P o h j o i s - K a r j a l a n

trenditlokakuu 20132Talouskatsaus

Rakentamiselle täysi kymppiMaakunnan maidontuotanto turvattava

Sahateollisuus vuoristoradassa

Orastavaa positiivista virettä

2

ORASTAVAA POSITIIVISTA VIRETTÄ

Syksyn aikana on saatu useita selkeitä merk-kejä siitä, että maailmantalouden taantu-ma alkaa vähitellen taittua. Toisaalta vali-tettavan monet uutiset ovat edelleen ker-toneet yt-neuvotteluista ja konkursseista.

Tässä tilanteessa onkin helpotus todeta, että vaikka pitkittynyt taantuma on leiman-nut myös Pohjois-Karjalan kehitystä, maa-kunnan talousluvut eivät ole missään vai-heessa heilahtaneet pahasti pakkaselle. Vii-me vuonna Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon laskuksi jäi 2,3 %.

Alkuvuoden 2013 aikana Pohjois-Kar-jalan talous sinnitteli jälleen kasvu-uralle. Kaikkien toimialojen liikevaihdon summa nousi 0,9 %. Keskeisistä toimialoista vah-vimmat kasvut nähtiin puuteollisuudessa (7,0 %) ja rakentamisessa (10,4 %). Metal-liteollisuuden liikevaihto sitä vastoin jatkoi viime vuoden alussa alkanutta alamäkeään (-9,2 %). Ilahduttavaa on, että maakuntam-me kaikki seutukunnat ylsivät kasvuun.

Tämän julkaisun tiedoissa ovat ensim-mäistä kertaa mukana Kolin alueen mat-kailuyritysten liikevaihtotiedot. Alkuvuon-na 2013 alueen matkailu on ollut vahvas-sa nosteessa. Matkailu, joka on kauan ollut

yksi Pohjois-Karjalan potentiaalisista kasvu-aloista, alkaa vihdoin näyttää vahvan nou-sun merkkejä. Venäjältä saapuvien matkaili-joiden rooli on tässä kehityksessä merkittävä.

Pohjois-Karjalan lukemat olivat valta-kunnallisesti katsoen erinomaisen hyvät, sillä koko maan tasolla yritysten liikevaih-to laski alkuvuonna peräti 3,3 %. TEM:n julkaiseman Maakuntien suhdannekehitys 2011–2013 -raportin mukaan Pohjois-Kar-jala oli liikevaihdon viimeaikaisen kehityk-sen osalta maakunnista kolmannella sijalla ja nousi rakentamisessa kärkipaikalle.

Suhdanneindikaattorilla (joka sisältää liikevaihdon ja työttömyyden muutoksen sekä nettomuuton) mitaten Pohjois-Karjala oli niin ikään maakuntavertailussa pronssil-la. Hyvät sijoitukset kertovat osaltaan mo-nien muiden, erityisesti teolliselta pohjal-taan kapea-alaisten maakuntien vaikeasta tilanteesta.

Tulevia kehitysnäkymiä kirkastaa yhtääl-tä maailmantalouden orastava elpyminen, toisaalta maakunnan yritysten korkea in-vestointihalukkuus. Tulevaisuutta luotaa-vissa barometreissa on ollut viime aikoina mukana varovaista toiveikkuutta.

TEM:n kokoamassa syksyn 2013 Alueel-liset kehitysnäkymät -katsauksessa esitet-tyjä näkemyksiä leimasi varovaisuus. Kat-saukseen haastatellut alue- ja seututoi-mijat arvioivat suunnan olevan vähitellen ylöspäin. Positiivisista merkeistä huolimat-

ta mitään kovin pikaista elpymistä ei kui-tenkaan odoteta.

Kaiken kaikkiaan voitaneen todeta, että kun maailmantalous ennen pitkää lähtee jälleen vetämään, Pohjois-Karjala on varsin hyvissä lähtöasemissa ja valmiina ryntää-mään hyvinkin nopeaan kasvuun.

Joensuun seutu on tärkeässä roolissa ensi vuonna käynnistyvässä Innovatiiviset kau-pungit (INKA) -ohjelmassa. Siinä Suomeen haetaan kansainvälisesti vetovoimaisia in-novaatiokeskittymiä viidelle eri sektorille, muun muassa kestäviin energiaratkaisui-hin, kyberturvallisuuteen ja biotalouteen.

Kullakin viidellä sektorilla on oma vas-tuukaupunkinsa. Työ- ja elinkeinoministe-riö valitsi Joensuun seudun INKA-ohjelman biotalouden veturiksi. Joensuun alue vastaa nyt ohjelman kansallisesta jatkovalmiste-lusta ja toimenpiteistä biotalouden osalta.

Pohjois-Karjalalle päätös Joensuun seu-dun vetovastuusta oli mieluisa. Linjaus tu-kee hyvin muun muassa tavoitteitamme öl-jyttömästä maakunnasta. Uusiutuvan ener-gian työpaikat ovat lisääntyneet Pohjois-Karjalassa viime vuosina nopeasti. Vuosina

2008–2010 sektori kasvoi noin 200 henki-lötyövuodella ja alan liikevaihto 60 %.

Julkisen sektorin rooli Suomen talou-dessa on erittäin vahva. Julkisten menojen osuus maan bruttokansantuotteesta on yli 50 prosenttia, ja julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 35 miljardilla eurolla.

INKA-ohjelma on yksi valtiovallan kei-noista tehdä innovaatiopolitiikkaa. Tavoit-teena on, että valtio ja kaupungit yhdes-sä luovat uutta liiketoimintaa Suomeen. Uudenlaisten kriteerien ja hankintamallien käyttö julkisissa hankinnoissa voi nopeas-ti ohjata satojen miljoonien eurojen edestä ostovoimaa innovatiivisten yritysten tuot-teisiin ja palveluihin.

Biotaloutta Joensuu-vetoisesti

”Pohjois-Karjalan lukemat olivat valtakunnallisesti

katsoen erinomaisen hyvät”

Aki Gröhn varatoimitusjohtaja

Joensuun Tiedepuisto Oy

Pentti Hyttinenmaakuntajohtaja

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan Trendit –julkai-sun tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehitykses-tä vuoden 2013 alkupuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta.

Tämän numeron teemana on Pohjois-Karjalan maatalous.

Seuraava julkaisu ilmestyy ensi keväänä. Voit ehdottaa ajankoh-taisia teemoja tuleviin julkaisui-hin osoitteessa www.poketti.fi.

3

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Henkilöstö-määrä

Liikevaihto 1 000 € Muutos

1.-6.2013/1.-6.2012 Muutos % 1.-6.2013 1.-6.2012 1 000 € %

Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 79 451 69 706 9 745 14,0Rakentaminen (tol F) 6,8 289 557 262 301 27 256 10,4Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) -8,9 153 351 143 382 9 969 7,0Elintarviketeollisuus (tol 10-12) 1,7 98 045 94 803 3 243 3,4Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 1,2 60 421 58 960 1 461 2,5Liike-elämän palvelut (tol M+N) 0,0 109 720 107 428 2 291 2,1Kuljetus ja varastointi (tol H) 1,5 132 096 129 360 2 736 2,1Puutavaran valmistus (tol 162+310) -1,2 52 581 51 727 854 1,7Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 0,1 3 212 777 3 182 844 29 934 0,9Jalostus (tol BC+DF) -0,4 1 637 716 1 623 033 14 683 0,9Palvelut (tol G-U) -0,1 1 464 266 1 462 399 1 867 0,1Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) 4,8 64 263 64 328 -65 -0,1Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) -0,9 941 025 943 700 -2 676 -0,3Koko teollisuus (tol BCD) -3,1 1 349 748 1 360 313 -10 564 -0,8Teollisuus (tol C) -3,7 1 127 315 1 137 966 -10 652 -0,9Kiinteistöalan toiminta (tol L) -0,6 41 371 42 064 -692 -1,6Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) -4,8 3 940 4 009 -69 -1,7Muovituotteiden valmistus (tol 222) -2,8 84 987 87 203 -2 216 -2,5Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) 21 067 22 167 -1 100 -5,0Metallituotteiden valmistus (tol 25) -3,9 125 109 134 530 -9 421 -7,0Metalliteollisuus (tol 24-30+33) -2,6 426 236 469 561 -43 325 -9,2Sähköteknisten laitteiden valmistus (tol 26-27) -3,0 49 728 55 019 -5 291 -9,6Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) -0,8 219 734 247 384 -27 650 -11,2Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (tol 237) -19,9 18 662 22 801 -4 139 -18,2

Liikevaihdon kehitys

70

80

90

100

110

120

130

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

koko maa Pielisen-Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala

Ind

eksi

(20

10 =

100

)  

Viennin kehitys

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

koko maa Pielisen-Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala

Ind

eksi

(20

10 =

100

)  

Henkilöstön kehitys

85

90

95

100

105

110

115

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

koko maa

Pielisen-Karjala

Joensuun sk

Keski-Karjala

Pohjois-Karjala

Ind

eksi

(20

10 =

100

)  

k_A-X

0

50

100

150

0

100

200

300

400

500

600

700

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (toimialat yhteensä)

1 000 000 �€ / kk trendi koko maa

Pohjois-Karjalan liikevaihto

Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2013 tiedot tarkentuvat vuoden 2014 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.

