Tavoitteidensa mukaisella työurallaAarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015,

vuosina 2012–2013 valmistuneet

Juha Sainio & Eric Carver

Aarresaari.net/uraseuranta

Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen sivuille.

Jaa, keskustele

#uraseurannat

#aarresaariverkosto

Laajempi raportti

tohtoriuraseurannan

tuloksista julkaistaan

1.6.2016 osoitteessaaarresaari.net/uraseurannat.

Kaikki yliopistot mukana*Aarresaari on yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden verkosto.

* Tohtoriuraseurannassa oli syksyllä 2015 mukana 12 yliopistoa.

Aarresaari-verkostoon kuuluvat kaikki yliopistot

Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Taideyliopisto

liittyi Aarresaari-verkostoon vuoden 2016 alussa.

Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta

• Toteutetaan joka toinen vuosi.

• Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon suorittaneet.

• Tilastoaineistoa vuosina 2004-2013 tohtoroituneista.

• Lähes kaikki yliopistot ovat olleet mukana koko ajan.

• Kyselyjen vastausprosentit ovat vaihdelleet yliopistoittain 30 ja 86 välillä.

Vastausprosentteja

5704-05

tohtoroituneet

5206-07

tohtoroituneet

4908-09

tohtoroituneet

4710-11

tohtoroituneet

4912-13

tohtoroituneet

Syksyllä 2015 kyselyyn vastasi

1604 2012-2013

väitellyttä tohtoria

48%kaikista Suomen

yliopistoista ko. vuosina

valmistuneista.

Koulutus kannattaa, muttatohtorien työllistyminen on muuttunut haasteellisemmaksi.

Työvoima (työlliset + työttömät) 15-64-vuotiaat 2002 – 2014

13690

24617

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Diplomi-insinööri

Ekonomi, ylempi kk

Filosofian maist.(hum.)

Kasvatustieteiden maist.

Filosofian maist. (luonnont.ala)

Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.

Tohtori

Lääkäri

Oikeustieteen kand.

Lastentarhanopettaja

Agronomi, maa- ja metsät. maist.

Teologian koulutus (yl.korkeakoul.tutk.)

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Akava.

Työttömien osuudet työvoimasta 2003 – 2015 (15-64-vuotiaat)

2,3%

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Filosofian maist.(hum.)

Filosofian maist. (luonnont.ala)

Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.

Ekonomi, ylempi kk

Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.)

Agronomi, maa- ja metsät. maist.

Diplomi-insinööri

Tohtori

Kasvatustieteiden maist.

Oikeustieteen kand.

Lastentarhanopettaja

Lääkäri

4,2%

0,7%

3%

3,8%

5,3%

5,4%

6,3%

6,5%

7,9%

9,0%

1,7%3,6%

Tilanne v. 2015 (12 kk keskiarvo)

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto.

12kk keskiarvo työttömien työhakijoiden määrästä. Akava.

Työttömyyden kesto 1/2013–1/2016

Tilanne

tammikuun

lopussa

vuosittain

Lähde: Työ- ja

elinkeino-

ministeriö.

Akava

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste

Tutkijakoulutusaste

Muut kuin korkeakoulutetut

42

37

34

32

37

33

29

26

36

34

27

24

38

33

30

27

22

22

22

21

22

20

19

17

19

18

17

15

22

21

21

20

17

18

20

19

19

21

22

21

17

20

20

20

15

16

18

18

19

23

25

29

21

27

30

35

27

29

37

41

25

29

30

35

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

2013

2014

2015

2016

2013

2014

2015

2016

2013

2014

2015

2016

2013

2014

2015

2016

%

0–12 vkoa 13–26 vkoa 27–52 vkoa Yli vuoden

Työttömien osuudet työvoimasta 2003 – 2015, %

8,9

12,5

4,5

7,0

4,3

6,8

2,7

4,7

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kaikki työttömät Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkija-aste

*Laskelmassa työttömien

työnhakijoiden määrää

tarkasteluvuonna

verrataan kyseisen

koulutusasteen tutkinnon

suorittaneen työvoiman

kokonaismäärään

edellisvuoden lopussa.

