Sote ja johtaminen
Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäiväTerveysalan osaamisen uudistaminen20.4.2018
Päivi Nygren, johtava asiantuntijaSosiaali- ja terveysministeriö
1 Sosiaali- ja terveysministeriö23.4.2018
2 23.4.2018
Yhdenvertaisuus• Hyvinvointi- ja terveyserojen
kaventaminen, perusoikeuksien toteutuminen ja turvallisuus
• Saatavuus ja saavutettavuus• Vaikuttavuus ja laatu
Kustannusten kasvun hillitseminen• Kustannusvaikuttavuus• Tehokkuus ja tehtävien työnjako• Jatkuva kehittäminen ja innovaatiot
Asiakaslähtöisyys• Valinnanvapaus• Osallisuus ja osallistuminen• Integraatio ja palvelujen
yhteensovittaminen
Sote-uudistuksen tavoitteet
Linda Soikkeli, STM
4 23.4.2018
23.4.20185
6 23.4.2018
Maakunnan päätöksenteko, toimintaja asukkaiden osallistuminen
VALTUUSTOMaakuntastrategia ym.
Toiminnan, hallinnon jatalouden käytännön johtaminen
HALLITUS
MAAKUNTAJOHTAJA
MAAKUNTAKONSERNI
Järjestäjänja tuottajan erottaminen
Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet
• Suorat vaalit• Aloiteoikeus• Neuvoa-antava kansanäänestys• Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet• Nuorisovaltuusto,
vanhus- ja vammaisneuvostot• Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin ja
saamen kielen vaikuttamistoimielin• Viestintä
Valtakunnalliset palvelukeskukset
• ICT • Toimitilat ja kiinteistöt
59–99 jäsentä
MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET
Liike-laitos
Yhtiöitetty toiminta
7 23.4.2018
23.4.20188
23.4.20189
Monipuolisempia lähipalveluja
23.4.201810
Toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään
uudenlaisilla lähipalveluilla:
Enemmän digitaalisia palveluja ja neuvontaa hyvinvoinnin tueksi
Palveluja kotiin:- neuvolan perhetyöntekijät - iäkkäiden palvelut- hätätilanteessa ensihoito
Liikkuvat palvelut esim. hammaslääkäribussi
Sairaaloiden työnjako ajan tasalle
• Tiettyjä erikoisaloja keskitetään tutkitun tiedon perusteella.
• Nykyinen sairaalaverkko perustuu 30-40 vuoden takaiseen palvelumitoitukseen.
• Hoitokäytännöt ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat lyhentyneet.
• Riittävät potilasmäärät takaavat ammatillisen osaamisen ja hoidon laadun.
23.4.201811
23.4.201812
Digitalisaatioon avain
integraatioon ja säästöihin.
23.4.201813
23.4.201814
23.4.201815
23.4.201816
23.4.201817
23.4.201818
• Neuvontaa ja ohjausta terveysasioissa ja sosiaalihuollossa• mitä voi tehdä itse?
• minne voi hakeutua?
• kuinka kiireellisesti?
• Yleislääkäri ja muut terveydenhuollot ammattilaiset hoitavat laajalti terveysasioita• tutkimuksia
• hoitoja
• hoidon seurantaa
• Lähete laboratorioon ja kuvantamistutkimuksiin
• Lähete erikoissairaanhoitoon
• Tiettyjen erikoisalojen vastaanottoja ja konsultaatioita
Sote-keskuksenpalvelut
19 23.4.2018
23.4.201828
• Terveysneuvonta, suusairauksien ennaltaehkäisy, neuvonta ja terveystarkastukset.
• Suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu, oireen mukainen hoito sekä hammasproteettiset korjaukset. Suun ja hampaiston korjaavat, kirurgiset hoitotoimenpiteet, iensairauksien ja hammasinfektioiden hoidot.
• Kuvantamispalvelut, hammaslääkärin todistukset ja lausunnot.
• Palvelut ja maksut ovat kaikissa hammashoitoloissa samat.
• Suunhoidon yksikkö vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, vaikka se käyttäisi osassa palvelujaan alihankkijoita.
Hammashoidon palvelut
• Maakunnan liikelaitos tuottaa sote-keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi mm. sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto.
• Asiakas voi valita koko maasta liikelaitoksen ja sen palveluyksikön, kuten sairaalan ja sosiaaliaseman.
• Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman.
• Liikelaitos voi antaa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla asiakas hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.
Maakunnan liikelaitoksen palvelut
23.4.201821
• Maakunta jalkauttaa sosiaalihuollon osaamista sote-keskuksiin tarpeen mukaan.
• Sote-keskuksen kanssa voidaan tehdä asiakkaalle palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma.
• Palvelutarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää myös digitaalisia palveluja.
Liikelaitoksen sosiaalipalvelut sote-keskuksessa
23.4.201822
23.4.201823
Asiakas voi saada maakunnan
liikelaitokselta asiakassetelin tai henkilökohtaisen
budjetinpalvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta.
Asiakasseteli
• Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta.
• Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen.
• Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta.
• Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja.
• Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista.
• Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa.
• Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna.
23.4.201824
23.4.201825
Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla
• Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten.
• Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa.
• Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa
23.4.201826
Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön.
23.4.201827
Miten kustannuskasvua hillitään?
• Valtion rahoituksen taso määräytyy väestömäärän ja palvelutarpeen perusteella
• Parempi tuottavuus ja vaikuttavuus; avainasemassa toimintakäytäntöjen muutokset:
• digitalisaatio• oikea-aikainen apu • varhainen tuki perheille • uudenlaiset sote-keskukset• ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito
• laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon vähentäminen
• sairaaloiden uusi työnjako• paljon tukea tarvitsevien
palveluohjaus
28 23.4.2018
-23.4.201829
Johtaminen
osa muutosta.
Kohti lainsäädännön toimeenpanoa
30
• Eduskunnan valiokunnissa 41 lakia
• Maantielaki-HEeduskuntaan
• Valinnanvapauslaki-valmistelu
• Valinnanvapauslaki-HE,• MAKU-II-HE,• Kasvupalvelu-HE► eduskuntaan
• Lait hyväksytään eduskunnassa
• Lait voimaan
• Maakuntavaalit
2017 2018 20192–3/18 5/18 6/18
2020
ESIVALMISTELUMAAKUNNISSSA
VÄLIAIKAISHALLINTO MAAKUNNISSA
10/18
MAAKUNTA-VALTUUSTOT
Uudistus tehtävä-siirtoineen voimaan
23.4.2018
http://alueuudistus.fi/lakiesitys-3-2018
VN.FI 31
Uudistuksen toimeenpano
MAAKUNNISSA
• Valmistelutyö hyvässä vauhdissa
• Valtion rahoitustavuoden 2017 alusta
• Yhteensä noin550-600 palkattua valmistelijaa
• Odotus lakien hyväksymisestäja voimaantulosta
Uudistuksen tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on onnistunut toimeenpano.
VALTAKUNNALLISESTI
• Maakuntien ja ministeriöiden väliset simulaationeuvottelut
• Digitalisaatiossa voimakas kehitystyö
• Uudet toimintatavat otettavissa käyttöön
• Aito vuorovaikutus:• Maakunnat–valtio• Maakunnat–kunnat• Maakunnat–järjestöt ja sidosryhmät• maakunnat keskenään
Aluekehittäminen
LUOVA
Digimuutosohjelma
Maakuntatieto
Varautuminen
TKI-muutosohjelma
STM
:nyhte
ensovitta
min
en
SM
:n y
hte
ensovitta
min
en
YM
:nyhte
ensovitta
min
en
LVM
:nyhte
ensovitta
min
en
MM
M:n
yhte
ensovitta
min
en
TEM
:nyhte
ensovitta
min
men
VM
:n yhte
ensovitta
min
en
Toimeenpanon organisointi valtioneuvostossa
