artturi hyödyntää tutkimuksen...
TRANSCRIPT
© Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto
• Nurmen raaka-ainenäytteet
• Nurmen korjuuaikanäytteet
• Nurmisäilörehut
• Heinät
• Apilapitoiset säilörehut
• Palkovilja- ja kokoviljasäilörehut
• Viljat
Artturi analysoi
Alkutuotanto 2
ARTTURI-rehuanalyysit, kpl
© Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 3
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
ARTTURI-rehuanalyysit
Vilja
Säilövilja
Heinä
Nurmi
Säilörehu
Artturi-säilörehuanalyysin tulokset
Alkutuotanto 4
Apilapitoinen säilörehu
Herne-ohra kokoviljasäilörehu
Nurmisäilörehu
Perinteinen analytiikka
© Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 5
Tutkimustuloksista ruokintapöydälle
Alkutuotanto 6
Max=34.2
Ratkaisu=0.625
Tuotosvaste:
y = -28.92x2 + 36.15x + 22.9
0
5
10
15
20
25
30
35
40
0 0.2 0.4 0.6 0.8 1
Väkirehun osuus ka:sta
EK
M-t
uo
tos,
kg
/pv
Optimointi!
NIR-analyysi
Mallinnus tulosaineistosta
Tuotanto- ja sulavuuskokeet
Artturi analyysin tulokset
Karjakompassi ruokinnan suunnittelu- ja optimointiohjelma
REHUNÄYTE
referenssianalytiikka
Analysointi nopeasti ja luotettavasti
Rehunäyt-
teen puristus
Kuivaaminen ja jauhaminen
Puristeen titraus
Tietokanta
Tulostus -kirje -VALMA
Laatuarvosana
pH Ammoniakki
Maitohappo VFA
D-arvo
R.valkuainen
Kuitu Sokeri iNDF Tuhka
Energia- ja
valkuaisarvot
Syönti- ja ME-indeksit
Ca, P, K, Mg, Na, Cu, Fe,Zn
N I R S
X R F ICP
Ruokinta- suunnitelma
© Valio Oy 20.11.2012 7 Alkutuotanto
Rehun sulavuus (D-arvo)
– In vivo, eläinkokeet noin 5-10 kpl/ VUOSI
– In sacco, iNDF-uitto pötsissä noin 50 kpl/ KUUKAUSI
– In vitro, kemialliset analyysit noin 20 kpl/ VIIKKO
– Pikamenetelmät, NIR noin 400 kpl/ PÄIVÄ © Valio Oy 9.1.2013 8 Alkutuotanto
iNDF = sulamaton kuitu
•12 vrk pötsiuiton jälkeen määritetään jäljelle jäänyt kuitu
•NIR-kalibrointi iNDF:lle
• iNDF-pitoisuudesta lasketaan yhtälön avulla D-arvo
10 cm
© Valio Oy 9.1.2013 9 Alkutuotanto
Sulavuuden ennustaminen NIR-menetelmällä
© Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 10
500
550
600
650
700
750
800
500 550 600 650 700 750 800
in v
ivo
NIR
D-arvo g/kg ka
D-arvo eri menetelmillä
• Laboratorio vertailu
• 8 rehunäytettä
• D-arvo 620-720
580
600
620
640
660
680
700
720
740
1 2 3 4 5 6 7 8
D-a
rvo
g/k
g ka
näytenumero
Lab1, sellulaasi
Lab2, sellulaasi
Lab3, NIR
Lab4, NIR
Lab5, laskennallinen
Lab6, Tilley&Terry
© Valio Oy 9.1.2013 11 Alkutuotanto
– Analyysitulosten vaihtelu on luonnollista ja sitä ei voi välttää
• Johtuu siitä että kaksi näytettä ovat kemiallisesti erilaisia
– Analyysimenetelmien virhemarginaalit (mittaepävarmuus)
• satunnaisvaihtelu
• Artturi-analyysin virhe = sulavuuskokeiden virhe
– Analyysimenetelmien erilaisuus
– Kalibrointi ja referenssiaineisto
– Artturi kalibrointiaineisto
• Nurmisäilörehuja > 1000
• Apilarehuja satoja
• palkoviljoja 50-100
• Täydennetään jatkuvasti, maissi seuraava ?
• Kalibroinnit uusitaan 1-2 krt/vuodessa
ANALYYSITULOSTEN VAIHTELU
© Valio Oy 9.1.2013 Alkutuotanto 12
Taustalla tuotantokokeiden tietokanta > 1000 ruokintaa ja sen analysointi
Syöntiin vaikuttavat tekijät -> SYÖNTI-INDEKSI
© Valio Oy 21.2.2013 14
Todellinen ravintoaineiden saanti
Taustalla tuotantokokeiden tietokanta > 1000 ruokintaa ja sen analysointi
Tuotosvasteet Lehmien ruokinnan optimointi
Huhtanen, P. & Nousiainen, J. 2012. Production responses
of lactating dairy cows fed silage-based diets to changes in
nutrient supply. Livest. Prod. Sci.Submitted manuscript.
Taustalla tuotantokokeiden tietokanta > 1000 ruokintaa ja sen analysointi
Rehun syönti
• Rehuannoksen vapaaehtoisen syöntimäärän ennustaminen on aivan oleellinen osa lypsylehmien ruokinnan suunnittelua.
