Maakunta- ja Sotemuutos Uusimaa2019- hankevalmistelu

Valmistelun tilannekuva toukokuussa 2018

LAPE Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018

Hankejohtaja Mira Uunimäki

Mikä maakunta on tulevaisuudessa?

1. Rajoitetusti

itsehallinnollinen

maantieteellinen alue.

2. Alueellinen

palveluekosysteemi

3. Julkishallinnollinen

konserni

Maakuntastrategiassa tulee

ottaa nämä kaikki näkökulmat

huomioon tavalla tai toisella.

Organisaatiokeskeinen

toiminta

Ekosysteeminen toiminta

Tehokas työnjako Tarve tehdä yhdessä

Rajapinnat Yhdyspinnat

Organisaatiokohtainen

optimointi

Systeemitason optimointi

Organisaation ohjaus Systeemin ohjaus

Organisaatiokohtainen

tiedon omistus

Avoin ja systeemitason

tieto

Organisaatioita suojaavat

sopimukset

Systeemiä suojaavat

sopimukset

Lähiyhteisöt

Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen käytännössä edellyttää

alueellisen ekosysteemin ajattelutapaa ja riittävää toimintavapautta

Hyvinvointi

Asukkaat

KilpailukykyElinvoima

(Soveltaen: Valkokari & al. 2014)

Uudenmaan maakunta

alueellisena ekosysteeminä:

Maakuntakonserni Kuntakonsernit

YrityksetT&K-toimijat Korkeakoulut ja oppilaitokset

Virtuaaliset yhteisöt3. ja 4. sektori

Alueellisen ekosysteemin sisällä

”kaikki vaikuttaa kaikkeen”

voimakkaassa keskinäisriippuvuudessa.

1,7milj. asukasta

EU:n 7. hyvinvoivin alue 3. kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien

joukossa

Euroopan paras alue elää ja toimia.

2018 LÄHTÖTILANNE

2,0milj. asukasta

2020 MISSIO

LUONNOS

2030 VISIO

3.

Rohkeasti

uudistuvat palvelut

2.

Kestävästi kasvava

ja yhtenäinen

metropolimaakunta

4.

Edistyksellinen

johtaminen

ja kestävän

talouden ura

Painopisteet

1.

Ihmisten

hyvinvointi

keskiössä

EU:n hyvinvoivinalue

Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa

Edelläkävijähyvinvointi- ja terveys-teknologian saralla

2020-2030 KÄRKITAVOITTEET

Turvallinen siirtymä – rohkea uudistuminen

Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta.

Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa.

Toimintaympäristön perusolettamukset:Ihmisten hyvinvointi keskiössä

Väestö vanhenee ja

huoltosuhde heikkenee

ja polarisoituu alueen

sisällä

Henkilökohtaisen hyvinvoinnin

vaaliminen on yhä useamman

elämän perusta

Sosiaalinen syrjäytyminen

syvenee ja periytyy

Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso 2020-2030 Ohjelmat ja keinot

1. Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue vuoteen 2030 mennessä

• Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) : Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2.

• Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030)

• Koko maakuntastrategian ja strategisten ohjelmien kokonaisuus

2. Väestön hyvinvointi ja terveystilanne paranee ja hyvinvointierot kaventuvat

• Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (THL): 56,1 % / koulutustason mukaiset erot

• Terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonomaksi kokevien 20-64-vuotiaiden %-osuus (THL): 28,5 % / koulutustason mukaiset erot

• Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (THL): 82,4 / alueiden väliset erot

• Kasvaa ja koulutustason mukaiset erot kaventuvat

• Laskee ja koulutustason mukaiset erot kaventuvat

• Laskee ja alueiden väliset erot kaventuvat

• Sote-palvelustrategiassa linjattavat ikäryhmä- ja segmenttikohtaiset tarkemmat tavoitteet

• Sote-liikelaitoksen strateginen suunnitelma

3. Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee

• Elämäänsä erittäin tyytyväisten lasten %-osuus (kouluterveyskysely): 53 • Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien lasten ja

nuorten osuus (THL): 19 %• Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista (THL): 1,4 % • Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien %-osuus (NEET) (THL): 8,3 • Alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä (THL): 8132

• Nousee kansallisen tason yläpuolelle• Laskee kansallisen keskiarvon alapuolelle

• Laskee• Laskee• Laskee

• Sote-palvelustrategiassa linjattavat lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat segmenttikohtaisettarkemmat tavoitteet

• Sote-liikelaitoksen strateginen suunnitelma• Otetaan käyttöön Lapsiystävällisen maakunnan

toimintamalli lasten oikeuksien toteutumisen tueksi.

4. Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäisevyyteen panostava ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä

• Yhtenäinen asiakassegmentointi• Palvelujen kokonaisvaikuttavuus (Apotti-mittarien perusteella)• Huolenpitoasiakkuuksien määrä suhteessa muihin asiakassegmentteihin • Palvelujen integraation toimivuus

• Käytössä• Nousee• Laskee• Toteutuu erityisesti huolenpitoasiakkaailla

• Sote-palvelustrategia ja -lupaus• Sote-liikelaitoksen strateginen suunnitelma

5. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy

• Maakuntavaalien äänestysprosentti (1. vaalit 2018)• Maakunta-aloitteiden määrä ja niiden hydynnettävyys• Vaikuttamistoimielimien toiminnan määrä ja vaikuttavuus • Asiakaspalaute kerätään jokaisessa palvelussa• Maakunnan ja sen palvelutuotannon keräämä tieto osallisuuden

toteutumisesta

• Yli 60% (v. 2021 kunta- ja maakuntavaalit)• Kasvaa• Nousee• Toteutunut• Relevantti tieto ja mittarit saatavilla

• Osallisuusohjelma

6. Alueen elinympäristön laatu on hyvä, mikä edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä sujuvaa arkea

• Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (THL): 89,6 %• Kasvuympäristön turvallisuus (kouluterveyskysely): xx• Luodaan Uudenmaan elinympäristön tilaa käsittelevä strateginen indeksi

• Nousee • Vesien ja merenhoidon toimenpideohjelma• Turvallisuus- ja varautumisohjelma (sis. arjen

turvallisuus)• Maakuntakaava

Luonnos

Rohkeasti uudistuvat palvelut

Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso 2020-2030 Ohjelmat ja keinot

13. Edelläkävijyys hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla: palvelutuotannon uudistamisen painopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut, jotka myös vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta

• Uusien palvelumuotojen osuus (robotiikka, digitaaliset, liikkuvat ja etäpalvelut)

• Käyntiasioinnin ja fyysisen palveluverkon kohdentuminen

• Nousee

• Pääkaupunkiseudulle, pääradan asemanseudulle, joukkoliikenteen solmukohtiin sekä seutukeskuksiin

• Maakunnan TKI-ohjelmalla ohjataan tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteitä ja rahoitusta

• Sote-palvelustrategialla ohjataan palvelutuotannon ja palveluverkon painopisteitä

• Sote-liikelaitoksen strateginen suunnitelma• Maakuntakaavoituksella tuetaan palveluverkon kohdentumista

14. Palvelujärjestelmä on läpinäkyvä ja seurattavissa asiakaskokemuksen ja saatavuuden, henkilöstökokemuksen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden kokonaiskehityksen kautta. Järjestäjä tiedottaa tilanteesta jatkuvasti. Palvelut taataan kummallakin kansalliskielellä.

Palvelujärjestelmän sekä eri tuottajien seuranta vertailukelpoisin kriteerein neljästä näkökulmasta:• palvelujen asiakaskokemus ja saatavuus• henkilöstökokemus • tuottavuus • vaikuttavuus

Vertailukelpoiset kriteerit ja seurantamallit luotu 2020 mennessä

• Sote-palvelustrategiassa ja -lupauksessa sekä palvelusopimuksissa asetettavat tavoitteet, kriteerit ja seuranta

• Tiedolla johtaminen ja vertailutieto otetaan haltuun

15. Tehokkaampi innovointi ja parhaiden käytäntöjä levittäminen

• Kokeilujen ja pilottien painopisteet ja määrä (TKI-salkku)

• Uusien innovaatioiden laatu ja leviäminen (TKI-salkku)

• TKI-ohjelman mukaisesti tasapainotettu

• Paranee

• TKI-ohjelmalla ohjataan tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteitä ja rahoitusta

• Sote-liikelaitoksen strategisessa suunnitelmassa linjattavattoimenpiteet

16. Tutkimus-, kehittämis-, innovaatio-ja opetustoiminta (TKIO) on riittävästi resursoitua ja toiminta tukee palvelujärjestelmää ja alueellista ekosysteemiä strategian suuntaisesti