4

Positiivinen käänne tapahtunut

Keski-Karjalassa maakunnan paras kasvu

Joensuun seudun taloudellisen taantuman aallonpohja lienee ohitettu ja orastava nou-su on käsillä. Vuoden 2013 alkupuolella yksi varmin kehityksen suunnannäyttäjä – ra-kentaminen – oli mukavasti vireytymässä. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu muu-tos on melko tarkasti nollan vaiheilla. Kou-lutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipal-

Minna HeikkinentoimitusjohtajaPielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Pekka NuutinentoimitusjohtajaJoensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Risto HiltunentoimitusjohtajaKeski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Vuoden 2013 kevään aikana on Pielisen Kar-jalassa tapahtunut selkeä käänne: kaikki-en toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto ja myös koko teollisuuden toimialan liike-vaihto kääntyi kasvuun. Erityisesti tarkastel-lun ajanjakson viimeisellä vuosineljännek-sellä huhti-kesäkuussa on tapahtunut liike-

Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi alku-vuonna lähes 7 % edellisen vuoden vastaa-vaan aikaan verrattuna. Erityisesti kasvu nä-kyy rakentamisessa (42 %), jonka liikevaih-to vaihtelee puolivuosittain paljonkin toi-mialan kausiluonteisuuden takia.

Jalostuksen liikevaihto kasvoi vuoden takaisesta reilusti plussan puolelle lähes 9 %, joka on euroina yli 13 miljoonaa. Ilah-

Nousukausi näköpiirissä

vaihdon paranemista. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tämä suuntaus jatkuu myös loppuvuonna.

Pielisen Karjalan elintarvi-kealan yritykset ovat kasvuhakuisia, se nä-kyy toimialan nousujohteisena liikevaihto-na (+ 8,6 %) myös ensimmäisellä vuosi-puoliskolla. Elintarviketeollisuuden yritykset kehittävät jatkuvasti tuotantoteknologiaa ja tuotteita, joten tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset.

Puun sahauksen, höyläyksen ja kylläs-tyksen toimialojen liikevaihto kääntyi kas-vuun toisella vuosineljänneksellä. Alku-vuonna liikevaihto kasvoi 3,5 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan ajan-

kohtaan verrattuna. Toimialan näkymät tu-levalle syksylle ovat myös hyvät.

Palvelualojen liikevaihdon kehityksen pi-ristyminen on ilahduttavaa. Toimiala on vo-lyymiltaan suuri ja liikevaihdon kasvaminen yli 5 % tarkoittaa yli 7 miljoonan euron kas-vua alkuvuonna. Tämä muodostuu pääosin tukku- ja vähittäiskaupan lähes 7 % kasvus-ta. Tämä kasvulukema on kova, sillä Poh-jois-Karjalassa toimiala jäi vielä lievästi mii-nukselle ja koko maassa toimialan liikevaih-to supistui. Majoitus- ja ravitsemistoimin-nassa jatkui jo edellisen vuoden puolella alkanut kasvukehitys (+ 4 %).

Kolin alueen matkailuyritysten kirjaamat kasvulukemat ovat täysin omalla tasollaan koko maakunnassa. Vuoden ensimmäisel-

velut on edelleen vahvin kasvaja. Kaivostoiminta on tuonut uusia kan-

sainvälisiä toimijoita ja yhteyksiä maakun-taamme. Kaivostoiminta oli vuoden alku-puoliskolla hivenen pakkasen puolella, mut-ta alan hyvä ennuste pitkälle tulevaisuuteen säteilee kasvua palvelupuolelle, kuljetuksiin sekä erityisesti koulutukseen.

Koulutus sekä terveydenhuolto- ja so-siaalipalvelujen kehitys olikin vuoden 2013 alkupuoliskolla plussalla 20 % tuntumassa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Vahva kehityksen indikaattori, rakentami-nen, on muun teollisuuden epävarmuudesta ja laskusuunnasta huolimatta mukavasti vir-kistynyt. Joensuussa on alkanut ja alkamas-sa useita isoja rakennusprojekteja, mikä luo juuri oikeaan aikaan paikallista aktiviteettia.

Parhaillaan on käynnissä Pie-lisjoen ylittävien siltojen ra-kentaminen ja Osuuspank-ki rakentaa uutta toimitaloa, johon tulee myös korkeatasoisia asuntoja aivan ydinkeskustaan. Laakkosen uudisrakennus valmistuu piakkoin, keskus-sairaalalle on tulossa toinen parkkitalo, van-han poliisilaitoksen tilalle kohoaa yksityinen kerrostalo, Penttilän yrityspuisto käynnistyy ja Joen Loka investoi puhdistuslaitokseen – vain muutamia mainitakseni.

Maailmantalouden epävarmuus heijas-tuu edelleen puunkorjuun verkostoihin. Ky-syntä Itä-Suomen metsäkonesektorilla on alhainen vaikkakin tasaantunut. Alan yrityk-set sopeuttavat toimintojaan edelleen. Sii-tä huolimatta sekä puutavaran sahaus että

duttavaa on erityisesti puun sahauksen kasvaneet liikevaihdot (7 %), mikä näkyy myös teollisuuden viennin kasvuna. Synkin-tä näyttää olevan metallituotteiden valmis-tuksessa, josta on hävinnyt neljännes (25 %) liikevaihdosta vuoden 2012 alkuvuo-teen verrattuna.

Palvelualojen liikevaihto jatkaa hienoista kasvuaan. Kauppa on plus-salla, mikä on hyvä tulos taantuman aikana. Kaupan kokonaisliikevaihto oli alkuvuonna yli 64 miljoonaa euroa. Venä-läisten ostovoima paikkaa paikallista ku-lutusta, vaikka esimerkiksi taxfree-kaupan kasvu on tasaantunut. Tosin se ei kerro ve-näläisten asiakkaiden vähenemisestä, sillä rajanylityksissä tehdään tänä vuonna taas uusi ennätys. Asiakkaat siirtyvät invoice-

kauppaan tai jättävät tax-free-edun hyö-dyntämättä.

Keväisten yritysten konkurssi- ja lakkau-tusuutisten jälkeen seudulla on nähtävis-sä positiivisia merkkejä. Karhun suksiteh-

taan konkurssin tuhkasta nousi uusi, Yo-ko-tuotemerkillä suksia valmistava yri-

tys KSF Sport Oy. Yritys on pystynyt paikkaamaan lähes kaikki konkurssis-sa menetetyt työpaikat ja suksien en-

nakkomyynti lupaa hyvää suksien tuo-tannolle.

Marimekon tehtaan sulkeminen kesällä vei työt yli 30 työntekijältä. Tehtaan tiloissa aloitti elokuussa uusi yritys Kiteen Tekstii-litehdas Oy, joka työllistää toistakymmen-tä entistä marimekkolaista. Töitä tehdään mm. alihankintana Marimekolle ja neuvot-

+6,6%

+0,1%

+1,7%

5

JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS Liikevaihto 1 000 € Muutos

1.-6.2013 1.-6.2012 1 000 € %Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaali-palvelut (tol P+Q) 69 157 58 208 10 949 18,8

Rakentaminen (tol F) 230 062 213 354 16 707 7,8Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) 66 456 62 193 4 263 6,9Puutavaran valmistus (tol 162+310) 41 924 39 545 2 379 6,0Elintarviketeollisuus (tol 10-12) 79 683 77 253 2 431 3,1Majoitus ja ravitsemustoiminta (tol I) 48 309 47 036 1 274 2,7Liike-elämän palvelut (tol M+N) 92 128 90 701 1 427 1,6Kuljetus ja varastointi(tol H) 98 027 96 667 1 360 1,4Jalostus (tol BC+DF) 1 303 027 1 301 637 1 390 0,1Kaikki toimialat (tol A-X) 2 585 657 2 583 836 1 821 0,1Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) 63 823 63 888 -66 -0,1

Palvelualat yhteensä (tol G-U) 1 212 863 1 220 937 -8 074 -0,7Muovituotteiden valmistus (tol 222) 69 550 70 152 -602 -0,9Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) 3 471 3 514 -43 -1,2

Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) 1 074 322 1 088 788 -14 466 -1,3

Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 773 552 784 322 -10 769 -1,4Kiinteistöalan toiminta (tol 68) 36 801 37 384 -583 -1,6Teollisuus (tol C) 879 577 895 909 -16 332 -1,8Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) 16 265 17 143 -879 -5,1

Metallituotteiden valmistus (tol 25) 117 375 124 619 -7 244 -5,8Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (tol 23) 33 198 36 230 -3 032 -8,4

Sähköteknisten tuotteiden valmistus (tol 26-27) 47 738 52 873 -5 135 -9,7Metalliteollisuus (tol 24-30+33) 388 465 430 746 -42 281 -9,8Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) 197 617 226 766 -29 149 -12,9

PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNANKEHITYS

Liikevaihto 1 000 € Muutos1.-6.2013 1.-6.2012 1 000 € %

Elintarviketeollisuus (tol 10-12) 12 173 11 212 961 8,6Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) 54 691 51 115 3 576 7,0Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 98 946 92 567 6 378 6,9Kuljetus ja varastointi (tol H) 14 571 13 790 781 5,7Palvelualat yhteensä (tol G-U) 143 334 136 074 7 260 5,3Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol 162+310) 4 284 4 068 216 5,3

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 7 929 7 620 309 4,0Teollisuus (tol C) 141 603 138 251 3 352 2,4Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 334 515 328 802 5 713 1,7Koko teollisuus (tol BCD) 158 024 155 939 2 085 1,3Jalostus (tol BC+DF) 171 355 171 372 -17 0,0Liike-elämän palvelut (tol M+N) 7 827 7 943 -116 -1,5Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaali-palvelut (tol P+Q) 6 616 6 753 -137 -2,0

Metalliteollisuus (tol 24-30) 9 945 10 747 -802 -7,5Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) 2 750 2 988 -238 -8,0Rakentaminen (tol F) 13 417 15 555 -2 138 -13,7Metallituotteiden valmistus (tol 25) 4 303 5 212 -908 -17,4

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS

Liikevaihto 1 000 € Muutos1.-6.2013 1.-6.2012 1 000 € %

Rakentaminen (tol F) 46 124 32 568 13 555 41,6Liike-elämän palvelut (tol M+N) 9 939 8 856 1 083 12,2Jalostus (tol BC+DF) 162 973 149 637 13 336 8,9Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) 32 231 30 094 2 137 7,1Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 287 943 270 090 17 853 6,6Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) 20 981 19 745 1 237 6,3Kuljetus ja varastointi (tol H) 19 553 18 874 679 3,6Palvelualat yhteensä (tol G-U) 108 443 106 326 2 117 2,0Teollisuus (tol C) 104 927 103 403 1 524 1,5Koko teollisuus (tol BCD) 116 966 115 656 1 310 1,1Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 64 055 63 567 488 0,8Metalliteollisuus (tol 24-30+33) 27 710 28 120 -409 -1,5Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 4 188 4 296 -108 -2,5Puutavaran valmistus (tol 162+310) 6 306 8 041 -1 735 -21,6Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaali-palvelut (tol P+Q) 3 958 5 077 -1 118 -22,0

Metallituotteiden valmistus (tol 25) 3 544 4 764 -1 220 -25,6

lä neljänneksellä + 50 % ja toisella + 36 %, kun koko maassa matkailualojen lii-kevaihto supistui. Kolin alueen menes-tystä voi hyvällä syyllä kutsua ansaituksi työvoitoksi. Alueella jo tapahtuneet in-vestoinnit näyttävät tuovan lisää veto-voimaa uusien hankkeiden muodossa.

Teollisuudessa kehitys oli tarkastel-lulla ajanjaksolla hyvää metalliteollisuut-ta lukuun ottamatta. Metalliteollisuu-dessa suuntauksena on yrityskohtais-ten erojen kasvaminen. Rakentamisen luvuissa näkyy kausivaihtelu ja julkisen rakentamisen väheneminen alueella.

teluja käydään myös Yoko-tuotemerkin urheilutekstiilien valmistamisesta.

Taantumasta huolimatta uusia yri-tyksiä syntyy seudulle hyvää tahtia: al-kuvuonna seudulla aloitti 41 uutta yri-tystä, jotka syntyvät etupäässä palvelu-alalle. Puhoksen teollisuusalueen mah-dolliset uusinvestoinnit varmistunevat syksyn aikana.

Seudun henkilöstömäärän kehityk-sessä alkuvuoden irtisanomiset näkyvät: muutos on lähes -2 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Palkka-summa pieneni 3 %.

Keski-Karjalan vienti kasvoi lähes 12 %, mikä kertonee erityisesti sahateolli-suuden sekä kone- ja laitevalmistuksen viennin kasvusta.

valmistus ovat molemmat positiivisessa reilun 7 % kasvussa.

Hoiva-alalla asiakkaiden päätäntä-valta on kasvamassa maksukyvyn myö-tä ja se antaa mahdollisuuksia keskiko-koisille yrityksille, jotka pystyvät tuot-tamaan ja kehittämään yksilöllistä pal-velua. Jotta suuret valtakunnalliset ja kansainväliset toimijat eivät kahmisi laajoilla palvelupaketeillaan kaikkea it-selleen, on Josek ollut vauhdittamassa alueen pienten toimijoiden yhteismark-kinointia. Keskikokoisille alan yrityksil-le on tarjolla kansainvälistymisen mah-dollisuus esimerkiksi osana terveysmat-kailua.

Kiinnostava talvi on tulossa!

6

Metalli taipui

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

24-30+33 Metalliteollisuus

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

25 Metallituotteiden valmistus

26-27 Tietokoneiden ym. valmistus

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa

Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto

suus. Kilpailuetua on mahdollista saavut-taa luomalla omia tuotteita, kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja jatkamalla entis-täkin määrätietoisemmin vientiponnistelu-

ja. Pidemmällä aikajänteellä kilpailuetua voidaan saavuttaa yhdistämällä erilais-

ta teknologia- ja markkinaosaamista (ICT, materiaaliosaaminen, fotoniikka, biotalous, Venäjän markkinaosaami-

nen) nykyiseen liiketoimintaan.Isojen vientiyritystemme kyljessä myös

pienemmillä alihankintayrityksillä olisi mah-dollisuus kansainvälistyä. Pohjois-Karjala kaipaakin kipeästi uusia vientiä harjoitta-via yrityksiä. Moni vientiyritys kokee mer-kittäväksi haasteeksi vientikaupassa kilpai-lukykyisen rahoituksen järjestämisen. Lähi-vuosina Venäjän kasvavat markkinat voivat myös houkutella kansainvälisiä yrityksiä si-joittumaan tänne.

Toimialoittain katsottuna kehitys oli al-kuvuonna kauttaaltaan heikkoa. Metalli-tuotteiden valmistuksen (25) liikevaihto ja vienti supistuivat, toki kehitys oli silti koko maata parempaa. Tietokoneiden ja mui-den sähkölaitteiden valmistuksen (26-27) liikevaihto oli laskussa, vaikka pudotus ei ollutkaan niin suuri kuin koko maan ta-solla. Koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen toimialalla (33) Pohjois-Karjalan maakunnassa liikevaihto kasvoi vielä viime vuonna, mutta kääntyi tänä vuonna laskuun.

Pohjois-Karjalan metalliteollisuudesta suurimmalla toimialalla muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (28) alkuvuo-si oli erittäin heikko, tosin kesää kohti oli pientä piristymistä havaittavissa.

Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden (24–30, 33) alamäki jatkui alkuvuonna 2013. Lii-kevaihto laski eikä vientikään vetänyt. Ai-noa toivonpilkahdus tilastoissa on viennin kääntyminen kasvuun aivan tarkaste-lujakson lopulla kesäkuussa.

