1

Kasvua yli rajojenALUE IDEN VENÄJÄ-VERKOSTO

YRITYSKEH ITTÄJ IEN VALTAKUNNALL INEN VENÄJÄ-VERKOSTO

32

Suomen ja Venäjän yhteistyöllä on pitkä historia, ja taloudel-linen yhteistyö maidemme välillä on vahvaa. Muun muassa

seuraavien faktojen kautta maidemme kanssakäymisen tiiviys tulee esiin: Suomesta tehdään Venäjälle runsaasti virallisen ta-son vierailuja, venäläisille myönnetään vuosittain noin miljoona viisumia ja ennusteiden mukaan viisumien määrä on kasvus-sa. Venäläiset matkailijat ovat antaneet piristysruiskeen monil-le Suomen alueille.

Suomessa asuu noin 50 000 venäjänkielistä henkilöä, jotka ovat Suomelle suuri voimavara. Suomen olisi hyvä heidän osaa-misensa hyödyntämisen lisäksi kasvattaa venäjän kielen ope-tuksen määrää kaikilla kouluasteilla, jotta pystyisimme myös tulevaisuudessa palvelemaan yrityksiä ja jalostamaan yhteis-työtä rajan molemmin puolin. Venäjän jäsenyys maailmankauppajärjestö WTO:ssa tukee mai-demme välistä yhteistyötä. Tämä on otettu huomioon myös työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa Alueiden Venäjä-verkos-tossa (Yrityskehittäjien valtakunnallisessa Venäjä-verkostos-sa). Verkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset alueelliset ja kan-salliset Venäjän-kaupan toimijat ja heidän Venäjä-osaamisen-sa. Verkoston toiminnan myötä Venäjän-kaupan toimijoiden yh-teistyö tiivistyy, mikä vaikuttaa positiivisesti yritysten saamaan palveluun.

Vuoden 2010 alusta toimineen verkoston ansiosta suomalaiset elinkeinoelämän Venäjä-toimijat näkyvät Suomessa ja Venäjäl-lä aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja elinkeinoyhteistyön ver-kostona. Verkostolla on hyvät yhteistyösuhteet monien Venä-jän alueiden ja näiden toimijoiden kanssa niin oman toimintan-sa kuin myös työ- ja elinkeinoministeriön kautta.

Tässä lehdessä esitellään muutamia verkostossa leviäviä hyviä käytäntöjä. Tervetuloa tutustumaan Alueiden Venäjä-verkos-toon!

Käytännön tasolla pystyt parhaiten löytämään Venäjän-kau-pan yhteyksiä ja lisäämään Venäjä-tietouttasi ottamalla yhteyt-tä seudulliseen kehittämisyhtiöön omalla alueellasi. He auttavat sinua mielellään Venäjän-kaupan kysymyksissä.

Добро пожаловать!

Pauli Saapunki, verkoston johtoryhmän puheenjohtajaVenäjän Federaation kunniakonsuli

ESIPUHE

Suomen ja Venäjän talousyhteistyö on vahvaa

”Suomessa asuu noin 50 000 venäjänkielistä henkilöä, jotka ovat Suomelle suuri voimavara.”

SISÄLTÖ

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Yri-

tyskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-

verkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset

alueelliset ja kansalliset Venäjän-kaupan

toimijat ja heidän Venäjä-osaamisensa.

Venäjän-kaupan toimijat puhaltavat yh-

teen hiileen ja tekevät asioita yhdessä ai-

empaa enemmän.

Verkoston kautta suomalaiset elinkeino-

elämän Venäjä-toimijat näkyvät Suomes-

sa ja Venäjällä aiempaa yhtenäisempänä

kaupan ja elinkeinoyhteistyön verkostona.

Alueelliset toimijat saavat verkoston

kautta kansainväliseen elinkeinoyhteis-

työhön ja yritysten palvelemiseen lisää

osaamista sekä aiempaa laajemmin Venä-

jä-asiantuntijoiden neuvoa ja tukea, kon-

takteja, koulutusta, taustatietoa sekä uu-

sia toimintamalleja ja -kanavia. Verkos-

to hyödyntää nykyisiä palveluja ja palve-

luntarjoajia.

Verkosto edistää kehittämisyhtiöiden

Venäjä-osaamista ja resurssien jakamis-

ta. Verkosto tuo Venäjän-kaupan palve-

lut lähemmäksi yrityksiä siten, että Venä-

jän-kaupan toimijat pelaavat aiempaa tii-

viimmin yhteen. Venäjä-osaamista tarjo-

taan yritysten käyttöön uudella tavalla –

koko Suomessa. Elinkeinoyhteistyötä ke-

hitetään myös Suomen ja Venäjän aluei-

den välillä.

www.sekes.fi/venajaverkosto

Alueiden Venäjä-verkostoYrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

Yritysneuvojat tuntevat Venäjän-kaupan 4Rovaniemen Kehitys Oy ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Aktiivista Venäjän-kaupan markkinointia 6Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskeskus Oy Häme

Vauhtia Venäjän-kaupan palveluihin EU-hankkeista 8Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES ja Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK

Venäläisten matkailuvetovoiman taustalla laaja yhteistyöverkosto 10Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Yhteistuumin Venäjän markkinoille 12Raahen seudun yrityspalvelut

Palveluja venäläisten ostosmatkailijoiden tarpeisiin 14Rovaniemen Kehitys Oy

Venäläisten marjanpoimijoiden osaamisella kysyntää 16Sisä-Savon seutuyhtymä

KASVUA YLI RAJOJEN

• Julkaisija: Alueiden Venäjä-verkosto – Yrityskehittäjien valtakunnallinen

Venäjä-verkosto. Verkoston isäntäorganisaationa toimii Seudullliset

Kehittämisyhteisöt SEKES ry. Verkoston toimintaa rahoittavat työ- ja

elinkeinoministeriö, Uudenmaan liitto sekä verkostossa mukana olevat alueet.

• Tekstit ja taitto: Viestintä-Paprico Oy

• Paino: Oy Fram Ab.

Seudullisten kehittämisyhtiöiden Venäjän-kaupan palvelut

• Länsi-Uusimaa: Novago Yrityskehitys Oy, 11

• Turun seutu: Turun Seudun Kehittämiskeskus, 11

• Forssan seutu: Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, 11

• Hämeenlinnan seutu: Kehittämiskeskus Oy Häme, 13

• Kotkan–Haminan seutu: Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, 13

• Kouvolan seutu: Kouvolan kaupunki, Elinkeinotoimi ja Kouvola Innovation Oy, 13

• Lahden alue: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, 15

• Lappeenranta–Imatra seutu: Wirma Lappeenranta Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, 15

• Tampereen kaupunkiseutu: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, 15

• Porin seutu: Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, 15

• Mikkelin seutu: Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, 17

• Jämsä–Jyväskylä–Äänekoski -kehittämisvyöhyke: Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, 17

• Joensuun seutu & Keski-Karjala: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, 18

• Kuopion alue: Kuopion kaupunki, Yrityspalvelut, 18

• Seinäjoen kaupunkiseutu: Seinäjoen seudun elinkeinokeskus SEEK, 18

• Vaasan seutu: Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, 18

• Kokkolan seutu: Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK, 18

• Nivala-Haapajärven & Haapaveden-Siikalatvan seutu: Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, 18

• Kainuun alue: Kainuun Etu Oy, 19

• Raahen seutu: Raahen seudun yrityspalvelut, 19

• Kemi–Tornion alue: Kemi–Tornio alueen kehittämiskeskus ja Team Botnia Oy, 19

• Rovaniemen seutu: Rovaniemen Kehitys Oy, 19

• Koillis-Suomi & Itä-Lappi: Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, 19

• Pohjois-Lappi: Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä, 19

• Savonlinnan seutu: Savonlinnan seudun kuntayhtymä, 19

• Etelä-Pohjanmaan järvialue: Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, 19

• Varkauden–Pieksämäen seutu: Navitas Kehitys Oy, 19

• Pietarsaaren seutu: Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus Concordia Oy, 19

32

32

Suomen ja Venäjän yhteistyöllä on pitkä historia, ja taloudel-linen yhteistyö maidemme välillä on vahvaa. Muun muassa

seuraavien faktojen kautta maidemme kanssakäymisen tiiviys tulee esiin: Suomesta tehdään Venäjälle runsaasti virallisen ta-son vierailuja, venäläisille myönnetään vuosittain noin miljoona viisumia ja ennusteiden mukaan viisumien määrä on kasvus-sa. Venäläiset matkailijat ovat antaneet piristysruiskeen monil-le Suomen alueille.

Suomessa asuu noin 50 000 venäjänkielistä henkilöä, jotka ovat Suomelle suuri voimavara. Suomen olisi hyvä heidän osaa-misensa hyödyntämisen lisäksi kasvattaa venäjän kielen ope-tuksen määrää kaikilla kouluasteilla, jotta pystyisimme myös tulevaisuudessa palvelemaan yrityksiä ja jalostamaan yhteis-työtä rajan molemmin puolin. Venäjän jäsenyys maailmankauppajärjestö WTO:ssa tukee mai-demme välistä yhteistyötä. Tämä on otettu huomioon myös työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa Alueiden Venäjä-verkos-tossa (Yrityskehittäjien valtakunnallisessa Venäjä-verkostos-sa). Verkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset alueelliset ja kan-salliset Venäjän-kaupan toimijat ja heidän Venäjä-osaamisen-sa. Verkoston toiminnan myötä Venäjän-kaupan toimijoiden yh-teistyö tiivistyy, mikä vaikuttaa positiivisesti yritysten saamaan palveluun.

Vuoden 2010 alusta toimineen verkoston ansiosta suomalaiset elinkeinoelämän Venäjä-toimijat näkyvät Suomessa ja Venäjäl-lä aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja elinkeinoyhteistyön ver-kostona. Verkostolla on hyvät yhteistyösuhteet monien Venä-jän alueiden ja näiden toimijoiden kanssa niin oman toimintan-sa kuin myös työ- ja elinkeinoministeriön kautta.

Tässä lehdessä esitellään muutamia verkostossa leviäviä hyviä käytäntöjä. Tervetuloa tutustumaan Alueiden Venäjä-verkos-toon!

Käytännön tasolla pystyt parhaiten löytämään Venäjän-kau-pan yhteyksiä ja lisäämään Venäjä-tietouttasi ottamalla yhteyt-tä seudulliseen kehittämisyhtiöön omalla alueellasi. He auttavat sinua mielellään Venäjän-kaupan kysymyksissä.

Добро пожаловать!

Pauli Saapunki, verkoston johtoryhmän puheenjohtajaVenäjän Federaation kunniakonsuli

ESIPUHE

Suomen ja Venäjän talousyhteistyö on vahvaa

”Suomessa asuu noin 50 000 venäjänkielistä henkilöä, jotka ovat Suomelle suuri voimavara.”

SISÄLTÖ

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Yri-

tyskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-

verkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset

alueelliset ja kansalliset Venäjän-kaupan

toimijat ja heidän Venäjä-osaamisensa.

Venäjän-kaupan toimijat puhaltavat yh-

teen hiileen ja tekevät asioita yhdessä ai-

empaa enemmän.

Verkoston kautta suomalaiset elinkeino-

elämän Venäjä-toimijat näkyvät Suomes-

sa ja Venäjällä aiempaa yhtenäisempänä

kaupan ja elinkeinoyhteistyön verkostona.

Alueelliset toimijat saavat verkoston

kautta kansainväliseen elinkeinoyhteis-

työhön ja yritysten palvelemiseen lisää

osaamista sekä aiempaa laajemmin Venä-

jä-asiantuntijoiden neuvoa ja tukea, kon-

takteja, koulutusta, taustatietoa sekä uu-

sia toimintamalleja ja -kanavia. Verkos-

to hyödyntää nykyisiä palveluja ja palve-

luntarjoajia.

Verkosto edistää kehittämisyhtiöiden

Venäjä-osaamista ja resurssien jakamis-

ta. Verkosto tuo Venäjän-kaupan palve-

lut lähemmäksi yrityksiä siten, että Venä-

jän-kaupan toimijat pelaavat aiempaa tii-

viimmin yhteen. Venäjä-osaamista tarjo-

taan yritysten käyttöön uudella tavalla –

koko Suomessa. Elinkeinoyhteistyötä ke-

hitetään myös Suomen ja Venäjän aluei-

den välillä.

www.sekes.fi/venajaverkosto

Alueiden Venäjä-verkostoYrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

Yritysneuvojat tuntevat Venäjän-kaupan 4Rovaniemen Kehitys Oy ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Aktiivista Venäjän-kaupan markkinointia 6Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskeskus Oy Häme

Vauhtia Venäjän-kaupan palveluihin EU-hankkeista 8Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES ja Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK

Venäläisten matkailuvetovoiman taustalla laaja yhteistyöverkosto 10Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Yhteistuumin Venäjän markkinoille 12Raahen seudun yrityspalvelut

Palveluja venäläisten ostosmatkailijoiden tarpeisiin 14Rovaniemen Kehitys Oy

Venäläisten marjanpoimijoiden osaamisella kysyntää 16Sisä-Savon seutuyhtymä

KASVUA YLI RAJOJEN

• Julkaisija: Alueiden Venäjä-verkosto – Yrityskehittäjien valtakunnallinen

Venäjä-verkosto. Verkoston isäntäorganisaationa toimii Seudullliset

Kehittämisyhteisöt SEKES ry. Verkoston toimintaa rahoittavat työ- ja

elinkeinoministeriö, Uudenmaan liitto sekä verkostossa mukana olevat alueet.

• Tekstit ja taitto: Viestintä-Paprico Oy

• Paino: Oy Fram Ab.

Seudullisten kehittämisyhtiöiden Venäjän-kaupan palvelut

• Länsi-Uusimaa: Novago Yrityskehitys Oy, 11

• Turun seutu: Turun Seudun Kehittämiskeskus, 11

• Forssan seutu: Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, 11

• Hämeenlinnan seutu: Kehittämiskeskus Oy Häme, 13

• Kotkan–Haminan seutu: Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, 13

• Kouvolan seutu: Kouvolan kaupunki, Elinkeinotoimi ja Kouvola Innovation Oy, 13

• Lahden alue: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, 15

• Lappeenranta–Imatra seutu: Wirma Lappeenranta Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, 15

• Tampereen kaupunkiseutu: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, 15

• Porin seutu: Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, 15

• Mikkelin seutu: Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, 17

• Jämsä–Jyväskylä–Äänekoski -kehittämisvyöhyke: Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, 17

• Joensuun seutu & Keski-Karjala: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy, 18

• Kuopion alue: Kuopion kaupunki, Yrityspalvelut, 18

• Seinäjoen kaupunkiseutu: Seinäjoen seudun elinkeinokeskus SEEK, 18

• Vaasan seutu: Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, 18

• Kokkolan seutu: Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK, 18

• Nivala-Haapajärven & Haapaveden-Siikalatvan seutu: Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, 18

• Kainuun alue: Kainuun Etu Oy, 19

• Raahen seutu: Raahen seudun yrityspalvelut, 19

• Kemi–Tornion alue: Kemi–Tornio alueen kehittämiskeskus ja Team Botnia Oy, 19

• Rovaniemen seutu: Rovaniemen Kehitys Oy, 19

• Koillis-Suomi & Itä-Lappi: Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, 19

• Pohjois-Lappi: Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä, 19

• Savonlinnan seutu: Savonlinnan seudun kuntayhtymä, 19

• Etelä-Pohjanmaan järvialue: Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, 19

• Varkauden–Pieksämäen seutu: Navitas Kehitys Oy, 19

• Pietarsaaren seutu: Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus Concordia Oy, 19

32

54

Yritysneuvojat tuntevatVenäjä-verkoston muita alueita ja heidän yhteyshenkilöitään”, Jussi-la-Salmi kertoo.

”Apuna tässä oli venäjänkielinen verkoston alueita elinkeinopainot-teisesti esittelevä yhteisesite. Si-ten yhteystiedot jäivät yritysneu-vojille jatkoa ajatellen.”

Lisää osaamista yritysneuvojille

Joensuun Seudun Kehittämisyh-tiö JOSEK Oy:n projektilla yritys-neuvojat saavat oppia suomalais-ten yritysten tukemiseksi Venäjän-kaupassa. Samalla tavoin myös venäläiset yritysneuvojat saavat uutta näkemystä venäläisten yri-tysten ohjaamiseksi Suomeen.

JOSEKissa on käynnissä Cities by the water – new opportunities for business development -pro-jekti, jolla kehitetään muun mu-assa yhteisiä työkaluja venäläisille ja suomalaisille yritysneuvojille ja yrityksille rajan ylittävän kaupan edistämiseksi. Projektin lähtökoh-tana on hyödyntää Joensuun, Ki-teen, Sortavalan ja Petroskoin si-jaintia veden äärellä alueiden yri-tystoiminnan kehittämisessä.

Yritysneuvojille on järjestetty muun muassa työpajat Joensuus-sa ja Petroskoissa, joissa käytiin asiantuntijoiden johdolla läpi ve-näläisten kysymyksiä Suomesta ja suomalaisten kysymyksiä Venäjäs-tä. Kysymyksiä nousi muun muas-sa yritysmuotojen eroavaisuuksis-ta, tullaus- ja verotusasioista sekä liiketoimintaeroista Suomen ja Ve-näjän välillä.

”Projekti tarjoaa mahdollisuu-den tutustua toisenlaiseen liiketoi-mintakulttuuriin”, projektipäällikkö

Aleksanteri Jääskeläinen kertoo.”Tavoitteena on, että projek-

tin päätyttyä Suomessa ja Venä-jällä on asiantuntijoita, jotka tun-tevat sekä suomalaiset että venä-läiset tavat toimia yritysten kans-sa ja osaavat neuvoa yrityksiä te-kemään kauppaa molempiin suun-tiin.”

Toisen JOSEKin projektin Lisää potkua Venäjän-kauppaan tavoit-teena on kehittää yritysneuvojien ja yritysten taitoja käydä kauppaa venäläisten kanssa Suomessa ja Venäjällä. Projektin osatoteuttaja-na toimii Pohjois-Karjalan kauppa-kamari.

”Lähialueiden lisäksi projektin toiminta-alueina Venäjällä ovat Je-katerinburg, Ufa ja Tjumen Uralin alueella”, kertoo projektipäällikkö Arja Nevalainen.