• TKI-toiminnan rahoitus maakunnan BKT:sta 3,6 %

• TKIO-toiminnan kohdentumisen, yhteistyömallien ja vaikuttavuuden arviointi (Maakunnallisen yhteistyön arviointitutkimus: 1. toteutus 2019)

• 4,5 % maakunnan BKT:sta

• Arviointitutkimuksen tulokset paranevat (2020)

• Vaikutetaan TKI-määrärahojen kasvuun alueella• Edellytetään, että palveluntuottajat osallistuvat

palvelujärjestelmän kehittämistoimintaan taloudellisesti ja toiminnallisesti (linjataan sote-palvelustrategiassa ja palvelusopimuksissa)

• Tiivistetään Business-Finland-yhteistyötä

Älykäs teknologia mahdollistaa

maantieteestä riippumattomat

palveluprosessit

Hierarkkiset rakenteet

muuttuvat verkostomaisiksi

ekosysteemeiksi

Asiakkaan vaatimukset

palvelujen suhteen kasvavat

Toimintaympäristön perusolettamukset:

Luonnos

Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura

Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso 2020-2030 Ohjelmat ja keinot

17. Uudenmaan maakuntakonserni on haluttu työpaikka, jonka henkilöstö voi hyvin ja jossa johtaminen on laadukasta

• Työnantajaimagotutkimusten ja vertailujen tulokset (1. toteutus 2018)

• Työhyvinvointibarometrin mittarit ja vertailutietojen tulokset: (maakuntaan siirtyvän henkilöstön 1. työhyvinvointibarometri toteutetaan 2018 tai 2019)

• Työhyvinvointikyselyn/mittareiden johtamisosioidentulokset

• Paranevat

• Paranevat

• Paranevat

• Henkilöstöpoliittinen ohjelma ja viestintäohjelma

• Edistyksellisen johtamisen ja esimiestyön kehittämisohjelma

• TKI-ohjelma• Henkilöstöjohtamisen prosessien

automatisointi

18. Toimiva järjestäjä-tuottajamalli ja monituottajamallin ohjaus sekä hallittu valinnanvapauteen siirtyminen

• Järjestäjä-tuottaja-toimintatavan sekä monituottajamallinkehittävän reaaliaikaisen arvioinnin tulokset (arvionti käynnistetään 2018)

• Maakunnan omat vapaan valinnan sote-keskukset yhtiöitetty tai niistä muodostettu osuuskunta: liiketoimintasuunnittelu käynnistyy 2018

• Valinnanvapauspilottien kokemukset

• paranevat

• yhtiö tai osuuskunta toiminnassa v. xxxx

• otetaan käyttöön

• Kehittävä reaaliaikainen arviointitoiminta

• Huolehditaan siitä, että vapaan valinnan oman sote-keskusyhtiön tuotannon ja ohjauksen tekijät on rakennettu markkinaehtoisiksi.

19. Sitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä panostamalla tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisääviin toimintatapoihin

• Sote-menojen kehitys-% ja euromääräinen kehitys

• Tuottavuutta ja tuloksellisuutta lisäävien toimintatapojen määrä ja laatu

• Kustannusten kasvutavoite, joka määritellään Kestävän talouden ura –ohjelmassa

• Kasvaa

• Kestävän talouden ura –ohjelma• TKI-ohjelma• Sote-liikelaitoksen strategisessa

suunnitelmassa linjattavat toimenpiteet

Työn muotoja halutaan

yhteensovittaa eri

elämäntilanteiden mukaan

Toimintaympäristön perusolettamukset:

Vaatimukset paremmalle ja

laadukkaammalle

johtamiselle kasvavat

Yllätyksellinen globaali,

kansallinen ja alueellinen

talousympäristö haastaa

suunnittelun

Luonnos

Projektoidut hankesalkut -> tulevaisuuden maakunnan tekemisiä (1)

1. Konserni- , hallinto ja ohjaustoiminnot;

- Juridinen, hallinnollinen ja toiminnallinen rakenne konsernissa

- Virkamieshallinto

- Luottamushenkilöhallinto

- Strategia ja palvelusopimukset

2. Konserniresurssit

- Talous, viestintä, tilat, henkilöstö, muut tukipalvelut

3. Sote-järjestäjä

- Järjestäjän suunnittelun perusteet

- Sopimusohjaus, omistajaohjaus, tulosohjaus, tuotteistus

- Viranomaistoiminta

- Osallisuustoiminta

- Integraatio

Projektoidut hankesalkut -> tulevaisuuden maakunnan tekemisiä (2)

