osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – taustaa ja tutkimustuloksia

© Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi

Osasairausvapaa ja työhön osallistuminen –

Taustaa ja tutkimustuloksia

Perjantaimeeting, Työterveyslaitos 13.09.2013

Johanna Kausto, tutkija

13092013 Kausto J


• Osasairauspäiväraha (ospr)-etuus Pohjoismaissa

• Ketkä etuutta käyttävät?

• Kuinka paljon ospr:aa ja osasairausvapaataon käytetty?

• Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu?

• Minkälaisia kokemuksia käytöstä on kertynyt?

13092013 Kausto J

© Finnish Institute of Occupational Health – www.ttl.fi 13092013 Kausto J

Osasairauspäiväraha SuomessaKäyttöön 1.1.2007.

Lakimuutos 1.1.2010. Uudistuksen tarkoituksena oli, että osasairauspäivä paitsi tukisi oma-aloitteista työhön palaamista, myös työssä jatkamista sairauden aikana.

Osasairauspäivärahaa koskevia säännöksiä muutettiin seuraavasti:

• Osasairauspäivärahan käyttö mahdolliseksi jo työkyvyttömyyden alusta, sairauspäivärahan omavastuuajan (1 + 9 pv) jälkeen.

• Osasairauspäiväraha ja (muu) kuntoutus nivellettiin entistä paremmin toisiinsa: Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa välittömästi kuntoutusrahan jälkeen ja kuntoutusrahaa välittömästi osasairauspäivärahan jälkeen (ilman omavastuuaikaa).

• Huomio taloudelliseen kannustavuuteen: Työnantaja voi jatkaa osasairauspäivärahakauden aikana täyden sairausajan palkan maksamista. Tällöin osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.


Ospr-etuus Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa

Ruotsi Norja Tanska SuomiTyökyky 75%, 50% tai

25% täydestä työkyvystä

Alenema väh. 20% =>työtunnit tai työtahti

Alenema väh. 25%, työtunnit väh. 4 h/vk

Työtunnit (ja palkka) 40-60%

Käytettävissä Heti 1. spr-päivästä alkaen

Heti 1. spr-päivästä alkaen

Heti 1. spr-päivästä alkaen

1 + 9 pv:n jälkeen

Suuruus Työkyvyn alenemanmukaan

Työkyvyn alenemanmukaan

Työkyvyn alenemanmukaan

50% edeltäneestä täydestä spr:sta

Voidaan maksaa 364 päivältä 15 kk:n aikana

52 viikolta 3 vuoden aikana

52 viikolta 18 kk:n aikana

12 – 72 arkipäivää

120 arkipäivää 1.1.2014 alkaen

Kauden keskim. kesto 46 arkipäivää (2011)

Kerryttää sairauspäivä-rahan enimmäisai-kaa

Kyllä Kyllä Kyllä Ei

13092013 Kausto J


Käyttö ja käyttäjät

Ruotsi Norja Tanska Suomi

Käyttöaste / Etuuden saajia

n. 40 % kaikista spr:aa saavista

n. 20 % kaikista spr:aa saavista

n. 15 – 20 % kaikista spr:aa saavista

Alkaneita kausia 9057 (v.2012) = < 3 % kaikista alkaneista spr-kausista

Sukupuoli 60 %-70% naisia 60 %-70% naisia 60 %-70% naisia 60 %-70% naisia

Dg MT-häiriötTULES

Ei eroa sairauspääryhmissä?

MT-häiriöt TULES

- Yleisimmin edeltää pitkä spr-kausi-Spr-kauden aloittaminen osittaisena- n. 60% ospr-päivistä suuruudeltaan 50%

Yleisimmin edeltää kokoaikainen sairauspoissaolo

Aina edeltää kokoaikainen sairauspoissaolo

Toimialat SOTE, julkinen hallinto, opetusala

SOTE, opetusala, kaupan ala, hotelli-ja ravintola-ala

hallinto- ja toimistotyö, opetusala

- Yrittäjiä < 10 %- n. 70% päivätyössä- SOTE, hallinto-ja tstotyö, teollisuus

13092013 Kausto J


Missä vaiheessa sairauspoissaoloa osasairausvapaata käytetään? Rekisteritietoa Ruotsista

Tabell. Deltidsanvändning bland sjukfall 30 dagar eller längre, per insjuknandeår (procent) Källa: Försäkringskassan MiDAS

Deltidssjukskrivning. En registerstudie över utvecklingen 1995 - 2006. Försäkringskassan, 2008. Socialförsäkringsrapport 2008:12.

