Sote ja johtaminen

Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäiväTerveysalan osaamisen uudistaminen20.4.2018

Päivi Nygren, johtava asiantuntijaSosiaali- ja terveysministeriö

1 Sosiaali- ja terveysministeriö23.4.2018

2 23.4.2018

Yhdenvertaisuus• Hyvinvointi- ja terveyserojen

kaventaminen, perusoikeuksien toteutuminen ja turvallisuus

• Saatavuus ja saavutettavuus• Vaikuttavuus ja laatu

Kustannusten kasvun hillitseminen• Kustannusvaikuttavuus• Tehokkuus ja tehtävien työnjako• Jatkuva kehittäminen ja innovaatiot

Asiakaslähtöisyys• Valinnanvapaus• Osallisuus ja osallistuminen• Integraatio ja palvelujen

yhteensovittaminen

Sote-uudistuksen tavoitteet

Linda Soikkeli, STM

4 23.4.2018

23.4.20185

6 23.4.2018

Maakunnan päätöksenteko, toimintaja asukkaiden osallistuminen

VALTUUSTOMaakuntastrategia ym.

Toiminnan, hallinnon jatalouden käytännön johtaminen

HALLITUS

MAAKUNTAJOHTAJA

MAAKUNTAKONSERNI

Järjestäjänja tuottajan erottaminen

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet

• Suorat vaalit• Aloiteoikeus• Neuvoa-antava kansanäänestys• Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet• Nuorisovaltuusto,

vanhus- ja vammaisneuvostot• Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin ja

saamen kielen vaikuttamistoimielin• Viestintä

Valtakunnalliset palvelukeskukset

• ICT • Toimitilat ja kiinteistöt

59–99 jäsentä

MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET

Liike-laitos

Yhtiöitetty toiminta

7 23.4.2018

23.4.20188

23.4.20189

Monipuolisempia lähipalveluja

23.4.201810

Toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään

uudenlaisilla lähipalveluilla:

Enemmän digitaalisia palveluja ja neuvontaa hyvinvoinnin tueksi

Palveluja kotiin:- neuvolan perhetyöntekijät - iäkkäiden palvelut- hätätilanteessa ensihoito

Liikkuvat palvelut esim. hammaslääkäribussi

Sairaaloiden työnjako ajan tasalle

• Tiettyjä erikoisaloja keskitetään tutkitun tiedon perusteella.

• Nykyinen sairaalaverkko perustuu 30-40 vuoden takaiseen palvelumitoitukseen.

• Hoitokäytännöt ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat lyhentyneet.

• Riittävät potilasmäärät takaavat ammatillisen osaamisen ja hoidon laadun.

23.4.201811

23.4.201812

Digitalisaatioon avain

integraatioon ja säästöihin.

23.4.201813

23.4.201814

23.4.201815

23.4.201816

23.4.201817

23.4.201818

• Neuvontaa ja ohjausta terveysasioissa ja sosiaalihuollossa• mitä voi tehdä itse?

• minne voi hakeutua?

• kuinka kiireellisesti?

• Yleislääkäri ja muut terveydenhuollot ammattilaiset hoitavat laajalti terveysasioita• tutkimuksia

• hoitoja

• hoidon seurantaa

• Lähete laboratorioon ja kuvantamistutkimuksiin

• Lähete erikoissairaanhoitoon

• Tiettyjen erikoisalojen vastaanottoja ja konsultaatioita

Sote-keskuksenpalvelut

19 23.4.2018

23.4.201828

• Terveysneuvonta, suusairauksien ennaltaehkäisy, neuvonta ja terveystarkastukset.

• Suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu, oireen mukainen hoito sekä hammasproteettiset korjaukset. Suun ja hampaiston korjaavat, kirurgiset hoitotoimenpiteet, iensairauksien ja hammasinfektioiden hoidot.

• Kuvantamispalvelut, hammaslääkärin todistukset ja lausunnot.

• Palvelut ja maksut ovat kaikissa hammashoitoloissa samat.

• Suunhoidon yksikkö vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, vaikka se käyttäisi osassa palvelujaan alihankkijoita.

Hammashoidon palvelut

• Maakunnan liikelaitos tuottaa sote-keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi mm. sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto.