4. Sote-liikelaitos

- Liikelaitoksen perustaminen, ”turvallinen siirtymä”, ”rohkea uudistuminen” (kts. erilliset tarkemmat diat perässä)

5. Turvallisuustoimiala

= Pelastusliikelaitos; perustaminen, sisäinen turvallisuus, varautumisen koordinointi

6. Elinvoimatoimiala

- kasvutoimiala, MAL, EU-rahoitus, aluepolitiikka, elinkeinopolitiikka, maakuntaidentiteetti

Järjestäjän ja tuottajan erottaminen

• Maakunnan vastuulla olevia palveluita tuottaa useampi toimija (sekä julkinen että yksityinen)

• Järjestäjän roolina on mahdollistaa tasavertainen tuottaminen eli kilpailu palveluilla

• Järjestäjä tekee sopimusohjauksen avulla tuottajalle valtuuston määrittelemän pelikentän toimia; järjestäjä mm.

1. Suunnittelee asukastasolla (palvelustrategia, palvelulupaus)

2. Seuraa, ohjaa ja valvoo (omavalvontaohjelma)

3. Hankkii

4. Integroi

5. Osallistaa asukkaita

• Tuottajalle mahdollistetaan nykyistä vapaammat toimintamahdollisuudet tehdä palveluita (innovaatio, ketteryys)

- Tekeminen asiakas/potilaskeskeisesti järjestäjän antamien suuntaviivojen mukaisesti

Järjestäjän ja tuottajan erottaminen

–mitä tarkoittaa integraatiossa

JÄRJESTÄJÄN vastuulla on

• palvelujen yhteensovittamisen kokonaisuus

• strategisien tavoitteiden asetanta

• palveluketjujen asiakasryhmämääritykset, mitkä näkyvät yksittäisten asiakkaiden asiakassuunnitelmassa, joissa toteutuu asiakastason palveluintegraatio

• asiakkuuden ohjaus sekä asiakasohjauksen raamien asetanta

• integraation seuranta ja mittaaminen: tietoa, miten palveluiden yhteensovittamisessa on onnistuttu.

TUOTTAJAN vastuulla on

• integraation toteuttaminen asiakasryhmätasolla

määritellyillä asiakaslähtöisillä

palvelukokonaisuuksilla ja palveluketjuilla.

Tavoitteena on kustannustehokkuus ja palveluiden

vaikuttavuus.

• asiakasohjaus ja asiakassuunnitelman teko (toteutus

liikelaitoksessa, mutta riippumattomana = erillinen

yksikkö)

• palvelupäätöksen teko liikelaitoksessa (, jossa

integraatio tarvittaessa toteutuu)

Sote-liikelaitoksen hankevalmistelu

Sote-liikelaitokseen siirtyy aluksi kaikki nykyinen sote-tekeminen kunnista ja kuntayhtymistä

Sote-liikelaitoksen alueelliset perustason

toimintayksiköt

• Maakuntahallitus 26.3.2018: Sote-liikelaitoksen perustaso aluksi muodostuisi jatkovalmistelun määrittelemistä yhteisistä toimintayksiköistä ja kuudesta alueellista toimintayksiköstä.

• Toimintayksiköt, niiden määrä ja niiden sisällä olevat toiminnat tarkentuvat valmistelun edetessä.

• Aluemallinnuksen turvalliseen siirtymään tähtäävät alueelliset toimintayksiköt muodostuisivat seuraavien kuntien nykyisistä sote-peruspalveluista:

1. Helsinki

2. Vantaa-Kerava

3. Espoo-Kirkkonummi-Kauniainen

4. Läntinen Uusimaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti

5. Keski-Uusimaa: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula

6. Itäinen Uusimaa: Askola ,Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Sipoo

3. ja 4. käytännössä tekevät jo yhteistyötä alueiden toiminnan yhteiseksi muokkaamiseksi

• -> viisi alueellista yksikköä jatkovalmistelussa

Sote-liikelaitos

muutosvaiheessa v.2020 Luonnos

• Yhteisesti hallinnollisesti keskitetyt perustason palvelut

• Toimintaa sekä alueilla että keskitetysti

• Asumispalvelua yms. asiakasseteli-toimintaa

• Sosiaalihuollon erityistason palvelut

• Erikoissairaanhoito

• Yhteistyöalueen toiminnot

• Alueelliset toimintayksiköt

• Sote-keskukset ja suun th alueellisissa toimintayksiköissä

Perus-palvelut (lähi- ja

alueelliset)