Börjar med heltid

Börjar med deltid

Heltid hela sjukfallet

Övergår till deltid

Övergår till deltid och tillbaka till heltid

Fler kombinationer

Samtliga Deltid hela sjukfallet

Övergår till heltid

Övergår till heltid och tillbaka till deltid

Fler kombinationer

Samtliga

1995 65,5 14,2 3,0 5,2 87,8 6,5 2,3 1,5 1,9 12,2 1996 65,7 14,3 2,8 5,2 87,9 6,5 2,2 1,4 2,0 12,1 1997 66,3 11,8 2,5 5,0 85,6 8,6 2,1 1,4 2,3 14,4 1998 64,6 13,6 2,9 5,7 86,8 7,1 2,3 1,5 2,3 13,2 1999 61,8 15,0 3,2 6,7 86,8 6,8 2,5 1,5 2,4 13,2 2000 60,5 16,0 3,2 7,2 86,8 6,9 2,4 1,5 2,3 13,2 2001 59,8 16,6 3,2 7,2 86,9 6,9 2,5 1,6 2,2 13,1 2002 57,2 18,0 3,2 7,5 85,9 7,7 2,6 1,7 2,2 14,1 2003 54,1 18,8 3,0 7,0 82,9 10,0 2,9 2,0 2,3 17,1 2004 53,3 18,8 2,7 6,5 81,3 11,8 2,7 2,0 2,2 18,7 2005 53,3 20,9 2,8 6,2 83,1 10,2 2,7 2,0 2,0 16,9

13092013 Kausto J


Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu & kokemuksia käytöstä – muut Pohjoismaat

Kysely- ja haastattelututkimuksia, vastaajina:Potilaat, lääkärit, muut työntekijät, työnantajat, ammattiyhdistysten edustajat ja työntekijät sosiaalivakuutuslaitoksissa, työvoimatoimistoissa ja kunnissa

Asenteet eri toimijoiden keskuudessa myönteisiäEri toimijoiden väliseen yhteistyöhön, tiedonkulkuun sekä tiedonsaantiin liittyvät ongelmatTyöjärjestelyihin liittyvät vaikeudet (työajat, työkuormitus, sijaisjärjestelyt)

Jonkin verran tutkimusnäyttöä siitä, että lääkärit kokevat työkyvyttömyyden ja sairausloman pituuden ja laajuuden arvioinnin ongelmalliseksisairauslomatodistukset ovat puutteellisia

13092013 Kausto J



"Avventende sykemelding" Norjassa:

Norjan sairausloma/työkyvyttömyystodistusuudistus 1.9.2008:

Tarkoituksena mahdollistaa tiedonkulku lääkärin, potilaan ja työnantajan välillä tilanteissa, joissa s-loma ei ole tarpeellinen, mutta potilaan työkyky on alentunut ja työtehtäviä on tarvetta muokata tai muuttaa.

13092013 Kausto J



"From Sick note to Fit note" Britanniassa 2010

13092013 Kausto J


Miten osasairausvapaaseen on asennoiduttu & kokemuksia käytöstä – Suomi

Kysely- ja haastattelututkimuksia, vastaajina:

Ospr:aa saaneet työntekijät, esimiehet, työterveyslääkärit ja –hoitajat, suurten ja keskisuurten (>100 työntekijää) yritysten ja organisaatioiden henkilöstöhallinnon edustajat ja muut työnantajien edustajat

Ospr saaneet: (Kyselytutkimus TTL ja KELA: Kausto J, Virta L, Joensuu M ym. 2009)

Hyvin tietoa, yleisimmin TTH:sta tai KelastaAloite useimmiten työntekijältä itseltään tai työterveyshuollostaLyhennetty työviikko (julkinen sektori, terveydenhuolto, MT)lyhennetty työpäivä (yksityinen sektori, teollisuus- ja palvelualat, TULES)Ospr:aa sen enimmäisajan saaneista 56 % piti kauden kestoa itselleen

riittämättömänä25 % piti kauden aikaista toimeentuloaan täysin riittävänä, 25 %

riittämättömänä (etenkin alimpiin tuloluokkiin kuuluneet vastaajat

13092013 Kausto J



Työterveyshuollot, työnantajien edustajat:(Haastattelututkimus TTL: Vuorinen H, Haapanen A ym. 2010 )

