Liite kh 16.3.2015, 35 §

Liite kv 27.4.2015, 6 §

Aktiivinen ja hyvinvoiva hämeenkyröläinen

Mielenterveys- ja päihdeohjelma

2015–2018

2

Sisällys

I Perusteluosa ................................................................................................................................. 4

1 Johdanto .................................................................................................................................. 4

1.1. Ohjelman esittely .............................................................................................................. 4 1.2. Käsitteet ............................................................................................................................ 6 1.3. Arvot ................................................................................................................................. 7 1.4. Visio 2018 .......................................................................................................................... 8

2 Lähtökohdat ............................................................................................................................. 9

2.1. Lainsäädäntö ja ohjelmat................................................................................................... 9 2.2. Yhteys kunnan strategioihin ja hyvinvointikertomukseen ................................................ 12 2.3. Mielenterveystilanne ja päihteiden käyttö Hämeenkyrössä ............................................. 14 2.4. Tilastotietoa Hämeenkyröstä ........................................................................................... 16 2.5. Aiemmat mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmat ..................................................... 17

3 Hämeenkyrön mielenterveys- ja päihdepalveluiden verkosto ............................................... 18

3.1. Terveyspalvelut ............................................................................................................... 18 Päihdesairaanhoito .......................................................................................................... 18 Akuutti katkaisuhoito ...................................................................................................... 19 Neuvolapalvelut ja oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto ................................................ 20 3.2. Sosiaalipalvelut................................................................................................................ 22 Sosiaalipsykiatrinen työ ................................................................................................... 22 Päihdetyö ........................................................................................................................ 23 Sosiaalityö ....................................................................................................................... 24 Lastensuojelu .................................................................................................................. 25 Perheneuvonta ................................................................................................................ 26 Työpaja............................................................................................................................ 27 3.3. Sivistyspalvelut ................................................................................................................ 29 Perusopetus, lukio, toisen asteen oppilaitokset ............................................................... 29 Elämänlaatupalvelut ........................................................................................................ 30 Varhaiskasvatus ............................................................................................................... 32 Nuorisovaltuusto ............................................................................................................. 33 3.4. Kunnan ulkopuoliset palveluntuottajat ja toimijat ........................................................... 34 A-klinikkasäätiö ............................................................................................................... 34

Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Mannerheimiin Lastensuojeluliiton Hämeenkyrön paikallisyhdistys ............................................................................................................... 35

Mielenterveysyhdistys Sarastus ry. .................................................................................. 35 Hämeenkyrön seurakunta ............................................................................................... 36

3

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry. ............................................................. 36 Setlementti Kyröskoskela ry. ........................................................................................... 37 Toivon portti ry................................................................................................................ 37 3.5. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden verkostokartta ....................................................... 39

II Suunnitelmaosa ......................................................................................................................... 40

4 Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistavoitteet vuosille 2015–2018 .............................. 40

5 Toimenpide-ehdotukset ......................................................................................................... 41

6 Ohjelman seuranta, arviointi ja päivittäminen ...................................................................... 46

Lähteet ......................................................................................................................................... 47

4

I Perusteluosa

1 Johdanto

1.1. Ohjelman esittely

Hämeenkyrön kunnan strategian visio 2020 on ”Menestyvä ja turvallinen Tampereen alueen

asuinkunta kansallismaisemassa”. Visio sisältää ajatuksen Hämeenkyröstä, joka huolehtii asukkais-

taan. Huolenpidon lisäksi kunta kannustaa asukkaitaan pitämään huolta itsestään, toisistaan ja

koko kunnasta. Strategian vision toteutuminen edellyttää muun muassa laadukkaita ja tehokkaita

peruspalveluita, joista mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat keskeinen osa. Hyvä mielenterveys on

väestön hyvinvoinnin tärkeimpiä kulmakiviä. Mielenterveyshäiriöiden aiheuttama kärsimys, niin

sairastuneelle, kuin tämän läheisilleen on suuri. Mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin on

panostettava kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. (Himanen, 2012)

Tämä mielenterveys- ja päihdeohjelma asettaa kehittämistavoitteet Hämeenkyrön kunnan mielen-

terveys- ja päihdepalveluille vuosien 2015–2018 aikana. Hämeenkyrön kunnan mielenterveys- ja

päihdeohjelman pohjana toimii Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015 (Mie-

li-suunnitelma) sekä Mielekästä elämää Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia 2013–2016.

Ohjelmassa painotetaan ennalta ehkäisevää työtä kunnan asukkaiden mielenterveyden edistämi-

sen ja päihteiden käytön ehkäisyn näkökulmasta. Ohjelman painotukset on kohdistettu sekä 12–

18-vuotiaisiin nuoriin että aikuisväestöön. Mielenterveys- ja päihdeohjelma on suunnitelma siitä,

miten edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään päihdehaittoja, jotta kuntalaiset voisivat mahdolli-

simman hyvin ja saisivat tarvitsemansa palvelut. Ohjelmaan on kirjattu kehittämistavoitteet ja nii-

hin vastaavat toimenpiteet.

Kunnan aikaisemmat ohjelmat ovat mielenterveystyön kehittämisohjelma vuosille 2007–2009,

alkoholiohjelman mukaisen Kuntakumppanuuden toimintasuunnitelma vuosille 2010–2011 sekä

Päihdestrategia vuosille 2007–2010. Uuteen ohjelmaan yhdistetään mielenterveys- ja päihdepal-

velut ja niiden kehittäminen. Päihdehäiriöt luokitellaan mielenterveyshäiriöiksi, minkä vuoksi on

luontevaa tarkastella päihdepalveluja yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa. Kansallisella ja

maakunnallisella tasolla mielenterveys- ja päihdeohjelmat on myös yhdistetty yhdeksi kokonai-

suudeksi.

5

Kunnan suunnitelma jakautuu kahteen osaan; perusteluosaan ja suunnitelmaosaan. Peruste-

luosassa käsitellään suunnitelman lähtökohtia ja kunnan olemassa olevaa palveluverkkoa. Suunni-

telmaosa käsittää taulukot vuosien 2015–2018 toimenpide-ehdotuksista, tarvittavista resursseista

ja vastuutahoista.

Perusturvalautakunta päätti 15.4.2014 pidetyssä kokouksessaan perustaa työryhmän laatimaan

kunnan mielenterveys- ja päihdeohjelmaa ja nimitti jäsenet työryhmään. Perusturvalautakunta

päätti työryhmästä seuraavasti: Hämeenkyrön kuntaan laaditaan Hämeenkyrön mielenterveys- ja

päihdeohjelma 2015–2018 nimesi työryhmän jäsenet esityksen mukaisesti, nimesi keskuudestaan

Paula Ylivakerin työryhmän jäseneksi, nimesi puheenjohtajaksi sosiaalijohtajan Taina Niirasen ja

kuulee tarvittaessa työryhmän ulkopuolisia henkilöitä ja yhteistyökumppaneita.

Työryhmän jäsenet:

- Taina Niiranen, sosiaalijohtaja (pj.)

- Pia Turvala, terveydenhoitaja

- Lari Santala, päihdesairaanhoitaja

- Katri Niemi, päihdetyön ohjaaja

- Tiina Pikkarainen, sosiaalipsykiatrisen työn esimies

- Hanna Rajakoski-Tamminen, etsivän nuorisotyön koordinaattori

- Raili Naskali, sosiaalityöntekijä

- Pirkko Pilvinen, kansalaisopiston rehtori

- Paula Ylivakeri, perusturvalautakunnan jäsen

- Matleena Mikkonen, (siht.)

Asiantuntijaedustajiksi kutsuttiin:

- Juha Ahonen, koordinointipäällikkö, Mielenterveystyön kehittämisyksikkö, Pirkanmaan sai-

raanhoitopiiri

- Juha Silius, Tampereen paikallisjohtaja, A-klinikkasäätiö

- Irma Järvinen-Aro, ylilääkäri, psykiatrian poliklinikka, Vammalan aluesairaala

6

Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuoden 2014 kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana. Oh-

jelman valmistelun aikana kunnan vanhus- ja vammaisneuvostoilta kysyttiin minkälaisia mielenter-

veys- ja päihdepalveluita, toimintaa ja ohjelmaa tulisi olla tarjolla ja miten sitä tulisi kehittää. Neu-

vostoille annettiin mahdollisuus esittää huomioita ja kommentteja ohjelman laadintaan liittyen.

Kunnassa toimivilta kolmannen sektorin toimijoilta ja organisaatioilta kysyttiin ohjelman laadinnan

aikana, mitä heidän edustamansa organisaatio tarjoaa koskien mielenterveys- ja päihdepalvelui-

den alaa, millä tavoin he aikovat tulevaisuudessa kehittää toimintaansa, sekä mitä heidän edusta-

mansa organisaatio toivoisi kunnan ottavan huomioon ohjelmaa tehdessään. Kysymysten tavoit-

teena oli kartoittaa, mitä mielenterveys- ja päihdepalveluita tukevaa toimintaa kunnassa on tarjol-

la kunnan toteuttaman toiminnan lisäksi. Kysymykset lähetettiin Hämeenkyrön Sarastus ry:lle,

Mannerheimin lastensuojeluliitto Hämeen piiri ry:lle, Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeen-

kyrön paikallisyhdistykselle, Hämeenkyrön seurakunnalle, Anonyymit alkoholistit -ryhmälle, Omai-

set mielenterveystyön tukena Tampere ry:lle, Setlementti Kyröskoskela ry:lle ja Toivon portti ry:lle.

1.2. Käsitteet

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, sopeutuu arkielämän

tavanomaisiin haasteisiin ja stressiin, kykenee työskentelemään tuottavasti ja hyödyllisesti sekä

kykenee antamaan oman panoksensa yhteiskunnalle. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä

ja muodostaa siten perustan yksilön, perheiden ja yhteisöjen yleiselle hyvinvoinnille. (WHO 2004).

Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa väestön tai yksilöi-

den mielenterveyttä. Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, johon sisältyy psyykkisen hyvin-

voinnin edistäminen, mielenterveysongelmien ehkäisy, mielenterveyspotilaiden elämänlaadun

parantaminen sekä itsemurhien ehkäisy. (Towards a mentally flourishing Scotland, 2009).

Mielenterveystyö on alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarkoitettua työ-

tä, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen

sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. Mielenterveystyötä

ovat:

7

1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin

liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki

2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa

3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lää-

kinnällistä kuntoutusta.

Päihdetyö on terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin sisältyvää ohjausta ja neuvontaa,

joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terve-

yttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä sekä päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-,

hoito- ja kuntoutuspalvelua. Päihteellä tarkoitetaan alkoholia tai muuta päihtymystarkoituksessa

käytettävää ainetta.

Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvin-

vointia edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä

lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. (Laatutähteä tavoittelemassa, 2006).

Kokemusasiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys-

ja päihdeongelmista, joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä tai omai-

sena ja läheisenä. Vertaistoimijat ovat henkilöitä, jotka omaan kokemukseensa nojaten ja vapaa-

ehtoisuuteen perustuen toimivat esimerkiksi palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaisen hoidon

tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilönä. Esimerkiksi AA-toiminta on vertais-

toimintaa. (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, 2009).

Matalan kynnyksen palvelu on palvelua, johon asiakas voin hakeutua ilman lähetettä ja ajanvara-

usta. Palveluita voi käyttää myös anonyyminä, eikä päihtymys estä palveluiden saamista. (Tervey-

den- ja hyvinvoinnin laitos, Matalan kynnyksen palvelut)

1.3. Arvot

Pirkanmaan Mielenterveys- ja päihdestrategia:

Strategia pohjautuu seuraaviin arvoihin:

8

Ihmisten kunnioittaminen

Mielenterveys- ja päihdetyön keskeinen periaate on toisen ihmisen arvostaminen ja toisista välit-

täminen. Kunnioittaminen ilmenee hyvänä vuorovaikutuksena sekä palvelujen käyttäjien, läheis-

ten ja työtoverien hyvänä kohteluna.

Tasa-arvoisuus

Palvelujen käyttäjille ja heidän läheisilleen turvataan oikeus hyvään hoitoon ja palveluun asuinpai-

kasta riippumatta. Palvelujen käyttäjiä ja heidän läheisiin kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasa-

arvoisesti. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisen tulee saada palveluja yhdenvertaisesti muiden

sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kanssa.

Asiakaslähtöisyys

Toiminta organisoidaan palvelujen käyttäjien ja heidän läheistensä tarpeista käsin siten, että asia-

kas on palveluihin osallistuva aktiivinen toimija. Asiakaslähtöisyys merkitsee joustavuutta, yksilölli-

syyttä ja asiakassuhteen hyvää laatua.

Osallisuus

Osallisuus on yhteiskuntaan ja yhteisöön kiinnittymistä. Se syntyy sosiaalisen kanssakäymisen,

työn, harrastusten, kansalaistoiminnan tai muun vaikuttamisen kautta. Osallisuus toimii vastavoi-

mana syrjäytymiselle. Osallisuus tarkoittaa myös palveluiden käyttäjien kokemusasiantuntijuuden

huomioimista ja hyödyntämistä palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.

1.4. Visio 2018

Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia:

”Mielekästä elämää Pirkanmaalla

- Mielenterveyden, päihteettömyyden ja osallisuuden edistäminen on yhteinen asia. Asuk-

kaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia tuetaan kunta- ja aluetason ratkaisuilla kaikilla toi-

mialoilla. Kuntalaisten, palvelujen käyttäjien sekä heidän läheistensä osallisuutta on vahvis-

tettu.

