ii yli-ii metsä kiiminki yli-kiiminki oulun seutu sanoma · 2014. 11. 3. · kiiminki oulun seutu...

1MetsäSanoma 2/2011

MetsäSanoma

II

YLI-II

KIIMINKI

OULUN SEUTUYLI-KIIMINKI

UTAJÄRVIMUHOS

Iin, Kiimingin, Muhoksen, Oulunseudun, Utajärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin Metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti 2/2011

Juho Kuukasjärvi0400 124 564

Mikko Harju040 719 7640

Seija Torvela044 579 6226

Timo Mikkola0400 560 498

Anna Taskila040 579 6225

Pertti Moilanen0400 283 301

Teuvo Murtovaara0400 283 023

Tuomo Törrö0400 184 017

Juhani Heikkinen0400 287 288

Raimo Jokikokko0400 580152

Mirja Polojärvi041 502 6640

Veli-Hannu Pesämaa044 017 0161

Mikko Mäkelä0400 285 943

Eero Alaraasakka 0400-281 524

Anita Keskikallio040-7252610

Jouni Parkkinen0400 560 389

Hiihtokaunotar

RIITTA-LIISA ROPONEN

Bluesveskari

PETRI KOIVISTO

Pelissä mukana

PUUKAUPPA NYKIIVerohuojennusten aika ohitettu

Toimiiko nyt markkinatalous?

NOUSEEKO PÄÄOMAVEROTUS?Veronurkka opastaa, menokuitit talteen

Mikä on arvonlisäverotus

HARVENNUSTA VAI HARSINTAA

Metsäalalle uusia asiantuntijoitaMielipiteitä puolesta ja vastaan

Urheiluagenttien vieraana

Metsätähdet

2 MetsäSanoma 2/2011

Pääkirjoitukset

Suomen hallitus paini kesän aikana muissa ongelmissaPuukauppateatterin pa-hikset eivät päässeet kesän aikana keskusteluyh-teyteen Jyrki-Boyn ja kump-paneiden kanssa ohjatakseen puukaupan kiemuroita. Oi-keastaan hämmästyin, kuin-ka rauhassa metsäfoorumi sai olla koko kesälomakau-den. Hallituksella oli ongel-mia Kreikan vakuusasioissa, ne ohittivat kotimaan teolli-suuden marinat.

Ensimmäiset orastavat uutispommit posahtelivat vasta elokuun lopulla, kun UPM ilmoitti vasta ostetun Myllykosken lakkauttami-sesta. Sama linja jatkuu edel-

Puukaupan kesäteatteri ei esiintynyt sittenkäänOlen pettynyt. Puukaupan kesäteatteria ei esitetty tänä vuonna. Jouduin tyytymään Utajärven Ahmaksen kesäteatteriin, jossa esitet-tiin komedia Siunattu hulluus. En halua mollata tällä kertaa metsäte-ollisuus integraatia vertailemalla niitä Rummukaisten veljessarjaan. Tyydyn edelleen vertailussa Daltoneihin. Se sopii paremmin niiden rooliin. Hatusta vedetään edelleen uudet kortit peliin kuin peliin.

leen. Tiivistetään hieman, kilpailua pois paperimark-kinoilta ja tuotantoa pienem-mäksi. Näinhän se kuvio menee, ilman myötätuntoa työntekijöitä ajatellen.

”Ei aina ole hyvä sää tehdä puukauppaa”Että näin. Tämä on tämän päivän puukauppaa. Yhteis-eloa ei ole, eikä kuulemma tarvitsekaan olla. Hinnois-ta ei saa puhua, tai edes mainita julkisesti, ettei tule syytöksiä puun myyjää oh-jaavaa puukauppatoimin-nasta. Metsäteollisuus kyttää verhojensa takaa, mitä puun myyjäosapuoli tekee, miten mtk ja mhy -kenttä tiedottaa tässä puukaupan pattitilan-

teessa. Asioita hyssytellään, pidetään kehityskeskuste-luita yhteistyön tiimoilta ja kampaviinereitä kuluu. Mut-ta silti puukauppa tökkii ja takkuaa edelleen. Nyt met-säteollisuus ry:n hampaissa on metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu. Syynä aihee-seen on alalle tullut todelli-nen kilpailutilanne puista. Kuituruuvin aika alkaa il-meisesti pikkuhiljaa väistyä. Taustalla on energiapuu, uudet ostajavaihtoehdot sekä lievä puupula. Taka-na on muutaman vuoden pomppiva puukauppavuo-si, jolloin kauppaa on tehty verokikkailulla, ei niinkään puunhinnalla. Nyt kun ve-rohuojennukset ovat ohitet-tu, ei hiljentynyttä ja nykivää

puukauppaa niin vain käyn-nistykään. Ensimmäiset mer-kit puupulasta koskettavat sahoja, ei niinkään suurta metsäteollisuutta. Metsäjätit eivät lähde hintakilpailuun mukaa, vaan lisäävät tuontia ja puukauppakylkiäisiä.

Myös kartelliasiat ovat olleet kesän jälkeen esil-lä. Kiusallisin tilanne lienee Metsäliitolla, jonka pääjoh-taja jatkuvasti toistaen vetosi vain sitä, että sakkomaksut on maksettu. Siihen ei tunnu löytyvän vastausta ja sym-patiaa, että mitä vahinkoa kärsinyt puunmyyjä korva-uksena saa. Pitäisiköhän sit-tenkin siirtyä vertailussa Daltoneista Rummukaisiin? Kuka nappaa Elmerin, vel-jesten viisaimman roolin?

UPM:n työpoliittinen kesätyörekrytointi kummastuttaaMetsäjätti UPM luukutti mm. aikakausilehtien pals-toilla sivun kokoisin mainok-sin, että työllistävät nuorisoa kesän aikana metsänvilje-lytöissä. Mainokset ainakin olivat näyttäviä ja kookkaita. Jopa kolmen tuhannen ha-kijan jälkeen ilmoitetun 150 opiskelijan työllistämispää-töksen jälkeenkin mahtipon-tisuus säilyi edelleen, tosin

kuvissa ei ollut suomalaisia nuoria.

Ja mitä opiskelijoille jäi kesästä? Palkkaa kahden vii-kon metsässä kaikkine epä-mukavuuksine 320 € per nokka. Hävetkää UPM kesä-työvastaavat! Nämä kahden viikon tekijät eivät varmasti palaa tai asetu jatkossa met-säalalle. On käsittämätöntä, ettei suomalaisella pörssiyh-tiöllä ole todellakaan varaa maksaa” oikeaa” työehtoso-pimuksen mukaista palkkaa työntekijöilleen. Jos otan las-kimen käteen, niin saattaa olla, että nämä ennakkomai-nokset ja jälkimarkkinoin-timainoksetkin maksavan lehdissä enemmän kuin työn-tekijöille maksettu todellinen ” palkka”. Taustalla oli var-maankin hieno idea tuoda yhteiskuntavastuullisen roo-

li jonkun yhtiön ”pikkunil-kin” ideoimana. Penkin alle menee ja pahasti, kun ver-tailee sitä, mitä yhtiö tekee yhteiskunnalle ja työssäkäy-välle väestölle lakkauttamal-la omia tuotantolaitoksiaan pelkästään kilpailutilantee-seen vedoten.

Muutenkin ärsyttää yhti-ön toiminta, kun ilmoittavat perustavansa neljä yhteis-metsää. Tällä on vain aino-astaan tarkoitus saada tätä kautta ”sopimustiloja” oman puunhankintaorganisaation pyörittämiseen tasaisemman puunsaannin turvaami-seksi. Vasta oli yhtiö myy-mässä metsätilojaan, mutta myynnin ehto oli sopimus-jäsenyys. Ei tainnut olla aja-tuksella kovinkaan suurta imua. Maassa maan tavalla, UPM osaa!

TM

Huonolla puukauppasäällä voi kerätä vaikkapa sieniä...

Puukaupan tilanne osoit-taa, että tasapainotilaan ei päästä juuri koskaan. Välil-lä on puupula ja välillä on ylitarjontaa. Vaikka metsä-teollisuus yhteen äänen jat-kuvasti tolkuttaa, että ”nyt on puukaupan aika”. Näin-hän se on. Puukauppaa tehdään hintatasosta huoli-matta. Näin toteutuu se, että hintajaksoja ja yksikköhin-toja kirjautuu puunmyyjäl-le eri hintajaksoin. Tasaisuus varmistaa pitkässä juoksus-sa parhaimman metsätalo-uden lopputuloksen. Puun katkonta onkin taas oma tai-teenalansa, joka vaatisi laa-jemman perehdyttämisen puukaupan saloihin.

Puun hintakehitys vaikut-taa luonnollisesti myös käy-tävään kauppaan. Keväästä alkaen kantohinnat ovat ol-leet hienoisessa nousussa, mutta nyt nousu on taittu-nut ja kiinnostus esim. tal-vileimikoihin on laantunut. Jos puun hinta on laskussa, on myös puukauppa taan-tumassa. Taustalla on myös huoli maailman talouden ti-lanteesta, joka on kieltämät-tä epävakaa. Sahatavaralla

Puumarkkinat nykiiSuomessa on puuta liikaa tai liian vähän. Se, mikä tilanne on nyt, sanoisin, että hieman epäkesko. Teollisuuden puun tarve ja myyjien odotukset eivät välttämättä nyt kohtaa.

on ollut peikkona epävakaat olot arabimaissa. Samoin pa-perin kysyntä on hieman hiipumaan päin. Rapistuu-ko puukaupan hiipumisen myötä myös metsien hyvä hoito, metsätalouden kan-nattavuus Suomessa? Aika näyttää.

Metsäteollisuuden varastot joko täynnä tai lähes tyhjätIkuisuuskysymys siitä, että onko metsäteollisuuden va-rastot riittävät, ei tuo valoa tilanteeseen. Välillä katkot-tua puuta on liikaa, välil-

lä liian vähän. Sama koskee myös valmiita jalostetuottei-ta. Kannattavuus mitataan vasta sitten, kun itse tuote saadaan markkinoille ja siitä mitä tuotteesta saadaan.

Kansantaloudellisesti oli-si järkevämpää, että suh-danteet eivät liikaa heiluisi. Mutta ajaako metsäteolli-suus kuitenkin itse toimin-nallaan heiluriliikkeeseen? Metsäteollisuus voi osittain vaikuttaa markkinoihin pe-laamalla tuontipuulla, koski-en kuitupuuta. Valitettavasti totuus halvasta tuontipuusta on illuusio. Puu on kalliim-paa kuin kotimaassa, sil-

ti sitä pitää saada tavalla tai toisella ja mahdollisimman paljon.

Metsäteollisuus tarvit-see kotimaista puuta. Met-sänomistajat puunmyynnin roolissa tarvitsevat kotimais-ta metsäteollisuutta. Mutta mistä löytyy punainen lan-ka toiminnan pitkäjänteisyy-delle?

Puunkorjuupalvelu metsäteollisuuden hampaissa Metsänhoitomaksu on he-rättänyt jälleen keskustelua puolesta ja vastaan. Suurin osa metsänomistajista kui-tenkin ymmärtää metsänhoi-toyhdistyksen roolin ja mm. metsänhoitomaksun merki-tyksen yhdistysten toimin-nan jäsenmaksutyyppisenä maksuna. Maksu palautuu jäsenelle viimeistään vii-mekädessä neuvonnan, tie-dottamisen, koulutuksien ja palvelutuotteiden saan-nin kautta. Mutta nyt met-säteollisuus on kohdistanut katseensa yhdistyksien kor-juupalvelutoimintaan. Mik-siköhän näin?

Siksi, että ne kokevat sen suuremmaksi uhaksi, kuin metsänhoitomaksun. Nämä herrat eivät voi sietää myös-kään sitä, että puunkorjuusta kertyvä tavara eli puuaines myydään jollekin puuta ja-lostavalle, usein useimmalle eri jalostajalle. Eivät metsän-hoitoyhdistykset puuta tar-

vitse, eivätkä kaipaakaan sitä. Ne vain yksinkertaisesti myyvät ne toimeksiantoina saaneena valtakirjoin eteen-päin, ja ottavat toiminnasta hinnaston mukaisesti kulut. Näin lainkirjaus toteutuu. Erityisesti sahat ja energia-puunostajat ovat mielellään kauppakumppaneina kor-juupalvelun kautta kertyvis-sä erissä.

Jos metsäteollisuus ry. pyrkii vaikuttamaan halli-tusohjelmassa esim. puun-korjuu rajoittamiseen, tarkoittaa tämä täysin sitä, että puukaupallisia toimin-tojen kilpailua rajoitetaan. Paluu entisiin savujakoihin ei ole, eikä kartellinomais-ta yhteistyötä niin herkästi voi enää toteuttaa Suomes-sa metsäyhtiöiden kesken. Kortit Daltoneiden hatus-ta alkavat pikkuhiljaa hii-pua, ja asiattomia viritelmiä yritetään keksiä tavalla tai toisella. Miksiköhän teolli-suuden edustajat eivät vaa-di yhdistyksiä poistumaan maanmuokkaustöistä ja tai-mimyynnistä? Tekeväthän yhtiötkin niitä töitä ja tuot-teita palvelusopimusasiak-kailleen.

Puunkorjuutoiminnasta ja valtakirjakaupasta on tullut yhdistyksille ns. vakiotuote, jota lähes kaikki metsänhoi-toyhdistykset tarjoavat jäse-nilleen ja asiakkailleen. Tämä tuo luonnollisesti sähköä il-maan metsäyhtiöiden met-säosastojen ja yhdistyksien

toimihenkilöiden välille. Vä-lillä unohtuu se tosiseikka, että kaikissa puukaupois-sa, kuka sen toteuttaakin ja kuka puut viimekädessä os-taa, päätöksen kaupasta te-kee vain ja yksinomaan itse puun myyjä eli metsänomis-taja. Miksi myyjän päätöksiä ei kunnioiteta, jos murinaa kentällä ilmenee?

Metsänhoitoyhdistykset ovat edelleen tiiviissä yhteis-työssä puunmyyjän kanssa kehittämänässä omaa pal-velumyyntiään valtakirja-kaupan ja korjuupalvelun tiimoilta. Omiin tuotantolai-toksiin metsänhoitoyhdis-tyksillä ei ole hinkua eikä tunkua, ei edes lämpölai-toksiin. Metsänhoitoyhdis-tyksille kelpaa edelleen lain suoma oikeus ja tehtävä; metsänomistajan edunval-vojan rooli.

Kauniita syyspäiviä ja tal-ven tulon odotusta toivotel-len,

Timo MikkolapäätoimittajaMetsäSanoma

TM


Vastaava päätoimittaja Timo MikkolaToimituskunta Juhani Heikkinen, Eero Alaraasakka, Mikko Mäkelä, Mikko Harju, Tuomo Törrö, Pertti MoilanenToimitustyö Timo MikkolaSivunvalmistus ja taitto VKK-Media Oy Painopaikka Suomalainen Kirjapaino Kajaani

MetsäSanoma

Julkaisija Metsänhoitoyhdistys

METSÄHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

Metsäsanoma kilpailun pa-lauteosion voittivat seuraa-vat henkilöt:

Pitkänen Tauno, Ylikii-mingin Mhy, Mauri Itälah-ti, Utajärven Mhy, Pirkko Dyster, Ylikiimingin Mhy

Palkinnot on nou-dettavissa omasta met-sänhoitoyhdistyksestä. Onnettarena toimi tällä kertaa hiihtäjä Riitta-Liisa Roponen avustajana Ida ty-tär.

Palauteosissa tiedustel-tuja juttuaiheita seuraaviin lehtiin toivottiin mm. seu-raavia aiheita; puukaupan tilannetta, metsänhoitoon

liittyvää, moninaiskäyttö, hirvituhot - ja hirvikannat, miten hirvet kuriin taimi-koista, taimikon hoitorästit, nuoret ja metsä, moottorisa-han huoltoa jne.

Lisäksi toimikunta sai jopa kehuiksi luokiteltuja kannanottoja muun muassa:

- Hyvä lehti, on asiaa ja huumoria.

-Metsänhoitoasiat ovat tärkeitä, tämä on tosi hyvä lehti.

-Hyvä näin .-Hyvin toimitettu ja tai-

tettu. –Mielenkiintoinen koko

lehti. Onnettarena toimi tällä kertaa hiihtäjä Riitta-Liisa Roponen avustajana Ida tytär.

Metsäsanoma kilpailun palkinnot noudettavissa

–Ammattimiehet osaavat näköjään asiansa.

-Hyvä lehti. JneToimikunta kiittää lu-

kijoitaan saamistaan huo-mionosoituksista ja jatkaa toimintaansa lehden parissa jatkossakin. Vaihtoehtoista jäsentiedotetta ei halunnut lehden tilalle kukaan vastaa-jista.

Kadoksissa olevat Pert-ti Moilasen luutimat kiekot löytyivät sivulta 11, 22 ja 31.

Onnea voittajille ja kiitokset juttuvinkeistä !

Toimituskunta

Minna Kauppi Ranskan MM-kisat 2011 Kuva:Jukka Westerlund

Suunnittele puukauppa Suunnista metsänhoitoyhdistykseen

OTSIKKO (MYRIARD PRO BOLD VERSAALI 12 PT)Teksti(Myriad Pro Regular 12 pt. Tasapalsta ja viimei-nen rivi tasattu vasemmalle

TM

Metsänhoitoyhdistys ja Elinvoimainen metsätila-hanke järjestävät yhteistyössä metsätilan omistajanvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvää koulutusta.Tilaisuudessa käsitellään metsätilan omistajanvaihdoksen valmistelua, tilan arvon määrittämistä, sukupolvenvaihdok-sen erilaisia vaihtoehtoja, yhteisomistuksen vaihtoehtoja, verotusta, maanmittaustoimituksia ja omistajanvaihdok-sen asiakirjoja.

KOULUTUSTILAISUUDET 2011-12 YLIKIIMINKI: ti 1.11 ja ti 08.11 klo 17-21 KIIMINKI: ke 1.2. ja ke 7.2.2012 klo 17-21 KUIVANIEMI / SIMO ke 21.3 ja to 29.3.2012 klo 17-21

Tilaisuuden jälkeen on mahdollista varata aikaa tilakoh-taiseen jatkoneuvontaan ja omistusjärjestelyn suunnitte-luun.Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu.

Lisätietoja Juha Mäkelä 0400-997599 juha.makelä@mhy.fiArto Taskinen 0400-218732 [email protected] Ronkainen 0400-284161 [email protected]

METSÄNOMISTAJAT

metsänhoitoyhdistys

metsänomistajien liittoPOHJOIS-SUOMI

Pienpuun energiatuki eli petu on pitkittynyt edel-leen ja varmaa mitä nyt voi-tanee sanoa, on se ettei se tule ainakaan tänä vuonna enää voimaan. Tälle vuodel-le 2011 oli varattu kuitenkin 13,5 milj. euron määräraha, jonka siirtäminen rahapulas-ta kärsivän KEMERAN puo-lelle vaikuttaa vaikealta.

Lain voimaatuloa viiväs-tyttää Eu:n komission hy-väksyntä. Eikä komission hyväksymistä suinkaan no-peuta se, että metsäteollisuus ry on pyytänyt komissiota arvioimaan, kohteleeko pe-tu-laki tasapuolisesti kaikkia puun ostajia. Metsäteollisuu-den näkemyksen mukaan laki ohjaisi jalostuskelpoista

PETU-lain voimaantulo edelleen epävarmaakuitupuuta polttoon. Surku-hupaisan ja ruikuttajan roo-lin metsäteollisuus saa tässä siitä syystä, että pitkään sor-vattu lakiesitys ja hyväksytty laki oli monien kompromis-sien tulos, jossa metsäteolli-suus oli mukana.

Kun otetetaan huomi-oon että viime vuosinakin, vaikka puukauppaa on käy-ty kohtuullisella tasolla on kuitenkin ensiharvennuk-sia jäänyt tekemättä. Ensi-harvennus ja nuoren metsän hoitokohteilta kertyy vain vähän kuitupuuta ja ener-giapuukin on pitkälti met-sänhoidon sivutuote.

Pienpuun energiatuki korvaisi voimaan tullessaan nykyisin KEMERAN nojalla

maksettavat korjuu ja hake-tustuen. Uutta muutoksessa tulisi olemaan myös se, että tuki muuttuisi verolliseksi.

Tukea maksettaisiin 10 eu-roa kiintokuutiometriä koh-den ja tukeen tulisi 45 m3 leikkuri per hehtaari.

Lehtemme metsänhoitoyhdistykset mukana ErämessuillaToukokuu ja perinteiset erämessut Oulun Ou-luhallissa. Päätimme lähteä mukaan ja selvit-tää, onko meillä metsätoimihenkilöillä kykyä ja kiinnostusta jutustella messuväen kanssa.

Timo MikkolaMetsäSanoma

Turpamoottoreiden haaviin tarttui mm. savolainen iskelmätähti Sakari Kuosmanen. Kuosmasen arva-ukset tietokisassamme olivat aivan huippuluokkaa. Huonona uutisena messuilta jäi se, että Heikkisen lompakko katosi mystisesti messutiimellyksessä !!!

Kyllä oli. Jo pelkästään pie-neen tietokilpailuumme osallistui hieman alle tuhat henkilöä, jotka useimmat jäivät rupattelemaan pitem-pääkin metsää koskevista ai-heista.

Neljän päivän aikana ja-oimme satoja männyn taimia perheen pienimmille, tietoa metsänhoidosta, metsäsa-

noma-lehtiä sekä mainoksia perheen vanhemmalle väel-le. Kiinnostus metsällisiin ai-heisiin oli suurta.

Arvontalipukkeita täy-tettiin 937 kpl. Oikeat vas-taukset: kuusen ikä 74 v, siemenet riittävät 0,6 ha:n alueelle. Arpaonni suosi seu-raavia: Reppu, Tomi Kanni-ainen. Kirves, Eero Jämsä. Huivit, Suvi Kananen, Veli-Matti Taskila ja Saara Junno.

JM

MetsäSanoma uutiset


Anita Keskikallio040-7252610

[email protected]

Eero Alaraasakka 0400-281 524

[email protected]

Haminantie 8 91100 Iipuh. (08) 817 4222

II Juha Mäkelä pohjois-Suomen metsänomistajien liitosta ja Mik-ko Marjomaa maanmittauslaitok-sesta selvittelivät Nätteporissa tilan omistus- ja maanmittaustoi-mitusasioita parina iltana iiläisille metsänomistajille ja heidän peril-lisilleen. Monilla tiloilla ajankoh-tainen asia valottui kustannusten ja verotuksen suhteen, vaikka uusi hallitus suunnitteleekin vero-tuksen kiristämistä. Muun muas-sa maanmittausmaksut ovat suuri menoerä, joissa voi säästää oikeil-la ratkaisuilla.

Sukupolvenvaihdosopetusta Iissä

Mäntyharjulla viihdyttiin

Juha Mäkelä vas. ja Mikko Marjomaa.

Iin mhy:n kesäretki suuntautui Mäntyharjulle ja siellä Hillosen-salmella sijaitsevaan Orilammen lomakeskukseen. Koska Oulun seudun mhy oli vieraillut samassa paikassa jo kesäkuussa, oli tiedos-sa paikan ominaisuudet. Parasta

oli lämmin ilma, savusauna, ukko-nen, sähkökatkot, ilotulitus, hyvät ruoat, illanvietot ja upea Repove-den laivaretkeily. Lisäksi kävimme viinitilalla, Kirjokiven kartanossa ja Elfingin tornissa. Samoin taide-keskus Salmela tuli tutuksi.

Paikalliset metsät aiheuttivat ihailua. Yhteisesti todettiin, että Suomessa on vielä näkemättö-miä mahtavia alueita. Seuraava-na vuonna tutkitaan jokin toinen alue.

Iin mhy:n toimesta laadittiin kesällä kartta mahdollisista vadelmapai-koista. Kartta laitettiin toimiston ikkunaan. Näytti, että kartalla oli pal-jon kävijöitä. Nyt haluaisimme tietää, oliko kartasta apua ja pitäisikö ensi vuonna tehdä sama ja ehkä laajennettuna vai oliko kartta turha ja mhy:n toimintaan kuulumaton. Ja mitä parannuksia voitaisiin karttaan tehdä. Ajatuksia ja kommentteja halutaan sähköpostilla os. [email protected]

KOKEMUKSIA VADELMAKARTASTA

Energiapuuta toimitetaan Oulun Seudun Lämmölle

Helmikuussa -11 ha hakatut puut haketetaan tulevana talvenaIin Metsänhoitoyhdistys on sopi-nut Oulun Seudun Lämmön kans-sa energiapuun toimittamisesta Iin laitoksiin. Hake kerätään pääasi-assa iiläisten metsistä omalla kor-juupalvelulla tai metsänomistajien

hankkimana. Kasat pyritään kaikki peittämään. Myös pienet erät kel-paavat, kunhan lähistöllä on mui-takin eriä. Kemera-varojen puute aiheuttaa viivästymisiä joissain ta-pauksissa. Joidenkin osalla maksut

viipyvät jopa puoli vuotta. Kan-nattaa soittaa toimistolle ja kysyä ohjeita etukäteen varastoinnista, peittämisestä ym. asioista..

Esa Pakanen ja Aarto Turtinen ovat Iin mhy:n vakiometsureita ja toivottuja tekijöitä taimikonhoitoon. Työjälki on kymmenien vuosien kokemuksella takuulla hyvä. Tänä kesänä he risusavo-toivat n. 150 hehtaaria. Tilauksia otetaan vastaan ensi kesälle. Kustannukset selviävät toimistolla.

HYVÄN METSÄN TEKIJÄT

Ruovedellä risteilyllä.

EA

EA

EA

EA


YLI-IIVorellirannantie 1 91200 Yli-Ii

Mikko Mäkelä0400 285 943

[email protected]

Veli-Hannu Pesämaa044 017 0161

[email protected]

Ensimmäiset viisi kuukautta työstä ovat olleet mielenkiintoisia ja työt ovat lähteneet hyvällä vauhdilla käyntiin. Työtehtäväni metsänhoi-toyhdistyksellä ovat todella moni-puoliset. Tehtäväkentän käsittäessä metsänhoidon, puukaupan, kun-nostusojituksen, metsäsuunnitte-lun, tila-arviot ja metsänomistajan neuvonnan, voi helposti sanoa, että työ ei ole ainakaan yksitoikkoista.

Työ metsänhoitoyhdistykses-sä edellyttää laajaa metsäalan tun-temusta. Koulutuksen metsäalalle olen saanut Rovaniemen ammat-tikorkeakoulusta, josta valmistuin metsätalousinsinööriksi keväällä 2010. Ennen Yli-Iihin tuloa ehdin työskennellä Metsäkeskuksen pal-veluksessa.

Lyhyen Yli-Iissä viettämäni ajan perusteella on suometsien määrä pitäjässä kohtuullisen suuri. Yksi omista vahvuusalueistani on juu-ri suometsienhoito. Yli-Iin met-sänhoitoyhdistys tarjoaa myös suometsienhoitoon varsin katta-vaa palvelua. Kunnostusojitukset ja niiden yhteydessä kulkuyhteyk-sien parantaminen penkkateiden avulla ovat suometsienhoidon pe-ruskivi. Näiden lisäksi ojitusalu-eiden hakkuut, metsänhoitotyöt ja lannoitukset voidaan tehdä yh-dellä kertaa yhden toimijan kaut-ta. Tämä tekee palvelusta sujuvaa ja vaivatonta. Metsänhoitoyhdis-tys huomioi kunnostusojituksis-saan myös vesiensuojelun, jotta ojitukset eivät aiheuttaisi haittaa

SARJA MIEHET sij. nimi teht leimaus yht1 Hökkä Kyösti 98 63 1612 Alatalo Heino 95 58 1533 Mäkelä Eino 90 63 1534 Sassi Eino 91 60 1515 Aalto Jorma 92 58 1506 Jussila Kalevi 94 55 1497 Annala Asko 90 59 1498 Hökkä Alpo 94 54 1489 Mäkelä Markku 91 54 14510 Alatalo Hannu 86 56 14211 Turtinen Hannu 83 59 14212 Aalto Pekka 70 66 13613 Rajanen Kyösti 84 51 13514 Ruonala Ahti 79 56 13515 Ylisiurua Osmo 80 53 13316 Viitala Paavo 83 49 13217 Päkkilä Tapani 73 58 13118 Kyngäs Tuomas 70 59 12919 Aalto Erkki 70 50 12020 Ruonala Pentti 60 55 11521 Matila Pentti 63 48 11122 Mäkelä Janne 69 39 10823 Jaara Hemmi 49 51 10024 Päkkilä Esko 40 45 85

Veli-Hannu PesämaaMetsäSanoma

Yli-Iin metsänhoitoyhdistyksen toimistolla on toukokuun alussa tapahtunut muu-tos metsäisempään. Pitkään Yli-Iissä toimistonhoitajana toiminut Anita Keskikallio siirtyi Iin metsänhoitoyhdistyksen palvelukseen. Anitan tilalle ei uutta toimiston-hoitajaa enää palkattu, vaan tilalle päätettiin palkata uusi metsätoimihenkilö. Yli-Iissä metsänomistajia palvelee nyt toiminnanjohtaja Mikko Mäkelän lisäksi myös toinen metsäasioista vastaava metsätoimihenkilö. Toimistotöiden osittaisen ulkois-tamisen myötä metsässä tapahtuvaan työhön on siis saatu lisää resursseja. Uutena miehenä taloon on astunut tämän jutun kirjoittaja, Pattijoelta kotoisin oleva, Iissä tällä hetkellä asuva Veli-Hannu Pesämaa.

Yli-Iihin uusi metsätoimihenkilö

vesistöille. Muutoinkin toimim-me uusimpien ympäristö- ja met-säsertifiointien mukaisesti. Niin suometsienhoidossa, kuin kaikes-sa muussakin metsään liittyvässä kannattaa ottaa yhteys metsänhoi-toyhdistykseen.

Työhön liittyvistä asioista voin palata vielä itseeni. Sillä oma va-paa aikani näin syksyisin kuluu metsästyksen ja liikunnan parissa. Kesäisin puolestaan pesäpallo ja kalastus ovat tärkeitä harrastuksia. Talvella sitten hiihdellään ja har-

joitellaan tulevaa pesäpallo kautta varten. Toki harrastuksia enem-män aikaa vie perhe-elämä, johon kuuluvat vaimo, kaksi pientä tyt-töä ja koira. Vapaa-ajan ongelmia ei niin sanotusti voi sanoa olevan. Tässä vielä loppuun voisi tode-ta, että vaikka pieniltä paikkakun-nilta palveluita lakkautetaan, on metsänhoitoyhdistys edelleen pai-kallaan myös Yli-Iissä ja valmiina palvelemaan metsänomistajia.

Uusi metsätoimihenkilö kuitupuupinolla.