”Omilta yritysneuvojiltamme tu-li pyyntö kehittää heidän osaamis-taan venäläisten yrittäjien neu-vonnassa. He olivat törmänneet neuvontatilanteissa käsite-eroi-hin. Suomalaisten yritysneuvoji-en tulee tuntea venäläinen liike-toimintaympäristö, jotta he osaa-vat huomioida eroavaisuudet esi-merkiksi liiketoimintasuunnitel-missa ja -tavoissa, yritysmuodois-sa sekä lainsäädännössä”, Neva-lainen toteaa.

Projektissa on mukana yhdek-sän yritysneuvojaa Josekista, Pi-kesistä, Ketistä ja Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksesta.

”Tavoitteenamme on, että pro-jektin päättyessä 6−8 yritysneu-vojaa Pohjois-Karjalassa on eri-koistunut Venäjän-kaupan neu-vontaan”, toteaa Nevalainen.

Lisätietoja JOSEKin projekteista: www.josek.fi/fi/projektit

n Teksti: Tommi Salo

KUVA

: RIS

TO S

ILVO

LA/T

ULLI

Venäjän-kaupan RRovaniemen Kehitys Oy on ollut mukana luomassa koulutusmal-lia venäläisille yritysneuvojille. Ta-voitteena on, että he osaisivat pal-vella aiempaa monipuolisemmin venäläisiä yritysasiakkaita, jot-ka ovat kiinnostuneita kansainvä-listymisestä. Koulutus on osa La-pin ELY-keskuksen hanketta, jos-sa vahvistetaan Murmanskin alu-een työllisyyskeskusten yhteydes-sä sijaitsevien Business Centerei-den yritysneuvonta- ja kansain-välistymisosaamista. Osa heidän työnkuvaansa on yritysten perus-tamisneuvonta.

”Näimme tärkeäksi, että Mur-manskin alueella yritysneuvojil-la on kansainvälistymisneuvon-nan osaamista”, yritysneuvoja Eija Jussila-Salmi Rovaniemen Kehitys Oy:stä sanoo.

Jussila-Salmen mukaan Mur-manskin alueella on kiinnostus-ta perustaa yritystoimintaa Suo-meen.

Yritysneuvojille esiteltiin koulu-tuksissa pohjoista Suomea inves-tointikohteena ja kerrottiin perus-asioita, joita on tiedettävä yrityk-sen perustamisesta Suomessa.

”Koulutuksessa avattiin, mitä kansainvälistymisneuvonta tar-koittaa asiakaspalvelutyössä. Kuinka esimerkiksi selvitetään yri-tyksen kansainvälistymisvalmiuk-sia ja kansainvälistymisen vaihto-ehtoja. Kävimme läpi myös onnis-tuneita ja epäonnistuneita käytän-nön esimerkkejä. Teimme samal-la tutuksi Rovaniemen seutua sekä Yrityskehittäjien valtakunnallisen

”Suomalaisten yritysneuvojien tulee tuntea venäläinen liiketoiminta ympäristö.”Arja Nevalainen

”Näimme tärkeäksi, että Murmanskin alueella yritysneuvojilla on kansainvälistymis­neuvonnan osaamista.”Eija Jussila-Salmi

Rovaniemen Kehitys Oy ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Kehittämisyhtiöiden kansainvälisiä palveluja tarjoavat

yritysneuvojat kouluttavat myös muita.

54

Yritysneuvojat tuntevatVenäjä-verkoston muita alueita ja heidän yhteyshenkilöitään”, Jussi-la-Salmi kertoo.

”Apuna tässä oli venäjänkielinen verkoston alueita elinkeinopainot-teisesti esittelevä yhteisesite. Si-ten yhteystiedot jäivät yritysneu-vojille jatkoa ajatellen.”

Lisää osaamista yritysneuvojille

Joensuun Seudun Kehittämisyh-tiö JOSEK Oy:n projektilla yritys-neuvojat saavat oppia suomalais-ten yritysten tukemiseksi Venäjän-kaupassa. Samalla tavoin myös venäläiset yritysneuvojat saavat uutta näkemystä venäläisten yri-tysten ohjaamiseksi Suomeen.

JOSEKissa on käynnissä Cities by the water – new opportunities for business development -pro-jekti, jolla kehitetään muun mu-assa yhteisiä työkaluja venäläisille ja suomalaisille yritysneuvojille ja yrityksille rajan ylittävän kaupan edistämiseksi. Projektin lähtökoh-tana on hyödyntää Joensuun, Ki-teen, Sortavalan ja Petroskoin si-jaintia veden äärellä alueiden yri-tystoiminnan kehittämisessä.

Yritysneuvojille on järjestetty muun muassa työpajat Joensuus-sa ja Petroskoissa, joissa käytiin asiantuntijoiden johdolla läpi ve-näläisten kysymyksiä Suomesta ja suomalaisten kysymyksiä Venäjäs-tä. Kysymyksiä nousi muun muas-sa yritysmuotojen eroavaisuuksis-ta, tullaus- ja verotusasioista sekä liiketoimintaeroista Suomen ja Ve-näjän välillä.

”Projekti tarjoaa mahdollisuu-den tutustua toisenlaiseen liiketoi-mintakulttuuriin”, projektipäällikkö

Aleksanteri Jääskeläinen kertoo.”Tavoitteena on, että projek-

tin päätyttyä Suomessa ja Venä-jällä on asiantuntijoita, jotka tun-tevat sekä suomalaiset että venä-läiset tavat toimia yritysten kans-sa ja osaavat neuvoa yrityksiä te-kemään kauppaa molempiin suun-tiin.”

Toisen JOSEKin projektin Lisää potkua Venäjän-kauppaan tavoit-teena on kehittää yritysneuvojien ja yritysten taitoja käydä kauppaa venäläisten kanssa Suomessa ja Venäjällä. Projektin osatoteuttaja-na toimii Pohjois-Karjalan kauppa-kamari.

”Lähialueiden lisäksi projektin toiminta-alueina Venäjällä ovat Je-katerinburg, Ufa ja Tjumen Uralin alueella”, kertoo projektipäällikkö Arja Nevalainen.

”Omilta yritysneuvojiltamme tu-li pyyntö kehittää heidän osaamis-taan venäläisten yrittäjien neu-vonnassa. He olivat törmänneet neuvontatilanteissa käsite-eroi-hin. Suomalaisten yritysneuvoji-en tulee tuntea venäläinen liike-toimintaympäristö, jotta he osaa-vat huomioida eroavaisuudet esi-merkiksi liiketoimintasuunnitel-missa ja -tavoissa, yritysmuodois-sa sekä lainsäädännössä”, Neva-lainen toteaa.

Projektissa on mukana yhdek-sän yritysneuvojaa Josekista, Pi-kesistä, Ketistä ja Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksesta.

”Tavoitteenamme on, että pro-jektin päättyessä 6−8 yritysneu-vojaa Pohjois-Karjalassa on eri-koistunut Venäjän-kaupan neu-vontaan”, toteaa Nevalainen.

Lisätietoja JOSEKin projekteista: www.josek.fi/fi/projektit

n Teksti: Tommi Salo

KUVA

: RIS

TO S

ILVO

LA/T

ULLI

Venäjän-kaupan RRovaniemen Kehitys Oy on ollut mukana luomassa koulutusmal-lia venäläisille yritysneuvojille. Ta-voitteena on, että he osaisivat pal-vella aiempaa monipuolisemmin venäläisiä yritysasiakkaita, jot-ka ovat kiinnostuneita kansainvä-listymisestä. Koulutus on osa La-pin ELY-keskuksen hanketta, jos-sa vahvistetaan Murmanskin alu-een työllisyyskeskusten yhteydes-sä sijaitsevien Business Centerei-den yritysneuvonta- ja kansain-välistymisosaamista. Osa heidän työnkuvaansa on yritysten perus-tamisneuvonta.

”Näimme tärkeäksi, että Mur-manskin alueella yritysneuvojil-la on kansainvälistymisneuvon-nan osaamista”, yritysneuvoja Eija Jussila-Salmi Rovaniemen Kehitys Oy:stä sanoo.

Jussila-Salmen mukaan Mur-manskin alueella on kiinnostus-ta perustaa yritystoimintaa Suo-meen.

Yritysneuvojille esiteltiin koulu-tuksissa pohjoista Suomea inves-tointikohteena ja kerrottiin perus-asioita, joita on tiedettävä yrityk-sen perustamisesta Suomessa.

”Koulutuksessa avattiin, mitä kansainvälistymisneuvonta tar-koittaa asiakaspalvelutyössä. Kuinka esimerkiksi selvitetään yri-tyksen kansainvälistymisvalmiuk-sia ja kansainvälistymisen vaihto-ehtoja. Kävimme läpi myös onnis-tuneita ja epäonnistuneita käytän-nön esimerkkejä. Teimme samal-la tutuksi Rovaniemen seutua sekä Yrityskehittäjien valtakunnallisen

”Suomalaisten yritysneuvojien tulee tuntea venäläinen liiketoiminta ympäristö.”Arja Nevalainen

”Näimme tärkeäksi, että Murmanskin alueella yritysneuvojilla on kansainvälistymis­neuvonnan osaamista.”Eija Jussila-Salmi

Rovaniemen Kehitys Oy ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Kehittämisyhtiöiden kansainvälisiä palveluja tarjoavat

yritysneuvojat kouluttavat myös muita.

76

P”Pääasia on, että Venäjän-kaupan asiat ovat säännöllisesti yrityksiin päin esillä. Silloin yritykset oppi-vat hyödyntämään kehittämisyhti-öiden Venäjän-kaupan palveluja”, kiteyttää Venäjän aluevastaava Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä.

Haapala korostaa kehittämisyh-tiöiden omaa aktiivisuutta sään-nöllisessä yhteydenpidossa yrityk-siin, joita Venäjän markkinat voi-sivat kiinnostaa. Hän sanoo, että yksittäiseen tapahtumaan voi ol-la vaikea saada yrityksiä mukaan, jos esillä olevat asiat eivät ole juu-ri silloin yrityksissä ajankohtaisia.

”On myös tärkeää kertoa jul-kisuuteen Venäjällä menestyk-sekkäästi toimivista yrityksistä ja avata niiden tarinoita. Onnistumi-set kannattaa tuoda rohkeasti esil-le”, täydentää Kehittämiskeskus Oy Hämeen yritysasiamies Anas-tasia Kanervisto.

Venäläisillä asiantuntijoilla ajankohtaisinta tietoa

Jykesillä on pitkä kokemus Venä-jän markkinoista, sillä kehittämis-yhtiöllä on ollut oma toimisto Pie-tarissa vuodesta 1993. Jykes vä-littää yrityksille säännöllisesti säh-köpostilla Venäjä-tietoa ja järjes-tää useamman kerran vuodessa maksuttomia aamukahvitilaisuuk-sia, joissa pureudutaan johonkin ennalta valittuun teemaan. Tällai-sia ovat esimerkiksi sopimusasiat

ja logistiikkakysymykset. Lisäksi Jykes järjestää maksul-

lisia Venäjä-koulutustilaisuuksia, joissa koulutuksentarjoaja voi ol-la joku muu kuin kehittämisyh-tiö itse. Vähintään kerran vuodes-sa Jykes organisoi isomman Ve-näjä-seminaarin. Venäjän-kaupan palveluihin kuuluu lisäksi yritysten kanssa yhdessä tehtyjä tutustu-mis- ja messumatkoja Venäjälle.

”Venäjän mahdollisuuksien markkinoinnissa kannattaa hyö-dyntää venäläisiä asiantuntijoi-ta. Sikäläinen asiantuntija pystyy esimerkiksi arvioimaan yrityksen tuotteen menestysmahdollisuuksia Venäjällä”, Haapala muistuttaa.

Markkinoinnissa kaikkien kanavat käyttöön

Kehittämiskeskus Oy Häme solmi yhteistyösopimuksen Pietarin yri-tyskontaktikeskus Bizkonin kans-sa vuonna 2008. Sen jälkeen Ve-näjän-kaupan palvelu on ollut Hä-meenlinnassa aktiivista ja sään-nöllistä.

Kehittämiskeskus tuo 3–4 ker-taa vuodessa Pietarista delegaa-tion Hämeenlinnaan. Mukana on yleensä venäläisyritysten edusta-jia sekä paikallisten toimijoiden, kuten kaupungin ja oppilaitosten, edustajia.

”Haemme vierailuilla bisnesyh-teistyön lisäksi muun muassa kou-lutusyhteistyötä. Pyrimme sitout-tamaan vierailuihin omat yritys-neuvojamme, jotta heidän toimi-alansa yritykset hyötyisivät vierai-luista”, Kanervisto kertoo.

Kerran kahdessa kuukaudessa Hämeenlinnassa kokoontuu kan-sainvälisten asioiden verkosto, jossa suunnitellaan ja toteutetaan

yhteistä Venäjä-markkinointia.”Yhdessä saamme enemmän

näkyvyyttä, kun jokainen hyödyn-tää omia kanaviaan. Samalla väl-tytään tekemästä päällekkäistä työtä”, Kanervisto sanoo.

Kehittämiskeskus järjestää 3–4 kertaa vuodessa yrityskontakti-matkan Pietariin. Mukana on yleensä 4–8 yritystä ja muita pai-kallisia toimijoita.

”Pyrimme tekemään matkoista juttuja lehtiin ja omiin uutiskirjei-siimme. Lehtijutun ilmestymisen jälkeen yrityksistä tulee normaalia enemmän yhteydenottoja”, Kaner-visto huomauttaa.

Kehittämiskeskus Oy Häme jär-jestää yhdessä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa

Hämeenlinnan seudulla kaksi ker-taa vuodessa yrityksille aamukah-vitilaisuuden, jossa kerrotaan lii-ketoimintamahdollisuuksista Pieta-rissa. Tilaisuuden jälkeen yrityksil-le tarjotaan aikaa yrityskohtaiseen klinikkaan, jossa asioita voidaan käydä läpi tarkemmin.

Tuoreimmat kuulumiset Pieta-rista tulevat esille myös Hämeen Yrittäjien lehdessä, jossa kolum-nistina kirjoittaa Elena Jatsuk. Hän toimii Forssan ja Hämeenlinnan seutujen yhteyshenkilönä Jykesin Pietarin toimistossa.

”Venäjä-toimintamme tunne-taan koko ajan paremmin. Yritys-ten edustajat tietävät, keneen voi-vat ottaa yhteyttä”, Kanervisto summaa.

KUVA: TOMMI SALO

Jyväskylän seudun kehittä-misyhtiö Jykes Oy:n yhtey-dessä olevassa Pietari-kes-kuksessa Jykesin Venäjän aluevastaava Minna Haapala (vas.), Venäjän-koordinaat-tori Suvi Kaikkonen, Sergei Nikolajev Pietarin kaupungin ulkosuhteiden komiteasta, Elena Jatsuk Jykes ZAO:sta ja Varvara Semchenko Pieta-rin kaupungin ulkosuhteiden komiteasta.

Venäjän-kaupan palveluja

kannattaa markkinoida –

yritykset tarvitsevat Venä-

jä-tietoa säännöllisesti.

Aktiivista Venäjän-kaupan markkinointia

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskes-kus Oy Häme toteuttavat markkinointia osittain yhdessä. Li-

säksi Jykes edustaa Hämeenlinnan seutua Suomi-talossa Pie-tarissa. Jyväskylän ja Hämeenlinnan kehittämisyhtiöissä toimii myös samantyyppiset Pietari-keskukset.

Jyväskylän seudulla Pietari-keskus on kehittämisyhtiön omien toimitilojen yhteydessä. Pietarin kaupungin omistamassa kes-kuksessa on tarjolla muun muassa yritys- ja matkailutietoutta, kirjallisuutta ja esitteitä. Hämeenlinnan seudulla Pietarin kau-pungin yrityskontaktikeskus sijaitsee Palvelupiste Kastellissa. Venäjän markkinoista kiinnostuneille on tarjolla samantyylistä materiaalia kuin Jyväskylän seudulla.

n Tekstit: Tommi Salo

Jyväskylän seudun kehittä-misyhtiö Jykes Oy:n Pieta-rin toimiston edustaja Mari-na Golovko vierailee tasaisin väliajoin Jyväskylässä ker-tomassa yrityksille Venäjän ajankohtaisista asioista ja keskustelemassa yritysten edustajien kanssa Venäjän-kaupan mahdollisuuksista.

Jyväskylän ja Hämeenlinnan seudut toimivat yhdessä

KUVA

: TAR

JA H

YVÖN

ENJyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskeskus Oy Häme

76

P”Pääasia on, että Venäjän-kaupan asiat ovat säännöllisesti yrityksiin päin esillä. Silloin yritykset oppi-vat hyödyntämään kehittämisyhti-öiden Venäjän-kaupan palveluja”, kiteyttää Venäjän aluevastaava Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:stä.

Haapala korostaa kehittämisyh-tiöiden omaa aktiivisuutta sään-nöllisessä yhteydenpidossa yrityk-siin, joita Venäjän markkinat voi-sivat kiinnostaa. Hän sanoo, että yksittäiseen tapahtumaan voi ol-la vaikea saada yrityksiä mukaan, jos esillä olevat asiat eivät ole juu-ri silloin yrityksissä ajankohtaisia.

”On myös tärkeää kertoa jul-kisuuteen Venäjällä menestyk-sekkäästi toimivista yrityksistä ja avata niiden tarinoita. Onnistumi-set kannattaa tuoda rohkeasti esil-le”, täydentää Kehittämiskeskus Oy Hämeen yritysasiamies Anas-tasia Kanervisto.

Venäläisillä asiantuntijoilla ajankohtaisinta tietoa

Jykesillä on pitkä kokemus Venä-jän markkinoista, sillä kehittämis-yhtiöllä on ollut oma toimisto Pie-tarissa vuodesta 1993. Jykes vä-littää yrityksille säännöllisesti säh-köpostilla Venäjä-tietoa ja järjes-tää useamman kerran vuodessa maksuttomia aamukahvitilaisuuk-sia, joissa pureudutaan johonkin ennalta valittuun teemaan. Tällai-sia ovat esimerkiksi sopimusasiat

ja logistiikkakysymykset. Lisäksi Jykes järjestää maksul-

lisia Venäjä-koulutustilaisuuksia, joissa koulutuksentarjoaja voi ol-la joku muu kuin kehittämisyh-tiö itse. Vähintään kerran vuodes-sa Jykes organisoi isomman Ve-näjä-seminaarin. Venäjän-kaupan palveluihin kuuluu lisäksi yritysten kanssa yhdessä tehtyjä tutustu-mis- ja messumatkoja Venäjälle.