Projektin johtoryhmä
Poliittinen ohjausryhmä:
reformiministerit/hallitus
Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekeskus Uudistuksen koordinaatio
Maakuntien toimeenpanoa tukevat verkostot
Muutosjohtajakokous Valtioneuvoston yhtenäisen ohjauksen muutosohjelma
Maakuntafoorumi
Muutosjohdon akatemia
Hallinto HR-vastuuvalmistelijat
Järjestäminen
Talous
Maakunnan tuotannon kilpailukyky
Viestintä
Valtioneuvoston toimeenpanon muutosohjelmat
Palveluintegraatio
Henkilöstöfoorumi
Laaja-alainen seurantaryhmä
OKM
:nyhte
ensovitta
min
en
Demokratia ja osallisuus
Omaisuus ja sopimukset
Viestintä
ICT
P-P P-S P-H Sat Uus V-S Pir Kym E-S Lap K-H Poh E-K E-P Kai K-P K-S P-K
Järjestämistehtäväntoteuttaminen
Toimielinrakennejärjestäjäorganisaatiossa
Hallintorakenne ja järjestäjän organisaatiorakenne
Tuotanto-organisaation rakenne
Asiakaskohtaisten palvelukokonaisuudet
Varautuminen
Maakuntien välinen yhteistyö
Ympäristötehtävät ja strategia
Palvelumarkkinat ja niiden kehittyminen
Yleinen valmistelu-tilanne
http://omamaakunta.fi/
23.4.201834
Valtio – maakunta - kunta
23.4.201835
23.4.201836
Maakunnat ja johtaminen
23.4.201837
Maakunnat ja henkilöstö
38 23.4.2018
Maakunnan rakenteet
Maakuntavaltuusto päättää
• Päätöksenteon ja hallinnon rakenteet – hallintosääntö
• nimittää muut toimielimet (mm. maakuntahallitus, liikelaitoksen johtokunta)
• Toiminnan arvot, visio, tavoitteet – maakuntastrategia
• palvelustrategia ja –lupaus, henkilöstöpolitiikka osana maakuntastrategiaa
• liikelaitosten määrä ja tehtävät, maakunnan yhtiöt, ostopalvelujen laajuus
• Rahoituksen käyttö – talousarvio ja taloussuunnitelma
• Omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohje
• Liikelaitoksen toiminnan reunaehdot
• tavoitteet, sitovat tulo- ja menoerät, investointisuunnitelma
• tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus ym. lakisääteiset asiat
• Maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyösopimus
• Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot
39 23.4.2018
Maakunnan järjestämisvastuu
23.4.201840
http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja
Maakuntien toiminnassa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, pelastustoimen ja varautumisen palveluissa, kasvupalveluissa, lomituspalveluissa sekä ympäristöterveydenhuollossa. Maakunta on konserni, jossa em. toiminnoissa palvelutuotanto erotetaan omaksi tulosyksiköksi.
Järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden • yhdenvertaisesta saatavuudesta• tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä• tuottamistavasta; tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta• viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä
Maakuntakonsernin rakentaminen
23.4.201841
http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja
Maakunnan ohjausmallin rakentaminen
23.4.201842
http://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-537-2
Palvelutuotannon ohjaus
Maakunnan yhtiöitetty toiminta
Maakunnan liikelaitos
Valinnan-vapaus-yritykset Suora
ulkoistus/hankinta
Asiakasohjaus
Omistajaohjaus Sopimusohjaus
Markkinakilpailu
Maakunnan järjestäjä- ja talousyksikköTuottajaehdot, korvaukset, seuranta, valvonta, vuorovaikutus ym.
Maakunnan poliittinen ohjausvalta
Tieto, tulokset
Velvoittava asiakas-suunnitelma
Mistä liikelaitoksen johto vastaa?
• Liikelaitoksen johtokunta ja johtaja
• Oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto sekä oman tuotantotoiminnan järjestäminen
• Liikelaitoksen osaamista voidaan hyödyntää ostopalveluhankinnoissa ja konserniohjauksessa.
• Ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja (ei luottamushenkilöitä)
44 23.4.2018
45
• Aktiivinen oman hyvinvoinnin/terveyden edistäjä, omahoidon toteuttaja
• Kokemusasiantuntija ja kehittäjäkumppani sote-palveluissa
• Käyttäjäystävällisyyden ja toimivuuden arviointikumppani sote-palvelujärjestelmän uudistamisessa
• Maakunnan asukkaita kuullaan sote-järjestämistehtävän ja sote-palvelutuottajan toiminnan suunnittelussa ja kehitettäessä
• Palvelut lähipalveluna (ml. liikkuvat/sähköiset palvelut) silloin kun se on mahdollista
• Asiakkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen mm. keskustelu-ja kuulemistilaisuudet, kansalais-/asiakasraadit, sähköisetkuulemismenettelyt ja kyselyt, palvelujen käyttäjien edustus eri toimielimissä
• Asiakaskokemusten ja ehdotusten hyödyntäminen palvelujen asiakaslähtöisyyden ja käytettävyyden kehityksessä
• Asiakas osallisena uusien toimintatapojen jatkuvassa kehittämisessä, työtapojen muutoksessa sekä innovaatioiden käyttöönotossa
Asiakkaan rooli korostuu
46
• Asiakaskokemus, asiakkaan rooli, valinnanvapaus
• Palvelukulttuuri ja ammattihenkilöiden rooli
• Alueellisuus ja palvelustrategia & -lupaus
• Palveluohjaus, palvelukokonaisuus ja -integraatio
• Palvelumuotoilu, digitalisaatio, robotiikka, tekoäly
• Laadunhallinta ja omavalvonta
• Moniammatillisuus ja tehtävän‐/työnjako
• Monituottajuus, julkinen/yksityinen, kulttuuri
• TKIO-toiminta ja ekosysteemiajattelu
• Osaamisen, osaajien ja onnistumisen johtaminen
• Tietojohtaminen ja tietointegraatio
• Toiminnan ja talouden vuorovaikutteinen ohjaus
• Järjestämisosaaminen
Osaaminen uudistuu
• Yhteinen kuva tavoitteista
• Henkilöstö mukana valmistelussa
• Palvelurakenne muuttuu - asiakas keskiössä
• Soten uudet elementit - monituottajuus, laajempi valinnanvapaus
• Henkilöstöjohtaminen, dialogisuus, työn vetovoimaisuus
• Toimintatapojen kehittäminen yhdessä, uudet työtavat, digitalisaatio
• Ratkaisunhakuinen, luova ja kannustava työilmapiiri
47
Henkilöstö tekee muutoksen todeksi
• Uudet osaamistarpeet ja kouluttajaosaaminen
• Jatkuva ammatillinen kehitys
• Perus-, jatko ja täydennyskoulutus
• Ydinosaaminen ja yleisosaaminen
• Kehityksen nopeus ja koulutusajat
• Muutoksen tukeminen
• Muutoksen seuranta ja vaikutusten arviointi
• Osaamistarpeiden ennakointi maakunnan ja yhteistyöalueen laajuisesti
• Monialaisen TKIO-toiminnan koordinaatio maakunnan & yhteistyöalueen laajuisesti
• Osaamisella soteen -hanke / OKM
http://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM042:00/2017
Koulutus-, tutkimus-, innovaatiotoiminta tukee uudistumista
-
Hyvin toteutetut
palvelut
Uudistuksen onnistunut lopputulos rakentuu neljästä palasesta
Käytännön tehokas
työnteko
Työhyvinvointi
Osaaminen
Onnistuneesti toteutettu muutos
48 23.4.2018
Johtaminen ekosysteemissä?
23.4.201849 Kuvat: Kari Hakari
Johtamisen muutos
• Johtamisen merkitys suunnan ja turvallisuuden antajana• työnantajaroolin merkitys!
• Näkemyksellisyyden yhdistäminen osallistumiseen ja osallisuuteen
• Uudenlainen strateginen johtajuus• kyky hyödyntää erilaisia areenoita• verkostojen johtaminen
• Tavoitteiden priorisointi välttämätöntä
• Kokonaiskuvan muodostaminen ja ihmisten perspektiivien laajentaminen
23.4.201850
51
Innostava johtaminen uuden luomisessa
23.4.2018
https://www.ttl.fi/mitakuuluu/
Mitä kuuluu? –kokonaisuus
• Työterveyslaitos valmistelee yhteistyössä STM:n kanssa maakunnille työkaluja työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen.
• Mitä kuuluu? –kokonaisuuteen sisältyy työhyvinvointikysely, digitaalinen työkalu tulosten hyödyntämiseen sekä muutoksen tueksi tarjottavat palvelut.
• Tämä tarjoaa maakunnille työhyvinvoinnin tilannekuvan ja mahdollistaa seurannan, tietoon perustuvan johtamisen sekä maakuntien välisen vertailun.
Kiitos!
52
alueuudistus.fialueuudistus.fi/maakuntatvomamaakunta.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö23.4.2018