Yli-Iin metsätaitomestaruuskilpailut 8.9.2011

SARJA NAISET sij. nimi teht leimaus yht1 Hökkä Kaisa 94 62 1563 Alatalo Marjatta 55 57 112 SARJA NUORET sij. nimi teht leimaus yht1 Korkala Krister 79 52 1312 Niemelä Jarkko 72 58 1303 Ruonakangas Aleksi 72 56 1284 Niemelä Elias 50 60 1105 Hekkala Teijo 47 53 1006 Lehtola Petri 55 43 987 Jaakkola Jouko 50 47 978 Kaisto Joona 49 46 959 Raappana Markus 37 49 8610 Raappana Marika 40 45 8511 Sikala Henri 29 55 8412 Raappana Petteri 42 41 8313 Jaara Pekka 33 42 7514 Kyrönniemi Sonja 32 37 6915 Niemelä Erik 25 27 52

Tulokset:

Kesäretkellään Yli-Iiläiset suuntasivat Kainuuseen 11.-13.8. Ku-vassa yhtenä vierailukohteena ollut Kuhmo Oy:n saha.

Kesäretkellä Kainuussa

Taitoradan tekijät, muun muassa Eino Petäjäkangas tauolla.

Nuoren metsän hoidon -kilpailussa

tämän vuoden hankkeiden

kesken arvotaan Husqvarna -raivuri.

Sahan onlahjoittanutOy Shinsova Finland ltd.

OSTAMME KÄPYJÄtulevan talven aikana

Sopivia keruukohteita voi tiedustella mhy:n toimihenkilöiltä

MM

MM

MM

MM


Metsätaloussuunnitelma laadit-tiin vuosille 2011 - 2020 ja se toimi-tetaan myös sähköiseen muotoon, jolloin suunnitelmaa on mahdol-lista päivittää ja pitää jatkossa pa-remmin ajan tasalla. Muhoksen seurakunta omistaa metsää Mu-hoksella n. 400 ha ja Utajärvellä n. 650 ha.

Metsätaloussuunnitelmasta il-menee metsikkötietojen lisäksi metsien hakkuumahdollisuudet ja hoitotyöt sekä metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Lisäk-si suunnitelmaan sisältyy seura-kunnan kiinteistöjen lähimetsien maisemallinen hoito ja puistoalu-eiden erityisvaatimukset huomi-oiva metsien käsittely.

Metsätaloussuunnitelman luo-vutukseen liittyen teimme kirk-koneuvoston jäsenten kanssa

Pertti Moilanen0400 283 301

[email protected]

MUHOSRatatie 41, 91500 Muhos(08) 533 1119

Mhy:n korjaamalla leimikolla

Maanviljelijä Ari Juka kävi yhdis-tyksellämme keväällä kyselemässä kuinka hänen ensiharvennuskoh-teensa voitaisiin hoitaa ja samalla raivata lisää metsää peltomaaksi. Kävin kesän kynnyksellä tarkis-tamassa leimikoksi suunnitellun alueen ja teimme Arin kanssa lei-mikon hoidosta sopimuksen. Lei-mikko on ensiharvennuskohde, johon osaan on mahdollista saa-da kemera-tukea nuoren metsän hoitona. Nuoren metsän hoito-kohde on sen verran järeää puus-toltaan, että leimikosta kannattaa energiapuun lisäksi myöskin kui-tupuu erotella ja välittää se sellu-kattilan uumeniin jalostettavaksi.

Aloitimme toukokuussa Muhoksella metsänhoitoyhdistyksen toimesta tapahtu-van puunkorjuupalvelun lähinnä harvennushakkuukohteiden hoitamiseksi. Kesä-korjuukelpoisia kohteita on riittänyt ja alkuun on mukavasti päästy.

Pertti MoilanenMetsäSanoma

Lisäksi pellon raivauskohteilta on mahdollista korjata pienpuusto energiapuuksi ja näin ollen sekin mahdollistaa puuston hyödyntä-misen. Kohteen hoitaminen ajoittui sopivaan aikaan kesällä, kun raja-naapurin metsässä hoidimme ensi-harvennuksen samanaikaisesti.

Ajelimme syyskuisena sade-päivänä tarkistamaan kesällä aloi-tettua leimikkoa, jota on tarkoitus jatkaa loppuun lähiaikoina. Arin syystyöt maatilalla antoivat satei-sena päivänä sen verran luppoai-kaa, että pienelle tarkistuskäynnille ehdittiin. Pellonraivauskohteelta kerätty energiapuu oli vielä tien-varressa kuivumassa haketusta varten ja muut puut oli ajettu ke-sällä teollisuuden tarpeisiin. Väli-timme leimikosta kuitupuun Lapin

metsämarkkinoiden kautta eri tuo-tantolaitoksiin ja tukki- ja pikku-tukkiaiheet Junnikkalan sahalle Oulaisiin. Energiapuusta meillä on sopimus Kuusakosken kanssa.

Arin mielestä olimme onnistu-neet hyvin hänen leimikossaan ja metsä näytti nyt ihan erilaiselta, kun puilla on tilaa kasvaa. Tuttu urakoitsija oli myös vakuuttanut ja korjuujäljessä ei ollut valittamista. Puhelipa Ari jo siihen malliin, että jatkossakin voisimme jatkaa yh-teistyötä ja hoitaa hänen nuoressa vaiheessa olevia metsiä harventa-en. Hiekkateitä ajellessa oli helppo havaita, että harvennuskohteita on lisää ja ne kaipaavat myös hakkui-ta tulevaisuudessa. Maanviljelijän kiireiseen elämään korjuupalvelul-la on mitä mainion tilaus.

Harvennettua metsää on ilo katsella.

Muhoksen seurakunnalle uusi metsäsuunnitelma

Kirkkoneuvoston jäsenet tutustumassa taimikkoon metsäret-keilypäivänä.

metsäretkeilyn 12.9.2011 ja var-sinainen suunnitelman luovutus tapahtui 19.9.2011.

Metsäretkeilyssä tutustuimme juuri maisemallisesti tärkeiden metsien hoitokohteisiin ja yhdessä suunnittelimme tulevia hoitotoi-menpiteitä. Varsinkin Koortilan toimintakeskuksen alue ihan kir-konkylän läheisyydessä on aika tavalla päässyt pusikoitumaan ja sen hoitotoimenpiteet on tarkoi-tus aloittaa jo tuleva talvena.

Metsätaloussuunnitelma on oiva apuvälinen metsien suunni-telmallisessa hyödyntämisessä ja hoitamisessa. Muhoksen seura-kunnan ja metsänhoitoyhdistyk-sen yhteistyö jatkuu seuraavaksi suunnitelman toteutuksen paris-sa.

Koulutus toteutettiin tiistaina 20.9.2011 ja keskiviikkona 28.9.2011 kahtena erillisenä iltaopiskeluna

Metsätilan omistajanvaihdos -koulutusMetsänhoitoyhdistys Muhos järjesti yhteistyössä elinvoimainen metsätilahankkeen kanssa metsätilan omistajavaihdos-koulutuksen Muhoksella.


Metlan tiloissa. Ensimmäisenä il-tana käsiteltiin metsäomaisuu-den kokonaisvaltaista hallintaa ja maanmittausasioita ja toisessa opiskelurutistuksessa metsätilan sukupolvenvaihdosta ja hallittua

omistajavaihdosta. Koulutukseen sisältyi myös omaa opiskelua Pe-rintömetsä-kirjan muodossa.

Koulutukseen osallistujilla oli myös mahdollisuus tarkempaan maksuttomaan tilakohtaiseen opastukseen tilaisuuksien jälkeen. Paikalla oli 13 henkilöä ja koulut-tajat saivat visaisia kysymyksiä pu-rettavikseen.

Metsätilan omistajanvaihdos -koulutus toteutettiin tiistaina 20.9.2011 ja keskiviikkona 28.9.2011 kahtena erillisenä iltaopiskeluna. Koulutukseen osallistujilla oli myös mahdollisuus tarkempaan maksuttomaan tilakohtaiseen opastukseen tilaisuuksien jälkeen.

Metsänhoitoyhdistys Muhos laati Muhoksen seura-kunnalle uuden metsätaloussuunnitelman.

Metsätaloussuunnitelma on oiva apuvälinen metsien suunnitelmalli-sessa hyödyntämisessä ja hoitami-

sessa.

TULOSSA

PM

PM

PM


Tuomo Törrö0400 184 017

[email protected]

Vanhatie 33, 91600 Utajärvi(08) 542 1280 UTAJÄRVI

METSÄTUHOT UTAJÄRVEN JA MUHOKSEN TURVEMAIDEN OJITUSALUEILLA OSOITTAVAT LAANTUMISEN MERKKEJÄ

Metsätuhot laantumassa

Parin viime vuoden aikana paksuturpeisten ojitusalueiden ja entisten nevojen männiköissä esiintynyttä harsuuntumista ja neulasten ennenaikaisena varisemis-ta koko latvuksen alueella on seurattu Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen toimi-paikan tutkijoiden Mikko Moilasen ja Pekka Pietikäisen käynnistämässä tutkimus-hankkeessa tänä kesänä Utajärvellä Paavo Oilingin metsäpalstalla.

Koealoilta on selvitetty puis-ta tuhon aiheuttajia mikroskoop-pitutkimuksin solutasolla ja aineenvaihduntatasolla sekä pui-den ravinnetaloudessa mm. eri-laisilla hiventerveyslannoituksilla että laboratorioanalyysein.

Irronneiden neulasten kiinnitty-mispinnoilla on todettu soluvauri-oita ja lieviä hivenainepuutoksia, mutta selvää selittävää tekijää tu-hoille ei poikkeuksellisien sääolo-jen lisäksi ole vielä löytynyt.

Kuluneen kesän aikana kuiten-kin lähes kaikkiin harsuuntuneisiin puihin on kasvanut uusia silmu-ja, neulasia ja kasvaimia, joten tu-hoalueiden tilanne on paranemaan päin. Kuitenkin vaurioituneiden puiden on vielä kestettävätulevan talven koitokset ja vasta ensi kesän jälkeen tuhometsäalueiden omista-jat voivat huokaista helpotuksesta mikäli uusia ongelmia ei ilmaan-nu.

Tuomo TörröMetsäSanoma

Teuvo Murtovaara0400 283 023

[email protected]

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Utajärven metsänhoitoyhdistyksen alu-eella v. 2011 Kemera-avustuskelpoisia nuoren metsänhoitoa toteuttaneet metsänomistajat. Kampajassa mukana yhteistyössä Rautia Muhos, Stihl, Utajärven mhy ja Utajärven Osuuspankki.

NUOREN METSÄNHOIDON KILPAILU 2011Metsänhoitoyhdistys Utajärvi järjestää v. 2011 Utajärven kun-nan alueella nuoren metsänhoitoa tehneiden kesken kannus-tekilpailun, jonka pääpalkintona arvotaan raivaussaha.

Lisätietoja metsänhoitoyhdistyksestä:Tuomo Törrö puh. 0400 184107 sekä kotisivuiltamme ja www.mhy.fi/utajärvi

Kevään 2011 tapahtumia UtajärvelläELINVOIMAISEN METSÄTILA ja TOIMIVA METSÄTILA-hanke neuvontatapahtumat järjestettiin iltakoulutuksina. Kiitok-set mukana olleille!

ELINVOIMAISEN METSÄTI-LA-hankkeen kanssa yhteistyössä metsänhoitoyhdistys järjesti han-kevastaava Juha Mäkelän ja met-säneuvoja Arto Taskilan kanssa sukupolven vaihdoksen järjeste-

lyihin ja mahdollisuuksiin kes-kittyneet neuvontatapahtumat iltakoulutuksina 29.3 ja 12.4.2011.

Paikalla oli molemmissa tilai-suuksissa 25 kuulijaa.

Lisätietoa netistä https://sites.google.com/site/tehoaneuvontaan/Profile

Elinvoimaisen metsätila -hankekoulutuksen osallistujia.

Lisätietoa netistä www.metsakeskus.fi/web/fin/metsakeskukset/Pohjois-Pohjanmaa/projektit/Toimiva+mets%C3%A4/etusivu.htm.

TOIMIVA METSÄTILA-hanke jär-jesti yhteistyössä Utajärven metsän-hoitoyhdistyksen kanssa tiistaina 5.4.2011 iltakoulutuksen hankevas-taava Mikko Honkasen johdolla Utajärvellä tilusjärjestelyjen nykyti-

lasta ja yhteismetsien perustamisen kautta tehtävien sukupolvenvaih-dosten mahdollisuuksista sekä yhteismetsän muodostamisen eri vaiheista. Paikalla oli kymmen-kunta asiasta kiinnostunutta.

Toimiva metsätila -hankekoulutuksen osallistujia.

Ensiharvennuskohteella esitellään yleisölle yhdistelmäkoneella tapah-tuvaa harvennusta mhy:n urakoisijan Metsäkorjuu A. ja M. Mustosen Ponsse yhdistelmäharvesterilla.

Tuomo Törrö, [email protected]

MHY UTAJÄRVI järjestää perjantaina 28. lokakuuta hakkuunäytöksen Utajärven Särkijärvellä Puolangan tien varressa

Esittelyjen lomassa tarjotaan nokipannukahvit, tulilla paistellaan makka-raa ja pientä kilpailuakin on luvassa. Tarkempi päivä ilmoitetaan Tervarei-tissä ja kotisivuilla, TERVETULOA!

Kuvassa seurantatutkimusmetsää Utajärveltä. Mittausantureiden koontitiedon perusteella PF taso muuttunut 1,4 PH:sta yli 2 ja ravinnekierto ojituksen jälkeen kiihtynyt. Opaskasvit kurjenpolvi, pihlaja, kerrossammal kielivät männylle reheväksi muuttuneesta kasvualustasta , jossa puutosta boorista, kuparista ja kalkista.

TT

TT

TT

TT


Terveystie 2, 90900 Kiiminkipuh. (08) 816 1036

[email protected]

[email protected]

KIIMINKI

Timo Mikkola0400 560 498

Mirja Polojärvi041 502 6640

Jouni Parkkinen0400 560 389

Kiimingin mhy:n asiakasKeskeisellä paikalla suositulla Isosyötteen vapaa-ajan keskuksessa MHY SYÖTEKIEPPI jäsenistöään varten. Huoneiston välittömäs-sä läheisyydessä ladut, rinteet, kelkkareitit, ravintolat ja retkeilykohteet.

Lisätietoja mhy Kiiminki puh. 08-8161 036

VALINNANVARAA LÖYTYY.SOITA JA VARAA AJOISSA!

Lisäksi päätehtävinä ovat puun-korjuun operatiiviset toimenpiteet,

Rovaniemellä koulutustapahtuma-na tutustuttiin Metlan toimintaan ja tutkijat esittelivät tutkimustu-

Toukokuun kevätpäivälle järjestet-tiin metsäpäivä yhteistyössä 4-H yhdistyksen kanssa metsällisen virkistys ja opetuspäivä Alakylän alakoulun sekä Ylikiimingin ala-koulun oppilaille ja opettajille. Tee-mana oli tutustuminen luontoon, eri puulajeihin ja yleensä metsään.

Metsänhoitoyhdistys Kiimin-ki ja Ylikiiminki sekä naapurioven 4H yhdistys järjestivät metsäpäi-vän yhteishankkeena ohjelmineen.

Kiimingin metsänhoitoyhdistykseen metsäneuvojaksi JOUNI PARKKINENOululainen metsätalousinsinööri Jouni Parkkinen aloittaa yhdistyksessämme työ-tehtäviensä hoidon marraskuun alussa. Päävastuualueenaan Jounilla on suomet-sien hoito, johon kuuluvat kunnostusojitussuunnitelmat, ojalinjojen hakkuut sekä harvennukset, terveyslannoitukset sekä mahdolliset penkkatiet tai metsäautotiet.


energiapuun korjuu, tilakohtai-set metsäsuunnitelmat sekä puun-myyntisuunnitelmien laadinta.

Luonnollisesti Jouni osallistuu myös metsäneuvontaan tilakäyn-

nein sekä muuhun laadittaviin koulutusohjelmiin.

Koulutusta Parkkinen on kas-vattanut alan perustutkinnon jäl-keen metsätalousteknikon opinnot ja työelämän kautta on opiskellut Nikkarialassa Pieksämäellä metsä-talousinsinöörin AMK tutkinnon. Parkkinen siirtyy yhdistyksemme Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuk-sessa, jossa hänen päävastuualu-eenaan ovat olleet ojitushankkeet, tiehankkeet sekä vesiensuojelu- ja luonnonhoitohankkeet.

Lisäksi Jounilla on puolen vuo-den kokemus Siikajokilaakson metsänhoitoyhdistyksessä alue-neuvojan tehtävistä sekä suorittavi-en töiden, kuten taimikonhoitotyöt toteutuksia eri metsänhoitoyhdis-tyksissä. Harrastuksena Parkkisel-la on mm. metsästys ja kalastus, kenneltoiminta ja uuden pestinsä kautta liikunnalliset harrastukset lisääntyvässä määrin.

Metsällinen teemapäivä Alakylän ja Ylikiimingin alakoululaisille Koitelissa

Kohteella oli mm. tehtävärata puu-lajitunnistuksineen, puun pituu-den sekä iän määritystä. Lisäksi oli erilaisia teemarasteja 4H yhdistyk-sen toteuttamana. Paikkana oli täl-lä kertaa Kiimingin Koiteli. Pienet houkuttelevat metsälliset tietois-kut, nuotiolla paistetut makkarat ja vapaa keskustelu metsällisistä asi-oista piristivät kummasti normaa-lista poikkeavaa koulupäivää.

Maisemallisesti Koiteli on sopiva koulutuspaikka muun muassa alakoulun oppilaille

Kiiminkiläiset metsänomistajat Norjan vuonomaisemissa

TM

TM

Elokuussa suuntasi Kiimingin mhy:n jäsenistöä kohti lappia kultakuumeen innoittamana. Perinteinen met-säretki suuntautui tällä kertaa pohjoisen olosuhteisiin.


loksia mm. metsätalouden sovitta-misesta porotalouden ja matkailun välimaastoon. Myös vasta avattu metsämuseo Pilke sai oman osansa Rovaniemen maisemista. Matka jat-kuin kohti Kittilää ja Leviä kylpy-

löiden, mehtäkaraoke esityksineen sekä tietovisioineen. Kilpisjärven maisemista kohti vuonomaise-

Oppitunnilla oltiin hyvinkin kuuliaisia. Vain muutaman oppi-laan myöhästymien oppitunneilta aiheutti jälki- istuntoa.

Ryhmäkuva Tromssan saarelta Norjan vuonomaisemissa.

mia Janin oppitunnein, päämäärä-nä Norjan erityisolosuhteet. Kallis maa, mutta onneksi matkalla oli

yrityssponsoreita, joiden tarjoilut miellyttivät matkalaisiamme. Kii-tokset tästä tukijoillemme.

TM

TM


YLIKIIMINKI

Metsätalontie 16, 93100 Ylikiiminkipuh. (08) 817 7045

Raimo Jokikokko0400 580152

[email protected]

Juhani Heikkinen0400 287 288

[email protected]

Rannikolta tulleena havaitsin heti, että täällä metsät ovat keskimää-rin paljon järeämpiä kuin rannik-kopitäjissä, puut ovat pidempiä ja paksumpia. Syitä tähän voi miettiä

Metsäisiä ajatuksia YlikiimingistäKokemuksiani Ylikiimin-gistä, sen metsistä ja met-sänomistajista.

Reino MoisejeffMetsäSanoma

miksi näin on: maaperä on täällä sisämaassa ravinteikkaampaa kuin rannikon vasta merestä noussut raaka-maa, kasvukausi on pidempi kuin rannikolla, rungot ovat perin-nöllisesti laadukkaampia.

Metsätalouden harjoittamisen kannalta ylikiiminkiläisillä ovat asiat hyvin: lähistöllä on useita pal-jon puuta käyttäviä yrityksiä ja lai-toksia. Puuta käytetään sahoilla, paperi -ja sellutehtailla sekä ener-gialaitoksilla, myöskin yksityista-loudet käyttävät puuta merkittäviä määriä lämmitykseen. Tukki -,kui-tu-, ja energiapuulla on useita eri ostajia, joten puunmyyjillä on mah-dollista ostajien kilpailuttamiseen kysynnän mukaan myös puun hin-noilla. Metsäautotiestö on alueella hyvin kattava ja kohtuullisen hyvä-kuntoinen. Metsälöiden keskikoko on suuri ja palstat ovat hyvämuo-toisia metsätalouden harjoittami-seen. Ammattitaitoisia metsureita, metsäkoneurakoitsijoita ja kulje-tusyrittäjiä on käytettävissä metsi-en hoitoon ja hakkuisiin.

Metsien metsänhoidollinen tila on Ylikiimingissä hyvä, mut-ta ei niin hyvä kuin se voisi olla. Taimikonhoitoa olisi lisättävä ja myös panostettava ensiharvennuk-siin etenkin turvemailla. Taimikon perkauksia ei ole juurikaan tehty. Ojitukset ovat paikoin umpeutu-massa, joten kunnostusojituksia tu-lisi lisätä, ojituksen yhteydessä on aina tehtävä tarvittavat harvennus-hakkuut.

Metsänhoitoyhdistyksen toi-minta on Ylikiimingissä ol-lut pitkäjänteistä ja tuloksellista. Metsänhoitoyhdistyksen laadu-kas korjuupalvelu on lisännyt kil-pailua puun hinnoilla ja korjuun jäljen laadulla. Metsänhoitoyh-distyksen metsureiden työnjälki taimikonhoidossa ja muissa met-sänhoitotöissä on ollut ensiluok-kaista. Metsänomistajat käyttävät kiitettävästi hyödykseen metsän-hoitoyhdistyksen monipuolisia pal-veluksia. Metsänomistajien kanssa on Ylikiimingissä helppo tulla toi-meen.

Kuvassa kirjoittaja, metsätalousinsinööri Reino Moisejeff Iistä, joka toimii Mhy Ylikiimingissä Raimo Jokikokon vuorotteluva-paan ajan.

Elinvoimainen metsätila -hanke ja metsänhoitoyhdistys Ylikiiminki järjestävät metsätilan omistajanvaihdosta, sukupolvenvaihdosta ja yhteisomistustilan omistusjärjestelyä käsittelevän tilaisuuden Yläasteen auditoriossa, Opinkuja 4.

Metsänomistajat!Täsmätietoa metsätilan omistajanvaihdokseen

Ilmoittautuminen 28.10.11. mennessä [email protected] tai puh. 0400-997599 tai metsähoitoyhdistykseen Juhani Heikkinen, 0400-287288

Tilaisuuden jälkeen voi varata aikaa tilakohtaisen jatko-neuvontaan ja oman tilan omistusjärjestelyn suunnitte-luun. Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu.

tiistaina 1.11 klo 17.00 - 21.00tiistaina 8.11 klo 17.00 - 21.00

Yhtenä Ylikiimingin yhdistyksen urakoitsijana on toiminut jo pi-tempään Risto Tuohimaa. Ristol-la on ollut Ylikiimingin käytössä keskimäärin 1,5 motoa vuositasol-la mutta määrä nousee, sillä kak-si Riston motoa tulee hakkaamaan läpi vuoden ja reservissä on tar-peen vaatiessa toiset kaksi motoa, joten yhdistys pystyy turvaamaan entistäkin paremmin metsänomis-tajien puunkorjuutarpeet. Risto itse on ajanut ja ajaa toista motoa, nyt poika Juhani tulee ajamaan tois-ta. Riston toinen poika Rami alkaa rahtaamaan puita läjään tienvar-teen yhdessä setänsä Pertin kans-sa.

Ristohan on aina korostanut

Ylikiimingin, Oulun Seudun, Yli-Iin ja Utajärven toiminnanjohtajat ja osa hallituksen jäsenistä kävi Kuusamon Pölkyn Kuusamon sahalla vierailul-la 15.9.2011. Kohteella isännät esittelivät sahalaitoksen toimintaa ja mutta tärkeämpää oli saada tietoa Pölkyn laitoksien puun käytöstä ja tulevai-suuden näkymistä tukkikauppaan, iloksemme voidaan todeta tehtaiden tarvitsevan raaka-ainetta myös tulevaisuudessa joka osaltaan turvaa alu-eemme tukeille hyvää kysyntää.

Tuohimaan Risto tehostaahyvää työn jälkeä ja onkin syys-tä esittänyt kysymyksen, onko yhdistyksellä riittävästi mie-hiä ennakkoon raivaamaan har-vennusalueita, jotta saadaan maksimaalisen hyvä harvennusjäl-ki isäntien metsiin. Onneksi yhdis-tyksellä on kaksi erittäin tehokasta ja osaavaa metsuria Kari Korhonen ja Veli Marttila, joten voidaan sa-noa, että kaikki harvennuskohteet saadaan raivattua ennakkoon ja lo-pullinen korjuun jälki on siten Ris-ton ja Juhanin harteilla.

Ristohan yritys on pääsääntöi-sesti tehnyt alueellamme harven-nushakkuita ja työstä urakoitsija on saanut erittäin hyvää palautetta metsänomistajilta. Nyt konekalus-

toon kuuluu myös hyvin päätehak-kuisiin soveltuvia koneita, joten kaikenlaiset leimikot onnistuvat tulevaisuudessa. Risto onkin heit-tänyt yhdistykselle haasteen, tä-hän saakka on hakattu runsaasti talvisaikana ojalinjoja ja nyt pitää toiminnanjohtajan lempinimi ”oja-linja Heikkinen” saada muutettua.

Ristollahan on motojen ja kuor-matraktoreiden lisäksi kaivuri, jolla tehdään useisiin talvikohteil-le tien pohjia ja penkkateitä, jotka palvelevat metsänomistajaa myös tulevaisuudessa niin hoito kuin hakkuutöissä. Risto pystyy teke-mään yhdistykselle kokonaisval-taista korjuu - urakointia.

Vierailu Kuusamo Pölökylle

Vierailijoita

TM

JH


Isokatu 70, 90120 Oulu(08) 547 2035

Kirkkotie 4, 90830 Haukipudas(08) 547 2035

Juho Kuukasjärvi0400 124 564

[email protected]

Mikko Harju040 719 7640

[email protected]

Seija Torvela(08) 547 2035, 044 579 6226

[email protected]

OULUNSEUTU

Matkan hinta 120€/hlö, sisältää matkat, majoituksen Sokoshotelli Jyväshovissa, aamupalan, illallisen sekä teatterilipun.

Partiolippukunta Kempeleen Samposet juhlisti uuden käm-pän ja peruskorjatun vanhan kämpän käyttöön ottoa pitämäl-lä vihkiäistilaisuuden syyskuun lopulla. Kämpät sijaitsevat Tyrnävällä Ängesleväjoen varressa.

Mhy Oulun Seutu on avustanut Samposia tarvikehankin-noissa ja kertonut kämppäprojektista muillekin. Kiitettävästi Mhy Oulun Seudun yhteistyökumppanit ovatkin Samposia avustaneet! Nyt kelpaa partiolaisten pitää leiriä ja retkipäi-viä!

Kempeleen partiolaisilla kämppien käyttöönotto- ja korjausjuhlat

AT AT

Majoituimme Orilammen lo-makeskuksen upeissa maa-laisromanttisissa puitteissa. Saimme nauttia savusaunan löylyistä, pulahtaa välillä ui-maan, syödä hyvin, illalla vähän humpata tai istua ho-tellin terassilla ihailemassa kauniita maisemia.

Kävimme vierailulla Maa-ilmanperintökohde Verlassa. Vanha puuhiomo ja pahvi-tehdas (perustettu vuonna 1872) on säilytetty sellaisena, kun ne olivat toiminnan lak-kautushetkellä heinäkuussa 1964. Kaikki tärkeä on jäljellä lähes toimintavalmiina, vain käyttäjät, työväki puuttui ja heihinkin pääsimme tutus-tumaan monin tavoin hyvän oppaan johdolla.

Matka jatkui ja seuraa-va tutustumiskohde oli Ru-dolf Elvingin (1849-1927) rakentama Kirjokiven Kar-tano, jonka ympäristössä on lukuisista eri puulajeista ra-kentunut kaunis puisto.

Mhy Oulun Seudun metsänomistajat tekivät kesäretken Pohjois-kymenlaaksoon Repove-den kansallispuiston maisemiin

Metsänomistajat kesäretkellä

Tyryn viinitilalla saimme kuulla seikkaperäisen esi-tyksen viinin valmistuksen saloista. Maistelimme viine-jä sekä teimme ostoksia ko-tiin viemisiksi mm. erittäin hyvää pontikkasinappia.

Repoveden kansallispuis-toon tutustuimme Kultareit-ti risteilyllä. Risteilyn aikana kauniiden maisemien lisäksi aluksen kippari soitti haita-ria ja laulatti meitä matka-laisia.

Risteilyn lomassa tutu-tuimme Mäntysaaren saa-rihautausmaan kauniiseen pieneen kappeliin.

Koko tämän kesäretken ajan sää suosi, joten tästäkin syystä matka oli täydellisen onnistunut.

Uusia reissuja toivottiin, joten marraskuussa lähde-tään Jyväskylään teatteriin, tästä reissusta erillinen il-moitus tässä lehdessä.

Nähdään silloin.Risteilyn lomassa kävimme tutustumassa Mäntysaa-ren saarihautausmaan kauniiseen pieneen kappeliin.

Kävimme vierailulla Maailmanperintökohde Verlassa. Vanha puuhiomo ja pahvitehdas (perustettu vuonna 1872) on säilytetty sellaisena, kun ne olivat toiminnan lakkautushetkellä heinäkuussa 1964.

ST

ST

TEATTERIRETKI JYVÄSKYLÄÄN 26.-27.11.2011

Lähdemme Jyväskylään katsomaan hienoa teatteriesitystä:

Edith Piafin elämänkerta

Mukaan mahtuu 44 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Soita Seijalle 08-5472035 tai 044-5796226

Anna Taskila040 579 6225

[email protected]

Toukokuinen kevätaamu valkeni kirkkaana ja kau-niina, kun lähdimme koko työporukalla viettämään vir-kistyspäivää. Kohteena oli Ti-mosen yhteismetsän tilukset Viinivaarassa, Pudasjärven ja Utajärven rajamailla. Päivän aikana tutustuimme metsiin ja ihastelimme kauniisti mai-

Virkistyspäivä semoitua soramonttua. Myös upeat lähteet saivat meidät haltioitumaan ja ihmettele-mään luonnon kauneutta. Retken vetäjänä toimi Osmo Paldanius, hän oli suunnitel-lut retkikohteet ja niihin liit-tyvän kilpailun, jossa kaikki kilpailuhenkiset saivat näyt-tää taitonsa. Makkarat ja kahvi maistuivat ja hyvässä seurassa oli hyvä olla!

ST


Puukaupan seuraava siirto

Elokuun puukauppamää-rä oli Pohjois-Suomessa 500 000 m3, mikä vastaa pitkän ajan keskiarvoja. Koko vuo-den tähänastinen ostomäärä on n 14 % viimevuotista pie-nempi. Mitään puukaupan huippuvuotta tästä vuodes-ta ei tule.