Metalliteollisuuden merkitykses-tä maakunnalle kertoo hyvin se, että metalliteollisuuden vaikeudet painoi-vat koko Pohjois-Karjalan liikevaihtoa yli prosentin alaspäin alkuvuonna.

Metalliteollisuuden liikevaihto on mer-kittävästi pienempi kuin ennen talouskrii-siä syksyllä 2008, toisaalta samanlaista pu-dotusta ei ole nyt nähtävissä.

Kyse ei ole vain Pohjois-Karjalan ongel-masta, vaan koko Suomen metalliteollisuus ja teollisuus yleensäkin painii isojen haas-teiden keskellä. Vuonna 2008 alkaneen ta-louskriisin jälkeen tuotanto ei ole päässyt lentoon, vaikkakin tilanne on tasaantunut ja joitakin valonpilkahduksia tilanteen hel-pottumisesta on juuri nyt olemassa. Sil-ti suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ei ole mairitteleva. Suuret tuotantovaihte-lut ovat merkinneet myös sitä, että tuot-teiden yksikkökustannukset saattavat vaih-della merkittävästi.

Pohjois-Karjalan erityishaasteena on metalliteollisuuden alihankintapainottei-

”rajut suhdannevaihtelut kertovat maakunnan

metalliteollisuuden alihan-kintapainotteisuudesta”

-9,2%

7

Muovituotteiden valmistuksen toimialan (222) vienti kipusi niukalla puolen prosentin kasvulla plussalle. Yli 60 % alan lii-kevaihdosta tulee viennistä. Sen sijaan kotimarkkinat eivät ve-täneet niin hyvin ja liikevaihto jäi hieman miinukselle (-2,5%).

Vuosineljännesten tarkastelu toki paljastaa alan suunnan oikeaksi. Tammi-maaliskuussa laskua oli vielä 5,3 %, mutta huhti-kesäkuussa päästiin jo nollatulokseen. Toi-veessa on, että ala kääntyy syksyllä positiivista kohti.

Muovituotteiden lamansietokyky on ollut ko-konaisuutena varsin hyvä, metallin tapaista isom-paa pudotusta ei ole tapahtunut.

24-30+33

0

25

50

75

100

125

150

175

200

0

10

20

30

40

50

60

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

(20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: vienti (tol 24-30+33)

1 000 000 �€ / kk

trendi

Metalliteollisuuden vienti

Jarno Turunenaluekehityspäällikkö

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Muovituotteiden valmistuksen liikevaihto ja vienti

k_222

0

5

10

15

20

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto ja vienti (tol 222)

vienti

liikevaihto

k_28

0

50

100

150

200

0

10

20

30

40

50

60

70

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

(20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 28)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto

Muovi sinnittelee viennin avulla

Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämistarpeita

2 kansainvälistyminen ja kansainvälinen lii-ketoiminta: erityishuomion kohteena Venäjä

2 vientiyritysten kasvattaminen ja inves-tointien houkuttelu: alueella toimivien ja uusien vientiyritysten kasvattaminen, ko-konaispakettien tarjoaminen investointien houkuttelussa (soft landing)

2 kilpailuedun saavuttaminen: kustannuste-hokkuuden ja tuottavuuden parantaminen, yritysten strateginen osaaminen, arvoverkos-tojen kehittäminen ketterällä liittoutumisel-la parhaiden osaajien kanssa

2 tuote- ja menetelmäkehitys: omat tuot-teet, innovaatiotoiminta, innovatiivisuus ja uudet yritykset

2 osaamisen jalostaminen liiketoiminnak-si: palveluliiketoiminta, johtaminen, osaa-misen rajapintojen hyödyntäminen (mate-riaaliosaaminen, fotoniikka, ICT, biotalo-us, Venäjä), myyntiosaamisen lisääminen ja kansainvälinen markkinointi, osaavan työ-voiman turvaaminen, koulutusorganisaatioi-den yhteiset ratkaisut toimintaympäristöissä

-2,5%

8

Sivuansio 56,6

Nauta 14,0

Tulotuki 79,8

Muu lihatuotanto 2,6Kananmunat 0,6

Vilja 4,4Muu kasvituotanto 6,7

Metsä 21,2

Maito 61,9

Maatilojen rahavirta Pohjois-Karjalassa �yhteensä 247,8 milj.€�

Rahavirta, milj. €�

Maaseudulla on tällä hetkellä monta nou-sevaa trendiä – on tilaa ja puhdasta luon-nonympäristöä, luomutuotantoa, hyvinvoin-tia ja osin jo nopeat tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat yrittämisen ja etätyön.

Maidontuotanto on Pohjois-Karjalassa selvästi tärkein maatilojen tuotantosuunta, vaikka tilojen lukumäärä on lähes puolittu-nut viimeisen 15 vuoden aikana niin valta-kunnallisesti, kuin myös täällä maakunnassa. Tästä kehityksestä huolimatta maakunnalli-sena tavoitteena on yltää maidontuotannos-sa 150 miljoonan litran vuosituotantoon. Vii-me vuonna päästiin 136 miljoonaan.

Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä 669 lypsykarjatilaa. Maidon tuottajahinta on nyt verraten hyvä, mikä kertoo siitä, että puh-taalla ja eettisesti tuotetulla raaka-aineella on kysyntää.

Luomu on POP

Pohjois-Karjalaa ei turhaan sanota luomu-maakunnaksi. Luomumaatiloja maakunnas-sa on tällä hetkellä 310 ja luomupeltoheh-taareja yhteensä 15 290. Tämä on lähes 20 % Pohjois-Karjalan kokonaispeltopinta-alas-ta. Vastaava luku koko valtakunnassa on alle kymmenen prosenttia. Luomupeltoja koko-naispeltopinta-alaan verrattuna löytyy eni-ten Valtimolta, Polvijärveltä ja Tohmajärveltä.

Maakunnan maidontuotanto turvattava

Pohjois-Karjalan maatalous lukuina 2012 2 Maakunnan maapinta-ala on 1,8 miljoonaa hehtaaria, josta metsää

1,5 miljoonaa hehtaaria ja peltoa 86 000 hehtaaria. 2 Maatilojen keskipeltopinta-ala on 35 hehtaaria; luomutilojen keskipeltopinta-ala

on 49 hehtaaria ja tavanomaista tuotantotapaa harjoittavien tilojen 33 hehtaaria. 2 Maatiloja on yhteensä 2 411 kappaletta, joista luomutiloja on 310. 2 Alkutuotannon osuus työvoimasta on 8 %. 2 Lypsylehmiä on maakunnassa yhteensä 17 533. 2 Maitoa tuotettiin 136 miljoonaa litraa. 2 Maatalousyrittämisen lisäksi lähes puolella tiloista on myös sivuelinkeinoja. 2 Maatilojen tulot olivat yhteensä 247,8 miljoonaa euroa.

669 kpl

255 kpl

21 kpl

10 kpl

77 kpl

249 kpl

536 kpl

0 100 200 300 400 500 600 700 800

Lypsykarjatilat

Naudanlihatuotantotilat

Sikatilat

Siipikarjatilat

Lammastilat

Hevostilat

Kasvinviljelytilat

Maatilat päätuotantosuunnittain Pohjois-Karjalassa tiloja yhteensä 2 411 kpl

158 159

149

140

136

2290

1577

1164

759669

69 101 128 185 203

0

500

1000

1500

2000

2500

120

125

130

135

140

145

150

155

160

165

1995 2000 2005 2010 2012

Maa

tiloj

en lu

kum

äärä

(ylin

viiv

a)

Mai

toa

milj

. litr

aa (p

ylvä

ät)

Maidontuotanto 1000 litraa/maatila (alin viiva)

Maidontuotanto ja lypsykarjatilojen määrä Pohjois-Karjalassa 1995-2012

Piipahda QR-koodilla juukalaisen Väli-Mikkolan tilan navetassa

9

Maaseuturahastosta tukea yrittämiseen

Innolla eteenpäin

Pohjois-Karjalaan ohjautui vuoden 2012 aikana yhteensä 91,2 miljoonaa euroa tukea maatilojen, maaseutuyritysten ja yleiseen maaseudun kehittämiseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi maaseudun pienyritystukia 75 eri kohteeseen yhteensä 4,9 miljoonan euron verran. Toimialoittain tukea myönnettiin eniten matkailu-, bioenergia- ja palvelu-aloille. Uusia työpaikkoja syntyi vuoden 2012 aikana yhteensä lähes 100.