”Venäjän mahdollisuuksien markkinoinnissa kannattaa hyö-dyntää venäläisiä asiantuntijoi-ta. Sikäläinen asiantuntija pystyy esimerkiksi arvioimaan yrityksen tuotteen menestysmahdollisuuksia Venäjällä”, Haapala muistuttaa.

Markkinoinnissa kaikkien kanavat käyttöön

Kehittämiskeskus Oy Häme solmi yhteistyösopimuksen Pietarin yri-tyskontaktikeskus Bizkonin kans-sa vuonna 2008. Sen jälkeen Ve-näjän-kaupan palvelu on ollut Hä-meenlinnassa aktiivista ja sään-nöllistä.

Kehittämiskeskus tuo 3–4 ker-taa vuodessa Pietarista delegaa-tion Hämeenlinnaan. Mukana on yleensä venäläisyritysten edusta-jia sekä paikallisten toimijoiden, kuten kaupungin ja oppilaitosten, edustajia.

”Haemme vierailuilla bisnesyh-teistyön lisäksi muun muassa kou-lutusyhteistyötä. Pyrimme sitout-tamaan vierailuihin omat yritys-neuvojamme, jotta heidän toimi-alansa yritykset hyötyisivät vierai-luista”, Kanervisto kertoo.

Kerran kahdessa kuukaudessa Hämeenlinnassa kokoontuu kan-sainvälisten asioiden verkosto, jossa suunnitellaan ja toteutetaan

yhteistä Venäjä-markkinointia.”Yhdessä saamme enemmän

näkyvyyttä, kun jokainen hyödyn-tää omia kanaviaan. Samalla väl-tytään tekemästä päällekkäistä työtä”, Kanervisto sanoo.

Kehittämiskeskus järjestää 3–4 kertaa vuodessa yrityskontakti-matkan Pietariin. Mukana on yleensä 4–8 yritystä ja muita pai-kallisia toimijoita.

”Pyrimme tekemään matkoista juttuja lehtiin ja omiin uutiskirjei-siimme. Lehtijutun ilmestymisen jälkeen yrityksistä tulee normaalia enemmän yhteydenottoja”, Kaner-visto huomauttaa.

Kehittämiskeskus Oy Häme jär-jestää yhdessä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa

Hämeenlinnan seudulla kaksi ker-taa vuodessa yrityksille aamukah-vitilaisuuden, jossa kerrotaan lii-ketoimintamahdollisuuksista Pieta-rissa. Tilaisuuden jälkeen yrityksil-le tarjotaan aikaa yrityskohtaiseen klinikkaan, jossa asioita voidaan käydä läpi tarkemmin.

Tuoreimmat kuulumiset Pieta-rista tulevat esille myös Hämeen Yrittäjien lehdessä, jossa kolum-nistina kirjoittaa Elena Jatsuk. Hän toimii Forssan ja Hämeenlinnan seutujen yhteyshenkilönä Jykesin Pietarin toimistossa.

”Venäjä-toimintamme tunne-taan koko ajan paremmin. Yritys-ten edustajat tietävät, keneen voi-vat ottaa yhteyttä”, Kanervisto summaa.

KUVA: TOMMI SALO

Jyväskylän seudun kehittä-misyhtiö Jykes Oy:n yhtey-dessä olevassa Pietari-kes-kuksessa Jykesin Venäjän aluevastaava Minna Haapala (vas.), Venäjän-koordinaat-tori Suvi Kaikkonen, Sergei Nikolajev Pietarin kaupungin ulkosuhteiden komiteasta, Elena Jatsuk Jykes ZAO:sta ja Varvara Semchenko Pieta-rin kaupungin ulkosuhteiden komiteasta.

Venäjän-kaupan palveluja

kannattaa markkinoida –

yritykset tarvitsevat Venä-

jä-tietoa säännöllisesti.

Aktiivista Venäjän-kaupan markkinointia

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskes-kus Oy Häme toteuttavat markkinointia osittain yhdessä. Li-

säksi Jykes edustaa Hämeenlinnan seutua Suomi-talossa Pie-tarissa. Jyväskylän ja Hämeenlinnan kehittämisyhtiöissä toimii myös samantyyppiset Pietari-keskukset.

Jyväskylän seudulla Pietari-keskus on kehittämisyhtiön omien toimitilojen yhteydessä. Pietarin kaupungin omistamassa kes-kuksessa on tarjolla muun muassa yritys- ja matkailutietoutta, kirjallisuutta ja esitteitä. Hämeenlinnan seudulla Pietarin kau-pungin yrityskontaktikeskus sijaitsee Palvelupiste Kastellissa. Venäjän markkinoista kiinnostuneille on tarjolla samantyylistä materiaalia kuin Jyväskylän seudulla.

n Tekstit: Tommi Salo

Jyväskylän seudun kehittä-misyhtiö Jykes Oy:n Pieta-rin toimiston edustaja Mari-na Golovko vierailee tasaisin väliajoin Jyväskylässä ker-tomassa yrityksille Venäjän ajankohtaisista asioista ja keskustelemassa yritysten edustajien kanssa Venäjän-kaupan mahdollisuuksista.

Jyväskylän ja Hämeenlinnan seudut toimivat yhdessä

KUVA

: TAR

JA H

YVÖN

ENJyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Kehittämiskeskus Oy Häme

98

VVielä 2000-luvun alkupuolella Lah-den alueella panostettiin Kiinan markkinoihin. Vuonna 2009 kui-tenkin päätettiin lähteä hakemaan uusia bisnesmahdollisuuksia lä-hempää, Pietarista. Liikenneyhtey-det tukevat strategiaa: Allegro-ju-nalla matka Pietarin ja Lahden vä-lillä kestää vain 2,5 tuntia.

Lahden kaupungin päätös läh-teä mukaan Helsingin, Tampereen ja Kotkan kanssa yhteiseen edus-tustoon Pietarissa antoi uutta poh-jaa yhteistyön kehittämiselle.

”Toimintaympäristö Lahdessa on

nyt kypsä Venäjän elinkeinoyh-teistyön laajentamiseen. Russia House II -hankkeessa kokoamme yritysryhmiä, joilla on yhteinen tavoite Venäjän-kaupan kehittä-misessä. Yritykset sitoutuvat mo-nipuoliseen kehittämisohjelmaan, johon sisältyy koulutusta, messu-käyntejä ja kontaktointia yritys-ten tarpeiden mukaan. Fokus on erityisesti mekatroniikan ja hyvin-vointialan yrityksissä, joiden kan-sainvälistymistä haluamme edis-tää”, kertoo liiketoiminnankehit-täjä Denis Mustonen Lahden

Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lake-sista.

Lakesin hallinnoima Russia House II -hanke on jatkoa Rus-sia House I -hankkeelle, jolla ke-hitettiin Venäjän-kauppaan liitty-vää toimintaympäristöä Lahdes-sa. Hankkeen aikana alueen kes-keiset organisaatiot sitoutuivat Ve-näjä-yhteistyöhön. Tämän pohja-työn hyödyntämistä päätettiin jat-kaa uudella hankkeella.

”Ensimmäisen hankkeen aika-na alueen keskeiset toimijat, ku-ten Lahden kaupunki, Lahden tie-de- ja yrityspuisto ja Lahti Tra-vel, lähtivät aikaisempaa vahvem-min Venäjä-yhteistyöhön. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös Hämeen Venäjän-kaupan kilta ja Hämeen kauppakamari”, Musto-nen kertoo.

Lahti on tehnyt aktiivista yhteis-työtä Yrityskehittäjien valtakun-nallisen Venäjä-verkoston toimijoi-

Teknologiakeskus Ketekin toi-minta-alueella Kokkolan ja

Pietarsaaren seuduilla yritys-ten yhteistyö Ruotsin suun-taan on ollut luontevaa maantie-teellisistä ja historiallisista syis-tä. Entisen Neuvostoliiton kans-sa kauppayhteistyötä oli 1970- ja 1980-luvuilla muun muas-sa vaate teollisuusalan yrityksil-lä. Kun Neuvostoliitto hajosi, yh-teistyö väheni.

Nyt kauppasuhteita itäiseen naapuriin rakennetaan uudel-leen. Työkaluna Ketekillä on täs-sä hanke ”Venäjän lähialueen kaupalliset mahdollisuudet Kes-ki-Pohjanmaan metalli- ja kone-pajayrityksille”. Mukana hank-keessa on kymmenkunta alueen metalli- ja kone paja-alan yri-tystä.

”Hanketta suunniteltiin yli vuosi. Selvää oli, että alueemme yrityksille on markkinoita erityi-sesti Pietarissa, kunhan yrityk-set onnistuvat etabloitumaan sinne”, Teknologiakeskus Ke-tek Oy:n kehityspäällikkö Tuomo Peltola toteaa.

Tavoitteena luodauudenlaista ajattelutapaa

Hankkeen tavoitteena on luo-da kontakteja venäläisyrityksiin ja saada aikaan kauppasuhteita. Alkuvaiheessa yritykset saavat koulutusta liiketoimintansa tuek-si: suunnitteilla on muun mu-assa kielikoulutusta sekä kaup-pa- ja tapakulttuuriin liittyvää tietoutta. Ketek on valmis myös tarjoamaan apuaan yrityksille kauppaan liittyvien asiakirjojen laatimisessa.

”Haluamme tuoda yrityksille uudenlaista ajattelutapaa, joka mahdollistaisi Venäjä-yhteistyön ja auttaisi näkemään naapurim-

Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen yritykset hakevat jalansijaa Venäjältä

den kanssa. Mustosen mukaan Venäjä on

niin suuri markkina-alue, että Suomen on esittäydyttävä yhte-näisenä.

”Olemme järjestäneet muun muassa Kouvola Innovation Oy:n, Kotkan–Haminan seudun kehit-tämisyhtiö Cursor Oy:n, Kehittä-miskeskus Oy Hämeen ja Jyväs-kylän seudun kehittämisyhtiö Jy-kes Oy:n kanssa Venäjällä yhtei-siä invest in -tilaisuuksia venäläi-sille yrityksille. Yhteistyö on anta-nut meille hyvää taustatukea ko-keneemmilta toimijoilta”, Musto-nen kiittää.

Invest in -toiminnastahyviä tuloksia

Denis Mustonen on tyytyväinen myös Lahden alueen invest in -toi-minnan tuloksiin.

”Russia House I:n aikana alu-eellemme sijoittautui kuusi venä-läisyritystä. Venäläiset yritykset ovat kiinnostuneita Suomesta, sil-lä Suomi tarjoaa heille mahdolli-suuden toimia koko EU:n alueella. Venäläisyritykset haluavat myös tuoda innovaatiotaan EU:n alueel-le ja hajauttaa riskejään”, Musto-nen toteaa.

Russia House II -hankkeessa on suunnitteilla uusia invest in -tilai-suuksia Pietarissa yhdessä Aluei-den Venäjä-verkoston toimijoiden kanssa. Yhteistyössä järjestetyt ti-laisuudet ovat Mustosen mukaan erinomainen tapa yhdistää aluei-den resursseja sekä jakaa kustan-nuksia ja vastuuta.

”Invest in -seminaarit ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi kertoa venäläisyrityksille Suomen verotuksesta, rahoituksesta, tul-lauskysymyksistä sekä yrityksen perustamiseen ja kirjanpitoon liit-tyvistä asioista.”

me nopeasti kasvavien markkinoi-den tarjoamat mahdollisuudet”, Peltola toteaa.

Peltola näkee yritysyhteistyössä laajempia mahdollisuuksia.

”Alueemme yritykset voisivat esimerkiksi teettää alihankintatöi-tä Venäjällä, mikäli sopivia yhteis-työkumppaneita löytyy.”

Suurimmat haasteet liittyvät kielitaitoon ja uudenlaisten yhteis-työmuotojen luomiseen.

”Kyseessä on pitkäjänteinen ke-hittämisprojekti. Alkuvaiheessa haemme kontakteja osallistumalla alan messuille Venäjällä sekä te-kemällä tutustumismatkoja. Olem-me valmiita tekemään yhteistyötä Alueiden Venäjä-verkoston toimi-joiden kanssa, koska monilla seu-tukunnilla elinkeinoyhteistyötä ve-näläisten kanssa on tehty jo pit-kään. Uskon, että verkostomainen toimintatapa seutujen kesken hyö-dyttää kaikkia”, Peltola pohtii.

n Tekstit: Timo Sillanpää

”Ei riitä, että jokainen seutukunta käy vuorollaan kertomassa omista vahvuuksistaan.”Denis Mustonen

KUVA

: VR

GROU

p

Venäjän-kaupan palveluihin

EU-hankkeistavauhtia

Kokkolan ja Lahden seuduilla Venäjän elinkeinoyhteis-

työtä kehitetään aktiivisesti EU-rahoituksen tuella. Mo-

lemmilla seuduilla nähdään, että suomalaisten on tehtä-

vä aktiivista yhteistyötä, jotta yritykset voivat etabloitua

Venäjälle.

pETT

ERI K

IVIM

äKI

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES ja Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK

9

98

VVielä 2000-luvun alkupuolella Lah-den alueella panostettiin Kiinan markkinoihin. Vuonna 2009 kui-tenkin päätettiin lähteä hakemaan uusia bisnesmahdollisuuksia lä-hempää, Pietarista. Liikenneyhtey-det tukevat strategiaa: Allegro-ju-nalla matka Pietarin ja Lahden vä-lillä kestää vain 2,5 tuntia.

Lahden kaupungin päätös läh-teä mukaan Helsingin, Tampereen ja Kotkan kanssa yhteiseen edus-tustoon Pietarissa antoi uutta poh-jaa yhteistyön kehittämiselle.

”Toimintaympäristö Lahdessa on

nyt kypsä Venäjän elinkeinoyh-teistyön laajentamiseen. Russia House II -hankkeessa kokoamme yritysryhmiä, joilla on yhteinen tavoite Venäjän-kaupan kehittä-misessä. Yritykset sitoutuvat mo-nipuoliseen kehittämisohjelmaan, johon sisältyy koulutusta, messu-käyntejä ja kontaktointia yritys-ten tarpeiden mukaan. Fokus on erityisesti mekatroniikan ja hyvin-vointialan yrityksissä, joiden kan-sainvälistymistä haluamme edis-tää”, kertoo liiketoiminnankehit-täjä Denis Mustonen Lahden

Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lake-sista.

Lakesin hallinnoima Russia House II -hanke on jatkoa Rus-sia House I -hankkeelle, jolla ke-hitettiin Venäjän-kauppaan liitty-vää toimintaympäristöä Lahdes-sa. Hankkeen aikana alueen kes-keiset organisaatiot sitoutuivat Ve-näjä-yhteistyöhön. Tämän pohja-työn hyödyntämistä päätettiin jat-kaa uudella hankkeella.

”Ensimmäisen hankkeen aika-na alueen keskeiset toimijat, ku-ten Lahden kaupunki, Lahden tie-de- ja yrityspuisto ja Lahti Tra-vel, lähtivät aikaisempaa vahvem-min Venäjä-yhteistyöhön. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös Hämeen Venäjän-kaupan kilta ja Hämeen kauppakamari”, Musto-nen kertoo.

Lahti on tehnyt aktiivista yhteis-työtä Yrityskehittäjien valtakun-nallisen Venäjä-verkoston toimijoi-

Teknologiakeskus Ketekin toi-minta-alueella Kokkolan ja

Pietarsaaren seuduilla yritys-ten yhteistyö Ruotsin suun-taan on ollut luontevaa maantie-teellisistä ja historiallisista syis-tä. Entisen Neuvostoliiton kans-sa kauppayhteistyötä oli 1970- ja 1980-luvuilla muun muas-sa vaate teollisuusalan yrityksil-lä. Kun Neuvostoliitto hajosi, yh-teistyö väheni.

Nyt kauppasuhteita itäiseen naapuriin rakennetaan uudel-leen. Työkaluna Ketekillä on täs-sä hanke ”Venäjän lähialueen kaupalliset mahdollisuudet Kes-ki-Pohjanmaan metalli- ja kone-pajayrityksille”. Mukana hank-keessa on kymmenkunta alueen metalli- ja kone paja-alan yri-tystä.

”Hanketta suunniteltiin yli vuosi. Selvää oli, että alueemme yrityksille on markkinoita erityi-sesti Pietarissa, kunhan yrityk-set onnistuvat etabloitumaan sinne”, Teknologiakeskus Ke-tek Oy:n kehityspäällikkö Tuomo Peltola toteaa.

Tavoitteena luodauudenlaista ajattelutapaa

Hankkeen tavoitteena on luo-da kontakteja venäläisyrityksiin ja saada aikaan kauppasuhteita. Alkuvaiheessa yritykset saavat koulutusta liiketoimintansa tuek-si: suunnitteilla on muun mu-assa kielikoulutusta sekä kaup-pa- ja tapakulttuuriin liittyvää tietoutta. Ketek on valmis myös tarjoamaan apuaan yrityksille kauppaan liittyvien asiakirjojen laatimisessa.

”Haluamme tuoda yrityksille uudenlaista ajattelutapaa, joka mahdollistaisi Venäjä-yhteistyön ja auttaisi näkemään naapurim-

Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen yritykset hakevat jalansijaa Venäjältä

den kanssa. Mustosen mukaan Venäjä on

niin suuri markkina-alue, että Suomen on esittäydyttävä yhte-näisenä.

”Olemme järjestäneet muun muassa Kouvola Innovation Oy:n, Kotkan–Haminan seudun kehit-tämisyhtiö Cursor Oy:n, Kehittä-miskeskus Oy Hämeen ja Jyväs-kylän seudun kehittämisyhtiö Jy-kes Oy:n kanssa Venäjällä yhtei-siä invest in -tilaisuuksia venäläi-sille yrityksille. Yhteistyö on anta-nut meille hyvää taustatukea ko-keneemmilta toimijoilta”, Musto-nen kiittää.

Invest in -toiminnastahyviä tuloksia

Denis Mustonen on tyytyväinen myös Lahden alueen invest in -toi-minnan tuloksiin.

