Vapaaehtoisen A-kielen valintaopas 2015

3. luokkalaisten koteihin

2

SisällysluetteloKielitaito on tärkeä osa yleissivistystä..............................................................................3Peruskoulun kielet.............................................................................................................4Vapaaehtoinen A-kieli lisäkieleksi?..................................................................................5Kielten opiskelu vuosiluokilla 7.–9...................................................................................6Ranskan kieli.......................................................................................................................7Ruotsin kieli........................................................................................................................8Saksan kieli.........................................................................................................................9Venäjän kieli........................................................................................................................10

3

Kielten oppiminen kehittää luovuutta, oppi-mistaitoja ja antaa valmiuksia toimia erikie-lisissä viestintätilanteissa, rikastuttaa ajat-telua sekä kasvattaa ymmärtämään ja ar-vostamaan myös muiden kulttuureiden elä-mänmuotoa. Kielitaito parantaa opiskelu- ja työmahdollisuuksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Huoltajat valitsevat yhdessä lastensa kanssa, mitä vapaaehtoisia kieliä lapsi opiskelee pe-ruskoulussa. Kielivalinta tehdään opetuksen alkua edeltävänä keväänä. Tämä esite kertoo kielten opiskelusta sekä niistä vaihtoehdois-ta, joita Vantaalla on tarjolla vieraiden kielten opiskeluun. Valinnan tueksi mukaan on lii-tetty tietoa opiskeltavaksi tarjotuista kielistä.

Vantaan perusopetuksen tavoitteena on tur-vata kaikkien oppilaiden englannin ja ruotsin kielten taito sekä lisätä muiden kielten osaa-jien määrää. Opetuslautakunnan vahvista-man kieliohjelman mukaisesti peruskouluis-sa opiskellaan kolmannelta vuosiluokalta al-kavana, kaikille yhteisenä A-kielenä englantia. Neljänneltä vuosiluokalta alkavana, vapaaeh-toisena A-kielenä on mahdollisuus opiskella ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää. Ruotsin kielen opiskelu alkaa viimeistään 7. vuosiluo-kalla. Vuosiluokilla 7.–9. koulut tarjoavat opis-keltavaksi opetussuunnitelmansa mukaisesti valinnaisia B2-kieliä. Lisäksi kaikki peruskou-lut voivat sisällyttää valinnaisaineiden tarjon-taan lyhyitä kielikursseja. Kieliä voi opiskella myös joidenkin koulujen kerhoissa.

Kielitaito on tärkeä osa yleissivistystä

Kielten opiskelu on palkitsevaaVieraan kielen opiskelua toteutetaan leikki-mällä, laulamalla ja pelaamalla erilaisia pele-jä sekä käyttämällä opittua kielitaitoa moni-puolisesti puhumalla, kuuntelemalla, luke-malla ja kirjoittamalla. Lisäksi tutustutaan eri maihin, ihmisiin ja kulttuureihin, etsitään tie-toa internetistä, käydään keskusteluja opiskel-tavalla kielellä sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa sekä vertaillaan eri kielten yhtäläi-syyksiä ja erilaisuuksia.

Vieraita kieliä opiskellessaan oppii paljon muutakin: esiintymistaitoja ja itsenä ilmai-sua, tiedon hakua, kärsivällisyyttä ja pitkä-jänteisyyttä, pari- ja ryhmätyöskentelyä, vas-tuun ottoa ja elekielellä ilmaisua.

Lomakkeen palauttaminenKeskiaukeamalla on lomake vapaaehtois-ta A-kieltä valitseville kolmasluokkalaisille. Lomake palautetaan omalle opettajalle per-jantaina 23.1.2015.

Jotta varmistetaan, että kaikki huoltajat ovat nähneet esitteen, allekirjoitettu lomake pyy-detään palauttamaan, vaikka vapaaehtoista kieltä ei valittaisikaan.

4

Kielten opiskelu vuosiluokilla 1.–6.Jokainen koululainen opiskelee vähintään kai-kille yhteistä A- ja B-kieltä peruskoulun aika-na. Vantaalla tämä A-kieli on englanti. Sen opiskelu alkaa kolmannelta luokalta ja vuo-siluokkien 3.–6. aikana sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa. Myös neljänneltä luokalta al-kavaa vapaaehtoista A-kieltä opiskellaan vuo-siluokkien 4.–6. aikana kaksi tuntia viikossa.