• Yli 90 % tuotoksen vaihteluista selittyy lehmän rehunsyöntimäärällä.
• Parasta tuotannon kehittämistä ja ruokinnan suunnittelua on poistaa esteet lehmien vapaalta rehun syönniltä.
• Hyvää säilörehua tulee olla aina vapaasti tarjolla, ja seosrehuruokinnassa vastaavasti seosrehua.
• Rehun vapaaehtoiseen syöntiin lehmillä vaikuttavat eläin itse (mm. tuotospotentiaali, koko, laktaatiokauden vaihe, fysiologinen tila), ympäristö (ruokintapaikkojen määrä, rehun tarjolla oloaika, lehmän sosiaalinen asema laumassa, yms.) sekä tarjotun rehuannoksen koostumus ja laatu.
Syönti ratkaisee
© Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 17
© Valio Oy 21.2.2013 18
Syönti-indeksi säilörehulle SDMI index
• SDMI index = 100 + 10 × [(D – 680) – 0.0170 – (TA – 80) × 0.0128 + (0.0198 × (DM – 250) – 0.00002364 × (DM2 – 2502)) – 0.44 × a + 4.13 × b – 2.58 × b2 + 5.90 × c – 6.14 × c2 +0.0023 × (550 – NDF)]
• Missä, – D = D-arvo, g/kg KA
– TA = käymishapot (Maitohappo+VFA) (nurmi ja heinä = 0)
– DM = kuiva-ainepitoisuus, g/kg
– a = jälkikasvurehun osuus (0-1)
– b = palkokasvin osuus (0-1)
– c = kokoviljan osuus (0-1)
© Valio Oy 21.2.2013 19
Syönti-indeksi väkirehulle (CDMI index)
• CDMI index = 100 + 10 × [(CDMI ‐ 0.1629 × CDMI ‐ 0.018823 × CDMI2 ‐5.49) + ((0.9474 × CCPI ‐ 0.4965× CCPI2) ‐ 2.0173 × (CEPD‐0.74)) + 0.00225× (CNDF‐ 250) + 0.01033(40 ‐ Cfat) ‐0.00058 × (CDMI ‐ 8.0) × (SDMI index ‐ 100)]
• Missä – CDMI = väkirehun KA syönti (kg/pv)
– CCPI = väkirehun RV syönti (kg/pv) (RV>170 g/kg KA)
– CEPD = Väkirehun HVO (g/g)
– CNDF = väkirehun NDF pitoisuus (g/kg KA)
– Cfat = väkirehun raakarasva pitoisuus (g/kg KA)
– SDMI säilörehun syönti-indeksi
© Valio Oy 21.2.2013 20
Syönti-indeksi koko ruokin- nalle (TDMI index)
• TDMI index = SDMI index + CDMI index – 100
• Missä
– SDMI index = säilörehun syönti-indeksi
– TDMI index = väkirehun syönti-indeksi
• 1 indeksipiste ≈ 100 g KA/pv
• Säilörehun ja koko rehuannoksen syöntipotentiaali
• Säilörehuerän vaihtamisen yhteydessä voidaan syönti-indeksejä tarkastelemalla valita väkirehuannos siten, että kokonaissyönti ja maitotuotos pysyvät halutulla tasolla.
© Valio Oy 21.2.2013 21
Syöntimaksimi kahdelle karjalle 640 kg, EKMv 34, syönti-ind 125 550 kg, EKMv 30, syönti-ind 115
LK-vaihe, pv
Kg
ka/p
v
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
0 50 100 150 200 250 300 350
Laadun vaikutus säilörehun syönti-indeksiin
Säilörehun syönti-indeksi vaikuttaa väkirehun tarpeeseen
Palkokasvit vs. nurmet
Alkutuotanto 26
Rehu nurmisäilörehuna Rehu apilasäilörehuna
© Valio Oy 16.01.2013 Alkutuotanto 27
8 g/kg ka
Nurmisäilörehuna
Optimoinnin tulos
© Valio Oy 16.1.2013 Alkutuotanto 28
Apilasäilörehuna
Apila Nurmi
+892
+17 +9
-181
0,20/€/le/pv 30 lehmää*31 pv 186 €
• Laskuri www.mtt.f/artturi sivuilla
Nurmen apilapitoisuus Ca-pitoisuuden perusteella
© Valio Oy 16.1.2013 Alkutuotanto 29
Apilan osuus 0,32
© Valio Oy 16.01.2013 Alkutuotanto 30
Jos apilaa pellolla, analysoi kivennäiset!
Rehuanalyysi on onnistuneet ruokinnan perusta
Korjuuaikanäyte: Korjuun ajoitus
Raaka-ainenäyte: D-arvo, NDF, RV, KA Kesän toimenpiteet, rehubudjetointi, ostorehujen suunnittelu
Säilörehunäyte: Alkaen kuukausi säilönnästä Ruokinnan suunnittelu, ostorehut
Säilörehunäyte: Siiloa käytettäessä 1-2 /kk Ruokinnan optimointi, seuranta ja korjaaminen
Ruokinta kohdalleen – maitomäärä tavoitteeseen
Kaikki rehu maidoksi Kiitos
Kysymyksiä ?