KAAVOITUS JA OSALLISTUMINEN

VEIKKO ERANTI (VTM,FM)

HELSINKI RESEARCH GROUP FOR POLITICAL

SOCIOLOGY

DEMLA 16.8.2014, LAHTI

MONET KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET (MAASTRICHTIN SOPIMUS, AGENDA 21) PYRKIVÄT SIIRTÄMÄÄN VALTAA LÄHEMMÄS KÄYTTÄJIÄ

TAUSTALLA AITO LIBERALISOITUMISEN AALTO, PYRKIMYS SIIRTÄÄ VALTAALÄHEMMÄS NIITÄ PAIKKOJA JOISSA SITÄ KÄYTETÄÄN

VALTA LÄHEMMÄS KANSAA

KAAVOITUKSESSA PÄÄTETÄÄN VÄLITTÖMÄSTÄ LÄHIYMPÄRISTÖSTÄ

KAAVOITUKSEEN OSALLISTUMINEN LAIN TASOLLA HYVIN AVOINTA

KAAVOITUS SUOMESSA MALLINA

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (1999/2000)

Osallistuminen tärkeässä osassa

Jokainen saa olla osallinen

Helsingissä: oikeus jättää mielipiteitä, muistutuksia, valituksia, valittaa oikeuteen.

Käytännöt kaupungittain vaihtelevat

Turku jne.

Vuonna 2012

96 kaavamuutosta.

1014 kirjallista mielipidettä

kymmenen vuoden ajalta

Ei suoria tilastoja

Yleiskaava 1992

SeutuCD 2012

Ruudut: korkeakoulututkinto yli 20% asukkaista

SeutuCD 2012, Tilastokeskus 2009

Tavoitellaanko suoraan yhteistä hyvää, vai ajatellaanko, että se toteutuu parhaiten kaikkien toimijoiden ajaessa lähtökohtaisesti omaa etuaan?

Thévenot 2000, malleina Ranska ja Yhdysvallat

”Liberaalissa” demokratiassa olennaista on ajaa omaa etuaan. Yhteisen hyvän uskotaan toteutuvan parhaiten, kun jokainen ajaa omaa etuaan.

”Tasavaltalaisessa demokratiassa” ajatellaan, että jokaisen pitää vedota suoraan yhteiseen hyvään, argumentaation tulee rakentua yhteisen hyvän varaan.

OMA ETU JA YHTEINEN HYVÄ

EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA TARVITSEE VASTAPAINOKSEEN SITÄ VASTUSTAVIA POLIITTISEN TOIMINNAN MUOTOJA

EDUSTUKSELLINEN POLITIIKKA TAPAHTUU HARVOIN JA VAATII VAHTIMISTA

KAKSI MUOTOA: LIBERAALI EPÄLUULO JA DEMOKRAATTINEN EPÄLUULO

ROSANVALLON 2008

VASTADEMOKRATIA

DEMOKRAATTINEN EPÄLUULO

”Pyritään valvomaan, että vaaleilla valittu

valta pysyy uskollisena sitoumuksilleen ja

etsimään keinoja, joiden avulla voi pitää

kiinni alkuperäisestä vaatimuksesta

huolehtia yhteisestä hyvästä ”

LIBERAALI EPÄLUULO

”Yksilön suojeleminen julkisen

vallan loukkauksilta ja yleisen

tahdon erehtyvyydeltä”

OMAN EDUN AJAMISEEN YHTEISEN HYVIÄN KUSTANNUKSELLA.

NIMBYT

(…) Kun osallistumista tarkastellaan yhden kaavaprosessin kuluessa

tapahtuvana toimintana, luo MRL nykyisellään hyvät edellytykset

vuorovaikutukselle. Ongelmat johtuvat enemmän käytännöistä ja

organisaatioiden toimintakulttuurista kuin lain kirjaimesta. Yksittäiset

kaavaprosessit eivät kuitenkaan riitä kuvaamaan MRL:n toimivuutta

kansalaisen näkökulmasta. Käynnissä olevien lukuisien prosessien

tunnistaminen ja suhde toisiinsa on vaikea hahmottaa niin kansalaisille

kuin varmasti myös eri hallintokunnille ja päätöksentekijöille. Hallinto

osallistaa kansalaista kerta toisensa jälkeen ja kansalaiset käyvät

toistamassa usein samoja, itselleen tärkeitä asioita eri foorumeilla yrittäen

muotoilla viestinsä niin, että niillä olisi vaikutusta kulloinkin käynnissä

olevaan prosessiin. (SY 1/2014, Staffans 2012)

MRL ARVIO 2014

= kokonaisuus sotkuinen ja monimutkainen, yksityiskohtiin helppo vaikuttaa aktiivisuudella,

sinnikkyydellä ja uhkailulla

MITÄ ENEMMÄN VALTAA ”OSALLISTUJILLE”

ANNETAAN, SITÄ VAHVEMMIN NÄIDEN

OSALLISTUMINEN MÄÄRITTÄÄ

PROSESSIEN LOPPUTULOKSET. TÄMÄ

MÄÄRITTELEE MYÖS NIIDEN ELÄMÄÄ,

JOTKA EIVÄT EHDI, JAKSA TAI HALUA

OSALLISTUA.

LOPULTA

YHTEYSTIEDOT JA LÄHTEET• Michelle Lamont ja Laurent Thévenot: Rethinking comparative cultural

sociology. 2000

• Pierre Rosanvallon: Vastademokratia. 2008.

• Veikko Eranti: Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta.

Sosiologia 1/2014

• Suomen ympäristö 1 / 2014: Arviointi maankäyttö- ja rakennuslain

toimivuudesta 2013

veikko.eranti@helsinki.fi /

blogs.helsinki.fi/eranti /

www.politicalsociology.org /

twitter: @veikkoeranti