Kaikki opiskelevat yhteisinä kielinä englantia ja ruotsia

Perusopetuksen opetussuunnitelman valta-kunnallisissa perusteissa on määritelty, mikä taitotaso vastaa hyvää osaamista kussakin kie-lessä. Taitotasot on määritelty erikseen kuul-lun ymmärtämisessä, puhumisessa, luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Lisäksi

Peruskoulun kielet

• A-kieli = 3. vuosiluokalta alkava kaikille yhteinen kieli (Vantaalla englanti)• vapaaehtoinen A-kieli = 4. vuosiluokalta alkava vapaaehtoinen kieli, nimitys muuttuu 7. vuosiluokalla valinnaiseksi A-kieleksi (Vantaalla ranska, ruotsi, saksa tai venäjä)• B-kieli = 7. vuosiluokalla alkava kaikille yhteinen kieli (Vantaalla ruotsi)• valinnainen B2-kieli = 8. vuosiluokalta alkava valinnainen kieli (Vantaalla koulun opetussuunnitelmassa päätetty mikä tahansa kieli)

kielen opetukseen on määritelty tavoitteet kulttuuritaidoissa ja oppimaan oppimisessa. Valtakunnallisten perusteiden mukaan kaikki-en A-kielten taitotason tavoite on sama kuu-dennen vuosiluokan lopussa riippumatta sii-tä, onko kielen opiskelu aloitettu kolmannel-ta vai neljänneltä luokalta.

Lomake.palautetaan.

omalle.opettajalle.pe.23.1.2015

5

Vapaaehtoinen A-kieli lisäkieleksi?

Vapaaehtoisen A-kielen valintaa pohdittaessa on hyvä tiedostaa, että usein englannin kielen taitoa pidetään itsestään selvyytenä ja vasta muiden vieraiden kielten osaaminen luetaan esimerkiksi työnhaussa eduksi. Ennen valin-nan tekemistä kannattaa kuitenkin ottaa huo-mioon kokemukset, joita lapsella on vieraan kielen (englannin) opiskelusta. Toisaalta toi-sen vieraan kielen opiskelu voi sujua jopa pa-remmin kuin ensimmäisen kielen. Toisen vie-raan kielen ottaminen opiskeluohjelmaan li-sää viikoittaisten koulutuntien määrää, joten valinnan tulee olla lapselle mieluisa.

A-kielen valinta tehdään koko perusopetuksen ajaksi. Sen opiskelu voidaan keskeyttää vain erittäin perustellusta syystä. Vapaaehtoisen A-kielen opiskelu 7.–9.-luokilla sisältyy valin-naisaineille varattuun tuntikiintiöön.

Vapaaehtoiset A-kielten valikkoKaikissa kouluissa on mahdollista valita va-paaehtoiseksi A-kieleksi ranska, ruotsi, sak-sa tai venäjä. Vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan, jos saman kielen valinneita oppi-laita on vähintään 18. Poikkeustapauksessa ryhmä voidaan perustaa myös tätä pienem-pänä. Alueen koulut voivat perustaa yhdes-sä kieliryhmän, mikäli ryhmän perustamiseen vaadittu oppilasmäärä täten täyttyy. Koulut

sopivat keskenään, missä tiloissa ryhmä opis-kelee. Kahden eri koulun kielivalintoja teh-neistä oppilaista voidaan myös perustaa yh-teinen kieliryhmä tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen. Tällöin opettaja on vuoro-tunnein läsnä koulujen ryhmissä. Opetus ja vuorovaikutus ryhmien välillä toteutetaan yh-täaikaisesti esimerkiksi skype-yhteyden avul-la. Ryhmien muodostumisesta saa lisätieto-ja koulun rehtorilta kielivalintojen hakuajan päättymisen jälkeen.