- Peruspalvelujen roolia on vahvistettu mielenterveys- ja päihdepalvelujen toteuttamisessa.

9

- Ohjausta, hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevien kuntalaisten palvelut on järjestetty tarpeen-

mukaisella ja laadukkaalla tavalla eri tahojen yhteistyönä.

- Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito toteutuu alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoket-

jujen mukaisesti.

- Kunta- ja aluetasolla on selkeästi sovittu mielenterveys- ja päihdetyön toteutuksesta, seu-

rannasta ja vastuutahoista sekä yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotos-

ta.

- Mielenterveys- ja päihdeosaaminen on turvattu. Koulutus, tutkimus, kehittäminen sekä

käytännön mielenterveys- ja päihdetyö tukevat toisiaan tiiviissä yhteistyössä. ”

2 Lähtökohdat

2.1. Lainsäädäntö ja ohjelmat

Lainsäädäntö velvoittaa kuntia tekemään mielenterveys- ja päihdetyötä sekä järjestämään mielen-

terveys- ja päihdepalveluita sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa tai kuntayhtymän

alueella esiintyvä tarve edellyttää. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden lainsäännöllinen tausta on

perustuslain (731/1999) 19.3 §:ssä, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja

terveyspalvelut.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on järjestettävä asukkaiden terveyden ja hyvin-

voinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön

mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden

vähentäminen ja poistaminen.

Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muo-

dostaa toimivan kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tervey-

denhuoltolaissa tarkoitettuun mielenterveystyöhön kuuluvat ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmu-

kainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki. Lisäksi mielenterveystyö sisältää yksilön ja yhtei-

sön psykososiaalisen tuen yhteensovittamisen äkillisissä, järkyttävissä tilanteissa. Laissa määritel-

lään mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja

lääkinnällistä kuntoutusta.

10

Mielenterveystyö tulee ymmärtää laajasti. Mielenterveystyöllä tarkoitetaan mielisairauksien ja

muiden mielenterveyshäiriöiden hoitoa, mutta myös väestön elinolosuhteiden kehittämistä siten,

että ne ehkäisevät mielenterveyshäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mie-

lenterveyspalvelujen järjestämistä. Mielenterveystyö on mielenterveyslain 1.1 §:n mukaan yksilön

psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisaira-

uksien ja muiden mielenterveyshäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä.

Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvin-

voinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön

päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja tur-

vallisuutta vaarantavia tekijöitä. Päihdetyötä on terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja

neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liit-

tyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Lisäksi päihdetyö sisältää päihteiden aiheut-

taminen sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja.

Päihdehuoltolain (41/1986) 6.1 §:n mukaan päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaa-

li- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitet-

tuja palveluja. Laki sisältää ensisijaisen velvoitteen järjestää päihdepalvelut yleisiä sosiaali- ja ter-

veyspalveluja kehittämällä. Mikäli ne eivät riitä, kunnalla on velvollisuus järjestää erityisiä päihde-

palveluita. (Tuori-Kotkas, 2008, 274).

Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelma-

käyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelma-

käyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoite-

taan monialaista yhteistyömallia, jolla edistetään ja vahvistetaan päihteettömyyttä, otetaan hal-

tuun päihdehaittojen ehkäisy sekä tunnistetaan päihdeongelmat riittävän varhaisessa vaiheessa.

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015 (Mieli- suunnitelma) linjaa

mielenterveys- ja päihdetyön keskeiset valtakunnalliset periaatteet ja painotukset. Mieli-ohjelman

lähtökohtana on mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito kokonaisuutena. Palvelujärjestelmän

kehittämisessä keskeisiä linjauksia ovat matalakynnyksisen yhden oven periaate sosiaali- ja

terveyskeskuksessa hoitoon tultaessa ja yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden

11

perustaminen. Mieli-ohjelmassa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja

päihteettömyyden edistämistä, ongelmien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhmien

mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painottaen perus- ja avohoitopalveluja.

Suunnitelma korostaa yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämistä sekä ylisukupolvisesti siirtyvien

ongelmien tunnistamista ja vähentämistä. Kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään

koskeviin ratkaisuihin tulee lisätä. Kokemusasiantuntijat tulee ottaa mukaan mielenterveys- ja

päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. (Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

2009).

Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian 2013–2016 painopistealueet myötäilevät Mieli-

ohjelman painopistealueita. Strategian painopistealueet ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi,

nuorten hyvinvointi ja osallisuus, työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito ja ikäänty-

neiden mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistus ja hoito. Strategia antaa konkreettisia

toimenpide-ehdotuksia otettavaksi suoraan kunnallisiin ohjelmiin. Strategia toimii tältä osin apu-

välineenä kunnallisten ohjelmien valmistelussa. Keskeisiksi toimenpiteiksi alueellisessa strategias-

sa todetaan:

Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi ja kuntalaisten mielenterveystilanteen ja päihteiden käytön seuraaminen hyvinvointikertomuksissa

Palvelujen käyttäjien ja heidän läheistensä osallisuuden edistäminen heitä koske-vaan päätöksentekoon sekä palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin

Peruspalveluiden resurssien ja mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistaminen Ongelmien varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen vahvistaminen Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen ja ylisukupolvisten ongelmien siirty-

misen ehkäisy Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut ja yhden oven periaate, jossa

mielenterveys- ja päihdepalvelut integroidaan asiakaslähtöisesti Palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen ja koordinointi Perhe- ja verkostokeskeinen toimintatapa sekä palvelujen käyttäjien läheisten ja

heidän jaksamisensa tukeminen Yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotto ja yhteistyömallien kehittäminen avo- ja

sairaalapalveluiden välillä Kuntalaisten tarpeista nousevien kehittämishankkeiden käynnistäminen

12

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt toimeenpanosuunnitelman koskien kansallista

mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa. Toimeenpanosuunnitelman mukaan mielenterveys- ja

päihdetyön kehittymistä kuntalaisten tarpeita vastaaviksi seurataan indikaattoreilla, joiksi on valit-

tu seuraavat: kaikissa kunnissa on voimassa oleva mielenterveys- ja päihdestrategia, mielenterve-

ys- ja päihdepalveluiden tarve on selvitetty osana kunnan strategiaa, hoito- ja palvelutakuu toteu-

tuu, palveluissa noudatetaan kansallisia suosituksia sekä asiakastyytyväisyys.

2.2. Yhteys kunnan strategioihin ja hyvinvointikertomukseen

Kuntastrategia

Hämeenkyrön kuntastrategia kuvaa millainen kunta Hämeenkyrö haluaa olla sekä mitä arvoja kun-

ta tuottaa asukkailleen ja sidosryhmilleen. Kuntastrategia on suuria linjoja vetävä yleiskatsaus

kunnan kehittämiseen. Kunnan strategiassa määritellään keskeisimmät painopistealueet, joilla

turvataan hyvinvointipalvelut kuntalaisille. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt strategian 26.4.2011.

Hämeenkyrön kuntastrategian visio 2020 on ”Menestyvä ja turvallinen Tampereen seudun asuin-

kunta kansallismaisemassa”. Strategian perusteena ovat ihmiset ja muuttuvan ympäristön edellyt-

tämä mukautuminen.

Tahtotilat ovat:

- Menestyvä ja yhteistyökykyinen itsenäinen kunta Tampereen seudulla

- Hallitusti kasvava ja taloudellisesti vahva kotikunta

- Toimintaansa kehittävä ja asukkaistaan huolehtiva kunta

Strategiset päämäärät ovat:

- Vahva ja vetovoimainen asuinkunta ja kehittyvät kylät

- Huolehdittu kansallismaisema ja ympäristö

- Taloudellisesti vahva ja peruspalveluita tuottava kunta

- Elinkeinoelämältään virkeä ja työllistävä

- Kestävä tulevaisuus

- Arvostettu työnantaja

13

Palvelustrategia 2012–2016

Valtuusto on 12.11.2012 hyväksynyt kunnan palvelustrategian vuosille 2012–2016. Strategiassa

määritelty palveluvisio vuodelle 2016 on, että Hämeenkyrön kunnan palvelutoiminnan tavoitteena

on omatoiminen, aktiivinen ja hyvinvoiva hämeenkyröläinen.

Palvelustrategian tärkeänä tehtävä on viestittää, miten kunnallisten palvelujen järjestäminen voi-

daan turvata myös tulevaisuudessa huomioiden sekä kuntalaisten hyvinvointi että kestävän kehi-

tyksen periaatteet. Palvelustrategiassa esitetään, miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palve-

lut tullaan lähivuosien aikana kuntalaisille eri toimialoilla tuottamaan. Palvelustrategia osoittaa

painopisteitä ja työnjakoa tarpeiden ja rahoituksen välisen tasapainon aikaansaamiseksi.

Mielenterveys- ja päihdepalveluita koskettavat erityisesti perusturvapalveluiden missio, visio, stra-

tegiset päämäärät sekä taulukossa olevat palvelujen järjestämistavat. Perusturvapalveluiden mis-

sio on ”Perusturvapalveluiden toiminta-ajatus on väestön tarpeiden ja kunnan voimavaroja vas-

taavien laadukkaiden, laissa määrättyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen ja hankinta”.

Palvelujen järjestämistapa ja toimenpide-ehdotukset on koottu taulukkoon. Päihdehuolto ja asu-

mispalvelut panostavat ehkäisevään päihdetyöhön ja asiakkailla on mahdollisuus harkinnalla pääs-

tä pitkäaikaisiin laitoskuntoutuksiin ostopalveluna. Aikuissosiaalityö panostaa sosiaalityöhön, jon-

ka tukena on laaja paikallinen palveluvalikko kuten työtoiminta, päihdehuolto, mielenterveyspal-

velut ja kuntouttava työtoiminta. Sosiaalipsykiatrisen työ palvelun tuottoon omana toimintana,

mutta kysynnän huippuja ja tarjonnan laajuutta täydennetään ostopalveluilla ja kolmannen sekto-

rin palveluilla. Työpajapalvelut panostavat palveluprosessien kehittämiseen toimivammaksi yhteis-

työkumppaneiden kanssa.

Hyvinvointikertomus

Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen

kerran valtuustokaudessa. Se on linjaus kunnan hyvinvointipolitiikan tavoitteista, painoalueista ja

toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön

sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä.

14

2.3. Mielenterveystilanne ja päihteiden käyttö Hämeenkyrössä

Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä. Se muodostaa perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnil-

le, kyvylle hallita elämää, tulkita ympäristöä sekä sopeutua siihen. Mielenterveys- ja päihdehäiriöi-

den on sanottu heikentävän elämänlaatua enemmän kuin useimmat fyysiset sairaudet. (Stengård

ym. 2009a, 5) Mielenterveyshäiriöt ja päihteiden käytön ongelmat näkyvät Hämeenkyrössä samal-

la tavoin kuin Suomessa.

Suomalaisesta aikuisväestöstä 20–25 % kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, lapsilla vastaava

luku on 15–20 % ja yli 65- vuotiailla 16–30 %. Mielenterveyden häiriöt koskettavat kaikkia ikäryh-

miä, mikä korostaa mielenterveyspalveluiden tärkeyttä. Mielenterveyshäiriöt eivät kuitenkaan

itsessään ole lisääntyneet, vaan niihin liittyvät ja niistä johtuvat ongelmat ovat lisääntyneet.

(Lönnqvist ym. 2011; Suvisaari ym. 2011)

Alkoholin kulutus on kasvanut yli kolminkertaiseksi viimeisten neljän vuosikymmenen aikana.

Vuonna 2008 aikuisväestöstä 90 % ilmoitti käyttävänsä alkoholia. Alkoholin kulutus jakaantuu kui-

tenkin epätasaisesti ja arvio on, että eniten juova kymmenes juo puolet kaikesta kulutetusta alko-

holista. Alkoholijuomien myynti asukasta kohden on laskenut viime vuosina siten, että 100 % alko-

holia kulutettiin vielä vuonna 2011 asukasta kohden 8,2 litraa, kun vuonna 2013 sama luku oli 7,6

litraa asukasta kohden. Hämeenkyrössä alkoholin myynti on laskenut samassa suhteessa kuin koko

maassa, mutta myynti on ollut tänä aikana hieman Suomen keskiarvoa korkeampaa. (SOTKAnet).

Hämeenkyrön maantieteellinen sijainti hyvien liikenneyhteyksien ja – teiden varrella selittänee

osin alkoholin myynnin korkeamman tason. Hämeenkyrö on myös suosittu kesänviettopaikka ul-

kopaikkakuntalaisille, joten alkoholimyynnin tilastojen perusteella tehtäviä suoria johtopäätöksiä

pelkästään hämeenkyröläisten alkoholinkulutuksesta ei voida tehdä.