• Asiakas voi valita koko maasta liikelaitoksen ja sen palveluyksikön, kuten sairaalan ja sosiaaliaseman.

• Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman.

• Liikelaitos voi antaa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla asiakas hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.

Maakunnan liikelaitoksen palvelut

23.4.201821

• Maakunta jalkauttaa sosiaalihuollon osaamista sote-keskuksiin tarpeen mukaan.

• Sote-keskuksen kanssa voidaan tehdä asiakkaalle palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma.

• Palvelutarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää myös digitaalisia palveluja.

Liikelaitoksen sosiaalipalvelut sote-keskuksessa

23.4.201822

23.4.201823

Asiakas voi saada maakunnan

liikelaitokselta asiakassetelin tai henkilökohtaisen

budjetinpalvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta.

Asiakasseteli

• Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta.

• Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen.

• Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta.

• Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja.

• Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista.

• Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa.

• Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna.

23.4.201824

23.4.201825

Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla

• Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten.

• Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa.

• Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa

23.4.201826

Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön.

23.4.201827

Miten kustannuskasvua hillitään?

• Valtion rahoituksen taso määräytyy väestömäärän ja palvelutarpeen perusteella

• Parempi tuottavuus ja vaikuttavuus; avainasemassa toimintakäytäntöjen muutokset:

• digitalisaatio• oikea-aikainen apu • varhainen tuki perheille • uudenlaiset sote-keskukset• ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito

• laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon vähentäminen

• sairaaloiden uusi työnjako• paljon tukea tarvitsevien

palveluohjaus

28 23.4.2018

-23.4.201829

Johtaminen

osa muutosta.

Kohti lainsäädännön toimeenpanoa

30

• Eduskunnan valiokunnissa 41 lakia

• Maantielaki-HEeduskuntaan

• Valinnanvapauslaki-valmistelu

• Valinnanvapauslaki-HE,• MAKU-II-HE,• Kasvupalvelu-HE► eduskuntaan

• Lait hyväksytään eduskunnassa

• Lait voimaan

• Maakuntavaalit

2017 2018 20192–3/18 5/18 6/18

2020

ESIVALMISTELUMAAKUNNISSSA

VÄLIAIKAISHALLINTO MAAKUNNISSA

10/18

MAAKUNTA-VALTUUSTOT

Uudistus tehtävä-siirtoineen voimaan

23.4.2018

http://alueuudistus.fi/lakiesitys-3-2018

VN.FI 31

Uudistuksen toimeenpano

MAAKUNNISSA

• Valmistelutyö hyvässä vauhdissa

• Valtion rahoitustavuoden 2017 alusta

• Yhteensä noin550-600 palkattua valmistelijaa

• Odotus lakien hyväksymisestäja voimaantulosta

Uudistuksen tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on onnistunut toimeenpano.

VALTAKUNNALLISESTI

• Maakuntien ja ministeriöiden väliset simulaationeuvottelut

• Digitalisaatiossa voimakas kehitystyö

• Uudet toimintatavat otettavissa käyttöön

• Aito vuorovaikutus:• Maakunnat–valtio• Maakunnat–kunnat• Maakunnat–järjestöt ja sidosryhmät• maakunnat keskenään

Aluekehittäminen

LUOVA

Digimuutosohjelma

Maakuntatieto

Varautuminen

TKI-muutosohjelma

STM

:nyhte

ensovitta

min

en

SM

:n y

hte

ensovitta

min

en

YM

:nyhte

ensovitta

min

en

LVM

:nyhte

ensovitta

min

en

MM

M:n

yhte

ensovitta

min

en

TEM

:nyhte

ensovitta

min

men

VM

:n yhte

ensovitta

min

en

Toimeenpanon organisointi valtioneuvostossa

Projektin johtoryhmä

Poliittinen ohjausryhmä:

reformiministerit/hallitus

Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekeskus Uudistuksen koordinaatio