Miten toimia, jos kieliryhmää ei muodostu?Koulua on mahdollista vaihtaa, jos omassa koulussa ei opeteta haluttua kieltä, ts. ryh-mää ei synny oppilaiden vähäisen kiinnos-tuksen vuoksi tai jos alueen koulut eivät pe-rusta yhteistäkään ryhmää. Mikäli koulua ha-lutaan vaihtaa kielen opiskelun takia, vastaa huoltaja vaihdosta mahdollisesti aiheutuvis-ta koulumatkakustannuksista. Oppilaalla on kuitenkin oikeus maksuttomaan koululais-matkakorttiin, jos koulumatkan pituus on yli 5 km sekä uuteen kouluun että oppilaan omaan lähikouluun. Taksikuljetuksen voi saa-da vain, mikäli oppilas saisi lääkärin lausun-non perusteella kuljetuksen myös lähikou-luunsa. Koulumatkaetuuden myöntämispe-rusteet löytyvät kokonaisuudessaan osoit-teesta www.vantaa.fi/koulumatkat.

6

Kielten opiskelu vuosiluokilla 7.–9.

Alaluokilla aloitettujen kielten opiskelu jatkuu yläluokilla. Vuosiluokalla 7 alkaa myös kaikil-le yhteisen B-kielen opiskelu. Se on Vantaalla suomenkielisissä peruskouluissa aina ruotsi. Jos ruotsi on oppilaan vapaaehtoinen A-kieli, sen opiskelu jatkuu yläluokilla valinnaisena A-kielenä. Tällöin B-kieleen varattuja tunteja voidaan hyödyntää eri tavoin: tunnit käyte-tään A-ruotsin opiskeluun tai oppilaalle voi-daan tarjota muita valinnaisaineita B-kielen tuntien verran. Vuosiluokkien 7.–9. koulussa mahdollisesti alkava valinnainen B2-kieli voi olla mikä ta-hansa valinnainen kieli, joka sisältyy koulun opetussuunnitelmaan. Ryhmän perustamis-koosta päätetään koulukohtaisesti, joten on mahdollista, ettei ryhmää vähäisen kiinnos-tuksen vuoksi synny. Kielen valinta kannat-

Vapaaehtoisen.A-kielen.

esittelytekstitalkavat.sivulta.7.

Kielten esittelytSeuraavilla sivuilla esitellään tarjolla olevia vapaaehtoisia A-kieliä. Tekstit on laadittu mm. Suomen Kieltenopettajien Liiton aineiston pohjalta.

taa siksi pohtia jo alaluokilla. Vuosiluokkien 7.–9. koulut saattavat myös tarjota kielten ly-hytkursseja, jotka ovat B2-kielten oppimää-rää (4 vuosiviikkotuntia) suppeampia ja/tai kielten opiskelua kielikerhoissa.

Lisätietoja: • Kielten opetuksesta ja kielivalinnoista saa

lisätietoja lapsen koulusta. • Sivistysvirastossa opetustoimen suunnit-

telija Lotte Koivulainen, p. (09) 8392 4299, 040 576 9241, lotte.koivulainen@vantaa.fi.

Pala

utet

aan

koul

uun

23.1

.201

5 m

enne

ssä.

7

Ranska on kansainvälisten yhteyksien kieliRanska on YK:n, Euroopan unionin, Unescon, Naton, Kansainvälisen olympiakomitean, Kansainvälisen Punaisen Ristin, ja monien muiden kansainvälisten organisaatioiden työkieli ja virallinen kieli.

Suomella on lukuisia kehitysyhteistyöprojek-teja ranskankielisten kumppaneiden kanssa. Ranska on maa, jonne muusikot, taidemaa-larit, kirjailijat ja elokuvantekijät perinteises-ti hakeutuvat.

Je m’appelle ____________________Minun nimeni on (oma nimi)

Ranskan kieli - Français

Ranska on maailmankieliYli 200 miljoonaa ihmistä maailmassa puhuu ranskaa. Ranskankieliseen maailmaan kuu-luu 70 maata kaikissa viidessä maanosassa. Ranska on englannin jälkeen toiseksi eniten opiskeltu vieras kieli. Ranska on Internetin kolmanneksi käytetyin kieli.

Ranska kuuluu romaanisiin kieliin. Se on rakenteeltaan selkeä ja johdonmukainen. Ranskan avulla oppii helposti sen sukulais-kieliä espanjaa, italiaa, portugalia ja romani-aa, mutta myös englantia, sillä 50 % englan-nin sanastosta on peräisin ranskasta.