”Russia House I:n aikana alu-eellemme sijoittautui kuusi venä-läisyritystä. Venäläiset yritykset ovat kiinnostuneita Suomesta, sil-lä Suomi tarjoaa heille mahdolli-suuden toimia koko EU:n alueella. Venäläisyritykset haluavat myös tuoda innovaatiotaan EU:n alueel-le ja hajauttaa riskejään”, Musto-nen toteaa.

Russia House II -hankkeessa on suunnitteilla uusia invest in -tilai-suuksia Pietarissa yhdessä Aluei-den Venäjä-verkoston toimijoiden kanssa. Yhteistyössä järjestetyt ti-laisuudet ovat Mustosen mukaan erinomainen tapa yhdistää aluei-den resursseja sekä jakaa kustan-nuksia ja vastuuta.

”Invest in -seminaarit ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi kertoa venäläisyrityksille Suomen verotuksesta, rahoituksesta, tul-lauskysymyksistä sekä yrityksen perustamiseen ja kirjanpitoon liit-tyvistä asioista.”

me nopeasti kasvavien markkinoi-den tarjoamat mahdollisuudet”, Peltola toteaa.

Peltola näkee yritysyhteistyössä laajempia mahdollisuuksia.

”Alueemme yritykset voisivat esimerkiksi teettää alihankintatöi-tä Venäjällä, mikäli sopivia yhteis-työkumppaneita löytyy.”

Suurimmat haasteet liittyvät kielitaitoon ja uudenlaisten yhteis-työmuotojen luomiseen.

”Kyseessä on pitkäjänteinen ke-hittämisprojekti. Alkuvaiheessa haemme kontakteja osallistumalla alan messuille Venäjällä sekä te-kemällä tutustumismatkoja. Olem-me valmiita tekemään yhteistyötä Alueiden Venäjä-verkoston toimi-joiden kanssa, koska monilla seu-tukunnilla elinkeinoyhteistyötä ve-näläisten kanssa on tehty jo pit-kään. Uskon, että verkostomainen toimintatapa seutujen kesken hyö-dyttää kaikkia”, Peltola pohtii.

n Tekstit: Timo Sillanpää

”Ei riitä, että jokainen seutukunta käy vuorollaan kertomassa omista vahvuuksistaan.”Denis Mustonen

KUVA

: VR

GROU

p

Venäjän-kaupan palveluihin

EU-hankkeistavauhtia

Kokkolan ja Lahden seuduilla Venäjän elinkeinoyhteis-

työtä kehitetään aktiivisesti EU-rahoituksen tuella. Mo-

lemmilla seuduilla nähdään, että suomalaisten on tehtä-

vä aktiivista yhteistyötä, jotta yritykset voivat etabloitua

Venäjälle.

pETT

ERI K

IVIM

äKI

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES ja Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK

9

1110

TTampereen kaupunkiseudun elin-keino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy edistää koko Pirkanmaan matkai-luelinkeinoa. Sen keskeisiä yhteis-työkumppaneita matkailun kehit-tämisessä ovat alueen isot mat-kailutoimijat: Särkänniemi, Tam-pere-talo, Ikaalisten kylpylä, si-sävesiristeilyjä tarjoava Hopealin-ja ja Ideapark. Myös Tampereen kauppakamari on tärkeä yhteis-työkumppani.

”Teemme yhteistyötä myös Tampereella sijaitsevan Itämeri-instituutin kanssa ja olemme mu-kana Pietarin Suomi-talossa toi-mivassa Helsinki-keskuksessa, jo-ka tarjoaa meille kontakteja ja yh-teistyöpintaa”, toteaa Tredean Ve-näjä-koordinaattori Päivi Nahkola.

Venäjän matkailun kehittämis-työn pohjana on korkeakoulujen tuottama tutkimustieto yhdessä venäläisten yhteistyökumppanien-sa kanssa.

Hankkeilla on muun muassa sel-vitetty markkinointikanavien mah-dollisuuksia tavoittaa venäläisiä asiakkaita, asiakkaiden elämys- ja kokousmatkailuun liittyviä käsi-tyksiä ja ennakko-odotuksia sekä markkinointitoimenpiteiden poh-jaksi median käyttöä Pietarin ta-

Venäläisten matkailuvetovoiman taustalla laaja

lousalueella ja Suomessa. ”Tavoitteena on lisätä ja paran-

taa pirkanmaalaisten toimijoiden Venäjän markkinatuntemusta se-kä media- ja markkinointiosaa-mista ja kehittää tutkimuslähtöis-tä yhteistyötä alan avaintoimijoi-den kesken Pirkanmaalla”, toteaa Nahkola.

Markkinointi siirtynyt internetiin

Nahkolan mukaan Tampereen – ja koko Pirkanmaan – venäläis-ten matkailijoiden vetovoimaisuut-ta selittää monipuolinen tarjonta. Alueen kylpylät, Särkänniemi, si-sävesiristeilyt, monipuoliset kau-pungin ja sen lähellä sijaitsevien kauppakeskusten ostosmahdolli-suudet sekä suomalainen luonto tarjoavat kompaktin paketin. Laa-ja tarjonta merkitsee myös, että Pirkanmaalle matkustavat venäläi-set edustavat erilaisia kohderyh-miä: yksi on kiinnostunut luonnos-ta, toinen luksusshoppailusta.

Nahkola uskoo, että aktiivinen markkinointi lisää vetovoimaisuut-ta. Venäjänkielisen visittampere.ru-matkailuportaalin sisältö ja va-rausjärjestelmä on rakennettu ve-näläisen kohderyhmän näkökul-masta.

Säännöllistä yhteistyötä verkostossa

Monet matkailukohteet, yritykset ja kauppakeskukset ovat rakenta-neet myös venäjänkielisiä nettisi-vustoja ja lisänneet venäjänkielis-tä palvelua.

”Matkailijat hakevat yhä enem-män tietoa kohteista suoraan ne-tistä, kun aiemmin painottuivat matkanjärjestäjien tarjoamat pal-velut. Uskomme, että sosiaalisen

median avulla tavoitamme venä-läisiä myös keskeisten kohdealu-eidemme ulkopuolelta.”

Yhteydenpito kehittämisyhtiön ja matkailualan yrittäjien ja orga-nisaatioiden kanssa on säännöllis-tä. Yhteistapaamisten lisäksi jär-jestetään tiimitapaamisia. Keskei-siä tiimejä ovat hotelli-, varusta-mo- ja museotiimit, joiden tapaa-misissa on mukana myös Tampe-reen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n edus-taja.

Markkinointiin kuuluu jalkautu-minen kohderyhmän keskelle. Esi-merkiksi Pietarissa järjestettyjen Helsinki-päivien yhteydessä Trede-an edustajat jakoivat Pietarissa Suomi-talon edessä taskukalente-reita ja esitteitä, joissa markkinoi-tiin venäjänkielistä visittampere.ru-matkailuportaalia.

”Lisäksi olemme järjestäneet ve-näläisille matkanjärjestäjille work-shoppeja ja osallistuneet messuta-pahtumiin.”

n Teksti: Timo Sillanpää

”Haasteena on tulevaisuu-dessa kehittää edelleen julkista liikennettä. Lah-desta pitäisi saada parem-pi syöttöliikenne Allegro-junalla saapuville. Lisäksi suora lentoyhteys Pietarin ja Tampereen välillä lisäi-si houkuttelevuutta, sillä Pirkkalan lentokenttä on monille venäläisille yksi väylä Eurooppaan”, toteaa Tredean Venäjä-koordi-naattori Päivi Nahkola.

Tärkeitä toimijoita matkailun kehittämisessä Tampereella ovat muun muassa Särkänniemi ja sisävesiristeilyjä tarjoavat yritykset.

yhteistyöverkosto Venäläiset ovat Tampe-

reella suurin ulkomainen

matkailijaryhmä. Venä-

läismatkailijoiden määrä

on kasvanut tasaisesti ja

ennusteiden mukaan kas-

vaa edelleen.

TAM

pERE

EN K

AUpU

NKI/J

ARI M

äKIN

ENFI

NAVI

A

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea OyNovago Yrityskehitys Oy

”Keskeisiä painopistealojamme Venäjä­toiminnassa ovat matkailu, hyvinvointi ja rakennusteollisuus. Länsi­Uudellamaal­la panostetaan voimakkaasti venäläisiin matkailijoihin. Keskitymme erityisesti lä­hialueisiin, Pietariin ja Moskovaan. Alu­eellinen matkailuyhtiö kehittää Venäjän ja Länsi­Uudenmaan matkailuyhteistyö­tä. Lisäksi alueemme energiatehokkai­ta taloja rakentavat yritykset ovat laajen­tamassa toimintaansa, ja markkinointia suunnataan Venäjälle.

Olemme aktivoineet alueemme yrittä­jiä järjestämällä Venäjä­tilaisuuksia, jois­sa kerrotaan Venäjän tarjoamista mah­dollisuuksista. Tilaisuuksissa Venäjä­yh­teistyötä jo tekevät yritykset kertovat ko­kemuksistaan. Lisäksi Alueiden Venä­jä­verkoston yhteyksistä Venäjälle ja ver­koston tekemistä Venäjän matkoista on tiedotettu alueen yrityksille.”

Seppo Kolo,projektijohtaja

Turun Seudun Kehittämiskeskus

”Yhteistyöalueitamme ovat Pietari ja Le­ningradin alue. Yhteistyötä toteuttaa Pie­tarin yrityskontaktikeskus, joka tarjo­aa suomalaisille ja venäläisille yrityksil­le muun muassa yritysneuvontaa ja ­pal­velua sekä ajankohtaista tietoa Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta ja elinkei­noelämästä.

Vuorovuosina Pietarissa järjestetään Turku­päivät ja Turussa Pietarin päivät, joiden ohjelmaan kuuluu seminaareja, yritystapaamisia ja kulttuuria. Pietaris­sa on Suomi­taloon avattu Turku­keskus, mikä parantaa kontaktien luomista.

Suunnittelemme osallistumista Venä­jällä toteutettaviin yhteistyöprojektei­hin.”

Yana Borzova,assistentti, Venäjä

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy

”Venäjä­toiminnan kohderyhmät ovat rakennustuote­ ja elektroniikkateolli­suus. Kehitämme Venäjän­kaupan toi­mintojamme yrityskohtaisilla toimenpi­teillä ja osallistumalla Alueiden Venäjä­verkoston toimintaan. Yhteistyökumppa­neitamme ovat muun muassa Suomalais­Venäläinen kauppakamari ja Hämeen ELY­keskus.”

Antti Aaltonen,yritysasiamies

TOUK

O HU

JANE

N

Seudullisten kehittämisyhtiöidenVenäjän-kaupan palvelut

11

1110

TTampereen kaupunkiseudun elin-keino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy edistää koko Pirkanmaan matkai-luelinkeinoa. Sen keskeisiä yhteis-työkumppaneita matkailun kehit-tämisessä ovat alueen isot mat-kailutoimijat: Särkänniemi, Tam-pere-talo, Ikaalisten kylpylä, si-sävesiristeilyjä tarjoava Hopealin-ja ja Ideapark. Myös Tampereen kauppakamari on tärkeä yhteis-työkumppani.

”Teemme yhteistyötä myös Tampereella sijaitsevan Itämeri-instituutin kanssa ja olemme mu-kana Pietarin Suomi-talossa toi-mivassa Helsinki-keskuksessa, jo-ka tarjoaa meille kontakteja ja yh-teistyöpintaa”, toteaa Tredean Ve-näjä-koordinaattori Päivi Nahkola.

Venäjän matkailun kehittämis-työn pohjana on korkeakoulujen tuottama tutkimustieto yhdessä venäläisten yhteistyökumppanien-sa kanssa.

Hankkeilla on muun muassa sel-vitetty markkinointikanavien mah-dollisuuksia tavoittaa venäläisiä asiakkaita, asiakkaiden elämys- ja kokousmatkailuun liittyviä käsi-tyksiä ja ennakko-odotuksia sekä markkinointitoimenpiteiden poh-jaksi median käyttöä Pietarin ta-

Venäläisten matkailuvetovoiman taustalla laaja

lousalueella ja Suomessa. ”Tavoitteena on lisätä ja paran-

taa pirkanmaalaisten toimijoiden Venäjän markkinatuntemusta se-kä media- ja markkinointiosaa-mista ja kehittää tutkimuslähtöis-tä yhteistyötä alan avaintoimijoi-den kesken Pirkanmaalla”, toteaa Nahkola.

Markkinointi siirtynyt internetiin

Nahkolan mukaan Tampereen – ja koko Pirkanmaan – venäläis-ten matkailijoiden vetovoimaisuut-ta selittää monipuolinen tarjonta. Alueen kylpylät, Särkänniemi, si-sävesiristeilyt, monipuoliset kau-pungin ja sen lähellä sijaitsevien kauppakeskusten ostosmahdolli-suudet sekä suomalainen luonto tarjoavat kompaktin paketin. Laa-ja tarjonta merkitsee myös, että Pirkanmaalle matkustavat venäläi-set edustavat erilaisia kohderyh-miä: yksi on kiinnostunut luonnos-ta, toinen luksusshoppailusta.

Nahkola uskoo, että aktiivinen markkinointi lisää vetovoimaisuut-ta. Venäjänkielisen visittampere.ru-matkailuportaalin sisältö ja va-rausjärjestelmä on rakennettu ve-näläisen kohderyhmän näkökul-masta.

Säännöllistä yhteistyötä verkostossa

Monet matkailukohteet, yritykset ja kauppakeskukset ovat rakenta-neet myös venäjänkielisiä nettisi-vustoja ja lisänneet venäjänkielis-tä palvelua.

”Matkailijat hakevat yhä enem-män tietoa kohteista suoraan ne-tistä, kun aiemmin painottuivat matkanjärjestäjien tarjoamat pal-velut. Uskomme, että sosiaalisen

median avulla tavoitamme venä-läisiä myös keskeisten kohdealu-eidemme ulkopuolelta.”

Yhteydenpito kehittämisyhtiön ja matkailualan yrittäjien ja orga-nisaatioiden kanssa on säännöllis-tä. Yhteistapaamisten lisäksi jär-jestetään tiimitapaamisia. Keskei-siä tiimejä ovat hotelli-, varusta-mo- ja museotiimit, joiden tapaa-misissa on mukana myös Tampe-reen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n edus-taja.

Markkinointiin kuuluu jalkautu-minen kohderyhmän keskelle. Esi-merkiksi Pietarissa järjestettyjen Helsinki-päivien yhteydessä Trede-an edustajat jakoivat Pietarissa Suomi-talon edessä taskukalente-reita ja esitteitä, joissa markkinoi-tiin venäjänkielistä visittampere.ru-matkailuportaalia.

”Lisäksi olemme järjestäneet ve-näläisille matkanjärjestäjille work-shoppeja ja osallistuneet messuta-pahtumiin.”

n Teksti: Timo Sillanpää

”Haasteena on tulevaisuu-dessa kehittää edelleen julkista liikennettä. Lah-desta pitäisi saada parem-pi syöttöliikenne Allegro-junalla saapuville. Lisäksi suora lentoyhteys Pietarin ja Tampereen välillä lisäi-si houkuttelevuutta, sillä Pirkkalan lentokenttä on monille venäläisille yksi väylä Eurooppaan”, toteaa Tredean Venäjä-koordi-naattori Päivi Nahkola.

Tärkeitä toimijoita matkailun kehittämisessä Tampereella ovat muun muassa Särkänniemi ja sisävesiristeilyjä tarjoavat yritykset.

yhteistyöverkosto Venäläiset ovat Tampe-

reella suurin ulkomainen

matkailijaryhmä. Venä-

läismatkailijoiden määrä

on kasvanut tasaisesti ja

ennusteiden mukaan kas-

vaa edelleen.

TAM

pERE

EN K

AUpU

NKI/J

ARI M

äKIN

ENFI

NAVI

A

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea OyNovago Yrityskehitys Oy

”Keskeisiä painopistealojamme Venäjä­toiminnassa ovat matkailu, hyvinvointi ja rakennusteollisuus. Länsi­Uudellamaal­la panostetaan voimakkaasti venäläisiin matkailijoihin. Keskitymme erityisesti lä­hialueisiin, Pietariin ja Moskovaan. Alu­eellinen matkailuyhtiö kehittää Venäjän ja Länsi­Uudenmaan matkailuyhteistyö­tä. Lisäksi alueemme energiatehokkai­ta taloja rakentavat yritykset ovat laajen­tamassa toimintaansa, ja markkinointia suunnataan Venäjälle.

Olemme aktivoineet alueemme yrittä­jiä järjestämällä Venäjä­tilaisuuksia, jois­sa kerrotaan Venäjän tarjoamista mah­dollisuuksista. Tilaisuuksissa Venäjä­yh­teistyötä jo tekevät yritykset kertovat ko­kemuksistaan. Lisäksi Alueiden Venä­jä­verkoston yhteyksistä Venäjälle ja ver­koston tekemistä Venäjän matkoista on tiedotettu alueen yrityksille.”

Seppo Kolo,projektijohtaja

Turun Seudun Kehittämiskeskus

”Yhteistyöalueitamme ovat Pietari ja Le­ningradin alue. Yhteistyötä toteuttaa Pie­tarin yrityskontaktikeskus, joka tarjo­aa suomalaisille ja venäläisille yrityksil­le muun muassa yritysneuvontaa ja ­pal­velua sekä ajankohtaista tietoa Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta ja elinkei­noelämästä.

Vuorovuosina Pietarissa järjestetään Turku­päivät ja Turussa Pietarin päivät, joiden ohjelmaan kuuluu seminaareja, yritystapaamisia ja kulttuuria. Pietaris­sa on Suomi­taloon avattu Turku­keskus, mikä parantaa kontaktien luomista.

Suunnittelemme osallistumista Venä­jällä toteutettaviin yhteistyöprojektei­hin.”

Yana Borzova,assistentti, Venäjä

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy

”Venäjä­toiminnan kohderyhmät ovat rakennustuote­ ja elektroniikkateolli­suus. Kehitämme Venäjän­kaupan toi­mintojamme yrityskohtaisilla toimenpi­teillä ja osallistumalla Alueiden Venäjä­verkoston toimintaan. Yhteistyökumppa­neitamme ovat muun muassa Suomalais­Venäläinen kauppakamari ja Hämeen ELY­keskus.”