Nuorten masentuneisuuteen ja mielenterveyshäiriöihin johtavat syyt ovat moninaisia. Yksi merkit-

tävimmistä syistä syrjäytymiseen on nuorten työttömyys. Vuonna 2013 oli Suomessa 18 % alle 25-

vuotiaista työttömänä tai vailla koulutuspaikkaa. Kaksi kolmasosaa näistä oli miehiä. Keskimäärin

Pirkanmaalla nuorten osuudet työttömistä olivat 17,6 % (9/2013) ja 18,4 % (9/2014) Hämeenky-

rössä nuoria työttömistä oli 19 % syyskuussa 2013. Syyskuussa 2014 nuorten osuus työttömistä oli

15

14,7 %. Nuorten mielenterveysongelmien on todettu liittyvän sosiaaliseen huono-osaisuuteen,

koulutukselliseen syrjäytymiseen, rikoskäyttäytymiseen sekä päihteiden käyttöön. Hämeenkyröläi-

sistä 8. ja 9. luokan oppilaista 7,5 %:lla ei ole yhtään läheistä ystävää ja 9,8 % on koulukiusattuna

vähintään kerran viikossa (2013). (SOTKAnet ja Mielekästä elämää, 11)

Nuorten humalahakuinen juominen ja alkoholin käyttö on vähentynyt. Hämeenkyröläisistä 8. ja 9.

luokan oppilaista tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 10,2 % (2013), kun vuonna

2011 tosi humalassa kerran kuukaudessa on ollut 16,6 %. Vaikka humalahakuinen juominen on

laskenut, huumausaineiden käyttö on kuitenkin yleistynyt. Vuonna 2013 huumausaineita oli 8. ja

9. luokan oppilaista kokeillut 8,9 % (7,3 % / 2011). (SOTKAnet).

Suurin osa nuorista voi hyvin. Osalla nuorista on kuitenkin psykososiaalisia ongelmia. Vanhempien

mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat lapsiin ja nuoriin, minkä johdosta lapset ja nuoret

ovat alttiita sairastua psyykkisesti tai ajautua päihteiden käyttäjiksi. Nuorten huomioon ottaminen

Hämeenkyrön kunnan mielenterveys- ja päihdeohjelmassa on perusteltua myös mielenterveys- ja

päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisyn kannalta.

Työikäinen väestö kärsii liiallisesta psyykkisestä stressistä ja masennuksesta. (Mieli- suunnitelma

2009, 13) Hämeenkyröläisistä 16–64- vuotiaista 9 % on saanut työkyvyttömyyseläkettä vuonna

2013. Lähes puolet tästä on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöi-

den vuoksi. (SOTKAnet). Nämä häiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Ma-

sennus ja alkoholiriippuvuus lisäävät kuolemanriskiä kaksinkertaiseksi ja vuosien ajan alkoholipe-

räiset kuolemat ovat olleet 15–64 -vuotiaiden miesten ja naisten yleisin kuolinsyy. Eurooppalaisen

selvityksen mukaan työelämässä toteutettuun mielenterveyden edistämiseen sijoitetun pääoman

on todettu palautuvan jo vuodessa. (McDaid, 2011 ja Mielekästä elämää, 13–14)

Ikääntyneiden mielenterveyden häiriöt ovat samoja kuin työikäisilläkin, mutta heillä esiintyy lisäksi

usein elimellisiin sairauksiin liittyviä psyykkisiä oireita. Suomalaisista 80–85- vuotiaista vanhuksista

lähes kolmasosa kokee jossain määrin yksinäisyyttä ja yhdellä kymmenestä yksinäisyyden tunteita

oli usein tai aina. (Tiikkainen, 2006) Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt Suomessa jatku-

vasti ja runsas alkoholin käyttö näkyy fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä.

16

2.4. Tilastotietoa Hämeenkyröstä

Indikaattori Alue 2011 2012 2013 Työttömät, % työvoimasta Hämeenkyrö 8,7 9 11,3

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 10,8 11 13,2 Koko maa 9,4 9,8 11,3

Nuorisotyöttömät, % 18–24 -vuotiaasta työvoimasta Hämeenkyrö 13,7 14,3 20

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 13,7 14,5 18 Koko maa 11,9 12,4 14,6

Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16–64 -vuotiaista Hämeenkyrö 10 9 9

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 7 7 6 Koko maa 7 7 7

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Hämeenkyrö 16,6 10,2

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 14,6 11,1 Koko maa 15,5 12

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista Hämeenkyrö 7,3 8,9

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 8,3 9,3 Koko maa 8 8,8

Ei yhtään ystävää, % 8. ja 9. luo-kan oppilaista Hämeenkyrö 6,2 7,5

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 8,8 8,5 Koko maa 9,1 8,4

Koulukiusattuna vähintään ker-ran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Hämeenkyrö 9,8 9,8

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 8 7,5 Koko maa 7,6 6,9

Päihdehuollon nettokustannuk-set, euroa/asukas Hämeenkyrö 15,3 12,9

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 35,1 34,6 Koko maa 31,2 32,9

Alkoholijuomien myynti asukas-ta kohti, 100 %:n alkoholina, lit-raa Hämeenkyrö 8,6 8,2 7,7

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 8,1 7,7 7,4 Koko maa 8,2 7,7 7,6

17

2.5. Aiemmat mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmat

Hämeenkyrön toimintasuunnitelma vuosille 2010–2011: alkoholiohjelman 2008–2011 mukainen

kuntakumppanuus Hämeenkyrössä

Ohjelmaan on listattu tavoitteet ja toimintasuunnitelma vuosille 2010–2011. Ohjelma sisältää seit-

semän keskeistä kehittämiskohdetta: Ehkäisevä päihdetyö, nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien

haittojen ehkäisy, varhaisen puuttumisen toimenpiteet, päihdehuollon erityispalveluiden joustava

käyttö peruspalveluissa, päihdepalvelujen kehittäminen peruspalveluissa, lasten ja perheiden

huomioiminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen paikallistasolla.

Ohjelma sisältää runsaasti konkreettisia toimenpiteitä. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat pääosin

toteutuneet ja osa on muuttunut käytännöksi.

Hämeenkyrön päihdestrategia 2007–2010

Hämeenkyrön päihdestrategiassa määritellään, miten Hämeenkyrössä ehkäistään päihdehaittojen

syntymistä ja miten päihdepalvelut järjestetään sekä selvennetään eri toimijoiden työnjakoa päih-

depalveluissa. Strategiassa on kartoitettu kunnassa toimivat päihdepalveluita tarjoavat palvelut:

sosiaalityön palvelut, terveydenhuollon palvelut, koulutoimen palvelut, nuoriso- ja vapaa-

aikatoimen palvelut, seurakunnan toiminta, seurat, järjestöt ja yritykset, poliisi ja työvoimahallin-

to. Kunkin organisaation tarjoamat palvelut on esitelty asiakirjassa sisältöineen.

Strategia ei sisällä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, vaan enemmänkin visioita ja tavoitetiloja,

mutta ei keinoja tavoitetiloihin pääsemiseksi.

Hämeenkyrön mielenterveystyön kehittämisohjelma 2007–2009

Kehittämisohjelman visiona on ollut se, että kaikkien toimialojen toimintatavat ja ratkaisut edistä-

vät Hämeenkyrön asukkaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Ennaltaehkäisyn tärkeys on huomi-

oitu aikaisemmassa ohjelmassa päätöksentekoa ohjaavana tekijänä. Avomielenterveyspalveluiden

toteutus haluttiin tehdä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Tavoitteena oli, että

psykiatrista sairaalahoitoa ja kuntoutusta tarvitsevat asukkaat saavat laadukasta ja monipuoliseen

osaamiseen perustuvaa palvelua. Tiivis yhteistyö mielenterveysosaamisen ja asiakaslähtöisten

toimintatapojen edistämiseksi oli myös yksi vision kohdista.

18

Mielenterveystyön kehittämisohjelman tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ohjelman konkreetti-

set tavoitteet ovat toteutuneet. Asumisyhteisö mielenterveyskuntoutujille on perustettu ja mie-

lenterveyskuntoutujien päivätoimintaan palkattiin toinen työntekijä vuonna 2009. Päivätoimintaa

on monipuolistettu nuorille tarkoitetulla ryhmällä. Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikalla työsken-

telee kotikäyntejä tekevä psykiatrian sairaanhoitaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä kunnan oman

mielenterveystiimin kanssa.

3 Hämeenkyrön mielenterveys- ja päihdepalveluiden verkosto

3.1. Terveyspalvelut

Päihdesairaanhoito

Kunnan päihdesairaanhoito koostuu päihdesairaanhoitajan kotikäynneistä, vastaanottokäynneistä,

vuodeosastokäynneistä sekä oppilaitoskäynneistä. Lisäksi päihdesairaanhoidon tehtävänä on avus-

taa ja konsultoida kunnan pienkotien ja kotisairaanhoidon henkilökuntaa mielenterveys- ja päih-

deasioissa. Hoitomuotoina päihdesairaanhoitoon kuuluu vastaanottotoiminta, kotisairaanhoito,

opiskelijaterveydenhuolto, katkaisupotilaan hoidon arviointi ja lähettäminen hoitoon, katkaisupo-

tilaan avohoito ja erikoissairaanhoidon tarpeen selvittäminen.

Kunnan palveluksessa on yksi kokopäiväinen päihdesairaanhoitaja. Vuonna 2013 päihdesairaan-

hoidon asiakkaana oli kaikkiaan 128 henkilöä. Potilaskontakteja oli 1569 sisältäen kaiken yhtey-

denpidon, puhelut, vastaanotot ja potilastapaamiset. Kontaktit ovat muun muassa puhelinkontak-

teja, vastaanottokäyntejä, kotikäyntejä, pienkotikäyntejä, hoitoneuvotteluja ja vuodeosastokäyn-

tejä. Lisäksi päihdesairaanhoitaja käy eri oppilaitoksissa, kuten Ammatti-instituutti Iisakilla ja Osa-

ran maaseutuoppilaitoksella luennoimassa päihteistä ja niiden vaikutuksista. Vuonna 2013 päihde-

sairaanhoitaja kävi pitämässä luennot Osaralla kahdelle ja Iisakissa seitsemälle oppilasryhmälle.

Vastaanottokäynnit koostuvat muun muassa avokatkoista, päihdeseurannoista, korvaushoito-

käynneistä, vuodeosaston jatkohoidoista, Tampereen selviämisaseman jatkohoidoista ja rikosseu-

raamuslaitoksen määrittämistä päihdetunneista. Kotikäyntejä tehtiin vuoden 2013 aikana 374.

Kotikäynnit suuntautuvat pääsääntöisesti iäkkäille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä

vastaanotolle.

19

Päihdesairaanhoito on matalan kynnyksen palvelua. Asiakkaat hakeutuvat päihdesairaanhoidon

piiriin omalääkärin, vuodeosaston, poliklinikan hoitajien, oppilaitosten edustajien tai sosiaalitoi-

men kautta. Ensikontakti asiakkaalta tai hänen omaisiltaan suoraan päihdesairaanhoitajaan on

mahdollista.

Päihdesairaanhoitaja toimii linkkinä muiden kunnan toimijoiden välillä. Tarvittaessa päihdesai-

raanhoitaja ohjaa mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivän jatkohoitoon. Päihdesairaanhoitaja

tekee muun muassa arvion katkaisuhoitopotilaan terveydentilasta ja vuode-osastokatkon jälkei-

sesti potilaan jatkohoidosta ja seurannasta. Päihdesairaanhoitaja on tehnyt tiiviisti yhteistyötä

opiskelijaterveydenhuollon kanssa ja tavannut yksittäisiä mielenterveys- ja päihdeongelmista kär-

siviä opiskelijoita.

Yhteistyötä tehdään terveyskeskuksen poliklinikan, kotisairaanhoidon, vuodeosaston, sosiaalityön-

tekijöiden, päihdetyönohjaajan, selviämisaseman, Vammalan aluesairaalan, päihdepsykiatrian po-

liklinikan, Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikan, Hämeenkyrön apteekin, Marjalinnan A-klinikan ja

yleisen edunvalvonnan kanssa.

Akuutti katkaisuhoito

Akuutilla katkaisuhoidolla tarkoitetaan riippuvuutta aiheuttavien aineiden avokatkaisua tai vuode-

osastokatkaisua. Akuutti katkaisuhoito toteutetaan pääasiassa Hämeenkyrön omassa terveyskes-

kuksessa. Huumausainekatkaisuhoidot tehdään Vammalan aluesairaalan psykiatrian osastolla

(Pursi) ja A-klinikan Tampereen kuntoutuskeskuksessa (Vipunen). Katkaisuhoidon tarpeen kartoit-

taa sairaanhoitaja yhdessä asiakkaan kanssa.

Vieroitusoireiden vaatiessa potilaalle toteutetaan lääkkeellinen avokatko. Avokatkoja toteutettiin

vuonna 2013 kaikkiaan 15, joista jokaiseen avokatkoon sisältyi 5 vastaanottokäyntiä sekä jatkohoi-

to. Yhteensä vastaanottokäyntejä (ei sisällä jatkohoitokäyntejä) oli noin 75 kappaletta. Avokatkon

tarkoituksena on helpottaa alkoholista johtuvia vieroitusoireita lääkehoidon avulla. Vuodeosasto-

katko toteutetaan potilaan fyysisen kunnon ollessa niin huono, ettei hän pärjää kotona (kävely on

mahdotonta ja potilas tarvitsee nesteytystä). Hämeenkyrössä vuodeosastokatkoja on noin 1-2 jak-

soa kuukautta kohden.

20

Vammalan aluesairaalassa toteutettuja huumausaineista johtuvia katkaisuhoitoja on hämeenkyrö-

läisille toteutettu harvoin, viimeisin asiakas on ollut vuonna 2012. Erikoissairaanhoidon katkaisu-

hoitoja ei ole ollut ollenkaan. Potilaan joutuessa psykiatrian osastolle, mahdollinen katkaisuhoito

on toteutunut samalla hoitojaksolla.

