23.8.2011 J. Moring 1

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO ETENEE

Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015

I Asiakkaan asemaa vahvistetaan- Ehdotukset 1 - 5

II Panostetaan ehkäisyyn- Ehdotukset 6 - 7

III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena- Ehdotukset 8 - 13

IV Ohjauskeinoja kehitetään- Ehdotukset 14 - 18

24.8.2010 J. Moring 2

1. Asiakkaan asemaa

vahvistetaan

2. Panostetaan ehkäisyyn

4. Ohjauskeinoja vahvistetaan

3. Palvelut toteutetaan

toimivana kokonaisuutena

Ehdotukset 1-5

1. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä

2. Matala kynnys yhden oven periaatteella

3. Kokemusasiantuntijat mukaan

4. Pakon käyttöä koskevat säädökset yhteen lakiin, ulkopuolisen asiantuntijan arvio (second opinion) ja pakon vähentämisohjelma

5. Toimeentuloturva hoitoon motivoivaksi ja työhön paluuta helpottavaksi

Ehdotukset 6-7

6. Mielenterveys- ja

päihdeongelmien

ehkäisemiseksi keskitytään

kolmeen osa-alueeseen:

• Alkoholiverotusta

korotetaan merkittävästi

vuoden 2009 tasosta.

• Vahvistetaan hyvinvointia

tukevia yhteisöjä ja lisätään

kansalaisten

mahdollisuuksia vaikuttaa

itseään koskeviin

ratkaisuihin.

• Tunnistetaan ja ehkäistään

mielenterveys- ja

päihdeongelmien

siirtyminen yli sukupolvien.

7.Mielenterveys- ja

päihdetyön strategian

osaksi kuntastrategiaa.

Ehkäisevän ja edistävän

mielenterveys- ja

päihdetyön asemaa

vahvistetaan alueellisilla

koordinaattoreilla.

Ehdotukset 8-13

8. Julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin

mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi

palvelukokonaisuudeksi.

9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja

lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön

päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja,

jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee.

Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden

avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito

siirretään yleissairaaloiden yhteyteen.

10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö

toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti

lapsen omassa arkisessa elinympäristössä

kodissa, päivähoidossa tai koulussa.

11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden

ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään

12. Työikäisten mielenterveys- ja

päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin

puututaan ajoissa, kuntoutujien

työllistymisedellytyksiä parannetaan.

13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja

päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään

ikääntyneille sopivia hoitomuotoja.

Ehdotukset 14-1814. Mielenterveystyön opetuksen

minimisisällöt määritellään ja sisällytetään

päihdetyön opetuksen minimisisältöjen

kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon

peruskoulutuksen opetusohjelmiin.

15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön

suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii

keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja

toteutumisen seurannasta. THL tukee

mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja

hyvien käytäntöjen toimeenpanoa.

16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon

toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen

kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden

käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön

suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista

koordinaatiota yhdistetään.

17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon

valtion-osuuksien määrää sekä

kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon

kehittämistoimintaan suunnattuja

valtionavustuksia perustason mielenterveys-

ja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi

tehostetaan muiden palvelujärjestelmän

kehittämistyöhön käytettävien

rahoitusmahdollisuuksien käyttöä.

18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää

mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja

raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden

yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait.

J. Moring

MIELI-suunnitelman ehdotukset

323.8.2011

1. Asiakkaan asemaa

vahvistetaan

2. Panostetaan ehkäisyyn

4. Ohjauskeinoja vahvistetaan

3. Palvelut toteutetaan

toimivana kokonaisuutena

Ehdotukset 1-5

1. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä

2. Matala kynnys yhden oven periaatteella

3. Kokemusasiantuntijat mukaan

4. Pakon käyttöä koskevat säädökset yhteen lakiin, ulkopuolisen asiantuntijan arvio (second opinion) ja pakon vähentämisohjelma

5. Toimeentuloturva hoitoon motivoivaksi ja työhön paluuta helpottavaksi

Ehdotukset 6-7

6. Mielenterveys- ja

päihdeongelmien

ehkäisemiseksi keskitytään

kolmeen osa-alueeseen:

• Alkoholiverotusta

korotetaan merkittävästi

vuoden 2009 tasosta.

• Vahvistetaan hyvinvointia

tukevia yhteisöjä ja lisätään

kansalaisten

mahdollisuuksia vaikuttaa

itseään koskeviin

ratkaisuihin.

• Tunnistetaan ja ehkäistään

mielenterveys- ja

päihdeongelmien

siirtyminen yli sukupolvien.

7.Mielenterveys- ja

päihdetyön strategian

osaksi kuntastrategiaa.

Ehkäisevän ja edistävän

mielenterveys- ja

päihdetyön asemaa

vahvistetaan alueellisilla

koordinaattoreilla.

Ehdotukset 8-13

8. Julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin

mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi

palvelukokonaisuudeksi.

9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja

lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön

päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja,

jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee.

Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden

avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito

siirretään yleissairaaloiden yhteyteen.