Viime vuonna ELY-keskus myönsi maatilainvestointitukea 1,6 miljoonaa euroa 44 eri kohteeseen, lisäksi sukupolvenvaihdos tehtiin 28 maatalousyrityksessä. Investointituel-la ja korkotukilainoilla saatiin aikaan yhteensä 7,7 miljoonan euron maatilainvestoinnit maakuntaan. Euroissa eniten maatilainvestointeja tehtiin Liperissä, Juuassa ja Kiteellä.

Nopeat yhteydet ovat yritystoiminnan edellytys

Maaseutu- ja maatalousyrittämisen sekä asumisen edellytyksenä on toimiva tietoliiken-neyhteys. Laajakaistayhteyksiä rakennetaankin Pohjois-Karjalaan ripeää vauhtia. Valo-kuituhanke on vireillä Juuassa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat yritystoiminnan ja etätyön tekemisen sekä erilaiset ratkaisut esimerkiksi palvelutuotannossa. Lisäksi kylien arvostus ja kiinnostavuus sekä kiinteistöjen arvo nou-sevat laajakaistayhteyden myötä.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tukenut laajakaistan rakentamista maakunnassa nel-jään eri kohteeseen. Maaseuturahastosta laajakaistan rakentamista on tuettu Lieksa-Nur-mes välille, Liperin Komperoon jätevesihankkeen yhteydessä sekä Rääkkylän että Valti-mon kuntien alueille. Viestintäviraston rahoittamia kohteita ovat Ilomantsin ja Kontio-lahden laajakaistahankkeet.

Pekka Tahvanainen Maaseutu ja energia yksikön päällikkö

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Lähteet: MTK Pohjois-Karjala/Suomen Gallup Elintarviketieto Oy.

Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen Välipuintia-julkaisu, www.aducate.fi/tule.Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maaseuturahaston vuosikatsaus 2012, www.maakaista.fi.

Vasta valmistuneessa Pohjois-Karjalan maa-seudun kehittämissuunnitelmassa, vuosiksi 2014–2020 maaseudun vahvuuksiksi näh-dään yrittämisen ja maatalouden lisäk-si luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyö-

Visiona pohjoiskarjalaisella maaseudulla tulevalle ohjelmakaudelle 2 harva asutus nähdään voimavarana

2 tuotetaan paikallista energiaa

2 sovelletaan paikallista reilua kauppaa

2 ilmastomyönteiset päätökset ja teot ovat arkipäivää

2 tuotetaan paikallisesti jalostettuja luomu-elintarvikkeita

2 on vahva ja myönteinen imago

2 luonnonvarat jalostetaan itse

2 yhteiskunnalliset yritykset tuottavat palveluja

dyntäminen, puhtaat vesistöt, paikallises-ti tuotettu ruoka, maaseutuyrittämisen uu-det mahdollisuudet, bioenergiatuotanto ja yhteisöllisyys.

10

Rakentamisen (F) liikevaihto kasvoi maa-kunnassa alkuvuodesta 10,4 %. Samaan ai-kaan muualla Suomessa alavireinen kehitys jatkui vuoden ensimmäisellä puoliskolla lii-kevaihdon supistuessa 4,1 %.

Pohjois-Karjalassa myös alan hen-kilöstömäärä kasvoi yhteensä hyvät 6,8 % vuotta aiemmasta. Lukua voi-daan pitää kiitettävänä, kun otetaan huomioon, että viime vuoden koko-naisluvuksi summautui 0,2 % lasku hen-kilöstömäärässä.

Rakennussektoria työllistävät tällä het-kellä ja lähivuosina useat rakennusinves-toinnit sekä yksityiseltä että julkiselta sek-torilta. Näkyvimpiä näistä ovat mm. John Deeren alihankkijoiden toimittajapuisto ja

Rakentamiselle täysi kymppi

Sahateollisuus vuoristoradassa

Puun sahauksen, höyläyksen ja kylläs-tyksen toimialan (161) vuoristorata jat-kui edelleen. Vuonna 2010 toimialan kas-vu oli hurjat 40 %, mutta jo seuraava-na vuonna jarrutettiin 2,3 % kasvuun ja vuonna 2012 oltiin miinuksella 8,2 %. Ku-luvan vuoden ensimmäisellä vuosipuolis-kolla toimialan liikevaihto nousi 7 % ol-len 153,4 miljoonaa euroa, kun edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona liikevaih-toa kertyi 143,4 miljoonaa euroa.

Alkuvuosi on siis ollut toimialalla vaihteeksi kasvun aikaa ja positiivisen suuntauksen odotetaan jatkuvan lähin-nä Aasian yhä kasvavan kysynnän ansi-osta. Myös vienti Keski-Euroopan maihin on piristynyt. Kotimaassa sahatavaran ky-syntä laskee lähinnä rakentamisen vähyy-den vuoksi. Positiivista on kuitenkin se, että lähinnä Yhdysvaltain rakentamisen innokkuus ja Aasian hyvä kysyntä nosta-vat sahatavaran yksikköhintoja. Mänty-, kuusi- ja koivutukin kantohintojen viime-vuotinen lasku on pysähtynyt ja hinnat ovat nousseet keskimäärin 3-4 % ja ovat vuoden 2011 tasolla.

Seutukunnittain tarkasteltuna toimi-alan alkuvuoden kasvuluvut olivat hyvin samansuuntaiset. Huolimatta liikevaih-don piristymisestä alan henkilöstömää-rä kuitenkin laski 8,9 %. Toimi-alan vienti nousi 88,1 miljoo-naan euroon, jolloin kasvua oli 7,8 %.

Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla puutavaran, puutuotteiden sekä huo-nekalujen valmistuksen toimialojen (162+310) liikevaihto nousi muutaman alavireisten vuoden jälkeen. Nousu oli to-sin vaatimaton 1,7 % päätyen 52,8 miljoo-naan euroon tarkastelun ajanjaksona.

Toimialan vienti nousi alkuvuonna 22,7 miljoonaan euroon, kun se vuosi sitten vas-taavana ajanjaksona oli 20 miljoonaa euroa eli nousua kertyi 13,3 %. Henkilöstömäärä laski samalla ajanjaksolla 1,2 %.

Joensuun seutukunnassa toimiala kas-voi 6,0 %, liikevaihdon ollessa 41,9 miljoo-naa euroa, Pielisen Karjalassa kasvu oli 5,3 % ja liikevaihto vastaavasti 4,3 miljoonaa euroa. Keski-Karjalassa toimiala jatkoi hii-pumistaan, laskua oli 21,6 %. Euromääräi-sesti laskua oli lähes 2 miljoonaa euroa ja liikevaihto päätyi 6,3 miljoonaan. Keski-Kar-jalan laskuun syynä on huone-, toimisto- ja keittiökalusteiden heikko menekki alku-

k_F

0

50

100

150

200

250

300

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

(20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol F)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Rakentamisen liikevaihto

vuonna. Alan liikevaihto maa-kunnassa on vuositasolla reilu 100 miljoonaa euroa, kun par-haimpina vuosina toimialan lii-kevaihto oli peräti 165 miljoonaa.

Pohjois-Karjalassa toimialalle odote-taan kasvua, sillä kun suuret toimijat su-pistavat tuotantoaan muualla Suomessa, syntyy maakunnan osaaville ja iskukyisille toimijoille uusia mahdollisuuksia.

Puutuotteiden kysyntä on pääosin kyt-köksissä rakentamisen kehittymiseen. Koti-maassa asuntorakentaminen vähenee vielä viimevuodestakin. Rakentamisessa tarvitta-vien jalostetumpien puutuotteiden kysyn-tä kasvaa viennillä mm. Aasiaan ja muuta-miin Keski-Euroopan maihin.

Tapani Mikkonenyritysasiantuntija

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Rauno Jussilaviestintäpäällikkö

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Iskukykyisillä puunjalostajilla etsikkoaika

Valion Joensuun tehtaan investoinnit, For-tumin pyrolyysilaitos, uusi oikeus- ja polii-sitalo, Joensuun Penttilänrannan asuinalue, useat keskustan rakennuskohteet, keskus-sairaalan laajennus ja Joensuun kehätien

jatkohanke. Merkittäviä investointeja on käyn-

nissä ja vireillä myös Keski-Karjalas-sa ja Pielisen Karjalassa: muun muas-

sa Stora Enson Kiteen sahan yhteyteen tuleva pellettitehdas, Porokylän leipomo, Niiralan rajanylityspaikan kehittäminen ja Zander Portin kylpylä Kolilla.