Halua työjärjestelyihin on, mutta ne eivät aina ole mahdollisia:Pienet yksiköt, erityisosaamista vaativa työ, ei mahd. vähentää fyysistä kuormitusta, urakkatyö, tulosvaatimukset, tehtävänkuvan muutokset vaikuttavat työntekijän ansiotasoon

Työterveyshuolloilta toivotaan selkeitä ja konkreettisia ohjeita työjärjestelyistä:Työjärjestelyiden "täytyi olla selkeätä ja avointa, suoraviivaista, että työtoveri ymmärsi, että jos itse olisi samassa tilanteessa niin myös [hänen] omalla kohdallaan toimittaisiin samalla tavalla " (työterveyshoitaja)

Erityisesti MT-kuntoutujien työhön paluun huolellista suunnittelua pidettiin tärkeänä:"Nämä mielenterveysongelmat on kyllä haaste. Mikä se oikea-aikainen ajoitus on?...Se ei ole pelkästään sen yhden työntekijän juttu, eikä työntekijän ja esimiehen, vaan sitten koko työyhteisön ja voi olla että vaikuttaa siihen koko palvelutuotantoon [ja] asiakaspalautteisiin -siinäkin mielessä se työterveyshuollon rooli on tosi tärkeä, ettei anneta liian positiivista kuvaa [työkyvystä]" (henkilöstöhallinto)

13092013 Kausto J



Työnantajien edustajat:(Haastattelututkimus TNS Gallup Oy, MASTO-hanke (STM) 2010)

Yrityksistä ja organisaatioista 43 %:ssa oli käytetty ospr:aa Ospr:n käyttö osa hyvää HR - politiikkaa ja työnantajakuvaa

(> 50 % vastaajista)Työpaikalla käytössä yhteisesti sovittuja toimintatapoja

sairauspoissaolojen seurantaan ja pitkien poissaolojen jälkeiseen työhön paluuseen (87 % vastaajista)

Pienemmissä yrityksissä em. sopimuksia vähemmän

Työnantajien ja työterveyshuollon edustajat:(Forma ym. 2008 KEVA)

Kuntasektorilla ospr:aa käytetty etenkin suurissa organisaatioissa, joissa myös eniten yhtenäisiä toimintamalleja työhön paluun tukemiseksi

13092013 Kausto J


Osasairausvapaan vaikutus työssä jatkamiseen / työhön osallistumiseen

Lähtökohtia:Sairauspoissaoloja ennustavat tekijät

Työhön paluuta ennustavat tekijät

SVA on yleinen "toimenpide" sairauden hoidossa => SVA:n optimaalinen käyttö?

(Pitkien) sairauslomien vaikutuksia on tutkittu vähemmän

Näyttöä: pitkittyvät sairauspoissaolot ennustavat tulevia sairauspoissaoloja ja tk-eläkkeelle siirtymistä

Jonkin verran näyttöä: Pitkittyvillä sairauspoissaoloilla on myös muita kielteisiä seurauksia (syrjäytyminen, työttömyys, taloudelliset vaikeudet, psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat)

Työhön osallistumisen ja aktiivisena pysymisen myönteiset terveysvaikutukset

Työttömyyden kielteiset terveysvaikutukset

13092013 Kausto J


14

Perceived work ability

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

MSD RESP CARDIO DERM MENTAL OTHER TOTAL

Fully able Partly able Unable ?

Martimo et al. 2007

13092013 Kausto J



Hypoteesejä:

Osasairausvapaa työkyvyn heikkenemisen varhaisvaiheessa (TULES) auttaa toipumista ja johtaa nopeammin vakiintuneeseen työhön paluuseen kuin tavanomainen sairauspoissaolo

Oikea-aikainen työhön paluu paitsi vähentää sairauspäivärahakustannuksia, myös ehkäisee pysyvän työkyvyttömyyden syntyä

Tutkimuskysymyksiä:

Miten osasairausvapaa vaikuttaa työhön paluuseen ja työhön osallistumiseen, kun taustalla on pitkittynyt työkykyongelma?

