numeroin 11-2. Lukemista saa�aisi jäädä kuva, e�ei Ma�as olisi pelannut hyvin, mu�a täytyy sanoa e�ä kaksi ensimmäistä erää olivat erityisen tasaisia molempien yri�äessä voi�oa hinnalla millä hyvänsä Heken ol-lessa nälkäisempi. Toisessa semifinaalissa Olli Tuominen ja Heikki Kononen pi�vät alusta asti temmon erittäin korkealla. Heikki antoi pallolle tuttuun tapaansa vauhdikkaas� kyy�ä ja haki Ollin tarkko-

SM-kisat pelattiin tänä vuonna kaupungissa, jonka maantieteellinen sijainti on erinomaisen tasapuolinen verrattuna muihin paikkakuntiin. Tampereen squash-seurat yhdistivät voimansa ja suosiosta johtuen ensimmäiset ottelut alkoivat jo klo 16 perjantaina. Yleisissä luokissa selkeinä ennakkosuosikkeina olivat Tuula Minetti ja Olli Tuominen, joita nuoret maajoukkue-pelaajamme lähtivät ennakkoluulottomasti haastamaan.

SM-kilpailut

kuva

: Juh

a M

oisi

o

Tuula Minetti löi armottoman kovaa ja tarkasti palloa takakulmiin.

2 0923

ja lyöntejä uskoma�oman hyvin. Liekö oululaisten banke�ssa antamat neuvot tehonneet, sillä hyvin tehokkaan näköistä oli takaisin maailman kahdenkymmenen parhaan joukkoon haluavan Tuomisen peli. Ollin tarkat peruslyönnit olivat mur-haavan tarkkoja, kun hän pako� en�sen seuratoverinsa HSRC:stä joko virheisiin tai lyömään keskelle Ollin o�aessa ylimääräi-set stroket kuljeksimasta.

Finaali ja pronssio�elu alkoivat herä�ää kiinnostusta, ja katsomossa olikin hetken kulu�ua muitakin kuin pelkkiä squash-pelaajia kysymässä lisä�etoa pelaajista. Pronssiottelussa Matias Tuomi näytti heränneen uuteen eloon lyömällä tark-koja lyöntejä sekä eteen e�ä taakse. En-simmäinen o�elu Ollia vastaan ei voinut olla vaiku�ama�a Heikin liikkumiseen, ja Ma�as vei pronssimitalin lukemin 3-0. Viime vuoden finaali sai siis uusinnan, joka alkoikin kuten monet arvasivatkin eli eri�äin kovalla vauhdilla ja hyökkää-väs�. Hallitseva mestari Olli Tuominen ei ”vanhana” kehäke�una ollut moksiskaan Henrik Mustosen pallontappoyrityksistä, vaan pis� kaupan päälle pahempaa lyön�ä takaisin. Katsojien sydämentah�a saivat epätah�in Heken muutamat kaatumiset ja ilmalennot, varsinkin kun äske�äiset ikävät nilkkavaivat olivat tiedossa. Olli Tuominen mene� ensimmäisessä erässä viisi piste�ä ja kahdessa viimeisessä neljä voi�aen kymmenennen mestaruuden va-kuu�avas� häviämä�ä kisoissa taaskaan erääkään.

Tuula jälleen kerran suosikkina, mutta haastajilla paljon hampaan-kolossa

Naisten yleisessä kaaviossa suurin mie-lenkiinto kohdistui siihen voi�aako Tuula Minetti SM-kultaa kahdennenkymme-