+1,7%

+10,4%

+7,0%

11

k_10-12

0

25

50

75

100

125

150

175

200

0

5

10

15

20

25

30

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

(20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 10-12)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Elintarviketeollisuuden liikevaihto

k_161

0

50

100

150

200

0

10

20

30

40

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

(20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 161)

1 000 000 �€ / kk

trendi

Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen liikevaihto

Paistouunit kuumana Pielisen Karjalassa

Maakunnan elintarvikeala (10-12) jatkoi alkuvuodesta hyvää kehitystään päätyen 3,4 % kasvuun. Erityisen ilahduttavaa on Pielisen Karjalan pyrähdys peräti 8,6 %:iin. Joensuun seudulla alan kasvu oli 3,1 %. Lu-vut ovat sikälikin ilahduttavia, että Suomes-sa päästiin vastaavana aikana 2 % kasvuun.

Kiitos Pielisen Karjalan kiihdytyksestä kuulunee mm. alueen suurille leipomoille, jotka ovat investoineet rajusti viime aikoi-na. Pielisen Karjalassa elintarvikealan suu-ria työllistäjiä ovat mm. Porokylän leipomo, Pielispakari, Nurmeksen kala, Perhekokki, Nurmeksen Filetuote, Lieksan laatuherkut ja Lieksan leipomo.

Seutukunnittain tarkasteltuna puolen vuoden liikevaihto jakautui seuraavasti; Jo-ensuun seutukunta n. 80 miljoonaa, Pieli-sen Karjala n. 12 miljoonaa ja Keski-Karja-la n. 6 miljoonaa.

Rauno JussilaPohjois-Karjalan kiviteollisuuden liikevaihto on laskenut vuodesta 2008 ja viime vuon-na se jäi ensimmäistä kertaa 2000-luvulla alle 50 miljoonan euron. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihtoa ker-tyi alle 20 miljoonaa euroa, joka on pienin puolivuotisliikevaihto tällä vuosituhannella ja ennakoi koko vuoden muodostuvan vie-lä edellisvuotta heikommaksi.

Maakunnan kivituotteiden valmistuk-sen (237) liikevaihto laski 17,2 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja liikevaih-don lasku kiihtyi toisella neljänneksellä 18,9 prosenttiin. Kokonaisuudessaan kivituottei-den valmistuksen liikevaihto laski 18,2 % vuoden ensimmäisellä puolikkaalla verrat-tuna alkuvuoteen 2012.

Lähes puolet maakunnan kiviteollisuu-den liikevaihdosta on viime vuosina tullut viennistä. Viime vuoden aikana vienti kään-tyi niukasti kasvuun vuodesta 2007 jatku-neen alamäen jälkeen. Viime vuonna kivi-teollisuuden viennin arvo oli 22 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa (2007–2011) ki-viteollisuuden viennin arvosta on hävinnyt puolet. Kivituotteiden vienti väheni alku-vuoden 2013 aikana 15,8 % vuotta edel-tävän ajan tasosta. Vientimarkkinoiden hi-dastuminen on puraissut erityisesti maa-kunnan tulisijateollisuuden liikevaihtoa.

Kiviteollisuuden haastava tilanne on ol-lut maakunnassa nähtävissä kiviteollisuu-den työpaikkojen vähenemisenä. Syksyn mittaan on aloitettu maakunnan suurimmassa kivituotteita val-mistavassa yrityksessä taas uu-det YT-neuvottelut, joilla hae-taan kustannussäästöjä vaati-vassa markkinatilanteessa.

Kiviteollisuudessa hiljainen kevät

Alan työpaikkojen osalta tuo-rein käytettävissä oleva tilas-to, maakuntaliiton teollisuus-yritysrekisteri, on viime vuodel-ta. Tuolloin elintarviketeollisuus työllisti 1013 työntekijää ja kasvu edellisvuodesta oli peräti 6 %. Suurimmat kasvut olivat Nur-meksessa ja Outokummussa.

Pohjois-Karjalassa elintarvikeala on ta-saisen varma suorittaja. 2000-luvulla alan liikevaihto on ollut jatkuvassa kasvussa lu-kuun ottamatta kahta miinusmerkkistä vuotta. Kun vuonna 2000 alan liikevaihto oli n. 111 miljoonaa, oli se viime vuonna kasvanut jo n. 194 miljoonaan.

Tuukka Arosaraprojektipäällikkö

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

+3,4%

-18,2%

12

Kiinteistöala (68) on ollut pitkän aikavä-lin tasaisen vahva kasvuala, jonka liikevaih-to ei ole suuremmin heilahdellut suhdan-teiden mukana vaan alan kehitystä ovat määrittäneet pidemmän aikavälin trendit. Ala kasvoi Pohjois-Karjalassa aina vuoden 2010 loppuun koko maan tahtia. Tuon jäl-keen kiinteistöalan kehitys on kuitenkin ol-lut maakunnassa oleellisesti valtakunnallis-ta heikompaa. Vuoden 2013 alkupuolisko ei muodostanut tähän poikkeusta, sillä liike-vaihdon kehitys (-1,6 %) jäi jälleen selvästi jälkeen valtakunnallisesta (5,6 %) kasvusta.

Asuntokauppa kävi alkuvuonna viime vuotta nihkeämmin. Käytettyjen asuntojen kaupassa lasku vuodentakaiseen oli Poh-jois-Karjalassa arvioiden mukaan jopa 30 % (Karjalainen 21.9.). Käytettyjen asuntojen osalta lukuihin voi vaikuttaa myös se, että yhä useampi myy asuntonsa itse ilman välit-täjää. Välittäjäportaan merkityksen pienen-tyminen näkyy kiinteistöalan liikevaihdon kertymässä etenkin alueilla, joilla kauppa on muutenkin hiljaisempaa. Kiinteistökau-pan suunta voi silti olla lähitulevaisuudessa ylöspäin, sillä asuntorakentaminen on suh-teellisen vilkasta ja ainakin val-takunnallisesti asuntokauppa on jo syksyllä ollut selvästi pi-ristymään päin.

Heikko taloustilanne ja kuluttajien ostovoi-man hiipuminen ovat näkyneet kaupan toi-mialalla (G). Alalla kertyneen liikevaihdon kehityksessä on Pohjois-Karjalassa kuiten-kin jo näkyvissä pienoista piristymistä. Vuo-den 2013 alkupuoliskoa kokonaisuutena katsottaessa kaupan liikevaihdon ke-hitys jäi maakunnassa kevyesti mii-nukselle (-0,3 %). Jos kuitenkin kat-sotaan vuosineljänneksiä, kuluvan vuoden toinen neljännes päätti vuo-den kestäneen alamäen ja kaupan liike-vaihto kääntyi huhti-kesäkuussa 2,2 % kas-vuun verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Toisaalta liikevaihdon kehitystä viiveellä seuraavan henkilöstömäärän kaksi edellistä vuotta kestänyt kasvu kääntyi al-kuvuonna 2013 laskuksi.

Seutukunnista Pielisen Karjalan alku-vuoden kaupan kehitys (+6,9 %) oli selväs-ti muita seutuja myönteisempää. Trendi oli kuitenkin kaikille yhteinen eli kaupan toi-nen neljännes oli kaikissa kolmessa seutu-kunnassa ensimmäistä parempi.

Kaupan kehitys oli Pohjois-Karjalassa koko maata myönteisempää. Valtakunnal-lisesti liikevaihto väheni alkuvuonna 5,4 %. Muutos oli negatiivinen sekä vuoden ensim-mäisellä (-7,8 %) että toisella neljänneksel-lä (-3,0 %). Kaupan alaa koskee tosin sama huomio kuin montaa muutakin toimialaa: vertailuajankohtana eli viime vuoden alus-sa koko maan luvut olivat vielä melko hyviä, meillä keskimääräistä heikompia.