Onko vaikutukset erilaisia eri sairauspääryhmissä?

Eroavatko vaikutukset iän, sukupuolen, sosioekonomisen aseman mukaan?

13092013 Kausto J



Tutkimuksellisia haasteita:

Ilmiö monimutkainen, vaikuttavia tekijöitä usealla eri tasolla

Tarvitaan usean eri tieteenalan käsitteitä ja tietoa

Käsitteiden määrittely, ns. operationalisointi ja mittaaminen => tutkimusten heterogeenisuus

Tutkittuja tekijöitä paljon => monista yksittäisistä tekijöistä näyttö vielä vähäistä

Ns. sekoittavien tekijöiden ja valikoitumisen hallinta => systemaattisia virheitä, ns. harhaisia tuloksia

13092013 Kausto J


Vaikutusten arvioinnista

Kahdentyyppisiä kysymyksiä (ja menetelmiä):

• => Saavutetaanko asetetut, mitattavissa olevat tavoitteet?

– Onko muutoksella (kausaali)vaikutusta?– ns. counterfactual-metodit ("counterfactual impact

evaluation, CIE")

• => Miksi, miten, keille ja missä olosuhteissa tavoitteet saavutetaan? Pyritään ymmärtämään/selittämään ilmiötä => laadullinen kuvaus

- Teoreettinen selitys vs. implementointi


Kontrafaktuaalilähestymistapa

• "The difference between outcome occurred afteran intervention has taken place and the outcome that would have occurred in the absence of the intervention”

• hypoteettinen tilanne, ei observoitavissa

• menetelmiä mm.

Propensity score => Havaittujen tekijöiden aih. valikoituminen

DID (difference in differences) => Ei-havaittujen tekijöiden aih. valikoituminen


Propensity score –propensiteetti pistemäärä

• Suomeksi?• Propensity – propensiteetti – taipumus• Propensity of exposure – Altistuksen propensiteetti

(Läärä ym. 2008)

• Määritelmä: Ehdollinen todennäköisyys altistua interventiolle, kun taustatekijät tunnetaan

PS = Pr (Treated |pre-treatment covariates)

(Rosenbaum and Rubin, 1983).

• "Tiivistää" taustatekijät yhdeksi muuttujaksi –taipumus (~ todennäköisyys) altistua interventiolle / joutua interventioryhmään

• Kaikille yksilöille estimoidaan PS, saa arvoja 0 -1


DID - menetelmä

• Verrataan ajassa tapahtuvaa muutosta tutkituissa ryhmissä (pre-post)

• Ei havaitut (mitatut) erot ryhmien välillä, yleiset trendit voidaan kontrolloida

• Oletetaan:Mm. että muutos tutkituissa ryhmissä samanlainen silloin, kun niihin ei kohdistu interventiota

20


Osasairausvapaan vaikutus työssä jatkamiseen / työhön osallistumiseen –Tutkimustuloksia:

Kysely- ja rekisteritutkimus (n= 649)(v. 2007 ospr:aa saaneita) (TTL ja Kela)

Kausto J, Virta L, Joensuu M, Vuorinen H, Kivistö S, Jahkola A, Martimo K-P, Klaukka T, Viikari-Juntura E. Osasairauspäiväraha Suomessa - etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 2009:67.

7,5

11,5

14

29,3

14,5

16,2

10,3

17,1

73,1

66,9

67,3

48,2

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

60 - 99 (n=186)

100 - 149 (n=148)

150 - 199 (n=107)

200 - 300 (n=164)

Osa

saira

uspä

ivär

ahak

autt

a ed

eltä

neen

sa

iraus

päiv

ärah

akau

den

kest

o / A

rkip

äivi

ä

Poissa ansiotyöstä muusta syystä

Työtön

Poissa ansiotyöstä sairaudenvuoksiAnsiotyössä osa-aikaisesti

Ansiotyössä kokoaikaisesti

13092013 Kausto J


Osasairausvapaa ja työjärjestelyt liikuntaelinten sairauksissa: satunnaistettu vertailututkimus