10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö

toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti

lapsen omassa arkisessa elinympäristössä

kodissa, päivähoidossa tai koulussa.

11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden

ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään

12. Työikäisten mielenterveys- ja

päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin

puututaan ajoissa, kuntoutujien

työllistymisedellytyksiä parannetaan.

13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja

päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään

ikääntyneille sopivia hoitomuotoja.

Ehdotukset 14-1814. Mielenterveystyön opetuksen

minimisisällöt määritellään ja sisällytetään

päihdetyön opetuksen minimisisältöjen

kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon

peruskoulutuksen opetusohjelmiin.

15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön

suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii

keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja

toteutumisen seurannasta. THL tukee

mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja

hyvien käytäntöjen toimeenpanoa.

16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon

toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen

kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden

käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön

suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista

koordinaatiota yhdistetään.

17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon

valtion-osuuksien määrää sekä

kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon

kehittämistoimintaan suunnattuja

valtionavustuksia perustason mielenterveys-

ja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi

tehostetaan muiden palvelujärjestelmän

kehittämistyöhön käytettävien

rahoitusmahdollisuuksien käyttöä.

18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää

mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja

raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden

yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait.

J. Moring

MIELI-suunnitelman ehdotukset hallitusohjelmassa

4

Jatketaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman (Mieli) toimeenpanoa

23.8.2011

TOIMEENPANO OIKEASSA ELÄMÄSSÄ

• Kunnat ja kuntainliitot, shp:t

– Materiaalit: esitteet, slaidit, ”fact sheet”, verkkosivut

– julkaisut

– Tilaisuudet

– verkostot

– neuvonta, ohjaus

• KASTE-hankkeet

• Lainsäädäntö

• THL:n yhteistyö- ja omat projektit

22.8.2011 J Moring 5

22.8.2011 6J. Moring

• 6 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO ETENEE

• 6.1 KASTE-HANKKEET MIELI-SUUNNITELMAN TOIMEENPANOVÄYLÄNÄ

• 6.1.1 Tervein Mielin Pohjois-Suomessa – onnistuuko integraatio?

• 6.1.2 Välittäjä 2009

• 6.1.3 Mielen avain -hanke Mieli-suunnitelman toimeenpanoväylänä

• 6.1.4 Länsi 2012 – Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

• 6.1.5 Arjen mieli Itä- ja Keski-Suomessa: yhteistyöllä laatua mielenterveys- ja päihdetyöhön

• 6.5 STM:N OHJAUSRYHMÄN TOIMINTA

J. Moring 7

KASTE 2

23.8.2011

1. Asiakkaan asemaa

vahvistetaan

2. Panostetaan

ehkäisyyn

4. Ohjauskeinoja vahvistetaan

3. Palvelut

toteutetaan toimivana

kokonaisuutenaEhdotukset 1-5 Ehdotukset 6-7

Ehdotukset 8-13Ehdotukset 14-16

THL:n toiminnot ja hankkeet 2009-2010

Asiakkaan aseman ja osallisuuden

vahvistaminen palvelutuotannon

keskeisenä toimijana

Syrjäytymistä ja M&P-ongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä

ongelmien varhaista tunnistamista tukevat

ohjelmat

Perus- ja erityistason avomielenterveys- ja

päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren

kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi

M&P-työn kehittämistä tukevien

ohjauskeinojen vahvistaminen

AVAINTEEMAT

KÄRKIHANKKEET

Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden

vahvistaminen

Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen

Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa

vähentävä ohjelma

M&P strategiat osaksi kuntien

hyvinvointisuunnitelmia

M&P-ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien

kehittäminen ja juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen

Kuntalaisen tarpeiden mukaisten M&P-palveluiden

saatavuuden ja laadunseuranta

Matalakynnyksisten M&P-vastaanottojen kehittäminen

peruspalvelujen yhteyteen

Ehkäisevän M&P-työn kehittämisen kansallisen

koordinaation keskittäminen THL:een

THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun

Viveca Bergman

THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA

8

09.03.09 Veijo Nevalainen 9

• Vertaistoimija: henkilö, joka omaan kokemuksen nojaten ja vapaaehtoisuuteen perustuen toimii osana hoitoa ja kuntoutusta.

– AA-toiminta

– Klubitalojen toiminta

• Kokemusasiantuntija: henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta m&p-ongelmista (potilas, toipunut, omainen, läheinen).

• Mukaan kunnan m&p-strategiatyöhön, palveluiden arviointiin ja kuntoutustyöryhmiin.