Antti Aaltonen,yritysasiamies

TOUK

O HU

JANE

N

Seudullisten kehittämisyhtiöidenVenäjän-kaupan palvelut

11

1312

PPilottina Keski- ja Pohjois-Pohjan-maalla toteutettavassa kehittämis-työssä on Venäjän-kauppa: kiin-nostuksen kohteena on erityisesti Pietari, mutta myös sitä ympäröi-vä Leningradin alue.

Alueen elinkeinoelämälle toi-mijoiden yhteistyö merkitsee uu-sia kontakteja Venäjällä ja tietoa Venäjän-kaupan erityispiirteistä. Seutukuntien laajapohjainen yh-teistyö nähdään vahvuutena, kun tavoitteena on kauppasuhteiden luominen nopeasti kehittyvien Ve-näjän alueiden kanssa.

Rakennus- ja energia-alan hankkeet kiinnostavat

Yhteistyö alkoi, kun Raahen seu-dun yrityspalvelujen kansainvälis-tymispäällikkö Kaj Sartorisio kut-sui Raahen naapuriseutujen elin-keinotoiminnasta vastaavat orga-nisaatiot pohtimaan, miten kan-sainvälistä kaupankäyntiä ja var-sinkin Venäjän-kauppaa voitaisiin kehittää yhteisvoimin.

”Jokaisella seudulla kansainvä-lisen elinkeinotoiminnan kehittä-miseen on tarjolla varsin vähäiset resurssit. Yhdistämällä voimia ja hyödyntämällä seutujen kontakte-ja voimme tarjota uusia mahdolli-suuksia alueen yrityksille”, Sartori-sio toteaa.

Yhteistuumin Venäjän markkinoille

Yhteistyössä mukana ovat Raa-hen seudun yrityspalvelut, Bu-sinessOulu, Nivala-Haapajärven seutukunta Nihak ry, Ylivieskan seutukunta, Kokkolan seudun Ke-hitys Oy KOSEK ja Oulunkaaren seutukunta. Myös ELY-keskuksen kv-foorumin kanssa tehdään tiivis-tä yhteistyötä. Yhteistyötä lisätään myös muilla markkina-alueilla.

Sartorision mukaan suomalaisel-le osaamiselle on kysyntää Venä-jällä erityisesti metalliteollisuudes-sa sekä energia- ja ict-aloilla.

”Esimerkiksi Pietarissa on koko

ajan käynnissä suuria investoin-tihankkeita, jotka liittyvät muun muassa energiaratkaisujen ke-hittämiseen. Suomalaista osaa-mista arvostetaan myös isoissa rakennus hankkeissa.”

Yritysten kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan on vahvaa. Raahen seudulla on järjestetty esimerkiksi ”Venäjä kaupan mah-dollistajana” -tilaisuus, joka ke-räsi runsaasti Venäjän-kaupasta kiinnostuneiden yritysten edusta-jia. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa erilaisia rahoitusmah-

dollisuuksia ja kerrottiin, millai-sia mahdollisuuksia Luoteis-Venäjä tarjoaa suomalaisyrityksille.

”Vastaavia sparraustilaisuuk-sia aiheesta järjestetään myös jat-kossa. Yritykset tarvitsevat tietoa muun muassa siitä, miten kaup-pasuhteita luodaan, ja konkreetti-sista kysymyksistä, kuten tulliasi-oihin liittyvistä yksityiskohdista”, Sartorisio toteaa.

n Teksti: Timo Sillanpää

Useita Keski- ja Pohjois-

Pohjanmaan seutukuntia

on mukana rakentamassa

laajaa yhteistyöverkos-

toa kansainvälisen liike-

toiminnan kehittämiseksi.

Tämä on saanut alkun-

sa Yrityskehittäjien valta-

kunnallisen Venäjä-ver-

koston toimintamalleista.

Pietarin suuret rakennushankkeet kiinnostavat suomalaisyrityksiä. Kuvassa Pietariin rakennettavan uuden jalkapallostadionin työmaa. Venäjällä järjeste-tään vuonna 2018 jalkapallon MM-kisat, joka tarjoaa yrityksille isoja mahdol-lisuuksia.

KUVA: LEHTIKUVA

Raahen seudun yrityspalvelut Kehittämiskeskus Oy Häme

”Hämeenlinnassa toimii Pietarin yrityskontaktikeskus. Toiminnan pääpainopisteenä on pk­yritysten kansainvälistymisen edistäminen ja oppilaitosyhteistyö. Yhteistyötä venäläisten yritysten kanssa tehdään erityisesti metalli­ ja koneenrakennuksessa, ym­päristöalalla ja elintarviketeollisuudessa, jotka ovat alueemme vahvuuksia.

Yhteistyökumppaneitamme ovat Pietari ja Leningradin alue. Tarkoituksena on laa­jentaa toimintaa myös Venäjän muihin kaupunkeihin, esimerkiksi Tveriin.”

Anastasia Kanervisto,yritysasiamies/kansainvälistyminen

Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy

”Kehitämme suomalaisten ja venäläisten yritysten yhteistyötä sekä edistämme ve­näläisten yritysten sijoittautumista Suomeen. Suomalaisyritysten vahvoja toimialoja ovat rakennusalan palvelut ja tuotteet sekä ict­alan ratkaisut. Yritykset ovat onnistu­neet solmimaan yhteistyötä erityisesti Pietarin ja Leningradin alueen yritysten kanssa.

Teemme venäläisten yritysten etabloitumiseksi Suomeen proaktiivista työtä. Suo­meen sijoittautuu erityisesti venäläisiä teknologiaintensiivisiä yrityksiä sekä ict­alan start­up­yrityksiä, joiden tavoitteena on pääsy globaaleille markkinoille. Myös yksityi­siä investoijia houkutellaan Suomeen. Tulevaisuudessa venäläisyritysten sijoittautu­minen Suomeen lisääntyy edelleen.

Ostosmatkailu näkyy Kotkan­Haminan seudulla. Esimerkiksi tax­tree­kauppa on kasvanut noin 50 prosenttia.”

Sergey Troshkov,ohjelmapäällikkö, Venäjä

Kouvola Innovation Oy

”Panostamme venäläisten matkailuun. Teemme matkailun kehittämiseen liittyviä markkinointi­ ja kehittämishankkeita sekä selvityksiä ja tutkimusta, joissa venäläisillä matkanjärjestäjillä on tärkeä rooli. Matkailijoiden määrä on selvästi noussut.

Kannustamme pk­yrityksiä toimialasta riippumatta aloittamaan tai laajentamaan toimintaa Venäjälle. Suurin osa yrityksistä on aiemmin paperiteollisuudessa muka­na olleita.

Järjestämme seudun yrityksille venäjänkielen koulutusta sekä tilaisuuksia, joissa tarjotaan ajankohtaista tietoa Venäjän­kaupasta. Yhteistyökumppaneitamme Venäjäl­lä ovat Pietari, Leningradin alue ja Vologda.

Panostamme sijoittautumismarkkinointiin, sillä rakennemuutos vaatii uutta yritys­toimintaa. Venäjä on yhtenä sijoittautumismarkkinoinnin kohdealueena, ja tarjoam­me kaikenkokoisille venäläisille yrityksille mahdollisuuden sijoittautua Kouvolaan.

Yhtenä esimerkkinä on pietarilaisen kauppaketju Lendin vientikeskuksen sijoitta­minen Kouvolaan. Tähän asti Venäjällä ovat toimineet vain suuret suomalaiset elin­tarvikealan yritykset, mutta nyt mukaan pääsevät myös pienet ja keskisuuret yritykset tuotteineen. Kouvolaan sijoittunut vientikeskus ottaa vastaan suomalaisia tuotteita, jotka hyväksytään Lendin valikoimiin. Monelle elintarvikealan yritykselle vienti Venä­jälle on ollut hankalaa ja houkuttelevista markkinoista on luovuttu. Kauppatalo Len­din sijoittuminen Kouvolaan helpottaa merkittävästi vientiä. Lend jakelee suomalaisia tuotteita laajasti Venäjälle.

Yhteistyötä tehdään Kaakkois­Suomen toimijoiden kanssa. Kumppaneita ovat Ky­menlaakson ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ELY­keskus, kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, kauppakamari ja yksityiset palveluntarjoajat.

Olemme käyneet muun muassa Kouvolan ja Iitin yrittäjien kanssa Pietarissa tutus­tumassa paikalliseen toimintakulttuuriin ja siellä toimiviin suomalaisiin ja venäläisiin toimijoihin.”

Aleksandra Airikainen,projektipäällikkö

13

1312

PPilottina Keski- ja Pohjois-Pohjan-maalla toteutettavassa kehittämis-työssä on Venäjän-kauppa: kiin-nostuksen kohteena on erityisesti Pietari, mutta myös sitä ympäröi-vä Leningradin alue.

Alueen elinkeinoelämälle toi-mijoiden yhteistyö merkitsee uu-sia kontakteja Venäjällä ja tietoa Venäjän-kaupan erityispiirteistä. Seutukuntien laajapohjainen yh-teistyö nähdään vahvuutena, kun tavoitteena on kauppasuhteiden luominen nopeasti kehittyvien Ve-näjän alueiden kanssa.

Rakennus- ja energia-alan hankkeet kiinnostavat

Yhteistyö alkoi, kun Raahen seu-dun yrityspalvelujen kansainvälis-tymispäällikkö Kaj Sartorisio kut-sui Raahen naapuriseutujen elin-keinotoiminnasta vastaavat orga-nisaatiot pohtimaan, miten kan-sainvälistä kaupankäyntiä ja var-sinkin Venäjän-kauppaa voitaisiin kehittää yhteisvoimin.

”Jokaisella seudulla kansainvä-lisen elinkeinotoiminnan kehittä-miseen on tarjolla varsin vähäiset resurssit. Yhdistämällä voimia ja hyödyntämällä seutujen kontakte-ja voimme tarjota uusia mahdolli-suuksia alueen yrityksille”, Sartori-sio toteaa.

Yhteistuumin Venäjän markkinoille

Yhteistyössä mukana ovat Raa-hen seudun yrityspalvelut, Bu-sinessOulu, Nivala-Haapajärven seutukunta Nihak ry, Ylivieskan seutukunta, Kokkolan seudun Ke-hitys Oy KOSEK ja Oulunkaaren seutukunta. Myös ELY-keskuksen kv-foorumin kanssa tehdään tiivis-tä yhteistyötä. Yhteistyötä lisätään myös muilla markkina-alueilla.

Sartorision mukaan suomalaisel-le osaamiselle on kysyntää Venä-jällä erityisesti metalliteollisuudes-sa sekä energia- ja ict-aloilla.

”Esimerkiksi Pietarissa on koko

ajan käynnissä suuria investoin-tihankkeita, jotka liittyvät muun muassa energiaratkaisujen ke-hittämiseen. Suomalaista osaa-mista arvostetaan myös isoissa rakennus hankkeissa.”

Yritysten kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan on vahvaa. Raahen seudulla on järjestetty esimerkiksi ”Venäjä kaupan mah-dollistajana” -tilaisuus, joka ke-räsi runsaasti Venäjän-kaupasta kiinnostuneiden yritysten edusta-jia. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa erilaisia rahoitusmah-

dollisuuksia ja kerrottiin, millai-sia mahdollisuuksia Luoteis-Venäjä tarjoaa suomalaisyrityksille.

”Vastaavia sparraustilaisuuk-sia aiheesta järjestetään myös jat-kossa. Yritykset tarvitsevat tietoa muun muassa siitä, miten kaup-pasuhteita luodaan, ja konkreetti-sista kysymyksistä, kuten tulliasi-oihin liittyvistä yksityiskohdista”, Sartorisio toteaa.

n Teksti: Timo Sillanpää

Useita Keski- ja Pohjois-

Pohjanmaan seutukuntia

on mukana rakentamassa

laajaa yhteistyöverkos-

toa kansainvälisen liike-

toiminnan kehittämiseksi.

Tämä on saanut alkun-

sa Yrityskehittäjien valta-

kunnallisen Venäjä-ver-

koston toimintamalleista.

Pietarin suuret rakennushankkeet kiinnostavat suomalaisyrityksiä. Kuvassa Pietariin rakennettavan uuden jalkapallostadionin työmaa. Venäjällä järjeste-tään vuonna 2018 jalkapallon MM-kisat, joka tarjoaa yrityksille isoja mahdol-lisuuksia.

KUVA: LEHTIKUVA

Raahen seudun yrityspalvelut Kehittämiskeskus Oy Häme

”Hämeenlinnassa toimii Pietarin yrityskontaktikeskus. Toiminnan pääpainopisteenä on pk­yritysten kansainvälistymisen edistäminen ja oppilaitosyhteistyö. Yhteistyötä venäläisten yritysten kanssa tehdään erityisesti metalli­ ja koneenrakennuksessa, ym­päristöalalla ja elintarviketeollisuudessa, jotka ovat alueemme vahvuuksia.

Yhteistyökumppaneitamme ovat Pietari ja Leningradin alue. Tarkoituksena on laa­jentaa toimintaa myös Venäjän muihin kaupunkeihin, esimerkiksi Tveriin.”

Anastasia Kanervisto,yritysasiamies/kansainvälistyminen

Kotkan–Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy

”Kehitämme suomalaisten ja venäläisten yritysten yhteistyötä sekä edistämme ve­näläisten yritysten sijoittautumista Suomeen. Suomalaisyritysten vahvoja toimialoja ovat rakennusalan palvelut ja tuotteet sekä ict­alan ratkaisut. Yritykset ovat onnistu­neet solmimaan yhteistyötä erityisesti Pietarin ja Leningradin alueen yritysten kanssa.

Teemme venäläisten yritysten etabloitumiseksi Suomeen proaktiivista työtä. Suo­meen sijoittautuu erityisesti venäläisiä teknologiaintensiivisiä yrityksiä sekä ict­alan start­up­yrityksiä, joiden tavoitteena on pääsy globaaleille markkinoille. Myös yksityi­siä investoijia houkutellaan Suomeen. Tulevaisuudessa venäläisyritysten sijoittautu­minen Suomeen lisääntyy edelleen.

Ostosmatkailu näkyy Kotkan­Haminan seudulla. Esimerkiksi tax­tree­kauppa on kasvanut noin 50 prosenttia.”

Sergey Troshkov,ohjelmapäällikkö, Venäjä

Kouvola Innovation Oy

”Panostamme venäläisten matkailuun. Teemme matkailun kehittämiseen liittyviä markkinointi­ ja kehittämishankkeita sekä selvityksiä ja tutkimusta, joissa venäläisillä matkanjärjestäjillä on tärkeä rooli. Matkailijoiden määrä on selvästi noussut.

Kannustamme pk­yrityksiä toimialasta riippumatta aloittamaan tai laajentamaan toimintaa Venäjälle. Suurin osa yrityksistä on aiemmin paperiteollisuudessa muka­na olleita.

Järjestämme seudun yrityksille venäjänkielen koulutusta sekä tilaisuuksia, joissa tarjotaan ajankohtaista tietoa Venäjän­kaupasta. Yhteistyökumppaneitamme Venäjäl­lä ovat Pietari, Leningradin alue ja Vologda.

Panostamme sijoittautumismarkkinointiin, sillä rakennemuutos vaatii uutta yritys­toimintaa. Venäjä on yhtenä sijoittautumismarkkinoinnin kohdealueena, ja tarjoam­me kaikenkokoisille venäläisille yrityksille mahdollisuuden sijoittautua Kouvolaan.

Yhtenä esimerkkinä on pietarilaisen kauppaketju Lendin vientikeskuksen sijoitta­minen Kouvolaan. Tähän asti Venäjällä ovat toimineet vain suuret suomalaiset elin­tarvikealan yritykset, mutta nyt mukaan pääsevät myös pienet ja keskisuuret yritykset tuotteineen. Kouvolaan sijoittunut vientikeskus ottaa vastaan suomalaisia tuotteita, jotka hyväksytään Lendin valikoimiin. Monelle elintarvikealan yritykselle vienti Venä­jälle on ollut hankalaa ja houkuttelevista markkinoista on luovuttu. Kauppatalo Len­din sijoittuminen Kouvolaan helpottaa merkittävästi vientiä. Lend jakelee suomalaisia tuotteita laajasti Venäjälle.

Yhteistyötä tehdään Kaakkois­Suomen toimijoiden kanssa. Kumppaneita ovat Ky­menlaakson ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ELY­keskus, kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, kauppakamari ja yksityiset palveluntarjoajat.

Olemme käyneet muun muassa Kouvolan ja Iitin yrittäjien kanssa Pietarissa tutus­tumassa paikalliseen toimintakulttuuriin ja siellä toimiviin suomalaisiin ja venäläisiin toimijoihin.”

Aleksandra Airikainen,projektipäällikkö

13

1514

VVenäläisten lisääntyneeseen kiin-nostukseen Rovaniemen ostos-mahdollisuuksista reagoitiin nope-asti: suuret kauppakeskukset ja Rovaniemen Kehitys Oy ryhtyivät tehostamaan markkinointia ja ve-näläisten asiakkaiden palvelukon-septeja.

”Rovaniemelle saapuvat os-tosmatkailijat edustavat ylem-pää keskiluokkaa, joka arvostaa korkealuokkaisia vaatteita, ken-kiä, elektroniikkaa ja elintarvik-keita. Venäläiset luottavat Suo-messa myytäviin tuotteisiin ja sii-hen, että merkkituote on alkupe-räinen, ei kopio. Myös elintarvik-keiden laatuun ja alkuperään luo-tetaan”, kertoo yritysnevoja Ei-ja Jussila-Salmi Rovaniemen Kehi-

venäläisten ostos-matkailijoiden tarpeisiin

tys Oy:stä. Suurten kauppakeskusten ja

Rovaniemen Kehityksen edustajat matkasivat Murmanskiin. Kauppi-aita kiinnosti, millaista tarjonta on paikallisissa liikkeissä ja miten pai-kalliset matkanjärjestäjät suhtau-tuvat ostosmatkailuun.

Matkan aikana kävi ilmi, että Rovaniemelle tarvitaan parempaa venäjänkielistä opastusta, mikä johti uudenlaisen asiakaskonseptin luomiseen.