nennen kerran. Ensimmäisen kierroksen pelit olivat muuten selviä, mu�a Kris�na Mustonen venyi voi�oon seurakaveris-taan JSK:n Kris�ina Kiviharjusta. Alle 19-vuo�aiden Suomen mestarin Mustosen pelissä on tapahtunut roimas� kehitystä viimeisen puolen vuoden aikana ja tämä näkyi järkevinä ratkaisuina kentällä. Moni odo� varmas� Tuulan Mine�n ja Elina Konosen välierää jännityksellä, varsinkaan kun he eivät olleet kohdanneet edellis-vuoden finaalin jälkeen. Elina sai vaikean alun jälkeen hieman juonesta kiinni ja alkoi lyödä kimuran�eja boast-lyöntejä. Nämä eivät kuitenkaan aivan kantaneet erävoi�oon as�, vaan varmalla peruspe-lillä Tuula Mine� lunas� �ke�n jälleen SM-finaaliin. Toisesta paikasta taistelivat Mikkelin Squashin Saara Valtola ja ESRC:n Pia Ojala, joista Saara näytti olevan keski�ynyt eri�äin hyvin o�eluun saa-den terävillä peruslyönneillä ja tarkoilla stoppareilla vastustajaan liike�ä. O�elu meni Pian hyvästä taistelusta huolima�a suoraan kolmessa erässä Saaralle. Prons-sio�elussa Pia pystyi horju�amaan ajoit-tain Elinan peliä, mu�a o�elu kirja�in hyvin liikkuneen ja tehokkaas� lyöneen Elina Konosen nimiin. Finaalissa näh�in jänni�ävä asetelma, sillä viime vuonna Tuula voi� välierässä Saaran antamalla ainoastaan kaksi piste�ä, mu�a yleises-sä �edossa oli e�ä Saara on kehi�ynyt viimeisen vuoden aikana huimas�. Viime vuoden tappio nakersi sen verran, e�ä alusta alkaen oli selvää e�ei SM-kultaa voiteta helpolla tänä vuonna. Vaikka Tuula ei ole pelannut kansallisia kisoja enää entisvuosien tapaan oli upeaa seurata kuinka hyvässä �kissä hänen lyön�nsä vieläkin on. Kovaa mu�a tarkas� viuhuvat lyönnit olivat myrkkyä ja mestaruus jäikin 3-1 lukemin Tampereelle. Kaksikymmentä mestaruu�a on upea suoritus ja kävipä mielessä e�ä Tuula olisi ollut melkoisen

kova ykköspelaajakin joukkue- EM-kisois-sa. Saaralle olisi finaalin jälkeen voinut sil� antaa kisojen taistelijapalkinnon, ja peli oli selväs� erinäköistä kuin aikaisemmat kohtaamiset.

Kovia nimiä myös muissa kaaviois-sa

Janne Järvinen tarvitsi B-kaavion voit-toon seitsemän ottelua, ja karsintojen kau�a voi�oon pelannut esrcläinen koh-tasi monta nuorta lupausta. C-kaaviossa Metro Squashin Kenneth Wennström tuli näki ja voi� kuten osa squash-kansasta oli laskelmoinutkin. D-kaavion etevin oli HSRC:n Juha Hatjasalo, joka voi� SM-lii-gaa vielä muutama vuo�a si�en Mikkelin riveissä tahkonneen Esko Nevalaisen.

Onnistuneet kisat jälleen kerran

Kiitokset Tampereen molemmille seu-roille loistavien kisojen järjestämisestä. GoGo:n �loihin on aina mukava tulla sekä pelaajana että katsojana, eikä vähiten järjestäjien ystävällisestä vastaanotosta johtuen. Näy�vätpä jopa monien kilpai-lijoiden sidosryhmät eli vaimot viihtyvän ajoi�ain o�eluita seuraamassa. Kisakans-lialla on vahva rooli siinä tuleeko kisoista usko�avat vai ei, ja onneksi tälläkin kertaa Krister Koivula ja kumppanit onnistuivat tehtävässä täyden kympin arvoises�.

Riku Mehta

Miesten puolivälierässä Henrik Mus-tonen kohtasi Mikkelin Buffalo-Billin, Erno Teitin.

kuva

: Juh

a M

oisi

o

Saara Valtolan nappasi naisten finaa-lissa erän Tuula Minetiltä.

kuva

: Juh

a M

oisi

o

24

Helsingin Merihaan pallohallissa päi-vää viete�in pelaamalla paljon squashia ja seurustelemalla lajin harrastajien kanssa. Lisäksi ansioituneita harrastajia palki�in.

Grand Prix

Päivän päätapahtuma oli HSK:n järjes-tämä juniorien ja seniorien Grand Prix -finaali. Kyseessä oli neljän osakilpailun mi�aisen sarjan huipennus. Sarjassa osal-listuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin menestyminen.