Maakuntien toimeenpanoa tukevat verkostot

Muutosjohtajakokous Valtioneuvoston yhtenäisen ohjauksen muutosohjelma

Maakuntafoorumi

Muutosjohdon akatemia

Hallinto HR-vastuuvalmistelijat

Järjestäminen

Talous

Maakunnan tuotannon kilpailukyky

Viestintä

Valtioneuvoston toimeenpanon muutosohjelmat

Palveluintegraatio

Henkilöstöfoorumi

Laaja-alainen seurantaryhmä

OKM

:nyhte

ensovitta

min

en

Demokratia ja osallisuus

Omaisuus ja sopimukset

Viestintä

ICT

P-P P-S P-H Sat Uus V-S Pir Kym E-S Lap K-H Poh E-K E-P Kai K-P K-S P-K

Järjestämistehtäväntoteuttaminen

Toimielinrakennejärjestäjäorganisaatiossa

Hallintorakenne ja järjestäjän organisaatiorakenne

Tuotanto-organisaation rakenne

Asiakaskohtaisten palvelukokonaisuudet

Varautuminen

Maakuntien välinen yhteistyö

Ympäristötehtävät ja strategia

Palvelumarkkinat ja niiden kehittyminen

Yleinen valmistelu-tilanne

http://omamaakunta.fi/

23.4.201834

Valtio – maakunta - kunta

23.4.201835

23.4.201836

Maakunnat ja johtaminen

23.4.201837

Maakunnat ja henkilöstö

38 23.4.2018

Maakunnan rakenteet

Maakuntavaltuusto päättää

• Päätöksenteon ja hallinnon rakenteet – hallintosääntö

• nimittää muut toimielimet (mm. maakuntahallitus, liikelaitoksen johtokunta)

• Toiminnan arvot, visio, tavoitteet – maakuntastrategia

• palvelustrategia ja –lupaus, henkilöstöpolitiikka osana maakuntastrategiaa

• liikelaitosten määrä ja tehtävät, maakunnan yhtiöt, ostopalvelujen laajuus

• Rahoituksen käyttö – talousarvio ja taloussuunnitelma

• Omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohje

• Liikelaitoksen toiminnan reunaehdot

• tavoitteet, sitovat tulo- ja menoerät, investointisuunnitelma

• tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus ym. lakisääteiset asiat

• Maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyösopimus

• Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot

39 23.4.2018

Maakunnan järjestämisvastuu

23.4.201840

http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja

Maakuntien toiminnassa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, pelastustoimen ja varautumisen palveluissa, kasvupalveluissa, lomituspalveluissa sekä ympäristöterveydenhuollossa. Maakunta on konserni, jossa em. toiminnoissa palvelutuotanto erotetaan omaksi tulosyksiköksi.

Järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden • yhdenvertaisesta saatavuudesta• tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä• tuottamistavasta; tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta• viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä

Maakuntakonsernin rakentaminen

23.4.201841

http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja

Maakunnan ohjausmallin rakentaminen

23.4.201842

http://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-537-2

Palvelutuotannon ohjaus

Maakunnan yhtiöitetty toiminta

Maakunnan liikelaitos

Valinnan-vapaus-yritykset Suora

ulkoistus/hankinta

Asiakasohjaus

Omistajaohjaus Sopimusohjaus

Markkinakilpailu

Maakunnan järjestäjä- ja talousyksikköTuottajaehdot, korvaukset, seuranta, valvonta, vuorovaikutus ym.

Maakunnan poliittinen ohjausvalta

Tieto, tulokset

Velvoittava asiakas-suunnitelma

Mistä liikelaitoksen johto vastaa?

• Liikelaitoksen johtokunta ja johtaja

• Oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto sekä oman tuotantotoiminnan järjestäminen

• Liikelaitoksen osaamista voidaan hyödyntää ostopalveluhankinnoissa ja konserniohjauksessa.

• Ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja (ei luottamushenkilöitä)

44 23.4.2018

45

• Aktiivinen oman hyvinvoinnin/terveyden edistäjä, omahoidon toteuttaja

• Kokemusasiantuntija ja kehittäjäkumppani sote-palveluissa

• Käyttäjäystävällisyyden ja toimivuuden arviointikumppani sote-palvelujärjestelmän uudistamisessa

• Maakunnan asukkaita kuullaan sote-järjestämistehtävän ja sote-palvelutuottajan toiminnan suunnittelussa ja kehitettäessä

• Palvelut lähipalveluna (ml. liikkuvat/sähköiset palvelut) silloin kun se on mahdollista

• Asiakkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen mm. keskustelu-ja kuulemistilaisuudet, kansalais-/asiakasraadit, sähköisetkuulemismenettelyt ja kyselyt, palvelujen käyttäjien edustus eri toimielimissä