Ranskan kieli tuo töitäRanskan kielen taito avaa ovia yrityksiin kaik-kialla maailmassa ja kaikissa ranskankielisis-sä maissa. Ranska on tärkeä maa maailman-taloudessa. Se on maailman johtavia maita monella talouselämän, tekniikan ja taiteen alalla, esimerkiksi avaruus- ja lentokonetek-nologiassa ja lääketieteessä. Suomen työ-markkinoilla ei vielä ole tarpeeksi ranskan taitajia. Ranskaa osaavalla on yhdentynees-sä Euroopassa etulyöntiasema.

”Yli 200 miljoonaa ihmistä puhuu ranskaa.

Ranska on englannin jälkeen toiseksi eniten opiskeltu vieras

kieli. Ranska on Internetin kolmanneksi

käytetyin kieli.”

8

Ruotsin kieli - Svenska

Työnantaja arvostaa ruotsin kielen taitoaRuotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Tästä johtuen ruotsi on suomen jälkeen työ-elämämme tärkein kieli. Moniin valtion ja kun-nan virkoihin on edellytyksenä ruotsin kielen taito. Lisäksi ruotsia tarvitaan kaupan, teol-lisuuden, kulttuurin ja politiikan alalla sekä palveluammateissa.

Opiskelumahdollisuudet lisääntyvätOmassa maassamme on ruotsinkielisiä kor-keakouluja ja useita muita oppilaitoksia, joi-hin myös suomenkieliset ruotsia osaavat voi-vat pyrkiä. Ruotsin oppilaitoksissa on runsaasti suomalaisia opiskelijoita. Monet yhteistyöoh-jelmat tarjoavat työ- ja opiskelumahdollisuuk-sia Pohjoismaiden nuorille. Kotimaisen kor-keakoulututkinnon suorittaminen edellyttää ruotsin kielen taitoa.

Jag heter ____________________Minun nimeni on (oma nimi)

Pohjoismaisen yhteistyön kieli on ruotsiMeitä pohjoismaalaisia on yli 20 miljoonaa. Pohjoismaiden kontaktit ovat jokapäiväisiä. Siksi Suomi tarvitsee ruotsintaitoisia henki-löitä. Toisen kotimaisen kielen osaaminen on kansallista rikkautta. Kaupankäynti Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on vilkasta.

Ruotsinkieliset lehdet, radio ja tvRuotsin kielen taitoa on helppo pitää yllä seu-raamalla radion ja television ruotsinkielisiä lä-hetyksiä ja lukemalla maassamme ilmestyviä ruotsinkielisiä lehtiä.

”Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Tästä johtuen ruotsi on suomen

jälkeen työelämämme tärkein kieli. Moniin valtion ja kunnan

virkoihin on edellytyksenä ruotsin kielen taito.”

9

Saksan kieli - Deutsch

Saksaa tarvitsevat esimerkiksi ulkomaankau-pan piirissä työskentelevät, insinöörit, sihtee-rit ja kirjeenvaihtajat, matkailualalla ja muis-sa palveluammateissa toimivat, EU -yhteis-työssä ja muissa kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät.

Jatko-opinnotSaksankielisiin maihin on runsaasti apuraho-ja sekä opiskelu- ja harjoittelupaikkoja esim. tekniikan, kauppatieteiden, luonnontietei-den, musiikin, kuvataiteiden ja teatterin alalla.

Ich heisse ____________________ Minun nimeni on (oma nimi)

Saksa on tie Euroopan sydämeenSaksa on puhutuin kieli Euroopan Unionin alueella! Saksalla tulee toimeen lähes kaikkial-la Keski-Euroopassa. Myös Itä-Euroopassa se on hyödyllinen käyttökieli. Yli 100 miljoonaa ihmistä puhuu saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Monella kansainväli-sellä järjestöllä on päämajansa Sveitsissä tai Itävallassa. Saksaa käytetään myös kansainvä-listen talous- ja kulttuuriyhteisöjen työkielenä.

Saksan opiskelusta saa apua myös muiden kielten oppimiseen. Etenkin englannilla, hol-lannilla, ruotsilla, norjalla ja tanskalla on pal-jon yhteistä saksan kielen kanssa.