- Imatra, Kokkola

I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Ehdotus 3

Kärkihanke 1

Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen

palvelujärjestelmän kehittämisessä

• 4 KOKEMUSASIANTUNTIJUUS JA VERTAISTOIMINTA

• 4.1 KOKEMUKSESTA OPPIA – VERTAISUUDESTA VOIMAA: ASIAKKAAN ASEMAN VAHVISTAMINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

• 4.2 YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN

• 4.3 KOKEMUSASIANTUNTIJAT – VAIKUTTAMISTA JA VOIMAANTUMISTA

• 4.4 KOKEMUSASIANTUNTIJUUDESTA PÄIHDETYÖSSÄ

• 4.5 VERTAISTOIMINTA HUUMEIDENKÄYTTÄJIEN TERVEYS- JA

SOSIAALINEUVONTAPISTE HELSINGIN VINKISSÄ

23.8.2011 J. Moring 10

5.2.2010

Kärkihanke 2

Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa

vähentävä ohjelma

J. Moring & Veijo Nevalainen

I Asiakkaan asemaa vahvistetaan

Ehdotus 4:

Tahdosta riippumaton hoito

11

09.03.09 Veijo Nevalainen 12

Ehdotus 6:

Ehkäisevän M&P-työn painopisteet• Kolme osa-aluetta:

– Alkoholiverotus

– Hyvinvointia ja osallisuutta tukeva yhteiskuntapolitiikka

– Yli sukupolvien siirtyvien m&p-ongelmientunnistaminen ja ehkäiseminen.

II Ehkäisevä ja edistävä työ

Kärkihanke

Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen

siirtymiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien

työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen, sekä

sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen

09.03.09 Veijo Nevalainen 13

Ehdotus 7:

M&P-työn strategia

• Kuntastrategia

– Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma

• Mielenterveys- ja päihdetyön strategia.

• Koskee kaikkia kunnan hallintokuntia, yhteistyökumppa-neita ja kolmannen sektorin toimijoita.

• Ehkäisevän m&p-työn rakenne ja johtamisvastuu.

• Arvioidaan vuosittain ja päivitetään joka neljäs vuosi.

• Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori

– Jokaisella laajan väestöpohjan alueella.

• Perinteisesti mielenterveystyön ja päihdetyön strategiat ovat olleet erillisiä yhdistettävä.

• Ohjeet:– Mielenterveyspalveluiden

laatusuositus, STM 2001

– Päihdetyön laatusuositukset, STM 2002.

– Mielenterveystyön kehittäminen laatusuositusten avulla, Stakes 6/2005.

– www.neuvoa-antavat.stakes.fi

II Ehkäisevä ja edistävä työ

Kärkihanke

Mielenterveys- ja päihdetyön strategiat tulee

saada osaksi kuntien, kuntayhtymien ja

alueiden hyvinvointisuunnitelmia

esa.nordling@thl.fi

5.2.2010

…palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena

Kärkihanke

Matalakynnyksisten mielenterveys- ja päihdevastaanottojen

kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen

Kärkihanke

Kuntalaisen tarpeiden mukaisten mielenterveys- ja

päihdepalveluiden saatavuuden seuranta

J. Moring

III Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen

14

• 5 UUSIA KÄYTÄNTÖJÄ SYNTYY

• 5.1 EHKÄISEVÄN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KOORDINOINTI – ESIMERKKEJÄ TOIMINNAN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA IMATRALLA

• 5.2 LASTEN JA NUORTEN SOSIOEMOTIONAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN JA MASENNUKSEN ENNALTAEHKÄISY KOULUSSA

• 5.3 KAARINAN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEYKSIKKÖ – MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHOITOA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MATALALLA KYNNYKSELLÄ YHDEN OVEN PERIAATTEELLA

• 5.4 ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUKESKUS EMPPU

• 5.5 KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAIDEN INTEGROIDUN AVOHOIDON MALLI HELSINGISSÄ

• 5.6 PERHELINKKI – YHTEISTYÖTÄ YLI HALLINTORAJOJEN

• 5.7 LIIKAA PELISSÄ? HAASTEENA RAHAPELIHAITTOJEN EHKÄISY

• 5.8 ASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISESSÄ ON MIELTÄ

• 5.9 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KÄYTÄNTÖJEN KUVAAMINEN – MIKSI JA MITEN? KÄYTÄNNÖT ESILLE JA JAKOON HANKETYÖN SUDENKUOPPIA VÄLTTÄEN JA UUDET TYÖKALUT KÄYTTÖÖNOTTAEN

23.8.2011 J. Moring 15

5.2.2010

IV Ohjauskeinoja kehitetään…

Kärkihanke 1

Verkkoportaalin ( www.thl.fi/mielijapaihde) kehittäminen ja

ylläpitäminen

16J. Moring

5.2.2010

IV … ohjauskeinoja kehitetään

Kärkihanke 2

Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen

kansallinen koordinaatio keskitetään THL:een

J. Moring

09.03.09 Veijo Nevalainen 18

Ehdotus 18:

Mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain päivittäminen.

Kärkihanke 3

THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun.

-Sosiaalihuoltolait

-Terveydenhuoltolaki

-Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki

-Tahdosta riippumatonta hoitoa ja –toimenpiteitä koskeva

lainsäädäntö

IV Ohjauskeinoja kehitetään

22.8.2011 19J. Moring

25.8.2011 J. Moring 20

KIITOS!

Juha Moring, LKT, dos

ylilääkäri

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys- ja päihdepalvelut -osasto

PL 30, 00271 HELSINKI

puh. 020 610 7079

gsm 040 358 0130

sähköposti: juha.moring@thl.fi