• Asiakaskokemusten ja ehdotusten hyödyntäminen palvelujen asiakaslähtöisyyden ja käytettävyyden kehityksessä

• Asiakas osallisena uusien toimintatapojen jatkuvassa kehittämisessä, työtapojen muutoksessa sekä innovaatioiden käyttöönotossa

Asiakkaan rooli korostuu

46

• Asiakaskokemus, asiakkaan rooli, valinnanvapaus

• Palvelukulttuuri ja ammattihenkilöiden rooli

• Alueellisuus ja palvelustrategia & -lupaus

• Palveluohjaus, palvelukokonaisuus ja -integraatio

• Palvelumuotoilu, digitalisaatio, robotiikka, tekoäly

• Laadunhallinta ja omavalvonta

• Moniammatillisuus ja tehtävän‐/työnjako

• Monituottajuus, julkinen/yksityinen, kulttuuri

• TKIO-toiminta ja ekosysteemiajattelu

• Osaamisen, osaajien ja onnistumisen johtaminen

• Tietojohtaminen ja tietointegraatio

• Toiminnan ja talouden vuorovaikutteinen ohjaus

• Järjestämisosaaminen

Osaaminen uudistuu

• Yhteinen kuva tavoitteista

• Henkilöstö mukana valmistelussa

• Palvelurakenne muuttuu - asiakas keskiössä

• Soten uudet elementit - monituottajuus, laajempi valinnanvapaus

• Henkilöstöjohtaminen, dialogisuus, työn vetovoimaisuus

• Toimintatapojen kehittäminen yhdessä, uudet työtavat, digitalisaatio

• Ratkaisunhakuinen, luova ja kannustava työilmapiiri

47

Henkilöstö tekee muutoksen todeksi

• Uudet osaamistarpeet ja kouluttajaosaaminen

• Jatkuva ammatillinen kehitys

• Perus-, jatko ja täydennyskoulutus

• Ydinosaaminen ja yleisosaaminen

• Kehityksen nopeus ja koulutusajat

• Muutoksen tukeminen

• Muutoksen seuranta ja vaikutusten arviointi

• Osaamistarpeiden ennakointi maakunnan ja yhteistyöalueen laajuisesti

• Monialaisen TKIO-toiminnan koordinaatio maakunnan & yhteistyöalueen laajuisesti

• Osaamisella soteen -hanke / OKM

http://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM042:00/2017

Koulutus-, tutkimus-, innovaatiotoiminta tukee uudistumista

-

Hyvin toteutetut

palvelut

Uudistuksen onnistunut lopputulos rakentuu neljästä palasesta

Käytännön tehokas

työnteko

Työhyvinvointi

Osaaminen

Onnistuneesti toteutettu muutos

48 23.4.2018

Johtaminen ekosysteemissä?

23.4.201849 Kuvat: Kari Hakari

Johtamisen muutos

• Johtamisen merkitys suunnan ja turvallisuuden antajana• työnantajaroolin merkitys!

• Näkemyksellisyyden yhdistäminen osallistumiseen ja osallisuuteen

• Uudenlainen strateginen johtajuus• kyky hyödyntää erilaisia areenoita• verkostojen johtaminen

• Tavoitteiden priorisointi välttämätöntä

• Kokonaiskuvan muodostaminen ja ihmisten perspektiivien laajentaminen

23.4.201850

51

Innostava johtaminen uuden luomisessa

23.4.2018

https://www.ttl.fi/mitakuuluu/

Mitä kuuluu? –kokonaisuus

• Työterveyslaitos valmistelee yhteistyössä STM:n kanssa maakunnille työkaluja työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen.

• Mitä kuuluu? –kokonaisuuteen sisältyy työhyvinvointikysely, digitaalinen työkalu tulosten hyödyntämiseen sekä muutoksen tueksi tarjottavat palvelut.

• Tämä tarjoaa maakunnille työhyvinvoinnin tilannekuvan ja mahdollistaa seurannan, tietoon perustuvan johtamisen sekä maakuntien välisen vertailun.

Kiitos!

52

alueuudistus.fialueuudistus.fi/maakuntatvomamaakunta.fi

Sosiaali- ja terveysministeriö23.4.2018