Kunnan tuottaman akuutin katkaisuhoidon lisäksi katkaisuhoitoa toteuttaa A-klinikkasäätiö Tam-

pereella, jonka kanssa Hämeenkyröllä on palvelusopimus. A-klinikkasäätiön toteuttama kuntoutus-

toiminta alkoholiriippuvaisille on matalan kynnyksen palvelua ja lähetettä kuntoutukseen ei tarvi-

ta. K-klinikan huumevieroitukseen tarvitaan lähete.

Neuvolapalvelut ja oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto

Terveydenhuoltopalveluista neuvolapalvelut (äitiys-, vauva- ja lapsineuvola) ja oppilas- ja opiskeli-

jaterveydenhuolto ovat keskeisiä mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyssä. Työtehtävät on

jaettu seitsemälle terveydenhoitajalle.

Äitiysneuvola tukee ja ohjaa odottavan äidin sekä muun perheen psykososiaalista hyvinvointia,

perheen voimavaroja, vanhemmuutta, parisuhdetta sekä puuttuu varhaisessa vaiheessa poik-

keamiin ja tuen tarpeeseen. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ilmetessä neuvolakäyntejä järjes-

tetään tihennetysti. Äitiysneuvolakäynnit sisältävät molemmille vanhemmille tehtävän laajan ter-

veystarkastuksen, joka sisältää mielenterveys- ja päihdekartoituksen. Kartoituksen pohjalta ote-

taan tarvittaessa yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijään, perheneuvontaan ja päihdetyöntekijään.

Äitiysneuvola tekee lähetteen tarvittaessa erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikalle ja psykiatrian

poliklinikalle. Yhteystyötä tehdään Päiväperhon kanssa. Päiväperho on Tampereen kaupungin yk-

sikkö, joka tarjoaa monipuolista tukea, hoitoa ja kuntoutusta syntyville ja syntyneille lapsille per-

heineen. Tilanteen vaatiessa terveydenhoitaja tekee ennakollisen lastensuojeluilmoituksen. Hä-

meenkyrössä neuvolatoimintaa on kehitetty kohti hyvinvointineuvolamallia, jossa asiakkaalla on

sama terveydenhoitaja äitiys- ja vauvaneuvolassa. Keinot synnytyksen jälkeisen masennuksen ja

pikkulasten vuorovaikutushäiriöiden tunnistukseen ovat tällöin paremmat.

21

Lastenneuvolan käynneillä keskustellaan vanhempien kanssa muun muassa päihteiden käytöstä.

Neuvolakäynti itsessään toimii ennalta ehkäisevästi siten, että terveydenhoitaja pystyy keskustelu-

jen kautta tekemään arvion mahdollisesta avun tarpeesta.

Oppilas- ja opiskeluterveydenhuollon neuvolapalvelut koskettavat Hämeenkyrössä alakouluja, ylä-

koulua, lukiota sekä kahta ammattioppilaitosta. Neuvolavastaanotot voidaan suorittaa tarvittaessa

perheen kotona. Vastaanotot sisältävät määräaikaiset tarkastukset ja laajat terveystarkastukset.

Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia, huolien kuulemista, psyykkisen tilan seuraa-

mista ja arviointia sekä kannustaa omahoitoon. Terveydenhoitaja pitää oppilas- ja opiskelijaryhmil-

le tapaamisia vuosittain. Yhteistyö oppilas- ja opiskeluterveydenhuollossa oppilaiden perheiden,

opettajien, kuraattorin, psykologin, perheneuvonnan ja sosiaalitoimen kanssa on keskeistä.

Vammalan aluesairaala, Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikka

Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikka on osa Vammalan aluesairaalan psykiatrisen hoidon yksik-

köä. Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikan työryhmän tehtävänä on erikoisalan mukaisten psykiat-

risten sairauksien tutkimuksen, diagnosoinnin ja hoidon järjestäminen 18 vuotta täyttäneille. Työ-

ryhmään kuuluvat erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä/sij.sairaanhoitaja, sairaanhoita-

ja/psykoterapeutti, sairaanhoitaja ja osastonsihteeri. Yhteistyökumppaneita ovat alueen peruster-

veydenhuolto, perheneuvola, päihdetyöntekijät, sosiaalitoimi, sosiaalipsykiatrinen kuntoutustoimi

ja muut toimijat.

Psykiatrian poliklinikalle tarvitaan aina yleislääkärin lähete. Psykiatria poliklinikalle osoitetut lähet-

teet käsittelee poliklinikan erikoislääkäri ja ensimmäinen käynti ohjautuu aina erikoislääkärille.

Lähetteen saannin jälkeen käynnistyy tutkimusjakso, jonka aikana laaditaan hoitosuunnitelma.

Tutkimusjakson jälkeen arvioidaan, toteutetaanko hoito erikoissairaanhoidossa, perusterveyden-

hoidossa vai muualla. Tutkimusjakson aikana hoitava työntekijä tutkii ja kartoittaa yhdessä poti-

laan kanssa avun tarvetta. Työryhmä laatii potilaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman, jonka hoitava

työntekijä käy yhdessä potilaan kanssa läpi. Hoitosuunnitelmassa määritellään hoidolliset tavoit-

teet, hoitomuodot ja arvioitu hoitoaika. Hämeenkyröstä vuonna 2013 psykiatrian poliklinikalle

saapui noin 105 lähetettä. Avohoitokäyntejä oli 3435. Avohoitokäynneistä noin puolet koski ma-

22

sennustilaan tai toistuvaan masennukseen. Hoitopäiviä kertyi vuonna 2013 yhteensä 1125 kappa-

letta.

Psykiatrian poliklinikan palvelut koostuvat psykiatrian erikoislääkärin vastaanotoista, terapiapalve-

luista, psykologisista tutkimuksista, toiminta- ja työkyvyn arvioinnista, Kelan kuntoutuspsykotera-

piatarpeen arvioinnista, sairaanhoitajan tukikäynneistä ja konsultaatioista sekä kotikäynneistä it-

senäisesti asuvien pitkäaikaissairaiden tai vaativaa psykiatrista avohoitoa tarvitsevien potilaiden

luokse. Psykiatrian poliklinikan henkilökunta on käytettävissä lisäksi puhelinkonsultaatioihin ja

suunniteltuihin konsultaatiokäynteihin tukemaan Käypä hoito- suositusten mukaista tarpeen arvi-

ointia ja hoidon porrastuksen toteutumista perusterveydenhuollossa ja sosiaalipsykiatrisessa kun-

toutuksessa.

3.2. Sosiaalipalvelut

Sosiaalipsykiatrinen työ

Sosiaalipsykiatrinen työ tuottaa psykiatrista päivätoiminta- ja asumispalvelua. Toiminnan tavoit-

teena on kuntoutujan omatoimisuuteen kannustaminen sekä toimintakyvyn tukeminen yhteisö-

hoidon keinoin. Hämeenkyrön sosiaalipsykiatrisen työn palveluissa työskentelee mielenterveys-

työhön kouluttautunut henkilökunta; esimies, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä kahdeksan ohjaa-

jaa. Jokaiselle kuntoutujalle tehdään henkilökohtainen palvelu- ja kuntoutussuunnitelma.

Kotorinnekoti tarjoaa tehostettua ja kuntouttavaa palveluasumista. Tehostetun palveluasumisen

paikkoja on 11, joista yksi paikka tilapäiskuntoutujille. Tilapäispaikkoja käytetään mm. kotona pär-

jäämisen tueksi, omaisten jaksamisen tueksi sekä sairaalasta kotiutumisen helpottamiseksi. Vuon-

na 2013 Kotorinnekodilla oli yhteensä 3775 hoitopäivää. Kuntoutus ja osallistuminen kodin yhtei-

siin tehtäviin toteutetaan asukkaan voimavarojen mukaan. Aikataulut ja viikko-ohjelmat tukevat

säännöllistä vuorokausirytmiä. Alueella asuville mielenterveyskuntoutujille on tarvittaessa mah-

dollisuus järjestää kuntouttavaa palveluasumista. Tällä hetkellä tuen piirissä on kaksi asiakasta.

Tuulensuun päivätoiminta on avohuollon tukipiste, joka tarjoaa kuntouttavaa päivätoimintaa mie-

lenterveyskuntoutujille. Päivätoiminnan tavoitteena on luoda edellytykset yksilölliseen ja mielek-

23

kääseen elämään. Tavoitteena on kannustaa kuntoutujia omatoimisuuteen ja käyttämään tarjolla

olevia muita palveluja. Tuulensuun päivätoimintaan osallistuvat aktiivisesti myös Kotorinnekodin

asukkaat palvelu- ja kuntoutussuunnitelmansa mukaisesti. Päivätoiminta on auki 4-5 päivää viikos-

sa. Toiminnassa on mukana n. 30 kuntoutujaa ja asiakaskontakteja on 10–20 päivää kohden.

Vuonna 2013 Tuulensuulla oli yhteensä 2450 asiakaskontaktia (päivätoiminta 2208 asiakaskontak-

tia ja kotikäynti 242 asiakaskontaktia). Päivätoiminta koostuu ryhmätoiminnasta, vertaistuesta,

kodinhoidollisten töiden harjoittelusta, ruokailusta, peseytymisestä, pyykkihuollosta, lääkehoidon

toteutuksesta sekä ohjatuista retkistä ja tapahtumista.

Toimintaan hakeudutaan ottamalla suoraan yhteyttä Tuulensuun päivätoimintayksikköön. Toimin-

taan osallistuminen on vapaaehtoista. Hakemukset tehostettuun palveluasumiseen osoitetaan

SAS- työryhmälle (selvitä, arvioi ja sijoita työryhmä), mikä käsittelee hakemukset ja tekee päätök-

set. Sosiaalipsykiatrisessa työssä tehdään yhteistyötä mm. Hämeenkyrön psykiatrian poliklinikan,

Vammalan sairaan psykiatrisen osaston, omaisten, sosiaalityöntekijöiden, edunvalvonnan, koti-

hoidon, päihdesairaanhoitajan, apteekin, kansalaisopiston ja mielenterveysyhdistys Sarastus ry:n

kanssa.

Päihdetyö

Päihdetyö on matalan kynnyksen päihdepalvelua. Matalan kynnyksen päihdepalvelulla tarkoite-

taan tässä yhteydessä sitä, että asiakkaan ei tarvitse paljastaa nimeään tai henkilötietojaan. Kun-

nassa työskentelee päihdetyönohjaaja yhdessä Ikaalisten kaupungin kanssa siten, että päihdetyön-

tekijä työskentelee 50 % työajastaan Hämeenkyrössä.

Päihdetyö koostuu asiakastapaamisista, yhteydenpidosta asiakkaisiin sekä keskusteluavun antami-

sesta myös puhelimitse. Lisäksi päihdetyönohjaajan palveluihin kuuluu päihteidenkäyttäjien läheis-

ten tukeminen, jaksamisessa auttaminen sekä tiedon jakaminen riippuvuuksista ja päihteistä. Lä-

hiverkoston kanssa työskennellään, mikäli asiakas antaa tähän luvan.

Asiakkaat hakeutuvat päihdetyönohjaajalle erilaisten aineriippuvuuksien, kuten alkoholin, huu-

meiden tai lääkkeiden vuoksi tai toiminnallisten riippuvuuksien, kuten peli- ja nettiriippuvuuksien

vuoksi. Päihdetyön asiakkaita Hämeenkyrössä on n. 60 ja asiakastyön kontakteja kertyi vuoden

24

2013 aikana 541. Asiakkaita tavataan asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan useasti viikossa, vii-

koittain, kuukausittain tai harvemmin. Tapaamiset tapahtuvat toimistolla, kotona tai muussa asi-

akkaan valitsemassa ympäristössä.

Tapaaminen etenee niin, että asiakkaan tullessa varatulle ajalle, elämäntilanne selvitetään ja kun-

toutuksen tarve arvioidaan. Asiakkaalle laaditaan hänen kanssaan yhdessä kuntoutussuunnitelma,

jossa määritetään tavoitteet. Kuntoutussuunnitelma voi sisältää keskusteluapua päihdekuntou-

tusohjaajan luona, katkaisuhoidon tarpeeseen vastaamista toteuttamalla avokatkojakso tai katkai-

suhoito osastolla yhteystyössä terveydenhuollon kanssa. Käytössä ovat olleet lisäksi päihdekun-

toutuslaitosten tarjoamat katkaisu- ja laitoskuntoutusjaksot. Tämän lisäksi huumeidenkäyttäjille

tarjotaan mahdollisuus vaihtaa puhtaita käyttövälineitä.

Päihdetyönohjaaja tekee yhteistyötä päihdesairaanhoitajan, palveluohjaajan, sosiaalityöntekijöi-

den, Rikosseuraamuslaitoksen, lastensuojelun, psykiatrisen poliklinikan, psykiatrisen osaston, etsi-

vän nuorisotyöntekijän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Sosiaalityö

Sosiaalityön tarkoituksena on tukea asiakkaan hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä erilaisissa

elämäntilanteissa kuten työttömyyden, taloudellisten vaikeuksien, asunnottomuuden, mielenter-

veys- ja päihdeongelmien tai kriisitilanteen sattuessa. Sosiaalipalveluissa työskentelee johtava so-

siaalityöntekijä ja neljä sosiaalityöntekijää.