”Järjestimme rekrytointitilaisuu-den, jossa kauppiaat tapasivat Ro-vaniemen oppilaitoksissa opiskele-via venäjänkielentaitoisia opiske-lijoita sekä paikkakunnalle muut-taneita venäläisiä. Kolme suurta kauppakeskusta palkkasi sesonki-

aikojen avuksi oppaat, jotka pal-velevat venäläisiä asiakkaita hei-dän äidinkielellään”, Jussila-Sal-mi kertoo.

Vastaavanlainen rekrytointiti-laisuus on järjestetty myös uudel-leen. Kauppiaat ovat saaneet li-säksi tax-free-myyntiin liittyvää koulutusta. Murmanskin alueen matkanjärjestäjät ovat käyneet myös Rovaniemellä. Vuorovaikutus on aktiivista.

Sesonkina majoitus-kapasiteetti täynnä

Ostosmatkailijat tulevat Rovanie-melle vajaan 800 000 asukkaan Murmanskin alueelta. Alueen pää-kaupungissa, Murmanskissa, on yli 300 000 asukasta. Matkailijat tu-levat Rovaniemelle omilla autoilla tai pikkubusseilla.

”Joulun ja uuden vuoden seson-kina Rovaniemelle ja koko Poh-jois-Suomeen saapuu matkailijoi-ta Pietarista, Moskovasta ja niiden lähialueilta. Matkailijat hyödyntä-vät myös Lapin muiden keskusten mahdollisuuksia. Sesonkiaikana Rovaniemen majoituskapasiteet-ti on täynnä, ja venäläismatkaili-jat majoittuvat myös muille paik-kakunnille ja lähiseudun mökkiky-liin”, Jussila-Salmi toteaa.

”Olennaista on, että kauppiai-den asennoituminen on muuttu-nut. On oivallettu, että venäläiset arvostavat laatua ja hyvää asia-kaspalvelua äidinkielellään.”

Hyviä käytäntöjä muilta

Yrityskehittäjien valtakunnallisen Venäjä-verkoston alueet käyvät benchmarkkaamassa toistensa hy-viä käytäntöjä. Rovaniemen Kehi-tys Oy ja Koillis-Suomen kehittä-misyhtiö Naturpolis Oy kävivät tu-tustumassa Lappeenrannan vilk-kaaseen ostosmatkailuun.

”Lappeenrannassa kävimme lä-pi niitä haasteita, joita ostosmat-kailun nopea kasvu tuo paikka-kunnalle. Venäläisten asiak kaiden palvelussa on lähdettävä perusasi-oista, kuten siitä, miten auton voi pysäköidä ilman pelkoa pysäköin-tivirhemaksusta.”

n Teksti: Timo Sillanpää

Rovaniemellä huomat-

tiin, että uudet tuon-

tisäännökset kasvat-

tivat venäläisten

ostos matkailijoiden

määrää.

Palveluja

Rovaniemen Kehitys OyLahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy – LAKES

”Teemme yhteistyötä Venäjälle yritys­, kunta­ ja valtiotasolla. Siten voimme taata ta­voitteidemme toteutumisen. Lahden alueen tärkeimmät Venäjän yhteistyöalueet ovat Pietari, Tatarstan ja Kaluga. Toiminnan kohderyhmiä ovat ympäristöala, mekatroniik­ka, hyvinvointi, vilja (leipomo ja panimo ­ketjut) ja logistiikka.

Lahden alueella panostetaan toimintaympäristön parantamiseen, jotta kansainvä­listen toimijoiden olisi helppo ja hyvä toimia alueella. Tämä kehitystyö koskee niin viennin edistämistä kuin alueelle sijoittautuvia yrityksiä ja kohdistuu oman toiminnan lisäksi sidosryhmien toiminnan kehittämiseen. Venäjä­toimintaa ja kansainvälistä nä­kökulmaa on tarkoitus integroida vahvemmin Lakesin toimintaan. Suunnitelmissa on Venäjän yhteistyöverkoston toiminnan konkretisointi ja hallittu laajentaminen muil­le Venäjän alueille.

Lakes toimii yhteistyössä sidosryhmien kanssa – sidosryhmiä ovat muun muas­sa Lahden kaupunki, alueen kunnat, Lahden tiede­ ja yrityspuisto, Lahti Travel, ELY­keskus, maakunnan liitto, kauppakamari, yritysjärjestöt, oppilaitokset ja Hämeen Ve­näjän­kaupan kilta – pyrkien siihen, että päällekkäistä toimintaa olisi mahdollisim­man vähän. Yhteistyön tavoitteena on myös se että sidosryhmien toiminta tukee La­kesin toimintaa. Rajallisilla resursseilla ei voi toimia ilman tehokasta yhteistyöverkos­toa. Yhteistyötä kehitetään myös jatkuvasti monien muiden toimijoiden kanssa. Kan­sallisesti Lakes kehittää yhteistyötä ennen kaikkea metropolialueen toimijoiden kans­sa. Myös Etelä­Suomen muut kehittämisyhtiöt, jotka ovat aktiivisesti Venäjän­kaupan toiminnassa mukana, ovat tärkeitä kumppaneita.”

Denis Mustonen, liiketoiminnan kehittäjä

Wirma Lappeenranta Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

”Venäjä­toimintojemme painopisteet ovat rajalogistiikka ja matkailu. Pääkumppa­neina ovat Pietari ja Leningradin alue. Tavoitteenamme on edelleen kehittää Venä­jään liittyvää liiketoimintaympäristöä ja ­osaamista. Pyrimme myös keskittymään sel­keämmin painopistealueisiimme.

Teemme yhteistyötä muun muassa maakunnan elinkeinoyhtiöiden ja maakunnan liiton kanssa, myös yliopistoyhteistyötä on tehty rajan yli. Hankkeiden ja rajat ylittä­vien yhteistyöohjelmien kautta Venäjä­yhteistyötä on lisätty. Verkostoituminen viran­omaisten kanssa, liittyen rajanylityksen sujuvoittamiseen, on tärkeässä roolissa.”

Tea Laitimo,kansainvälistymisasiat, johtaja

Krista Huovila, ohjelmajohtaja

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

”Toiminnan painopisteenä on invest in ­toiminta, kansainvälistymistoimet, matkailun edistäminen ja innovaatioyhteistyön edistäminen alueen strategisiin klustereihin kes­kittyen.

Tärkeimmät yhteistyöalueemme Venäjällä ovat Pietari ja Leningradin alue. Pyrim­me parantamaan Tampereen seudun saavutettavuutta ja tavoitteenamme on saada suora lentoyhteys Pietarista Pirkkalaan. Lisäksi toiveissa on suora Allegro­yhteys, jo­ka jatkuisi pitkälle Länsi­Suomeen, tai ainakin sujuva syöttöliikenne nykyiselle Alleg­ro­reitille.”

Päivi Nahkola,Venäjä-koordinaattori

Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy

”Palvelemme Pietarin markkinoista kiinnostuneita yrityksiä kysynnän mukaan. Yh­teistyökumppanimme on Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n Pietarin toi­misto. Hyödynnämme myös muiden Venäjän­kaupan toimijoiden palveluja yrityksil­lemme.”

Jytta Poijärvi-Miikkulainen,kehittämispäällikkö

KUVA: YLE/MARJUKKA TALVITIE

15

1514

VVenäläisten lisääntyneeseen kiin-nostukseen Rovaniemen ostos-mahdollisuuksista reagoitiin nope-asti: suuret kauppakeskukset ja Rovaniemen Kehitys Oy ryhtyivät tehostamaan markkinointia ja ve-näläisten asiakkaiden palvelukon-septeja.

”Rovaniemelle saapuvat os-tosmatkailijat edustavat ylem-pää keskiluokkaa, joka arvostaa korkealuokkaisia vaatteita, ken-kiä, elektroniikkaa ja elintarvik-keita. Venäläiset luottavat Suo-messa myytäviin tuotteisiin ja sii-hen, että merkkituote on alkupe-räinen, ei kopio. Myös elintarvik-keiden laatuun ja alkuperään luo-tetaan”, kertoo yritysnevoja Ei-ja Jussila-Salmi Rovaniemen Kehi-

venäläisten ostos-matkailijoiden tarpeisiin

tys Oy:stä. Suurten kauppakeskusten ja

Rovaniemen Kehityksen edustajat matkasivat Murmanskiin. Kauppi-aita kiinnosti, millaista tarjonta on paikallisissa liikkeissä ja miten pai-kalliset matkanjärjestäjät suhtau-tuvat ostosmatkailuun.

Matkan aikana kävi ilmi, että Rovaniemelle tarvitaan parempaa venäjänkielistä opastusta, mikä johti uudenlaisen asiakaskonseptin luomiseen.

”Järjestimme rekrytointitilaisuu-den, jossa kauppiaat tapasivat Ro-vaniemen oppilaitoksissa opiskele-via venäjänkielentaitoisia opiske-lijoita sekä paikkakunnalle muut-taneita venäläisiä. Kolme suurta kauppakeskusta palkkasi sesonki-

aikojen avuksi oppaat, jotka pal-velevat venäläisiä asiakkaita hei-dän äidinkielellään”, Jussila-Sal-mi kertoo.

Vastaavanlainen rekrytointiti-laisuus on järjestetty myös uudel-leen. Kauppiaat ovat saaneet li-säksi tax-free-myyntiin liittyvää koulutusta. Murmanskin alueen matkanjärjestäjät ovat käyneet myös Rovaniemellä. Vuorovaikutus on aktiivista.

Sesonkina majoitus-kapasiteetti täynnä

Ostosmatkailijat tulevat Rovanie-melle vajaan 800 000 asukkaan Murmanskin alueelta. Alueen pää-kaupungissa, Murmanskissa, on yli 300 000 asukasta. Matkailijat tu-levat Rovaniemelle omilla autoilla tai pikkubusseilla.

”Joulun ja uuden vuoden seson-kina Rovaniemelle ja koko Poh-jois-Suomeen saapuu matkailijoi-ta Pietarista, Moskovasta ja niiden lähialueilta. Matkailijat hyödyntä-vät myös Lapin muiden keskusten mahdollisuuksia. Sesonkiaikana Rovaniemen majoituskapasiteet-ti on täynnä, ja venäläismatkaili-jat majoittuvat myös muille paik-kakunnille ja lähiseudun mökkiky-liin”, Jussila-Salmi toteaa.

”Olennaista on, että kauppiai-den asennoituminen on muuttu-nut. On oivallettu, että venäläiset arvostavat laatua ja hyvää asia-kaspalvelua äidinkielellään.”

Hyviä käytäntöjä muilta

Yrityskehittäjien valtakunnallisen Venäjä-verkoston alueet käyvät benchmarkkaamassa toistensa hy-viä käytäntöjä. Rovaniemen Kehi-tys Oy ja Koillis-Suomen kehittä-misyhtiö Naturpolis Oy kävivät tu-tustumassa Lappeenrannan vilk-kaaseen ostosmatkailuun.

”Lappeenrannassa kävimme lä-pi niitä haasteita, joita ostosmat-kailun nopea kasvu tuo paikka-kunnalle. Venäläisten asiak kaiden palvelussa on lähdettävä perusasi-oista, kuten siitä, miten auton voi pysäköidä ilman pelkoa pysäköin-tivirhemaksusta.”

n Teksti: Timo Sillanpää

Rovaniemellä huomat-

tiin, että uudet tuon-

tisäännökset kasvat-

tivat venäläisten

ostos matkailijoiden

määrää.

Palveluja

Rovaniemen Kehitys OyLahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy – LAKES

”Teemme yhteistyötä Venäjälle yritys­, kunta­ ja valtiotasolla. Siten voimme taata ta­voitteidemme toteutumisen. Lahden alueen tärkeimmät Venäjän yhteistyöalueet ovat Pietari, Tatarstan ja Kaluga. Toiminnan kohderyhmiä ovat ympäristöala, mekatroniik­ka, hyvinvointi, vilja (leipomo ja panimo ­ketjut) ja logistiikka.

Lahden alueella panostetaan toimintaympäristön parantamiseen, jotta kansainvä­listen toimijoiden olisi helppo ja hyvä toimia alueella. Tämä kehitystyö koskee niin viennin edistämistä kuin alueelle sijoittautuvia yrityksiä ja kohdistuu oman toiminnan lisäksi sidosryhmien toiminnan kehittämiseen. Venäjä­toimintaa ja kansainvälistä nä­kökulmaa on tarkoitus integroida vahvemmin Lakesin toimintaan. Suunnitelmissa on Venäjän yhteistyöverkoston toiminnan konkretisointi ja hallittu laajentaminen muil­le Venäjän alueille.

Lakes toimii yhteistyössä sidosryhmien kanssa – sidosryhmiä ovat muun muas­sa Lahden kaupunki, alueen kunnat, Lahden tiede­ ja yrityspuisto, Lahti Travel, ELY­keskus, maakunnan liitto, kauppakamari, yritysjärjestöt, oppilaitokset ja Hämeen Ve­näjän­kaupan kilta – pyrkien siihen, että päällekkäistä toimintaa olisi mahdollisim­man vähän. Yhteistyön tavoitteena on myös se että sidosryhmien toiminta tukee La­kesin toimintaa. Rajallisilla resursseilla ei voi toimia ilman tehokasta yhteistyöverkos­toa. Yhteistyötä kehitetään myös jatkuvasti monien muiden toimijoiden kanssa. Kan­sallisesti Lakes kehittää yhteistyötä ennen kaikkea metropolialueen toimijoiden kans­sa. Myös Etelä­Suomen muut kehittämisyhtiöt, jotka ovat aktiivisesti Venäjän­kaupan toiminnassa mukana, ovat tärkeitä kumppaneita.”

Denis Mustonen, liiketoiminnan kehittäjä

Wirma Lappeenranta Oy ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

”Venäjä­toimintojemme painopisteet ovat rajalogistiikka ja matkailu. Pääkumppa­neina ovat Pietari ja Leningradin alue. Tavoitteenamme on edelleen kehittää Venä­jään liittyvää liiketoimintaympäristöä ja ­osaamista. Pyrimme myös keskittymään sel­keämmin painopistealueisiimme.

Teemme yhteistyötä muun muassa maakunnan elinkeinoyhtiöiden ja maakunnan liiton kanssa, myös yliopistoyhteistyötä on tehty rajan yli. Hankkeiden ja rajat ylittä­vien yhteistyöohjelmien kautta Venäjä­yhteistyötä on lisätty. Verkostoituminen viran­omaisten kanssa, liittyen rajanylityksen sujuvoittamiseen, on tärkeässä roolissa.”

Tea Laitimo,kansainvälistymisasiat, johtaja

Krista Huovila, ohjelmajohtaja

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

”Toiminnan painopisteenä on invest in ­toiminta, kansainvälistymistoimet, matkailun edistäminen ja innovaatioyhteistyön edistäminen alueen strategisiin klustereihin kes­kittyen.

Tärkeimmät yhteistyöalueemme Venäjällä ovat Pietari ja Leningradin alue. Pyrim­me parantamaan Tampereen seudun saavutettavuutta ja tavoitteenamme on saada suora lentoyhteys Pietarista Pirkkalaan. Lisäksi toiveissa on suora Allegro­yhteys, jo­ka jatkuisi pitkälle Länsi­Suomeen, tai ainakin sujuva syöttöliikenne nykyiselle Alleg­ro­reitille.”

Päivi Nahkola,Venäjä-koordinaattori

Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy

”Palvelemme Pietarin markkinoista kiinnostuneita yrityksiä kysynnän mukaan. Yh­teistyökumppanimme on Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n Pietarin toi­misto. Hyödynnämme myös muiden Venäjän­kaupan toimijoiden palveluja yrityksil­lemme.”

Jytta Poijärvi-Miikkulainen,kehittämispäällikkö

KUVA: YLE/MARJUKKA TALVITIE

15

1716

SSisä-Savossa työvoiman kohtaan-to-ongelmaan kehitettiin ratkai-suksi Suonenjoen Mansikkakarne-vaalien yhteydessä järjestettävä rekrytointitapahtuma, jossa työn-hakijoita ovat ulkomaiset marjan-poimijat.

”Kutsuimme pilottikokeiluun mu-kaan yrityksiä ja yhdistyksiä mo-nelta toimialalta, jotta alueen työ-mahdollisuuksista saatiin kerrot-tua poimijoille mahdollisimman laajasti. Tavoitteena oli saada ko-kemusta siitä, miten Sisä-Savon työnantajat voisivat rekrytoida jo Suomessa olevaa osaavaa ulko-maista työvoimaa”, seutukehittäjä Olli Kokander Sisä-Savon seutuyh-tymästä sanoo.

Kokanderin mukaan vastaavan-laisia rekrytointitapahtumia on tarkoitus järjestää Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilla myös jat-kossa.

”Tapahtumaa tulee jatkaa, sillä tulevaisuudessa on rekrytointitar-vetta eikä osaavaa työvoimaa saa-da välttämättä lähiseuduilta. Jat-kossa tapahtumasta on tarkoitus tehdä maakunnallinen”, Kokander kertoo.

Yrityksille lisää näkyvyyttä

Alueen yritysten näkyvyyttä pyri-tään lisäämään rekrytoitavien kes-kuudessa lähettämällä poimijoille jo etukäteen tietopaketteja, jois-sa kerrotaan yrityksistä. Tarkoi-tuksena on saada yrityksistä tie-toa myös Petroskoin työvoimatoi-miston neuvontapisteeseen.

”Toimitamme tietoa yrityksis-tä myös alueemme marjatiloil-le. Toivomme, että rekrytointita-pahtumaan osallistuvat vievät tie-toa mukanaan Venäjälle”, Kokan-der sanoo.

Sisä-Savossa kehitetty toiminta-malli on Yrityskehittäjien valtakun-nallisen Venäjä-verkoston alueiden

Sisä-Savon toimijat selvittivät, miten osaavan

työvoiman saatavuus turvataan alueella ja

miten työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan

kohtaamaan.

käytettävissä.”Meille luonteva kohderyhmä on

ulkomaiset marjanpoimijat, mut-ta kukin alue voi valita kohderyh-män omien tarpeidensa mukaan. Esimerkiksi Suomessa opiskelevat venäläiset voisivat olla hyvä koh-deryhmä.”

Osaavaa työvoimaa on tarjolla

Uudenlaisen rekrytointimallin ke-hitystyön pohjana oli Itä-Suomea maahanmuuttopolitiikan pilotti-alueeksi kehittävä hanke ja sen yhtey dessä tehty tutkimus. Tutki-muksen mukaan Sisä-Savon mar-jatiloilla on runsaasti osaavaa työ-voimaa.