Grand Prix -finaalin myötä suomalaisen squashin tulevaisuus näy�ää oikein hy-vältä. Nuoria kilpailijoita on paljon ja he pelaavat todella hyvää squashia. Seniorit puolestaan osallistuvat innokkaas� tapah-tumien järjestelyihin ja pitävät huolen sii-tä, e�ä osallistujat viihtyvät yhdessä. Tällä

Hauska päivä MerihaassaKansainvälistä squashpäivää eli World Squash Daytä vietettiin 23.5 lukuisin tapahtumin eri puolilla maailmaa. Järjestettiin avoimien ovien päiviä, pelattiin maratonotteluita ja tuettiin squashin olympiahanketta. Kattava lista hauskanlaisista tapahtumista löytyy osoitteesta www.worldsquashday.com.

kertaa järjestelyt olivat niin onnistuneet, e�ä innokkaimmat kävivät pelaamassa sählyä ja jalkapalloa squasho�elujen vä-lisillä lepotauoilla.

Kaikkein hienointa oli kuitenkin ikäluo-kat yli�ävä vuorovaikutus. On upeaa, kun juuri toiselle kymmenelle päässyt juniori tuomaroi seitsemä�ä kymmentä käyviä

JokaPaikanSquashia kokeilemassa Emilia Soini ja Emilia Korhonen. Takana Markku Hyrske tarkkailemassa Marko Kivi-Koskisen swingiä.

Hymy oli herkässä Merihaassa. Kuvassa ratkeilemassa Juha Pekonen ja Mark-ku Hyrske.

kuva

: Pet

teri

Rep

o

kuva

: Pet

teri

Rep

o

2 0925

senioreita. Molemminpuolinen kunnioitus ja sitoutuminen lajikultuuriin on ilmeistä. Siksi myös katsomossa ja kahvilassa on hyvä tunnelma.

Jokapaikan squash

Squashista teh�in katu-usko�avaa hyö-dyntäen Merihaan betonibunkkereiden ulkoseiniä. Liiton toiminnanjohtaja jär-jes� tarvi�avat välineet ja agitoi pelaajia kokeilemaan.

Pinkit pehmopallot saivat kyy�ä junio-rimailoilla. Liidulla piirre�in betoniin ker-rankin hyödyllistä graffi�a eli merka�in pelialueita. Kaikki eivät tosin tarvinneet merka�uja pelialueita, sillä säännöt jous-�vat pelin edetessä. Jokapaikan squash elää paikan ja �lanteen mukaan.

Lasikenttien ystäville kerrottakoon, e�ä paikalta löytyi ken�ä, jossa on yli 40 metriä korkea etulasiseinä. Jälleen kerran todettiin, ettei mikään kenttä ole niin korkea, e�eikö joku onnistusi lyömään pallon senkin yli.

Seuran mestaruuskilpailut

HSRC:n mestaruuskilpailujen kilpasarjaa pela�in perä� 32:n osano�ajan kaaviolla. Olisi siinä saa�anut olla vieläkin enemmän osano�ajia, ellei joitakin olisi viekkaudella ujute�u kuntosarjaan.

Seuran mestaruuskilpailujen luontee-seen on kau�a aikain kuulunut katsojays-tävällinen pelitapa. Jänni�ävimmillään on

tehty niin, e�ä ratkaisevan erän sijaan on pela�u ratkaiseva piste. Katsojat ovat pitä-neet pelitavan drama�ikasta ja järjestäjät aikataulussa pysymisestä.

Paras on kuitenkin aina voi�anut paitsi sen kerran, kun järjestäjät määräsivät erään hallitsevan Suomen mestarin pelaa-maan takaken�äpeliä. Tuolloin välierissä vastaan ase�unut ex-maajoukkuepelaaja onnistui kuin onnistuikin kaatamaan mes-tarin jatkopalloille menneessä o�elussa. Kohtaamisen voi�ajan osa oli kuitenkin lohduton: uupumuksen takia hänet jou-du�in talu�amaan pois kentältä.

Tällä kertaa pelaajien keskuudessa val-litsi yhteises� jae�u näkemys siitä, e�ä paras voi� seuran mestaruuden.

Palkittuja

Kansainvälinen squashpäivä oli erin-omaisen sopiva ajankohta palkintojen jakamiselle. Mitalisade oli melkoinen, kun junioreiden ja senioreiden GP-sarjan menestyjät palki�in asianmukaises�.

HSRC:n mestaruuskilpailujen mitalijaos-sa innostu�in niin, e�ä palki�in edellis-vuodenkin menestyskolmikko. Näille kun oli aikanaan unohtunut jakaa mitalit.

Lisäksi neljä sankaria vastaano� seu-rojensa hakemat ja liiton myöntämät an-siomerkit monivuo�sesta ja ansiokkaasta työstä squashurheilun edistämisessä. Merkit lämmi�vät saajiansa silminnäh-täväs�.

Squashpäivä 2010

Osallistumistaan ensi vuoden kansain-väliseen squashpäivään kannattaa jo alkaa poh�a. Tuumasta pääsee toimeen haastamalla itsensä, seurakaverinsa tai naapuripitäjän taiturit.

Worldsquashday.com ehdottaa mm. avointen ovien päivää, 24 tunnin squas-hmaratonia, puumailapelejä, tasoituskil-pailua, näytöso�elua, nelinpeliä, ilmaista pelaamista lapsille ja ystävyysotteluja. Maailmanennätyksiä ja omia ennätyksiä sopii myös tavoitella.

Kansainvälisen squashpäivän painotus on hauskan pidolla. Siitä on hauska pitää kiinni.

Pe�eri Repo

kuva

: Pet

teri

Rep

o

GP:n mitalistit yhteiskuvassa. Kausi päättyi kaikilla leveään hymyyn kansainvälisenä squashpäivänä.

Saara Saloranta ja Lisa Forss.

kuva

: Pet

teri

Rep

o

26

Lajin persoonat

Tommi Laine löysi squashin racketlonin kautta.

Kun yksi laji ei riitä

kuva

: Pet

teri

Rep

o

2 0927

”Kävin ensimmäisen kerran squash-kentällä vuonna 1999. Se ei napannut yhtään”, Tommi Laine kertoo ensitutus-tumisestaan squashiin.

Kolme vuo� a myöhemmin Tommi aloi� intohimoisen squashin pelaamisen. ”Nyt pelaan squashia 3-4 kertaa viikossa”, hän kertoo.

Squash ei ole Tommin ainoa laji sillä hän pelaa myös pöytätennistä, sulkapalloa ja tennistä. Nämä muodostavat yhdessä racketlonin.

”Olin kilpaillut 15 vuo� a pöytätennik-sessä ja tuntui siltä, e� ä minun oli pakko kokeilla jotain uu� a”, Tommi paljastaa. Racketlon toi uusia haasteita mailapeli-harrastukseen. ”Olin pelaillut tennistäkin, joten suurin kehittyminen on liittynyt squashiin ja sulkapalloon.”

”Mielenkiinto pysyy yllä, kun pelaa useaa lajia”, Tommi kertoo. Samalla se edelly� ää runsasta pelaamista. Tommi pelaa sulkapalloa kaksi kertaa viikossa, tennistä kahdesta kolmeen kertaan ja pöytätennistäkin kerran.

”Vahvinta lajia pelataan yleensä vähi-ten. Kanna� aa kehi� yä tasapuolises� .”

”Squash on mielestäni paras lajeista”, Tommi toteaa. ”Se tarjoaa niin paljon pelivariaa� oita.”

Racketlon on jännä laji

Racketlono� elussa pelataan yksi erä kutakin lajia. ”Pienemmästä mailasta ede-tään suurempaan eli pelijärjestys on pöy-tätennis, sulkapallo, squash ja tennis.”

Jokaisessa lajissa noudatetaan sen sääntöjä pistelaskua ja syöttöä lukuun o� ama� a. Erät pelataan 21 pisteeseen, siten e� ä jokaisesta voitetusta pallosta saa pisteen. Kumpikin pelaajaa syö� ää kaksi kertaa vuorollaan. Voi� aja on se, joka kerää eniten pisteitä.

Melkoista draaman tajua osoi� aa se, e� ä piste� lanteen ollessa tasan neljän erän jälkeen pelataan ratkaiseva tennis-piste. Tällöin suoritetaan arvonta, jonka voi� aja saa valita, syö� ääkö hän seuraa-van pallon vai o� aako sen vastaan.

”Racketlonin squashissa vältellään yleensä riskejä. Lyödään pitkää palloa taakse ja haetaan ratkaisupaikkoja.”

”Ennen sain tasoitusta pöytätennik-sessä, mu� a viime vuosina pelaajat ovat kehi� yneet siinä paljon.” Racketlonin taso nousee ylipäätänsä joka vuosi.

Oman haasteensa luo siirtyminen lajista toiseen kesken ottelun. ”Jotkut ovat siinä hyviä, joidenkin peliin se tuo epävarmuu� a. Minulta se sujuu ihan hy-vin.” Sääntöjen mukaan lajia pitää vaihtaa väli� ömäs� , mikä käytännössä tarkoi� aa vii� ä minuu� a.

Hyvä suhde erityislajeihin

“Squashyhteisö on o� anut minut tosi hyvin vastaan”, Tommi kehuu. “Olen saa-nut paljon hyviä pelikavereita ja neuvoja heiltä.” Pelikaveritkin ovat tulleet vastaan pelaamalla eriä racketlonin tapaan 21 pisteeseen.

Yleensäkin racketlonin taitajat pelaavat erityislajien harrastajien kanssa. Tommin racketlonseuran eli oululaisen RCU:n 40 jäsenestä 5-10 käy racketlonkilpailuissa. Muilla pääpaino on omassa erityislajis-saan.

Hieman Tommi ihme� elee sitä, e� ei racketlonin pelaajia ole nykyistä enempää. “Se johtuu varmaan siitä, e� ä monelle on vaikea kokeilla eri lajia. Ei kestetä, jos ei pärjätä uudessa lajissa yhtä hyvin kuin vanhassa”, Tommi poh� i. “Vaikka yhdessä lajissa olisi Suomen paras, voi toisessa helpos� saada kyy� ä.”

“Osalla racketlonpelaajista on älyt-tömän hyvä tekniikka kaikissa neljässä lajissa.” Toisilla taas on hyvä tekniikka kahdessa lajissa ja erikoisempi muissa. Pelivarmuus, kokemus ja hyvä kunto ovat tärkeitä tekniikan ohella.

Racketlonin luonteeseen kuuluvat monitoimihallit. “Meillä Oulussa on kaksi hallia, jossa voi järjestää kunnon kisat”, Tommi kertoo. Kilpailuja varten joutuu usein varaamaan koko hallin, sillä pelejä

kertyy valtavas� . MM-kilpailuissa pela-taan parhaimmillaan - tai pahimmillaan - 4-5 vuorokau� a yötä päivää. “Siinä ei paljon ehdi katsella maisemia.”

Uutta kokeilemaan

”Racketlonin aloi� aminen on helppoa”, Tommi rohkaisee. ”Tarvitaan vain mailat, pallot ja sopivat kengät ja vaa� eet.”

Pöytätennistä pelkääviä hän lohdu� aa. ”Moni on kokeillut sitä nuoruudessaan. Kyllä se siitä lähtee, kun vähän käy pe-laamassa.”

Siihen kanna� aa � etys� varautua, e� ei he� pärjää uudessa lajissa niin hyvin kuin vanhassa tutussa. Siihen Tommilla on squashin pelaajille kannustuksen sanoja: ”Squash on yleensä se kivi kaskessa”, Tommi arvioi. ”Se on harvinainen laji monelle.”

Pelikavereita löytyy usein oman erityis-lajin harrastajien piiristä. Suurilta moni-toimihalleilta voi löytyä jopa varsinaisen racketlonin harrastajia. ”Kesällä kanna� aa kokeilla uu� a lajia”, Tommi ehdo� aa.

Pe� eri Repo

Faktaruutu - Racketlonin kansainväliseen liittoon kuuluu 24 jäsenmaata- Racketlon syntyi Suomessa mailape-lit-nimellä ja ensimmäiset SM-kilpailut pela� in vuonna 1986. - Suomalaiset Mikko Kärkkäinen, Micha-ela Björnström ja Antti Tyyskä (21v.) ovat racketlonin hallitsevia henkilökoh-taisia maailmanmestareita. Kärkkäinen on lisäksi miesten nelinpelin hallitseva maailmanmestari yhdessä Ismo Rönkön kanssa ja sekanelinpelin hallitseva maail-manmestari yhdessä Michaela Björnströ-min kanssa.- Lisää � etoa racketlonista löytyy osoit-teessa www.racketlon.fi

kuva

: Pet

teri

Rep

o

28

Kun Ari itse kymmenisen vuo�a si�en eksyi kössikentälle, hän huomau� vain:

-Tämähän on varsin tyhmä peli. Tätä en ainakaan rupea pelaamaan. No toisin kävi, ja Arin peliuraa kertyi kymmenen vuo�a. Siitä hän lähe�ää kiitokset ‘huip-pukitaris�’ Mika Montolle. Lukiossa Ari on ope�anut jo monella liikuntakurssilla squashia, ja sitä tarkoitusta varten koululla on jopa omat välineet.

-Aina kun on mahdollisuus niin poruk-kaa kyllä lähtee pelaamaan, ja kössistä tykätään siksi, koska siinä saa tehdä niin paljon ja tulee kunnolla hiki. Erityises� sosiaalinen ns. englantilainen peli on suosiossa.

Alkuun Lo�a ja Ari näy�ävät kuinka pe-lin tulisi mennä. Yleisön joukosta kuuluu hyväksyviä hymähdytksiä, ja Lo�a käskee kiinni�ää huomiota erityises� jalkatyöhön

Squashia mailapelikurssillaJärvenpään lukion mailapelikurssin pojille järjestettiin ohjattu kerta squashin pelaamiseen huhtikuussa Järvenpään Squashhallilla. Paikalla oli Lotta Vuorela sekä omankin squashhis-torian omaava, poikien liikunnan opettaja Ari Jalovaara.

ja liikkumiseen. Sen jälkeen oppilaita ke-hotetaan pelaamaan neuvoja ja vinkkejä hyväksi käy�äen.

Nopeas� pojat pistävät pystyyn omat pelit ja pienen alkukankeuden jälkeen alkoi peli luistaa. Arikin tuumasi:

-Tämähän näyttää jo ihan oikealta kössiltä!

-Hyvä pallo, Lo�a huutaa useas� ja jat-kaa Arin kanssa kierrosta kentältä toiselle. Pelaajien taso on huoma�avan hyvä.

Mikko Mäkisen, yhden lukiolaisista, mukaan ohjauksesta oli paljon hyötyä:

-Kyllähän se on hienoa kun Suomen mestari tulee ope�amaan. Tulevaisuuden kössin pelaamisesta omalla kohdallani ei ole varmuu�a, mu�a ei ainakaan sään-nölliseen harrastamiseen vielä sy�ynyt kipinää. -Mu�a jos koulun kanssa vielä tullaan, niin ehdo�omas� silloin. Samoilla

linjoilla oli Miikka Mäkiaho:-Kun näkee parempaa peliä niin se

kannustaa ja voi poimia vinkkejä. Tuntuu e�ä peli alkaa toimia, ja tänne voisi tulla joskus myös kavereiden kanssa.

Lo�a Vuorela

Ari Jalovaara.

kuva

: Lot

ta V

uore

la

2 0929

Squash-Uu� set 24 vuo� a si� en

Squashin 1980-luvun monivuotinen maailmanmestari (viiden ja puolen vuoden yhtämittainen voittoputki), ja nykyinen kansainvälisen squashliiton emerituspresiden� Jahangir Khan osallis-tui SportAccord-konferenssiin Denverissä, Coloradossa maaliskuussa 2009.

Squashin maailmanmestari Jahangir Khan pelasi näytösottelun Helsingissä vuonna 1985, sekä osallistui vuosina 1986 ja 1987 Helsingissä järjeste� yihin Finnish Open -kilpailuihin. Khan vei Finnish Open voiton kotiin molempina vuosina. Osa Finnish Open -peleistä pelattiin vuok-ratulla lasikentällä ja lehdet kirjoi� vat, että Khanin sekä lasikentän tuominen Suomeen oli todellinen urheiluteko. Kha-nin vierailujen ansiosta laji sai runsaas� posi� ivista julkisuu� a ja lajin suosio kasvoi räjähdysmäises� .

Toimin Squashliiton projek� sihteerinä 1980-luvulla ja olin mukana järjestämäs-sä mm. Finnish Open -kilpailuja. Tapasin

squashlegendan Jahangir Khanin uudel-leen SportAccord messuilla Denverissä. Menneiden muisteleminen oli mieluisaa meille molemmille ja Jahangir Khan lähe� lämpimät terveiset Helsinkiin ja erityises�

Poku Salolle ja Jorma Vertaiselle sekä koko Suomen squashväelle!

Ulla Knus

Jahangir Khan SportAccord- konferensissä Denverissä 23-26.3.2009

Todellinen urheiluteko -Jahangir Khan Suomeen 1985

Ulla Knus erittäin arvovaltaisessa squashseurassa Denverissä. Tunnis-tatko kasvoja?

kuva

: Ulla

Knu

s

30

Syöpä ja sydäntaudit pysyvät keskimää-rin pidempään loitolla, mu�a yhtä tärkeää terveyden kannalta on aivojen saama tauko arkisista ajatuksista päivittäisen ”hullunlailla pallon perässä juoksemisen” suoman ajan aikana. Aivomme saavat le-poa kehomme rasituksesta, vaikka myös squashin aikana aivot toimivat elimistön säätelyn keskusyksikkönä. Urheilun jälkei-nen rauhallinen ja seesteinen olo�la on seurausta arkielämän täydellisestä unoh-tumisesta liikunnan aikana, ei endorfiini-purskeesta, jonka sanotaan aiheu�avan mielihyvää. Tätä ajatusta tukevat uusim-mat tutkimukset urheilun merkityksestä mielihyvään. Aivot toki tuo�avat erilaisia hormoneja lähes stressitasolla liikunnan aikana, mu�a niiden tarkoitus on pikem-minkin toimia kivunlievi�äjinä.

Siinä pallon liimautuessa sivuseinään ja yrittäessämme saada siihen hyvän osuman, tuntuvat muut ongelmat vä-häpätöisiltä. Aivot antavat kehollemme käskyn palau�aa lyön� takaisin, pienikin herpaantuminen tai katseen harhautu-minen johtaa huonoon lopputulokseen. Mielenkiintoista on, e�ä aivomme eivät osaa käsitellä ”älä-käskyä”. Sen sijaan kes-kushermostomme kykenee käsi�elemään myönteistä ohjeistusta: ”lyö pallo nikkiin!” Tämä olisi �etoises� oleellista ymmärtää, kun rakennamme omaa pelikäsitystämme. Hyvästäkin lyön�paikasta epävarmassa olo�lassa pelaajan lyön� menee pel�in, kun hokee sitä pel�ä päässään; kieltolause varmistaa epäonnistumisen.

Keskusyksikkömme pysäy�äminen voi siis parhaassa tapauksessa johtaa arkisten asioiden jäsenneltyyn käsi�elyyn. Tähän ei-tekemiseen voi hurahtaa kymmenen tun�a viikossa. Se on todellisen jou�laan kartanonomistajan ajankäy�öä.

Squashin ja miedompien urheilulajien suurkuluttajat käyttävät aikaa tuotta-mattomasti, se todistaa varallisuuteen perustuvasta kyvystä elää toime�oma-na. Sanomattakin on selvää, että näin amma�maises� lajiin suhtautuvien pe-laajien täytyy olla eli�s�stä yläluokkaa. Tai aikoinaan oli. Yhteiskunnassamme

Joutilaisuuden voimaVälillä huomaa kysyvän itseltään squashiin ja urheilemiseen käytetyn ajan tarkoituksellisuut-ta. Mitä muuta olisinkaan oppinut tuona aikana, italiaa ehkä, jolloin lähes irtauduin kehostani kurottaessani syvään pysäytyslyöntiin. Voihan sitä ihmetellä, miltä katujen ylimääräiseltä juonteelta on säästynyt tai päivitellä, kumman henkisen vai ruumiillisen kulttuurin kustannuk-sella urheilu on saanut jatkua?

tuottavan työn arvostus on kohonnut – urheilusta tuo�avaa ei saa. Tuo�avasta työstä todisteena on yleensä aineellinen tulos. Ris�riitaisista väi�eistä huolima�a yhteiskunta on jakautunut luokkiin: yh-teistä eri luokille tuntuu olevan kilpailu. Kilpailuvie� on kiinteä osa ihmisyy�ä, se ilmenee lähes kaikkialla. Helpointa on hyväksyä kilpailu, mikä ei tarkoita sitä, e�ä ”kaikki pelaa” -kampanjat olisivat aja�ele-ma�omia tai turhia. Älykkäänä olentona voimme säädellä vie�ejämme ja toimia järkevästi niistä huolimatta – kaikkien tarpeille löytyy oma �la ja paikka.

Huippu-urheilun ja harrastetoiminnan yhdistäminen on haastavaa ja ongelmal-

lista, kun yhä nuoremmat valikoituvat vain yhden lajin pariin ennen kuin fyysi-nen kasvu on lähellekään pysähtynyt tai nuorelta vaaditaan päätöstä lajiin paneu-tumisesta ennen kuin henkinen kasvu on edes alkanut. Nuori harrastaja on herkäs� manipulaation kohteena, suoranaisen propagandan ja indoktrinaa�on kohde eli nuorelle kilpauraansa aloi�elevalle pe-laajalle saadaan helpos� syöte�yä arvoja ja näkemyksiä ilman omaa pohdintaa tai kyseenalaistamista.

Tässä näen squashin häviäjänä suhtees-sa suurlajeihin, kuten jalkapallo, jääkiekko tai pesäpallo. Kaikki lajit eivät koskaan saa samanlaista mahdollisuu�a, kaikki nuoret eivät myöskään saa edes mahdollisuu�a valita vapaas�. Vielä aika ei ole kypsä sille ajatukselle, e�ä ainee�omat mielihyvää tuottavat kokemukset koettaisiin yhtä arvokkaiksi kuin maalliset tai kunnialliset palkinnot. Squashväki on tuudi�autunut ajatukseen, e�ä lajia arvostetaan ilman, e�ä kukaan lajin parista käy hehku�a-massa, kuinka monipuolises� fyysises� ja psyykkises� rasi�avasta liikunnasta on kyse. Toisaalta yksilölaji ei kykene haas-tamaan hurmoksellista joukkuelajia kan-samme parissa helpos�. Keihäänheiton, mäkihypyn ja kilpa-autoilun kansallinen viehätysvoima sisältyy suomalaiseen gee-nivirheeseen; sama perimä ympäristöstä riippuen al�staa johonkin näistä lajeista.

Kaarnaveneen kauneus tai pajupillin soin� kertoo tekemisestä ja siihen käyte-tystä ajasta. Lepotauko aivoille mahdol-listaa vastata yhteiskunnan murrokseen, jossa työntehostamisesta on tullut toimin-nan tavoite. Yksilön kannalta tämä muutos on pelo�ava ja samalla jäänyt liian vähälle huomiolle, ainoastaan työterveyshuolto on ollut työtaakan kasvun seurauksista kiinnostunut sekä huolissaan. Toisaalta o�elu- tai turnausvoi�o nähdään urotyö-nä, josta saadaan saaliin tapaan konkreet-�nen esine, jota esitellään kylän miehille todistuskappaleena. Kaapin päällä pölyt-tyvät pokaalit valahtavat silmissämme päänahoiksi vyölle.

Anssi Mää�änen

Anssi Määttänen pelaa miesten valio-luokassa ja Ylivieskan sm-liigajoukku-eessa.

kuva

: Juh

a S

aare

ntau

s

2 0931

Vuoden 2009 aikana on kunnostettujen halli-en lisäksi nousemassa myös kokonaan uusia suorituspaikkoja.

Hollolan kuntokeidas

Hollolan kuntokeitaassa on kunnoste�u kaksi ken�ää erinomai-sen laadukkaas�. Hallissa on myös uudiste�u kuntosalin lai�eet. Lisäksi löytyy harvinainen harjoituskaveri – pallokone.

www.hollolankuntokeidas.fi

Jyväskylässä Killeri

Killeristä löytyy Suomen ainoa lasiken�ä. Kyseessä on Talissa ”Samin salina” tutuksi tullut ken�ä.

www.killerinliikunta.fi

Kauniaisten Urheilupuistoon kaksi uutta Squash-kenttää

Syksyllä 2009 käy�öönote�avan urheilupuiston pui�eet tu-levat tarjoamaan laadukkaat mahdollisuudet pelata tennistä, sulkapalloa, squashia ja pöytätennistä. Lisäksi urheilupuisto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kuntosaliharjoi�eluun ja moni-puolisiin ryhmäliikuntapalveluihin, kuten esimerkiksi spinning ja tanssikoulu.

www.kauniaistenurheilupuisto.fi

Uusia ja kunnostettuja Squash-halleja

Talin hallihanke etenee

Helsingin Talin Liikuntapuistoon on suunni�eilla uusi ja nyky-aikainen sulkapallo- ja squashkeskus, joka tulee sisältämään 12 sulkapalloken�ää ja 6 squashken�ää, joista yksi olisi moderni kokolasiken�ä.

www.talihalli.com