Sosiaalityö on matalan kynnyksen palvelua. Asiakas tai läheinen ottaa usein yhteyttä suoraan sosi-

aalityöntekijään. Sosiaalityöntekijä ja asiakas tekevät yhdessä elämäntilanteen kartoituksen ja

suunnitelman arjen tueksi. Asiakkaan saama apu voi olla taloudellista (esim. toimeentulotuki) tai

neuvontaa ja ohjausta liittyen esimerkiksi sosiaaliturvaan ja – palveluihin. Hämeenkyrössä periaat-

teena on, että sosiaalityöntekijä tapaa aina uuden toimeentulotukiasiakkaan kokonaistilanteen

selvittämiseksi. Asiakasta ohjataan ja neuvotaan eri palveluista ja tarvittaessa ohjataan esimerkiksi

varaamaan aika talous- ja velkaneuvontaan. Asiakkaalle voidaan suositella myös välitystilipalvelua

tai hänelle voidaan hakea edunvalvojaa.

25

Pitkään työttömänä olleille henkilölle sosiaalityöntekijä, TE-toimisto (työ- ja elinkeinotoimiston) ja

asiakas laativat yhdessä aktivointisuunnitelman. Suunnitelmassa kartoitetaan asiakkaan kokonais-

tilanne, jonka pohjalta mietitään erilaisia vaihtoehtoja asiakkaan työllistymisen edistämiseksi.

Suunnitelman tavoitteena on parantaa asiakkaan työllistymisedellytyksiä ja elämänhallintaa.

Sosiaalityön palveluihin kuuluu päihdepalvelut, joka sisältää neuvontaa, tiedon antoa erityispalve-

luista ja kuntoutuksesta, hoitoon ohjausta ja päätöksen teon hoitoon ohjauksesta. Palvelun tavoit-

teena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä, siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydelli-

siä haittoja sekä edistää päihdeongelmaisen ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta.

Sosiaalityössä yhteistyötä tehdään kunnan työpajan, TE-toimiston, Kelan, mielenterveys- ja päih-

depalveluiden, terveyspalveluiden, oppilaitosten ja seurakunnan kanssa. Sosiaalityöntekijä voi oh-

jata asiakkaan muihin palveluihin tai asiakkaat ohjautuvat sosiaalityöntekijän vastaanotolle mui-

den palveluiden kautta.

Lastensuojelu

Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen (alle 18 -vuotias) oikeus turvalliseen kasvuun, kehi-

tykseen ja erityiseen suojeluun. Lastensuojelutyötä tekevät lapsiperheiden sosiaalityöntekijät. Työ

koostuu ehkäisevästä lastensuojelusta ja neuvonnasta, yksilö- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta

sekä lapsiperheiden toimeentulotukiasioiden selvittelystä ja päihdehuollosta. Lastensuojelun teh-

tävä on toimia avohuollon tukitoimien tarjoajana, kun perheessä on mielenterveys- tai päihdeon-

gelmia. Lastensuojelu koordinoi asiakkaita eteenpäin palveluihin ja seuraa asiakkaidensa palvelui-

den käyttöä.

Lastensuojelun palvelut ovat matalan kynnyksen palvelua, johon lapsi tai perhe voi hakeutua oma-

aloitteisesti. Kuka tahansa lapsen hyvinvoinnista huolestunut voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja

tietyillä viranomaisilla on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus. Lastensuojelun asiakkaalle laaditaan

asiakassuunnitelma yhdessä perheen sekä tarvittaessa lapsen ja perheen kanssa työskentelevien

muiden viranomaisten kanssa.

Lastensuojelutyötä on perheen tapaaminen arjessa ja kriisitilanteen sattuessa, työskentely per-

heen kanssa, lastensuojeluilmoitusten vastaanottaminen ja lastensuojelutarpeen selvittäminen

26

sekä tukitoimien tarjoaminen. Lastensuojelun avohuollon toimintamuotoja ovat kotipalvelu, per-

hetyö, ehkäisevä toimeentulotuki, tukihenkilö tai – perhetoiminta, perhesijoitus avohuollon tuki-

toimena ja lastensuojelun kotiin tehtävä avotyö. Näiden lisäksi muita tukitoimia ovat perheneu-

vonnan palvelut, terveydenhuollon palvelut, päivähoitopaikka, puutteellisten asuinolojen korjaa-

minen, terapiapalvelu ja perhekuntoutus.

Lastensuojelun lähtökohtana on lapsen etu. Mikäli lapsen etu vaatii, lapsi tai nuori voidaan ottaa

huostaan ja sijoittaa kodin ulkopuolelle. Lapsen ja perheen kanssa työskennellään koko sijoituksen

ajan tavoitteena, että lapsi voi palata omaan kotiinsa.

Perheneuvonta

Perheneuvonta vastaa lasten (alle 18 -vuotiaiden) tunne-elämän tutkimuksista, lasten ja nuorten

tukikäynneistä ja terapiasta, lasten kasvatukseen liittyvästä tuesta ja konsultoinnista, perhe-

elämään ja parisuhteeseen liittyvästä keskustelusta, puheterapeutin palveluista, sekä lastenpsy-

kiatrisista tutkimuksista ja konsultoinnista. Käynnit ovat asiakaslähtöisiä yksilö-, perhe- tai pari-

käyntejä. Perheneuvonta on matalan kynnyksen keskustelupaikka, jonne asiakkaat voivat itse va-

rata työntekijältä ajan. Käynnit ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Perheneuvontapalvelut ovat

ennaltaehkäisevää palvelua, jonka avulla voidaan vähentää lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoi-

don tarvetta.

Perheneuvonnan 1,6 psykologin palvelut ostetaan Ikaalisten kaupungilta. Lastenpsykiatrin palvelut

ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta siten, että vastaanotto on Hämeenkyrössä 2-3 kertaa vii-

kossa. Lisäksi kunnassa työskentelee puheterapeutti.

Asiakkaiden luvalla yhteistyötä tehdään päivähoidon, koulun, lastensuojelun, terveyskeskuksen ja

erikoissairaanhoidon henkilöstön kanssa. Perheneuvonnan psykologin ja puheterapeutin vastaan-

otolle on päässyt ilman jonotusta siten, että ensimmäinen aika on tarjottu pääsääntöisesti 1-5 vii-

kon sisällä. Lastenpsykiatrille asiakkaat ohjautuvat lähinnä psykologien kautta.

27

Perheneuvonnassa kävi vuonna 2013 psykologien, puheterapeutin ja lastenpsykiatrin vastaanotol-

la yhteensä 609 asiakasta. Puheterapeutin vastaanotolla kävi yhteensä 108 lasta ja psykologien ja

lastenpsykiatrin luona yhteensä 401 lasta ja aikuista. Jonotusaika yhteydenotosta oli 2-4 viikkoa.

Työpaja

Työpaja on hämeenkyröläisille työttömille suunnattu palvelu. Palveluun sisältyy työ-, yksilö- ja

ryhmävalmennusta sekä palveluohjausta. Toiminnan tavoitteena on tukea kokonaisvaltaisesti

asiakasta erilaisissa elämäntilanteissa sekä edistää kuntoutumista, työllistymistä ja ammatilliseen

koulutukseen hakeutumista. Työpajassa tehdään yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveyspalvelui-

den, TE- palveluiden, oppilaitoksien, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palveluun

ohjaudutaan ottamalla yhteyttä työpajan palveluohjaajaan. Ennen työpajajakson alkamista teh-

dään alkukartoitus, missä selvitetään asiakkaan nykytilanne, palvelutarve sekä asiakkaan tämän

hetken oma tavoite.

Palveluohjaus on asiakkaan palveluiden tarpeen arviointia sekä toimintakyvyn tukemista asiak-

kuuden alusta alkaen. Palveluohjaus sisältää mm. palvelusuunnitelman laatimisen yhdessä asiak-

kaan kanssa. Palveluohjaus on asiakkaan tavoitteista liikkeelle lähtevää asiakaslähtöistä toimintaa,

jonka tarkoituksena on asiakkaan voimaannuttaminen sekä itsenäisen elämisen tukeminen. Palve-

luohjaaja toimii yli organisaatiorajojen sekä tarpeen mukaan huolehtii yhteyksistä asiakkaan ja

viranomaisten välillä.

Asiakkaat ohjautuvat palveluohjaukseen pääsääntöisesti kunnan sosiaalipalveluiden tai TE-

toimiston kautta. Asiakas voi myös hakeutua suoraan palveluohjausasiakkaaksi ilman, että siitä on

sovittu erikseen suunnitelmissa.

Etsivä nuorisotyö

Etsivä nuorisotyö toimii työpajan alaisuudessa nuorisokeskus Prikassa. Etsivä nuorisotyö auttaa

17–29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitse-

vat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö toteutetaan Hämeenkyrössä

yhdessä Ikaalisten kaupungin kanssa kahden työntekijän voimin siten, että yhden henkilön työ-

resurssi on Hämeenkyrön käytössä.

28

Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Etsivää nuorisotyötä

tehdään perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioon tuen tarpeesta. Pal-

velu on nuorelle vapaaehtoista ja maksutonta. Etsivä nuorisotyöntekijä tapaa nuoren ja auttaa

tätä löytämään tarvitsemansa palvelut. Vuonna 2014 hämeenkyröläisiä nuoria ohjattiin 44 etsivän

nuorisotyön piiriin ja heistä 38 nuorta tavoitettiin ja ohjattiin palveluihin."

Palveluun hakeudutaan ottamalla yhteyttä suoraan etsivään nuorisotyöntekijään soittamalla, lä-

hettämällä tekstiviestin tai Facebook- viestin. Yhteydenoton voi tehdä nuori tai lähinen. Yhteistyö-

tahot, kuten oppilaitokset ja TE -palvelut sekä kunnan muut palvelut ohjaavat nuoria etsivään nuo-

risotyöhön

Kunta ja etsivä nuorisotyö toteuttavat TimeOut! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamallin tukipal-

velua. Palvelun ja toimintamallin tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia, ehkäistä elämän-

tilanteeseen liittyvien ongelmien vaikeutumista ja auttaa ongelmien ratkaisemisessa. Toimintamal-

li toteutetaan yhdessä Puolustusvoimien ja Siviilipalvelukeskuksen kanssa siten, että kaikille kut-

sunnan alaisille järjestetään tukea. Aikalisäohjaus auttaa elämäntilanteen selvittämisessä, tavoit-

teiden asettamisessa ja parhaiden ratkaisujen löytämisessä. Palvelun painopiste on hyvinvointia ja

selviytymistä edistävässä sekä ongelmia ennalta ehkäisevässä tuessa.

MunPaja

Työpaja, Hämeenkyrön kansalaisopisto, liikunta- ja nuorisopalvelut sekä 4H- yhdistys ovat yhteis-

työssä käynnistäneet vuonna 2013 MunPaja- nimisen matalan kynnyksen pajatoiminnan. MunPaja

on tarkoitettu 17–29 -vuotiaille nuorille tukemaan elämänhallintataitoja ja parantamaan sosiaalisia

valmiuksia. Kokoontumiskertoja on kolmena päivänä viikossa. MunPaja toimii nuorisokeskus Pri-

kassa, Valtakatu 5:ssä. Toiminta on nuorelle maksutonta. MunPajan toimintaan pääsee mukaan

ottamalla yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään.

Starttivalmennus

Starttivalmennustoiminta käynnistyy maaliskuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituk-

sella nuorisokeskus Prikassa osoitteessa Valtakatu 5, Kyröskoski. Starttivalmennus on matalan

29

kynnyksen toimintaa. Se on tarkoitettu 17 – 29 – vuotiaille nuorille, jotka ovat ilman työ- tai opis-

kelupaikkaa tai joilla opiskelu uhkaa keskeytyä. Nuorille laaditaan yhdessä nuoren kanssa valmen-

nusjakson tavoitteet ja toimintasuunnitelma. Tavoitteena on löytää jatkopolkuja, esim. opiskelu tai

työpaja. Toiminta on yksilöllistä ja liikkeelle lähdetään nuoren lähtökohdista.

Starttivalmennuksessa parannetaan työelämävalmiuksia ja arjenhallintataitoja. Toiminnassa keski-

tytään mm. itsetuntemukseen, motivaation metsästykseen ja omien mahdollisuuksien löytämi-

seen. Lisäksi opetellaan oman osaamisen tunnistamista ja työelämän pelisääntöjä. Toimintaa jär-

jestetään neljänä päivänä viikossa. Starttivalmennukseen voi tulla ottamalla yhteyttä etsivään nuo-

risotyöntekijään. Yhteistyötahoina ovat esim. sosiaalitoimisto, TE – toimisto, Hämeenkyrön psyki-

atrian poliklinikka ja oppilaitokset.

3.3. Sivistyspalvelut

Perusopetus, lukio, toisen asteen oppilaitokset

Hämeenkyrössä toimii lukuvuonna 2014–2015 kuusi alakoulua (vuosiluokat 0-6) ja yksi yläkoulu

(vuosiluokat 7-9). Lisäksi Hämeenkyrössä on yksi lukio ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimi-

pisteet Ammatti-instituutti Iisakki ja sen Osaran maaseutuopetusyksikkö.

Perusopetuksessa ja lukiossa on tarjolla perusopetuslakiin, lukiokoulutuslakiin ja oppilas- ja opiske-

lijahuoltolakiin perustuvat oppimisen ja koulunkäynnin tuen palvelut. Hämeenkyrön kunta tarjoaa

kuraattorin ja psykologin palvelut, joustavat opetusryhmämuodot, kuraattorin vetämiä tukikerhoja

ja läksyparkin. Oppilailla ja opiskelijoilla on käytössään myös muut oppilashuollon palvelut; koulu-

terveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.