Työttömien määränä

käytetään

vuosikeskiarvoa, joka on

laskettu työministeriön

työnvälitystilaston

kuukausitiedoista.

Mukana ei lomautettuja.

Työvoiman määrä

perustuu

Tilastokeskuksen

koulutusrekisterin

tietoihin.

Tutkija-aste:

tohtori ja lisensiaatti

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto. 12kk keskiarvo työttömien työhakijoiden määrästä. Akava.

Tohtorit työllistyvät yhävähän yrityksiin.

Mille sektorille tohtorit työllistyvät?

Tilanne 2-3 vuotta

valmistumisesta

Yliopisto Yksityinen

yritys

Valtio Kunta 3 .sektori* Yhteensä

2012-2013

tohtoroituneet 39,0 24,9 7,7 18,7 7,7 98

2010-2011 tohtoroituneet 42,1 22,3 10,1 17,4 5,9 97,8

2008-2009 tohtoroituneet 36,0 21,8 12,4 19,4 6,7 96,3

2006-2007 tohtoroituneet 36,7 22,7 12,7 19,8 6,2 98,1

*järjestö, säätiö tai vastaava, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos tai yhteisö

Yrityksiin työllistyneiden osuuksia

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

50%

s. 2015s. 2013s. 2011s. 2009

Teknillistieteellinen

Luonnontieteellinen

Lääketieteellinen

Humanistinen

Kauppatieteellinen

Yhteiskuntatieteellinen

Kasvatustieteellinen

Terveystieteiden

Maatalous-metsätieteellinen

Tohtorit ovat sijoittuneet aiempaauseammin tehtäviin, jotka liittyvätheidän väitöskirjansa teemaan tai aiheeseen.

Samalla myös yhä useampi tohtorikokee olevansa täysin tavoitteidensamukaisella työuralla.

Pääasiallinen työtehtävä

Tilanne 2-3 vuotta

valmistumisesta 1 2 3 4 5 6 7

Total

2012-2013

tohtoroituneet41,5 12,3 2,4 7,2 4,2 12,6 11,9 92,1

2010-2011 tohtoroituneet 43,6 13,9 3,6 6,6 3,3 10,1 11,4 92,5

2008-2009 tohtoroituneet 42,5 13,4 3,3 7,4 3,5 12,3 11,0 93,4

2006-2007 tohtoroituneet 39,7 14,7 3,2 8,9 3,8 10,5 11,2 92,0

1 = Tutkimus 4 = Johto- ja esimiestehtävät 6 = Asiakastyö/potilastyö

2 = Opetus tai kasvatus 5 = Konsultointi tai koulutus 7 = Suunnittelu- ja kehitystehtävät

3 = Hallintotehtävät

Liittyykö nykyinen työ väitöskirjan teemaan tai aiheeseen?

12-13

tohtoroituneet

10-11

tohtoroituneet

08-09

tohtoroituneet

06-07

tohtoroituneet

Kyllä,

kokonaan29 % 22 % 19 % 18 %

Kyllä, osittain49 % 54 % 55 % 55 %

Ei22 % 25 % 27 % 27 %

Tavoitteidensa mukaisella työuralla / arvio työn vaativuustasosta suhteessa koulutukseen

12-13

tohtoroituneet

Työ vastaa

hyvin

koulutustasoa

Työn

vaativuustaso on

koulutustasoa

hieman

alhaisempi

Työn

vaativuustaso on

koulutustasoa

selvästi

alhaisempi

Ei osaa

sanoa

Kyllä, kokonaan 85 % 11 % 2 % 2 %

Kyllä, osittain 65 % 23 % 9 % 3 %

Ei 40 % 26 % 33 % 2 %

Ei osaa sanoa 55 % 23 % 10 % 13 %

Tavoitteidensa mukaisella työuralla / onko tohtorin tutkinto ollut vaatimuksena nyk. työhön