Ostotarpeet ovat viime-vuotista pienemmät. Ker-tynyt ostomäärä vastaa kuitenkin vasta n 50 % tämän vuoden arvioidusta puun-tarpeesta, joten ostotarvet-ta on edelleen. Ennen talven tuloa korjattavat leimikot ovat kaikkien ostajien kil-pailun kohteena. Kiinnostus talvikorjuukohteisiin vaih-telee kovasti alueittain ja ostajittain. Kaikki tukin os-tajat eivät vielä ole aloitta-neet talvileimikoiden ostoa, mutta paikoin talviharven-nukset menevät jo puolen-toista vuoden päähän.

Puutavaralajien kesken kysynnässä ei ole suuria ero-ja, mutta heikon turvekesän

Jukka AulaJohtajaMetsänomistajien liitto

Puukaupassa odotetaan tasaista syyssesonkia

vuoksi energiapuun kysyn-tä on normaalia parempaa. Lisäksi koivukuitua ohjau-tuu tavallista enemmän kla-piyrittäjille ja polttoon, mikä tasapainottaa koivukuitu-puun hienoista ylitarjontaa. Polttopuukoivusta makse-taan koviakin hintoja. Metsä-hallitus ilmoittaa pitävänsä koivulla lähes 40 euron tien-varsihintaa ja alv päälle.

herättää kuitupuun vaatima-ton hintakehitys. MTK:n las-kelmien mukaan esimerkiksi Metsäliitto teki ensimmäisel-lä vuosineljänneksellä kui-tupuulla voittoa n 30 euroa kiintokuutiota kohti. Puus-tamaksukyky on kuitenkin valunut tuontipuun hin-toihin. Ulkomailta tuodun puun hinta rajalla on 20 eu-roa korkeampi kuin kotimai-

m3. Vuodentakaisista kuitu-puun hankintahinnoista ol-laan noustu noin kaksi euroa kuutiolta, mutta se on vaati-matonta tuontipuun hinnan nousuun verrattuna.

Puukartelli askarruttaaLaittomaksi todetun puu-kauppakartellin korvaus-kysymykset askarruttavat edelleen myyjiä. Metsäko-nekauppias Reijo Lahtonen on ryhtynyt keräämään puu-kauppakartellista kärsineitä metsänomistajia mahdolli-seen korvausoikeudenkäyn-tiin. Lahtosen kokouskierros elokuun lopulla keräsi Poh-jois-Suomessa vajaat 200 kuulijaa. Korvauskysymyk-siin ei Lahtosen kierroksel-ta tullut uusia vastauksia. Perusongelma on edelleen se, että tehotonkin kartelli on kilpailulakien vastainen. Vaikka metsänomistajien kärsimä vahinko on ilmei-nen, on se silti pystyttävä osoittamaan. Lahtosella lie-nee tuhatkunta karvauksen hakijaa, mutta ryhmäkanne ei ole metsänomistajille elin-keinonharjoittajana mahdol-linen. Oikeus voi halutessaan niputtaa samantapaisia kor-vausvaatimuksia, mutta jokainen käsitellään periaat-teessa omana kanteenaan. Yksityisten metsänomista-jien on Metsähallitukseen verrattuna juridisesti haas-

tavampaa osoittaa kartelli-hintojen aiheuttama tarkka kauppakohtainen vahingon määrä. Ongelma juontaa siitä, että on hyvin erilaisia puukauppoja. Osa on kil-pailuttanut ja osa on tehnyt suoralla kaupalla. Oikeus-turvavakuutus korvaa kyllä omat oikeudenkäyntikulut, mutta eivät vastapuolen ku-luja, jos juttu hävitään. Kulu-riskiä lisää oikeusprosessien raskaus. Mm asfalttikartellin kanteita on nostettu jo vuon-na 2008, eikä varsinaisiin oikeudenkäynteihin ja kor-vauskysymyksiin ole vielä-kään päästy.

Metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:ta on syytetty ham-paattomuudesta. Oikeuden-käynneissä eivät kuitenkaan mielipiteet riitä, emmekä halua järjestöpoliittisin ta-voittein yllyttää jäseniä oi-keudenkäynteihin joiden kestoa ja kustannuksia emme tiedä. Silti - jos joku jäsen ha-luaa panna asiansa vireil-le, metsänhoitoyhdistykset, MTK ja metsänomistajien Liitto antavat neuvontaa ja avustavat korvauslaskelmis-sa.

Kuitupuun hinnoissakin on erojaMyös puunmyyjiltä vaadi-taan pelisilmää. Puukauppa-kartellin tapaista takanapäin sopimista tuskin enää teh-

dään samassa muodossa. Kartellin sijaan ostajat pyr-kivät kanta-asiakassopimuk-siin. Kuitupuun hinta pysyy hallinnassa, kun myyjä neu-vottelee hinnasta vain yhden ostajan kanssa. Ostomies tie-tää pelivaransa ja rajansa. Kun suurin osa ostohenki-löstöä on myös fiksua ja asi-allista väkeä, syntyy kauppa ilman ”turhaa viivyttelyä”.

Jos tämä kaupatapa yleis-tyy ja vertaillaan vain muu-taman kymmenen sentin bonuksia, voimme unoh-taa metsätalouden kannatta-vuuden parantamisen.

Kartellituomioiden jäl-keen moni harmistunut os-tajauskollinen myyjä on pyytänyt tarjouksia myös muilta ja yllättynytkin. Pe-rinteisesti tukin hinnoissa ja mitoissa on eroja, mutta myös kuitupuussakin on rat-kaisevia eroja ostajien kes-ken. Moni on yllättynyt saadessaan tukin ostajilta korkeampia kuitupuutarjo-uksia kuin perinteisiltä suu-rimmilta ostajilta.

Loppukesän ja alkusyksyn puukauppa on sujunut normaalisti vaikka Euroopan ja koko maailman taloutta leimaa epävarmuus. Epävar-muus on heijastunut myös puunostajiin ja puuta, varsinkaan tukkia ei osteta ” varastoon”. Se merkitsee myös sitä, että puuta kysytään tasaisemmin pitkin syksyä ja talvea.

Polttopuukoivusta maksetaan koviakin hintoja. Metsähallitus il-

moittaa pitävänsä koivulla lähes 40 euron tienvarsihintaa ja alv päälle.”

IIYLI-II

KIIMINKI

OULUN SEUTU YLIKIIMINKI

UTAJÄRVIMUHOS

KANTOHINNAT 1.8.2011-26.9.2011

Puun hinta parempi kuin vuosi sittenPuun hinta on hieman pa-rempi kuin vuosi sitten. Metsänomistajat ovat tyy-tymättömiä kuitupuun hin-taan

Hinnat ovat vakiintuneet alkukesästä muodostuneel-le hieman viimevuotista pa-remmalle tasolle. Ihmetystä

nen hankintahinta.Suomi on jäänyt jälkeen

myös Pohjoismaisista puun hinnoista. Ruotsin ja Nor-jan metsänomistajille kuitu-puun tienvarsihinnat ovat 32 – 40 euron tasolla.

Hankintapuun hin-ta on kehittynyt vuodes-sa myönteisesti. Kotimaassa kuitupuusta maksetaan han-kintakaupalla noin 31- 35 €/

ENSIHARVENNUS TOINENHARVENNUS PÄÄTEHAKKUU Alin Korkein Alin Korkein Alin KorkeinMäntytukki 39 52 43 55,6 50 60,8Kuusitukki 39 52 40 55,6 50 60,8Mäntykuitu 10,6 16 14 21 16 24,3Kuusikuitu 10,6 16 14 21 16 24,3Koivukuitu 10,6 15,4 14 21 16 24,3Mäntyparru / pikkutukki 20 29 20 29 23 33Kuusiparru / pikkutukki 20 29 20 29 23 33Karsittu energiaranka havu 7 7 Karsittu energiaranka koivu 7 7 Energiapuu karsimaton 5 9 4 5 HANKINTAHINNAT Alin Korkein Mäntytukki 63 69 Kuusitukki 63 69 Mäntykuitu 28 35 Kuusikuitu 28 35 Koivukuitu 27 35 Mäntyparru 40 45 Kuusiparru 40 45 Karsittu energiaranka havu 18 23 Karsittu energiaranka koivu 18 23 Energiapuu karsimaton 18 23


Puumarkkinat/Puukaupan seuraava siirto

Pikainen haastattelukierros alueemme sahapuunostajilta siitä, mi-ten sahatavarakauppaan vaikuttavat tämän hetkinen markkinati-lanne. Arvio tulevasta/menossa olevasta puumarkkinavuodesta, sekä mitä muuta ajankohtaista, mitkä askarruttavat sahateollisuu-den parissa.

MITÄ KUULUU SAHATEOLLISUUS ?

Shinshowa

Energiapuulla on kysyntää

Talousnäkymien epä-varmuus näkyy nopeas-ti erityisesti rakentamisessa, rakentamispäätösten teko on varovaista ja jo tehtyjä pää-töksiä lykätään. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin seis, vaan tavaraa saadaan me-nemään, kunhan vain hin-nat sovitellaan kohdalleen. Kustannustehokkuus ja raa-ka-aineen käytön optimointi kannolta, tuotannon kautta, asiakkaan pihaan korostuvat jälleen kerran. Asiakaslähtöi-sellä sahapuun katkonnalla voidaan parantaa käyttösuh-detta ja vähentää hukkaa tuotantoprosessissa. Käytän-nössä tämä tarkoittaa myös

Puukauppa oli alkuvuodesta lähes ennätyksellisen hiljaista, mutta kesään tultaessa tarjonta alkoi pikkuhiljaa viriämään ja nyt ollaan jo lähes normaalivauhdissa. Kysyntää on kaikille puutavaralajeille. Ta-loustilanne maailmalla ja erityisesti EU-maissa vaikuttaa tätä kirjoit-taessa huolestuttavalta ja taantumastakin jo keskustellaan. Selvältä tosiaankin alkaa näyttää, että mitään huippusuhdannetta kohti ei tällä haavaa olla menossa.

Tarkasti talteen

sitä, että sahauskelpoinen puu on otettava tarkkaan talteen kaikissa hakkuukoh-teissa. Metsänomistajakin hyötyy tästä.

Pohjois-Suomessa järeän sahapuun saatavuus tuntuu heikkenevän vuosi vuodel-ta joten pienpuun hyödyn-tämisen merkitys korostuu entisestään. Pölkky Oy:n kolmesta sahalaitoksesta kaksi, Taivalkosken Ulean saha ja Kitkawood Kuusa-mossa, ovat erikoistuneet nimenomaan pienpuun sa-haukseen. Vain Pölkky Oy:n saha Kuusamossa sahaa hie-man järeämpää tukkia. Poh-jois-Suomessa, jo olemassa

oleva, sahauskapasiteetti ylittää reilusti vuosittaisen raaka-ainetarjonnan. Kas-vua ja arvonlisäystä on haet-tava muualta kuin määrien kautta. Pölkky Oy:llä onkin nyt käynnissä yhtiön histo-rian suurin yksittäinen in-vestointi; liimapalkkitehdas Kuusamoon valmistuu vuo-den vaihteeseen mennessä. Investoinnin arvo on n. 9 000 000 €.

Tänä vuonna Pölkky Oy:n sahojen tuotanto tu-lee jäämään hieman jälkeen budjetoidusta ja syynä ovat keväiset vaikeudet raaka-ai-neen saannissa. Tuotannot on kuitenkin pystytty pitä-

mään käynnissä ja lomau-tuksilta on vältytty. Viime viikon uutinen kertoi Lapis-sa sijaitsevan uudehkon sa-halaitoksen lomautuksista ja syynä vaikeuksiin on ni-menomaan ongelmat raaka-aineen saannissa. Haasteet ovat meilläkin kovat, mutta eiköhän tästäkin selvitä. Tu-loksen tekeminen on tässä

markkinatilanteessa ja näil-lä kustannuksilla vaikea yh-tälö niin meillä kuin koko suomalaisella sahateollisuu-dellakin.

Puukauppatilanteessa metsänomistajalla kannattaa miettiä tarkkaan sitä, miten leimikosta saatava puu kat-kotaan eri puutavaralajeihin. Tili maksetaan mittaustodis-

tuksen mukaan, ei kauppa-kirjan arvion mukaan.

Puukauppaterveisin

Hannu VirranniemitoimitusjohtajaPölkky Metsä Oy

Meillä näyttäisi tällä hetkellä pystyostorintamalla olevan tilanne kohtuullisen hyväl-lä tasolla Oy Shinshowa Fin-land Ltd:stä Juha Raappana.

Varantoa on hankittu tu-levalle talvelle ja kuluval-

le syksylle riittävästi. Jonkin verran vielä voidaan täs-mäostaa lähinnä kuusivoit-toisia avohakkuita vielä talveen, kunhan kiihdytäm-me oman korjuukaluston toimintaa. Hintatasosta voi-

daan sanoa, että huiput ollaan varmasti nähty tois-taiseksi. Maailmantalou-den epävarmuustekijät ovat näin ollen antaneet oman epävarmuuskertoimen tän-ne meidän kotoiseen metsä-

maailmaamme. Tarjouksia teemme kuitenkin toistaisek-si kuitenkin ihan normaalisti päätehakkuuleimikoista us-koen taantumankin , jos se tulee uudelleen joskus lop-puvan, päättää Raappana.

JunnikkalaKotimaan rakentaminen on edelleen hyvässä vauhdissa ja jatkunee myös ensi vuon-na. Viennissä hintatasot ei

vastaa tavoitteita, mutta ta-varaa menee kohtuudel-la markkinoille. Junnikkala sahaa normaalivuoroilla ja

puun tarve on korkealla ta-solla. Ostamme sahapuu-ta kaikilla kauppamuodoilla päivän hintaan. Myös talvi-

leimikoita sopii korjuuohjel-maan. Heikki Pietikäinen

MetsäpäällikköJunnikala Oy

Kuusankoski Oy:n Asiak-kuuspäällikkö Timo Vanha-la kertoo, että energiapuuta ostetaan näillä näkymin ra-joituksetta koko syksy.

- Meille on tullut uusia toi-mituskohteita ja ensi talven toimitusmäärät kolminkertais-tuvat edelliseen talveen ver-rattuna, joten puuta tarvitaan

paljon. Nyt käymme kauppaa kevään hintatasolla ja tulevan talven hintatason määrää tur-peen saatavuus, Timo Vanha-la jatkaa. Pohjois-Pohjanmaan

Metsämarkkinoiden Toimitus-johtaja Heikki Ala-aho kertoo energiapuulla olevan hyvän menekin myös ensi talvena. - Turvetta ei ole saatu noste-

tuksi tarpeeksi, joten puuta poltetaan ensi talvena entistä enemmän, kertoo Toimitus-johtaja Ala-aho. Myös metsä-markkinoiden hintataso on

sama kuin alkuvuonna, tur-peen saatavuus ja tuki eurojen muutokset määrää, millä hin-nalla talven energiapuukaup-paa käydään.


Juha RaappanaOy Shinsowa Finland Ltd

PölkkyTM


huhtikuu – toukokuun vaihteessa

Kauppaa tehdessään met-sänomistajan tärkein tehtävä on hinnan lisäksi tarkistaa tukin mittatiedot ja sen lisäk-si tulisi vertailla aiempien leimikoiden korjuussa to-teutuneita tukkiprosentteja. Aiempien leimikoiden tieto-ja metsänomistajilla ei juuri ole, joten ainoa tietolähde on yhdistyksen keräämä tieto, aineisto saadaan yhdistyksi-

Tukin talteenotossa merkittäviä erojaYhdistyksen toimihenkilöt ovat seuranneet viime aikoina huoles-tuneina leimikoiden tukin talteenottoa. Metsänomistajan kannalta leimikoista lähtevä kuitupuu on epätoivotuin puutavaralaji, kolme kertaa kalliimpi on tukki ja noin puolitoista kertaa kalliimpi on pikku-tukki / parru. Nämä jälkimmäiset ovat isännän pörssin kannalta mie-luisempia vaihtoehtoja. Kuitenkin alueemme yhtiöt kaipaavat kuitua ei juurikaan tukkia, sillä sahauspisteet ovat yhtiöillä lähes tyystin ka-donneet. Ei ihme, että leimikoiden korjuujäljissä on ”eturistiriita”.

Juhani HeikkinenMetsäSanoma

en valvomista toteutuneista valtakirjakaupoista.

Esiin on tullut tapauksia, että tukkipinot ovat melkein pelkästään tasamittaista (43 dm, kuten vieressä kuvassa), on selvää, että tällöin tukkia siirtyy pikkutukkiin ja kui-tuun. Tällaisissa tapauksissa useasti tukkisaanto on tois-takymmentä prosenttia vä-hemmän kuin tarkalla tukin talteenotolla. Mitä tällainen reilut 10 % merkitsee rahas-sa? Se tekee noin 500 euroa

hehtaarilta eli noin 120 met-säkahvipakettia ja lippiksen päälle. Kuutiota kohden täl-lainen ero merkitsee reilut 3 euroa kiintokuutiolta. Met-sänomistajien kannalta on myös hälyttävä tieto tullut sahojen suunnalta, yhtiöiden toimittamissa toimitustu-keissa ei ole lainkaan raakke-ja. Tämähän suomenkielellä merkitsee, että tukkia ei ole yritettykään ottaa tarkoin talteen vaan kaikki rajata-paukset on pantu kuituun, terve raakkiprosentti on 4 – 5 %. Mistä yhtiöiden toimit-tamat toimituspuut oikein tulevat, tietenkin yhtiöiden korjaamista pystykaupoista yksityismetsistä.

Kerätyissä aineistossa on tullut esiin, että esim. 0,300 - 0,400 m3 runkokokoisessa tukkileimikossa sahat ja yh-distykset pääsevät korjuussa noin 82 - 83 % tukkiosuuteen ja selvästi yli 90 % sahapuu-osuuteen. Samalla kokoluo-kalla yhtiöiden tukkiosuus on alle 70 % ja vasta 0,500 - 0,600 m3 runkokokoisissa leimikoissa yhtiöt pääsevät lähelle 80 % tukkiosuutta.

Tukkiosuuksien ero ei ole ai-noa merkittävä ero, sillä sa-hat ja yhdistykset ottavat talteen tarkasti myös pikku-tukit /parrut. Isoille kuidut-taville yhtiöillehän tämä on parasta raaka-ainetta, joten ne eivät mielellään ota tar-kasti erilleen pikkutukke-ja / parruja. Parhaimmissa harvennusleimikoissa sahat saavat kuitupuuerästä saha-uksen puolelle 60 % ja kun hinta ero on 1,5-kertainen, voitaneen saannolla olevan huomattava merkitys.

Miten tekomies vaikuttaa tukin talteenottoon?Saman yhtiön eri tekomie-hillä on myös suuri merkitys niin kuin kaikissa muissakin asioissa. Toinen osaa teh-dä oikein ja uskaltaa tehdä ns. rajatapauksen tukin puo-lelle, toinen sitten taas ei. Metsänomistajan kannattaa seurata korjuun aikana nou-datetaanko tehtyjä sopimuk-sia. On tullut usein esiin, että yhtiöiden korjuuvastaavat

laittavat koneiden aptiohjel-mia sopimusten vastaisik-si elikkä tiettyjen mittojen tekoa rajoitetaan vaikka sopimuksessa ei ole niin so-vittukaan. Jos epäilee, että kaikkia sopimusmittoja ei ole käytetty, voi pyytää ko-nemieheltä pismalistan, josta näkee onko kaikkia sovittuja mittoja käytetty.

Ongelma leimikoiden korjuiden vertailussa on se, ettei leimikkoa voida korja-ta useampaan kertaan vaan se voidaan korjata ainoas-taan kerran, olipa kauppa-kumppani sitten oikea tai väärä. Leimikoiden kilpai-luttaminen metsänhoitoyh-distyksessä on paras tae metsänomistajalle, että leimi-kosta saa parhaan mahdolli-sen taloudellisen hyödyn.

Mitä tällainen reilut 10 % mer-kitsee rahassa? Se tekee noin 500 euroa hehtaarilta eli noin 120 met-säkahvipakettia ja lippiksen päälle.”

MOTTI-Metsä Sanoma tutkiiESIMERKKI LEIMIKKO 1

Mhy Oulun Seutu teki korjuupalvelulla avohakkuu leimikon kesäkuun alussa. Leimikon pinta-ala oli 0,8 ha. Sopimus tehtiin joulukuussa 2010 ja toteutettiin toukokuussa 2011. Puukaupalle tuli 25 % veroetu. Avohakkuulta kertyi puuta 155 m3 hehtaarilta. Ajomat-kaa alle 200 m.

Kantohinta Veroetu Todellinen Kertymä % kantohintaMäntytukki 57€ 3,99 60,99 64 %Mäntypikkutukki 25€ 1,75 26,75 6,7 %Mäntykuitu 19€ 1,33 20,33 20,4 %

Kuusitukki 55€ 3,85 58,85 4,4 %Kuusipikkutukki 25€ 1,75 26,75 1 %Kuusikuitu 19€ 1,33 20,33 2,7 %

ESIMERKKI LEIMIKKO 2

Toinen korjuupalvelu leimikko korjattiin kesäkuun alussa. Leimikon koko oli 8,1ha. Kohteel-la ei ollut muuta kuin nuoren- ja varttuneenmetsän harvennusta. Keskimääräinen poistu-ma 94 m3 hehtaarilta. Ajomatkaa alle 250 m. Puustossa oli runsaasti laatuvikoja.

Kantohinta Veroetu Todellinen Kertymä % kantohintaMäntytukki 49€ 3,43 52,43 8 %Mäntypikkutukki 26€ 1,82 27,82 2 %Mäntykuitu 17€ 1,19 18,19 50 %

Kuusipikkutukki 25€ 1,75 26,75 1 %Kuusikuitu 17€ 1,19 18,19 4 %

Koivukuitu 16€ 1,12 17,12 6 %Energiapuu 4€ 0,28 4,28 29 %

Kemera-kelpoiselle kuviolle tulee energiapuulle 7€ lisää. jolloin hinta nousee 11,28€ / m3

Puunkorjuu

Kuitupuukasassa osa tukkeja sekä pikkutukkeja.

Seurakuntayhtymän keväällä tehdyssä tukkikasassa lähes pelkästään 43 dm puita.

JH

JH


Jatkuvan kasvatuksen malli;

Metsänhoito

Taustat: Maaseudun tulevaisuus julkaisi kuvine artikkelin haapajärvisestä metsänomis-tajasta otsikolla ”Tukin hak-kaaja karttaa aukkoja”

Artikkelissa metsänomis-taja kehuu lopputulosta ja saamastaan puukauppatu-losta. Lisäksi toteaa säästä-vänsä uudistamiskulut ja enteilee pääsevänsä hak-kuuttamaan samalle alueelle jo kymmenen vuoden kulut-tua.

Samaisessa artikkelissa leimikon Innofor Oy:n suun-nittelijan Juhani Saarikosken mukaan alueelle tehtiin ylä-harvennus, joka oli hänen mielestään loistava ratkaisu. Puusto oli hänen mielestään vielä hyvässä kasvussa.

Maaseudun tulevaisuus artikloi joulukuussa haapajärvisen metsänomistajan metsässä ta-pahtuvaa puunkorjuutyötä. Vaihtoehtoisen metsänhoitosuunnitelman metsänomistajalle teki Innofor Finland OY. Metsänomistaja oli omine lausuntoine tyytyväinen lopputulokseen. MetsäSanoma päätoimittaja päätti tutkia asiaa, taustoja ja tutustui kohteeseen, josta oli jul-kaistu myös toisenlaisia yleisönosastokirjoituksia mm. Maaseudun tulevaisuus-lehdessä.


Ja lisää oli tulossaMST (7.1-11) yleisönosasto-palstalla kirjoitti ”metsien mies” aiheesta kriittisem-män version aiheesta otsi-kolla ” Onko harsintahakkuu hyväksyttävää ?”

Kirjoittaja kritisoi kuvan perusteella kuvan kelpaavan jopa oppikirjoihin pilalle ha-katusta metsästä. Kuvan pe-rusteella nämä kehityksen perusedellytykset ovat to-della huonot. - Onko kuvan kaltainen vähäinen jätepuus-to lain vaatimukset täyttävä kasvatuskelpoinen metsä? päättää kirjoittaja.

Taustaa edelleenLehtiartikkeli yleisönosastol-la MST, kirjoittajana Juhani Saarikoski: ” Yläharvennus ei ole harsintaa.” ”Metsi-en mies” joka jostain syystä

ei halua esiintyä omalla ni-mellään, kyseli onko harsin-tahakkuu hyväksyttävää?( Mt 7.1) Hän viittaa MT: n 29.12. haastattelemaan met-sänomistajaan, joka oli tyytyväinen tekemäänsä ylä-harvennukseen. ”Metsien miehen” mielestä oli tehty uuden ajan yläharvennuk-sen sijaan vanhan ajan har-sintaa.

Edellisessä kasvamaan jä-tetään kuitenkin vain paras nuori puusto, metsäkoneen-kuljettaja on koulutettu teh-tävään ja metsän luontaista uudistamista edistetään mo-nin tavoin.

Jutussa oli sekoittunut puuston optimaalinen poh-ja-pinta-ala taimettumisen osalta ja se mitä metsään on todellisuudessa jäänyt.

Innoforin hakkuut täyt-tävät metsälain vaatimukset

kaikilta osin.MT:n jutussa jäljelle jä-

tetty puusto oli kuvattu te-hokeinona alhaalta päin, mikä sai ”metsien miehen” epäilemään niiden kuntoa. Oheinen normaalikulmasta otettu kuva samalta paikalta vastannee hänen kysymyk-seensä.

Harsintaa vai järkevää metsänhoitoa

TM

Vanhojen kuusikoiden harvennusta tai jopa harsintahakkuuta on harrastettu muiden yhtiöiden toimesta myös Kiimingissä.

Ja näistä lähtökohdista liikkeelle tutustumaan kohteisiinKyseinen kohde oli pääosin kuusivaltais-ta uudistuskypsää metsää. Hakkuuna oli tehty voimakas harvennushakkuu, jolloin lisä- ja päävaltapuita oli poistettu hieman enemmän. Myös alikasvosta oli harventa-malla poistettu. Pohjapinta-alaksi saimme 15 pohjapinta-alayksikköä, jonka mukaan harvennus oli tehty harvennusohjeistuk-sen alarajalle.

Varsinaista jatkuvan kas-vattamisen mallia en toden-nut, sillä puusto oli pääosin vanhaa ja kerroksellisuus puuttui varsinkin alikas-vos- ja nuorempien puiden kohdalta. Suomennettuna kyseessä oli vain tavalli-nen voimakkaampi vanhan jo uudistamiskypsän iässä olevan metsän harvennus.

Lisäselvityksenä sain tietää, että leimikon suun-nittelija Innofor ei ole kor-juutyön toteuttaja, vaan sen on suorittanut pystykaupal-la Hasa yhtymä omine kor-juukoneineen. Hakkuusta vastaa siis hakkuuoikeu-den haltia eli puun ostaja. Harvennusvoimakkuus ei siis aiheuta epäilystä met-sälain rikkomisesta.

Ainoastaan moraalise-na hyvän metsänhoidon ammattilaisena voisin ky-

seenalaistaa, onko järkevää harventaa tämän ikäistä metsää ja myydä puut har-vennushinnoin. Mutta met-sänomistaja on kuningas, hän päättää lopullisen toi-mintatavan. Metsänomista-jalla oli ilmeisen suuri tarve välttää uudistamishakkuut mm. riistanhoidollisista syistä.

Vastuu metsänhoidon- ja taloudellisen metsätalo-uden neuvonnasta jääkin sitten meille metsäammat-tilaisille. Siinä pakassa sitä vasta kuhinaakin riittää.

Ehkä varsinaisen ongel-matilanteen luo kyseisen metsän seuraava käsitteli-jä tai suunnittelija. Eli mikä hakkuu seuraavaksi tulee kysymykseen, ettei met-sälakia rikota? Onko enää harvennusmahdollisuutta? Aika näyttää.

Toinen kohde samalla paikkakunnallaHakkuun suorittajana pystykaupalla Jun-nikkala Oy, suunnittelijana Innofor Oy. Metsä on hieman nuorempaa kuusikkoa, iältään uudistuskypsää, pääosin varttunut-ta kasvatusmetsää.

Pohjapinta-alayksikköä oli jäänyt enemmän, samoin runkoluku jäävällä puus-tolla suurempi kuin edel-lisessä. Ei edelleenkään varsinainen jatkuvan kas-vatuksen mallikohde, vaan hieman normaalia voi-makkaampi harvennus. Leimikon toteutus pysty-kauppana Junnikkala OY:n metsäosasto.

Epäilen taimettumisen siltikään lähtevän käyntiin harvennuksesta huolimat-ta. Harvennus kohteena oli jopa suositeltavaakin, kuin

että suora uudistamishak-kuu tai lepo.

Jos metsänomistajaa on kohdetta ajatellen markki-noitu jatkuvan kasvatuksen kohteena, on neuvoja mie-lestäni erehtynyt tai vaih-toehtoisesti erehdyttänyt metsänomistajaa termeil-lään. Metsäneuvojana minäkin olisin tuonut har-vennusvaihtoehdon esille, samoin olisi toiminut var-maan moni muukin metsä-ammattilainen. Hyvä näin. Lopputulos oli mielestäni OK.


Olet Innofor Finland Oy:n johtava metsäneuvoja. Mikä on työtehtäväsi?

- Työtehtävinä on lähin- nä markkinointia, metsäpal-veluiden myyntiä, asiakas-kartoitusta, suunnittelua, puukauppaa, metsokartoitus- ta jne. Toimialueena n. sadan kilometrin säteellä Kärsämä-eltä mitattuna. Muun mu-assa Oulainen, Haapajärvi, Siikalatva, Pyhäjärvi jne.

Olet suunnitellut Haa-pajärvellä leimikon, josta oli kirjoitus MST-lehdes-sä. Kehuit yläharvennukse-na suoritettavaa leimikkoa loistavaksi. Miksi?

- Metsänomistajan aikai-semmassa suunnitelmassa

Piinapenkissä Mutta annetaanpa puheenvuoro näiden kahden leimikon suunnittelijalle, Juhani Saarikoskelle

Juhani Saarikoski, Innofor Oyesitettiin avohakkuuta. met-sänomistaja ei halunnut toimia näin, joten esitin voi-makasta harvennusta. Toi-nen vaihtoehto olisi lepo. Metsänomistaja on metsäs-tys- ja erähenkinen, eikä halunnut tilalleen niin voima- kasta toimenpidettä. Koh-teella oli myös ensiharvennuskohteita, mutta puu- markkinatilanteesta johtuen, niiden aika on myöhemmin.

Sait kritiikkiä samaises-sa lehdessä, jossa kirjoit-taja oli kuvien perusteella tyrmännyt toiminnan har-sintahakkuuksi. Ainakin itselläni heräsi epäilys sii-tä, olivatko kuvat kyseisel-tä kohteelta? (toimittajana

Jouko Rönkkö/kuvaaja Pek-ka Fali MST). Selvitin asi-an MST toimittajalta ja sen mukaan varsinaisen jutun kuvat ovat kohteelta kuvat-tuna. Vastinekirjoituksen kuva ei välttämättä ollut kohteelta kuvattuna. Ku-vaaja/arkisto ilmoitus puut-tui kuvasta. Varsinaisen työmaan yläharvennuskoh-de oli kuvattuna MST leh-den etusivulla.

Kieltämättä metsäam-mattilaisen silmään ottaa mäntyjen heikot latvuk-set. Mutta eniten minua ihmetyttää kuva ja kuva-uspaikka, kun suurin osa leimikkoa oli pelkkää kuu-sikkoa. Mikä on mielipitee-

si edelleen asiasta?- Olen tuonut kantani vas-

tinekirjoituksessani. Pysyn kannanotossani. Kuvauskul-ma hämää lukijaa.

Sinulla on myös metsän-hoitoyhdistystaustaa Kär- sämäen metsänhoitoyhdis-tyksestä. Etkö ole omak-sunut opiskeluaikanasi ja työkokemuksesi kautta sitä, mikä on järkevää met-sänhoitoa?

- Olen mielestäni omaksu-nut asiantuntemukseni asi-oissa. Se, mitä nyt tehdään, on järkevää.

Olet omistanut metsää välillisesti ja välittömästi. Harrastatko niissä uudis-tamishakkuita vai pelkkiä harvennuksia?

- Olen ostanut metsäti-loja ennen aikaa Innofor. Silloin menetelmilläni oli te-

hometsätalouden leima. Nyt hieman harmittaa, koska uu-distushakkuita tuli tehtyä liikaakin. Osalla hakkuista olisi voinut toimia toisinkin, muunlaisilla menetelmillä. Olen myös saanut kritiikkiä aikaisemmista omista työta-voistani.

Onko sinulla omista-missasi tai aikaisemmin omistamissasi metsissä met-sänviljelyrästejä tai puuttei-ta uudistamistöissä?

- Ei ole. Kaikki uudista-mistyöt on tehty.

Mikä on visiosi, kauan-ko Innofor toimii yhtiönä suomalaisissa metsissä? Eli löytyykö toiminnalle nap-pulaa?

- Tietenkin vaikeaa arvi-oida yrityksen toiminnallisia tuloslukuja. Mutta viime pa-laverissä puhalsi tekemisen

intoa ja tämän mukaan toi-minta on vakaalla pohjalla. Työsarkaa riittää.

Mitä Innofor markki-noi seuraavaksi, kun jatku-van kasvatuksen malli tai yläharvennus laantuu tie-dotusvälineissä ja metsän-omistajien keskuudessa?

- Keskitymme kaikkiin toi- mintatapoihin, niin harven-nuksiin kuin uudistamis-hakkuisiin. Mikäli jatkuvan kasvatuksen harvennusmal-li menee liian harvaksi tai ei tyydytä metsänomistajaa, voi kohteelle suorittaa pää-tehakkuut ja hoitaa uudista-misvelvoitteet.

Kiitoksia Juhani Saa-rikoski haastattelusta ja menestyksellistä työtä met-sänhoidon parissa.

Kommentti

Saarikosken harvennusmetsien käsittelyn jäljiltä löytyy myös vastapainoksi muok-kaamattomia uudistamisaloja siemenpuuhakkuuna tehtynä rämemännikössä.

Samoin löytyi kohde, jossa muutamalla koivu- ja haapapuskalla pyritään luon-taisesti ilman muokkausta uudistaa hakkuualue. Vajaatuottoisuus on taattu ja kestää kauan. Nämä kohteet täytynee tulkita uudistamisrästiksi, ainakin meidän metsäammattilaisten silmin?

Kyllä nuoremmasta polvesta löytyy taatusti taloudellisesti ajattelevia, jotka ne uudistamistyöt viimekädessä tekee ja maksaa.”

Jos uudistaminen ja uudista-mistyöt eivät sanottavammin miellytä, kannattaisi metsien käsittely tehdä hieman hellä-varaisemmin ja pienellä har-vennuspoistumalla. Metsän kierto on pääosin keskimää-rin 90-110 vuotta ja metsää omistaa kaksi, kolme tai jopa

neljä sukupolvea. Kyllä nuoremmasta pol-

vesta löytyy taatusti talou-dellisesti ajattelevia, jotka ne uudistamistyöt viimekä-dessä tekee ja maksaa. Tosin he ottavat perintönä vas-taan huonon puukauppatu-lon harsitusta metsästä tai

vaihtoehtoisesti hyvän tulon elinvoimaisesta tukkipuu-metsästä. Kumman sinä va-litsisit?

Sympatiaa landejätkilleJäi pieni epäilyksen siemen siitä, että Innofor yhtiönä

ei välttämättä toimi kovin pitkään. Vastaavaa mark-kinointikikkaa käytti aikoi-naan metsähallituksen Foria, pyrkiessään valtion roolissa hoitamaan yksityisten met-sänomistajien metsiä. Alussa on aina suuri innostus. In-nostus laantuu ajan saatos-

sa ja kun rahat ovat tiukassa, toiminta loppuu jossain vai-heessa. Esim. metsänhoi-toyhdistystoiminnalla on lähes sadan vuoden historia metsäalan toimijana.

Mutta toimintaa suo-malaisissa metsissä riittää, mikseipä työsarkaa liikenisi

myös uudella alan yrittäjälle, maakunnassa eläville yhtiön metsätoimihenkilöille. Yri-tyksen puutteeseen toiminta ei ainakaan kaadu. Toivotan menestystä ja työniloa näille uuden yhtiön toimihenkilöil-le. Tavallaan osoitan sympa-tiaa näille ”landejätkille”.

TMTM


Sloveniassa on kolman-neksi eniten metsää Euroo-passa elikkä puolet maasta on metsän peitossa, lisäksi maalla on pitkät perinteet metsien hyödyntämises-tä, sillä keskiajan jälkeen se on ollut roomalaisten ja ita-lialaisten vallan alla sekä niiden kauppalaivastojen rakennusmateriaalien han-kintakohde.

Alppien juurella oli vielä havaittavissa lai-vanrakennuskulttuurin jäänteenä laajoja viljely-kuusikoita, joissa oltiin siirtymässä luontaiseen uudistumiseen, lähinnä eroosion estämiseksi ja ja-lopuiden kasvattamiseksi.

Maassa on lähes sa-man verran metsän-omistajia kuin suomessa elikkä 320000, keskimää-räinen tilakoko on n.3 heh-taaria. Päätila elikkä tontti sijaitsee tiheästi asutussa

Slovenian metsätalous

Tuomo TörröMetsäSanoma

kylälaaksossa ja metsäpalstat sijaitsevat huonokulkuisilla vuorilla tai vuorenrinteillä. Erilaisia puulajeja on n. 60, joista merkittävimpiä ovat jalot lehtipuut, pyökki, tam-mi, jalava sekä kuusi(pitää muistaa huomioida, että maassa kasvaa paljon he-delmäpuita ja laaksot on tu-paten täynnä oliivi- ,viini- ja hedelmäviljelmiä).

Ei omaa kuiduttavaa paperiteollisuutta Slovenissa ei ole omaa sel-lu- tai paperiteollisuut-ta ja puunjalostus keskittyy mekaaniseen saha- ja le-vyteollisuuteen sekä jat-kojalostukseen. Pääpaino metsänhoidossa on turvata vuoren rinteitä ja laaksojen jokia eroosiolta sekä tuottaa lämmöntuottoon polttopuu-ta että rakennusmateriaaleja.

Raakapuuta viedään mm. Itävaltaan ja Saksaan EU:n jäsenyyden aikana raken-nettujen hyvien teiden kaut-

ta. Maan rakennuskanta on pääosin kivitaloja, koska so-tien seurauksena puutalot ovat pääosin tuhoutuneet, mutta puutalojen suosio on kasvussa energiamääräysten tiukentumisen ja rakennus-tekniikan kehittymisen myö-tä. Kylissä ja kaupungeissa oli pieniä sahalaitoksia, jot-ka jalostivat puuta raken-nuskäyttöön eri muodoissa, mutta meillekin tutut rauta-kauppaketjut olivat kampea-massa kilpailevia tuotteitaan markkinoille.

Metsänomistajien edun-valvontaa ei ollut organisoi-tu, eikä metsiä ole sertifioitu ja metsien hoitoa organisoi valtiojohtoinen Slovenian metsäinstituutti, joka muis-tutti meidän entistä piiri-metsälautakuntaa. Tosin metsäinstituutin tehtäviin kuuluivat metsänhoidon suunnittelun, metsien hoi-tovelvoitteen valvonnan ja suojelemisen (maassa vain yksi suuri Triglavin kan-sallispuisto) lisäksi met-

sätekniikan kehittäminen, metsänomistajien tiedotta-minen ja koulutus(erityisesti riski alttiin rinnehakkuun työturvallisuuteen keskit-tyvästi) sekä riistanhoito ja metsästyksen järjestäminen. Valtio tukee maassa tienra-kennusta, riistanhoitoa ja uudistamistöitä.

Metsänomistajille tehty-jen metsäsuunnitelmien pe-rusteella metsänhoitotoimia ohjataan, ettei metsätuhoja syntyisi. Ohjenuorana kes-tävässä luontaiseen uudistu-miseen tähtäävässä hoidossa on 7-8 harvennuskertaa, joil-la pyritään arvokkaiden ja-lopuiden tuottamiseen n 80 vuoden kasvukierron ai-kana. Pisti meikäläisen sil-mään, ettei puiden laatu ollut hyvä ja metsiköt oli-vat sekametsiköitä monine puulajeineen sekä hankalas-ti korjattavissa

Puutavaran hintataso vaihteli polttopuun 10-20 euron kuutiohinnasta, tu-

kin latvalpm 24 cm 80 eu-ron sekä jalavan 700-800 euron kuutiohintaan. Soi-tinpuista maksetaan jopa 2500 euroa kuutiometriltä. Korjuukustannukset olivat maataloustraktori/vinssiyh-distelmällä yllättävän pieniä n. 15-20 euroa/ m3.

Metsämaan arvo vaihteli keskimäärin välillä 7000-8000 euroa/ ha. Maassa on pinta-alaverotus ja jokamiehen oi-keudet kuten suomessa, siksi itävaltalaiset ja muutkin eu-

rooppalaiset käyvät siellä sieni- ja marjaretkillä. Hir-vi- ja metsätuhoja, lähinnä kirjanpainajan aiheutta-mia oli nähtävissä, niihin ei saanut korvauksia.

Kokemuksena mieleen-painuva, opettavainen retki. Slovenialaiset ovat kohteliasta, ahkeraa ja siistiä kansaa minkä huo-masi hienosti hoidetuista pihoista ja taloista. Suosit-telen lämpimästi.

Pokjulkan metsäalueen 2-3 m3 kuusia

Metsäteollisuus 2010 Suomi SloveniaTuotanto, miljardia euroa 16 0,08Vienti, miljardia euroa 9 1,4Tuonti, miljardia euroa 1 0,2Investoinnit, miljardia euroa 0,9 0,005Työllistäminen kotimaassa hlöä 70000 20000 Puunkäyttö 2010 Suomi SloveniaMassateollisuus milj. m3 32 0Saha-,Vaneri-,huonekaluteol. milj.m3 21 0,5Yhteensä käyttö milj.m3 53 0,5

Metsätalous 2010 Suomi SloveniaPuuvarat milj. m3 2285 331Vuotuinen kasvu milj. m3 100 8Hakkuumäärä milj.m3/v 41,4 3,2Metsäpinta-ala milj.ha 22,8 1,2Suojelupinta-ala milj.ha 2 0,07Metsätilojen määrä kpl 440000 320000Keskimääräinen pinta-ala ha 24 3Yksityisomistus metsämaasta % 61 75Valtion omistus metsämaasta % 24 20Yhteisöjen omistus metsämaa % 6 5Yhtiöiden omistus metsämaa % 9 0

T T

T T

Kävin keväällä 2011 tutustumassa Slovenian metsiin Alppien juurelta alas Välimeren suo-la- ja kylpyläsatamakaupunkeihin metsänomistajille tarkoitetulla koulutusmatkalla, joka oli tietenkin metsäverotuksessa 40-60 % vähennyskelpoinen.

Metsänhoito


T:mi Matti Lötjönen

TIENVARSIRAIVAUKSET

Puh 040 508 1288

[email protected]

Tee metsäkauppa kanssamme.Maksamme sinulle koko puun.

Jaakko VisuriHankintaesimiesIi, Yli-Ii, Haukipudas, Hailuoto, Kiiminki,Ylikiiminki, Oulu, Oulunsalo, Kempele,Muhos, Utajärvi, VaalaGSM 044 251 [email protected]

Metsä merkitsee meille yhteistä tulevaisuutta

Yhteydenotot: Petri Jykylä, puh. 040-845 7212 email: [email protected]

METSÄKONEURAKOINTIR. Tuohimaa Ky

Näätämönkuja 1, KIIMINKI0400 585 080

TUKKIVALTAISIAMÄNTY- JA KUUSILEIMIKOITA

PYSTY- JA HANKINTAKAUPOIN

Tuppitie 11 90820 KELLOp. 5615 200, 0400-584 924fax. 5615 [email protected]

OSTETAANOSTETAAN

Metsäalankokonais-

urakointia

Kannoltatehtaalle

P. 0400 391 855

Iin Metsätyö Oy

• Matonkuteet• Poppanakuteet• LP-langat• Loiminlangat (myös luotuna)• Muut langat ym

TURTI-SET OY

Lallinkuja 8, 91210 Jakkukyläpuh. 0400 381 574, 0400 652 888

• Harvennushakkuut ja ajotyöt kokonaisurakointina• Linkoukset ym. lumityöt• Ym. alaan kuuluvat työt

Fin Forelia Oy | Rovaniemen taimitarhaTapani Kervinen, gsm 0400 695 348

Terveet ja terhakat taimet tuovat voitot kotiin metsänuudistajalle.

www.finforelia.fi

YHTEISTYÖ TAKAA TULOKSEN

Kalle Mäkikokko gsm 0400 695 348

Juhani Heikkinen, metsätalousinsinööri, julkinen kaupanvahvistaja, LKV Puh.08-817 7045, 0400-287 288, Fax 08-817 [email protected]

POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINATMyytävänä Oulun seudulla:

II/Olhava, määräala n. 28,1 ha. Metsämaata 23,4 ha, lo-put kitu- ja joutomaata. Puuta kaikkiaan 1.248 m3, josta tukkia 150 m3, loput kuitua. Määräala rajoittuu Olhava-jokeen. Rantaviivaa runsaasti noin 700 m(sivuhaaraa ja pääuomaa). Rantarakentaminen poikkeusluvalla. Metsä-tie palstalle asti. Hp. 59.000 €.

PUDASJÄRVI/Kollaja, määräala n. 0,4 ha. Määräala Ki-pinässä sillan kupeessa, jossa voimassa oleva rakennus-lupa asuinrakennukselle, sievä paikka. Hp. 31.000€.

OULU/Oulunsalo,Ylikiimingin Laajinperällä tontti n. 1,0 ha. Rakennuslupa vapaa-ajan rak. on (54 m2+parvi). Hp. 26.000 €

UTAJÄRVI/Ahmas, määräala,Mummon mökki, lautara-kenteinen 1970 luvun lopulla valmistunut, huoneistoala 89 m2. Maata kaikkiaan n. 2,5 ha. HP 37.000 €

UTAJÄRVI/Ahmas, kaksi määräalaa, Tolkan mestätien varressa ja Matkajärven metsätien varressa, p-alat n. 38,6 ha ja n. 30,8 ha, Hp. 31.000 € ja Hp. 18.000 €.

MUHOS/Laitasari, tila 40,2 ha. Puustoa 1739 m3. Hoi-dettu tila, rajoittuu Sanginjokeen. Hp. 32.000 €.

YLI-II/Karjala, määräala n. 61,5 ha. Lähellä Yli-Iin kes-kustaa, hyvin hoidettu metsä, Puuta kaikkiaan 2.832 m3. Hp. 71.000 €.

II/Etelä-Ii, tila 0,97 ha. Yli-Iin puolella Haapakosken ja Pahkakosken välillä jokirannassa. Rakentaminen poik-keamisluvalla Hp. 25.000 €, tarjoa.

Koneurakointi

MUHOS

• metsätyöt • kaivutyöt

• traktorityötPuh ja fax 533 4778, 0400 283 441

Mustonen Ky

Markku Mustonen puh. 0400 585 754Jukka Koistinen puh. 050 583 1465Juha Moilanen puh. 0400 180 480

• Lämmöntuotanto• Energiapuun osto

TERVANTIEN LÄMPÖ OYUtajärvi

OSTAMME ENERGIAPUUTAOULUJOKIVARREN ALUEELTA

Kysy lisää:

-raskaankaluston renkaat ja rengastyöt-maasturin renkaat-akut autoihin, koneisiin ja laitteisiin-hiekkapuhallukset

PP-Service/Pasi Perätalo

Metsäkoneurakointi ja maanrakennustyöt nykyaikaisella kalustolla

Rakennuspaikkojen valmistelutyöt

Kestinraitti 185 91300 YlikiiminkiPuh. 0400 437 502

Aines- ja energiapuun korjuuMetsämaan muokkaus

P. 0400 188 058

H.A.Forest Oy


Metsänomistaja!Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa

Petri Tolonenp. 020 764 0262

Markus Viitalap. 020 764 0264

Teemu Pohjolap. 020 764 0263

Jouko Niskalap. 020 764 0254

Vilho Koivistop. 020 764 0232

Jari Juntunenp. 040 515 9779

Seppo Miettunenp. 020 764 0261

Hankintatoimisto

Saha

Pölkky MetsäKemijärventie 7393600 KUUSAMOFINLANDPuh. 020 764 0253Fax 020 764 0250Sähköposti: [email protected] tai [email protected]

Kemijärvi

Posio

Kuusamo

Taivalkoski

Suomussalmi

Puolanka

Pudasjärvi

Ranua

Rovaniemi

KittiläSodankylä

Pelkosenniemi

Salla

Savukoski

PÖLKKY

ULEA

KITKAWOOD

Oulu

Jussi Timonen-Nissip. 020 764 0257

KuljetusliikeBackman KyPojankuja 3, 91100 Ii

p. 817 3272, 0400 387 682

Liity Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomen jäseneksi

Jäsenenä olet mukana tukemassa metsänomistajien edunvalvontaa• metsäomaisuuden käytössä• metsänparanusvaroissa• metsäverotuksessa• puukaupassayhdessä metsänhoitoyhdistysten ja jäsenyhteismetsien kanssa.

- Saat itsellesi neuvonta- ja lakiapua jäsenhintaan- Salasanan jäsenten tietoverkko Reppuun- Polttoaine-edut Nesteen ja ST1 asemille- Alennukset auton, kodin ja metsän vakuutuksiin Tapiolasta ja Lähivakuutuksesta- Jäsenalennukset hotelleihin ja lomakeskuksiin- Apua kaikkiin metsällisiin kysymyksiin liiton ja MTK:n metsäasiaintuntijoilta sekä monia muita jäsenetuja

Lisätietoja Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomen toimistosta puh. 020 413 3850 sekä maksuttomasta palvelunumerosta 0800 181 700JÄSENEDUT JA LIITTYMISLOMAKEwww.mhy.fi tai www.mtk.fi

metsänomistajien liitto

Yli-iin Puu ja Turve

Metsänhakkuupalvelut vuodesta 1972 lähtienTimo 0400 220 594 Eero 0400 183 397 Alpo 0400 194 032

Asematie 26691100 Ii [email protected]

Oulunkaaren kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan

Metsäkeskuksen yhteishanke:

ENERGIAPUUKAUPPAA UUDELLA TAVALLA,

HELPOSTI JA VAIVATTOMASTI.

Käy tutustumassa!

Euroopan unioniEuroopan aluekehitysrahasto


040 767 3371Puunkorjuu Orava Ay

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!

ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTITKaikki kohteemme netissä, osoitteessa:

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy LKVAsiamiehemme Oulun seudun alueella

Juhani Heikkinen mhy Ylikiiminki puh. 0400 287 288

Vuosi sitten lehtemme kertoi Utajärvellä ja Muhoksella ilmene-västä mäntyjen harsuuntumisesta rehevillä suopohjaisilla mailla. Nyt osassa Ylikiiminkiä samaa harsuuntumista on esiintynyt. Tut-kijat ovat tutkineet noin kaksi vuotta mistä tauti voisi aiheutua mutta mitään varmaa ei ole vielä saatu tutkimuksissa selville.

OULUNLAHTIJukolankuja 1-3(08) 5542 987Palvelemme Sinua:ma-pe 9-18, la 9-14

TUIRAValtatie 49(08) 5542 983Palvelemme Sinua:ma-pe 9-18, la 9-14

sh. 1107,-

www.jussinpyora.fi

VARASTON TYHJENNYSLAATUTAVARAA ALEHINTAAN

Tehopakkaus

FS 550vaativalle raivaajalle

TARJOUKSET

795,-

4-mix kevytraivuri

FS 310

595,-sh. 835,-

MS 260Farm Boss ammattisaha

Ergo Start

MS 181 CBEkevytkäynnisteinenpinotavarasahayleiskäyttöön

319,-Käyttövarma

MS230tehokas yleissaha

349,-STIHL

2-T öljy3 L

2390Tarjoukset voimassa varastossa oleville tuotteille

STihLTeräsarjasis.•3/8-50 ketjun•14” laipan•viilan

49,-

489,-sh. 688,-

��020 772 9250��• �� 020 772 9251 • ��

��

��

��

��

Document3 4.2.2005 15:30 Page 1


JK-Infra Oy- maanajot- mullan toimitukset- pihan rakennustyöt- puun ajot

puh. 040 838 1648

- kaikenlaiset traktorityöt- maanrakennustyöt- kaivinkonetyöt

[email protected]

SUORITAMME JATKUVAAMETALLIROMUN KERÄYSTÄ

Noudamme rautaromut, maatalousromut ja autonromut

MEILTÄ MYÖS ROMUTUSTODISTUKSET JA REKISTERISTÄ POISTO

UTACON OY 0400 892 414Varastotie 9, UTAJÄRVI

Maksamme meille tuoduista romuautoistaja metalliromusta hyvän hinnan

www.utacon.fi

Myös talvirenkaat asennettuna

Iin Kalamiehet, Ii instituutti, Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat, PVO Vesivoima

LIPPOUKSEN SM KISA Ii 15.10.2011 klo 15.00 – 20.00

Iissä esitellään kalanhoitoa ja kalakantojen hyödyntämistä Raasakan voimalaitoskanava 4-tien sillan yläpuoli15.00 1-kesäisten siikojen istutus, Iijoen velvoitehoidon esittely16.00 – 18.00 1. osa lippokisa, kalojen ja mädin talteenotto16.15 Siian lypsy ja mädin talteenotto, Iijoen kalanhoidon esittely 18.30 – 20.00 2. osa lippokisa, kalojen ja mädin talteenotto 18.30 lipottujen emokalojen lypsy

Savukalaa, puffetti, kalanmyyntiä

Kilpailuluvat ja lisätietoa Vesa 040 535 8723, Lauri 0400 771 513

Iijoen voimalaitosrakentami-sen vuoksi Pohjolan Voimal-le on määrätty Iijokisuulle mittavat kalanhoitovelvoit-teet.

2-vuotiaita vaellusvalmii-ta lohia istutetaan vuosittain 310 000, taimenia 28 000, 1- kesäistä siikaa 1,2 miljoonaa ja nahkiaisia siirretään 60 000 yli Raasakan voimalai-toksen. Myös Iijokisuun ka-lastuskunnat ovat aktiivisia kalanhoitotoimien kehittä-misessä. Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnilla on oma sii-kahautomo. Siikavelvoitetta onkin muutettu kalastuskun-tien toiveen ja saaliin turvaa-miseksi: 120 000 1-kesäistä siikaa on muutettu 4 miljoo-naksi vastakuoriutuneeksi siiaksi. Siikahautomossa tuo-

Lippouksen SM-kilpailu:Iissä esitellään kalanhoitoa ja kalakantojen hyödyntämistä

tetaan nykyisin myös nahki-aisen toukkia.

Taimenen osalta voi-mayhtiön kanssa on myös tehty yhteystyötä. Kalas-tuskunnat jatkokasvatta-vat osan taimenistukkaista verkkokassissa isommiksi ja paremmin meressä selviy-tyviksi. Näiden ns viiväs-tettyjen istutusten ansiosta taimensaaliit ovatkin viime vuosina kalastajien mukaan selvästi parantuneet. Toiveet taimenen suhteen saalistoi-veet ovat muutenkin korke-alla. Velvoitetta on muutettu siten, että jatkossa 40 000 lo-hipoikasta on muutettu vas-taavaksi määräksi taimenta. Tämä yli kaksinkertaistaa taimenistutukset ja lisää tu-levina vuosina merkittävästi

taimenen harrastuskalastus-ta Iijokisuulla.

Lippouksen Sm kisan yh-teydessä perehdytetään hoi-totapoihin. Pohjolan Voima suorittaa 1-kesäisten siiko-jen istutuksen ennen kilpai-lua. Tapahtuman yhteydessä lypsetään ja hedelmöitetään siian mätiä. Lypsetty mäti toimitetaan kalastuskuntien hautomoon jokisuulle Ran-takestilään. Haudonnan jäl-keen seuraavana keväänä mädistä kuoriutuvat vasta-kuoriutuneet siian istutetaan takaisin Iijokeen. Siiat kas-vavat meressä ja tulevat ta-kaisin jokeen kalastettavaksi ja lypsettäväksi. Rakennet-tuun jokeen on aikaansaatu hyvinkin luonnonmukainen luonnonkierto.

Veneestä tapahtuva lip-pous vaatii Ely-keskuksen poikkeusluvan. Poikkeus-luvalle onkin erittäin hyvät perusteet. Koska jokisuulla ei ole kutumahdollisuuksia, niin emosiiat ja mäti ote-taan talteen, turvataan sii-kakantojen tulevaisuutta. Lippouksella saatava saa-lis voi nousta illassa kym-meniin jopa satoihin. Suurin osa saalista on kuitenkin pientä 300 – 500 gramman sukukypsää urossiikaa. Ku-tuaikana uroskaloja on aina ylimäärin, uroksien hyödyn-täminen myös ruokakalana on tässä yhteydessä järke-vää. Lippous on siitä erin-omainen kalastusmuoto, että verkkopyynnin tapaan siinä ei saada esim alamit-taisia taimenia, vaan saalis koostuu pelkästään parhaan kasvunsa päättäneistä, suku-kypsistä siioista.

Risto Tolonen

TERIEN HUOLTO JA VALMISTUS

TERÄTEKNIIKKA OYHallitie 24, 91100 Ii • Puh. 0400 829 260

www.terätekniikka.fi

• Puuntyöstöterien valmistus ja huolto • Hakkurin ja jäänhoitokoneiden terien huolto • Suorien leikkuriterien huolto • Metallin sorvaus • Työkaluhionta

Suurimmat metsätalout-ta koskevat säästöesitykset ovat leikkaukset niin sano-tusta kemera-rahoituksesta ja pienpuun energiatuesta. Kemera-rahoituksella on ollut merkittävä kannus-tinvaikutus esimerkiksi tai-mikonhoitoihin. Yhteiskunta on laittanut hoitotöihin sie-menrahaa ja saanut näin metsänomistajat panosta-maan metsien hoitoon. Tällä rahoituksella on ollut myös erittäin merkittävä työllistä-

Isoja haasteita metsätaloudessaUusi hallitusohjelma ja erityisesti valtiontalouden budjetti tuovat isoja haasteita metsätaloudelle. Valtiontalouden tasapainottaminen on edessä: menojen leikkauksia ja verojen kiristystä myös metsien osalta.

vä vaikutus. Jos rahoitus vä-henee, tämä kokonaisuus on mietittävä kokonaan uudel-leen.

Puulla on ja tulee olemaan iso rooli Suomen uusiutuvan energian tuotannossa. Ta-voitteena on, että viime tal-vena sorvattu laki pienpuun energiatuesta tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Energian tuotantoon korjattaisiin pie-niläpimittaista puuta, jolle ei ole muuta käyttöä ja samal-la metsät tulisivat kuntoon.

Mikäli valtiovarainministeri-ön budjettiehdotus toteutuu, energiatavoitteista joudu-taan tinkimään tai ainakaan ne eivät toteudu pienpuun turvin.

On selvä, että kaikki sek-torit joutuvat säästämään tässä tilanteessa. Mutta se ihmetyttää, että meillä on kuitenkin varaa ideologisis-ta syistä hassata rahaa tai-vaan tuuliin. Samaan aikaan kun kustannustehokkaasta metsäenergiasta tingitään, yli kymmenen kertaa kal-liimpaan tuulienergiaan pa-nostetaan satoja miljoonia euroja.

Budjettiesitys kiristää merkittävästi maa- ja met-sätalouden harjoittajien sekä pienten yrittäjien verotusta nostamalla pääomatulojen verokantaa ja muuttamalla veron progressiiviseksi. On kohtuutonta, että eri yritys-muotoja ei kohdella vero-tuksessa tasapuolisesti. Nyt suurten yritysten veronke-vennys maksatetaan maa- ja metsätalouden harjoittajilla sekä pienillä yrityksillä. Ve-ron kiristys tuo taas seuraa-van keinotekoisen portaan ja spekulointikohteen puu-markkinoille.

Yllätyksenä kaikille tuli valtiovarainministeriön esi-tys yhteismetsien verotuksen kiristämisestä. Vaikka nousu

jäänee esitystä pienemmäksi, on tämäkin askel huonom-paan suuntaan. Yhteismetsät ovat keino säilyttää metsä-omaisuus taloudellisesti jär-kevän kokoisen yksikkönä, pilkkomisen sijaan. Verotä-kyn pieneneminen merkitsee automaattisesti yhteismetsi-en houkuttelevuuden vähe-nemistä.

Yhteismetsät ovat esi-merkki siitä, että hallinnossa vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Viimeiset vuosikym-menet suuri metsäpoliittinen haaste on ollut metsätila-koon pieneneminen ja met-sänomistajien ikääntyminen. Hallitusohjelmassa linjattiin pois kaikki muut tehokkaat keinot, kuten metsäomistaji-en sukupolvenvaihdoshuo-jennus, rakennekehityksen edistämiseksi. Onneksi yh-teismetsät jäivät keinovali-koimaan.

Budjetin ja hallitusoh-jelman ohjenuorana pitäisi tässä taloustilanteessa olla kasvu, yrittäjyys ja työlli-syys. Valitettavasti se näyt-tää olevan nyt päinvastoin.

Erittäin positiivinen asia hallitusohjelmassa on valta-kunnallisen puurakentamis-ohjelman käynnistäminen. Tälle asialle on nopeasti saa-tava lihaa luitten ympäril-le. Puukäytön lisäämisellä on positiiviset vaikutukset koko metsäsektoriin ja kan-satalouteen.

Juha HakkarainenMetsäjohtajaMTK

Iissä yksi tärkeä kalanhoidon muoto on siian lippous. Sen avulla ote-taan talteen emokaloja mädinhankintaa ja tulevien siikasaaliiden turvaamista varten. Iissä halutaan tuoda esille tätä erikoista kalan-hoitomuotoa järjestämällä järjestyksessään ensimmäiset Lippouksen SM-kisat lauantaina 15.10 klo15-20. Samalla esitellään laajemminkin Iijoen kalastusta ja siihen liittyvää laajaa kalanhoitoa.

Tarvitsemme energiapuuta alueemme lämpölaitosten tarpeisiin. Mikäli teillä on varastossa

energiapuuta tai teette sitä tai haluatte meidän keräävän

puolestanne, ottakaapa yhteys omaan neuvojaan.

METSÄNOMISTAJA

metsänhoitoyhdistys


Metsän historiaa

Silloin iso osa maaseudun miehistä oli talviajan met-sätöissä, vaikka kokonais-hakkuumäärä olikin vain nykyiseen 70 miljoonan kuu-tiometrimäärään verrattu-na alle puolet. Jopa 300 000 miestä saattoi työskennel-lä metsässä. Tämä laskelma perustuu kustannuksiin, jossa jätkän päiväpalkka oli 1000 markkaa. 50-luvun päi-väpalkka on saatu silloisista taulukoista.

Puun kantohinta oli noin 1300 markkaa. Markan arvo

MIKÄ KUSTANNUS JA KANTOHINTA?Hakkuut 50- 80- 2010- ja 40-luvun menetelmillä

Monia on varmaan askarruttanut ajatusleikki siitä, että miten jos siir-ryttäisiinkin 50-luvulle hakkuutekniikassa. Miten nykyajan metsuri saisi kustannuksia syntymään. Miten jäisi kantohintaa?

Eero AlaraasakkaMetsäSanoma

oli noin sadasosa myöhem-mästä markasta. Puun mit-tayksikkönä 50-luvulla oli kuutiojalka ja pinokuutio, mutta laskelmassa käytetään kiintokuutiometriä.

80-luvulla oli metsuri ja moottorisaha. Silloin päivä-tuotos oli moninkertainen 50-lukuun verrattuna. Met-surin päiväpalkka oli 220 markkaa. Kantohinta oli n.

80 markkaa. Metsissä työs-kenteli 15 000 metsuria. On huomattava, että metsurin palkkakehitys ei yllä teolli-suuden keskimääräiseen.

2010-luvulla oli kustan-nukset karsittu minimiin. Työt tehdään tehokkailla motoilla kolmessa vuorossa. Metsureita ei enää ole käy-tössä. Siitä huolimatta kan-tohinnat ovat heikkoja.

Miten 2040-luvulla?Ennustajan osa on vaikea, mutta yritetään: Motot hak-kaavat vain avohakkuita. Ne on automatisoitu. ’Kuljetta-jaa ei tarvita, vaan niitä etä-seurataan näytöltä.

Hakkuukohteet ovat val-tion, yhtiöiden ja isoimpien yhteisöjen metsissä, joissa kantohintaa maksetaan ni-mellinen summa. Iso osa puustosta viedään bioener-giatehtaisiin. Valtaosa yk-sityisistä metsistä lahoaa vanhuuttaan, koska pienil-le kohteille ei kannata ko-netta viedä ja kantohinta on olematon. Valtio ei tue enää yksityismetsätaloutta, joten harvennuspuuta ei kannata korjata. Rahayksikkönä on lantti.’ Toivottavasti ennus-teeni on väärä.

Lähteet: Iin mhy:n arkisto ja Jouko Juurikkala (hintatiedot v. -55)

Hintoja vertailemalla voidaan todeta, että 50- ja 80-luvuilla kantohintojen suhde palk-koihin on täysin toinen kuin tänään. Voi vain miettiä, mikä tilanne on tulevaisuudessa, kun se jo tänään on noin heikko. Aika näyttää. Kuitenkin jos metsää haluaa omistaa niin hoito- ja hakkuutöissä kannattaa tähdätä tukin kasvatukseen.

Kantohinnan ja päiväpalkan vertailulaskelma:2-metrinen puolipuhdas kuusipaperipuu/havukuitu avohakkuulta: Jätkä 1955 Metsuri 1985 Moto 2011Työlaji Markkaa (vanha)/m3 Markkaa (uusi)/pino-m3 Euroa/m3

Leimaus 28 2 -Hakkuu ja (kuorinta) 786 55 7Hevosajo/Lähikuljetus 286 20 4Tie- ja varastokustannus 40 5 1Työnjohto 130 10 2Yhteensä 1270 91,5 14

Puun kantohinta/m3 1300 80 18Puun tienvarsihinta/m3 2000 150 32Päiväpalkka 1000 220 100

Kauppakirjaesimerkki 50-luvulta.

Vesipasalla oli vara jäädyttää talviteitä 50-luvulla.

Metsureita ei enää ole käytös-sä. Siitä huolimatta kantohinnat

ovat heikkoja.”

Hyväkasvuinen hoidettu vil-jelymetsä saavuttaa em. läpi-mitan parhaimmillaan jo 50 vuodessa. Usein metsä on saavuttanut em. luvut 70-80 -vuotiaana. On laskettu, että kun kasvun arvo laskee alle 2 %:n, voi vaihtoehtoinen si-joitus antaa puuston sitoutu-neelle pääomalle paremman tuoton. Esim. jos on lainaa, jossa on korko 4 %, kannattaa

Metsänuudistaminen järeyden perusteellaHARKITKAA !Metsänhoitosuosituksissa on uudistamisenajankohtaa laskettaessa otettu huomioon puuston järeys. Alueellamme voidaan uudistaa männikkö ja kuusikko tuoreella kankaalla jo keskiläpimi-tan rinnankorkeudelta ollessa 23 cm, kuivahkolla kankaalla 22 cm ja kuivalla kankaalla 21 cm.

Eero AlaraasakkaMetsäSanoma

em. metsä ennemmin uudis-taa uudelle puusukupolvelle ja maksaa lainaa pois.

Kuitenkin näitä läpimit-ta-arvoja määritettäessä on

otettava huomioon, että mo-nesti voi olla kannattava kasvattaa metsää. Asiaa kan-nattaa miettiä, sillä monesti puusto kasvaa hyvin ja järe-

ytyy. Tällainen tukkimetsä varsinkin kesäsenssillä voi olla arvokas myöhemmin. Samoin tilan tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia ei saa hukata kokonaan. On hyvää metsänhoitoa myös se, että kasvattaa puustoa järeämmäksi kuin alin uu-distamismahdollisuus sallii. Puunostajat katsovat met-sänhoidon suosituksia lii-an yksipuolisesti esittämällä aina uudistamista järeyden alarajalla.

On hyvää metsänhoitoa myös se, että kasvattaa puustoa järeäm-mäksi, kuin alin uudistamismahdol-

lisuus sallii.” Tämä alle 80-vuotiaan männikön keskiläpimitta on

n. 27 cm, joten se on ollut uudistamiskelpoinen jo vuosia, mutta kasvu on hyvä ja kyseessä kelirikkoajan kohde. Metsää kannattaa kasvattaa, jos haluaa myy-dä järeää tukkia tulevaisuudessa.

EA


Kellon Puulla on laaja vali-koima eri puutavara tuot-teita, myös harvinaisempia mittoja, joita ei ole saatavil-la tavallisen rautakaupan hyllyltä. Heiltä löytyy myös paljon erilaisia listoja, ja he voivat tehdä tuotteita myös asiakkaan toivomusten mu-kaan. Kellon puu myy vuo-dessa noin 4000 kuutiota

Kellon PuuVuonna-1995 perustettu Kellon Puu sijaitsee Haukiputaan Kellossa. Yritys on erikoistunut puutavaraan myyntiin, höyläykseen, sahauk-seen sekä hirsimökkien ja saunojen tekemi-seen.

Mikko HarjuMetsäSanoma

Kellon Puulla on erittäin laaja valikoima erilaisia listoja, esittelee Kalevi Teppola.

sahatavaraa, jonka se ostaa usealta eri toimittajalta. Höyläystä tehdään noin 1000 kuutiota ja omaa saha-usta 300 -400 kiintokuutiota vuodessa.” Sahaamme pää-asiassa sellaisia puutavara-eriä joita on muuten vaikea markkinoilta saada ” kertoo toimitusjohtaja Kalevi Tep-pola. Uusimpana toimialana on hirsimökkien ja saunojen teko, joita valmistuu vuodes-sa 30 -40 kpl.

Kellon puulla on myös asiakkaana puusepän teolli-suutta, jonne he toimittavat vaativaan käyttöön soveltu-vaa puutavaraa. Me ostam-me myös hyvää ja tervettä koivua tukkina, jonka sitten itse sahaamme Teppola ker-too. Kellon Puun asiakas-kuntaan kuuluvat pääasiassa pientalorakentajat ja remon-toijat. Yritys työllistää va-kituisesti 5 henkilöä ja 2-3 kiireapulaista.

Toimitusjohtaja Kalevi Teppola kertoo kesän olleen kiireisen. ”Etenkin pientalo rakentajat ja remontin tekijät käyvät meillä ostoksilla”.

Taantumaa ei vielä ole puutavara kaupassa näy. ”Syksyn tullen myynti hie-man hiljenee, mutta remon-tin tekijät ostavat puutavaraa mukavasti ympäri vuoden”, kertoo Teppola.

Metsätalous ja jalostus

Elämme sadonkorjuun ai-kaa, jonka ihailua häiritsee metsätalouden kannalta tehtaiden ja jalostuskapa-siteetin keskittyminen sekä säilyykö todettujen kartel-lien varjossa kilpailulain mukainen asetelma, joka turvaa puuntuottamisen kannalta puuraaka-aineen kohtuullisen hinnan puun-tuottajalle vai ovatko kil-pailulait kääntyneet vain suurien yksiköiden etuja

Puheenjohtajan mietteitä:

Sadonkorjuun aikaaajaviksi. Myös työpaikkojen ja jalostuslaitosten siirtymi-nen halpamaihin heiken-tää alueellisesti maaseudun elinedellytyksiä, infraa sekä vähentää kerrannaisvaiku-tuksia ja vientituloja. Onnek-si sahalaitokset investoivat ja jatkojalostavat puuta mer-kittävästi täällä Pohjois-Suo-messa.

Vaikka suurentuneet kes-kittymät näkyvät mm. Uta-järven kunnan pohjoisrajalla

Ylikiimingin mhy:n rajalla luettavissa olevassa mahti-pontisessa Oulun kaupungin kyltissä eivät päätöksen teon etääntyminen ja pitkät mat-kat palveluiden äärelle ole vakuuttaneet kaikkia maa-seudulla eläviä sillä käytän-nön elämässä keskittymisen tuomia todellisia etuja, hyö-tyjä tai kustannusten säästöjä on vaikea huomata tai osoit-taa. Pieni metsänhoitoyhdis-tys tai kuntakin voi tarjota

tehokkaasti palveluja vielä-pä asiakastaan paikallisesti ja tyydyttävästi palvellen. Tek-niikan hyödyntäminen on inhimillisyyden korvaajana kylmä vaihtoehto, joka toi-mii markkinatalouden lakeja hyödyntäen ja päätöstente-on perusteena on lähes aina raha.

Poliittisten päätösten vai-kutus on myös hämmentänyt metsätalouden toimintaa ja vaikeuttanut pitkäjänteisen

metsätalouden toimintaedel-lytyksiä, koska verotusjär-jestelmän muuttuminen ja veroporkkanaratkaisut ovat pakottaneet metsäomista-jat myymään metsiään pit-kälti rahallisten hyötyjen saamiseksi. Kemerarahoitus- tukilait on laadittu paljolti suosimaan metsiään huonos-ti hoitaneita eikä metsätilojen pirstoutumisen ehkäisyyn tai sukupolvenvaihdoksiin täh-tääviä toimiin ole panostet-

tu. Metsänsadonkorjuussa osalta keskitymme nyt kui-tenkin kruunupäiden kaa-toon, onnea hirvijahtiin.

Tapio Jurvahallituksen puheenjohtajaUtajärven metsänhoitoyhditys

Kilpailijoita oli ilmoittau-tunut noin 130. Fyysisen kunnon ylläpito kuuluu olennaisesti metsätaitoiluun, samoin metsänhoitoon liitty-vät tehtävät, joissa puntaroi-daan esimerkiksi puumääriä, harvennushakkuussa kas-

Yli-Iin voittoisassa joukkueessa taitoilivat Jorma Aalto sekä Kaisa ja Kyösti Hökkä.

Yli-Iin joukkue kahden maakunnan mestariksiKahden maakunnan metsätaitokilpailut järjestettiin Kajaanissa per-jantaina 23.9.2011. Tavoitteena oli saada suuren kilpailuun tunnel-maa ja jotain uutta, kertoi kilpailun järjestelyporukan puolesta Met-sänomistajien Liitto Pohjois-Suomen aluejohtaja Heikki Rahko.

vatettaviksi jätettävien pui-den valintaa, metsäluontoon kuuluvia tärkeitä elinympä-ristöjä.

Heikki Rahko kannus-ti kilpailijoita omien metsi-en hoidon lisäksi tekemään havaintoja myös naapurin

metsissä. Kannattaa käy-dä vinkkaamassa naapuria jos hänen metsissään on tai-mikonhoitotarvetta, neuvoi Rahko.

Voittajaksi miesten sarjan kilpailussa selvisi kolmen pisteen erolla Metsänhoi-

toyhdistys Kainuuta edus-tanut Taisto Karppinen (pisteet 176). Toiseksi taitoili Kyösti Hökkä (173) Yli-Iistä ja kolmas palkinto meni Kai-nuun joukkueen Eino Käh-köselle (167). Naisten sarjan voittopokaalin nappasi Mhy Länsi-Kainnuta edustanut Terttu Moilanen (pisteet 168). Hopeapytty meni Kai-sa Hökälle (159) Yli-Iihin. Eila Laakko (151) Siikalatvan metsänhoitoyhdistyksen yk-kösjoukkueesta tuli pronssil-le. Nuorten sarjan voittajaksi selvisi Aleksi Ruonakangas (pisteet 137). Toiseksi tuli Jarkko Niemelä (133) ja kol-manneksi Santeri Lähdemä-ki (123).

Joukkuekilpailussa pa-ras oli Metsänhoitoyhdis-

tys Yli-Ii. Toiseksi tuli Mhy Kainuun ykkösjoukkue ja kolmas oli Mhy Kainuun kakkosjoukkue.

Kainuun metsäkeskuksen johtaja Jorma Tolonen valot-ti kilpailijoille valtakunnal-lista metsäkeskusuudistusta. Suomen metsäkeskus aloit-taa toimintansa vuoden vaihteessa. Vaikka metsä-keskus organisoituu valta-kunnallisesti ja liiketoiminta eriytyy valtion avulla tuo-tettavista palveluista, lähtee Suomen metsäkeskus hyvin pitkälti liikkeelle nykyisellä tuote- ja palveluvalikoimal-la. Tällä hetkellä liiketoimin-nan riippuvuus kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista varoista on liian suuri, sanoo Tolonen.

Metsänomistajan kan-nalta tilanne saattaa näkyä niin, ettei jatkossa saakaan metsäkeskuksesta metsä-suunnitelmaa samalta tu-tulta henkilöltä. Palvelut säilyvät, mutta tekijät voi-vat vaihtua. Uudistuksen myötä metsäkeskuksella on entistä paremmat mahdol-lisuudet edistää metsällisiä elinkeinoja. Pohjois-Suo-men metsävarat ovat rikkaat ja puusto kasvaa hyvin. Ky-symys kuuluu mistä saada käyttöä puulle? Rovaniemel-le on tulossa suuri lämpövoi-mala ja Kemiin kaavaillaan biodiesel –laitosta. Optimis-tisissa muutostunnelmissa Tolonen laittaisi metsät kun-toon.

MH


Veronurkka

Seija TorvelaMetsäSanoma

Metsänomistaja voi ha-keutua arvonlisävero-velvolliseksi, vaikka hänellä ei olisi lähivuo-sina tiedossa lainkaan verollista myyntiä ts. puukauppoja. Arvonlisä-verovelvollisuudesta on metsänomistajalle pää-osin hyötyä, sillä silloin hän saa maksamiensa palveluiden ja tuottei-den arvonlisäverot pa-lautuksena takaisin.

Puukaupoissa arvon-lisäveron 23% maksaa ostaja sovitun hinnan päälle. Mikäli metsän-omistajalla ei ole mitään muuta arvonlisäverol-lista tapahtumaa, kuin puukauppa, niin ti-littää hän saamansa veron osuuden verotta-jalle seuraavan vuoden maaliskuun 1. päivään mennessä. Näin ei kui-tenkaan yleensä ole, sillä metsänomistajalla on jo-tain hankintoja metsään kohdistuen, siis kaikki menot, jotka ovat vähen-nyskelpoisia metsävero-tuksessa 2C lomakkeella. Näissä laskuissa (lehtiti-lauksia ja vakuutusmak-suja lukuun ottamatta) on myös arvonlisävero.

Arvonlisäverollisu-desta on erityisesti hyö-tyä sellaisissa tilanteissa, joissa metsätalouden tap-pioita ei pystytä vähentä-mään. Tällainen tilanne voi syntyä lähinnä kuo-linpesän omistamalla metsätilalla. Jos met-sässä tehdään paljon hoitotöitä, kuluja ker-tyy runsaasti. Jos pesäl-

Käytännössä kaikkien aktiivisesti metsätaloutta harjoittavien met-sänomistajien kannattaa olla arvonlisäverollisia. Arvonlisävero si-sältyy lähes kaikkien tarvikkeiden ja koneiden sekä palveluiden hintoihin.

ARVONLISÄVEROTUS

lä ei ole tuloja, sen tappioita ei voida vähentää muual-ta, kuten yksityisen metsän-omistajan tilanteessa. Tällöin arvonlisäverot saa kuitenkin aina palautuksina takaisin.

Esimerkki arvonlisäverol-lisuuden vaikutuksesta met-sänviljelykustannuksissa.

Taimet + istutus lasku 1476,00 €. Tämä sisältää ar-vonlisäveroa 276,00 €.

Arvonlisäverovelvolli-nen kirjaa 276,00 € veron pa-lautettavaksi, ja nettohinnan 1200,00 € metsätalouden ku-luksi. Siitä hän saa laskennal-lisesti takaisin 28 % 336,00 €, jolloin hankkeen kustannuk-seksi jää 1476,00 – 276,00 – 336,00 = 864,00 €. Jos metsänomista-ja ei ole arvonlisä-verovelvollinen, hän kirjaa viljely-kustannuksen ko-konaisuudessaan metsätalouden me-noksi. Siitä hän saa laskennallisesti ve-roetuna takaisin 28 %, eli 413,28 €. Hanke maksaa sil-loin ei-arvonlisä-verovelvolliselle 1476,00 – 413,28 = 1062,72 €. Ar-vonlisäverovel-volliselle viljely tulee tässä tapa-uksessa n. 198,00 € halvemmaksi kuin sellaiselle metsänomis-tajalle, joka ei ole arvonlisä-verovelvollinen.

Arvonlisäverot vuon-na 2011 ilmoitetaan vero- viranomaiselle kausiveroil-moituksella vuoden 2012 helmikuun loppuun men-nessä. Takaisin maksettavat arvonlisäverot maksetaan verotoimiston metsänomis-

tajalle toimitetulla vero-viitteellä, siten, että maksu on perillä 12.3.2012. Mikäli maksettavaa ei ole myös pa-lautus haetaan samalla kau-siveroilmoituslomakkeella. Kausiveroilmoitus on toi-mitettava veroviranomaisel-le, vaikka ko. vuoden aikana ei olisi mitään tapahtumia. Silloin täytetään samalle lo-makkeelle vain kohta ei ALV-toimintaa ja allekirjoi-tetaan lomake.

Jos metsänomistajan ar-vonlisäverolliset myyn-nit muu alkutuotanto mukaan lukien ylittyvät vuodessa 8500 euron rajan, metsänomistajan on ilmoit-

Kaikkia metsänomista-jia on verotettu v. 2006 lähtien myyntitulo-jen perusteella. Puun-myyntituloja verotetaan pääomatulona. Puun myyntituloverotus pe-rustuu myyntitulo-jen (poikkeus v. 2008 – 2011 verohuojennuk-set) verotukseen. Veroa maksetaan 28 % kalen-terivuoden aikana saa-tujen metsätalouden tulojen ja maksettujen

tauduttava arvonlisävero-velvolliseksi.

Metsänhoitoyhdistykset auttavat tai täyttävät lomak-keita, joilla arvonlisäverovel-volliseksi liitytään. Myöskin täytämme tai avustamme metsätalouden veroilmoi-tusten ja kausiveroilmoitus-ten täytössä.

METSÄTALOUDEN PÄÄOMATULOJEN VEROTUSmenojen erotuksesta. Pää-omatulojen verotus nou-see v. 2012 alusta 30 %:iin. Vero muutetaan progress ii-viseksi siten, että yli 50000 € pääomatuloista maksetaan veroa 32 prosenttia. Puun myyntituloverotuksessa lä-hes kaikki metsätalouteen liittyvät menot ovat vero-tuksessa vähennyskelpoisia. Veroprosentin noustessa vä-hennyskelpoisten menojen kirjaaminen muistiinpanoi-hin antaa entistä suurem-

man hyödyn, eli pienentää metsätalouden puhdasta pääomatuloa.

Muista myös, että vaik-ka tuloja ei olisikaan ollut kalenterivuonna, menot kirjataan muistiin ja laite-taan 2c-lomakkeelle. Täl-löin syntyy metsätalouden alijäämä. Verottaja ottaa alijäämän huomioon vä-hentämällä sen muista pää-omatuloista tai ansiotulojen veroista.

Metsätilan sukupolvenvaihdoskaupasta ei makseta luovutusvoittoveroaKun metsätila myydään su-kupolvenvaihdoskauppana, myyjän ei tarvitse maksaa veroa luovutusvoitosta. Kos-ka luovutusvoiton laskentaa ei tehdä, myöskään myyjän tekemät metsävähennykset eivät tuloudu sukupolven-vaihdoskaupan yhteydes-sä. Metsätilan luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalais-ta tuloa eikä luovutusvoiton laskentaa tehdä, jos seuraa-vat ehdot täyttyvät:

-Verovelvollinen myy harjoittamaansa metsäta-louteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta.

Metsätalouden harjoit-tamiseksi katsotaan se, että metsänhoitoa ei ole laimin-lyöty.

Kuolinpesän tekemiin luovutuksiin ei sovelleta SPV-huojennuksia.

-Ostajana on joko yksin tai aviopuolisonsa kanssa myyjän lapsi tai lapsenlap-si tai myyjän sisar tai sisar-puoli.

-Myytävä metsätila on ollut yli kymmenen vuot-ta myyjän omistuksessa. Myyjän omistusaikaan las-ketaan myös edellisen omis-tajan omistusaika, jos myyjä on saanut metsätilan vastik-keettomasti (ts. perintönä tai lahjana).

Jos verovapaassa suku-polvenvaihdoksessa metsä-tilan ostanut henkilö myy metsätilan edelleen viiden vuoden sisällä, verotetaan

edeltäjältä verottamatta jää-nyt luovutusvoitto tällöin ta-pahtuvassa kaupassa.

Käytännössä perheen si-säiset metsätilan kaupat ovat usein verovapaita su-kupolvenvaihdoskauppoja. Verovapauden edellytykset kannattaa selvittää jo kaup-paa suunniteltaessa. Myös sukupolvenvaihdoskau-pasta täytyy täyttää luovu-tusvoittoveron 9-lomake, vaikka veroa ei peritä. Lo-makkeeseen merkitään, että kysymyksessä on ollut suku-polvenvaihdoskauppa.

Juha MäkeläElinvoimainen metsätila-hanke

Metsävähennys voi olla metsäkiinteistön myynnin

VEROPOMMI !!!Kiinteistökohtainen metsävähennys muuttui omistajakohtaiseksi 1.1.2008 alkaen. Muutos helpottaa ja nopeuttaa metsävähennyksen käyttämistä.

Muistilista:- Metsävähennys tuloutuu, kun myyt met-sävähennykseen oikeuttavan kiinteistön.- Metsävähennykseen oikeuttavia kiin-teistöjä ovat v. 1993 ja sen jälkeen ostetut metsäkiinteistöt.- Metsävähennys ei tuloudu verovapaissa SPV-luovutuksissa.- Ota selvää metsävähennyksen tuloutu-misesta jo kaupan suunnitteluvaiheessa.- Käytä tarvittaessa apuna asiantuntijaa, joka tietää ja ymmärtää metsävähennyk-sen.

Esimerkki:Metsätila ostettu v. 1996. Metsätilan hankintameno 25000,-. Metsävähennystä tehty 10500,-. Metsätila myydään syyskuussa 2011 hintaan 23500,-

Luovutusvoittolaskelma:Myyntihinta + 23500,-Hankintameno - 25000,-Metsävähennyksen tuloutus + 10500,-Luovutusvoitto 9000,-Vero luovutusvoitosta 28% eli 2520,- euroa.

Metsäkiinteistön myynnissä nykyinen omistajakohtainen metsävähennys voi käyttäy-tyä arvaamattomalla tavalla.

Metsävähennykseen oi-keuttavan metsäkiinteistön luovutusvoittoa laskettaessa

tehdyt metsävähennykset tu-loutuvat - eli niistä joudutaan maksamaan pääomavero.

Tuloutuva metsävähen-nys on maksimissaan 60 % myytävän metsäkiinteis-tön hankintamenosta. Kau-pan osapuolten kannalta on erittäin tärkeää, että mah-dollinen metsävähennyksen tuloutuminen selvitetään en-

nen kauppaa. Tällöin välty-tään ikäviltä yllätyksiltä ve-rotuksen suhteen.

Metsävähennys ei tulou-du luovutusvoittoverosta vapaissa sukupolvenvaih-dosluovutuksissa, koska silloin luovutusvoiton las-kentaa ei suoriteta. Vero-vapauden edellytykset on määrätty tuloverolaissa.

Arto TaskinenElinvoimainen metsätila-hanke

Metsätilan omistajan vaih-dos katsotaan kaupaksi sil-loin, kun saaja antaa jotakin vastiketta luovuttajalle. Ylei-simmin vastike on rahaa - eli kauppahinta maksetaan ra-hana.

Myyjä voi antaa kauppa-hinnalle korotonta maksu-aikaa. Kun ostajana on oma lapsi tai lapsen lapsi, myy-jä haluaa usein antaa kaup-pahinnan maksulle pitkän maksuajan. Maksuajan an-siosta ostaja voi maksaa ai-nakin osan kauppahinnasta metsän tuotolla, puukaup-patuloilla. Maksuajan on ol-tava kuitenkin järkevässä suhteessa myyjän ikään. Jos

myyjä on esim. 85-vuotias, 15 vuoden maksuaika ei tun-nu enää järkevältä. Yleisesti metsätilan sukupolvenvaih-doskaupoissa käytetään 3 - 10 vuoden maksuaikoja.

Kauppahinnan maksu-aikataulu sovitaan kaupan yhteydessä. Siitä voidaan so-pia kauppakirjassa tai erilli-sellä sopimuksella. Pitkälle maksuajalle on maksuaika-taulusta järkevä tehdä eril-linen kirjallinen sopimus / velkakirja. Tositteet mak-suista on luonnollisesti säi-lytettävä. Tositteita tarvitaan viimeistään silloin, jos verot-taja pyytää selvitystä kaup-pahinnan maksusta. Pitkää

maksuaikaa käytettäessä on huomioitava, että velko-jan kuollessa maksamaton kauppahinta merkitään kuo-linpesän saatavaksi ja peril-liset saattavat vaatia tällöin velan välitöntä maksua.

Kauppahinnalle annettu maksuaika ei muuta varain-siirtoveron maksuaikaa. Va-rainsiirtovero on maksettava aina lainhuutoa haettaessa - viimeistään 6 kk:n kuluessa kaupan tekemisestä.

Arto TaskinenElinvoimainen metsätila-hanke

Kauppahinnan maksulle voidaan antaa aikaa metsätilan sukupolvenvaihdoskaupassa


Puunkorjuunäytös Muhoksella

Metsänhoitoyhdistys Muhos järjesti yhdistyk-sen korjuupalvelusta puunkorjuunäytöksen torstaina 29.9.2011. Pilvisenä torstai-iltapäivä-nä mhy:n korjuupalveluun kävi tutustumassa n. 70 metsänomistajaa.

Muhoksen Montassa maan-omistajat pääsivät tutustu-maan keväällä aloitettuun uuteen korjuupalveluun käytännössä. Kohteella oli harvennushakkuu käynnis-sä paikallisen urakoitsijan Jouko Siika-ahon toimesta.

Korjuunäytöksen yhte-ydessä oli mahdollista tu-tustua ja keskustella Mhy:n yhteistyökumppanien kans-sa.

Yhteistyökumppaneista paikalla oli Junnikkalan sa-han edustajina Heikki Pie-tikäinen sekä Jaakko Visuri, Lapin metsämarkkinoiden edustaja Jussi Pelimanni sekä Yara suomen edustaja kertomassa lannoitusasiaa.


Laitasaaren vedon jäsenet huolehtivat nokipannu-kahvien keitosta ja nuoti-on ääressä oli mahdollisuus paistaa makkaraa. Paikalla oli myös Ville Oravan puu-tavararekka täyteen lastat-tuna ja siitä metsänomistajat saivat arvuutella kuorman kokonaismäärää.

Tästä kilpailusta sekä Yara suomen järjestämäs-tä arvonnasta on palkinnot luovutettu voittajille henki-lökohtaisesti.

Metsänhoitoyhdistys Mu- hos kiittää kaikkia tilai-suuteen osallistuneita ja yhteistyökumppaneita on-nistuneesta korjuunäytök-sestä.

Tukkipuuta suuntautuu mm. Junnikkalan sahalle Heikki Pietikäisen ja Jaakko Visurin ostamana.

Yrittäjä Jouko Siika-aho korjaa Mhy Muhoksen korjuupalvelupuuta.

Ville Orava kaukokuljettaa mhy Muhoksen tuottamaa kuitupuuta.

Mhy Muhoksen hallituksen puheenjohtaja Jari Haa-pasalo suosittelee Mhy korjuupalvelua vaihtoehtona puukaupan hoitoon.

Metsäpuolelle on kasvamassa uutta nuorta sukupolvea Jarmo Korhosen johdolla.

Puunkorjuu

TM TM

TM TM

TMTM


Myös Suomi velkaantuu vauhdilla. Parin, kolmen vuoden takaisen laman las-kuja ei ole vielä päästy edes lyhentämään, kun uusi jo kolkuttelee tuloaan. Kos-ka taloutemme pohjautuu vahvasti vientiteollisuuteen, tulevat päämarkkinoiden ta-lousongelmat heijastumaan myös meille.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys on tasoltaan ymmärrettävän tiukka. Se, joka syö liian pitkään enem-män kuin tienaa, on vaikeuk-sissa. Tiukka talouden pito on välttämätöntä. Toisaal-ta budjettiesityksen pitäisi turvata myös kasvun edel-lytyksiä, jotta velat saadaan maksetuksi. Metsäsektorin osalta huoli kohdistuu juuri näihin kasvun eväiden heik-kenemiseen. Hallituspuolu-eilla on näytönpaikka. Ilman muutoksia valtiovarainmi-nisteriön budjettiesitys hei-kentää metsäalan kasvun edellytyksiä.

Pääomaveron korotta-minen vie metsänomistajil-ta parikymmentä miljoonaa euroa vuodessa. Kemerasta leikataan yli 8 miljoonaa eu-roa ja tuet laitetaan verolli-siksi. Investointihalukkuutta

Vieraskirjoittaja

Metsää puiltaElämme epävarmoja aikoja. Talouden indikaattoreina toimivat pörs-sit ovat olleet alavireisiä koko vuoden ja vauhti on vain kiihtynyt syk-syn alkaessa. Pörssien sanotaan ennustavan talouden kuvaa noin puoli vuotta ennen reaalitaloutta. Eurooppalaista rahoitusjärjestel-mää horjuttavat eteläisten euromaiden velkakriisit.

puuntuotantoon nämä esi-tykset vääjäämättä laskevat.

Metsänomistajien ikäänty-miseen ja tilakoon pirstoutu-miseen suhteen budjettiesitys on suorastaan masenta-va. Ongelma tiedetään, ja lääkkeetkin olisivat halpo-ja – käytännössä valtiolle il-maisia, mutta jostakin syystä halutaan kulkea päinvastai-seen suuntaan. Hallitus ai-koo kiristää perintöveroa siten, että isoimpien metsä-tilojen omistajavaihdoksia verotetaan jatkossa nykyis-täkin kovemmin. Budjetti-esitys haluaa nostaa myös yhteismetsien verotuksen 30 prosenttiin. Lopputulema on se, että valtio saa vajaan mil-

sen mittavasta ilmastopake-tista joudutaan hakemaan säästöjä. Tässä taloustilan-teessa sekin on ymmärrettä-vää. Mutta se on hullua, että säästöjä haetaan koko paketin kustannustehokkaimmasta kohdasta - pienpuunenergia-tuesta. Tuulienergian tukeen ollaan pistämässä vuosita-solla selvästi yli puolet koko ilmastopaketin reilusta 300 miljoonasta. Tällä saavu-tetaan kuitenkin vain kuu-desosa ilmastotavoitteesta. Sokea Reetakin ymmär-tää, että nyt yritetään sääs-tää täysin väärästä paikasta. Pienpuunenergiatuella oli-si valtiontalouden säästöjen lisäksi merkittäviä muitakin

källe pärjää, jos keskitymme pesemään vain toinen tois-temme paitoja. Lisää puura-kentamista, lisää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa ja li-sää investointiedellytyksiä puuta eri käyttömuodoissa käyttäville laitoksille. Val-tiovallan pitäisi houkutella aktiivisesti myös uusia ul-komaisia investoijia metsä-sektorille. Raaka-ainetta jää käyttämättä parikymmen-tä miljoonaa mottia vuosit-tain, osaavaa työvoimaa on ja vielä kohtuullista infraa-kin meiltä löytyy. Budjetin ja hallitusohjelman ohjenuora-na pitäisi tässä taloustilan-teessa olla vahva kasvu, yrittäjyys ja työllisyys. Val-tion talousarvioesitys ei va-litettavasti siltä näytä.

Hallitus aikoo ohjelman-sa mukaisesti uudistaa sekä metsälain että metsänhoi-toyhdistyslain. Metsänomis-tajien valinnanvapautta aiotaan lisätä. Se on ihan oi-

kein. Metsälain uudistamisen perusteista vallitsee varsin selkeä yhteisymmärrys. Sen sijaan metsänhoitoyhdis-tyslain avaamiseen liittyy jännitteitä. MTK ja metsän-hoitoyhdistykset ovat pitä-neet nykyisen lain perusteita hyvänä lähtökohtana. Met-säteollisuus haluaisi pistää yhdistysten harjoittaman lii-ketoiminnan erillisiin yhtiöi-hin. Erityistä närää tuntuu aiheuttavan korjuupalvelu. Taustalla on tietenkin se, että metsänhoitoyhdistykset koe-taan niin vahvoiksi metsän-omistajien edunvalvojiksi erityisesti puumarkkinoil-la. Metsänhoitoyhdistysten rooli suomalaisessa metsä-politiikassa on joka tapauk-sessa niin suuri, että ilman kunnollista analyysiä ei lakia pidä mennä muuttelemaan. Näytöt tuloksekkaasta toi-minnasta ovat kovat.

Ministeri Koskisella on hikinen urakka puolustaa

elinkeinoa budjettiriihes-sä. Hänen linjauksiaan tosi-aan tarvitaan, jotta hallitus näkisi metsää puilta. Puu-markkinoiden toiminnas-ta ministerin linjaukset ovat olleet tervetulleita: ”eiköhän kokeilla välillä markkinata-loutta”. Hyviä puukauppoja ja mukavia raivuukelejä.

Petäjävedellä 5.9.2011Mikko Tiirola, metsävaltuuskunnan puheenjohtaja MTK ry

METSÄNOMISTAJAT!

Metsäsertifiointiin sitoutuminenAlueen metsänhoitoyhdis-tysten valtuustot päättivät ottaa käyttöön tarkistetut Suomen PEFC-kriteerit ja standardit metsänhoitoyh-distyksen alueella sekä si-

toutuivat Pohjois-Suomen alueelliseen metsäsertifioin-tiin metsänhoitoyhdistyksen ja kaikkien yhdistyksen jä-senten puolesta.

Kaikki metsänhoitoyh-

distykset hoitavat metsän-omistajajäsentensä puolesta sertifiointiin liittyvät asiakir-jat ja maksavat sertifioinnis-ta koituvat kulut. Jokainen metsänomistaja saa vuoden

2011 aikana sertifiointitodis-tuksen omaan kotiosoittee-seensa.

Mikäli joku yhdistyk-sen jäsenistä haluaa irtautua metsäsertifioinnista, hänen

tulee ilmoittaa asiasta kir-jallisesti omalle metsän-hoitoyhdistykselle. Vanhat irtautumisilmoitukset eivät ole voimassa.

Oheisen PEFC-metsäser-tifikaatin logon voivat puuta jalostavat yhtiöt liittää omiin tuotteisiinsa. PEFC-merkki osoittaa kaikille suomalaisia puutuotteita ja paperia käyt-täville, että tuotteen raaka-

aine on peräisin hyvin ja kestävästi hoidetuista met-sistä.

Metsäsertifioinnin vaati-mukset ja kriteerit selviävät omasta metsänhoitoyhdis-tyksestä tai seuraavan lin-kin kautta: http://www.pefc.fi/pages/fi/asiakir-jat/standardit.php

Se, joka syö liian pitkään enem-män kuin tienaa, on vaikeuksissa. ”

vaikutuksia. Se lisäisi aktivi-teettia nuorissa metsissä, toi-si myös kuitupuuta nykyistä enemmän markkinoille ja työllistäisi vahvasti maaseu-dulla.

Kasvuneväitä tosiaan tar-vittaisiin. Tämä kansa ei pit-

Erityistä närää tuntuu aiheuttavan korjuupalvelu. Taustalla on tietenkin se, että metsänhoitoyhdistykset koetaan niin vahvoiksi metsänomistajien edunvalvojiksi erityisesti puumarkkinoilla.

Metsäteollisuustuotemarkki-noiden rajut vaihtelut heijas-tuvat yhä voimakkaammin myös puumarkkinoille.

Puukaupan onnistumi-nen edellyttää entistä huolel-lisempaa markkinatilanteen seurantaa, kertoi MTK:n tut-kimuspäällikkö Erno Järvinen

Syysmetsäpäivässä Tampe-reella 24.9.

Puumarkkinoilla on vii-meisten vuosien aikana näh-ty poikkeuksellisen suurta vaihtelua. Taustalla ovat ennen kaikkea lopputuo-temarkkinoilla tapahtu-neet heilahtelut, jotka ovat

heijastuneet kotimaiseen puukauppaan. Hyvin toden-näköisesti vaihtelut jatkuvat myös tulevaisuudessa ja en-tistä jyrkempinä, Järvinen ennakoi.

Markkinatilanteen seu-ranta on puukaupan kil-pailutuksen ja katkonnan

Metsänomistajien kannattaa seurata puumarkkinoiden kehitystä yhä tarkemmin

seurannan ohella metsän-omistajien keinot saada puu-kaupasta paras mahdollinen tulos. Puukaupan kilpailu-tuksessa on järkevää käyt-tää metsänhoitoyhdistysten asiantuntija-apua.

Markkinatilanteen arvi-oinnissa metsänomistajien

kannattaa kotimaisten puu-markkinatilanteen lisäksi seurata metsäteollisuustuo-temarkkinoiden kehitystä ja kansainvälisiä puun hin-toja. Näitä kaikkia tietoja on ajantasaisesti saatavilla sekä metsänhoitoyhdistyk-sistä että MTK:sta. Verkosta

tiedot löytyvät nyt kootusti myös metsänomistajajärjes-tön uudesta www.metsano-mistajat.fi -verkkopalvelusta, Järvinen kertoo.

Erno Järvinen

joonan euroa lisää verotulo-ja, mutta mukavasti virinnyt yhteismetsäbuumi pysähtyy totaalisesti ja tilakokojen pie-neneminen ja metsänomis-tajien ikääntyminen vain kiihtyvät.

Myös edellisen hallituk-

TM


Metsätaloutta tai eiMetsäteollisuudella on ollut vuodesta toiseen sama laulu, riittääkö kilpailuky-kyinen puu jalostuslaitoksille, varsinkin kemiallinen metsäteollisuus on huoles-tunut asiasta. Teollisuuden huolia kuul-laan ja uskotaan päättäjien toimesta aina heti. Tehdään mitä pyydetään kuitenkin teollisuus vähentää työvoimaa tehtailta vaikka saavatkin haluamansa läpi. Met-sätalouden harjoittamisen kannattavuu-den kannalta tärkeimmät asiat uhkaavat jäädä huomioimatta. Verotus kovenee, kemeravarat uhkaavat kuihtua ja jälkeen-jääneetkin varat käytettään ympäristötu-kiin ja muihin suojeluasioihin.

Uusi hallitus on laskemassa yhteisö-veroa, jotta yrityksillä menisi paremmin. Toisella kädellä kiristetään pääomave-roa, joka on nostamassa useita prosent-teja puunmyynnistä saatuja tuloja. Ei kai

Kolumni

tään, aiheuttaa tämä, että tulevaisuudessa hankkeet tulevat kokonaan metsäomista-jien rahoitettavaksi ja lisäksi vähäiset va-rat uhkaavat tulla veronalaisiksi. Työt tulevat varmasti vähentymään, joka puo-lestaan aiheuttaa työttömyyttä metsä-päässä. Tänne ei tukea tule valtiovallalta, koska kyseessä on vain yksittäin metsä-työmies tai metsätoimihenkilö.

Yhteiskunnan tulisi kiinnittää huomi-oita puun uusiin käyttökohteisiin. Ei ole itsetarkoitus tehdä puusta pelkkää pa-peria, näinhän teollisuus yksisilmäisesti ajattelee. Meidän tulisi kohdentaa rajalli-sia voimavaroja eri käyttömuotoihin, var-sinkin kehittyvä energiakäyttö, olkoonpa se polttoa tai muuta vastaavaa kuten bio-diesel. Olisi järkevää, että uudet yritykset tulisivat kehittämään näitä asioita, esim. Neste Oy voisi olla veturina laajamittai-

päättäjien tarvitse ihmetellä, miksi puuta tulevaisuudessa myydään tarkasti harki-ten eli silloin, kun hintataso on korkealla, jotta jäisi jotain muutakin käteen puun-myynnistä kuin verolappu. Tällöin puu-kauppa saattaa aiheuttaa häiriötekijöitä puuhuollossa, tähän päivään mennessä näin ei ole käynyt mutta miten tulevai-suudessa?

Kemeravarat ovat vuosi vuodelta lop-puneet aiemmin, nyt päätyömuotojen varat ovat loppuneet huhtikuussa. Kun budjetissa varat uhkaavat pienetä entises-

sissa biodiesel hankkeissa, näin saataisiin terveempää kilpailua alalle ja estettäisiin kartellimahdollisuuksia.

Yksinkertaisesti laitetaan metsäkivijal-ka kuntoon ja sen jälkeen jalostustoimin-ta toimisi ilman häiriöitä ja eikä tarvitsisi maalata mörköjä seinille tuon toistakin. Näin saataisiin rattaat pyörimään täy-simääräisenä, joka tulisi tätä kautta koi-tumaan koko yhteiskunnan hyödyksi, työllisyyden parantumisena ja lisääntyvi-nä verotuloina.

Ei ole itsetarkoitus tehdä puusta pelkkää pa-peria, näinhän teollisuus yksisilmäisesti ajattelee.”

Metsäkäynnin yhteydessä voidaan…- selvittää tilan hoito- ja hakkutarpeita- suunnitella metsänhoitotöitä- tehdä puunmyyntisuunnitelmia- pohtia puumarkkinatilannetta, metsäverotusta jne.

Metsänomistaja!Tiedäthän, että metsänomistajajäsenenä voi koska

tahansa tilata omalta metsänhoitoyhdistykseltä

MAKSUTTOMAN METSÄKÄYNNIN

Ottakaapa yhteyttä, niin käydään metsässä!

Silloin nuorena, vuosien kammatulla tielläkoko nuoruuden työ vaatteisiini takertuneenaajattelin sytytetyn nuotio savualaskeutuvan liekin hiljentymistä, odotinmilloin viimeinen kipinä irtoaa ja pujahtaa avaruuteen.Onko tämä minun pihkaan takertunut elämä kokonaisuuskaikki se mitä voi ajatella olevan?

Muutos, sana joka saapui, oli kovadieselin katku naavahameisissa kuusissakuljetti minut betonisen virastotalon kuljettimelle,ajattelin:olen kuin aallon rantaan ajama ajopuuirronnut jostainlöytäjä saa pitääkuivattaapilkkoa osiinlämmittää käsiäänja tuntea kuinka ei tunne sitä, mikä oli ollut ennenedes ajattelematta sitä.

Kuvat hetkistä, isästä ja äidistä vaihtuivat katuvalojenvalaisemien mukulakivien sileisiin pintoihinhetkiin, jolloin syntyi uutta elämää niihin kohtiinjoita kipu kosketti, versoja tulevaisuudelle.

Tänään, toinen todellisuus,huoneen hiljaisuus puhekaverinamuistoja, jotka puhuvat vain muistojasanoja, jotka joskus asetan runoni sydämeksitaustalla lasten piirtämä kuva: ” Isän onnelliset silmät.”

MUUTOS

10.9.2011Tuomas Kyngäs

TM

Juhani Heikkinen


Markkinaoikeuden ratkai-sun mukaan metsäyhtiöt

Tietoa kartellistaKeskustelu puukauppakartellista käy kuumana. Julkisuudessa on liikkunut käsityksiä, että jokainen 1997–2004 puuta myynyt voi lähes käydä hakemassa korvausta metsäyhtiöiltä tietyn prosenttiosuuden kauppahinnasta. Ihan näin yksinkertainen asia ei valitettavasti kui-tenkaan ole.

Juhani HeikkinenMetsäSanoma

olivat luovuttaneet toi-silleen yksityiskohtaisia, luottamuksellisia tietoja yh-tiöiden kustannusrakentees-ta. Markkinaoikeus tuomitsi

yhtiöille seuraamusmaksun kartellista. Ja kuten metsälii-ton Jordan ilmoitti, sakot on maksettu.

Todistustaakka on puun myyjälläKilpailunrajoituslain mu-kaan metsänomistajalla on mahdollisuus hakea vahin-koa aiheuttaneelta yrityk-seltä vahingonkorvauksia käräjäoikeudessa. Oikeutta korvaukseen ei synny kui-tenkaan automaattisesti, vaan syntynyt vahinko on pystyttävä pääsääntöises-ti toteennäyttämään oikeu-dessa.

– On mahdotonta arvi-oida etukäteen, minkälaista näyttövelvollisuutta kä-räjäoikeus edellyttää kan-tajilta sekä sitä, tuleeko se soveltamaan edellä mainit-tua kohtuussäännöstä, to-teaa MTK:n metsälakimies Tommi Siivonen. – Suomes-sa kilpailuoikeudellisista va-hingonkorvauskanteista ei ole juurikaan löydettävis-sä ennakkotapauksia, joten oikeuden päätösten ja juri-disesti tulkinnallisten kysy-mysten ennakointi on hyvin vaikeata. Metsänomistajal-la on joka tapauksessa oike-us korvausta hakea, ja näin kannattaa tehdä, mikäli kär-sitystä vahingosta on näyt-töä.

Korvaussaatavan vanhentuminen on katkaistava Kilpailunrajoituslain mu-kaan vahingonkorvaus-kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun metsänomistaja on saanut tai hänen olisi pitänyt saada tieto vahingosta. MTK:n tul-kinnan mukaan viiden vuo-den määräajan kuluminen on alkanut 21.12.2006 kil-pailuviraston annettua pää-töksensä yksityiskohdat ja perustelut julkisuuteen tai viimeistään siitä hetkes-tä, kun markkinaoikeuden 3.12.2009 antamasta ratkai-susta tuli lainvoimainen. Oikeusoppineet ovat tosin esittäneet ajankohdasta eri-laisia näkemyksiä.

Toisaalta kilpailusääntö-jen rikkomiseen perustuvan vahingonkorvaussaatavan takarajaksi on melko yleisesti katsottu kymmenen vuotta. Tämän näkemyksen mukaan vahingonkorvaussaatavan vanhentuminen on katkais-tava, ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimus-rikkomuksesta tai vahinkoon johtaneesta tapahtumasta.

Kyseinen ajankohta laske-taan joko puukaupan teko-hetkestä tai maksuhetkestä. Viiden vuoden kannemää-räaika voidaan katkaista ai-noastaan nostamalla kanne käräjäoikeudessa.

Ryhmäkanne ei ole mahdollinenSuomessa ei ole elinkei-nonharjoittajien välisiä riita-asioita koskevaa ryhmä-kannemenettelyä. Useiden metsänomistajien kanteiden niputtaminen voi onnistua joidenkin kanneperusteiden ja näyttömateriaalin osalta samassa käräjäoikeudessa.

– Se, missä määrin käräjä-oikeudet käsittelevät useiden metsänomistajien kantei-den perusteita yhteisesti jää nähtäväksi mahdollisissa myöhemmissä oikeuspro-sesseissa, toteaa Siivonen.

LisätietoaTeidän oma yhdistys antaa lisätietoa kartelliasiasta.

Metsätalous

Tukin myyjä hyötyi kartellista.

Puukauppakartellisyytös koskee vain kuitupuuta.

TM

TM


FAKTA: Petri Koivisto on voittajatyyppi, jonka urheilijaluonteen

tinkimättömyys ja halu kehittyä urheilijana vievät häntä eteen-

päin liigassa. Petellä on loistava torjuntatekniikka ja kaikki hy-

vän maalivahdin ominaisuudet. Tämän lisäksi Koiviston vikkelä,

jopa temperamenttinen torjuntatyöskentely maalitolppien vä-

lissä on ihastuttavaa.

23-vuotiaalla Koivistolla on kokemusta menestymisestä ja sen vaatimasta työstä. Mes-

tismestaruus Hokkipaidassa 2006-2007, metsäturnauksen voitto Kiiminki Mhyssä (

nyk. Kiiminki Capitals) keväällä 2007 ja perään seuraavana kautena 2007-2008 Tuton

riveissä toinen mestismestaruus ovat kasvattaneet Koivistoa koviin koitoksiin. Petri on

valmis liigakoitoksiin. Menossa on kolmas kausi. Kärppäpaita vaihtui Espoon Bluesin

pelipaitaan. PETRI KOIVISTO 31

15.11.1986 KIIMINKI

Maalivahti left, 177/81 kg

Urheiluagentit

Sitä saa mitä tilaa!

URHEILUAGENTIT

Heikkinen!Mitä teet liikenne-

valoissa?

Odotan vihreää

Oletko tosissasi?

Olen!

URHEILUAGENTTIEN VIERAANA

Bluespaitaan siirtynytPetri Koivisto

Nuoresta iästä ja kiiminkiläisyy-destä huolimatta olit viime kau-della Kärppien ykkösveskari. Miltä status tuntui?

- Koko viime kaudella sekä edel-lisellä olo hieman kokematon. Ehkä olin aavistuksen epävarma itsestä-ni ja paikasta joukkueessa ja tarjo-tusta ykkösmolarin paikasta.

Oliko edellinen kausi kärpissä mielestäsi onnistunut?

- Viime kaudesta jäi hieman pet-tynyt olo. Ensimmäinen tuloskausi oli onnistuneempi. Alkukausi meni ihan ok, mutta marraskuun louk-kaantuminen söi miestä. Louk-


kaantumisjakso lonkkavamman lihasepätasapainosta johtuen kesti joulutauolle asti.

- Tällöin Kärpät hankki rivei- hinsä kenttäpelaajien lisäksi maali-vahdiksi Ville Hostikan.

- Kevätkausi meni kutakuinkin puoliksi pelikertojen suhteen, aino-astaan pleijareissa Hannu Aravirta luotti Hostikkaan. Mielestäni sain muutaman huippupelin pleijarei-den alle, mutta ratkaisuotteluiden viittaan kääriytyi Hostikka.

Miten olet onnistunut amma-tin harjoittamisessa jääkiekkoili-jana?

- Olen tyytyväinen. Voin sanoa reilusti, että ammattini on jääkiek-koilija. Olen Espoon Bluesin yk-kösmolari ainakin tällä hetkellä, ja

sopimuksessa on kahden vuoden pesti. Työt ja haasteet ovat tarjot-timella ja mahdollisuuden omissa saappaissa.

Viime kaudella sinulla oli loukkaantumisia, miten kroppa pelaa nyt?

- Kroppa pelaa ja on OK. Tietyt osa-alueet ovat treeneissä painot-tuneet ja olen valmis koitoksiin.

Kuka on ykkösvaihtoehtosi maalivahdiksi SM-liigassa?

- Hifkin Juuso Rikssman. Hän on kokenut , takan mestaruus ja mitali sijoja.

Oletko tuonut Kärppiin erityis-tä kiiminkiläistä torjuntatyyliä?

- Kyllä kiiminkiläiset juuret nä-kyvät. Jäälihallin kaukalosta ovat perstorjunnat lähtöisin jo F-jun-

nuista lähtien. Mm. Pasi Kuiva-laisen leireiltä on oppia karttunut omiin torjuntatyyleihin.

Hokkipaidan mestis mesta-ruuden jälkeen juhlit samana ke-väänä myös toista mestaruutta. Muistatko mitä?

- Hmm. Mikähän silloin, ei il-meisesti vielä kärpissä. Joo! Nyt muistan. Höntsäkiekkoa Jäälihal-lissa, olisko ollut jokin metsäalan turnaus???

Mitkä olivat valmentajan oh-jeet ko. turnaukseen?

- Liinat kiinni. ( Ja niin Petri sen tekikin, pitäen nollapelin koko tur-nauksen ajan)

Nautitko pelaamisesta?- Nautin, varsinkin kun peli me-

nee hyvin ja joukkue pelaa hyvin. Kun peli rullaa, niin itseluottamus-kin kasvaa. Silloin koko joukkue pelaa hyvin. Vastaavasti tappio-putket ovat raskasta kaivamista henkisellä tasolla.

Mitä metsä sinulle merkitsee?- Merkitse paljon. Kiimingin

Talkkunanmaan maisemissa pik-kupojasta saakka on syntynyt side luontoon ja metsään. Täältä Hel-singistä ja Espoosta katsottuna si-dos metsään ja maaseutuun on hieman erilainen. Kotiin palatessa tuntuu kuin palaisi juurilleen rau-hoittumaan. Maisema ja miljöö tuo läheisyyden tunteen. Koen olevani edelleen pohjoisen maaseutukun-nan poika, vaikka etelässä asun-kin.

Lopuksi. toimitukseen on tul-lut kysymys hannusperäläisel-tä metsänomistajalta, joka kysyy, tarvitseeko maalivahdin harjoitel-la? Poikkeuksellisesti julkaisem-me tämän Isolan Jaskan esittämän arkaluonteisen kysymyksen pel-källä nimettömällä nimimerkillä.

- Arrrk! Harjoittelen tai en, kun-han pelaan hyvin. Kaikkihan sen tietävät, että molari harjoittelee eniten!!!

KIITOS Petri ja onnea sarjakau-teen!!!

kiiminkiläinen ex-kärppaveskari


Urheiluagentit

Ammatiltasi olet tällä hetkellä hiihtäjä. Miltä ammatinharjoitta-minen tuntuu?

- Oikein hyvältä. On mukava liikkua luonnossa ja yhdistää tämä nautinto varsinaiseen harjoittele-miseen. Olen onnekas, että saan tehdä tämmöistä työtä. Välillä pi-tää olla oikein väsynyt, myös väsy-nyt tunnekin on nautinto. Tykkään harjoitella ja kehittyä omilla avuil-lani. Se, joka eniten treenaa, ei vält-tämättä ole paras.

Oliko edellinen kausi hiihtour-heilussa mielestäsi onnistunut?

- Ei ! Ei missään nimessä. Edel-linen kausi oli huonoin kausi kil-pailullisesti kymmeneen vuoteen. Kehitystä ei tullut toivotulla tasol-la.

Miten olet onnistunut amma-tin harjoittamisessa hiihdon pa-rissa?

- Joo, olen onnistunut, ainakin omasta mielestäni. Olen iän myötä kypsynyt urheilijana. Nuorempa-na en ollut niinkään kärkikahinois-sa, eikä menestystä tullut samalla tavalla kuin aikuisten mittelöissä. Tyttäreni Iidan syntyminen lisäsi vauhtia kehityksessä hiihdon pa-rissa.

Mitä sinulle jäi eniten mieleen viime kaudesta?

- Oikeastaan ei juuri mitään eri-koista jäänyt mieleen. Aviopuo-lison valmentaja Toni Roposen kommentti asiasta oli;

-Voitithan Suomenmestaruuden naisten perinteisen kympillä.

Kuka on sinun ykkösvaihtoeh-tosi hiihtokuningattareksi tule-valle kaudelle?

- Marit BjörgenOletko tuonut hiihtoosi eri-

tyistä Haukiputaalaista hiihto- tai taistelutyyliä?

- Varmaankin se voisi olla, että joskus nuorempana jäin odotte-lemaan kaveria kesken kilpailun. Paitsi jos olisin niin ylivoimainen, niin miksipä en voisi jäädä odot-

URHEILUAGENTTIEN VIERAANA

Riitta-Liisa Roponen


telemaan kilpakavereita. No joo, en tiedä. Kait sitä jonkinlaista hau-kipuuttalaista sisua on kehitty-nyt uran aikana. Se, että eroaako se muista paikkakunnan sisuis-ta, tuskin sentään? Tuohan oman mausteensa alueelliset lumierot, jotka vaikuttavat harjoitteluolo-suhteisiin. Täällä Haukiputaalla ja lähialueella lumitilanne on ollut pääosin hyvällä mallilla.

Sivustollasi on paljon kuva-materiaalia sinusta. Olet iloinen ja kaunis ilmestys urheilumaail-massa. On siitä sinulle haittaa vai hyötyä urheilijauraasi ajatellen?

- Kiitos. En usko, että siitä aina-kaan on haittaa. Ihmiset paikka-kunnalla tulevat ainakin herkästi juttelemaan ja kyselemään kuulu-misia hiihdon parista. Pohjimmil-tani olen varmaan iloinen luonne. Mutta aina ei voi olla iloinen ilme kasvoilla. Tyhmää sanoa hymyile-vällä naamalla, jos todellakin ottaa päähän esim. huono kilpailusuori-tus tai tulos. Oot vaikka kisojen vii-des, hymyilee leveästi, vaikka ei ole laisinkaan tyytyväinen. Rehel-linen ja aito pitää olla, se on tava-ramerkkini.

Miten motivoit itseäsi ns. väli-vuoteen, kun varsinaisia arvoki-soja ei ole?

- Harjoittelukin on kivaa. Kil-pailuja vartenhan harjoittelen, ki-soina on Tour de Ski ja maailman cup. Tulevana kautena on varaa harjoitella hieman eritavalla ja ko-keilla eri juttuja. Vapaan kisat ovat parempia minulle lajityylinä, ja nyt tulevana talvena on tavallaan mon-ta ”pikku MM-kisaa”.

Nautitko kilpailutilanteesta ja siihen tarvittavasta harjoittelun määrästä?

- Kyllä. Nautin suunnattomasti niin kilpailemisesta kuin harjoitte-lusta.

Mitä metsä sinulle merkitsee?- Hirmu ihana asia. Lenkkeilen

metsissä ja poluilla paljon. Nau-tin metsän äänistä ja tuoksusta. En mielelläni juokse lenkkejä asfal-tilla. Polut ovat OK. Täällä Viita-järven kesäasunnolta on mukava päästä suoraan maastoon ainakin sulanmaan aikana. Talvella käyn täältä käsin Kiimingin Honkimaan laduilla treenaamassa. Haukipu-taalla asunnolta menen mieluiten Isolleniemelle.

Nautitko Viitajärven maise-mista?

- Todellakin nautin suunnatto-masti. Rakennutimme kesäasun-non ikkunat riittävän suuriksi, että on mukava järvinäkymä.

Mhy kentän kummiurheilijana

ole varsinaisesti miettinyt. Menen vuoden kerralla eteenpäin. Joskus olen heittänyt ajatuksen, että jos-ko pääsis Seolle kassalle myymään kahvia.

Miten olisi metsäalan tutkin-not?

- Mikä ettei. Olisi varmasti kiin-nostavaa.

Lopuksi. toimitukseen on tul-lut kysymys hannusperäläiseltä metsänomistajalta, joka on esittä-nyt toiveen, että esim. seuraaviin järjestettäviin metsäiltamiin ensi elokuussa Kiimingin Koiteliin pitäisi saada maailmantähtiur-heilija muiden ohjelmanumeroi-den lisäksi mukaan kertomaan ajatuksiaan. Ei pelkkiä poliitik-koja ja puunostajia. Tätä ajatus-

ta ajatellen kysyykin hän lisäksi, että oletko innokas tanssimaan? Poikkeuksellisesti julkaisemme tämän Jounin esittämän arkaluon-teisen kysymyksen pelkällä ni-mettömällä nimimerkillä.

- Tanssin nykyään mielellä-ni, ainakin valsseja. Aikaisemmin pikkaisen olin ”pakotettu” parke-tille, mutta nykyään lähden va-paaehtoisena. Tulen mielelläni metsäiltamiin, mikäli aikataulut ovat ajankohtaan nähden sopivat.

Tervetuloa!

KIITOKSIA Ritu ja onnea tulevaan kauteen!!!

Hiihdon kaunottaremmemaailmalla

on Minna Kauppi. Milloin Riitta-Liisa Roposen paidassa komeilee Mhy logot?

- Miksipä vaikkapa tulevalle kaudella. Valkka toimii myös ma-nagerina, joten neuvottelut käyn-tiin…

Ilmoitat olevasi huono vaattei-den silittämisessä. Mikä siinä on niin vaikeaa?

- En tiiä. Ne ei vain sility minul-la. Ryppyiset pöytätabletitkin on suositeltu laittamaan sohvan tyy-nyjen alle suoristumaan, koska lop-putuloskin olisi näin parempi kuin silitysraudan kanssa.

Harrastuksenasi ilmoitat mm. pullojen keruu. Täysiä vaiko tyh-jiä?

- Tyhjiä tietty. Kerään lenkil-lä vyölaukkuun mukaan tölkit ja pullot. Näin hoidan luontoa mai-seman siistimistyönä. Itse asiassa olen pullojen ja töllien himokerää-jä. Kerään tulot pikku lippaaseen ja käytän rahat shoppailen. Jo 15 sen-tin löytö tuo minulle tilipäivän.

- Kaverini oli kerran piilotta-nut useita löytämiään pulloja ja oli tarkoituksena antaa tekstiviestiä vinkkiä ja vihjeitä siitä, missä voi-si löytää ”aarteita”. Olin jo löytänyt sattumalta paikan, ilman että tiesin asiasta ja saanut vinkin järjestetys-tä kohteesta.

Mitä kilpauran jälkeen?- Uran jälkeistä siviilityötä en

Haukiputaan Viitajärven maisemissa mieli lepää Riitta-Liisa Roposella.

FAKTA: Roponen on voittajatyyppi, jonka urheilija-luonteen tinkimättömyys ja halu kehittyä urheilijana vievät häntä eteenpäin niin kotimaan, kuin ulkomaan laduilla.Riitta- Liisa Roponen s. 6 toukokuuta 1978 , Haukipu-dasSeura: Oulun Hiihtoseura. Edustanut myös Haukipu-taan Veikkoja ja Joutsan Pommia. Juoksee kesäisin Ou-lun Pyrinnön väreissä.

Valmentaja: Toni RoponenSaavutukset: Oberstdorf MM 2005 sprinttiviestihopea Pirjo Murasen kanssa, Sapporo MM 2007 parisprintti mestaruus Virpi Kuitusen kanssa sekä mestaruus vies-tissä, Liberec MM 2009 viestimestaruus, 13 henkilö-kohtaista SM tason mitaliaHoroskooppi: Härkä ( kuinka ollakaan?)Harrastukset: Leipominen, lukeminen, pullojen ke-ruuSuosikkiruoka: iskän savustama lohiSuosikkiyhtye: Aknestik, Robbie WilliamsHuono: häviämään ja silittämään (vaatteita)

TM


Urheiluagentit Urheiluagentit

Mhy lippulaiva Capitals haki menestystä myös jalkapallon parista Utajärvellä käytävis-sä Mutafutiksen mittelöissä.

Alkusarjassa tuki kolme voittoa ja yksi niukka tappio joukkueelle, joka oli loppu-ottelussa. Alkusarjan ristiin pelaaminen ei vienyt jouk-kuettamme 35 joukkueen sarjassa loppukoitoksiin, vaan sijoituksemme oli lo-pulta kymmenes sija. Hyvä näin. Jää petrattavaa seuraa-valle kesälle.

Ainutlaatuinen pitkäkestoinen sopimus muotoa 17+1 vuoden sopimus Kiiminki Capitalsin kans-sa purettiin yhteisymmärryksessä ja pelit jatkuvat tämän jälkeen Jäälihallin eteläpäässä, lähempänä Oulua, Oulun Ilveksen väreissä.

Siirtosummaksi pöytään lyötiin 20€/joukkue, jonka siirtosumman (40 €) sai tällä kertaa Kiimin-gin joukkue. Siirtomaksu selvitettiin korttipakal-la.

-Tarvitsin jääkiekkouralleni uutta nostetta ja vastuuta uudessa joukkueessa. Kolmoskentän lai-turin rooli ei sanottavammin motivoinut, veistelee

Pelättyä keltapaitaa sinisä-vytyksin sekä Pölkky Met-säsukkineen, haastoi Oulun talousalueella hienosti ve-teraanisarjan tuoksinnassa alueemme muut harraste-lätkä joukkueet. Runkosar-jan voitto takasi oivalliset lähtökohdat pudotuspelei-hin. Taktiikkana oli voittaa viimeinen ottelu. Niinhän me voitettiinkin, mutta vä-lierätappio rankkarikisassa vei meidät pronssiotteluun. Pronssi lämmitti kuitenkin sarjanousijaa suurempien pölyjen jo laskettua.

Kevätturnaus klaarattiin hienostiLoppuotteluun ja finaalis-sa maalin voitto 4-3. Mitä vielä kaivataankaan. Juha Raappana epäili ennen ot-telua, voiko tässä iässä enää voittaa mitään? – ” Älä Juha poika sellaisia mieti! Meillä on voittamisen kulttuuri, ja se vie meitä eteenpäin, valoi uskoa kapteenin sanoin lai-turi Mikkola.

Pokaalit ovat ihailtavis-sa Kiimingin Mhy:n toimis-tolla.

Heikkinen siirtyi Ilves paitaanJuhani Heikkinen seurasiir-rostaan.

-Harju on luvannut peli-aikaa reilummin, kun pois-saolotkin ovat yleistyneet Ilveksessä, jatkaa Heikkinen.

–Lisäksi Ilves-paidassa ei tuputeta heti viiden maalit-toman avausmatsin jälkeen marakattia selkään ylimää-räiseksi taakaksi, päättää Heikkinen.

-Siirtokauppa on siirto-kauppaa. Onneksi päästiin tulopuolelle. Summalla tes-tataan muutamaa NHL-taus-taista sekä UPM taustaa omaavaa pelaajaa, kertoo Ca-

pitalsin kapteeni Mikkola. –Ramista emme saaneet hannukseen siirrosta

mitään, mutta maksun puolellekaan emme joutu-neet. Siirtosummista puolet tallennamme Capi-tals säätiöön verottajan ulottumattomiin. Säätiön tuotoilla rahoitamme jatkossa ruotsalaisen jääkie-kon kehittämistä Uuden Oulun keskustassa eli Kiimingissä, selventää Mikkola.

-Lopuilla pelaamme tulosvetoa, jossa olem-me jo reilusti voitolla, päättää Mikkola. Heikkisen siirtoarvo on siis vain nousussa.

Capitals osallistui mutafutiksen SM- mittelöihin

Mutaa on ja pelaaminen on raskasta.

Ja poika saunoo…päättäjäistunnelmaa…

MHY kentän kummiurheilija Minna Kauppi nappasi jälleen mestaruusmitalin viestissä. Viesti oli tiukka, ja mielenkiintoinen. Niin vain Minna toi ankkuriosuudel-laan joukkueen lähemmäs kärkeä ja loppusuoralla Minna oli vahvaa valuuttaa. Henkilökohtaisessa kil-pailussa mitali oli lähellä, mutta nelossijaan saa olla tyytyväinen rikkonaisella kaudella. Onnea Min-na jälleen!!!

Mhy kentän lippulaiva Capitals menestyi jääkiekkorintamalla

URHEILUAGENTIT

Heikkinen!Etkö ole tyytyväinen saamaasi bonuksiin?

En! Capitals mainoskynä bonuksena

on törkeää!

Ajattelimme antaa sinulle ihan kahisevaa...

Jes! Se kelpaa!

!!!

Mutta Capitals tuulipukuja on vain isoja kokoja jäljellä.


Hirvi(kärpäs)nurkka

Kärpänen asuu hirven turkin sisällä imien koko ajan verta.

URHEILUAGENTIT

Heikkinen. Voitko tuurata minua minua?

Joudun leikaukseen.

Älä nyt, ihanko totta?

Totta totta! Mikä on tilanteesi?

Voitko tuurata?

Jos tilanne niin vaatii,voinhan minä tuurata.

Mutta kauanko tuuraus-pesti kestää?

No, ehkä puolisen tuntia. Ei miesten hiusten leik-

kuu sen kauemmin Viivi & Wagnerissa kestä.

Majava valloittaa Rokuaa

Luontonurkka

Suomen majavakanta (Euroopanmajava) hävitettiin käytännössä sukupuuttoon aikoja sitten. Myöhem-min Suomeen istutettiin kanadanmajavaa, joka on lähtenyt valloittamaan Suomea idästä alkaen.

Pohjois-Pohjanmaalle maja-va on levittäytynyt 90-luvul-ta alkaen ja esiintyy nykyisin varsinkin Utajärven pitäjän itäosissa varsin runsaslukui-sena ja aiheuttaa muutamis-sa paikoissa puroja ja ojia tukkiessaan vahinkoa puus-tolle vedennousun takia.

Majava pyrkii rakenta-maan padon puroon sopi-vaan kohtaan josta se saa helpoiten veden nousemaan padon yläpuolelle ja sään-nöstelee taitavasti veden korkeutta padon yläpuolel-la. Runsas majapopulaatio rakentaa joskus toisen pa-don ylemmäs ja välialueel-le rakentaa ison kekopesän, johon sisäänkäynti on ve-den alla. Tällöin talvisinkin kulkuaukko pysyy sulana ja majava voi noutaa kesän ai-kana kaatamiensa puiden latvuksia ja muita ravinto-kasveja kaikelta suojassa.

Kesäaika kuluu majavilla padon ja pesärakennelmien huollossa ja ravintopuiden kaadossa. Majava on erittäin taitava padonrakentaja. Pato on tiivis ja vesi virtaa halli-

Teuvo MurtovaaraMetsäSanoma

tusti pienistä puroista padon yli. Pato niin kova, että val-mista majavapatoa pääsee aikamieskin puron yli taitei-lemaan.

Tänä kesänä havaittiin Utajärven Rokualla, Levä-Soppinen -nimisestä lam-mesta Syväjärveen laskevan puron alkupäässä majavan patorakennelma. Kesäaika-na majavat ovat sitä kasvat-taneet niin, että vesipinta Levä-Soppisessa on ainakin metrillä noussut. Alue on luonnonsuojelualuetta, jo-ten majava saanee rauhassa työtään jatkaa. Lammen ran-nat nousevat kapean turve-maakaistan jälkeen jyrkästi , joten vedennousu ei tuhon-ne kuin aivan ranta-alueella olevat puut.

Olisiko majavasta rat-kaisu Rokuan vedenpinnan laskuun? Pitäisikö majavia houkutella myös alapuoli-siin vesistöihin tammeamaan vettä pidemmäksi ajaksi. Sa-malla alapuoliset suoalueet pysyisivät kuivempina ja metsäojien perkaus kävisi tarpeettomaksi ja kiistat Ro-kuan vesikadosta olisi iki-ajoiksi ratkaistu.

Tänä kesänä havaittiin Utajärven Rokualla, Levä-Soppinen- nimisestä lammesta Syväjärveen laskevan puron alkupäässä majavan patorakennelma. Kesäaikana majavat ovat sitä kasvattaneet niin, että vesipinta Levä-Soppisessa on ainakin metrillä noussut. Alue on luonnonsuojelualuetta, joten majava saanee rauhassa työ-tään jatkaa.

Hirvenpyynti Oulujoen erä-seuran alueella alkoi 24.9 lauantaina. Ensivaikutelma hirvimäärästä on saatu kyl-läkin vain yhden viikonlo-pun ajalta.

Kannan määrän arvioin-ti yhden viikonlopun perus-teella on epävarmaa, mutta aavistukset siitä, että kanta on pienempi kuin edellisinä vuosina vahvistuu. Sangin-joen hirviseurueen johtajan Ilkka Turkan mukaan koko

kevään ja kesän aikana ta-pahtuvan Sanginjoen yli-tyspaikan jälkihavaintojen mukaan hirvitiheys on las-kenut edellisiltä vuosilta.

Ilkalla on työmatkan var-rella olevasta joenylityspai-kasta vain yksi jälkihavainto menneen suven ajalta.

Hirvien ja meidän kaik-kien metsässäliikkujien rie-saksi on maakuntaamme levinneet hirvikärpäspar-vet. Kärpästen levinneisyy-

den pohjoisraja kulkee Yli-Ii – Taivalkoski - Etelä-Kuusa-mo linjalla. Oulun Yliopis-ton professori Arja Kaitalan johdolla on hirvikärpästen levinneisyyttä ja elämää tut-kittu jo usean vuoden ajan. Kaitalan mukaan hirvikär-pänen ei kunnolla lisäänny poroissa.

Kärpänen asuu hirven turkin sisällä imien koko ajan verta. Talven makuuk-silta löytyy mustia koteloita joissa on toukka sisällä. Tou-kasta kehittyy seuraavana loppukesänä pörräävä kär-pänen. Aikuinen hirvikär-

pänen kestää -20 asteen pakkasta yhden vuorokau-den, joten taitaa olla kohta koko Lapinläänikin vallattu.

Allekirjoittaneella oli työmatkalla Ylikiimingis-sä koira mukana syyskuun puolivälin paikkeilla. Illalla kampasin siitä n. 150 kärpäs-tä ennen kuin päästin hurtan sisälle. Toivoisin lukijoiltam-me havaintoja hirvikärpäsis-tä. Onko tapauksia, että ne ovat tarttuneet karjaan, he-vosiin tai muihin kotieläi-miin. Havainnot voi lähettää juho.kuukasjä[email protected] tai soittaa puh 0400-124564.

TMU

MIKKO SUOMELA


Hyvät super- soffaperunat. Olen kotoisin MetsäSanoma levikkialueelta ja ajattelin kysyä teiltä neuvoa vaikean tilanteeseeni. Olen seurustel-lut jo pari kuukautta erään miehen kanssa.

Alusta asti olen epäillyt, että miehellä on toinen nai-nen. Hän tekstailee jatku-vasti jonkun kanssa, mutta ei suostu myöntämään sitä. Nainen ei ilmeisestikään tule tapaamaan miestäni, kun en itse ole paikalla. Olen useasti

SOFFAPERUNAT-SOFFPOTATIS

Kysy mitä tahansa, soffaperunat vastaavat.Kysymyksiä voi lähettää toimituksen osoitteeseenMetsäsanoma/Soffaperunat Terveystie 2 90900 KIIMINKI

Enkö saakaan kemera avustusta?

Aivan aluksi ilmoitan, että olen ollut tyytyväinen met-sänhoitoyhdistyksien palve-luihin. Mutta tapaukseni.

Teetin hakkuun toimek-siannon metsänhoitoyhdis-tyksellä. Kohteella oli paljon ensiharvennuskohteita. Met-säneuvoja kertoi, että useat kohteet kaipaavat ennakko-raivausta, mutta raivauk-seen saa tukea varsinaisen hakuun jälkeen nimellä nuo-

ren metsän hoitotuki. No hyvä! Sovittiin asiat ja toi-menpiteet tehtiin kuten lu-vattiin. Olin korjuujälkeen tyytyväinen ja metsä on nyt kasvukunnossa. Mutta sit-ten tuli lunta tupaan. Näi-tä hakkuualueita kuulemma valvoo viranomaistoiminta ja kyseinen kohde on tarkas-tustyömaaksi merkattu. Tu-kea saa vasta tarkastuksen jälkeen.

Ja mitä vielä! Tarkastus osoitti että poistettavia yli 3cm runkoja kohteilta kertyi keskimäärin vain 950klp/hehtaari. Ajo urien paikoil-ta laskelmia ei tehty kuin mahdollisten harvennuk-sella poistettavien runko-jen osalta, ei siis todellisten poistettujen runkojen osal-ta. Hölmöläisten hommaa ajattelin, millä pirun laitteel-la sitten puut raijataan pois

Kaisa hyvä! Kyseessä on mitä ilmeisemmin suo-ra puukauppa ostajalle tai valtakirjakauppa an-nettuna toimeksiantoina mhy:n neuvojalle. Puu-kauppamuotoja ovat esim. ns. pystykauppa, jossa os-taja tavallaan vuokraa oikeuden harrastaa puun-korjuutyötä metsänomista-jan metsässä.

Tällä ” metsänvuokra-sopimuksella” myyjä antaa vapaat kädet ostajalle kor-juuttaa puuta omine osto-ohjeineen. Jos kyseessä on harvennus, niin ostaja voi hoitaa samoin puulajiva-linnan ja niiden runkojen katkonnan omilla ohjeis-tuksilla. Päätehakkuussa katkonta tapahtuu omine intresseineen.

PETTÄÄKÖ MIES MINUA?huomauttanut miestäni vies-tittelystä, mutta hän sanoo käyvänsä vain puukappa-asioiden tiimoilta tekstailua. Lisäksi mieheni vakuutte-lee uskollisuuttaan ja pyytää minua luottamaan häneen ja toistelee rakkauttaan.

En haluaisi jättää häntä, mutta en jaksa riidelläkään asiasta. Mitä minun pitäisi tehdä? Pettääkö hän minua?

Kaisa 49

Soffaperunat vastaavat:Mikäli kyseessä on met-

sänhoitoyhdistyksen kor-juupalvelukohde, voi kauppamuotona olla joko hankintakauppa tai toi-mituskauppa, jolloin puut saattavat mennä eri toimi-tuspisteisiin ja jopa usealle eri ostajille. Mhy laskuttaa puunkorjuusta aiheutuneet kustannukset puunmyyjäl-tä ja puiden luovutuksesta saadusta hinnasta vähen-netään aiheutuneet todel-liset kustannukset. Erotus on ns. kantorahatuloa, joka on veronalaista tuloa. Met-sänhoitoyhdistys on hake-nut kauppoihin ehtoja ja puulle hintaa niin, että se tuottaa lisäarvoa myyjälle niin katkonnassa kuin ko-konaistuloksena kantora-hatuloutuksessa.

metsästä. Olin niin hyvässä uskossa, että eihän se korp-pi korpin nokkaa noki, mut-ta niin näyttää nokkivan.

Mitä teen hyvät soffape-runat, valitanko vai niistän-kö oman nokan ja jään kotiin märehtimään?

Jaska Oulusta

Hyvä Jaska ! Sanotaan, että korppi on kuoleman lintu. Johtunee ehkä linnun vä-rityksestä , sillä korppi on pääosin musta, jopa nok-kakin on tumman harmaa.

Soffaperunat vastaavat:Korppi kuuluu metsän elä-viin, eikä liiku paljonkaan asutuksen läheisyydessä. Vanhat kaatopaikat olivat korpeille tyypillistä pesi-mäaluetta, johtuen lähinnä

linnun haaskaravinnon käy-töstä. Korppi on verrattain yleinen koko maassa aivan pohjoisin lappia lukuun ot-tamatta. Korpin äänen on helppo tunnistaa hiljaisessa

metsässä. Lintu ei ole met-sästettävää lajia, eikä ole vahingollinen esim. metsä-kanalinnuille jota vastaa-vasti haukkalinnut ovat.

SOFFAPERUNAT- soffpotatisHyvät arvostetut soffaperunatTerve taas arvokkaat Soffa-perunat ja kiitoksia edelli-sen lehden vinkeistä koskien polveani. Itse ajattelin kyl-lä aivan toisenlaista opas-tusta. No vaimoni ei tiedä edelleenkään, että minä tie-dän hänen ketkunsa ja pettä-miset, mutta olkoon. Olen jo päässyt pahimman yli.

Mutta asiaan. Polveni kuntoutui niin, että pääsin jälleen harrastuksieni pariin

ja eräs niistä on vaeltelu ja metsissä samoilu. Voi kuin-ka hienoa onkaan liikkua metsissä ja ihailla luontoa, kun meillä on tämä jokamie-hen oikeus olemassa. Erää-nä vaelluspäivänä törmäsin pienelle autiolle laavulle ja siellä yllätysyllätys kohta-sin entisen opiskelukaverini. Tapaaminen oli molemmin puolin miellyttävä ja antoi-sa. Ja eihän siinä kauaa kes-

tänyt, kun erotiikan liekki leimahti ja laverihommat alkoivat. En ollut kokenut näin kiihkeää aikuisleikkiä koskaan aikaisemmin. Tä-män yhden kokemuksen jäl-keen olemme salaa tapailleet milloin missäkin pohjoises-sa, mökillä ja työreissuilla. Elän jännittävää ja rakastu-nutta aikaa. Olen ilmeisesti jopa rakastunut.

Hyvät soffaperunat, olen

koukussa. Mitä teen, lope-tanko nykyisen suhteen, josta olen edelleen katkera, osittain masentunut, kurk-kuani kiristää edelleen tai aloitanko uuden elämän opiskeluystävättäreni kans-sa. Olen epätoivoinen, le-voton ja mielialat järkkyvät suuresti. Auttakaa minua ja nopeasti!

Jukka rajalta

Soffaperunat vastaavat:

Jukka hyvä. Hieno hom-ma. Suomessa lakiin mer-kitty jokamiehen oikeus on ainutlaatuista, jota ei esim. esiinny läheskään muissa Euroopan maissa.

Jokamiehen oikeus kä-sittää vapaan liikkumisen

kävellen luonnossa, ei kui-tenkaan kiinteistöillä. Lisäk-si on oikeus kerätä marjoja, sieniä. Nuotion tekemisen tarvitaan kuitenkin maan-omistajan lupa. Jopa tila-päiseen telttailuun on lain suoma oikeus.

Silloin tällöin on väläytel-ty politiikan ilmapiirissä kiinteistöveroa. Silloinhan tämän seurauksena jokamie-hen oikeus poistuisi, ja tämä olisi suuri menetys suoma-laisille, jotka poliittisesta si-toutumisesta huolimatta

eivät pääsisi nauttimaan suomalaisesta luonnosta.

Toivottavasti jatkat edelleen jokamiehen oike-uden käyttöä!

Jukka bra! Vi hoppas, at vi kan hjälpa!

Hyvä entinen integraatin asiakas. Olet tehnyt elämä-si parhaimman ratkaisun, olet päässyt irti integraatin talutusnuorasta, nyt saat korkeampaa kantohintaa, leimikostasi lähtee kuidun sijasta tukkia, voit vertail-la eri yhtiöiden tarjouksia, saat halvemmat uudistus-kulut, sinun etujasi ajetaan jne.

Nyt sinä voit lisääntyvi-en tulojen ansiosta käyttää vaimoasi useammin ulko-mailla. Suosittelen käyn-tikohteeksi Madeiraa, ah niin ihana saari, joka kuu-luu Portugaliin. Ihmi-set ovat siellä vilpittömiä ja maisemat ovat tosi iha-nia. Loputtomasti levado-ja pitkin rinteitä, toinen toistaan kauneimpia mai-semia. Etenkin nunnalaak-so on sanoin kuvaamaton

Käännyn puoleenne luotta-muksella. Tein hyvät puu-kaupat harvennusleimikosta, ostajana toimi sahafirma.

Korjuu meni mielestä-ni niin kuin olin suunnitel-lut, otettiin ylijäreää kuusta pois, jottei ne tulisi ylijäreik-si, koska en halua uudistaa metsää. Kylässä käynyt tut-tu integraatin ostomies moit-ti korjuu jälkeä vaikka se oli tehty ohjeitteni mukaan. Yh-distyksen mies kävi leimi-kon tarkistamassa ja totesi ainoastaan negatiivisena asi-

paikka. Ja jos ei aina jak-sa vaeltaa, voi hypätä Fun-chalin satamasta lähtevään maisemahissin, niin sil-loin ainakin velat tuntuu saatavilta. Toinen hyvä käyntikohde on Thaimaan Phuket, siellä saat hemmo-tella itseäsi, ihmiset ovat ystävällisiä ja eikä palve-lut maksa Suomen näkö-vinkkelistä mitään. Teetä itsellesi koko puku ja vai-mollesi jakkupuku 200-300 eurolla. Veneretki ”James Bond” saarelle tai sukellus-retki Raya porukan kanssa tai elefanttiretki Khao So-kissa, voitko mitään pa-rempaa elämältäsi vaatia.

Ps. Integraatin mies on huono häviäjä, jos se vie-lä käy, keitä sille kunnon kahvit ja tarjoa sille olka-päätäsi, annan pojan itkeä tirauttaa, se todella auttaa.

ana muutamat pitkät kan-not, jotka olen nyt poistanut. Sahafirma lupasi maksaa korvauksen näistä pitkistä kannoista. Minulla heräsi ta-pauksen johdosta kysymys, miksi tämä integraatin os-tomies oli niin innokkaan moittimassa hakkujälkeä, vaikka työ oli pääsääntöises-ti tehty hyvin minun ja yh-distyksen antamien ohjeiden mukaisesti. Hjälpä mig

Entinen integraatin asiakas

hyvät soffikset

Soffaperunat vastaavat:


Taas on aika määritellä ensi talven sää. Aikaisemmin se on osu-nut kohdalleen , mutta eihän sitä tiedä kun planeettojen asen-not vaihtelevat.

Ensiksi on tärkeä tietää tuleeko maailmanloppua tulevana talvena. Ei tule se vain lähenee. Ilmoitan tarkemman ajan sitten kun on sen aika. Vielä kerkiää laittaa taimikot kuntoon ennen sitä ja muutenkin hoitaa asiat kohdalleen ja lotota.

On tulossa komeetta Garredd, mikä on perihelissä (lähim-pänä aurinkoa) 23. joulukuuta. Lieneekö sattuma vai luojan säätämä. Sillä ei ole vaikutusta säähän. Meteoroideja tulee loka-marraskuussa, orionideja ja geminiidejä, jotka näkyvät tähden-lentoina. Sen sijaan auringonpilkkuja on paljon ja ne vetävät vatsan kuralle ja lämmittävät säätä, mikä ei ole hyvä uutinen talvitien tekijöille ja klapinmyyjille.

Kuitenkin ensilumi tulee lokakuun puolivälissä ja Liisan liuk-kaat. Muutoin marraskuussa losottaa vettä niin, että metsä-koneen uratkin on täynnä. Joulukuussa tulee pakkaset ja maa valkoiseksi. Kannattaa silloin jäädyttää talviteitä. Joulupukki tu-lee ennusteen mukaan jouluaattona, mutta laihempana. Vuo-denvaihteessa alkaa taas vesisateet, mutta lumet ei kokonaan hupene.

Pari viime talvea toi jo mieleen vanhat kunnon talvet, mutta nyt palataan takaisin räntäsadeaikaan. Keväällä on hyvät kelkka-kelit. Tässä on vähän oma lehmä ojassa. Toissa vuonna homma-sin kelkan eikä sillä ole paljon hötylumessa päässyt mihinkään niin ennustanpa tässä vähän itselle ja siinä sivussa muillekin ajokelejä. Maaliskuun lopulla käväisee suvikelit, jolloin ojat tul-vivat, mutta takatalvi palaa takaisin huhtikuun alussa.

Eero Ennustaja

Talven sää

Joko saa sanoa

Helsingin Sanomien talo-ustoimittaja Jyrki Iivonen kirjoittaa kolumnissaan puu-kauppakartellin jälkipelistä. Iivosen mukaan ”kotimaisen pöllikaupan piti olla vain si-vuhaara maailmanlaajuises-sa paperikartellissa”.

Pitkän harkinnan jälkeen Metsähallitus päätti aloittaa oikeustoimet kartelliyhtiöitä vastaan. Markkinaoikeuden tuomion jälkeen laitoksella oli syytä epäillä, että veron-maksajien omaisuutta oli os-tettu alihintaan.

Metsähallituksen pitää todistaa menetyksensä. Met-säntutkimuslaitoksen eri-

Metsäväki tunaroiLehtikatsaus

koistutkija Esa-Jussi Viitala arveli, että metsänomistajien tappiot olivat miljardiluok-kaa. Väitteensä hän varusti oletuksella kymmenen pro-sentin alihinnasta.

Metsäntutkimuslaitoksen toinen erikoistutkija Heikki Smolander väitti, että suu-rimmat kärsijät olivatkin itsenäiset sahaajat. Kartel-li pani puukaupan liikkeel-le nostamalla tukin hintaa, minkä avulla suuryhtiöt sai-vat edullista kuitupuuta.

Smolanderin väite suu-tutti Metsäliiton, jonka pyr-kimyksenä on ollut tasoittaa tukin ja kuidun hintaeroja.

Siinä osuuskunta on epäon-nistunut, sillä tukista mak-setaan yli kolminkertaista hintaa kuitupuuhun verrat-tuna.

Joka tapauksessa todel-linen tai kuviteltu kartelli toimi surkeasti. Paperinval-mistus kannatti heikonlaises-ti ennen UPM:n paljastusta ja vielä heikommin sen jäl-keen. Puukaupassa kartelli vuoti koko ajan. Vaikka met-säpäälliköt tavoittelivat hin-tahallintaa, välistä vetäjiä ei saatu kuriin, Iivonen kirjoit-taa.

1. Rahapuut sivuilta ________________________________________

2. Mielenkiintoisin artikkeli uudessa MetsäSanomassa oli sivulla _____________________________________ _____________________________________

3. Arvaa, vai tiedätkö, miltä paikkakunnalta löytyi näin positiivinen metsäaiheinen mainos? _______________________________ _______________________________ _______________________________ _______________________________

4. Mitä aiheita haluaisit käsiteltävän seuraavassa lehdessä? _______________________________________________________ _______________________________________________________ _______________________________________________________ _______________________________________________________ _______________________________________________________

MetsäSanoma kilpailu ja palautelipuke

Palauta lipuke vastauksineenosoitteeseen:

MHY/MetsäSanoma Terveystie 2 90900 KIIMINKI

Ikiliikkujaa on yritetty keksiä läpi ihmishistorian, mutta rahapuun keksintöön tarvittiin vain huhtikuun ensimmäinen päivä. Suositut rahapuut vaihtoivat omistajaa, mutta muutama pienoismalli jäi MetsäSanomien kilpailuun löydettäväksi.

Arvomme kilpailuun osallistuneiden kesken tuotepalkintoja.

Millä paikkakunnalla tämä mainos?

Missähän ne MetsäSanoma nimikkokasvit tällä hetkellä luuraavat lehtemme sivuilla? Löydätkö ne kaikki kolme?

Nimi: ___________________________________________________________________________

MHY: ___________________________________________________________________________

Osoite: ______________________________________________________________________________________

Jalmari siis Jallu ja Hilma olivat päätyneet käymään vihillä. Saavuttuaan pap-pilaan Jallu kysyi papilta, mitä vihkiminen maksaa. Pappi tähän Jallulta, että mitä hän on mieltä hinnas-ta. Jallu sanoi, että satanen – pappi katsoi Hilmaa ja vastasi viisi kymppiä riit-tää.

Vihkimisen jälkeen lähdettiin hevosella ko-timatkalle. Jonkin mat-kaa kuljettuaan hevonen pysähtyi, Jallu sanoi, että ensimmäinen varoitus ja nykäisi hevosen liikkeel-le. Taasen jonkin matkaa kuljettua hevonen pysäh-tyi, Jallu sanoi, toinen va-roitus ja nykäisi hevosen liikkeelle.

Matkattiin taasen jonkin matkaa, hevonen pysähtyi,

Jalmari ja HilmaJallu sanoi, että kolmas va-roitus ja ampui hevosen. Hil-ma tästä vähän hermostui ja sanoi Jallulle; miksi ammuit hyvän hevosen. Jallu katsoi Hilmaa ja sanoi; ensimmäi-nen varoitus.

Elämä jatkui, naimisis-sa oltiin oltu pian viisikym-mentä vuotta, kun Hilma kerran kysyi Jallulta, että mitä tuossa piirongin luk-kolaatikossa oikein säilytät, etkö jo voisi näyttää minul-lekin, kun olaan oltu näin kauan yksissä. Jallu suostui, avasi laatikon. Laatikosta paljastui kahdeksan kanan-munaa ja rahaa kahdeksan-sataa markkaa.

Hilma kysyi, että mitä varten nuo munat ovat laa-tikossa. Jallu vastasi, että joka kerta kun olen ollut si-nulle uskoton olen pannut

laatikkoon munan. Hilma ajatteli, että viisikymmen-tä vuotta ja vain nuo kah-deksan kertaa, eihän se nyt mitään. Sitten Hilma kysyi, että entäs nuo rahat.

Jallu vastasi, että ne ovat tulleet siitä, kun laa-tikko on täyttynyt munista ja olen myynyt ne.

Jallu oli vähän viinaan menevä. Hilma oli siihen perin kyllästynyt ja päät-ti, että kun Jallu seuraavan kerran tulee päissään ko-tiin, hän säikyttää Jallun kunnolla. Hilma pukeutui piruksi ja hyppäsi Jallun eteen kun hän hoiperte-li kotiin. Jallu katsoi pirua ja totesi, en minä sinua pelkää, olen ollut sisko-si kanssa naimisissa viisi-kymmentä vuotta.

TM


?

Tähdet kertovat

Tähdet kertovat

OINAS 21.3-19.4.Lähdet hakemaan korvauksia yhtiöil-tä puukartellin takia, vaikka tiedät kuin-ka vaikeaa on voittaa oikeusjuttua. Tiedät , että yhtiöt ovat rikkoneet lakia ja toi-mineet erittäin törkeästi puunmyyjiä kohtaan. Ajattelet, että tulta munille koi-jareille, kun kerran mukaan lähdet. Sa-turnuksen kuu on niin hämärä, ettei saa selvää voitatko oikeusjutun vai et. Joka-tapauksessa et ole nyhverö, olet tuonut esille kantasi asiaan. Päättäväisyytesi on ihailtavaa, naisväkikin huomaa, sinusta on tullut mies, olet oikea alfauros. Saat ihailua osaksesi jopa naapurin pöyhkeäl-tä rouvalta. Varo, ettei vaimosi huomaa mitä teerenpeliä pidätte.

HÄRKÄ 20.4-20.5.Olet aikeissa teetättää ojitussuun-nitelman. Kuulit naapuriltasi, että metsänhoitoyhdistys tarjoaa myös oji-tussuunnitelmia ja hoitaa alueen harven-nukset ojalinjojen aukaisun yhteydessä. Tähdet johtavat yhdistyksen neuvojan puheille. Kuuntele ja tee päätös heti. Jos harrastat urheilua, huomioi, että ul-kopuoliset kiinnittävät ulkonäköö-si ensimmäiseksi. keskity siis tähän taidealueeseen, ei niinkään kilpailutulok-siin. Muista, että mukanaolo, pelkästään MetsäSanoma lehden lukemin takaa si-nulle menestymisen tulevilla kilpakentil-lä. Petyt verottajaan, koska ne lähettivät jälkiverolapun pullojen keruusta. Avoau-to jää haaveeksi, kun verokarhu vie osan keruutuloksistasi. Ota raivaussaha esil-le ja mene taimikonhoitotöihin. Siihen maksetaan jopa tukeakin valtion kassas-ta. Ja osta sitten avoauto.

KAKSOSET 21.5-20.6.Mies: Elämäsi on tasapaksua, töitä, koti-askareita ja nukkumista. Päätät muuttaa asia ja kierrät useat pikkujoulujuhlat. Se tietää pientä flirttiä illasta toiseen. Lo-puksi tapaat nuoruutesi rakastetun, joka saa aikaan elämässäsi muutoksen. Nai-nen: Heilastelet sinäkin vanhan nuoruu-denrakkaan kanssa. Asia tulee ilmi, joten kerro kaikki. Puolisosi antaa anteeksi ja korjuupalvelusta tulevat kantorahat an-tavat onneen lisäpontta. Matka keväällä Turkin Sideen tasoittaa onnestanne lo-putkin rypyt. RAPU 21.6-22.7.Onnea, olet laihtunut. Oletko ollut pa-hanteossa vai mistä johtuu painoindeksin pudotus? Ole tarkkana, kumppanisi tie-tää syrjähyppysi ja on parhailla samoilla teillä metsällisillä vaellushommissa peite-työnään. Älä välitä, hän oikeassa tehtä-vässään ja hän nauttii elämästään. Tee jotain asian eteen. Kaipaat edelleen kiih-keitä hotelliöitä, joissa seitsemän ker-taakin tuntui ihan sopivalta. Raha: Raha palaa ulkomaan matkoihin, mitään ei jää säästöön. Pitäisikö sinun ottaa yhteyttä muutamiin entisiin tapaamaasi tuttavaa-si? Elämä on elämisen aikaa, sinullakin!

Odotettu, palkittu, tarkka, luotettava, päättäjien suosima, kokovartaloiset, maalintekijät, intuitiivinen, tuppeensahattu, vastuunsa tunteva, sykähdyttävä, arvostettu, aidot vale-ennustajat ennustuspalsta; Tähdet Kertovat … jatkaa tuloaan…

LEIJONA 23.7-22.8.Pelonsekaisin tuntein otat jälleen käteesi uuden MetsäSanoma lehden ja tutkit, onko siinä mainintoja sinusta. On taas! Tunnet olevasi julkkis, kun olet päässyt Soffaperu-nat palstalle. Kärsi nahoissasi, olisit kysynyt myös muita peruselämää koskevia asioita tai esim. mihin tiheyteen taimikonhoito pi-tää tehdä. Nyt sinut tunnistetaan aivan var-masti kaikkialla ja naapuritkin nauraa päin kasvojasi. Ei hätää. Kirjoita siis lisää kysy-myksiä seuraavaankin lehteen ja saat oh-jeet, kuinka jatkat elämääsi tästä eteenpäin. Jos haluat metsällisiä neuvoja, muista, että metsänhoitoyhdistys auttaa ja neuvoo.

NEITSYT 23.8-22.9.Autosi kiertokanki kiertyy kampiakse-lin ympärille ja saa aikaa melkoisen romi-nan konehuoneessa. Myy vanha romu pois ja rupea kulkemaan julkisilla kulkuneuvoil-la. Karta kuitenkin lentokoneita, sillä vat-sasi reagoi ikävästi painevaihteluihin. Se ei ole pieru, joka tulee housuihisi. Vaimosi mielestä olet p****, mutta lennoilla olekin sitten täysp****. Rakkaus: Taivas on tyhjää täynnä. Emme näe sinulle mitään kerrotta-vaa rakkauden tähdistä, valitettavasti. Näil-lä hesalaisilla ennustajaliksoilla ei kannata aina kovin suuria odottaa lukijan puolelta, jos liksat ei vieläkään nouse.

VAAKA 23.9-23.10.Hakkaat päätäsi seinään päivästä toiseen. Rahahuolesi vain pahenevat, kun et osaa paneutua olennaisen. Autonvaihtokuusee-si ei anna rauhaa, laita kunnon peli, osta mersu ja anna riisikupin olla. Keskity sitten hoitamaan bisneksiä ja hoida rästiin jäänyt taimikonhoitokohteesi. Rakkaus: Tunne-puolella helpottaa, kun saat autoasian pois mielenpäältä. Ota viikon loma ja vietä rak-kaasi kanssa sängyssä pari päivää, rakastele niin, että tuntuu ja muistuu vielä vanhain-kodissakin. Elämä alkaa hymyillä, kun vielä huomaat tehneesi hyvät puukaupat yhdis-tyksen neuvojan avulla ja opastuksella.

SKORPIONI 24.10-22.11.Tunnet edelleen vetoa vihreähenkisiin puolueisiin, ja päätät antaa pressanvaalien äänesi suomalaisen politiikan Eddie Edwar-sille. Räpiköivälle poliitikolle keminmaan keijukaiselle, joka jää jälkeen tuhansia ääniä kaikista muista, mutta joka hallitsee julki-suutta, muttei lajiaan. .Et pidä edelleenkään kokovartalotimpurinimityksestä, koska se paljastaa todellisen puoluesidonnaisuutesi .Rakkaus: Mitähän pitäisi tehdä metsähoi-dolle? Maastokierto varmaankin selventäi-si asiaa.

JOUSIMIES 23.11-21.12.Kumppanisi lähtee, talo menee myyntiin ja viinakin tulee maistumaan. Voiko kehnom-min mennä. Merkuriuksen kehrä on siinä mallissa, että asiat vain pahenee. löydät uu-den ystävän, joka imee sinut kuiviin niin fyysisesti kuin henkisesti.Nyt ymmärrät vihdoinkin sen, että Soffaperunat ovat si-

nua varten. Et voi elää ilman niiden neu-voja. Hallituksen leikkaukset koskettavat myös sinua. Mutta onneksi herrat eivät voi estää puun kasvua, metsäsi tuottaa niin auringon paisteella kuin sateella-kin. Varaa aika Virpiniemen golfkentälle ja haasta mittelöön Mikkola Timo tai Raappana Juha, voitat molemmat, saat uuden positiivisen käänteen ja kaikki muuttuu parempaan päin. Joulun aikaan lähdet matkalle Kaliforniaan ja huomaat, ettei terve ruumis töitä kaipaa.Lähetät puukauppavaltakirjan yhdistykselle ja nautit elämästäsi.

KAURIS 22.12-19.1.Olet tietoinen siitä, että olet puolisoa-si parempi tietokilpailussa. Nautit tilan-teesta, varsinkin siitä kun kumppaniasi suorastaan ärsyttää tämä tilanne. Olet jälleen hurahtamassa ja jopa hurahta-nutkin meedioihin ja laiskan miehen hierontoihin. Se on virhe, sillä totuu-det tulevasta tarjoaa metsänhoitomak-sua vastaan me hesalaiset Tähdet. Tyydy siis meihin tähtiin Metsäsanomien suo-sikkipalstalta. Koko kylä supattelee, kuinka sinulla on varaa illat toisensa jäl-keen edelleen pelailla viheriöillä. Muista, että samat asiat ärsyttävät niitä naapu-reitasi huomennakin; kateellista kansaa. Tarkkaile vain itseäsi ja painoindekse-jä, niistä ainakin hameväki tuntuu kan-tavan huolta.

VESIMIES 20.1-19.2.Sinulla on taas juoksuajat. Toiset tulkit-see asian väärin, sillä haluat vai käydä lenkillä. Älä siis loukkaannu miesten eh-dotuksille, he ovat käsittäneet asian vää-rin. Mies, sinun paikkasi on sohvalla ja seurata kuinka metsäteollisuuden pörs-sit painuvat edelleen alaspäin , ja olet si-joittanut puukaupparahat vain niiden osakkeisiin. Älä hirtä itseäsi, kyllä ne vie-lä siitä nousevat, tosin ethän sinä osaa myydä niitä korkeasuhdanneaikaan. Jos horoskoopit tuntuvat liian ahdistavil-ta, älä lue muiden ennustuksia, keskity omiin tai älä lue mitään.

KALAT 20.2-20.3.Olet löytänyt itsestäsi uusia ulottuvuuk-sia. Se, että ennen aikasi kului jääkaa-pin ja sohvan välillä, mikäli tölkkihuolto ei muuten pelannut. Vaan nyt se ei ole pääasia; olet innostunut siivoamaan ko-tiasi. Miksiköhän? Oletko miettinyt mi-hin se saattaa johtaa? Stressiä, paineita, hikeä ja kyyneleitä! Hellitä hetkeksi, pa-laa sohvallesi ja vaadi palvelua. Raha: Ke-mera avustus olisi iloinen yllätys, mutta minkäs teet, kun jytky ei osu kohdalle-si. Me siis tekemään taimikonhoitotöitä, niin saat uusia mahdollisuuksia petty-myksen kautta todeta vaikkapa sen, että jätit taimikon liian tiuhaksi.

Vitsit

Blondivitsit

Sattuipa eräänä kauniina päivänä.

Mies kysyi tyttöystävältään:

- Tuletko vaimokseni?

- En, vastasi nainen.

Ja niin he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Pappi ja nunna olivat autoilemassa. Nunna risti jalkansa, niin että paljas

reisi näkyi. Pappi laski kätensä hänen reidelleen.

Nunna sanoi: -Isä, muista Psalmi 29.

Pappi otti käden pois.

Kun pappi tuli takaisin kirkkoon, hän etsi Psalmin 29.

Siinä lukee: Mene eteenpäin, etsi korkeammalta ja saat kokea taivaan.

Tarinan opetus on: Jos et ole töissä ajan tasalla,

olet vaarassa menettää suuria mahdollisuuksia…

- Ruuan matka suusta vatsaan kestää 7 sekuntia. - Ihmisen hius kestää 3 kilon painolastin.- Miehen penis on kolme kertaa pidempi kuin peukalo.- Lonkkaluu on yhtä kovaa kuin sementti. - Naisen sydän lyö nopeammin kuin miehen sydän.- Ihmisen jalkapohjassa on noin sata miljardia bakteeria.- Nainen räpyttää silmiään kaksi kertaa nopeammin kuin mies.- Käytämme 300 lihasta vain pysyäksemme pystyssä.- Naiset ovat jo lukeneet tämän jutun mutta miehet tuijottavat vieläkin peukaloaan.

Muutamia empiirisiä mittaustuloksia

Mitä eroa on blondilla ja kakkosnelosella?-Kakkosnelonen ei huokaile höylätessä…Poliisi oli pysäyttänyt auton. -Kuulkaahan nyt, poliisi tiukkasi. -Miksi ette pysähtynyt, vaikka poliisi heilutteli teille kättään ja vihelsi?-Minä en ole sellainen tyttö, blondi vastasi ja niskojaan nakellen.Mitä eroa on blondilla ja silityslaudalla?-Blondin jalat on helpompi levittääMitä blondi kysyi, kun sai tietää olevansa raskaana?-Onko se minun?Mitä blondi sanoo ensimmäiseksi aamulla?-Kiitos kaveritMiksi blondi palautti WC-harjan kauppaan?-Hänen mielestään on kuitenkin kivempi käyttää paperia.Blondi osti kotipizzan. Myyjä kysyi:-Leikataanko kuuteen vai kahteentoista palaan?-Kuuteen, en jaksaisi syödä 12 palaa, blondi vastasi.Mitä näet, kun katsot blondia silmiin?-Takaraivoon…Miten ilotyttö, nymfomaani ja blondi eroavat toisistaan?-Ilotyttö kysyy: - Lopetitko jo?-Nymfomaani kysyy: -”Nytkö sä jo lopetit?-Blondi kysyy : - Pitäisikö tuo katto maalata?

Niin mietitäänpä tätä …•Miksi pizza toimitetaan nopeammin asiakkaalle kuin ambulanssi saapuu perille?•Miksi ihmiset tilaavat tuplajuustohampurilaisen, suuren annoksen ranskalaisia ja cola LIGHTin?•Miksi ostamme hot dog-makkaroita 10 kpl ja sämpylöitä 8:n pakkauksissa?•Miksi naiset laittavat ripsiväriä aina suu auki?•Miksi sana lyhenne ei ole lyhyempi?Miksi täytyy käyttää Käynnistä-valikkoa, kun haluaa sulkea Windowsin?•Miksi kissanruokaa ei ole hiiren makuisena?•Miksi koiranruoka-tölkissä lukee: entistä parempi maku – kuka sen on testannut?•Kaikkihan tietävät lentokoneiden mustat laatikot, jotka pysyvät aina ehjänä… miksi lentokonetta ei valmisteta samasta materiaalista?•Kun kerran lentäminen on niin varma tapa matkustaa … miksi tulohallin nimi on terminaali?•Miksi painat kaukosäätimen nappuloita lujempaa, kun patterit ovat melkein tyhjät?•Miksi pesemme käsipyyhkeitämme: eikö kuitenkin asia ole niin, että kätemme ovat puhtaat, kun kuivaamme ne pyyhkeeseen?•Miksi Kamikaze-lentäjät käyttivät kypärää?•Miten kyltti ”Nurmikolle astuminen kielletty” on saatu keskelle nurmikkoa?•Kuka ihmisistä keksi, että lehmistä saa maitoa… - mitä ko paikasta alun perin etsittiin ja miksi?•Miksi Nooa ei lyönyt hyttysparia kuoliaaksi?•Miksi lampaat eivät juokse sateella sisään?•Miksi laitoksilla ja paikoilla, jotka ovat 24 tuntia vuorokaudessa auki, on ylipäänsä lukot?•Ja muuten, miksi Jumala on antanut miehille sekä aivot että munat, mutta ei tarpeeksi verta niiden käyttämiseen yhtä aikaa???

K-18


teijän keittiössä

Punarieskaa Janin keittiöstä Janin tapaan

Jauhopeukalot

Monissa taloissa lapsia ei päästet-ty näkemään teurastuksia, mutta meillä oli toisin. Niin pienestä kuin muistan, sain olla vispaamassa va-sikan kurkusta juoksevaa verta, että se ei päässyt hyytymään. Teuras-tus oli siis aivan luonnollinen asia ja osa talonpitoa. Vaikka kyllä täy-tyy tunnustaa, että kun Talvisodan evakkoon lähtöä valmisteltiin ja eväslihaksi teurastettiin lokakuulla Oksan poikima vasikka Ihana, niin eihän se mieli mettä keittänyt, kun Ihana oli ollut minun lellikki synty-mästään lähtien.

Ennen vanhaan, kun eläimet sai vielä teurastaa kotona, kertyi vertakin runsaasti ja se käytettiin kaikki tarkoin ravinnoksi. Tehtiin verimakkaroita aitoihin suoliin, pais-tettiin verilättyjä, leivottiin verileipää, keitettiin kampsuja tai paistettiin punasries-kaa, joka etelämpänä tunnetaan nimellä veripalttu tai rössy.

Paistit ja lavat paistettiin uunis-sa, luulihoista keitettiin lahtikeit-to ja verestä tehtiin punasrieskaa. Ainakin minun suussani ne kaik-ki maistuivat erinomaisilta kolme yötä ja yhden päivän kestäneellä hevoskyydillä Sodankylän Petku-lasta Ruotsin rajalle Pelloon, vaikka syötävänä olikin rakkain ystävä-ni Ihana. Pari vuotta myöhemmin eli -41 syksyllä, kun velimies Matti oli joutunut Ruotsiin hoidettavak-si, kirjoitin hänelle kotikuulumisia, mutta sensuuri oli mustannut teks-tistä osan.

Matti toi kirjeen sitten -46 syk-syllä palatessaan mukanaan ja ih-metteli, mitä siitä oli mustattu.

Selitys oli siinä, että kevääl-lä meille syntyi neljä uroskaritsaa, jotka saivat nimensä sen hetken ni-mimiesten mukaan. Niinpä minä kerroin Matille muitten asioitten mukana, että Molotohvi ja Musso-lini on jo teurastettu, mutta Hitler ja Stalini säästetään jouluksi. Tieto ei läpäissyt sensuurin tiukkaa seu-laa.

PUNASRIESKA (neljälle)

Valmistus: Silppua kuu tai läski pieniksi palasiksi. Sulata puolet rasvasilpusta pannulla ja hauduta silputtu sipuli rasvassa keltaiseksi. Sekoita maito ja veri kulhossa hyvin. Kun neste on tasalaatuista, lisää jauhot vähitellen ja vatkaa samalla voimakkaasti. Lisää taikinaan rasvasilppu, kuullotettu sipuli rasvoi-neen, suola ja pippuri . Sekoita hyvin. Voitele laakea reunallinen paistinpelti tai muu laajapohjainen vuoka. Laakea sen vuoksi, että saat paljon herkullis-ta rieskankuorta. Nousuvaraa taikinalle pitää olla vähintään neljännes astian korkeudesta. Paista ensin kuoren saamiseksi 200 asteessa 15 minuuttia ja sit-ten 150 asteessa kolme varttia. Jos soosi on tarpeen, niin valkokastike sopii ihan hyvin ja puolukkasurvos on tietysti luontainen kyytipoika.

Ahven löytyy koko suomen alueelta ja sen elinympäristö-vaatimuksen ovat väljät ja sopeu-tuvaiset. Määrältään ja arvoltaan Ahven on kalansaalis tilastojen valossa tärkein kala ja saaliista yli 90 % kalastavat kotitarve ja vir-kistyskalastajat.

Ahven on erittäin maukas kala. Ahvenen arvoa laskeekin ehkä se, että se on niin yleinen ja tavalli-nen kala, johon totuttu. Myös ahventen piikit ja ruotoisuus an-tavat ahvenesta negatiivisen kä-sityksen ruokakalana. Mutta kun ahvenet opettelee fileoimaan on ruokailijan näkövinkkelistä kat-

Ahventen fileet huuhdellaaan kylmällä vedel-lä. Jauohot, suola ja valkopippuri sekoitetaan lautaselle ja fileet käännellän sekoituksessa kauttaaltaan. Joskus olen kätevämpien kok-kien kuullut tämän vaiheen tekevät pussissa jossa fileitä sitteen ”hölskytellään”. Kannattaa kokeilla. Ja sitten paistin pannu levylle johon-kin keskilämmölle ja margariini sulatetaan siihen ensin ja sitten paistellaan muutamia mi-nuutteja sellaiseksi vähän rapsakaksi ja vaale-an ruskeaksi.Potut kiehuvat toimituksen aikana omalla le-vyllään ja kun nekin ovat kypsiä, niin sitten ru-vetaan huutamaan yläkertaan ja ulos kovalla äänellä: ”Nyt kaikki heti syömään”Vielä jos oikein hyvän haluaa, joka minulta jää tekemättä, niin kastikkeeksi tehdään valkokas-tike.

Tarveaineet6 dl naudan, poron tai hirven verta3 dl täysmaitoa, ei mielellään kurria4 dl ruisjauhoja2 isoa sipulia100 g suolirasvaa eli kuuta tai läskiä tai voita2 tl suolaa jauhettua maustepippuria, melko vähän

Ja muut ruokavinkit toimituskunnan

Ruokapöytään ahven

Arkisin ”ruokahuoltopäällik- könä” perheessämme toimii vaimoni, mutta itsekin innos-tun joskus vapaalla ollessa ja loman aikaan jotain laitta-maan.

Liharuuat ja etenkin hir-venlihasta tehdyt ruuat ovat tavallisimpia. Iijoen varrella kasvaneena on joesta tietenkin pyydetty myös kalaa ja omal-la kohdallani suurin kalaintoni on jäänyt nuoruuteen. Lapset ovat kyllä sitten sitäkin innok-kaampia olemaan rannalla ja

Kaikki ongitut ahvenet fileoituna, mielellään vaikka kilo1 dl karkeaa ruisjauhoa2 tl suolaa½ tl valkopippuria2 rkl margariinia

onkimaan ja heittelemään uis-tinta.

Särjet ja pienemmät kalat päätyvät useimmiten naapurin kissoille tai harakkojen ruuak-si, mutta olen lapsilleni opet-tanut, että saatu kala on myös nopeasti perattava ja siitä val-mistetaan ruokaa.

Rannalta ja laiturin päästä ongitut ahvenet fileoidaan ja paistetaan. Lisukkeeksi sopii parhaiten omasta maasta nos-tetut uudet potut, jotka nekin käy lapset itse kuokkimassa.

PAISTETUT AHVENET:

Jos metsävakuuttami-nen ei kiinnosta, voi tuulen aiheuttamiin tu-hoihin löytyä näppärä vaihtoehto. Kuva ker-too kaiken. Ainoastaan kokonaan kaatuneiden runkojen takaisin saan-ti saattaa tuottaa suuria vaikeuksia.

sottuna ahvenet mukava ja help-po syödä. Varsinaisesti haitallisia lihasruotoja ahvenessa on aika vähän, ja toisaalta nämä kylki- ja selkälihaksen välissä olevat ruo-torivit eivät pienemmillä kaloilla syömistä juuri haittaa.

Ahven kuten muutkin kalat sisältävät elimistölle tärkeitä A-, B- JA D- vitamiineja. Näitä tar-vitaan mm. suojaamaan tartun-tataudeilta, vahvistamaan näköä ja luustoa ja pitämään muuten-kin terveenä. Kalaa kestää syödä myös paljon sellaisen joka pelkää ylimääräistä lihomista, sillä vähä-rasvaisena ruokana kala ei lihota.

AHVENAhven on jokaisen suomalaisen tuntema kala ja yleisin kalalajimme.

”Koukun pää ei nä-kyny, niin nappas.”

Kokkaajana Mikko Mäkeläsalaisista kätköistä

”Olen lapsilleni opettanut, että saatu kala on myös nopeasti perattava ja sii-

tä valmistetaan ruokaa.”

Metsävinkki Tässä ruotsalainen tutkimus joulukuusen neulasten määrästä. Haluamme lukijoilta loppiaisen jälkeen kokemuksia käyrän paikkansapitävyydestä.

Joulukuusen neulaset

MM

Eilen Tänään


POHJAN TAIMI • Katin taimitarha, 88610 Vuokatti • P. 020 7939 800, f. 020 7939 804

Suositut ja hyvätuottoisettaimet suomalaiseen metsään

kasvattaa Pohjan Taimi.

Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi!

TPOMAATALOUS

Tikkasentie 80500 287 392 • MYYNTI • HUOLTO • VARAOSATwww.tpomaatalous.fi

ECHO CS 420 ES

475€

Suometsänhoito- ja metsätiepalvelut Ii,Yli-Ii: Kangas p. 020 772 7178 Onkalo p. 020 772 7047 Haukipudas, Hailuoto, Kempele, Oulu, Oulunsalo: Törrönen p. 020 772 7044

Utajärvi, Muhos: Repola p. 020 772 7110

Oulu, Kiiminki: Parkkinen p. 020 772 7063

Metsäsuunnittelu- jametsänarviointipalvelut

Ii: Leskelä p. 020 772 7116 Väänänen p. 020 772 7055 Turtinen p. 020 772 7054

Yli-Ii: Leskelä p. 020 772 7116 Turtinen p. 020 772 7054

Haukipudas, Kiiminki: Vehkaperä p. 020 772 7046 Koistinen p. 020 772 7184

Utajärvi, Muhos: Kamula p. 020 772 7108 Oulu, Oulunsalo, Hailuoto, Kempele: Vuotikka p. 020 772 7045 Kanniainen p. 020 772 7061

Metsälakien toimeen- pano ja valvonta sekä metsänhoitotuet Ii, Yli-Ii, Haukipudas, Kiiminki,Oulu,Oulunsalo Hailuoto,Kempele: Koistinen p. 020 772 7052

Utajärvi, Muhos, Oulu: Mikkonen p.020 772 7106

Metsäluonnon monimuotoisuuden edistäminen Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Ruokanen p. 020 772 7011

Metsänomistajien koulutus janeuvontapalvelut Tervonen p. 020 772 7016

Hankkeet: Bioenergian edelläkävijät: Lepistö p. 020 772 7041

Toimiva metsä: Honkanen p. 020 772 7119

www.metsakeskus.fi/pp

•Puutavaran koneellinenkorjuu•Energiapuunkorjuu•Kannon-nosto

ReijoHoltinkoski0400298741PekkaInkala0400338661

•Metsänparannustyöt•Maanrakennustyöt•Puutavarankaukokuljetukset•Energiapuunkuljetukset

HAUKIPUDAS

Revontie 47, 90830 Haukipudas (08) 563 2600, fax (08) 563 2610, www.rautia.fi/haukipudas

[email protected]

www.rautia.fiPALVELEMME:

arkisin 7–19 lauantaisin 9–16

Jotta onnistuisit kerralla!

Asiakkaittemme peruspankkipalvelutpysyvät edelleen ilmaisina, kuten esim.

Lämpimästi tervetuloa asiakkaaksemme!

€

€

€

€

€

€

€

€

VISA-KORTIT (Electron, Debit, Debit/Kredit ) ..0VERKKOPALVELUSOPIMUS.......................0TILIOTE.........................................................0e-LASKUT ..................................... ................0MAKSUPALVELU .........................................0SUORAVELOITUS........................................0LASKUN MAKSU ..........................................0LAINAN AUTOMAATTISEN VELOITUKSENPALVELUMAKSU .........................................0

********

Muista myös Utajärven Osuuspankin jäsenen bonus-etu: kun bonuksesi eivät kulu palvelumaksuihin, saat nerahana tilillesi tai voit käyttää ne täysimääräisinä Pohjolan vakuutusten maksuihin! Maksuttomien päivittäispalveluiden sekä Pohjolanvakuutusmaksuihin käytettävien bonusten lisäksi saatUtajärven Osuuspankista myös kaikki muut OP-Pohjola-ryhmän keskittämisedut, kuten ilmaisen Ostoturvava-kuutuksen OP-Visalla.

Mukava on olla,kun palvelumaksut ovat nolla!

Puh. (08) 5421 136 Sähköposti: [email protected]: www.op.fi/utajarvi

- itsenäinen ja vakavarainen pankkiOulujokivarressa

100 v

Zatelliitintie 10, 90440 Kempele Mikko Kontio p. 010 7684 915

5520,-

Kiertotie 1191600 UtajärviMarkku puh:0400 585 754Ari puh:040 575 6033Faksi:5421 888

Koneellinenpuunkorjuu jalähikuljetusMetsäkorjuu

A. ja M. Mustonen Ay

[email protected]

MetsänomistajaVaadi laatua! Me teemme sitä!

MetsäkMetsäkMetsäkMetsäkMetsäkoneuroneuroneuroneuroneurakakakakakointiointiointiointiointiPPPPPerererererttunen Oyttunen Oyttunen Oyttunen Oyttunen Oy

Ouluwww.metsaperttunen.fi

Suolahuone SalusLaurintie 2, Ii (torin laidalla)Ajanvaraus puh. 045 351 6180

Luonnonmukaista hoitoa hengityselin- ja ihosairauksiinLisäksi: suolatuotteet, Tulsi-yrttijuomat sekä Pur Aloe -tuotteetUutuutena Lymfa- kehonpuhdistushoito

www.mhy.fi

SalusSUOLAHUONE

ii yli-ii metsä kiiminki yli-kiiminki oulun seutu sanoma · 2014. 11. 3. · kiiminki oulun seutu...

Documents