Tutkimuksessa selvitettiin noin 250 poimijan koulutus- ja työta-usta sekä valmius pysyvämpään työntekoon Suomessa.

”Reilusti yli puolet vastaajista oli valmis työskentelemään nykyistä pidempään Suomessa. Totesimme, että marjanpoimijoiden osaamista kannattaisi alueellamme hyödyn-tää. Suonenjoen seudulla on jo-ka kesä noin 3 000 poimijaa, jois-ta valtaosa on venäläisiä”, Kokan-der kertoo.

Hänen mukaansa suurin osa poi-mijoista on opiskelijoita. Mukana on myös paljon kesälomiaan viet-täviä opettajia sekä monia kaupal-lisen alan, maa- ja metsätalous-alan sekä rakennusalan osaajia.

”Opiskelijat ovat potentiaali-sia työntekijöitä moniin eri tehtä-viin, ja opettajille voisi löytyä töitä muun muassa kansalaisopistoista. Suomalaisilla maatiloilla on pulaa lomittajista. Ulkomaiset poimijat voisivat toimia osaajina esimerkik-si maa- ja metsätalouden perus-töissä sekä rakennusprojekteissa”, Kokander toteaa.

n Teksti: Tommi Salo

Venäläistenmarjanpoimijoiden osaamisellakysyntää

”Ulkomaiset poimijat voisivat toimia osaajina esimerkiksi maa­ ja metsätalouden perustöissä sekä rakennusprojekteissa.”Olli Kokander

KUVA: LEHTIKUVA

Sisä-Savon seutuyhtymä Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy

”Viennin kasvuun pyritään erityisesti ympäristöteknologia­alan yrityksissä.

Mikkelin seudun tärkein kohdealue Venäjällä on Pietari.

Viennin kasvua tuetaan hyödyntämäl­lä Itä­Suomen Business­edustusto ISBE Oy:n asiantuntemusta ja kokemusta yri­tysten etabloitumisessa Venäjän markki­noille. Huolehdimme myös aktivointitoi­menpiteistä ja riittävästä koulutustarjon­nasta yrityksille.

Kehitämme paikallista palvelutar­jontaa myös venäläisille asiakkaille. Li­säämme venäjänkielistä matkailuinfor­maatiota, hyödyntäen erityisesti säh­köisiä kanavia, sekä yhteistyötä venä­läisten matkatoimistojen kanssa. Toteu­tamme venäläisiä matkailijoita huomioi­via tapahtumia ja järjestämme koulutus­ta paikallisille yrityksille, jotta nämä voi­vat entistä paremmin palvella venäläisiä asiakkaita.

Miset Oy on osakkaana ISBE:ssä, jolla on toimipisteet Mikkelissä ja Pietarissa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Aalto­yliopiston Pienyrityskeskuksen sekä in­novaatio­ ja teknologiakeskus Miktechin kanssa yritysten auttamisessa Venäjän markkinoille.”

Anitta Sihvonen,kehittämispäällikkö

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy

”Venäjän­kaupan palveluja tarjotaan alu­een yrityksille toimialasta riippumatta. Palvelujen pääkohderyhmänä ovat Kes­ki­Suomen seuraaviin kärkiklustereihin kuuluvat yritykset: Kehittyvä asuminen, Uudistuvat koneet ja laitteet sekä Bio­energiasta elinvoimaa.

Jykesin Pietarin toimisto on palvellut yrityksiä jo 18 vuoden ajan.

Toiminnassa ennakoidaan Venäjän tulevaa WTO­jäsenyyttä ja sen tuomia muutoksia yritysten Venäjän­kauppaan. Venäjällä yrityksiä avustetaan hyödyn­tämään uusia mahdollisuuksia erityises­ti Venäjän modernisointiohjelman pää­toimialoilla, esimerkiksi energiatehok­kuudessa.

Järjestämme yhteistyössä alueen mui­den toimijoiden kanssa – koulutuslai­tokset, kauppakamari, Finpro, ELY­kes­kus, konsulttiyritykset – Venäjän­kaup­paan liittyviä tilaisuuksia sekä koko­amme yritysten tarpeiden mukaiset palveluntarjoa jat alueelta.”

Minna Haapala,aluevastaava, Venäjä

1716

1716

SSisä-Savossa työvoiman kohtaan-to-ongelmaan kehitettiin ratkai-suksi Suonenjoen Mansikkakarne-vaalien yhteydessä järjestettävä rekrytointitapahtuma, jossa työn-hakijoita ovat ulkomaiset marjan-poimijat.

”Kutsuimme pilottikokeiluun mu-kaan yrityksiä ja yhdistyksiä mo-nelta toimialalta, jotta alueen työ-mahdollisuuksista saatiin kerrot-tua poimijoille mahdollisimman laajasti. Tavoitteena oli saada ko-kemusta siitä, miten Sisä-Savon työnantajat voisivat rekrytoida jo Suomessa olevaa osaavaa ulko-maista työvoimaa”, seutukehittäjä Olli Kokander Sisä-Savon seutuyh-tymästä sanoo.

Kokanderin mukaan vastaavan-laisia rekrytointitapahtumia on tarkoitus järjestää Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilla myös jat-kossa.

”Tapahtumaa tulee jatkaa, sillä tulevaisuudessa on rekrytointitar-vetta eikä osaavaa työvoimaa saa-da välttämättä lähiseuduilta. Jat-kossa tapahtumasta on tarkoitus tehdä maakunnallinen”, Kokander kertoo.

Yrityksille lisää näkyvyyttä

Alueen yritysten näkyvyyttä pyri-tään lisäämään rekrytoitavien kes-kuudessa lähettämällä poimijoille jo etukäteen tietopaketteja, jois-sa kerrotaan yrityksistä. Tarkoi-tuksena on saada yrityksistä tie-toa myös Petroskoin työvoimatoi-miston neuvontapisteeseen.

”Toimitamme tietoa yrityksis-tä myös alueemme marjatiloil-le. Toivomme, että rekrytointita-pahtumaan osallistuvat vievät tie-toa mukanaan Venäjälle”, Kokan-der sanoo.

Sisä-Savossa kehitetty toiminta-malli on Yrityskehittäjien valtakun-nallisen Venäjä-verkoston alueiden

Sisä-Savon toimijat selvittivät, miten osaavan

työvoiman saatavuus turvataan alueella ja

miten työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan

kohtaamaan.

käytettävissä.”Meille luonteva kohderyhmä on

ulkomaiset marjanpoimijat, mut-ta kukin alue voi valita kohderyh-män omien tarpeidensa mukaan. Esimerkiksi Suomessa opiskelevat venäläiset voisivat olla hyvä koh-deryhmä.”

Osaavaa työvoimaa on tarjolla

Uudenlaisen rekrytointimallin ke-hitystyön pohjana oli Itä-Suomea maahanmuuttopolitiikan pilotti-alueeksi kehittävä hanke ja sen yhtey dessä tehty tutkimus. Tutki-muksen mukaan Sisä-Savon mar-jatiloilla on runsaasti osaavaa työ-voimaa.

Tutkimuksessa selvitettiin noin 250 poimijan koulutus- ja työta-usta sekä valmius pysyvämpään työntekoon Suomessa.

”Reilusti yli puolet vastaajista oli valmis työskentelemään nykyistä pidempään Suomessa. Totesimme, että marjanpoimijoiden osaamista kannattaisi alueellamme hyödyn-tää. Suonenjoen seudulla on jo-ka kesä noin 3 000 poimijaa, jois-ta valtaosa on venäläisiä”, Kokan-der kertoo.

Hänen mukaansa suurin osa poi-mijoista on opiskelijoita. Mukana on myös paljon kesälomiaan viet-täviä opettajia sekä monia kaupal-lisen alan, maa- ja metsätalous-alan sekä rakennusalan osaajia.

”Opiskelijat ovat potentiaali-sia työntekijöitä moniin eri tehtä-viin, ja opettajille voisi löytyä töitä muun muassa kansalaisopistoista. Suomalaisilla maatiloilla on pulaa lomittajista. Ulkomaiset poimijat voisivat toimia osaajina esimerkik-si maa- ja metsätalouden perus-töissä sekä rakennusprojekteissa”, Kokander toteaa.

n Teksti: Tommi Salo

Venäläistenmarjanpoimijoiden osaamisellakysyntää

”Ulkomaiset poimijat voisivat toimia osaajina esimerkiksi maa­ ja metsätalouden perustöissä sekä rakennusprojekteissa.”Olli Kokander

KUVA: LEHTIKUVA

Sisä-Savon seutuyhtymä Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy

”Viennin kasvuun pyritään erityisesti ympäristöteknologia­alan yrityksissä.

Mikkelin seudun tärkein kohdealue Venäjällä on Pietari.

Viennin kasvua tuetaan hyödyntämäl­lä Itä­Suomen Business­edustusto ISBE Oy:n asiantuntemusta ja kokemusta yri­tysten etabloitumisessa Venäjän markki­noille. Huolehdimme myös aktivointitoi­menpiteistä ja riittävästä koulutustarjon­nasta yrityksille.

Kehitämme paikallista palvelutar­jontaa myös venäläisille asiakkaille. Li­säämme venäjänkielistä matkailuinfor­maatiota, hyödyntäen erityisesti säh­köisiä kanavia, sekä yhteistyötä venä­läisten matkatoimistojen kanssa. Toteu­tamme venäläisiä matkailijoita huomioi­via tapahtumia ja järjestämme koulutus­ta paikallisille yrityksille, jotta nämä voi­vat entistä paremmin palvella venäläisiä asiakkaita.

Miset Oy on osakkaana ISBE:ssä, jolla on toimipisteet Mikkelissä ja Pietarissa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Aalto­yliopiston Pienyrityskeskuksen sekä in­novaatio­ ja teknologiakeskus Miktechin kanssa yritysten auttamisessa Venäjän markkinoille.”

Anitta Sihvonen,kehittämispäällikkö

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy

”Venäjän­kaupan palveluja tarjotaan alu­een yrityksille toimialasta riippumatta. Palvelujen pääkohderyhmänä ovat Kes­ki­Suomen seuraaviin kärkiklustereihin kuuluvat yritykset: Kehittyvä asuminen, Uudistuvat koneet ja laitteet sekä Bio­energiasta elinvoimaa.

Jykesin Pietarin toimisto on palvellut yrityksiä jo 18 vuoden ajan.

Toiminnassa ennakoidaan Venäjän tulevaa WTO­jäsenyyttä ja sen tuomia muutoksia yritysten Venäjän­kauppaan. Venäjällä yrityksiä avustetaan hyödyn­tämään uusia mahdollisuuksia erityises­ti Venäjän modernisointiohjelman pää­toimialoilla, esimerkiksi energiatehok­kuudessa.

Järjestämme yhteistyössä alueen mui­den toimijoiden kanssa – koulutuslai­tokset, kauppakamari, Finpro, ELY­kes­kus, konsulttiyritykset – Venäjän­kaup­paan liittyviä tilaisuuksia sekä koko­amme yritysten tarpeiden mukaiset palveluntarjoa jat alueelta.”

Minna Haapala,aluevastaava, Venäjä

1716

1918

Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy

”Venäjä­toiminnan painopistealueenamme on matkailuyhteis­työn kehittäminen. Kehitämme matkailukeskusten välistä yh­teistyötä, koulutusta, liikuntamatkailua sekä rajat ylittäviä mat­kailutuotteita.

Pääyhteistyökumppanit ovat Murmanskin alueella Kantalah­den, Kirovskin, Apatiitin ja Polarnie Zorin kaupungit ja matkai­lualan yritykset sekä Murmanskin aluehallinnon ministeriöt.

Pyrimme edistämään viisumikäytäntöjen yksinkertaistamis­ta ja Salla–Alakurtti ja Kortesalmi–Louhi teiden parantamis­ta. Tavoitteena on myös palauttaa ratayhteys Sallan ja Kantalah­den välille.

Venäjän­kaupan edistämiseksi yrittäjille on järjestetty Ve­näjän­kauppaan liittyvää koulutusta, suomalaisten ja venäläis­ten yrittäjien tapaamisia, kehitetty markkinointia ja osallistuttu messuille. Tavoitteena on kaupan esteiden madaltaminen, muun muassa elintarvikkeiden tarkastuspisteen saaminen alueelle.”

Erkki Oikarinen,projektikoordinaattori, Venäjä

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

”Venäjä­toimintojen painopisteet ovat metsä­ ja metalli ala se­kä metsäenergia­alan koko ketju mukaan lukien korjuu ja logis­tiikka.

Yhteistyöalueemme ovat Karjalan tasavalta ja Pietari sekä Je­katerinburg, Ufa, Tjumen ja Voronezhin alue.

Hyödynnämme Itä­Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n pal­veluja ja pyrimme laajentamaan sen toimintaa rajan molem­min puolin. Teemme yhteistyötä muun muassa kauppakamarin, maakuntaliiton, muiden kehittämisyhtiöiden, ELY­keskuksen, Itä­Suomen yliopiston, METLAn ja Finnveran kanssa yritysten Venäjän­kaupan edistämiseksi. Suunnittelemme ja toteutamme mm. yhdessä eri puolilta Venäjää tulevien elinkeinoelämän ja vi­ranomaistahojen edustajien Pohjois­Karjalan vierailuja.

Pohjois­Karjalalla on oma elinkeinopoliittinen Venäjä­strate­gia, johon alueen toimijat ovat sitoutuneet. Lisäksi Pohjois­Kar­jalassa toimii maakunnallinen Venäjä­ryhmä, jossa elinkeinoelä­mä on vahvasti edustettuna. Yritysten Venäjä­toimintoja kehi­tämme myös käynnissä olevien hankkeiden avulla.”

Arja Nevalainen,projektipäällikkö

Kainuun Etu Oy

”Venäjä­toiminnan painopistealueiden – matkailu, liikenne ja logistiikka – kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on lisätä kult­tuuri­ ja hyvinvointialojen sekä luonnonvaroihin liittyvää yhteis­työtä ja jatkaa viranomaisyhteistyötä.

Yhteistyöalueemme on Karjalan tasavalta. Yhteistyötä tehdään myös Arkangelin ja Kostamuksen kanssa.

Lisäämme yritysten välistä liiketoimintayhteistyötä, kaupan­käyntiä ja venäläisten ostosmatkailua. Huomioimme Venäjän WTO­jäsenyyden tuomat mahdollisuudet. Mahdollisuutena on houkutella venäläisiä pääomasijoittajia sijoittamaan yrityksiin osana pääomarahoitushanketta.”

Marko Kanniainen,johtaja, ICT-, elektroniikka- ja metallitoimiala

Venäläinen kuvausryhmä Sadko teki Jykesin toimeksiannos-ta markkinointivideon ja televisio-ohjelmia Jyväskylän seudus-ta. Kuvassa Sadko-kuvausryhmän jäsenet Larisa Bazylevits, Marija Suhova, Elena Ushakova, Sergei Bilyk, Aleksandr Pas-huta, Jykesin edustaja Suvi Kaikkonen sekä kalastusopas Jark-ko Mäkinen.

Raahen seudun yrityspalvelut

”Metalliteollisuus on tärkein Venäjä­toimintamme painopiste­alue. Yhteistyöalueita Venäjällä ovat Murmansk, Pietari ja Tshe­repovetsin alue. Merkittävä yhteistyökumppani kauppasuhtei­den kehittämisessä on Tsherepovetsin kaupungin investointivi­rasto, jonka avulla olemme saaneet yritykset saman pöydän ää­reen.

Olemme osallistuneet messuille ja matchmaking­tapahtumiin muun muassa Murmanskissa ja Pietarissa. Venäjän­kaupan se­minaarit ovat myös yksi Venäjän­kaupan kehittämisväline.

Lisäämme yhteydenpitoa venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä laajennamme Venäjä­toimintoihin liittyvää verkos­toyhteistyötä.”

Kaj Sartorisio, kansainvälistymispäällikkö

Alueiden Venäjä-verkostoon kuuluvat myös:

•Savonlinnan seudun kuntayhtymä

•Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

•Navitas Kehitys Oy

•Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus

Concordia Oy

Kuopion kaupungin yrityspalvelu

”Kuopio on venäläismatkailun kohdealue. Matkailupalveluja ke­hitetään venäläisten matkailijoiden näkökulmasta. Tahkon mat­kailukeskuksen merkitys alueen turistikohteena on suuri. Kuo­piolla on perinteitä myös rakennusalan matchmaking­tilaisuuk­sien järjestämisestä yhdessä venäläisten kanssa. Yhteistyötä teh­dään erityisesti Pietarin toimijoiden kanssa.

Yritysten Venäjän­kaupan palveluja kehitetään Pohjois­Savon ELY­keskuksen pk­yritysten kansainvälistymistä edistävän mal­lin, Golden Gavian, avulla.

Venäjä­yhteistyö on yksi Kuopion kansainvälisyysohjelman painopisteistä. Kauppakamari on toteuttanut Venäjän­kaupan aktivointitoimia ja vetänyt alueellista Venäjä­toimijoiden fooru­mia, jossa on mukana kunta­, yritys­, oppilaitos­ ja kulttuuritoi­mijoita. Käytössä on myös Itä­Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n palvelut Pietarissa.”

Johanna Liukkonen,yrityskoordinaattori

Seinäjoen seudun elinkeinokeskus

”Seinäjoen seudun yrityksillä on tuotantolaitoksia muun muassa Moskovassa ja Pietarissa. Yrityksillä on myös vientiä sekä pitkä­aikaisia myyntiverkostoja Venäjällä.

Pyrimme yhteistyössä kauppakamarin ja muiden Venäjä­toi­mijoiden kanssa edistämään suhteita muun muassa Luoteis­Ve­näjälle (Pietari ja Leningradin alue), joista tuleville elintarvi­kealan toimijoille olemme jo järjestäneet seminaareja ja yritys­käyntejä Seinäjoen seudulla.

Myös logistiikan kehittäminen Suomen poikittaisliikentees­sä on työn alla. Tiedotusta lisätään Venäjän­kaupan toimijoista muun muassa toimintakalenterin käyttöä aktivoimalla.

Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat kauppakamari, Suomi–Venäjä­seura, oppilaitokset ja yritykset.”