Tavoite:Selvittää, voidaanko TULE-vaivoista johtuvan työkyvyn

heikkenemisen alkuvaiheeseen sijoitetun osasairausvapaan

avulla

•edistää työhön paluuta ja työssä jatkamista

•vähentää tuki- ja liikuntaelinten kipuja ja niistä

aiheutuvaa haittaa työssä, nukkuessa, päivittäisissä

toiminnoissa


Outcomes

PRIMARY

• Time to RTW • Number of days from initial

visit to return to regular work activities

• Total number of part- and full-time sick leave days during one-year follow-up

SECONDARY• Intensity of pain• Region-specific disability

due to MSDs (Oswestry, Neck Disability Index, Quick DASH, COAT)

OTHER• Interference of pain with

work and sleep • Self-rated general health • Perceived impairment in

general health (EuroQol)


Inclusion criteria

• Age 18-60, working time >30 h/week• Main reason for seeking medical advice pain in

• Low back• Neck• Shoulder• Upper or lower limb

• Not able to work full time in regular activities, i.e. in need for sick leave; however, could do reduced hours, with slight modifications if necessary

• During preceding 30 days • At work >2 weeks• <2 weeks on sick leave due to reason of current visit

• <30 days on sick leave during preceding 3 months• Work contract effective for >1 year onwards

13092013 Kausto J


General exclusion criteria

• Recent major accidental injury or suspicion of occupational disease as the reason for current visit

• Severe pain or high level of intereference of pain with sleep (>7/10)

• Pregnancy• Acute infection• Active phase of an inflammatory joint disease• Severe mental disorder• Recent malignant disease (<1 year), suspicion

of malignancy or on-going active treatment

13092013 Kausto J


Intervention

• Length of sick leave determined before randomisation

• Work time reduced by 1/2, mostly on a daily basis• Call to supervisor / collective agreement that part-time working will be

arranged

• Additional work modifications, if necessary

• Fit note from physician, indicating permitted tasks and tasks requiring modifications

• Fit note given to supervisor the day following visit to physician

• If RTW not possible after initial part-time sick leave, either part-time or full-time sick leave could be prescribed based on medical assessment

• Part-time sick leave could be continued up to 60 days

13092013 Kausto J


Role of supervisor

• Agreement of necessary work arrangements by supervisor prerequisite for inclusion of subject to the study (collective/individual)

• Recruitment of substitute during part-time sick leave according to similar principles as during full-time sick leave

• Compensation of lost work input to employer: after 1+9 days "partial sickness allowance" (from research funds)

• Work arrangements based on• Fit note from physician• Suggestions by the worker• Demands of production

13092013 Kausto J


Tutkimustuloksia: Satunnaistettu interventiotutkimus

Figure. RTW >4 weeks (regular duties) in the part-time and full-time sick leave group

Viikari-Juntura E et al. 2012

No interruptions of part-time sick leave due to exacerbation of musculoskeletal symptoms

13092013 Kausto J


Tutkimustuloksia: Satunnaistettu interventiotutkimus

13092013 Kausto J

Viikari-Juntura E et al. 2012


Main results – other health-related outcomes


Shiri et al. 2013


Rekisteriseuranta I

Osasairauspäivärahan vaikutukset työhön osallistumiseen?

Tutkittavat: • 13 375 miestä, 16 052 naista• saaneet ospr:aa tai sairauspäivärahaa v. 2007 • edustavat sitä osaa työssäkäyvästä väestöstä, jolla pitkiä

sairauspoissaoloja

Työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä seurattiin n. 1.5 vuotta

OSPR-ryhmän valikoituminen?

13092013 Kausto J


Figure. Prevalence of disability pension (percentage of the individuals in the subgroup on 31.12.2008) by gender and type of sick leave.

13092013 Kausto J

Kausto et al. 2010, 2012


Model 1 CrudeModel 2 Multinomial regression adjusted for: Covariates, reference = no disability pension Model 3 Multinomial regression adjusted for: Propensity score and variables with residual imbalance, reference = no disability pensionModel 4 GEE-analysis in the PS-matched subsample

Figure. Odds ratios, ORs (95% CI) for associations between partial sick leave and disability pensions (OR for full sick leave = 1.0) by gender.

Kausto et al. 2012


1 Negative values indicate an increase in risk.

Figure. Absolute and relative risk reduction (a risk difference between partial and full sick leave groups, ARR1 and RRR1) of the use of partial and full disability pension with 95% CIs in the matched subsample.

13092013 Kausto J

Kausto et al. 2012


Rekisteriseuranta II

Kaksi kvasikokeellista tutkimusasetelmaa:

- Osasairauspäivärahalaki voimaan 1.1.2007

- Osasairauspäivärahalain muutos voimaan 1.1.2010

Tutkimusasetelman ja menetelmien tavoitteena hallita valikoitumisen aiheuttamaa harhaa: epidemiologisessa tutkimuksessa käytetyt case-crossover ja DID –menetelmä

Muovaavatko ikä, sp, dg tai SES tutkittavia vaikutuksia?

Kysymyksiä tarkastellaan kahdessa vaiheessa: OSPR-laintultua voimaan (vaihe I) ja OSPR -lain muutoksen tultua voimaan (vaihe II)


Ospr 2007, lainmuutos 2010OSPR -ryhmä I vaihe II vaihe

Tutkimuspopulaatio 1 Tutkimuspopulaatio 3

Vertailuryhmä

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

"Ennen – jälkeen"






Tutkimuspopulaatio 2 Tutkimuspopulaatio 4

13092013 Kausto J


Study population

• Phase ITreatment group 1 (receivers of partial sickness allowance) n = 1 850

Treatment group 2 (receivers of full sickness allowance) n = 68 066

• Phase IITreatment group 1 (receivers of partial sickness allowance) n ~ 4 500

Treatment group 2 (receivers of full sickness allowance) n ~ 300 000


Collected register data

• Data from the four registers is combined• Data includes:

Background characteristicsGender, date of birth, date of death, area of residence, insurance district, occupation, occupational status, employment status, annual gross income, accrual basis for the benefit

Medically certified and compensated sickness absence periods (dates) with dg–codes (ICD10)Full allowance, partial allowance, amount of compensation

Disability pensions (dates) with dg-codes (ICD10)Full/partial, permanent/temporary, national/earnings-related, employer sector

Rehabilitation grant periods (dates), dg–codes (ICD10)Type of rehabilitation, national/earnings-related

Earning periods, unemployment periodsEmployer sector


Tutkimustuloksia – muut Pohjoismaat

Tanskalainen kysely- ja rekisteritutkimusN = 1220, saivat lähtötilanteessa (v. 2006) ospr:aa tai spr:aa > 8 vkoaOspr-ryhmä valikoitunut: Naisia, joiden työllistymismahdollisuudet hyvät (vähän lääkärikäyntejä, korkeampi koulutus, aikaisempaa työkokemusta)Myös muut (ei havaitut tekijät saattavat vaikuttaa)Analyysissä huomioitiin valikoitumisen vaikutusOspr:aa saaneet palasivat todennäköisemmin kokoaikatyöhön kuin spr:aa saaneetHøgelund J, Holm A, Mc Intosh J. Does graded return-to-work improve sick listed worker's chance of returning to regular working hours? J Health Econ 2010; 29: 158-169.

Ruotsalainen rekisteritutkimusN = 1170, saivat TULE-vaivojen vuoksi ospr:aa tai spr:aa v. 2001Ospr-ryhmä valikoitunut: 56-65-v, naiset, eivät ole naimisissa, sva:n kirjoittanut TT¨-lääkäri ("company physician")Ospr:aa saaneet palasivat todennäköisemmin kokoaikatyöhön kuin spr:aa saaneetAndren D, Svensson M. Part-time sick leave as a treatment method for individuals with musculoskeletal disorders. J Occup Rehabil 2012;22: 418-26.

13092013 Kausto J


Yhteenvetoa / johtopäätöksiä

Tähänastiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että

Ospr:aa saaneet kokevat osasairausvapaan edistäneen toipumista

Osasairausvapaalla olleet palaavat nopeammin/ todennäköisemmin kokoaikatyöhön kuin tavanomaisella sairauslomalla olleet

Yleistyessään ospr:n käyttö saattaisi vähentää tk-eläkekustannuksia lisäämällä osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuutta kaikista tk-eläkkeistä, lisätä työhön osallistumista pitkien sairauspoissaolojen jälkeen

Implementaatiossa kiinnitettävä huomiota nuoriin sekä alemmassa sosiekonomisessa asemassa oleviin työntekijöihin

Osasairausvapaan onnistunut toteutus työpaikalla edellyttää työjärjestelyistä tiedottamista, työyhteisön sitoutumista.

Osasairausvapaa kannattaa liittää osaksi sairauspoissaolojen hallintaan liittyviä käytäntöjä

13092013 Kausto J


Lähteitä

Osasairauspäiväraha Pohjoismaissa

Kausto J, Miranda H, Martimo K-P & Viikari-Juntura, E. Partial sick leave – reviewof its use, effects and feasibility in the Nordic countries. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health. 2008;34:239-249.

Deltidssjukskrivning. En registerstudie över utvecklingen 1995 – 2006. Socialförsäkringsrapport 2008:12. Försäkringskassan.

Høgelund J, Holm A, Mc Intosh J. Does graded return-to-work improve sick listedworker's chance of returning to regular working hours? J Health Econ 2010;29: 158-169.

Andren D, Svensson M. Part-time sick leave as a treatment method for individuals with musculoskeletal disorders. J Occup Rehabil 2012;22:418-26.

Høgelund J, Holm A, Falgaard Eplov L. The effect of part-time sick leave for employees with mental disorders. J Ment Health Policy Econ 2012;15:157-170.

Markussen S, Mykletun A, Røed K. The case for Presenteeism-Evidence from Norway’s sickness insurance program. J Public Econ 2012;96:959-972.

13092013 Kausto J


Lähteitä

Osasairauspäiväraha Suomessa

Kausto J, Virta L, Joensuu M, Vuorinen H, Kivistö S, Jahkola A, Martimo K-P, Klaukka T, Viikari-Juntura E. Osasairauspäiväraha Suomessa – etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 2009:67.

Kausto J, Virta L, Luukkonen R, Viikari-Juntura E. Associations between partial sickness benefit and disability pensions: initial findings of a Finnish nationwide register study. BMC Public Health 2010;10:361.

Vuorinen H, Haapanen A, Jahkola A, Joensuu M, Kivistö S. Tukea työhönpaluuseen ja työssä jatkamiseen - Osasairauspäivärahan tavoitteet, etuuden käyttöönotto ja jatkon haasteet. Helsinki: Työterveyslaitos, Työympäristötutkimuksen raporttisarja 49, 2010.

MASTO-hanke: Kyselytutkimus suurten ja keskisuurten yritysten ja organisaatioiden edustajille. TNS-Gallup Oy 2010.

Viikari-Juntura E, Martimo K-P, Kausto J, Shiri R, Kaila-Kangas L, Takala E-P, Karppinen J, Miranda H, Luukkonen R, Ryynänen K & Ala-Mursula L: Osasairausvapaa sairausloman vaihtoehtona tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Loppuraportti hankkeesta "Osasairausvapaa ja työjärjestelyt liikuntaelinten sairauksissa: satunnaistettu vertailututkimus ja kustannusvaikuttavuusanalyysi". Työympäristötutkimuksen raporttisarja nro 68. Työterveyslaitos, Helsinki 2011.


Lähteitä

Osasairauspäiväraha Suomessa

Kausto J, Solovieva S, Virta L J, Viikari-Juntura E. Partial sick leave associated with disability pension - propensity scoreapproach in a register-based cohort study. BMJ Open 2012;2.

Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R, Kaila-Kangas L, Takala EP, Karppinen J, Miranda H, Luukkonen R, Martimo KP. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeltal disorders: a randomized controlled trial. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 2012;38:134–143.

Shiri R, Kausto J, Martimo KP, Kaila-Kangas L, Takala EP, Viikari-Juntura E. Health-related effects of early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2013;39:37-45.

Kausto J, Viikari-Juntura E, Virta L J, Gould R, Koskinen A, Solovieva S. Effectiveness of introduction of new legislation of partial sickness benefit on work participation: A quasi-experiment in Finland. Submitted manuscript 2013

13092013 Kausto J

osasairausvapaa ja työhön osallistuminen – taustaa ja tutkimustuloksia

Education

randomized controlled trial

havaittujen tekijiden aih

occupational health www

partial sickness benefit

regular working hours

partial sickness allowance

time sick leave

fi miten osasairausvapaaseen