12-13 tohtoroituneet

Kyllä, pätevyys-

vaatimuksena

Kyllä, mutta ei

pätevyys-

vaatimuksena Ei Ei osaa sanoa

Kyllä, kokonaan45 % 12 % 34 % 10 %

Kyllä, osittain38 % 13 % 41 % 8 %

Ei 25 % 13 % 57 % 5 %

Ei osaa sanoa39 % 7 % 46 % 8 %

Osaamisnäkökulma tohtorikoulutuksessaTyytyväisyys tohtorin tutkintoon, kaikki vastaajat (keskiarvo)

N 1565 1564 1550 1559 1559

keskihajonta 1,203 1,204 1,218 1,339 1,296

4,53 4,32 4,25 4 3,89

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Tutkimusalaan liittyväsisällöllinen osaaminen

Metodologiaan jatutkimusmenetelmiin

liittyvä osaaminen

Asiantuntijuus Tutkimusetiikka Tieteellisen viestinnäntaidot

Opinnoissa

keskityttiin riittävästi

seuraaviin osa-

alueisiin

Vastausasteikko:

1 täysin eri mieltä –

6 täysin samaa

mieltä

5,3 5,3 4,91 4,83,88 3,61

0

1

2

3

4

5

6

Substanssiosaamisentarve nykyisessä

työssä

Vuorovaikutustaitojentarve nykyisessä

työssä

Tutkimusosaamisentarve nykyisessä

työssä

Organisointiosaamisentarve nykyisessä

työssä

Opetusosaamisentarve nykyisessä

työssä

Johtamisen ja hallinto-osaamisen tarve

nykyisessä työssä

Mitä osaamista tohtorit tarvitsevat työssään?kaikki vastaajat, keskiarvo

N 1468 1475 1477 1470 1473 1471

keskihajonta 1,063 0,934 1,369 1,27 1,558 1,486

Vastausasteikko:

1 ei lainkaan –

6 erittäin paljon

0

32

6

16

65

41

78

60

6

4

16

20

6

86

4

19

146

91

175

66

7

4

44

18

19

97

31

27

149

89

208

76

40

9

88

35

77

157

78

59

228

117

264

109

140

33

183

77

166

94

243

131

176

65

162

92

314

122

288

157

702

38

601

250

201

102

78

100

460

333

347

194

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

T: Tutkimusosaamisen tarve nykyisessä työssä

E: Tutkimusosaamisen tarve nykyisessä työssä

T: Substanssiosaamisen tarve nykyisessä työssä

E: Substanssiosaamisen tarve nykyisessä työssä

T: Opetusosaamisen tarve nykyisessä työssä

E: Opetusosaamisen tarve nykyisessä työssä

T: Johtamisen ja hallinto-osaamisen tarve nykyisessä työssä

E. Johtamisen ja hallinto-osaamisen tarve nykyisessä työssä

T: Vuorovaikutustaitojen tarve nykyisessä työssä

E. Vuorovaikutustaitojen tarve nykyisessä työssä

T: Organisointiosaamisen tarve nykyisessä työssä

E. Organisointiosaamisen tarve nykyisessä työssä

Arvioi kuinka paljon tarvitset työssäsi seuraavia osaamisalueita?

(T, työhön kuulu tutkimusta, E, työhön ei kuulu tutkimusta),

kaikki vastaajat, vastausten jakauma

Ei lainkaan 2 3 4 5 Erittäin paljon

Tutkimustyötä tekevillä

korostuu

tutkimusosaamisen

tarpeen lisäksi

substanssi-osaamisen

ja opetusosaamisen

merkitys.

Vastaajilla, joiden

työhön ei kuulu

tutkimusta, korostuu

vuorovaikutustaitojen ja

johtamisosaamis- ja

hallinto-osaamisen

merkitys.

Se kuuluuko tohtorin

työtehtäviin tutkimus

vai ei, on tärkeämpi

osaamistarpeisiin

vaikuttava tekijä kuin

se, millä

työnantajasektorilla

vastaaja työskentelee.