Kunta on mukana kiusaamisen vastaisessa toimintamallissa ja tutortoiminta sekä kummioppilas-

toiminta ovat käytössä. Oppilaiden hyvinvointiin vaikuttavat myös koulujen kerhotoiminta, jota on

opetushallituksen rahoitukselle lisätty KERHO-hankkeen puitteissa. Lisäksi kouluilla toimivat oppi-

laskunnat ja koulut ovat mukana KIVA-koulu toiminnassa (kiusaamisenvastainen).

30

Alakoulussa oppilaiden poissaolot eivät aiheuta yleistä huolta. Ylemmille vuosiluokille (7.-9.- luo-

kat) siirryttäessä poissaolot kuitenkin lisääntyvät. Ammattiin opiskelevista n. 80 % voi hyvin. He

etenevät opinnoissaan aikataulun mukaisesti, heillä on ystävyyssuhteita ja he ovat sopeutuneet

ympäröivään yhteiskuntaan. Opiskelijoista 10 %:lla on erilaisia elämäntilanteeseen liittyviä ongel-

mia, jotka helpottavat opintojen edetessä. Entistä enemmän tukea tarvitsevat oppilaat, joilla on

esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmia. Toisen asteen opiskelijoiden poissaolot lisääntyvät

vuosittain ja poissaolojen kynnys on laskenut. Toisen asteen koulutukseen suunnattua oppi-

lashuollon henkilöstöresurssia vahvistetaan vuoden 2015 aikana ostamalla Ikaalisten kaupungilta

kuraattorin ja psykologin työpanoksesta n. 50 %.

Opettajat seuraavat oppilaidensa terveyttä jatkuvasti ja kutsuvat tarvittaessa oppilaan huoltajat ja

tarpeelliset asiantuntijat keskustelemaan jatkotoimenpiteistä. Hämeenkyrön yhteiskoulussa (ylä-

koulu) ja lukiossa on käytössä Suunnitelma tupakoinnin ja päihteiden käytön ennaltaehkäisemisek-

si, jossa määritellään strategia varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen.

Elämänlaatupalvelut

Kansalaisopisto-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, museo-, ja nuorisopalvelut sekä musiikkiopisto yh-

distyivät 1.1.2015 elämänlaatupalveluiksi. Elämänlaatupalvelut edistävät kuntalaisten tasavertaisia

mahdollisuuksia sivistyksen ja elämysten hankintaa, vapaa-ajan viettoon, itsensä kehittämiseen

sekä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Kirjasto on kaikille avoin kohtaamispaikka, joka tarjoaa mahdollisuuden vapaa-ajan viettoon kodin

ulkopuolella ilman kaupallisia tai toiminnallisia vaatimuksia. Vaihtoehtoisena ja kaikille avoimena

ajanviettopaikkana kirjasto torjuu yksinäisyyttä ja luo yhteisöllisyyden kokemuksen. Toimipaikat

ovat pääkirjasto ja kirjastoauto. Vuonna 2013 kirjastokäyntejä oli 79 000 kappaletta, ja lainausoi-

keuttaan käytti lähes 40 % kuntalaisista.

Kirjastossa tarjolla oleva tieto- ja kaunokirjallisuus, elokuvat ja musiikki antavat elämyksiä ja tuke-

vat mielenterveyttä, päihteettömyyttä ja elämänhallintaa. Erilaisista oppaista voi hakea apua elä-

män ongelmatilanteisiin. Kirjaston oman kokoelman käyttö ja lainaus on asiakkaalle maksutonta.

Lisäksi kirjastossa voi lukea sanoma- ja aikakausilehtiä sekä lainata liikuntavälineitä.

31

Kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä tietokoneita, joilla on mahdollisuus tiedon hankintaan,

sosiaalisen median käyttöön ja omien asioiden hoitamiseen. Kirjastosta saa tarvittaessa henkilö-

kohtaista opastusta tietokoneen käytössä tai asioiden hoitamisessa verkossa.

Kirjastossa järjestetään erilaisia avoimia tilaisuuksia ja tapahtumia kuten Kirjaston Ystävien Luku-

piiri, joka kokoontuu kerran kuussa ja neljä kertaa vuodessa järjestettävä Kirjakahvila. Iäkkäämmil-

le kuntalaisille on tarjolla tiistaisin aamukahvitilaisuus. Muita tapahtumia järjestetään erilaisilla

teemoilla yhteistyössä esimerkiksi kansalaisopiston kanssa. Kirjastossa on myös kuukausittain vaih-

tuva maksuton taidenäyttely.

Kotikirjastopalvelu tarjoaa palveluita niille, jotka eivät korkean iän, vamman tai sairauden takia

pysty itse asioimaan kirjastossa. Asiakkaalle varta vasten valikoitu aineisto toimitetaan kotiin noin

neljän viikon välein.

Kansalaisopisto on kunnan omistama vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa opiskelijan koti-

paikkaan, ikään, sukupuoleen ja koulutustaustaan katsomatta monipuolista koulutusta useilla eri

aloilla kuten kielissä, kuvataiteessa, kädentaidoissa, liikunnassa, musiikissa ja teatteritaiteessa.

Kansalaisopisto-opiskelu mahdollistaa kuntalaisten kasvamisen, oppimisen, itsensä kehittämisen ja

harrastamisen yhdessä opintoryhmän muiden jäsenten kanssa. Täten se ehkäisee osaltaan mielen-

terveys- ja päihdeongelmien syntyä ja tukee mielenterveyttä sekä päihteettömyyttä. Hämeenkyrö-

läisillä työttömillä työnhakijoilla on oikeus ilmaiseen opiskeluun kahdella kurssilla sekä syys- että

kevätlukukaudella. Hämeenkyrön kansalaisopisto järjestää yksin ja yhdessä muiden toimijoiden

kanssa opintomahdollisuuksia myös erityisryhmille. Kansalaisopiston opintoryhmät ovat sekaryh-

miä. Niiden lisäksi on omia, mm. taiteen perusopetuksen ryhmiä lapsille ja nuorille kuvataiteessa,

teatteritaiteessa ja kädentaidoissa.

Liikuntapalvelu tarjoavat 55 liikuntapaikkaa, muun muassa liikuntahalli Kosken Syke, hiekka- ja

tekonurmikenttä, Koskilinnan urheilukeskus (urheilukenttä, pallokenttä, tenniskentät, pienpallo-

kenttä), skeittipuisto, jääkiekkokentät, yleisluistelualueet, muut pallokentät, kuntosalit, koulujen

liikuntasalit, jäähalli, rantauimala, kuntoradat ja – ladut ja perhepuisto. Suuri osa tiloista on kunta-

32

laisten vapaassa käytössä. Lisäksi järjestetään liikuntaryhmätoimintana ikäihmisten liikuntaryhmiä,

työikäisten liikuntaryhmiä sekä kesäisin uimakoulua, vesijuoksua ja – jumppaa sekä pallokouluja.

Nuorisopalvelut koostuvat Kyröskoskella sijaitsevan Koskilinnan nuorisotilan tarjoamista palveluis-

ta, järjestöjen ja seurojen nuorisotoiminnasta, koulunuorisotyöstä, tieto- ja neuvontapalveluista,

verkkonuorisotyöstä, liikunnallisesta nuorisotyöstä ja nuorisovaltuustotoiminnasta. Koskilinnan

nuorisotila tarjoaa matalan kynnyksen toimintaa alle 29-vuotiaille nuorille. Nuorisotilan aukioloai-

kana paikalla on aina kaksi aikuista nuoria varten. Vuonna 2013 nuorisotila oli auki 24 tuntia vii-

kossa, jonka lisäksi syyskaudella tilat olivat kuutena lauantaina kuusi tuntia kerrallaan. Kävijämäärä

vuonna 2013 oli 3687 nuorta.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus sisältää päivähoidon (päiväkodit ja kotona tapahtuva perhepäivähoito sekä esiop-

pilaiden päivähoito), erityispäivähoidon sekä avoimen leikkitoiminnan. Varhaiskasvatus voi tukea

vanhempien jaksamista esimerkiksi järjestämällä perheen kriisitilanteessa päivähoitopaikan nope-

allakin varoitusajalla. Yhteistyö lastenneuvolan, perhetyön, lastensuojelun ja perheneuvolan kans-

sa toteutetaan lapsen ja perheen tarpeiden mukaan.

Varhaiskasvatus aloitti syksyllä 2013 perhetyökokeilun yhteistyössä kiertävän erityislastentarhan-

opettajan kanssa. Varhaiskasvatuksen perhetyöntekijä on koko Hämeenkyrön lapsiperheiden käy-

tettävissä. Tällä tavalla pystytään entistä varhaisemmin puuttumaan ongelmatilanteisiin ja tuke-

maan perheitä sekä työntekijöitä. Kiertävä erityislastentarhanopettaja neuvoo varhaiskasvatuksen

henkilöstöä toimimaan vanhempien kanssa, joilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä ohjaa

ja tukee vanhempia. Kiertävä erityislastentarhanopettaja voi tarjota perheelle suoraan neuvonta-

ja ohjausapua sekä antaa tietoa ja ohjata muihin kunnan palveluihin. Facebook- sivuille on perus-

tettu äideille ja myös isille ”hätäkahvit”- sivusto, jonka välityksellä voi pyytää tukea ja apua toisilta

vanhemmilta akuuteissa tilanteissa. Erityisen tuen saavia asiakasperheitä on Hämeenkyrössä noin

30 (syksy 2014).

33

Nuorisovaltuusto

Hämeenkyrössä nuorisovaltuusto on toiminut vuoden 1996 syksystä lähtien. Sen toimikausi on

syksystä syksyyn ja siinä on 18 jäsentä. Nuorisovaltuuston menot sisältyvät liikunta- ja nuorisopal-

velun budjettiin. Hämeenkyrön nuorisovaltuuston tavoitteena on edustaa nuoria, vaikuttaa heidän

vapaa-aikaansa ja tekemismahdollisuuksiinsa sekä tehdä Hämeenkyröstä nuorille viihtyisämmän ja

paremman paikan elää sekä kasvaa rauhassa ja turvallisesti.

Nuorisovaltuusto pitää tärkeänä, että nuorisolle suunnatuista palveluista tiedotetaan riittävästi ja

että nuoret tietävät, mistä palvelua voi tarvittaessa hakea. Kouluterveydenhoitajan läsnäolo kou-

luissa on tärkeää ja vastaanottoaikoja tulee olla riittävästi. Koulupsykologin ja koulukuraattorin

palveluun oltiin tyytyväisiä, toisaalta kynnys mennä näihin palveluihin on koettu nuorten keskuu-

dessa korkeammaksi kuin esimerkiksi kouluterveydenhoitajan luokse meneminen. Nuoret pelkää-

vät leimautumista, jos hakeutuvat näihin palveluihin. Nuorisovaltuusto toivoo, että kynnystä voisi

madaltaa jalkauttamalla koulupsykologi ja – kuraattori oppilaiden pariin, esimerkiksi esittelemään

luokkakohtaisesti itsensä ja vastuualueensa.

Nuorisovaltuusto toivoo, että kunta panostaa riittävät resurssit ”ruohonjuuritasolle”, jotta mah-

dolliset ongelmat eivät ehdi paisumaan liian suuriksi. Nuoret tukevat toisiaan hankalissa tilanteis-

sa, mutta toivovat myös positiivista toimintaohjetta, mitä tehdä, jos ystävällä tai läheisellä menee

huonosta tai on ongelmia esim. päihteiden kanssa tai kodin suhteen. Näitä ohjeita voisi olla esi-

merkiksi saatavissa koulun ilmoitustaululta.

Nuorisovaltuusto korostaa positiivisen ja luottamuksellisen ilmapiirin merkitystä nuorten palve-

luissa, jotta nuoret uskaltavat kertoa omista ja ystäviensä huolista. Varhainen apu estää usein ti-

lanteiden ajautumisen kriisiin, jos nuoret luottavat siihen, että saavat ongelmaansa apua. Myös

nuorille suunnatuista terveys- ja hyvinvointitapahtumista koetaan olevan nuorille hyötyä ja ne

lisäävät tietoisuutta omasta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista.

34

3.4. Kunnan ulkopuoliset palveluntuottajat ja toimijat

A-klinikkasäätiö

A-klinikkasäätiö on vuonna 1955 perustettu päihdetyön järjestö, jonka toiminta tähtää päihde- ja

riippuvuusongelmaisten ja heidän läheistensä aseman parantamiseen vaikuttamalla yhteiskunta-

politiikkaan sekä tarjoamalla monipuolisia ja luottamuksellisia hoitopalveluita päihde- ja muista

riippuvuusongelmista kärsiville. A-klinikkasäätiön hoito perustuu neuvontaan ja ohjaukseen, tilan-

teen selvittelyyn, avokatkoon, terapeuttisiin keskusteluihin ja terapiatyöhön. Lisäksi A-

klinikkasäätiö ylläpitää useita tietoa, tukea ja neuvontaa antavia internet-sivustoja ja sähköisiä

palveluja: Päihdelinkki, Lasinen lapsuus, Varjomaailma, Dopinglinkki, Peluuri, Tietopuu, Nuorten-

linkki, Ota puheeksi ja Se on veressä. A-klinikkasäätiöllä on sopimuskuntia Pirkanmaan palvelualu-

eella 21, joista Hämeenkyrö on yksi.