Vaativat ja erityis-palvelut

Keskitetyt

perus-palvelut

Valinnan-vapauden palvelut

Tukipalvelut Palveluohjaus

Sote-liikelaitos

muutosvaiheessa v.2021-2022 Luonnos

• Yhteisesti hallinnollisesti keskitetyt perustason palvelut

• Toimintaa sekä alueilla että keskitetysti

• Sote-keskus

• Suun terveydenhuolto

• Asumispalvelua

• Yms.

• Sosiaalihuollon erityistason palvelut

• Erikoissairaanhoito

• Yhteistyöalueen toiminnot

• Alueelliset toimintayksiköt

• Paljolti sosiaalihuollon toimintaa

• Preventio/(ennalta-ehkäisevät palvelut) Perus-

palvelut (lähi- ja

alueelliset

Vaativat ja erityis-palvelut

Keskitetyt perus-

palvelut

Valinnan-vapauden palvelut

Tukipalvelut Palveluohjaus

Sote-liikelaitos v. 2025-2030/ visio luonnos

Tukipalvelut (lab, rtg, apteekki, välinehuolto yms.)

Valinnanvapauspalvelut

yhtiöitettyjä palveluita?

• Sote-keskus

• Suun terveydenhoito

• Asiakasseteli

Yksi SoTe-liikelaitos

• Matala organisaatio, itseohjautuvia

tiimejä, LEAN

• Hoitaa väestövastuisesti

• Peruspalvelut etusijalla;

lähipalvelu, alueellinen palvelu,

keskitetty palvelu

• Palveluohjausyksikkö

• Vaativa ja erityispalvelutoiminta

”tukipalvelua”

• Oma työterveyshuolto

SOTE-LIIKELAITOS

Erityis- ja vaativat

palvelut – linja

- Erikoissairaanhoito

(HUS)

- Erityistason sos.huolto

- Vaativan tason

sos.huolto

PP

Hallinto, ohjaus ja

johtaminen

Helsinki

Espoo,

Kirkkon.,

Kauniainen

Vantaa,

Kerava

Läntinen

Uusimaa

Itäinen

Uusimaa

Keski-

Uusimaa

Keskitetyt peruspalvelut

PPeruspalvelut – linja

Toiminnalliset

alueyksiköt v.2020

Sisäiset kehittämis- ja

tukipalvelut

Maakunnan

sote-keskus

Oy

Toiminnan

käynnistymis-

ajankohta riippuu

valinnanvapauteen

siirtymisen

lopullisesta

aikataulusta.

Sis. mahd.

Työterveys

Outhouse

Oy

Suun

terveyden-

huolto OyToiminnan

käynnistymis-

ajankohta riippuu

valinnanvapauteen

siirtymisen lopullisesta

aikataulusta.

Yk

Yk

siyh

tein

en

?

Sote-liikelaitostiimi

Nimi Nimike % osuus Alue / Valmisteluryhmä

1. Markku Mäkijärvi Hankejohtaja 60 vaativa taso / esh2. Leena Koponen Hankevalmistelija 20 Sairaala3. Tom Silfvast Hankevalmistelija 20 Ensihoito-päivystys4. Jyrki Perttunen Hankevalmistelija 20 Liikelaitos yleinen, Lean5. Visa Honkanen Hankevalmistelija 20 Liikelaitos yleinen ,ICT/Apotti6. Kaarina Heikinheimo johdon assistentti 60 Liikelaitos yleinen7. Mira Uunimäki Hankejohtaja 100 perustaso / läntinen8. Leena Forss-Latvala Hankevalmistelija 20 TTH9. Pia Heiskari Hankevalmistelija 100 Miepä + Ensihoito-päivystys