Työelämä tarvitsee saksan taitajiaSaksa on maailman talousmahteja. Ulko-maankaupassa saksan taito on välttämä-tön, sillä noin 20 % ulkomaankaupastam-me käydään saksankielisten maiden kans-sa. Matkailussa tarvitaan saksan kielen tai-tajia, sillä saksalaiset ovat toiseksi suurin turistiryhmämme.

”Saksalla tulee toimeen lähes kaikkialla

Keski-Euroopassa. Myös Itä-Euroopassa se on hyödyllinen

käyttökieli. Yli 100 miljoonaa ih-mistä puhuu saksaa äidinkiele-

nään, ja yhä useampi opiskelee sitä.”

10

Venäjän kieli - Pусский

Avain puoleen EurooppaanVenäjä on koko Euroopan puhutuin kieli se-kä maailman viidenneksi puhutuin kieli man-dariinikiinan, englannin, hindin ja espanjan jälkeen. Venäjää puhuu äidinkielenään noin 165 miljoonaa ihmistä. YK:n tilastojen mu-kaan noin 500 miljoonaa ihmistä osaa venä-jää. Venäjä on yksi YK:n virallisista kielistä.

Venäjän kielen taito avaa ovet puoleen EurooppaanVenäjä kuuluu itäslaavilaisiin kieliin kuten uk-raina ja valkovenäjäkin. Kun osaat venäjää, ymmärrät pitkälti myös näitä kieliä.

Venäjän turvin ymmärrät auttavasti myös bul-gariaa, kroaattia, serbiaa, sloveniaa ja make-doniaa. Myös puola, slovakki ja tsekki ovat slaavilaisia kieliä.

Tärkeä kaupan ja matkailun kieliTeolliset ja kaupalliset suhteet itänaapurimme kanssa ovat vilkkaat. Pietari on monien mah-dollisuuksien metropoli, joka on vain lyhyen matkan päässä meistä. Rikas venäläinen kult-tuuri - musiikki, kirjallisuus, taide, tanssi ja ur-heilu avautuu uudella tavalla, kun osaa kieltä.

Меня зовут ____________________Minun nimeni on (oma nimi)

Lähellä meitäMaantieteellisen läheisyyden ja pitkäaikais-ten yhteyksien ansiosta suomalaisten on help-po oppia ymmärtämään venäläisiä. Suomen ja Venäjän kansoilla on monia samankaltai-sia tapoja ja pitkä yhteinen historia. Venäjää puhuvat ovat suurin Suomessa asuva vähem-mistökielinen ryhmä.

Aakkosista alkuunVenäjän aakkoset ovat erilaiset kuin meillä Suomessa. Niitä kutsutaan kyrilisiksi aakko-siksi. Erilaisten aakkosten vuoksi venäjänkieli-nen kirjoitus muistuttaa jännittävää salakieltä!

Venäjän kyrillisiä aakkosia käytetään monissa muissakin kielissä. Niissä on 33 kirjainta, joista puolet tunnemme omasta kielestämme. Osaa meille vieraista, kreikkalaisperäisistä kirjaimis-ta käytetään matematiikassa. Venäjän kieles-sä on lainasanoja mm. ranskasta, saksasta ja englannista. Suomen kielessäkin on venäläis-peräisiä sanoja. Rakenteeltaan venäjän kieli on samantapainen kuin ranska, saksa ja latina.

” Venäjän kieltä puhuu äidinkielenään noin

165 miljoonaa ihmistä. YK:n tilastojen mukaan noin 500 miljoonaa ihmistä osaa

venäjää. Venäjä on myös yksi YK:n virallisista kielistä.”

12/2014Vantaan kaupunki

Julkaisija: Sivistystoimi, perusopetuksen tulosalue Toimitus: Lotte Koivulainen, opetustoimen suunnittelija, p. 040 576 9241, lotte.koivulainen@vantaa.fiKansikuva: Tiina KujalaTaitto: Heidi Hölttä

Vantaan kaupunkiSivistystoimiAsematie 6 A, 01300 Vantaa

”Kielten oppiminen kehittää luovuutta, oppimistaitoja ja antaa valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa,

rikastuttaa ajattelua sekä kasvattaa ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. ”