5,43

4,99

4,92

4,92

4,86

4,68

4,49

4,19

4,16

4,13

3,99

3,84

3,54

3,52

3,50

3,25

0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00

Akateeminen kirjoittaminen

Esiintymistaidot

Kansainväliset kontaktit

Rahoituksen hakeminen

Vuorovaikutustaidot

Projektiosaaminen

Tieteellisten tulosten popularisointi

Tieto- ja viestintäteknologiset taidot

Opetustaidot

Urasuunnittelu

Johtamistaitodot

Tutkimustulosten kaupallistaminen

Työnhakuvalmennus

IPR-osaaminen (immateriaalioikeudet)

Liiketoimintaosaaminen

Yrittäjyys

Mitä osa-alueita tohtorikoulutuksessa tulisi huomioida? Kaikki vastaajat, keskiarvo

Vastausasteikko:

1 ei lainkaan –

6 erittäin paljon

Tohtorinkoulutuksen kehittäminen osaamisnäkökulmasta

• Tohtorien työn kannalta keskeisiä osaamisalueita ovat kaikilla työnantajasektoreillasubstanssiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen ja organisointitaidot.

• Tutkimusosaaminen on erittäin tärkeää kaikille niille, joihin työhön kuuluu tutkimus, mikä on selkeä enemmistö tohtoreista.

• Opetusosaamisen kehittämiseen tulisi olla mahdollisuuksia tohtorikoulutuksen aikana, sillä sen merkitys yliopistossa ja kuntasektorilla (ml. Ammattikorkeakoulut) työskenteleville tohtoreille on keskeinen.

• Tohtorikoulutuksessa tulee yleisesti panostaa akateemiseen kirjoittamiseen, esiintymistaitoihin, kansainvälisten kontaktien kehittymiseen, rahoituksen hakemisen osaamiseen, projektiosaamiseen, tieteellisten taitojen popularisointiin, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen ja urasuunnittelutaitojen kehittymiseen.

• Mikäli tohtorien työllistymistä yksityiselle sektorille ja yrittäjiksi halutaan lisätä, on liiketoimintaosaamisen, IPR-osaamisen, tutkimustulosten kaupallistamisosaamisen ja yrittäjyyden kehittämiseen oltava mahdollisuus tohtorikoulutuksen aikana.

Kehittämisideoita ja olemassa olevia hyviä käytänteitä

Perustuvat tohtoriuraseurannan avovastauksiin.

Tohtorikoulutukselle selkeät osaamistavoitteet

• Tohtorikoulutuksen tuottama osaamisen hahmottaminen ja sanoittaminen

ovat keskeisiä sekä tohtorin urasuunnittelun että työnhaun kannalta.

• Silloin kun tohtorikoulutuksella on selkeät osaamistavoitteet, kaikkien

osapuolten (tohtorikoulutettava, väitöskirjan ohjaaja(t) ja potentiaaliset

tulevat työnantajat) on helpompi hahmottaa tohtorin osaamista.

• Tohtorikoulutukseen liittyvät kurssit ja ohjaus sekä opetus-, hallinto-,

kehitys- ja tutkimustehtävät tulee nähdä kokonaisuutena, jotka kehittävät

tohtorikoulutettavan osaamista.

• Väitöskirjan ohjaajan tai ohjaajien tuki tohtorikoulutettavan laaja-alaisen

osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymiselle on tärkeää.

1

• Uraseurantakyselyn vastaajat pitivät urasuunnittelun kehittymistä keskimäärin

yhtä tärkeänä kuin opetustaitojen tai tieto- ja viestintäteknologian taitojen

kehittymistä. Tukea urasuunnitteluun ja työnhakuun toivottiin myös kyselyn

avovastauksissa.

• Urasuunnittelun tuen muotoja mainittiin useita. Väitöskirjan ohjaajan tuen lisäksi

mainittiin erilaiset urasuunnittelua tai työelämävalmiuksia kehittävät kurssit ja

mentorointi, alumnitoiminta sekä messut, seminaarit ja vapaamuotoiset

kohtaamiset potentiaalisten tulevien työnantajien kanssa.