Jouni Pekkala,toimialapäällikkö

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

”Vaasan seudun Venäjä­painopisteet ovat energiateknologiassa eli energiantuotannossa ja ­tehokkuudessa. Monien seudun yri­tysten liikevaihdosta huomattava osa tulee Venäjältä ja monilla on tuotannollista toimintaa tai palvelutoimintaa Venäjällä. Suu­rin haaste on saada pk­sektorin yritykset kiinnostumaan Venä­jän markkinoiden mahdollisuuksista, ja siihen Alueiden Venäjä­verkosto tarjoaa apua.

Tarjoamme aiempaa aktiivisemmin yhteistyössä Venäjän­kau­pan toimijoiden kanssa yhteistyö­ ja markkinamahdollisuuk­sia alueemme pk­yrityksille. Olemme jo nyt nähneet, että Venäjä kiinnostaa pk­sektoria entistä enemmän.

Teemme yhteistyötä Viexpon ja lähialueen kehittämisorgani­saatioiden kanssa, ja nyt siirretään osaamista myös VASEKin ja muiden Alueiden Venäjä­verkostoon kuuluvien kehittämisyhti­öiden välillä.”

Raine Vasanoja, yritysneuvoja

Teknologiakeskus Ketek Oy, Kokkola

”Venäjä­toiminnan painopisteemme liittyvät metalli­ ja konepa­jateollisuuteen. Yhteistyöalueitamme ovat Murmanskin ja Ar­kangelin alueet sekä Karjalan tasavalta, Pietari ja Leningradin alue.

Venäjän­kaupan palvelut kehittyvät asiakaskontaktien ja vie­railujen kautta, yritysten kanssa Venäjällä järjestettäviin mes­suihin osallistumalla ja kuuntelemalla suomalaisten ja venäläis­ten asiakkaiden näkemyksiä yhteistyön kehittämisen mahdolli­suuksista.”

Jüri Feldmann,vanhempi asiantuntija

Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry

”Tarjoamme Venäjän­kaupan eri vaiheissa oleville yrityksille pal­veluja yritysten tarpeiden mukaan: 1) Voimme esimerkiksi tukea jo pitkään Venäjällä toimineita yrityksiä markkinoinnissa, kuten messujärjestelyissä, 2) Venäjästä kiinnostuneita yrityksiä voim­me auttaa esimerkiksi etsimällä yhteistyökumppaneita, kontak­teja ja rahoituskanavia ja 3) yrityksille, jotka eivät vielä ole toi­mineet Venäjällä, mutta hakevat kasvua ulkomailta, tuomme Ve­näjää esille mahdollisuuksien maana tarjoamalla tietoa ja tutus­tumismahdollisuuksia Venäjään.

Tavoitteenamme on luoda lisää kontakteja venäläisiin päättä­jiin ja rakentaa toimintaedellytyksiä alueemme yrityksille sekä verkostoitua Venäjän­kaupan asiantuntijoiden kanssa – itse ei tarvitse osata kaikkea.

Järjestämme yhteisiä fact finding -matkoja muiden kehittä­misyhtiöiden kanssa. Olemme aktiivisesti mukana Alueiden Ve­näjä­verkoston toiminnassa keräten tietoa hyvistä käytännöistä ja alan osaajista.”

Ari Alakangas,vientiasiantuntija

Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ja Team Botnia Oy

”Venäjä­yhteistyön keskeisiä kehittämiskohteita ovat matkailu ja ostosmatkailu. Tavoitteena on lisätä myös muuta yhteistyötä ja monipuolistaa liiketoimintaa. Olemme käynnistämässä yhteis­työtä Murmaskin kauppakamarin kanssa sekä rakentamassa yh­teistyökanavia Moskovan suuntaan.”

Risto Alaheikka, toimitusjohtaja

Rovaniemen Kehitys Oy

”Venäjän­kaupan palvelujen kohderyhmät ovat matkailu, kaup­pa ja palvelut (ostosmatkailu). Venäjän yhteistyöalueenamme on Murmanskin alue.

Tiivistämme yhteistyötä Murmanskin alueen kanssa mm. toi­mialakohtaisilla yrityskontaktimatkoilla ja lisäämme alueemme markkinointia kohdealueella. Osallistumme esimerkiksi Mur­manskin vapaa­ajan messuille Rovaniemen yhteisosastolla.

Yhteistyötä tehdään kauppakamarin, Barentskeskus Finland Oy:n, ELY­keskuksen sekä muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa muun muassa tutustumis­ ja matchmaking­matkojen jär­jestämisessä Murmanskin alueelle. TE­toimiston kanssa on jär­jestetty venäjänkielentaitoisten työhakijoiden ja paikallisten yri­tysten välisiä rekrytointitilaisuuksia venäläisten matkailuseson­keja varten.”

Eija Jussila-Salmi,yritysneuvoja, kansainvälistymispalvelut

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä

”Venäjä­toimintojen painopisteenä ovat liikenne­ ja logistiikka (Lotta–Murmansk­tie), matkailu mukaan lukien ostosmatkailu, bioenergia (hakkeen tuonti) ja rakennusala.

Keskeisiä toiminta­alueita ovat Murmansk ja Kuola.Kehitämme Venäjä­toimintojamme yritysvierailujen ja yhteis­

työhankkeiden kautta.Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat aluehallinto, kehittämis­

organisaatiot ja media. Venäjän­kauppaa pidetään esillä tv­mai­noksilla, lehti­ilmoituksilla, messuesiintymisillä ja yritysvierai­luilla.”

Timo Lohi,kehittämispäällikkö

1918

Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy

”Venäjä­toiminnan painopistealueenamme on matkailuyhteis­työn kehittäminen. Kehitämme matkailukeskusten välistä yh­teistyötä, koulutusta, liikuntamatkailua sekä rajat ylittäviä mat­kailutuotteita.

Pääyhteistyökumppanit ovat Murmanskin alueella Kantalah­den, Kirovskin, Apatiitin ja Polarnie Zorin kaupungit ja matkai­lualan yritykset sekä Murmanskin aluehallinnon ministeriöt.

Pyrimme edistämään viisumikäytäntöjen yksinkertaistamis­ta ja Salla–Alakurtti ja Kortesalmi–Louhi teiden parantamis­ta. Tavoitteena on myös palauttaa ratayhteys Sallan ja Kantalah­den välille.

Venäjän­kaupan edistämiseksi yrittäjille on järjestetty Ve­näjän­kauppaan liittyvää koulutusta, suomalaisten ja venäläis­ten yrittäjien tapaamisia, kehitetty markkinointia ja osallistuttu messuille. Tavoitteena on kaupan esteiden madaltaminen, muun muassa elintarvikkeiden tarkastuspisteen saaminen alueelle.”

Erkki Oikarinen,projektikoordinaattori, Venäjä

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

”Venäjä­toimintojen painopisteet ovat metsä­ ja metalli ala se­kä metsäenergia­alan koko ketju mukaan lukien korjuu ja logis­tiikka.

Yhteistyöalueemme ovat Karjalan tasavalta ja Pietari sekä Je­katerinburg, Ufa, Tjumen ja Voronezhin alue.

Hyödynnämme Itä­Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n pal­veluja ja pyrimme laajentamaan sen toimintaa rajan molem­min puolin. Teemme yhteistyötä muun muassa kauppakamarin, maakuntaliiton, muiden kehittämisyhtiöiden, ELY­keskuksen, Itä­Suomen yliopiston, METLAn ja Finnveran kanssa yritysten Venäjän­kaupan edistämiseksi. Suunnittelemme ja toteutamme mm. yhdessä eri puolilta Venäjää tulevien elinkeinoelämän ja vi­ranomaistahojen edustajien Pohjois­Karjalan vierailuja.

Pohjois­Karjalalla on oma elinkeinopoliittinen Venäjä­strate­gia, johon alueen toimijat ovat sitoutuneet. Lisäksi Pohjois­Kar­jalassa toimii maakunnallinen Venäjä­ryhmä, jossa elinkeinoelä­mä on vahvasti edustettuna. Yritysten Venäjä­toimintoja kehi­tämme myös käynnissä olevien hankkeiden avulla.”

Arja Nevalainen,projektipäällikkö

Kainuun Etu Oy

”Venäjä­toiminnan painopistealueiden – matkailu, liikenne ja logistiikka – kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on lisätä kult­tuuri­ ja hyvinvointialojen sekä luonnonvaroihin liittyvää yhteis­työtä ja jatkaa viranomaisyhteistyötä.

Yhteistyöalueemme on Karjalan tasavalta. Yhteistyötä tehdään myös Arkangelin ja Kostamuksen kanssa.

Lisäämme yritysten välistä liiketoimintayhteistyötä, kaupan­käyntiä ja venäläisten ostosmatkailua. Huomioimme Venäjän WTO­jäsenyyden tuomat mahdollisuudet. Mahdollisuutena on houkutella venäläisiä pääomasijoittajia sijoittamaan yrityksiin osana pääomarahoitushanketta.”

Marko Kanniainen,johtaja, ICT-, elektroniikka- ja metallitoimiala

Venäläinen kuvausryhmä Sadko teki Jykesin toimeksiannos-ta markkinointivideon ja televisio-ohjelmia Jyväskylän seudus-ta. Kuvassa Sadko-kuvausryhmän jäsenet Larisa Bazylevits, Marija Suhova, Elena Ushakova, Sergei Bilyk, Aleksandr Pas-huta, Jykesin edustaja Suvi Kaikkonen sekä kalastusopas Jark-ko Mäkinen.

Raahen seudun yrityspalvelut

”Metalliteollisuus on tärkein Venäjä­toimintamme painopiste­alue. Yhteistyöalueita Venäjällä ovat Murmansk, Pietari ja Tshe­repovetsin alue. Merkittävä yhteistyökumppani kauppasuhtei­den kehittämisessä on Tsherepovetsin kaupungin investointivi­rasto, jonka avulla olemme saaneet yritykset saman pöydän ää­reen.

Olemme osallistuneet messuille ja matchmaking­tapahtumiin muun muassa Murmanskissa ja Pietarissa. Venäjän­kaupan se­minaarit ovat myös yksi Venäjän­kaupan kehittämisväline.

Lisäämme yhteydenpitoa venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä laajennamme Venäjä­toimintoihin liittyvää verkos­toyhteistyötä.”

Kaj Sartorisio, kansainvälistymispäällikkö

Alueiden Venäjä-verkostoon kuuluvat myös:

•Savonlinnan seudun kuntayhtymä

•Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

•Navitas Kehitys Oy

•Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus

Concordia Oy

Kuopion kaupungin yrityspalvelu

”Kuopio on venäläismatkailun kohdealue. Matkailupalveluja ke­hitetään venäläisten matkailijoiden näkökulmasta. Tahkon mat­kailukeskuksen merkitys alueen turistikohteena on suuri. Kuo­piolla on perinteitä myös rakennusalan matchmaking­tilaisuuk­sien järjestämisestä yhdessä venäläisten kanssa. Yhteistyötä teh­dään erityisesti Pietarin toimijoiden kanssa.

Yritysten Venäjän­kaupan palveluja kehitetään Pohjois­Savon ELY­keskuksen pk­yritysten kansainvälistymistä edistävän mal­lin, Golden Gavian, avulla.

Venäjä­yhteistyö on yksi Kuopion kansainvälisyysohjelman painopisteistä. Kauppakamari on toteuttanut Venäjän­kaupan aktivointitoimia ja vetänyt alueellista Venäjä­toimijoiden fooru­mia, jossa on mukana kunta­, yritys­, oppilaitos­ ja kulttuuritoi­mijoita. Käytössä on myös Itä­Suomen Businessedustusto ISBE Oy:n palvelut Pietarissa.”

Johanna Liukkonen,yrityskoordinaattori

Seinäjoen seudun elinkeinokeskus

”Seinäjoen seudun yrityksillä on tuotantolaitoksia muun muassa Moskovassa ja Pietarissa. Yrityksillä on myös vientiä sekä pitkä­aikaisia myyntiverkostoja Venäjällä.

Pyrimme yhteistyössä kauppakamarin ja muiden Venäjä­toi­mijoiden kanssa edistämään suhteita muun muassa Luoteis­Ve­näjälle (Pietari ja Leningradin alue), joista tuleville elintarvi­kealan toimijoille olemme jo järjestäneet seminaareja ja yritys­käyntejä Seinäjoen seudulla.

Myös logistiikan kehittäminen Suomen poikittaisliikentees­sä on työn alla. Tiedotusta lisätään Venäjän­kaupan toimijoista muun muassa toimintakalenterin käyttöä aktivoimalla.

Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat kauppakamari, Suomi–Venäjä­seura, oppilaitokset ja yritykset.”

Jouni Pekkala,toimialapäällikkö

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

”Vaasan seudun Venäjä­painopisteet ovat energiateknologiassa eli energiantuotannossa ja ­tehokkuudessa. Monien seudun yri­tysten liikevaihdosta huomattava osa tulee Venäjältä ja monilla on tuotannollista toimintaa tai palvelutoimintaa Venäjällä. Suu­rin haaste on saada pk­sektorin yritykset kiinnostumaan Venä­jän markkinoiden mahdollisuuksista, ja siihen Alueiden Venäjä­verkosto tarjoaa apua.

Tarjoamme aiempaa aktiivisemmin yhteistyössä Venäjän­kau­pan toimijoiden kanssa yhteistyö­ ja markkinamahdollisuuk­sia alueemme pk­yrityksille. Olemme jo nyt nähneet, että Venäjä kiinnostaa pk­sektoria entistä enemmän.

Teemme yhteistyötä Viexpon ja lähialueen kehittämisorgani­saatioiden kanssa, ja nyt siirretään osaamista myös VASEKin ja muiden Alueiden Venäjä­verkostoon kuuluvien kehittämisyhti­öiden välillä.”

Raine Vasanoja, yritysneuvoja

Teknologiakeskus Ketek Oy, Kokkola

”Venäjä­toiminnan painopisteemme liittyvät metalli­ ja konepa­jateollisuuteen. Yhteistyöalueitamme ovat Murmanskin ja Ar­kangelin alueet sekä Karjalan tasavalta, Pietari ja Leningradin alue.

Venäjän­kaupan palvelut kehittyvät asiakaskontaktien ja vie­railujen kautta, yritysten kanssa Venäjällä järjestettäviin mes­suihin osallistumalla ja kuuntelemalla suomalaisten ja venäläis­ten asiakkaiden näkemyksiä yhteistyön kehittämisen mahdolli­suuksista.”

Jüri Feldmann,vanhempi asiantuntija

Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry

”Tarjoamme Venäjän­kaupan eri vaiheissa oleville yrityksille pal­veluja yritysten tarpeiden mukaan: 1) Voimme esimerkiksi tukea jo pitkään Venäjällä toimineita yrityksiä markkinoinnissa, kuten messujärjestelyissä, 2) Venäjästä kiinnostuneita yrityksiä voim­me auttaa esimerkiksi etsimällä yhteistyökumppaneita, kontak­teja ja rahoituskanavia ja 3) yrityksille, jotka eivät vielä ole toi­mineet Venäjällä, mutta hakevat kasvua ulkomailta, tuomme Ve­näjää esille mahdollisuuksien maana tarjoamalla tietoa ja tutus­tumismahdollisuuksia Venäjään.

Tavoitteenamme on luoda lisää kontakteja venäläisiin päättä­jiin ja rakentaa toimintaedellytyksiä alueemme yrityksille sekä verkostoitua Venäjän­kaupan asiantuntijoiden kanssa – itse ei tarvitse osata kaikkea.

Järjestämme yhteisiä fact finding -matkoja muiden kehittä­misyhtiöiden kanssa. Olemme aktiivisesti mukana Alueiden Ve­näjä­verkoston toiminnassa keräten tietoa hyvistä käytännöistä ja alan osaajista.”

Ari Alakangas,vientiasiantuntija

Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ja Team Botnia Oy

”Venäjä­yhteistyön keskeisiä kehittämiskohteita ovat matkailu ja ostosmatkailu. Tavoitteena on lisätä myös muuta yhteistyötä ja monipuolistaa liiketoimintaa. Olemme käynnistämässä yhteis­työtä Murmaskin kauppakamarin kanssa sekä rakentamassa yh­teistyökanavia Moskovan suuntaan.”

Risto Alaheikka, toimitusjohtaja

Rovaniemen Kehitys Oy

”Venäjän­kaupan palvelujen kohderyhmät ovat matkailu, kaup­pa ja palvelut (ostosmatkailu). Venäjän yhteistyöalueenamme on Murmanskin alue.

Tiivistämme yhteistyötä Murmanskin alueen kanssa mm. toi­mialakohtaisilla yrityskontaktimatkoilla ja lisäämme alueemme markkinointia kohdealueella. Osallistumme esimerkiksi Mur­manskin vapaa­ajan messuille Rovaniemen yhteisosastolla.

Yhteistyötä tehdään kauppakamarin, Barentskeskus Finland Oy:n, ELY­keskuksen sekä muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa muun muassa tutustumis­ ja matchmaking­matkojen jär­jestämisessä Murmanskin alueelle. TE­toimiston kanssa on jär­jestetty venäjänkielentaitoisten työhakijoiden ja paikallisten yri­tysten välisiä rekrytointitilaisuuksia venäläisten matkailuseson­keja varten.”

Eija Jussila-Salmi,yritysneuvoja, kansainvälistymispalvelut

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä

”Venäjä­toimintojen painopisteenä ovat liikenne­ ja logistiikka (Lotta–Murmansk­tie), matkailu mukaan lukien ostosmatkailu, bioenergia (hakkeen tuonti) ja rakennusala.

Keskeisiä toiminta­alueita ovat Murmansk ja Kuola.Kehitämme Venäjä­toimintojamme yritysvierailujen ja yhteis­

työhankkeiden kautta.Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat aluehallinto, kehittämis­

organisaatiot ja media. Venäjän­kauppaa pidetään esillä tv­mai­noksilla, lehti­ilmoituksilla, messuesiintymisillä ja yritysvierai­luilla.”

Timo Lohi,kehittämispäällikkö

20

Alueiden Venäjä-verkosto Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkostoSeudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ryToinen linja 14, 00530 Helsinkiwww.sekes.fi/venajaverkosto

Heidi Saario, Projektipäällikköp. 045 326 4846heidi.saario@sekes.fi

Petriina Punna, Projektiasiantuntijap. 045 326 3988petriina.punna@sekes.fi