10. Matti Holi Hankevalmistelija 20 Miepä11. Jari Linden Hankevalmistelija 20 Suun th12. Merja Auero Hankevalmistelija 20 Suun th13. Sebastian Kaste Hankevalmistelija 20 Suun th14. Laura Niiniviita Hankevalmistelija 100 Kuntoutus + sairaala15. Jukka Louhija Hankevalmistelija 20 Kuntoutus16. Kati Liukko Hankejohtaja 70 perustaso / itäinen17. Hankevalmistelija 20 SoTe-keskus18. Tiina Karppinen Hankevalmistelija 100 SoTe-keskus + TTH + Suun th19. Päivi Mäkimartti Hankevalmistelija 80 Ikäihmiset, projektihallinta20. Jaana Vilpas Hankejohtaja 100 Erityis-ja vaativa taso/Sosiaalihuolto21. Piia Niemi-Mustonen Hankevalmistelija 40 Lanupe22. Leena Serpola-Kaivo-oja Hankevalmistelija 100 Erityis-ja vaativa taso/Sosiaalihuolto23. Maarit Sulavuori Hankejohtaja 50 perustaso / Helsinki, vaativa taso24. Sari Karisto Hankevalmistelija 50 Aikuisten sos.palvelut25. Virve Flinkkilä Hankevalmistelija 80 Vammaisten palvelut26. Pirjo Laitinen-Parkkonen Hankejohtaja 40 perustaso / keskinen, valinnanvapauspilotti

Sote-liikelaitoksen valmistelun yleistilanne

• Nykytilan arvio• Varsinainen sote-liikelaitoksen hanke on käynnistynyt keväällä• Priorisoitu kiireisimmät tehtävät ja käynnistetty niihin liittyvä valmistelu• Valmisteluryhmille sovittu vastuuvalmistelijat• Useita projekteja käynnistymättä, mutta ne on aikataulutettu syksystä alkaen• Resursointi ja aikataulutus sote-liikelaitoksen omassa valmistelussa haaste, koska

yhdyspintoja koko valmistelun projekteihin runsaasti• Konsulttiresursseja käytetään jonkin verran

• Valmistelussa keskitytään keväällä kokonaisuuksiin, joiden valmistelu hyödyntää Uudenmaan sote-palveluiden kehittämistä huolimatta lakien mahdollisesta viivästymisestä.

• Osa projekteista käynnistetään vasta, kun lait on hyväksytty ja sisältö tarkentunut. Syksyllä alkaa syventävä toiminta ja reipas kiire

Sote-liikelaitoksen hankkeen projektointi

• Tiimimäinen työtapa, omat vastuualueet

• Lean

• Master Schedule

Projektit-hankkeet:

1. Nykytilan kuvaus

2. Sote-liikelaitoksen muodostamisen perusteet

3. Siirtymävaiheen kuvaus ”Turvallinen siirtymä”

4. Liikelaitoksen hallinto- ja johtamisrakenteet

5. Sote-liikelaitoksen muodostaminen ”Rohkea uudistuminen”

6. Valinnanvapauslain mukaiset palvelut

7. Liikelaitoksen sisäiset tukipalvelut

Sote-valmisteluryhmät

Sote-järjestäjä

(ml. ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen)

Ikäihmiset

Vammaisten palvelut

Lapset, nuoret, perheet

Päihde- ja mielenterveyspalvelut

Suun terveyden-

huolto

Työterveyshuolto

Opetus, tutkimus, kehitys

Ensihoito-päivystys*

Sote-keskus

Sote-liikelaitostiimi,

Sote-

muutosjohtaja,

Sote-johtajat &

valmisteluryhmien

pj:t

´Tukipalvelut

Kliiniset

tukipalvelut

ICT

Aikuisten

sosiaalipalvelut

* Uusissa

ensihoito-päivystys-

, sairaala- ja

kuntoutuksen

valmisteluryhmissä

ensin esivalmistelu.

Integraatio- ja

hyte-näkökulma

jokaisessa

ryhmässä

Sairaala*

Kuntoutus*

Sote-liikelaitoksen valmisteluryhmien kevään 2018 työluo pohjan asiakkaan palveluille ja liikelaitoksen muotoutumiselle

Asiakas-tarve

-saatavuus

-saavutettavuus

-laatu

-kustannus-vaikuttavuus

Yhdyspintatyö

-integraatio

-vaikuttavuus

Palvelutaso

-peruspalvelut

-erityis- ja vaativat palvelut

-palveluverkko

-lähellä tuotetut

-keskitetyt

-digitaaliset

Hyvät käytännöt

-vaikuttavuus: kustannus ja laatu

Sote-liikelaitos

www.uusimaa2019.fi • @Uusimaa2019

#Uusimaa2019 • #turvallinensiirtymä

Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun