VUODEN VIESTIT

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURANVUOSIKIRJA 2013

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

Seuran nykyinen strategiakausi alkoi vuonna 2011 ja jatkuu vuoteen 2015. Strategiset päätavoitteet ovat:• yhteiskunnallinenvaikuttaminenmielenterveysasioissa• kansalaistoiminnanjavapaaehtoistyönvahvistaminen• kansalaistenmielenterveysosaamisentukeminen• kriiseissäjavaikeissaelämäntilanteissaauttaminen• kehitystyöjauudetavaukset.

Seuranstrategiaatoteutetaanviidenlinjanvälisenäyhteistyönä.

KANSALAISTOIMINTAtekeejakoordinoiseuranjärjestö-jaaluetyötä,vapaaehtoistyötäjatukihenkilötoimintaasekäjärjestäävapaaehtois-jatukihenkilötoiminnankoulutusta.

MIELENTERVEYSSEURAN KOULUTUSKESKUSkouluttaajakehittääpsykososiaalisenjaterapeuttisenauttamisen,mielenterveydenedistämisensekäjaksamisenteema-alueilla.

SOS-KRIISIKESKUSkoordinoijaantaamatalankynnyksenjärjestö-lähtöistäkriisiapuaniinkasvokkain,puhelimessa,netissäkuinvertaistukiryhmissäsekäjärjestäävarhaiskuntoutusta.

VIESTINTÄtuottaalehtiä,oppaitajaverkkosisältöjäjavieeteen-päinmielenterveydenedistämisensisältöjäyhteistyössämuidentoimintalinjojenkanssa.

HALLINTOmahdollistaajatukeemuidentoimintalinjojentyötä.

Toimitus: Sami Liukkonen, Eila Ruuskanen-Himma, Jaana Arho, Ellen Tuomaala ja Sirpa Väänänen. Paino: I-Print, SeinäjokiISBN 978-952-7022-05-4

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN VUOSIKIRJA 2013

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 2Marita Ruohonen PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 4Pentti Arajärvi

APUA JA TUKEA 6

YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA JA VIESTINTÄÄ 8KANSALAISTOIMINTAA 10MIELENTERVEYSOSAAMISTA 12KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA AUTTAMISTA 14KEHITTÄMISTÄ JA UUSIA AVAUKSIA 16

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA 2013TULOSLASKELMA 18TASE 19LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT 20JÄSENYHDISTYKSET 21YHDISTYSJÄSENET 22HALLINTO, TALOUS JA HENKILÖSTÖ 22VERKOSTOYHTEISTYÖ 24

TUKIHENKILÖTYÖ & VAPAAEHTOISTOIMINTA 24

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUSMarita Ruohonen

OSALLISUUS RAKENTAA HYVÄÄ MIELENTERVEYTTÄ

Tunne omasta tarpeellisuudesta ja liittymisestä muihin ihmisiin on mielenterveyden keskeinen osatekijä. Harva meistä haluaa elää täysin irrallaan muista.

Tutustuin vuosia sitten iäkkääseen mieheen, joka kuvasi itseään erakoksi. Hän eli elämäänsä keskellä karua luontoa pohjoisessa Lapissa ja kaivoi työkseen kultaa sekä testasi makuupusseja nuk-kumalla ulkona suurimman osan vuodesta. Oltuamme jonkin aikaa kirjeenvaihdossa huomasin, että hänellä kävi usein vieraita ihmettelemässä Lapin luontoa ja hänen elämäntapaansa. Hän oli luonteeltaan sosiaalinen ja tuntui nauttivan näistä vierailuista, ei siis sittenkään mikään oikea erakko.

Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja muussa seuran kriisityössä yksinäisyys ja halu tulla kuulluksi on kautta aikojen ollut eräs merkittävimpiä avun hakemisen syitä. Yhteiskunnallisessa kes-

kustelussa yksinäisyys on vasta viime vuosina ”löydetty” valtavana haasteena ja sosi-aalisten ongelmien taustatekijänä. Yksinäisyys voi olla oma tietoinen valinta, elämän-tapa. Mutta jos vaihtoehtoja ei ole ja ihminen ajautuu vastoin omaa tahtoaan erilleen muista ihmisistä, riskit kasvavat. Päihteiden ongelmakäyttö, mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus liittyvät usein yksinäisyyteen ja tarpeettomuuden kokemukseen.

Yhteisöllisyyden lisäämisestä on haettu ratkaisuja yksinäisyyteen. Kun perhettä ei kaikilla ole eivätkä sukusiteetkään nykyään ole kovin tiiviitä, uusia yhteisöllisyyden muotoja on haettu muun muassa harrastusten piiristä. Muistan jo parikymmentä vuotta sitten vierailleeni Tanskassa koiraharrastajien vanhainkodissa. Vaikutti varsin mukavalta ja vireältä paikalta.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa yksinäi­syys on vasta viime vuosina ”löydetty” valtavana haasteena ja sosiaalisten ongel­mien taustatekijänä.

2

Yhteisöllisyyden korostamisen kääntöpuoli sisältyy yhteisön määritelmään. Mitä kiinteämpi yhteisö, sitä tehokkaammin se sulkee yhteisöön kuulumat-

tomat ulkopuolelle. Yksinäisyydelle tyypillistä on juuri ulkopuolisuus; tunne siitä, että omalla olemassaololla ei ole merkitystä kenellekään toiselle ihmiselle tai ihmisyhteisölle. Tässäkin suhteessa maailma on polarisoitunut. Osalle ihmisistä yhteisöjä ja sosiaalista elämää on tarjolla liikaa ja joillekin ei lainkaan.

Yhteisöllisyys ja osallisuus kuuluvat sanaparina yhteen. Yhteisö on paikka, jossa voi tuntea osallisuutta. Yhteisön jäsenenä voi kuulua joukkoon, jonka tuntee omakseen, jossa tuntee olevansa hyväksytty, jopa arvostettu ja jossa voi toimia yhteiseksi hyväksi.

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä tehtävä tarjota yhteisöjä ja osallisuutta erityisesti heille, jotka eivät sitä muualta löydä. Järjestötoiminnassa voi myös saada itse apua ja voimaantua auttamaan muita. Monet vapaaehtoiset ovat saaneet apua aikanaan, kuten Vuoden vapaaehtoiseksi valittu, 25 vuotta mielenterveyden piirissä monimuotoista va-paaehtoistyötä tehnyt Jukka Virta. Monet ovat mukana vapaaehtoistoiminnassa yksin-kertaisesti siksi, että haluavat tehdä hyvää.

Lämpimät kiitokset kaikille Mielenterveysseuran vapaaehtoisille yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämisestä!

Osalle ihmisistä yhteisöjä ja sosiaalis­ta elämää on tarjolla liikaa ja joillekin ei lainkaan.

Mitä kiinteämpi yhteisö, sitä tehok­kaammin se sulkee yhteisöön kuulumatto­mat ulkopuolelle.

Monet ovat mukana vapaaehtoistoimin­nassa yksinkertaisesti siksi, että haluavat tehdä hyvää.

Kuva: Touko H

ujanen

PUHEENJOHTAJAN KATSAUSPentti Arajärvi

MIELENTERVEYS KUULUU MYÖS KAAVOITUKSEEN JA ASUMISEEN

Mielenterveys kuuluu paitsi kaikille myös kaikkeen. En tiedä, mikä elämänalue tai toiminta olisi sellainen, ettei sillä olisi ainakin ohutta kytkentää mielenterveyteen.

Ulkopolitiikka – pelkäätkö maailmantilannetta? Viemäröinti – maailman saastumi-nen. Tietysti asialla ja asialla on eroa. Mutta ehkäisevä työ tulee esille jokapäiväisen elämän alueilla kaikkialla, kuten siinä, että kaavoitus ja asuminen voi olla parempaa tai huonompaa. Tarjoaako asuinalue lapsille leikkipaikkoja ja turvallisen koulutien? Onko kauneusarvot otettu huomioon ja miten pääsee metsään?

Metsällä on ainakin suomalaiselle mielenterveydelle suuri merki-tys. Emme pelkää metsää ja tuulen suhinaa, vaan saamme niistä voimaa. Olen neljännekseltä leikilläni ja loppuosalta tosissani sanonut, että Helsingin Östersundomin kaavoitus- ja liikenne-ratkaisuissa on pidettävä huolta siitä, että Sipoonkorven kansal-lispuistoon pääsee metrolla. Se on järjestettävissä.

Asunnossa vietämme huomattavan osan päiväämme, ison osan siitä nukkuen. Ei voi olla yhdentekevää, millainen asuntomme on. Onko se terveellinen, myös mielenterveyden kannalta? Saam-meko tarpeellisen levon, voiko perhe viettää yhdessä aikaansa? Tarjoaako asunto myös mahdollisuuden työskentelyyn, harras-

tamiseen, muuhunkin lepoon kuin yönukkumiseen ja voiko lapsi lukea läksynsä? Arkkitehdit ovat paljon pohtineet näitä kysymyksiä. Asuntojen koko asettaa aina rajoituksensa, rakentamisen rahoituksella on vaikutusta ja kaavakin rajoittaa.

Asuntojen rakentamisesta voi siirtyä muuhun rakentamiseen: koulut, päiväkodit, nuorisotalot, vanhusten palvelutalot, kirjastot, liikuntapaikat. Niille tulee asettaa toiminnallisia vaatimuksia ja ne on pidettävä kunnossa. Suotavaa tietysti olisi sekin, että ne ovat olemassa silloin, kun uusi asuinalue valmistuu.

Kotoa ja asuinalueelta on päästävä poiskin. Työmatkan, matkan harrastuksiin tai kulttuuririentoihin on voitava sujua ainakin taajaan asutuilla alueilla julkisilla väli-neillä. Asialla ei ehkä ole välitöntä linkkiä mielenterveyteen – paitsi se, että julkinen liikenne takaa kaikkien mahdollisuudet liikkua haluamaansa paikkaan ja palveluun.

Metsällä on mielen­terveydelle suuri merkitys. Emme pelkää metsää ja tuulen suhinaa, vaan saamme niistä voimaa.

4

Viime aikoina on ollut esillä vielä yksi mielen-terveyspalvelujen kannalta tärkeä asia – palvelu-jen järjestäminen. Tärkeää ei tietenkään loppu-

jen lopuksi ole se, kuka ne järjestää, vaan että palveluja on saatavilla ja saavutettavissa, ne ovat laadultaan korkeatasoisia ja tuotetaan vaikuttavasti. Vaikuttavuus ei ole sama asia kuin halvalla, mutta ei ole mitään syytä rahaa tuhlatakaan. Siis tehokkuutta tarvitaan aina.

Nyt näyttää siltä, että syntyy ratkaisu, jossa ns. ervat eli tulevaisuudessa varmaankin hyvinvointikuntayhtymät järjestävät palvelut ja varmaan tuottavatkin palvelut siltä osin kuin ne on järkevää keskittää. Keskittää voidaan harvoin tarvittavat tai harvinai-set toimenpiteet varsinkin, jos ne edellyttävät erikoisosaamista. Ihminen tarvinnee vain kerran eläessään lonkkaleikkausta. Keskittää kannattaa myös kalliit toimet, kuten ympärivuorokautinen päivystys.

Hajauttaa pitää perustoiminnot ja myös usein toiminnot, jotka voidaan hoitaa etänä. Niinpä on selvää, että päivähoitoa, kiireetöntä ja osin kiireellistäkin sairaanhoitoa ja terveydenhoitoa annetaan hajautetusti, lähellä ihmisiä. Palveluverkko saattaa muuttua, mutta tuskin kukaan lakkauttaa hoitoa vain lakkauttaakseen. Takana on taloudellisia näkökohtia, mutta inhimillisetkin pitää muistaa. Pää-töksentekojärjestelmä on kaavailuissa vielä auki, mutta viiden suuren alueen päättäjät tulevat kunnista.

Vielä kysymys erikseen on koko toiminnan rahoitus. Sillä on arvaa-mattoman suuri merkitys toiminnalle muussakin mielessä kuin että kaikki maksaa. Terveydenhuollon rahoitus pitää saada selkeämmäk-si, niin sanotusti yksikanavaiseksi, tai ainakin melkein. Sairausva-kuutuksen osuus vaatii erityisesti pohdintaa.

Uudistus pitää saada aikaan, ennenkuin hukka tulee. Se nimittäin tulee, jos ei ala tapahtua konkreettisestikin.

Tärkeää ei loppujen lopuksi ole se, kuka järjestää, vaan että palveluja on saatavilla ja saavutettavissa.

Ei voi olla yhden­tekevää, millainen asuntomme on. Onko se terveellinen, myös mielentervey­den kannalta?

APUA JA TUKEA 2013

Puhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulute-tut vapaaehtoiset tukihenkilöt 24 paikkakunnalla ympäri Suomea. Toiminnassa on mukana 18 kriisikeskusta ja 6 paikallista mielenterveysseu-raa. Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä.

• 148523soittoa• 43170vastattuapuhelua+4%• Noin650vapaaehtoista,

jotkavastasivat60%soitoista• Soittajista60%naisiaja40%miehiä

• 50–59vuotiaatsoittajiensuurinikäryhmä• Soittajista12%jatko-ohjattiinkunnallisiin

palveluihinja4%Suomen Mielenterveysseuran muihin palveluihin.

• Palautteesta94%kiittävää

Syitä soittaa:• Halukertoakuulumiset• Ahdistuneisuus• Yksinäisyys• Pari-japerheongelmat

Kasvussa: Itsetuhoisista ajatuksista puhuttiin 1 410 keskustelussa

VALTAKUNNALLINEN KRIISIPUHELIN 2013

Päivystää numerossa 010 195 202arkisin klo 9.00–07.00viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00

148 523 soittoa

43 170 vastattua puhelua

+4%

KRIISIPUHELIN

• 13131vastattuapuhelua• 32%kaikistaValtakunnallisen

kriisipuhelimen puheluista• 14%vapaaehtoisenvastaamia

KRIISIVASTAANOTTO

• 3482asiakastapaamista• 851asiakasta• 788yksilöasiakasta• 45pariskuntaa• 17perhettä• 1asiakasryhmä

Yleisimmät syyt• pari-perheongelmat• ahdistuneisuus• kuolemalähipiirissä

RYHMÄTOIMINNAT

• 167osallistujaakursseilla valtakunnallisesti

• 271osallistujaaryhmissä SOS-kriisikeskuksessa

TUKINET

• 1461Nettukivastausta• 157Nettukilive-viestiä

RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN ETELÄ-SUOMEN ALUETOIMISTO

• 8333asiakaskontaktia• 1394asiakasta• 630tukisuhdetta• 102juristineuvonnanasiakasta

• kriisityöntekijöitäjavapaaehtoisia Tukinetissä

• kriisityöntekijöitäSelmassa• vapaaehtoistentekemääpalveluohjausta

Suomi24:ssä

TUKINET

• Mukana13päivystyspaikkakuntaa• Nettuki-viestejä7852+5,6%• Nettukilive-keskusteluja825+92,3%• Palautteesta94%kiittävää

Yleisimmät syyt:• Ahdistuneisuus20%• Pari-japerheongelmat16%• Masentuneisuus10%

VALTAKUNNALLINEN VERKKOKRIISITYÖ 2013

HELSINGIN SOS-KRIISIKESKUS 2013

Kahdenkeskisessä Net tuki -tukisuhteessa vastauksen saa 5 vrk:n sisällä.

7 852Net tuki -viestiä+5,6%

825Net tuki live -keskustelua

+92,3%

13 131 vastattua puhelua

8 333 asiakaskontaktia

3 482 asiakas tapaamista

YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA JA VIESTINTÄÄ

Sekä Mielen terveys­lehti että Perheterapia­lehti julkaistiin myös digi­lehtinä verkossa!

ENEMMÄN AVOHOITOA JA MATALAMMAT KYNNYKSETSuomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck totesi Helsingin Sano-mienVieraskynä-kirjoituksessa14.2.2013,että mielenterveyslakimme on vanhentunut. Laki ei turvaa riittävää oikeussuojaa eikä tue

avohoidon kehittymistä. Uudistus on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Koko erillinen mielenterveys-laki on lakkautettava ja mielenterveysasiat on sisällytettävä muuhun lainsäädäntöön.

Ei ole olemassa kestäviä perusteita sille, että itsemääräämisoikeutta psykiatriassa rajoite-taan eri tavalla kuin muualla sosiaali- ja terve-ydenhuollossa. Yhteinen lainsäädäntö kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla takaa parhaiten yhtenäiset käytännöt ja potilaiden yhdenvertaisen kohtelun.

TARVITAAN KANSALLINEN ITSEMURHIEN EHKÄISY OHJELMAKansainvälisten selvitysten mukaan ehkäisyohjelmat ovat kustannustehokkai-ta tapoja ehkäistä itsemurhia. Suomi on edelleen itsemurhien kärkimaita. Esimer-kiksi miesten itsemurhakuolleisuus on yli puolitoistakertainen muihin Pohjoismai-hin verrattuna.

Mielenterveysseura on laatinut 14 koh-dan ehdotuksen kansalliseksi itsemurhien ehkäisyohjelmaksi, jonka tavoitteena on puolittaa itsemurhien määrä.

SOS-kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme on korostanut, että tarvitsem-me muun muassa enemmän matalan kyn-nyksen auttamispaikkoja, jotta ongelmiin pystytään puuttuman nopeasti.

mielenterveysseura.fi

232 696vierailua

e-mielenterveys.fi

220 781vierailua

vahvistamo.fi

151 225vierailua

8

SUOMEN MIELEN-TERVEYS SEURA ON HALUTTU YHTEISTYÖKUMPPANIHEUREKA TULEE HULLUKSI | Näyttely avattiin lokakuussa. Koko perheen toiminnallisen näyttelyn tavoitteena on haastaa ja innostaa kävijät tutustumaan mielen hyvinvointiin sekä mielenterveyden häiriöihin. Vantaan jälkeen näyttely lähtee maailmalle Lissaboniin ja Pariisiin. Suomen Mielenterveysseura osallistui asiantuntijana näyttelyn työstämiseen.

POSTIKORTTEJA KARTON KANSSA | Yhteistyö Karto Oy:n kanssa jatkui. Perinteisten joulu-

korttien lisäksi myynnissä oli myös Hyvän mielen postikortteja. Korttisarjaan kuuluu 10 korttia, joiden kuvilla ja mietelauseilla on hyvä muistaa tai onnitella läheisiä. mielenterveysseura.fi/verkkokauppa

HYVÄNTEKEVÄISYYSHUUTOKAUPPA | Suomen Mielenterveysseura ja Design ShopOutlet.com järjestivättoukokuussa2013hyväntekeväi-syyshuutokaupan.

Tuotto ohjattiin Mielenterveysseuran Suomeen tuoman uuden työtavan juurruttami-seksi. Monimuotoisen perheterapian (MDFT - Multidimensional Family Therapy) tavoitteena on saada vaikeista ongelmista kärsivä nuori ja hänen perheensä motivoitumaan muutokseen ja sitoutumaan hoitoon.

VUODEN 2013 PÄÄTAPAHTUMIA

SEITSEMÄNNET KANSALLISET MIELENTERVEYSPÄIVÄT järjestettiin 7.-8. helmikuuta Tampereella. Päivien teemana oli Kansalaisuus, osallisuus ja vaikutus-mahdollisuudet.

Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen muistutti, että kokemus osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista on tärkeä mielenter-veyden edellytys. Mielenterveys on paitsi olennai-nen osa terveyttä, myös kansalaisuuden perustava elementti. Yksi tapa vähentää demokratiavajetta on rohkaista ihmisiä kansalaiskeskusteluun eri tavoin, ja tukea kuuntelevan vuorovaikutuksen mahdollisuuksia.

11. ITSEMURHIEN EHKÄISYPÄIVÄ Mielenterveysseuran vuosittain viettämä päivä lisää tietämystä itse-murhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää leimautumista. Ennen kaikkea päivä tuo esille sanomaa siitä, että itsemurha on estettävissä. Kansainvälistäpäivääonvietettyvuodesta2003lähtien. Itsemurhien ehkäisypäivänä 10. syyskuuta Helsingissä keskusteltiin Liekki elämälle -eloku-vasta.

MAAILMAN MIELENTERVEYSPÄIVÄÄ 10.10. vietettiin ympäri maata kansainvälisen teeman mukaan aiheella ikääntyminen ja mielenterveys. Helsingissä 10. lokakuuta Valkoisessa Salissa nautittiin kulttuu-rista, kuunneltiin asiantuntijoita ja keskusteltiin mielen hyvinvoinnin voimavaroista. Mirakle-hank-keen projektipäällikkö Maria Viljanen muistutti, että ikä sinällään ei ole rajoite. Tapahtumassa esiin-tynyt RäpMummo Eila on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon iloa voi tuoda mummo, joka näyttää räpin olevan on kaiken ikäisten kulttuuria.

ELÄMÄN KONKARI -KIRJOITUSKILPAILU. Mielenter-veysseuran yli 60-vuotiaiden elämänkokemuksia kartoittanut kirjoituskilpailu paljasti, että raskaat-kin elämänkokemukset voivat lisätä elämäntaitoja. Eletty elämä tarjoaa parhaimmillaan monenlaisia välineitä ja keinoja kriiseistä selviytymiseen ja mie-len hyvinvoinnin tueksi.

VALTAKUNNALLISEN MIELENTERVEYSPALKINTO Mielenterveysseura myönsi palkinnon onnellisuus-professori Markku Ojaselle pitkästä ja ansiokkaasta urasta hyvinvoinnin ja positiivisen psykologian edistämisessä. Ojanen on käsitellyt onnellisuutta ja henkistä hyvinvointia lukuisissa kirjoissaan ja artikkeleissaan.

AINUTLAATUISTA VAPAAEHTOISTEN TUKEMISTA KOKO MAAILMASSA

Suomen Mielenterveysseurassa on kehitetty kansainvälisestikin mitattuna ainutlaatuista vapaaehtoisten tukimallia. – Kehittämämme mallin kiinnostus leviää nyt kansainvälisesti. Olemme käyneet Japa-nissa saakka kouluttamassa, kertoo järjestö-johtaja Sinikka Kaakkuriniemi.

Mielenterveysseuran vapaaehtoistyön tukimalli sisältää koulutusta, työnohjausta ja riskien arviointia vapaaehtoistyöntekijöille.

– Laadukas ja turvallinen tukihenkilötyö vaatii tuekseen osaavan työnohjauksen. Mie-lenterveysseuran tukihenkilötyössä toimi-misen edellytyksenä onkin osallistuminen säännölliseen työnohjaukseen. Laadukkaan koulutuksen ohella työnohjaus on tärkein henkilöstön kehittämismenetelmä myös vapaaehtoistyössä, kertoo kehittämiskoordi-naattori Suvi-Tuuli Porkka.

Suomen Mielenterveysseurassa työn-ohjaus on kuulunut oleellisena osana tuki-henkilötyöhönjorunsaan30vuodenajan.

– Olemme kouluttaneet vapaaehtoistyön työnohjaajia vuodesta 1995 lähtien. Koulutus on nykyään kolmen vuoden mittainen ja 60 opintopisteen laajuinen vaativa kokonaisuus. Vapaaehtoistyön työnohjauksen tehtävä on edistää yhdistyksen ja tukihenkilötyön pe-

rustehtävää. Se on ehdottoman luottamuk-sellista, tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, kertoo Porkka.

– Työnohjaus keskittyy tukisuhteeseen liittyviin asioihin ja se auttaa tukihenkilöä löytämään oman yksilöllisen tapansa olla toisen ihmisen tukena. Työnohjaus tukee us-koa itseen, antaa uskallusta tehtävään, ohjaa ymmärtämään maallikkoauttamisen erityis-piirteitä ja edistää sitoutumista tukihenkilö-työn eettisiin periaatteisiin, tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Mielenterveysseuran oma koulutus on paikallisille yhdistyksille maksu-tonta, muistuttaa Porkka.

Viime joulukuussa raumalaiselle vapaaeh-toisaktiivi Jukka Virralle myönnettiin Kansalaisaree-nan Vuoden vapaaehtoisen tunnustuspalkinto.

Elämäntyönsä ydinvoimalassa tehnyt Jukka Virta aloitti oman vapaaehtoistaipaleensa jo vuonna 1989 Rauman Seudun Mielenterveysseuran kriisipuhelinpäi-vystäjänä. Virta on ollut perustamassa Rauman Kriisi-keskus Ankkurpaikkaa vuonna 1990 ja hän on toiminut vuosia paikallisen mielenterveysseuran hallituksessa.

Tukihenkilötoimikunnan puheenjohtajana Virta on ollut vuodesta 2003, ja hän toimii edelleen työnohjaajana.

– Olen ollut aina kiinnostunut ihmisistä ja heidän ajatuksistaan. Vapaaehtoistyö Mielenterveys-seurassa on auttanut katsomaan maailmaa ja elämän menoa monesta näkökulmasta. Ei elämässä ole vain yhtä totuutta, vaan näkökulmia on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Vapaaehtoistyö on antanut minulle mahdol-lisuuden toteuttaa asioita, joita haluan tehdä, kertoo Jukka Virta.

KANSALAISTOIMINTAA

JUKKA VIRTA – VUODEN 2013 VAPAAEHTOINEN

Tukityön tekemiseen innostaa oman osaa­misen hyödyntäminen, mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä ihmi­senä.

10

KULTTUURI LISÄÄ TERVEYTTÄ

Mielenterveysseuran suojissa perustettiin 24.4.2013Terveyttäkulttuuristakannatus-yhdistys ry. Yhdistys edistää kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien käytön tuke-mista kansalaisten terveyden ja hyvinvoin-nin edistämisessä ja turvaamisessa.

Yhdistys tukee henkisesti ja taloudel-lisesti Terveyttä kulttuurista -verkoston toimintaa sekä verkoston edistämien kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien tutkimusta, hankkeita ja käyttöä.

UUSI TEEMAVIIKKO MUISTUT-TAA KULTTUURIN MERKITYK-SESTÄ MIELENTERVEYDELLE

Suomen Mielenterveysseura kehitti Suo-meen uutta Mental Health Art Week – hyvää mieltä kulttuurista -toimintaviikkoa. Viikkoa vietetään ensimmäisen kerran 19.–25.5.2014. Viikon tarkoituksena on eri-laisten kulttuuritapahtumien avulla alentaa kynnystä keskustella mielenterveydestä sekä sen merkityksestä.

Toimintaviikon järjestää Suomen Mie-lenterveysseura yhdessä paikallisten mielen-terveysseurojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. > facebook.com/mentalhealthartweek

HYVÄN MIELEN METSÄKÄVELY -HANKE YHDISTÄÄ METSÄN JA MIELENTERVEYDEN

Tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiimme. Silti metsää on hyödynnetty vain vähän mielenterveystyössä. Luonnossa liikkuminen lisää hyvän olon tunnetta ja eh-käisee riskiä sairastua mielenterveysongelmiin.

Hyvän mielen metsäkävely -hankkeen tavoitteena on luoda jatkuvaa toimintaa. Hankkeen pilotti käynnistyi Tampereen seudullatoukokuussa2013.Vuodenloppuunmennessä metsäkävelyitä järjestettiin jo eri puolilla Suomea ja virtuaaliset metsäkävelyt mahdollistivat metsäluonnosta nauttimisen myös tietokoneen välityksellä.

Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen metsäkeskuksen Hyvän mielen metsäkävelyiden suojelijana.> mielenterveysseura.fi/metsakavelyt

TUKIHENKILÖIDEN KOKEMUKSIAYksilötukisuhteessa sekä puhelin- ja verkkokriisityös-sä toimivat tukihenkilöt pitävät tärkeänä seuraavia asioitaoman:1. osaava vapaaehtoistyön johtaminen,2. oman tehtävän selkeää määrittelyä,3. hyvää tiedonkulkua,4. yhdistyksen hyvää mainetta,5. työnohjausta,6. yhdistyksen edustajilta ja tukihenkilökollegoilta

saatua arvostusta,7. tukea ja palautetta sekä kuulluksi tulemista ja

vaikuttamismahdollisuutta.

MIELENTERVEYSOSAAMISTA

MIELENTERVEYSTAIDOT VAHVEMMIKSI Mielenterveysseura järjesti kaikille tarkoitettua Mielenterveyden ensiapu® -koulutusta ympäri Suomea. Mielenterveyden ensiapu -koulutuksessa mie-lenterveys nähdään osana ihmisen hyvinvointia, joka kulkee käsi kädessä fyysisen terveyden kanssa. Se tarkoittaa myös kehitettäviä taitoja.

– Samalla kun vahvistamme fyysistä ter-veyttä, esimerkiksi liikkumalla, vahvistamme mielenterveyttä, tiivistää Mielenterveyden ensiapu -hankkeen projektipäällikkö Ritva Karila-Hietala.

Mielenterveysseuran 2000-luvulla käyn-nistämäMTEA®1-koulutusuudistettiin2013.Se antaa välineitä oman ja läheisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen tukemalla tunnetai-toja, elämänhallintaa ja kriiseistä selviytymistä, auttamalla tunnistamaan vahvuuksia sekä riski- ja suojatekijöitä, sekä lisäämällä tietämystä ih-missuhteista ja vuorovaikutuksesta, työelämästä ja stressinhallinnasta.

Australiasta peräisin oleva MTEA®2 -kurssi tutustuttaa osallistujat yleisimpiin mielenter-veyden häiriöihin, niiden puheeksi ottamiseen sekä avun ja tuen mahdollisuuksiin.

UUSI MIELENTERVEYS VOIMAKSI -KIRJA NUORISO-TYÖN AMMATTILAISILLE Mielenterveys voimaksi -käsikirja tarjo-aa nuorisotyöhön tietoa ja harjoituksia. Niiden avulla nuorisotyön ammattilaiset voivat tukea nuorten mielenterveystaitoja, kuten huolehtimista arjen tasapainosta, tunne- ja selviytymistaitoja sekä kykyä puhua mieltä painavista asioista. Samalla se tukee nuorisotyön toimijoiden voimavaroja ja työhyvinvointia.

Käsikirja auttaa kohtaamaan nuorta arvostavasti ja kiireettömästi, sekä kannus-tamaan ja antamaan hänelle myönteistä palautetta.

Kirjan ovat kirjoittaneet Mielenterveys-taidot nuorisotyöhön -hankkeen projekti-suunnittelija Anna Erkko ja lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Marjo Hannukkala.

12

MAAILMA LAAJENEE HYVINVOINTITREENEISSÄ

SenioriHyvinvointi-treeneissä ikäihmiset ovat milloin laulaneet ja soittaneet afrikkalaisia rumpuja, milloin treenanneet punttisalilla. Jos omien silmien näkökyky on jo heikentynyt, Ateneumin taideteok-sien ihailemisessa on auttanut kuvailutulkki.

Treeneissä on harjoiteltu myös tietoista läsnäoloa, kuunneltu muistiluotsin luentoja, tutustuttu oman alueen vapaaehtois- ja asukastoimintaan, retkeilty luonnossa tai syöty terveellisesti. Juteltavaa ja jaetta-vaa on riittänyt.

– Jokaisessa ryhmässä lähdetään liikkeelle osallis-tujien tarpeista ja mielenkiinnon kohteista, kertoo projektisuunnittelija Maija Hansen. Hyvinvointit-

reenit on Mielenterveysseuran 2000-luvulla kehit-tämä kurssi, jota on kehitetty ikäihmisille sopivaksi. Sitä levittää eläkeläisyhdistyksille, palvelutaloihin, toimintakeskuksiin sekä vapaaehtoistoimijoille Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut ikääntyneille eli Mirakle-hanke yhdessä vanhustyön järjestöjen kanssa.

Ohjatut ryhmät kokoontuvat viikon, parin välein 6–12 kertaa.

– Kartoitamme osallistujien koettua hyvinvointia treenien alussa ja lopussa. Näin he tulevat pohti-neeksi treenien vaikutusta hyvinvointiinsa. Osallis-tujilta on tullut roppakaupalla myönteistä palautet-ta. Moni on herännyt aktiivisen toiminnan pariin tai solminut uusia ystävyyksiä, joku oppinut ottamaan lisää omaa aikaa, summaa Hansen tyytyväisenä.

SISUKKUUS, LÄHEISTEN TUKI JA HALU PÄRJÄTÄ ITSE AUTTAVAT IKÄIHMISIÄ KRIISEISSÄ

Kun yli 60-vuotiaita suomalaisia kutsuttiin kirjoit-tamaan selviytymisestä elämän isoissa ja pienissä kriiseissä, kävi ilmi, että raskaatkin elämänkoke-mukset voivat lisätä elämäntaitoja. Kirjoitukset kokosi Elämän konkari -kirjaksi Mielenterveysseu-ran hanke Mirakle – mielen hyvinvoinnin raken-nuspuut ikääntyville (2012–2016).

– Kirjoituksista näkyy, että parhaimmillaan elä-mänkokemus tarjoaa välineitä ja keinoja kriiseistä selviytymiseen ja mielen hyvinvointiin. Sopeu-tumistaidot lisääntyvät. Kriisi voi tarjota myös myönteiseksi osoittautuvan käänteen. Niiden lä-pikäymisestä kumpuaa myötätuntoa kohtalotove-reille ja itselle. Irti päästämisen myötä voi syntyä eteenpäin katsomisen oivalluksia sekä suhteelli-suudentajua, kertoo kirjan toimittaja, Mirakle-hankkeen projektisuunnittelija Ilka Haarni.

Itsen, muiden ja maailman ymmärtäminen sekä ilo elämästä voivat kasvaa iän myötä.

– Asioihin saattaa suhtautua suvaitsevaisemmin tai arvojen tärkeysjärjestys voi muuttua. Pienestä voi tulla kauniimpaa, suhtautumisesta rennompaa, tarpeetonta voi karsia, tiivistää Haarni.

Jos taustalla on väki­vallan tai sodan traumo­ja, voimavarat eivät riitä kielen tai paikallisten tapojen opetteluun.

KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA AUTTAMISTA

TÄSMÄAPUA ITSEMURHAA YRITTÄNEELLEVaikka itsemurhaa yrittäneet ovat yrityksensä jälkeen yhä suuremmassa itsemurhavaarassa, jälkihoidossa on kehit-tämistä.SOS-kriisikeskuksen2013käynnistynyt,viisi-vuotinen LINITY-hanke auttaa itsemurhaa yrittäneitä.

Interventio on kehitetty Bernin yliopistossa. Itsemur-ha-ajatukset nähdään inhimillisenä toimintamallina, jota voi muuttaa vaihtoehtoisten toimintatapojen myötä. Hoitoon pääsyyn on matala kynnys: osallistuminen on maksutonta, eikä lähetettä tarvita. Lisäksi kesto on lyhyt, vain 4–5 istuntoa.

– Istunnoissa käydään läpi elämäntarinaa ja kriisin taustaa, opetellaan tunnistamaan itsemurha-ajatusten varoitusmerkkejä, sekä vaihtoehtoisia toimintatapoja. Jälkeenpäinkään asiakasta ei jätetä yksin, vaan häneen pidetään yhteyttä, summaa hankkeen projektipäällikkö Camilla Djupsund.

YKSIN VOI OLLA JOPA KAVERIPORUKASSANuorten yksinäisyyteen puututaan liian vähän, koki 70 prosenttia Yhteisvastuu nuoresta -hankkeen verkkokyselyyn vastanneesta nuoresta. Yksinäisyyttä voi kokea toisten seurassakin.

– Nuorilla on kuitenkin keinoja lievittää yksinäisyyttä, yleisimpinä netti, some sekä musiikin kuuntelu. Puhumi-nen auttaa myös, muistuttaa suunnittelija Hannele Lehtonen Suomen Mielenter-veysseurasta.

– Yhteisvastuu nuoresta -hanke haastaa jokaista pohtimaan, mitä voisi tehdä nuor-ten yksinäisyyden lievittämiseksi, kertoo Lehtonen.

Mielenterveysseura on kehittänyt Löydä oma tarinasi® -vertaistukiryhmiä 13–25-vuotiaille,yksinäisyyttäkokevillenuorille. Yhdeksääntoista ryhmään on osallistunut 126 nuorta ympäri Suomen. Palautteen perusteella vaikutukset ovat olleet positiivisia.

Vuoden 2011 Yhteisvastuukeräyksen hankkeeseen osallistuivat lisäksi Man-nerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen evankelis-luteri-lainen kirkko.

14

mielenterveysseura.fi

KRIISIAUTTAMISEN LINJAUKSET SUOMEN MIELEN-TERVEYSSEURAN KRIISIKESKUS-VERKOSTOSSA

Yhteisvastuu nuoresta ­hanke haastaa pohti­maan, mitä voisi tehdä nuorten yksinäisyyden lievittämiseksi.

MONIMUOTOINEN PERHE TERAPIA SUOMEEN AUTTAMAAN NUORIA Mielenterveysseuran Palaset kohdalleen -pilottihanke (2011–2014) toi monimuotoi-sen perheterapian eli MDFT-menetelmän Suomeen.

MDFT, (engl. multidimensional family therapy) on yhdistelmähoito, joka on tieteel-lisen näytön perusteella tehokas. Tavoitteena on auttaa nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä ja kärsivät monesta samanaikaisesta ongelmas-ta. MDFT yhdistää yksilö-, perhe- ja ver-kostotyötä, ja nuorta tavataan hänen omassa elinympäristössään; kotona, koulussa tai vapaa-ajan paikoissa. Hoito on yhden tera-peutin vastuulla, eikä tätä pallotella luukulta toiselle.

MDFT-koulutukseen osallistui neljä nuo-risopsykiatrian ja lastensuojelun sosiaalityön ammattilaisista koostuvaa tiimiä Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Kuopiosta.

KAUHAJOKI VUODEN 2013 VALTAKUNNALLISEN KRIISIPUHELIMEN PÄIVYSTYSPAIKKAKUNTA Kauhajoen mielenterveysseura sai vuoden 2013Valtakunnallisenkriisipuhelimenpäi-vystyspaikkakunnan tunnustuspalkinnon. Perusteluiden mukaan Kauhajoen vapaaeh-toiset ovat tehneet kriisipuhelimessa upeaa työtä vuodesta 1997 lähtien. Kauhajoella päivystetään tunnollisesti runsaita tuntimää-riä ja tartutaan jämäkällä otteella uudistuk-siin ja selvitettäviin asioihin.

Palkinnon vastaanottivat Elisa Järven-pää, Juha Rossinen ja Tuula Välikorpi Kauhavalta.

KRIISIAUTTAMISELLE UUDET LINJAUKSET Suomen Mielenterveysseuran liittohallitus vahvisti28.5.2013uudetkriisiauttamisenlinjaukset. Niiden tavoitteena on kirkastaa avun tarvitsijoille, tekijöille, rahoittajille ja lahjoittajille sekä vapaaehtoistoimijoille, mitä kriisikeskuksissa tehdään ja miten niissä toimitaan. Ne myös vahvistavat krii-sikeskusverkoston tunnettuutta ja tiivistä-vät yhteistyötä.

Linjauksen valmisteli työryhmä, joka koostui Suomen Mielenterveysseuran, kriisikeskusverkoston sekä paikallisten mielenterveysseurojen ja kriisikeskusten edustajista.

MAAHANMUUTTAJIEN HENKINEN HÄTÄ HUOLESTUTTAA SOS-kriisikeskuksen maahanmuuttaja-asiak-kaiden tilanne herättää vakavaa huolta. Asiak-kaiksi tulee paljon maahanmuuttajia, joiden pitäisi saada apua julkisesta terveydenhuollos-ta, ei kriisipalveluista. Kriisikeskus voi ottaa vastaan vain osan asiakkaiksi hakeutuvista.

– Jos taustalla on väkivallan tai sodan trau-moja, voimavarat eivät riitä kielen tai paikal-listen tapojen opetteluun, toteaa kriisityönte-kijä Ansa Haavikko.

Traumatisoituneille maahanmuuttajille tarkoitettu Tasapainovalmennus (2012–2014) on hanke, joka vahvistaa osallistujien toimin-takykyä ja hyvinvointia, auttaa ymmärtämään oireiden syitä ja lisää kykyjä parantaa omaa vointiaan. Yhteistyöhön osallistuvat Dia-konissalaitoksen Kidutettujen kuntoutus-keskus, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikkö ja Traumaterapiakes-kus.

KEHITTÄMISTÄ JA UUSIA AVAUKSIA

KANSAINVÄLISIÄ ASIANTUNTIJOITA JA UUTTA OSAAMISTA

KANSAINVÄLINEN PARI- JA LÄHISUHDE-VÄKIVALTASEMINAARI toteutettiin yh-teistyössä Suomen Mielenterveysseuran, Jyväskylän yliopiston ja THL:n kanssa Helsingissämarraskuussa2013.Asiantunti-jaseminaarissa puhuivat professori Sandra Stith (USA) ja professori Arlene Vetere (Iso-Britannia). Stith tunnetaan perheväkivallan tutkijana ja erityisesti parisuhdeväkivallan hoitona käytettävän pariterapian kehittäjänä ja Vetere on kokenut väkivaltaongelmista kärsivien parien ja perheiden auttamiseen keskittynyt perheterapeutti.

MIND-BODY BRIDGING (MBB) vahvistaa mie-len ja kehon voimavaroja. MBB on näyttöön perustuva tehokas terapeuttinen menetelmä, jossa tietoisuus- ja aistihavainnointiharjoi-tuksien avulla vahvistetaan mielen ja kehon yhteyttä ihmisen omiin parantumisen ja vahvistumisen voimavaroihin. Menetel-mällä on saatu hyviä hoitotuloksia muun muassa masennuksen, ahdistuneisuuden, riippuvuuksien, traumaperäisten häiriöiden, aggressioiden, unihäiriöiden ja kivunhallin-nan hoidossa.

– Menetelmän kehittäjä, Utahin yliopis-ton psykiatrian professori Stanley Block kouluttiitsemenetelmästäelokuussa2013Helsingissä. Yhteistyö Blockin kanssa jatkuu ja tulossa on uusia MBB-koulutuksia, kertoo koulutusjohtaja Eira Tikkanen.

PELIPAUSSI SUOJAA LASTA LIIALLISELTA VIRIKETULVALTA

Pelipaussi – kymmenen päivän mittainen ruutu aika- ja digipaasto lanseerattiin syksyllä2013alakouluikäisillejaheidänperheilleen.

– Pelaaminen ja sosiaalinen media voivat olla hauskoja harrastuksia, mutta ne imaisevat helposti liiaksi mukaansa, kertoo Mielen terveys taidot alakouluun -hankkeen projektisuunnittelija Riikka Nurmi.

– Vasta riittävä määrä unta, lepoa ja jouten oloa käynnistää lapsen leikin ja luovuuden, muistuttaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.

Pelipaussin tarkoituksena on auttaa lapsia huomaamaan mitä kivaa ja hyvää voi tehdä, kun aikaa ei vietetä vain ruudun ääressä.

VOIMAVAROJEN TALO – VÄLINE NUORTEN MIELENTERVEYDEN TUKEMISEENOmien voimavarojen tunnistaminen vahvis-taa itsetuntoa ja auttaa selviytymään arjessa. Toisen asteen oppilaitoksille suunnatussa Mielen hyvinvointi -hankkeessa kehitetty Voimavarojen talo on väline, joka auttaa keskustelun käynnistämistä arkisista, nuoren mielen hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttavista asioista. Ohjattu keskustelu auttaa nuorta tunnistamaan ja vahvistamaan voimavarojaan.

– Talo on ikivanha minä-symboli. Kuten talossa, on ihmisessäkin monia eri puolia, joihin Voimavarojen talo kutsuu tutustu-maan. Kysymysten kautta mielenterveyden eri osa-alueet käydään läpi, kertoo projekti-suunnittelija Maaria Tuhkunen. 16

HORISONTTI ARVIOI JA KEHITTÄÄMielenterveysseurasaikeväällä2013omankehittämisyksikön, Horisontin. Se vastaa mielenterveyttä edistävän toiminnan arvi-oinnista ja kehittämisestä: kerää tietoa seu-ran toiminnoista ja toimintaympäristöstä, kehittää järjestölähtöisiä mielenterveystyön menetelmiä ja tekee kehittävää tutkimusta.

– Horisontti seuraa myös mielentervey-teen liittyviä ajankohtaisia kehityssuuntia ja selkeyttää seuran käytäntöjä ja auttamis-työn sisältöjä, kertoo yksikön vetäjä Jukka Valkonen.

ENTISTÄ VAHVEMPI VAHVISTAMO.FI

Uudistuneesta Vahvistamosta löytyy eri-ikäi-sille ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia harjoituksia, testejä ja pohdintatehtäviä. Niiden avulla voi vahvistaa itsetuntemusta, elämäniloa, rentoutumista ja läsnäoloa.

Uutta on myös VTT:n, Jyväskylän yli-opiston ja Mielenterveysseuran yhteistyönä toteutettu hyvinvointiohjelma Oiva. Oivan harjoituksilla voi lievittää stressiä, kohentaa mielialaa ja saada lisäintoa elämään. Sovel-luksen voi ladata myös älypuhelimeen.

MIELENTERVEYS KAIKISSA POLITIIKOISSA

Suomen Mielenterveysseura vastaa EU-komission ja jäsenmaiden hankekokonai-suuden Joint Action on Mental Health and Wellbeing2013–2015osahankkeesta:Mentalhealth in all policies. Tavoitteena on löytää päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja konk-reettisia esimerkkejä sektoreiden välisestä yhteistyöstä. Hankkeen aikana kartoitetaan, arvioidaan ja levitetään hyviä käytäntöjä yhteiskunnan eri sektoreiden osallistamisek-si mielenterveystyöhön.

MARITA RUOHONEN MIELENTERVEYDEN MAAILMAN-LIITON HALLITUKSEEN

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan-johtaja Marita Ruohonen nimettiin Buenos Airesissa pidetyssä kongressissa Mielenter-veyden maailmanliiton (World Federation for Mental Health) hallitukseen vuosiksi 2013–2015.Maailmanliitontavoitteenaonsaada mielenterveys kaikkien ihmisten etuoi-keudeksi. Liittoon kuuluu jäseniä yli 150 eri maasta.

TULOSLASKELMA

1.1.–31.12.2013 1.1.–31.12.2012Varsinainen toimintaTuototRaha-automaattiyhdistyksenavustukset 3249104,56 2852049,70Julkisetmäärärahat 1170535,09 978704,43Muuttuotot 715867,30 1032359,93

KulutHenkilöstökulut 4430971,59 4003646,78Poistot 32463,92 27806,14Muutkulut 2132423,16 2188877,53Varsinaisen toiminnan kulujäämä -1 460 351,72 -1 357 216,39

VarainhankintaTuototJäsenmaksut 21437,00 22807,00Keräystuotot 38015,60 28506,23Lahjoituksetjamuuttuotot 43721,51 17427,47Muuvarainhankinta 14510,48 16441,07Lahjoitusjakeräystuottojensiirto -60195,00 -34987,20

KulutJäsenmaksukulut 3798,12 4842,38Keräyskulut 9718,42 3657,93Muutkulut 871,94 758,56Varainhankinnan tuottojäämä 43 101,11 40 935,70

Sijoitus- ja rahoitustoimintaTuototOsinkotuotot 100,00 364,76Korkotuotot 4499,33 21566,32Vuokratuotot 39210,38 50758,69Omaisuudenmyyntivoitot 0,00 148573,65Muutomaisuustuotot 15522,93 100,00KulutPoistot 14307,96 0,00Muutkulut 42542,21 52167,00Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulujäämä 2 482,47 169 196,42

YleisavustuksetRaha-automaattiyhdistyksenyleisavustus 1266770,12 1298000,00Jäsenyhdistyksilleannetutyleisavustukset -24979,55 -23306,65Muutyleisavustukset 324820,00 289820,00Raha-automaattiyhdistykseninvestointiavustus 0,00 30000,00-siirrettyhankintamenonvähennykseksi 0,00 -30000,00

Tilikauden ylijäämä 151 842,43 417 429,08

18

TASE

31.12.2013 31.12.2012Vastaavaa

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomathyödykkeetAineettomatoikeudet 1433,78 3278,41Muutaineettomathyödykkeet 37126,33 39804,89

AineellisethyödykkeetMaa-alueet 34614,76 34614,76Rakennuksetjarakennelmat 0,00 0,00Koneetjakalusto 56146,11 56703,63Muutaineellisethyödykkeet 122334,91 7871,19

SijoituksetOsuudetsamankonserninyrityksissä 2522,82 2522,82Muutosakkeetjaosuudet 1757913,16 1757913,16

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamisetMyyntisaamiset 99647,77 141722,14Saamisetsamankonserninyrityksiltä 630,42 3152,67Muutsaamiset 23759,41 50241,36Siirtosaamiset 141675,34 140183,46Rahatjapankkisaamiset 1500740,28 1559708,49

Vastaavaa yhteensä 3 778 545,09 3 797 716,98

31.12.2013 31.12.2012Vastattavaa

OMA PÄÄOMAToimintapääoma 599378,32 599378,32

MuutrahastotTapolanrahasto 695041,41 695041,41

Edellistentilikausienylijäämä 580478,38 329360,30

Tilikaudenyli-/alijäämä 151842,43 417429,08

VIERAS PÄÄOMALyhytaikainenSaadutennakot 878723,56 872946,47Ostovelat 89098,65 212129,17Velatsamankonserninyritykselle 8509,19 571,06Muutlyhytaikaisetvelat 82759,48 76982,14Siirtovelat 692713,67 593879,03

Vastattavaa yhteensä 3 778 545,09 3 797 716,98

LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT

LIITTOHALLITUS

VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN

Tohtori Pentti Arajärvipuheenjohtaja

Ylilääkäri Rikosylikomisario Kari Kaukinen Kari Tolvanenvarapuheenjohtaja

Hallintopäällikkö Psykiatrinen sairaanhoitajaJuha Kauttonen Arja Nieminen

Osaston ylilääkäri, LT, dos YksikköjohtajaMatti Ketonen Hilkka Marttinen

Kehitysjohtaja ToimitusjohtajaKaisa Kostamo-Pääkkö Hilkka Halonen

Työsuojelusihteeri Näyttelijä, kirjailija, Marjut Lumijärvi taiteellinen suunnittelija Jussi Lehtonen

SHJ, THM AluetoimitsijaAlpo Manninen Tuula Jurmu

Psyk.sh, psykoterapeutti SosiaaliterapeuttiSeija Määttä Leena Korhola

Lehtori PsykiatriHannele Niiniö Anneli Partanen

THT, dosentti TradenomiKaija Nojonen Emmi Laurila

Perheneuvoja PsykologiSirkka Ojanperä Tuire Lehtonen

Psykiatrian erikoislääkäri, Sairaanhoitaja, psykoanalyytikko perheterapeuttiMikko Roine Tuula Stenström

Erikoislääkäri, Akavan Johtava hoitaja, aluetmk:n puheenjohtaja sairaanhoitaja SHJHeimo Valkama Leea Hiltunen

TYÖVALIOKUNTA

Tohtori Pentti Arajärvi, pj.Ylilääkäri Kari Kaukinen, varapj.

Jäsenet:

Kehitysjohtaja, VTT Kaisa Kostamo-Pääkkö

SHJ, THM Alpo Manninen

THT, dosentti Kaija Nojonen

TALOUSTYÖRYHMÄ

FM, SHV Jari Saine, pj.SHJ, THM Alpo ManninenEkonomi Hannu RauloTutkimusasiamies Ilkka TahvanainenVaratoimitusjohtaja Matti Meltti

TILINTARKASTAJAT

KHT-tilintarkastajayhteisö SVH PricewaterhouseCoopers Oy vastuullinen tilintarkastajaKHT Jaana Salmi ja varatilintarkastaja KHT Johanna Perälä

20

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN 53 JÄSENYHDISTYSTÄ

Akaan seudun mielenterveysseuraEspoon seudun mielenterveysseuraForssan Seudun mielenterveysseuraHakunilan MielenterveysseuraHeinolan mielenterveysseuraHelsingin seudun mielenterveysseuraHyvinkään seudun mielenterveysseuraHämeenlinnan Seudun mielenterveysseuraItä-Uudenmaan seudun mielenterveysseuraJoensuun Seudun mielenterveysseuraJyväskylän seudun mielenterveysseuraJämsän seudun MielenterveysseuraKaakkois-Helsingin mielenterveysseuraKainuun mielenterveysseuraKalajoen seudun mielenterveysseuraKauhajoen MielenterveysseuraKeski-Uudenmaan mielenterveysseura

Keurusseudun mielenterveysseuraKirkkonummen mielenterveysseuraKiteen seudun mielenterveysseuraKoillis-Lapin mielenterveysseuraKotkan mielenterveysseuraKuhmon MielenterveysseuraKuopion seudun MielenterveysseuraKouvolan mielenterveysseuraLakeuden mielenterveysseuraLappeenrannan MielenterveysseuraLohjan seudun mielenterveysseuraLounais-Suomen MielenterveysseuraLänsi-Pohjan mielenterveysseuraMikkelin Seudun MielenterveysseuraNuorten mielenterveysseura YeesiOulun seudun MielenterveysseuraPetäjäveden mielenterveysseura Pieksämäen seudun MielenterveysseuraPorin MielenterveysseuraPäijät-Hämeen Mielenterveysseura Rauman seudun mielenterveysseuraRovaniemen seudun mielenterveysseuraSalon mielenterveysseuraSastamalan seudun MielenterveysseuraSavonlinnan seudun MielenterveysseuraSipoon MielenterveysseuraSisä-Savon MielenterveysseuraTampereen mielenterveysseuraTeuvan MielenterveysseuraTunturi- ja Järvi-Lapin mielenterveysseuraVaasan seudun mielenterveysseuraVakka-Suomen mielenterveysseura Vantaan alueen mielenterveysseuraVihdin MielenterveysseuraViitasaaren MielenterveysseuraYlä-Savon mielenterveysseura

Tilanne31.12.2103

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN YHDISTYSJÄSENET

HALLINTO, TALOUS JA HENKILÖSTÖ

Ensi- ja turvakotien liitto Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset Iisalmen Mielenterveystuki Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLKeski-Uudenmaan Sopimuskoti Kotien puolesta keskusliitto Kuusamon mielenterveyden tuki Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK Metallityöväen Liitto Monika-Naiset liitto ryOpetusalan Ammattijärjestö OAJ Palvelualojen ammattiliitto PAMPellervo-seura Perhekuntoutuskeskus LaustePäijät-Hämeen Mielenterveystyön tuki SAKSeksuaalipoliittinen yhdistys Sexpo Sopimusvuori Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö TalentiaSteka Suomen Delfins Suomen KansanterveysyhdistysSuomen lähi- ja perushoitajaliitto, Super Suomen PsoriasisliittoSuomen PsykiatriyhdistysSuomen PsykologiliittoSurunauha ry Sylvia-koti yhdistysTerveydenhuoltoalan opinto- ja lomatoimintasäätiöVaasan seudun sosiaalipsykiatrinen yhdistysVanhus- ja lähimmäispalvelun liitto

HENKILÖSTÖ

Ahtola SaaraAnttila JohannaArho JaanaArkio-Lampinen Laila-Maria Djupsund CamillaErkko Anna-MaijaHaarni IlkaHaavikko AnsaHannukainen HanneleHannukkala MarjoHansen MaijaHeinonen Liina-LottaHeiskanen TarjaHellstén TuijaHusso Veli-Matti Huttunen MariIsberg Sirpa Jäppinen Olli Kaakkuriniemi SinikkaKaipiainen Eija Kajander Jutta-MariaKaleva SatuKalliomaa Ulla

22

Karila-Hietala RitvaKaroma ArjaKaukkila Veli Ketola Marika Kihlman Annika Koivukangas Jaana Korhonen Elina Kosonen Sari Kosonen Susanna Kuitunen Sirkka-Liisa Kukkonen Marena Kähkönen Sinikka Lallinaho Jari Lassander Maarit Laukkanen Marjukka Lehtinen Olli-Pekka Lehtonen Hannele Lehtonen Jenni Liimatainen Pirjo-Riitta Linkoheimo Raili Liukkonen Sami Loimo Hannu Lumijärvi Tiina Lätti Terhi Marjamäki Elina

Mieronkoski JaniinaMoilasheimo Tapio Moström Anna-Kristiina Mäenpää Elina Mähönen Sari Mäyrä Tarja Narumo Reija Nieminen Liisa Nurmi Riikka Parkkonen Johannes Perho Satu Piironen Suvi Porkka Suvi-Tuuli Pruuki Tomi Pöyry Virpi Raappana-Jokinen Satu Rantala Tuula Riipinen Arja Ruishalme Outi Ruohonen Marita Ryhänen Jouni Saksa Raija Seppänen Tuula Sihvola Harri Sillanpää Anniina

Stenman Eija Tanskanen Harri Tavela Susanna Tikkanen Eira Tuhkunen Maaria Tuomaala Ellen Tuominen-Roth Asta Tuovinen Pia Turhala Satu Törrönen Soile Vaaranen-Valkonen Nina Valkonen Jukka Veijola Anne-Maria Venäläinen Mervi Viljanen Maria Väänänen Sirpa Wahlbeck Kristian Winter Susanna

Tilanne31.12.2013

Seuran ylin päättävä elin liittokokous ko-koontui20.4.2013Helsingissä.Liittokokousvalitsi liittohallituksen 12 jäsentä ja 12 vara-jäsentä. Seuran ja liittohallituksen puheen-johtajana toimi tohtori Pentti Arajärvi.

Seuranpalveluksessaolivuoden2013lopussa 92 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessaoli63jamääräaikaisessatyö-suhteessa 29 työntekijää.

Seuran toiminnan rahoitus tulee pää-osin Raha-automaattiyhdistykseltä. Muis-ta rahoittajista merkittävin on Suomen Kansan terveysyhdistys ry, jonka avustuksel-la edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään ongelmien syntymistä.

Vuoden2013lopussaseurantalousoliva-kaalla pohjalla. Tulosta paransi seuran muun rahoituksen kasvu sekä koulutustoiminnan ennakoitua parempi tuloskehitys. Koulutus-toiminnan uudelleen suuntaaminen jatkuu edelleen tutkintoon johtavan koulutuksen

loppuessa kokonaan vuoden 2014 aikana. Koulutuskeskuksen toimintavolyymin vä-hentyessä osa Ratamestarinkatu 9:n tiloista vuokrattiin markkinaoikeuden käyttöön.

Veikkolan vanhalla parantola-alueella on meneillään alueen asemakaavoitus ja alueelle etsitään ratkaisua, jolla seura voisi luopua nykyisen toimintansa kannalta tarpeetto-mista rakennuksista ja maa-alueesta.

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valta-kunnallisen toiminnan koordinointi siirtyi vuoden 2014 alusta Suomen Mielenter-veysseuraan. Muutos tuottaa uusia tehtäviä seuran hallintoon ja talouteen.

Kansantalouden sopeuttamistoimet saattavat nopeastikin vaikuttaa järjestön toimintaan. Yksittäisten ihmisten vapaa-ehtoistyö ja lahjoitukset ovat tärkeä osa Mielenterveysseuran toiminnan jatkuvuu-den turvaamista.

HALLINTO JA HENKILÖSTÖ

TUKIHENKILÖTYÖ: koulutetun vapaa-ehtoisen tukihenkilön tekemää välitön-tä, tuettavan kohtaamiseen perustuvaa tukityötä.

VAPAAEHTOISTOIMINTA: aktiivinen kansalaisuus, vaikuttamistyö, yhdistys-toimintaa ja tukihenkilötyötä välillisesti tukeva toiminta

VERKOSTOYHTEISTYÖ

SUOMALAISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Suomen Mielenterveysseura on mukana julkis-hallinnon komiteoissa, yhdistysten hallituksissa ja toimikunnissa muun muassa seuraavissa yhteisöissä:

A-klinikkasäätiöAllianssiAseman lapset ryEAPN-Fin, hallitusHämeenlinnan Seudun työvalmennussäätiöLuotsi, hallitusKiinteistö Oy Maistraatinportti 4, hallitusKiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9, hallitusKriminaalihuollon tukisäätiö, hallitus,Kuntoutussäätiö, hallitusLähi-Tapiola, hallintoneuvostojen yhteistyö valiokunta, Henki-Tapiola, hallintoneuvostoNuorten Ystävät ryNyyti ry, hallitusOpintotoiminnan keskusliittoRaha-automaattiyhdistys, hallitusRikoksentorjuntaneuvostoRikosseuraamusalan neuvottelukuntaRikosuhripäivystys, johtokuntaSosiaalialan työnantajat rySMS-Tuotanto Oy, hallitusSOSTE rySoveltava liikunta SOVELI rySuomen Kansanterveysyhdistys ry, hallitus- Kantele Oy, hallitus- Kanresta Oy, hallitusSuomen Pakolaisapu ryTakuu-Säätiö, hallitusVALO, Valtakunnallinen liikunta- jaurheiluorganisaatioVapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta, hallitusVates-Säätiö, hallitusY-säätiö, hallitus

KANSAINVÄLISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisenvastainen verkosto (EAPN), hallitusEuroopan perheterapiayhdistyksen koulutusjaosto (EFTA-tic)Kansainvälinen perheterapiajärjestö (IFTA)Kansainvälinen itsemurhien ehkäisyjärjestö (IASP)Kansainvälinen Puhelinauttamispalvelujenliitto (IFOTES)Mielenterveyden maailmanliitto (WFMH), hallitusMielenterveyden maailmanliiton Euroopanalueen neuvosto (MHE), hallitus, työvaliokunta

TUKIHENKILÖTYÖ & VAPAAEHTOISTOIMINTA 2013

51

98

526

82

1 608

13

40

312

Vapaaehtoistyön työnohjaajat

Toimikuntien jäseniä

Hallituksen jäseniä

Taloudellisissa vaikeuksissa olevien tuki

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Yksilötukisuhde

Tukihenkilöperus- koulutuksen kouluttajat

24

VAPAAEHTOIS-TOIMINTAAN OSALLISTUNEET

141

30

1782

132

341

45

352

3 265

TUKIHENKILÖ-TYÖTÄ TEKEVÄT

1 608

174

661

111

55

110

132

Tiedotusvastaavat

”Sosiaalisen median kautta voin olla mukana toiminnassa silloinkin, kun en pitkän välimatkan vuoksi pääse muuten paikalle. Nuorten mielen-terveyden edistäminen on minusta tärkeää, ei pelkästään organisaation ja nuorten kannalta, vaan myös oman mieleni virkeänä pitämisessä.”Asta Munnukka, SOME-vapaaehtoinen

”Minulle vapaaehtoistyö on yhdessä nauramista, kokemusten jakamista ja toistemme ehdotonta tukemista ilman kynnyksiä. Halataan, kun tavataan.”Veera Lapinoja, Hyvinvointitreenien ohjaaja, Vantaa

”Vapaaehtoisena toimiminen mer-kitsee mieltä virkistävää toimintaa, koiralleni aktiivista elämää ja kave-reita, hyvässä porukassa operointia ja ihmisten auttamista. Sanalla sanoen mielekästä elämää. Aika, minkä toiminnalle annan, tulee ilona takaisin.Marko Haapanen & tukikoira Suski, Lohja

Varainhankkijat

Muu tukihenkilötyö

Kriisipuhelinpäivystys

Ryhmänohjaus

Verkkokriisityö

Rikosuhripäivystys

Kriisitukityö

Muut

”Kansanvalistajat”

Yleisötapahtumien-järjestäjät

Kohtaamis paikan isännät/emännät

HyvinvointivastaavatSeniori- vastaavat

Suomen MielenterveysseuraMaistraatinportti 4 A 00240 HelsinkiPuhelin (09) 615 516mielenterveysseura.fi

Maailman ensimmäinen vapaaehtoinen mielenterveysjärjestö Skyddsföreningen för Sinnesjuka perustettiin 117 vuotta sitten. Turvayhdistys mielenvikaisia varten avusti mielisairaaloista kotiutettavia toipilaita sekä välitti mielenterveystietoa.

Vuodesta 1897 yhdistyksen nimi on muuttunut matkan varrella Suomen Mielenterveys-seuraksi ja tehtävä on laajentunut enemmän kriisiauttamiseen ja tukemiseen sekä mielen-terveysasioissa vaikuttamiseen.

Toiminnan perustana on näkemys mielenterveydestä yksilön ja yhteiskunnan voima-varana. Mielenterveysseura tekee työtä ihmisten elämän edellytysten ja arkisen selviyty-misen turvaamiseksi.

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PALVELUT

PUHELIMESSAValtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202arkisin klo 9.00–07.00viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00

VERKOSSAmielenterveysseura.fitukinet.net – Verkkokriisikeskuse-mielenterveys.fi – Tietoa kriiseistä, mielenterveyden ongelmista ja avun hakemisesta sekä oma-apuohjelma kriiseihin.vahvistamo.fi – Voimavaroja elämään.

KASVOKKAINSuomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkosto19 kriisikeskusta ympäri maanmielenterveysseura.fi/kriisikeskus-verkosto

SOS-KRIISIKESKUS, HELSINKI Kriisivastaanotto ja tukihenkilötoiminta(09)41350510, sos-keskus@mielenterveysseura.fi, sos-keskus.fi

Crisis service for foreigners(09)41350501

Rikosuhripäivystys Etelä-Suomen aluetoimisto(09)41350550,etelasuomi@riku.fi

Varhaiskuntoutus- ja vertaistukiryhmätoiminta(09) 61551 706

KOULUTUSKESKUSRatamestarinkatu 9, 00520 Helsinki(09)41503600,koukes.fi

RIKOSUHRIPÄIVYSTYS, KESKUSTOIMISTOMaistraatinportti 4 A, 00240 Helsinkikeskustoimisto@riku.fi, riku.fi, riku.fi/nuoret

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAMaistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki(09) 615 516

Uutisia, tapahtumia, tietoa, tukea ja apua:mielenterveysseura.fifacebook.com/mielenterveystwitter.com/mielenterveys