Säätiö ylläpitää A-klinikkaa, Nuorisoasemaa, Kuntoutumiskeskusta, K-klinikkaa sekä Matalaa ja

Nerviä. A-klinikan palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia eikä lähetettä tarvita. Hoitoon hakeudu-

taan päivystyksen kautta. Nuorisoasema tarjoaa hoitopalveluja alle 25-vuotiaille nuorille ja heidän

perheilleen. Palveluun ei tarvitse lähetettä ja se on maksuton. Tampereen kuntoutumiskeskukses-

sa on katkaisu- ja kuntoutusosastot sekä huumevieroitusohjelma. Hoitoon ei tarvitse lähetettä,

mutta siitä sovitaan puhelimitse. Tavoitteena on hoitaa päihdekierteen aiheuttamia oireita ja

suunnitella jatkohoitoa.

K- klinikka on opioidiriippuvaisten lääkeavusteista psykososiaalista kuntoutusta. Hoito sisältää kor-

vaushoito-ohjelmat, joista päätös tehdään Tays:n päihdepsykiatrian poliklinikalla. Matala ja Nervi

ovat matalan kynnyksen palveluja huume-, lääke ja sekakäyttäjille sekä heidän läheisilleen. Palve-

luista on mahdollista saada terveys- ja sosiaalineuvontaa, puhtaiden neulojen ja ruiskujen vaihtoa

sekä perhe- ja läheistyötä.

Hämeenkyröläisten avohoitokäyntejä A-klinikalla on ollut 29 kappaletta vuoden 2013 aikana ja

asiakkaita kolme. Nuorisoasemalla asiakkaita on ollut kaksi ja asiakaskäyntejä kahdeksan. Kuntou-

tumiskeskuksessa katkaisu- tai kuntoutushoidossa asiakkaita on ollut yhteensä viisi siten, että kat-

35

kaisuhoidon hoitovuorokausia on kertynyt 18 ja kuntoutusvuorokausia 29. Matalassa on ollut asia-

kaskäyntejä vuoden aikana yksi.

Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Mannerheimiin Lastensuojeluliiton Hämeenkyrön paikal-

lisyhdistys

Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) toteuttaa mielenterveys- ja päihdeongelmiin kohdistuvaa

ennalta ehkäisevää työtä. MLL:n tavoitteena on rakentaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvin-

vointia. Yhtenä toimintamuotona hyvinvoinnin rakentamisessa on psyykkisen, fyysisen ja sosiaali-

sen terveyden edistäminen ihmisten arjessa, ihmissuhteissa ja ympäristössä.

MLL tukee perheitä järjestämällä lastenhoitotoimintaa, silloin kun vanhemmat tarvitsevat tilapäi-

sesti apua. Lapsiperheiden yksinäisyyttä ehkäistään avoimen toiminnan lisäksi yksilöllisen vertais-

tuen muodoin, kuten perhekummitoiminnalla. Toiminnan järjestämisen lisäksi MLL tuottaa kirjal-

lista aineistoa ja järjestää vanhempainiltoja, joissa tuetaan vanhempia ottamaan vastuuta omasta

päihteiden käytöstä lasten seurassa sekä pyritään ehkäisemään nuorten päihteiden käyttöä. MLL

ylläpitää valtakunnallisesti myös Lasten ja nuorten puhelinta sekä – nettiä. Nämä tarjoavat lapsille

ja nuorille kanavan tulla kuulluksi ja saada aikuisen, tarvittaessa ammattilaisen tukea. Vanhem-

painpuhelin ja nettikirjepalvelu tarjoavat puolestaan tukea kaikenikäisille lasten vanhemmille, iso-

vanhemmille ja läheisille. MLL tukee perheitä järjestämällä lastenhoitotoimintaa, silloin kun van-

hemmat tarvitsevat tilapäisesti apua. Lapsiperheiden yksinäisyyttä ehkäistään avoimen toiminnan

lisäksi yksilöllisen vertaistuen muodoin, kuten perhekummitoiminnalla.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeenkyrön osasto järjestää perhekahvilatoimintaa, tapah-

tumia ja kerhotoimintaa sekä ylläpitää keskustelufoorumeita internetissä ja sosiaalisessa medias-

sa. Tapahtumissa, perhekahvilassa ja keskustelufoorumeilla perheet voivat jakaa ajatuksiaan ja

keskustella muiden perheiden kanssa.

Mielenterveysyhdistys Sarastus ry.

Kunnassa toimiva mielenterveysyhdistys Sarastus ry. on jäsenenä Mielenterveyden keskusliitossa.

Mielenterveyden keskusliiton tehtävänä on valvoa ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveys-

kuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa, toimia asiantuntijana heitä koskevissa

36

kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Toiminnan keskiössä on vapaaehtoisuus ja vertaistu-

ki ja toiminnassa yhdistetään kokemusasiantuntijuus sekä ammatillisuus. (Mielenterveyden Kes-

kusliiton Internet- sivut, Mitä teemme?)

Mielenterveysyhdistys Sarastus ry. tarjoaa hämeenkyröläisille vertaistukea, yleisöluentoja, torita-

pahtumia, mökkipäiviä, retkiä ja tapahtumia vuosittain pidettävällä mielenterveysviikolla (vko 47).

Hämeenkyrön seurakunta

Hämeenkyrön seurakunnan mielenterveys- ja päihdetyö keskittyy diakoniatyöhön ja päihdeasiak-

kaiden ohjattuun ryhmään. Diakoniatyöntekijän puoleen voi kääntyä käytännöllisen ja taloudelli-

sen tuen tarpeessa, mutta myös yksinäisyyden, mielenterveysongelmien, päihteiden, ihmissuhde-

vaikeuksien, elämän kriisien ja muiden ongelmien paineessa.

Papit, diakoniatyöntekijät, nuoriso-ohjaajat, lastenohjaajat sekä muut työntekijät ovat käytettävis-

sä henkilökohtaisia sielunhoidollisia keskusteluja varten ja ovat kaikki täysin vaitiolovelvollisia. Mi-

käli työntekijät huomaavat, että asiakas tarvitsee varsinaisesti mielenterveydellistä ammattiapua,

he ohjaavat asiakkaan kunnan palveluiden piiriin.

Päihdeasiakkaiden ohjattu ryhmätoiminta sisältää tapaamisia sekä viiden päivän päihteettömän

leirin. Ryhmätoiminnan tavoitteena on tukea tasapainoista ja terveellistä elämää. Seurakunta on

ottanut huomioon toiminnassaan päihteettömyyden siten, että esimerkiksi jumalanpalveluksen

ehtoollisviini on täysin alkoholiton.

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry.

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n toiminta on avointa hämeenkyröläisille omaisille

sekä hämeenkyröläisille ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään mielenterveys- ja päihdeomaisia.

Yhdistyksen toiminta on avointa kaikille, jäsenyyttä ei vaadita eikä diagnooseja ei tarvitse olla.

Toimintaan osallistumiseen riittää, että läheisen psyykkinen hyvinvointi huolestuttaa.

Yhdistys tarjoaa ammattilaisten antamaa neuvontapalvelua, johon voi ottaa yhteyttä puhelimitse

tai sähköpostitse. Omaisneuvojan kanssa kartoitetaan tilanne keskustellen. Tällä tavoin saadaan

37

ensitietoa sairauden vaikutuksista perheeseen, tuetaan perheen arkea sekä jaetaan tietoa tarjolla

olevasta tuesta, jota omaisten on mahdollista saada.

Yhdistys koordinoi tapahtumia Pirkanmaalla eri toimialueilla, joista Hämeenkyrö kuuluu Luoteis-

Pirkanmaan toimialueeseen. Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry. tarjoaa vertaistuki-

ryhmiä, joista lähin toimii Ikaalisissa. Ryhmä on luottamuksellinen ja avoin kaikille omaisille. Lisäksi

yhdistys järjestää kaikille avoimia omais- ja mielenterveysaiheisia maksuttomia yleisöluentoja.

Luoteis-Pirkanmaalla kokoontuu ammattilaisista ja omaisista koostuva Omaistoiminnan neuvotte-

lukunta kaksi kertaa vuodessa miettimään alueen mielenterveys- ja päihdeomaisten tarpeita ja

tukitoiminnan jalkauttamista alueelle.

Setlementti Kyröskoskela ry.

Kyröskosken setlementin tehtävänä on pitää omalta osaltaan huolta paikallisyhteisön ja siihen

kuuluvien ihmisten hyvinvoinnista tarjoamalla laadukkaita koulutus-, nuorisotyö-, ja sosiaalisen

työn palveluita kaiken ikäisille ja kaiken kokoiselle. Setlementissä toimii peliriippuvaisten ryhmä ja

tukihenkilötoimintaa on vaihtelevasti.

Toivon portti ry.

Toivon portti ry. järjestää DayClub -nimistä päiväkeskustoimintaa Kyröskoskella. DayClub toiminta

on avointa kaikille. Toimintakeskus tarjoaa kävijöilleen tukea arkielämän perusasioissa ja tiloissa

on mahdollisuus muun muassa ruokailuun, pyykinpesuun, peseytymiseen, terveysneuvontaan,

vapaaehtoisten antamaan ohjeistukseen, sosiaalisiin kontakteihin, keskusteluihin, vertaistukeen

sekä henkiseen ja hengelliseen tukeen.

Vuosien 2014–2015 aikana järjestetään useita eri uusia toimintoja. Yhdistys tulee kouluttamaan

muun muassa vapaaehtois- ja vertaisohjaajia ryhmänvetäjän tehtävään. Tämän lisäksi järjestetään

matalan kynnyksen työpajatoimintaa työkyvyttömyyseläkeläisille, toteutetaan ruoan ilmaisjakoa

sekä annetaan kahdenkeskistä ohjausta asiakkaille. Yhdistyksen toiminta keskittyy ehkäisevään

mielenterveys- ja päihdetyöhön ja asiakkaiden tukemiseen arjen hallinnassa. Elämän ja arkielämän

taitoja vahvistavia ryhmiä ohjaavat vapaaehtoiset ohjaajat, jotka koulutetaan kohtaamaan erityi-

sesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä henkilöitä.

38

Yhdistys järjestää myös etsivää työtä, jonka tarkoituksena on löytää palvelujen ja yhteiskunnan

ulkopuolelle jääneitä kuntalaisia. Asiakkaisiin otetaan yhteyttä ja heitä tavataan omaisten sekä

DayClub -toiminnassa olevien henkilöiden yhteydenottojen perusteella. Tavoitteena on ohjata

palvelujen ulkopuolelle jääneet asiakkaat kunnan palveluihin sekä järjestöjen ja yhdistysten toi-

mintaan. Toiminta tullaan käynnistämään vuoden 2015 aikana kyläkeskuksissa.

39

3.5. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden verkostokartta

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden

kokonaisuus

Sosiaalipalvelut

Sosiaalityö

Lastensuojelu

Sosiaalipsykiatrinen työ

Perheneuvonta

Päihdetyö

Työpaja Etsivä nuorisotyö MunPaja

Starttivalmennus

Terveyspalvelut

Päihdesairaanhoito

Neuvolapalvelut

Akuutti katkaisuhoito

Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto

Erikoissairaanhoito

Sivistyspalvelut

Elämänlaatupalvelut

Esi- ja perusopetus

Varhaiskasvatus

Lukio- ja ammatillinen koulutus (Sasky)

3. sektori

Toivon portti ry

Setlementti

A-Klinikka

Ventuskartano

Sarastus ry

Omaiset mielenterveystyön tukena ry

Mannerheimin lastensuojeluliitto

Hämeenkyrön seurakunta

40

II Suunnitelmaosa

4 Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistavoitteet vuosille 2015–2018

Mielenterveys- ja päihdeohjelma on suunnitelma siitä, miten edistetään mielenterveyttä ja ehkäis-

tään päihdehaittoja, jotta kuntalaiset voisivat mahdollisimman hyvin ja saisivat tarvitsemansa pal-

velut.

Mielenterveys- ja päihdeohjelmassa asetetaan Hämeenkyrön kunnan mielenterveys- ja päihdepal-

veluille kehittämistavoitteet vuosille 2015–2018. Tavoitteiden valinnan perusteluna ovat työryh-

män jäsenten tuottama palveluiden nykytilakuvaus, kyselyillä selvitetyt ajankohtaiset palvelutar-

peet ja eri toimijoiden kuvaamat osallistumisen mahdollisuudet, Kansallinen mielenterveys- ja

päihdesuunnitelma 2009–2015 (Mieli-suunnitelma) ja Mielekästä elämää Pirkanmaan mielenter-

veys- ja päihdestrategia 2013–2016.

Kehittämistavoitteet painottuvat tällä ohjelmakaudella 12–18-vuotiaisiin nuoriin ja aikuisväestöön.

Tavoitteissa painotetaan ennaltaehkäisevää työtä kunnan asukkaiden mielenterveyden edistämi-

sen ja päihteiden käytön ehkäisyn näkökulmasta:

1) Ehkäistään kuntalaisten päihteidenkäyttöä ja edistetään mielenterveyttä

2) Vahvistetaan yhteistyötä ja tiedonkulkua kunnan eri toimijoiden välillä

3) Kehitetään nuorten ja työikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluita ja palveluiden saavu-

tettavuutta

4) Valmistaudutaan sairaalapaikkojen vähentämiseen kehittämällä avopalveluita

Kirjattujen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi on kappaleeseen 5 laadittu taulukko, jossa ku-

vataan tarkennetut alatavoitteet, käynnistettävät toimenpiteet, työskentelyn aikataulu, tavoitteen

toteutumisen edellyttämä lisäresurssi ja tavoitteen toteutumisesta ja seurannasta vastaava virka-

mies.