• Tutkijakouluilla ja tohtoriohjelmilla tulisi olla selkeät tohtorien urasuunnittelua

tukevat toimintatavat, jossa yhdistyvät väitöskirjan ohjaus, yhteistyö yliopistojen

urapalveluiden/työelämäpalveluiden kanssa, mentorointi, alumniyhteistyö ja

sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö..

2Urasuunnittelun systemaattinen tukeminen tohtorikoulutuksen aikana

• Tohtorikoulutusta järjestävän yksikön ja väitöskirjan ohjaajan tai ohjaajien

verkostot ja yhteistyösuhteet ovat keskeisiä tohtorikoulutettavan

verkostojen kehittymisen ja erilaisten yhteistyöprojektien syntymisen

kannalta.

• Jokaisella tohtorikoulutusta järjestävällä yksiköllä tulisi olla selkeä ja

tohtorikoulutettavien tiedossa oleva strategia siitä, miten

tohtorikoulutettavat pääsevät osaksi yksikön verkostoja ja käynnissä

olevia yhteistyöprojekteja.

• Julkisella tutkimus- ja kehitysrahoituksella näyttäisi olevan keskeinen rooli

yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittymiselle.

Uraseurantakyselyssä mainintoja sai etenkin Tekes-rahoitus

Tohtorikoulutuksen järjestäjän ja väitöskirjaohjaajan verkostot osaksitohtorikoulutusta

3

• Väitöskirjatutkimuksella olisi hyvä olla kaksi ohjaajaa tai ohjausryhmä, joka

osaltaan tukisi tohtorikoulutuksen ja väitöskirjatutkimuksen linkittymistä

tohtorikoulutettavan tulevan uran kannalta keskeisiin organisaatiohiin,

verkostoihin ja potentiaalisiin tuleviin työnantajiin.

• Uraseurantakyselyn vastausten perusteella kokemukset kahden ohjaajan

mallista ja väitöskirjatutkimuksen ohjausryhmästä ovat olleet hyviä.

• Tohtorikoulutettavat ovat hyötyneet siitä, kun he ovat aktiivisesti

hakeutuneet tutkimusaiheensa ja tohtorikoulutuksensa osaamistavoitteiden

kannalta keskeisiin yhteistyöverkostoihin, seminaareihin ja konferensseihin,

Suomessa ja ulkomailla.

Tohtorikoulutettavan väitöskirjatutkimuksen verkostojen vahvistaminen4

• Tohtoriuraseurannan vastaajista moni nosti esiin toiveen siitä, että tohtorikoulutukseen kuuluisi jakso, joka tehtäisiin oman yliopiston ulkopuolella. Jakson aikana voitaisiin tehdä väitöskirjatutkimusta tai muita tutkimus- ja kehittämistehtäviä.

• Uraseurantaan vastanneilla oli positiivisia kokemuksia esimerkiksi osin tai kokonaan yrityksissä tehdyistä väitöskirjatutkimuksista.

• Jakso tuo tohtorikoulutukseen mahdollisuuden kehittää osaamista erityyppisessä työympäristössä ja mahdollisesti myös erilaisissa tehtävissä kuin yliopistossa tapahtuvassa tohtorikoulutuksessa.

• Jakson kohde tulisi valita tarkkaan väitöskirjatutkimuksen ja tohtorikoulutettavien uratavoitteiden perusteella. Se voisi olla toisessa yliopistossa, tutkimuslaitoksessa, yrityksessä, julkisella tai kolmannella sektorilla – Suomessa tai ulkomailla.

5 Oman yliopiston ulkopuolella tehtävä jakso osaksi tohtorikoulutusta

Kiitos!

Aarresaari.net/uraseurantaSivuilta kaikki materiaalit ja linkit yliopistojen

ura- ja rekrytointipalvelujen sivuille

#uraseurannat #aarresaariverkosto

Uraseurantoja kehitetään

yhteistyössä ESR-rahoitteisen

LATUA-hankkeen kanssa.