Koko maata koskevat tiedot antavat tarkem-man kuvan kaupan alan sisäisestä kehityk-sestä. Valtakunnallisesti kaupan toimialojen myynti laski vuoden alkupuoliskolla selvästi vähittäiskauppaa lukuun ottamatta. Tukku-kaupassa laskua oli 3,1 % ja autokaupas-

sa peräti 26,1 %. Vähittäiskaupan 0,8 % jäänyt kasvu merkitsee sekin reaalises-ti jo pientä miinusta. Vaikka tämän vuoden aikana uutisoidut perintei-

sen kaupan merkittävien ketjujen on-gelmat kertovat suhdanteita enemmän

kulutuskäyttäytymisen muutoksista ja mm. verkkokaupan kasvusta, suhdanteetkin nä-kyvät. Ostoskorin sisältöä katsotaan ruoka-kaupassa nyt entistä tarkemmin puhumat-takaan suuremmista ostoksista, joiden koh-dalla työttömyyden lisääntyminen, ostovoi-man hiipuminen sekä epävarmuus tulevasta vaikuttavat kulutukseen ja ostoksia lykätään parempiin aikoihin.

Autojen myynti on hyytynyt pahasti, jos-kin autokaupan takkuilun taustalla on osto-voiman heikkenemisen lisäksi myös autove-ron korotus keväällä 2012. Korotus on osal-taan vähentänyt autojen myyntiä. Lisäksi ko-rotuksen ennakointi kasvatti autokauppaa vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä sekin vaikuttaa siihen, että autokau-passa kuluvan vuoden tammi-kesäkuun lu-vut olivat selvästi viimevuotisia pienempiä.

Kaupan alan liikevaihto

Kimmo Niiranenmaakunta-asiamies

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kiinteistöala jäljessä koko maan kehityksestä

Kaupassa pientä piristymistä

k_68

0

20

40

60

80

100

120

140

0

2,5

5

7,5

10

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

(20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 68)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Kiinteistöalan liikevaihto k_G

0

50

100

150

0

50

100

150

200

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

(20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol G)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

-1,6%

-0,3%

13

Liike-elämän palvelujen M+N (hallinto- ja tukipalvelutoiminta) vahva kasvu hidastui vuoden 2012 kuluessa. Tämän vuoden en-simmäisellä neljänneksellä toimialan kehitys painui jo pakkaselle (-2,4 %). Heti seuraa-va neljännes oli kuitenkin selvästi parempi (+6,4 %) joten vuoden ensipuolisko sum-mautui 2,1 % plussan puolelle. Laajan toi-mialaryhmän erikseen seurattavalla alatoi-mialalla tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus liikevaihto laski (-1,7 %).

Keski-Karjala, jossa liike-elämän palve-lujen kasvu jatkui vuonna 2012 vahvana, erottui myös tämän vuoden alkupuoliskolla kehityksellään (+12,2 %) muista maakun-

k_M+N

0

50

100

150

200

0

5

10

15

20

25

30

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

(20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol M+N)

1 000 000 �€ / kk

trendi

Liike-elämän liikevaihto

Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) kasvuluvut jäivät pieniksi, mutta alan kehityksessä näkyi pientä piristymistä seu-rantajakson lopussa. Liikevaihdon osalta vuoden toinen neljännes (+3,7 %) oli vah-vempi kuin ensimmäinen (+0,5 %) ja hen-kilöstömäärä kasvoi toisella neljänneksellä ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Vuo-den alkupuoliskon yhteenlaskettu liikevaih-don kasvu (+2,1 %) ylitti alan kasvun koko maan tasolla (+0,7 %).

Vaikka liikevaihto on sahannut pari vuotta melkein samalla tasolla, tilannetta voidaan pitää kohtuullisena. Talouden ylä-

k_H

0

50

100

150

0

5

10

15

20

25

30

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

(20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol H)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Kuljetusten liikevaihto

ja alamäet heijastuvat aina kuljetusalalle, joka on viime vuosina saanut osansa myös teollisuuden rakenteellisista muutoksista. Viime aikoina kulje-tusmääriä ovat pienentäneet maailmanta-louden ongelmat ja kaupan hiljeneminen. Tulevaisuudessa kuljetusalan yrityksille on sekä henkilö- että tavaraliikenteen puolel-la luvassa sopeutumistarvetta. Alalla tule-vat näkymään niin paljon puhuttaneet di-rektiivit mitta- ja massakorotuksineen kuin julkisen liikenteen kilpailutuksetkin.

Kuljetusalalla tasaisen kuoppaista

Liike-elämän palvelujen kasvu hidastunut nan seutukunnista. Joensuun seutukunnas-sa alan liikevaihdon kasvu oli 1,6 % ja Pieli-sen Karjalassa liikevaihto laski 1,5 %.

Liike-elämän palvelujen henkilöstömää-rä vähentyi maakunnassa hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lasku kuit-tautui kuitenkin toisen neljänneksen vas-taavalla kasvulla, joten vuosipuolikkaan sal-doksi muodostui henkilöstömäärän pysymi-nen ennallaan.

Liike-elämän palveluihin kuuluvien toi-mialojen kehitys on sidoksissa kansainväli-seen talouskehitykseen. Toimialaryppään si-sällä on sekä suoremmin kv. kehitykseen lin-kittyviä aloja (mm. työvoimavuokraus eten-

kin teollisuuden osalta) että aloja, joiden kehitykseen vaikuttaa enemmänkin kulut-tajien ostovoima (esimerkiksi matkatoimis-topalvelut). Kun talousongelmat ovat pitkit-tyessään levinneet myös selkeästi kotimai-sille tuotannonaloille ja kulutuskysyntään, ongelmilta eivät ole säästyneet mitkään lii-ke-elämän palveluihin lukeutuvat alat. Kyt-kös merkitsee toisaalta sitä, että jos maail-mantalouden orastava elpymi-nen saa jatkoa, liike-elämän palveluissa palattaneen vah-van kasvun uralle.

+2,1%

+2,1%

14

Maakunnan televiestinnän, ohjelmisto-jen ja tietopalvelutoiminnan alojen (61-63) liikevaihdossa heilahdettiin alkuvuodes-ta lievästi, 0,1 %, miinuksen puolelle. Ala on ollut altis aaltoliikkeelle koko 2000-lu-vun. Välillä on oltu 20 % kasvukiihdytykses-sä ja heti kohta on käännytty 10 % laskuun.

Henkilöstön rekrytointiin alkuvuoden liikevaihdon lievä notkahdus ei heijastu-nut, vaan päädyttiin 4,8 % lukemaan. Vii-me vuonna kokonaiskasvu henkilöstöpuo-lella oli 3 %.

Alan viimevuotinen liikevaihto oli n. 133 miljoonaa, kun se kuluvan vuosituhannen huip-puvuonna 2008 kävi jo n. 146 miljoonassa. Nyt tarkastelussa olevalla alkuvuoden kuuden kuu-kauden jaksolla päästiin n. 64 miljoonan lii-kevaihtoon. Tästä yli 95 % tulee Joensuun seudulta.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liike-vaihto on kehittynyt myönteisesti ja ensim-mäisellä vuosipuoliskolla kasvua oli Pohjois-Karjalassa 2,5 %. Koko maan kehitykseen verrattuna kasvu oli ripeämpää, sillä valta-kunnallisesti liikevaihto kasvoi vain 0,9 %.

Pohjois-Karjalassa alan liikevaihto oli en-simmäisellä vuosipuoliskolla 60,4 miljoo-naa euroa. Matkailun kasvua kuvaa myös se, että kuluvana vuonna tullaan todennä-köisesti ohittamaan vuosia tavoitteena ol-lut 500 000 yöpyjän raja. Lisäksi on hyvä huomata, että Pohjois-Karjalan vuosia erit-täin vakaana pysynyt markkinaosuus on ol-lut hivenen nousussa.

Matkailulukuja ovat kasvattaneet koti-maiset vapaa-ajan matkailijat ja Venäjältä

Rauno Jussila

Seija Varisyritysasiantuntija

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

k_61-63

0

50

100

150

0

5

10

15

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

(20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (61-63)

1 000 000 �€ / kk

trendi

Telealan liikevaihto k_I

0

50

100

150

200

0

4

8

12

16

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ind

eksi

(20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol I)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto

Koli matkailun magneettina

Teleala ailahteli miinukselle

+2,5%

-0,1%

saapuneet matkailijat. Majoitustilojen käyt-töaste ja huoneiden keskihinnat ovat nous-seet ja ne ovat hyviä merkkejä toimialan myönteisestä kehityksestä.

Maakunnan majoitus- ja ravitsemis-toiminnan yrityksistä 80 % sijaitsee Joensuun seudulla. Pielisen-Karjalas-sa liikevaihto kasvoi upeat 4,0 %, Joensuun seudulla vuositason kasvu on ollut 2,7 %.

Matkailun kasvua on ollut erityisesti Ko-lilla. Kuluvana vuonna Kolin alueen kasvu-vauhti on ollut ensimmäisellä neljänneksellä huikeat 50 % ja toisella 35,6 %. Myös hen-kilöstömäärä kasvoi Kolilla, mutta toki liike-vaihtoa maltillisemmin - ensimmäinen nel-jännes 12 % ja toinen 0,2 %. Kasvuun on

vaikuttanut alueella toteutetut investoinnit ja aktivointihankkeet.

Keski-Karjalassa liikevaihdon lasku oli 2,5 %. Alueella ei ole vielä vastaavia mat-

kailukeskittymiä kuin muilla seutukunnil-la. Alue on sen sijaan ns. mökkialuetta

ja mökkimatkailun osalta tulokset ei-vät sisälly tässä esitettyihin lukuihin. Alan henkilöstön määrä kasvoi maa-

kunnassa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna + 1,2 %.

15

Pohjois-Karjalan viennin kasvattamiseksi on kolme reittiä. Jo vientiä harjoittavien yritys-ten viennin kasvattaminen, vielä kotimaan markkinoilla toimivien yritysten rohkaise-minen kansainvälisille markkinoille sekä uu-sien kansainvälisten yritysten tänne sijoit-tuminen.

Täällä jo toimivien, isojen kansainvälis-ten yritysten kyljessä voisivat myös monet pienemmät yritykset kansainvälistyä.

Uusien kansainvälisten yritysten saami-nen maakuntaan on pidempi reitti. Poh-jois-Karjalan valttikortit näiden investoin-tien houkuttelussa liittyvät sijaintiimme ja vakaisiin olosuhteisiimme Venäjän kasvavi-en markkinoiden naapurissa, ainutlaatuisiin luonnonvaroihimme ja erityisosaamiseem-

Rauno Jussila

Jarno Turunen

Kiina kirinyt viennissä kolmanneksime. Ei ole kaukaa haettua, että jo lähivuo-sina tänne sijoittuu merkittäviä kansainvä-lisiä toimijoita esimerkiksi biotalouden tai fotoniikan osaamiskeskittymän vetämänä.

Euroopan markkinoiden heikkoa tilan-netta paikkaa kehitys kasvavilla markkinoil-la. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vientiky-selyn mukaan Kiinan vienti oli vuonna 2012 vahvassa kasvussa ja Kiinasta oli tullut Sak-san ja Ruotsin jälkeen jo kolmanneksi tär-kein vientimaa pohjoiskarjalaisille yrityksille.

Alkuvuosi 2013 oli Pohjois-Karjalan vientiteollisuudelle varovaisen toiveikas, mutta toisaalta kehitys oli kaksijakoinen. Koko teollisuuden vienti kasvoi metsäsek-torin vetämänä, sen sijaan metalli- ja kivi-teollisuuden vienti notkahti.

Terveyden-huollossa kasvu hidastuu?Pohjois-Karjalan yksityisten sosiaa-li- ja terveydenhuoltopalvelujen (Q) palkkasumma on kasvanut kiitettävil-lä prosenteilla koko 2000-luvun. Al-kuvuoden kasvuluku 5,7 % on hyvä, mutta toisaalta alan kasvu on selke-ästi hidastumassa. Vielä vuonna 2010 kasvuprosentti oli 11,2%, seuraavana vuonna luku oli 8,6 % ja viime vuon-na enää 6,5 %.

Euromääräisesti alkuvuosi tarkoitti n. 40 miljoonan palkkasummaa, kun esimerkiksi vuonna 2005 oltiin puolet pienemmässä luvussa. Alan kehitystä kuvataan palkkasumman avulla, koska kattavia liikevaihtotietoja ei ole saata-villa. Yritysten palkkasumman kehityk-sen voidaan kuitenkin olet-taa kuvaavan melko hy-vin myös koko alan liike-vaihdon muutoksia. +5,7%

POHJOIS-KARJALAN VIENTIVienti 1 000 € Muutos

1.-6.2013 1.-6.2012 1 000 € %Teollisuus (tol C) 538 799 530 010 8 789 1,7Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (161) 88 178 81 786 6 392 7,8Puutavaran valmistus (tol 16+310) 110 837 101 758 9 079 8,9Puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (162 +310) 22 740 20 070 2 670 13,3

Muovituotteiden valmistus (222) 51 225 50 956 269 0,5Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (237) 8 934 10 614 -1 680 -15,8Metalliteollisuus (tol 24-30 + 33) 187 606 214 951 -27 345 -12,7Metallituotteiden valmistus (tol 25) 37 729 38 933 -1 204 -3,1

Kuvat

Lieksalainen komposiittiyritys Joptek valmistaa mm. loistoristeilijöiden parvekkeita ja hyttiovia. Työn alla on yrityksen historian suurin tilaus, joka on ranskalaiselta telakalta. (kuva Joptek Oy Composites)

John Deeren Joensuun tehdas – maailman suurin metsäkonetehdas – juhli viime vuonna 40-vuotis-taivaltaan. (kuva John Deere)

Stora Enson Uimaharjun sellutehtaalla koivusta ja haavasta tehty liukosellu menee Aasiaan suurille tekstiilinvalmistajille. (kuva Stora Enso Oyj)

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/POKETTI-hankePäätoimittaja: Rauno JussilaTilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalveluAineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, POKETTI-hankeGraafinen suunnittelu ja taitto: Laura JussilaKuvat: Mari Voutilainen/Maakaista.fi (s.1, 8, 9), Mikko Makkonen/Sanomalehti Karjalainen (s. 2), Abloy Oy (s. 6), Pekka Turtiainen (s. 7), Laura Jussila (s. 10), Rauno Jussila (s. 11), Stock.XCHNG (s. 12-13), Stockvault (s. 13, 14), Markku Tano (s. 14), MorgueFile (s. 16) Painatus: Kopijyvä OyPainosmäärä: 1 600 kplIlmestyminen: kaksi kertaa vuodessa

Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti:www.poketti.fi/trendit,www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto, www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala, www.josek.fi, www.keti.fi, www.pikes.fi

www.poketti.fi/anna-palautetta

ANNA PALAUTETTA

ANNA PALA

UTET

TA

Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutuksia selvitetäänPohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima enna-kointihanke POKETTI selvittää mahdollisen viisumi-vapauden vaikutuksia maakunnan elinkeinoelämäl-le. Selvityksen tavoitteena on arvioida laajasti mah-dollisen viisumivapauden vaikutuksia matkustaja-määriin ja uusiin palvelutarpeisiin, joita lisääntyvä matkailu synnyttää maakunnassa. Viisumivapaus on viime aikoina herättänyt suurta mielenkiintoa ja eri alueilla on laadittu omia selvityksiä ja arvioita mah-dollisen viisumivapauden vaikutuksista. Pian valmis-tuvassa selvityksessä on oleellisena pyrkimyksenä ollut alueellisten vaikutusten arviointi Pohjois-Karjalan näkökulmasta.

Niiralan rajanylityspaikalla raja-nylitysten määrä on kymmen-kertaistunut viimeisen kym-menen vuoden aikana ja viime vuonna Niiralassa ylittyi 1,5 miljoonan mat-kustajan raja. Matkustaja-määrien on arvioitu kasva-van tasaisesti tulevaisuudessa myös ilman mahdollista viisumi-vapautta, mutta toteutuessaan vii-sumivapaus jopa kaksinkertaistaisi ra-janylitykset lyhyessä ajassa. Nyt tekeillä olevassa raportissa selvitetään kansainvä-

lisiä kokemuksia viisumi-vapauden sosiaalisista ja aluetalousvaikutuksista.

Selvityksessä lasketaan venäläismatkailun nykyi-set aluetalousvaikutukset Pohjois-Karjalalle sekä ar-vioidaan matkailutulossa mahdollisen viisumivapau-den myötä tapahtuvat muu-tokset.

Selvityksen toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja

raportti julkistetaan marraskuun 6. päi-vä. Raportti ja sen aineistot tulevat ennakointipor-taaliin www.po-ketti.fi julkistami-sen jälkeen.

Maakuntaliiton löydät nyt myös Facebookistawww.facebook.com/pkmaakuntaliitto