41

5 Toimenpide-ehdotukset

PÄIHDETYÖ- JA PÄIHDESAIRAANHOITO

Tavoite Toimenpide Aikataulu Resurssi Vastuuhenkilö ja seuranta

Sosiaalityön päihdeasiak-kaiden tiiviimmät ja varhai-semmat ohjaukset päihde-asioissa

Tiivistetään yhteistyötä ja tehdään palvelu- ja prosessi-kuvaukset

Syksy 2014 Nykyisillä resursseilla Sosiaalityöntekijä, palveluoh-jaaja, johtava sosiaalityönteki-jä

Asiakkaan kokonaistilan-teen parempi arviointi ja tiiviimpi yhteistyö työnteki-jöiden välillä

Asiakassuunnitel-mia/palvelusuunnitelmia tar-kistettaessa ja arvioitaessa, mukaan myös muut asiak-kaan kanssa työskentelevät

Syksy 2014 Nykyisillä resursseilla Asiakkaan asioita hoitava hen-kilö

Olemassa olevien yhteis-työkäytäntöjen tiivistämi-nen ja vahvistaminen, uusi-en yhteistyökäytäntöjen luominen

Perustetaan mielenterveys- ja päihdetyöryhmä, joka koostuu keskeisistä toimijois-ta ja kokoontuu 2 kertaa vuodessa

Syksy 2014 Nykyisillä resursseilla Sosiaalijohtaja

Asiakkaan tilanteeseen liit-tyvä tieto ja palvelut asiak-kaan luvalla yhteistyötä auttavaksi

Kannustus, saattaminen pal-velujen / työntekijän tapaa-misten alussa

Syksy 2014 Nykyisillä resursseilla Asianomainen henkilö, joka hoitaa asiakkaan asioita

42

ETSIVÄ NUORISOTYÖ

Tavoite Toimenpide Aikataulu Resurssi Vastuuhenkilö ja seuranta

Nuorten työttömien tuke-minen ja osallistaminen

MunPaja- toiminnan vakiin-nuttaminen ja kokoaikaisen ohjaajan saaminen

Syksy 2015 Starttipajarahoituksen ha-keminen AVI:lta. Kunnan omarahoitusosuus.

Työpajan esimies

Tukiasuntotoiminnan kehit-täminen nuorille (alle 29 -vuotiaat)

Tehdään tukiasumisen malli 2015–2017 Olemassa olevat Sosiaalityöntekijät

Nuorten mielenterveyskun-toutujien aktivoiminen ja kuntouttaminen

Pitkien sairaslomien ehkäi-seminen ja aktiivinen kun-touttaminen sairaslomalla. Toimintamallin luominen psykiatrisen poliklinikan kanssa.

2015–2017 Nuorten ryhmäkuntoutuk-sen aloittaminen/palvelun ostaminen

Etsivä nuorisotyöntekijä

Lisätään nuorten tietoisuut-ta hyvinvoinnista

Järjestetään monialaisesti hyvinvointiin liittyviä tapah-tumia nuorille

2015 5000 € /vuosi nuorten ta-pahtumien järjestämiseen

Liikunta- ja nuorisosihteeri

SOSIAALITYÖ

Tavoite Toimenpide Aikataulu Resurssi Vastuuhenkilö ja seuranta Lasten huomioiminen aikui-sille suunnatuissa palveluis-sa

Lisätään tietoisuutta koulu-tuksien avulla

2015–2018 Työpanos ja koulutuskulut Perusturvapalvelut

43

Kriisityön kehittäminen Kriisityöryhmän toiminnan organisoiminen ja vakiinnut-taminen

Ryhmän koulutus 2014 2015–2018

Työpanos Ryhmäkokoontumiset

Sosiaalijohtaja

Nuorten mielenterveystyön kehittäminen

12–18 -vuotiaille paikalliset matalan kynnyksen mielen-terveyspalvelut

2015–2018 Psykiatrinen sairaanhoitaja (uusi resurssi)

Ylilääkäri / sosiaalijohtaja

Aikuissosiaalityön prosessi-en selkiyttäminen

Tehdään palvelukuvaukset ja prosessit selväksi

2014–2015 Työpanos Sosiaalityöntekijät

SOSIAALIPSYKIATRINEN TYÖ

Tavoite Toimenpide Aikataulu Resurssi Vastuuhenkilö ja seuranta

Opinto-, liikunta ja kulttuu-risetelien käyttöönottami-nen osana kuntoutusta

Mallin luominen ja käyttöön-otto

2015–2018 1300€/vuosi

Perustettava mielenterveys- ja päihdetyöryhmä

Lisää toimintaa Kotorinteen alueen asukkaille ilta-aikaan

Tuulensuun tilojen tarjoami-nen kansalaisopiston ja kol-mannen sektorin ryhmätoi-minnan käyttöön

2015–2018 ei lisäkustannuksia Sosiaalipsykiatrisen työn esimies ja kansalaisopiston rehtori

Mielenterveyspalveluiden säilyttäminen omassa koti-kunnassa

Kuntouttavan palveluasumi-sen mallin kehittäminen, kus-tannustehokkuus huomioi-den

2015–2018 Nykyisillä resursseilla Sosiaalipsykiatrisen työn esimies

Palveluiden rajapintojen selkiyttäminen Mielenterveys- päihdetyö Erikoissairaanhoito-perusterveydenhuolto

Selvitetään kuntoutuksen rajapintoja Nimetään asiakkaalle yh-dyshenkilö

2015 Nykyisillä resursseilla Perustettava mielenterveys- ja päihdetyöryhmä

44

Kotikäyntihinnoittelun yh-tenäistäminen

Selvitetään ja selkiytetään 2015–2018 ei lisäkustannuksia Perustettava mielenterveys- ja päihdetyöryhmä

Mielenterveyttä ja hyvin-vointia kaikille

Hyvinvointitapahtuman jär-jestäminen (joka toinen vuosi) Tuotekehittäjän erikoisam-mattitutkinnon opiskelijoiden tehtävä vuonna 2015

2015–2018 1500 euroa / joka toinen vuosi

Perustettava mielenterveys- ja päihdetyöryhmä

Yhteinen tietojenluovutus-lomake ja käytäntö

Asiakastietojen luovutuskäy-tännön selvittäminen ja lo-makkeen käyttöönotto

2015 Nykyisillä resursseilla Perustettava mielenterveys- ja päihdetyöryhmä

TERVEYSPALVELUT

Tavoite Toimenpide Aikataulu Resurssi Vastuuhenkilö ja seuranta

Nuorten terveen kehittymi-sen vahvistaminen koulu – ja opiskeluterveydenhuol-lossa

Erityishuomio mielentervey-den ja ennaltaehkäisevän päihdetyön eri osa-alueisiin

Asetuksen mukai-set tarkastukset Opiskeluterveyden- huollon lakiin vas-taaminen

Työpanos terveydenhoitaja-resurssin lisäys

Hyvinvointikoordinaattori yhdessä terveydenhoitajien kanssa Kouluterveyskyselyn tulok-set

Terveydenhoitajien ja ylä- ja 2. asteen opettajien yhteis-työn lisääminen.

Koulutustilaisuus, Ehyt ry (Ray- rahoittama) ” Hyvän ilmapiirin kehittämispäivä”

2015 Ulkopuolinen luennoitsija ( Merit Linden, Ehyt ry)

Terveyspalvelut+ Iisakki

45

SIVISTYSPALVELUT: Elämänlaatupalvelut

Tavoite Toimenpide Aikataulu Resurssi Vastuuhenkilö ja seuranta

Nuoriso- ja liikuntatilojen päihteettömyys

Jatketaan päihteetöntä linjaa nuo-riso- ja liikuntapalveluiden hallin-noimissa tiloissa (koskee myös muiden tahojen järjestämiä tilai-suuksia)

2015 - 2018 Nykyinen resurssi Liikunta- ja nuorisosihteeri

Päihteiden vastaisen työn toimintasuunnitelma (koh-teena lapset ja nuoret)

Suunnitellaan ja toteutetaan konkreettinen ja akuuttiin tilan-teeseen nopeasti tarttuva lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön reagoiva toimintamalli (usean palvelualueen yhteinen). Kehitetään päihdevalistukseen liittyvää toimintaa yhdessä nuor-ten kanssa

suunnittelu 2015 toteutus 2015 - 2018

suunnittelu: nykyinen re-surssi toteutus: 6000 € /vuosi

Liikunta- ja nuorisosihteeri

Nuorille kohdennettu kurssitarjonta Hämeenky-rön kansalaisopistossa

Mietitään yhdessä koulun kans-sanuorten kasvua tukevia kursseja ja tapoja, miten nuoria kannuste-taan osallistumaan niille (esim. korvaavuutena koulu- pois-saoloille)

2015 - 2018

nykyinen resurssi

Kansalaisopiston rehtori

Lisätään nuorten tietoisuut-ta hyvinvoinnista Nuorille osoitettu ohje siitä, miten toimia, kun havaitsee toisella olevan ongelmia esim. päihteiden kanssa

Järjestetään monialaisesti hyvin-vointiin liittyviä tapahtumia nuo-rille Laaditaan toimintaohje yhdessä nuorten kanssa. Käsittely nuori-sovaltuustossa, Tiedottaminen.

2015 2015

5000 € /vuosi nuorten ta-pahtumien järjestämiseen nykyinen resurssi

Liikunta- ja nuorisosihteeri Liikunta- ja nuorisosihteeri

46

6 Ohjelman seuranta, arviointi ja päivittäminen

Hämeenkyrön kunnan perusturvalautakunta vastaa ohjelman seurannasta, arvioimisesta ja päivit-

tämisestä. Ohjelman toteutuksesta vastaava henkilö on merkitty toimenpide-ehdotustaulukoihin.

Ohjelman toteutumisen väliarviointia tehdään vuosittain talousarvio- ja tilinpäätöskäsittelyn yh-

teydessä ja tarvittava päivitys tehdään vuonna 2018.

47

Lähteet

Lainsäädäntö: Mielenterveyslaki 1116/1990 Päihdehuoltolaki 41/1986 Suomen perustuslaki 731/1999 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Kirjallisuus Aira, M.: Iäkkäiden alkoholinkäytön riskit. Lääkärilehti 67 (6), 409–412. 2012. Himanen, P.: Sininen kirja. Suomen Kestävän kehityksen kasvun malli. 2012. http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf Laatutähteä tavoittelemassa: Ehkäisevän päihdetyön kriteerit. Stakes. Helsinki 2006 Laitila, M.: Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia – opas strategian suunnitte-luun. Tampere 2013. Lönnqvist, J. – Henriksson, M. – Marttunen, M. – Partonen, T, (toim.): Psykiatria. 2011 Keuruu: Duodecim. McDaid D.: Making the long-term economic case for investing in mental healt to contribute to sus-tainability. European Union 2011. http://ec.europa.eu/health/mental_health/docs/long_term_sustainability_en.pdf Stengård, E. – Savolainen, M. – Sipilä, M. – Nordling, E.: Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. Ai-neistoa suunnittelun tueksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Jyväskylä 2009. Suvisaari, J., Aalto, M., Halme, J., Joutsenniemi, K., Kuussaari, K., Moring, J., Partanen, A., Viertiö, S., Kaikkonen, R.: Psyykkinen oireilu, alkoholin liikakäyttö ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttö: vuoden 2010 alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia. Teoksessa Moring, J., Martins, A., Bergman, V., Nordling E., Nevalainen V. (toim.): Kansallinen mielenterveys ja päihde-suunnitelma 2009–2015. Toimeenpanosta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 6/2011. Tampere. Tiikkainen, P.: Vanhuusiän yksinäisyys. Suurtutkimus emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä. 2006 Jyväskylä. Towards a mentally flourishing Scotland: Policy and action plan 2009-2011. Edinburgh Tuori, K. – Kotkas, T.: Sosiaalioikeus. Helsinki 2008.

48

WHO: Promoting mental health. Geneva 2004. Suunnitelmat Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli), 2009 http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kansallinen-mielenterveys-ja-paihdesuunnitelma Mielekästä elämää, Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia 2013–2016 Hämeenkyrön toimintasuunnitelma vuosille 2010–2011: alkoholiohjelman 2008–2011 mukainen kuntakumppanuus Hämeenkyrössä Hämeenkyrön päihdestrategia 2007–2010 Hämeenkyrön mielenterveystyön kehittämisohjelma 2007–2009 Hämeenkyrön kuntastrategia 26.4.2011 Hämeenkyrön kunnan palvelustrategia 2012–2016 Internet-sivut Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Aikalisä http://www.pshp.fi/default.aspx?contentid=3625 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Mielenterveystyön kehittämisyksikkö http://www.pshp.fi/default.aspx?contentid=3625 & contentlan=1 A-klinikkasäätiön Pirkanmaan palvelualue http://toimipaikka.a-klinikka.fi/pirkanmaa/pirkanmaan-palvelualue SOTKA.net- tilasto- ja indikaattoripalvelu http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Mielen hyvinvointi http://www.thl.fi/aiheet/tietopaketit/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen-ammatillisessa- koulutuksessa/mielen-hyvinvointi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Matalan kynnyksen palvelut http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/matalan-kynnyksen-palvelut Mielenterveyden Keskusliiton, Mitä teemme? http://mtkl.fi/liitto/ Mielenterveystalo https://www.mielenterveystalo.fi/Pages/default.aspx