KOVA MENO, TIUKKA ETUKENO

SÄHKÖTÖN VIIKKO Aviisi testasi, millaista on elää viikko ilman sähköä »18

GRADU KUUKAUDESSA Ihmiskoe todisti, että deadline on kaikkien suoritusten äiti »6

VEGAANI JA KARPPAAJA Riina Simonen ja Antti Heikkilä kertovat, miksi ovat oikeassa »14

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 20. tammikuuta - 1/2012

INTOHIMOMiksi syöminen herättää niin suuria tunteita? »10–13

ON UUSI USKONTO

RUOKA

2 Aviisi 20.1.2012

Näin on! Kirjoituksia Tamystä

Aarni Korpela

Korpela

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Niina Jurva

Ajan hermollaOTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

ALKUPALAT

Marjukka Liiten analy-soi viimeaikojen koulu-tuspoliittista uutisoin-

tia Helsingin Sanomissa 6. tammi-kuuta.2012. Liiten luonnehtii ny-kyistä yliopistoa aina auki olevak-si supermarketiksi, jossa opiskeli-jat poikkeavat silloin kun katsovat sen itselleen sopivaksi. Päätoimi-sesti opiskelijat kuitenkin istuvat kaupan kassalla tai etsivät itseään kaukomailla rinkka selässä.

Tamyn koulutuspoliittisena vas-taavana haluan sanoa teille arvon tamylaiset: älkää menkö tähän harhaan!

Älkää tunteko huonoa omaatun-toa, jos olette rahapulassa pakotet-tuja työskentelemään oman alanne ulkopuolisissa töissä tai jos kerran elämässänne päätätte ottaa opinto-lainan ulkomaanmatkaa varten.

Eikö kansainvälistymisen pitä-nyt olla hyvä juttu?

Sen sijaan pyytäisin jokaista

miettimään tarkasti sitä, miten ha-luatte opiskella. Onko oikein, et-tä suurin osa opinnoista koostuu kirjatenteistä tai massaluennois-ta, joilla on pakko istua. Vaatikaa rohkeasti perusteluja sille, mikä tekee luennosta niin erikoisen, et-tä läsnäolo on pakollista. Miettikää, miksi gradu on jäänyt roikkumaan. Onko kysymys motivaation vai oh-jauksen puutteesta?

Meidän täytyy opiskelijaliikkees-sä pystyä vastaamaan opiskelijoi-ta kohtaan esitettyyn kritiikkiin. Meidän täytyy vaatia parempaa opetusta, parempaa ohjausta opin-noissa ja mikä tärkeintä, vapautta rakentaa itsellemme sellainen tut-kinto, jonka itse koemme tulevai-suutta ajatellen hyödylliseksi. Mei-dän tulee haastaa paitsi koulutus-järjestelmä myös itsemme ajattele-maan tosissaan, minkälaista kou-lutusta haluamme.

Opiskelija, älä usko toimittajaa!

TYKKÄÄ AvIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.1.2012 3

PääkirjoitusSeppo Honkanen

Syö itsellesi identiteetti

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi

Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Samuli Huttunen 044 3610 219,

sivari@aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta •

Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino

Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla

on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

www.aviisi.fifacebook.com/aviisi

KIRJOITTAJA ON AvIISIN PÄÄTOIMITTAJA

Ajan hermollaOTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 RAVINTO Aikuisilla 60–80 prosenttia ravinnosta saadusta energiasta kuluu perusaineenvaihduntaan.

ALKUPALAT

Kun olen ahminut liikaa porkkanaa, googletan sen ravintosisällön. Nähdessäni kaikki pork-kanan terveelliset aineet omatuntoni soimaa minua vähemmän”, neuvoo eräs ruokava-liobloggari.

Kenties hänen kannattaisi googlettaa myös sanat neu-roosi, anoreksia ja pakkomielle.

Ihmislaji on joutunut taistelemaan suupaloista lähes koko kehityshistoriansa ajan. Nyt elämme yhteiskunnassa, jon-ka pöydät notkuvat ravintoa. Pidämme itsestään selvänä, että kaupan hyllyt pursuavat maailman toiselta laidalta rahdattuja herkkuja ympäri vuoden. Opiskelijallakin on varaa ahmia, nirsoilla, valikoida ja purnata tylsän värises-tä ruoasta, joka on tuotettu väärällä tavalla.

Ei ihme, että suhteemme ruokaan on kieroutunut. Syömme joko liikaa, liian vähän tai liian kovin odotuksin.

Yksi ahmii päivästä toiseen pizzaa ja kebabia, toinen kärsii huonosta omatunnosta syötyään kahden sijaan kol-me omenaa. Kolmas noudattaa erikoista dieettiä, joka lu-paa ylivertaista elinvoimaa, syväonnellisuutta ja rikkuma-

tonta terveyttä vannoutuneille seuraajilleen.Suorituskeskeisille tyypeille myös syömi-

nen on tapa päteä. Jokaisesta suuhun tungetus-ta sushi-annoksesta täytyy informoida ystäviä Facebookissa, sillä ilman statuspäivitystä syöty sushi on kuin voileipä ilman päällisiä.

Tasapaksua arkea elävät, kolmenkympin hu-jakoilla olevat ihmiset löytävät usein ruoansu-latuselimistönsä sisällöstä itselleen elämänsi-sällön. He kutsuvat tuttavapariskunnan ruoka-pöydän ääreen, jotta voivat tiedustella, mitä tut-tavariskunta on ulkomaanmatkansa aikana syö-nyt. Sen jälkeen he alkavat pulputa loputtomia tarinoita aivan ihanissa ravintoloissa itse saa-vuttamistaan kulinaristisista orgasmeista.

Ruokaihmiset eivät syö elääkseen. He elävät syödäkseen. Ja puhuakseen ruoasta.

Terveysintoilijat sen sijaan syövät elääkseen ikuisesti – täydellisessä vartalossa. He seuraavat

hysteerisen tarkasti ravinnon oletettuja terveysvaikutuk-sia. Ikävimpiä tapauksia ovat ruokaihmisten ja terveysin-toilijoiden yhdistelmät. He haluavat pitää monologeja ter-veellisestä ruoasta jokaiselle kuuloetäisyydellä olevalle.

Verkko tulvii guruiksi itsensä ylentäneiden ruokava-lioblogeja. Niiden ympärille syntyy opetuslapsien lahko-ja, jotka säntäilevät sen tuotteen perässä, jonka guru on viimeisimmän maniajaksonsa aikana julistanut uudeksi eliksiiriksi. Lähdekritiikki ja suhteellisuudentaju eivät ole kovassa huudossa, mutta new age -henkinen hömppä on.

Syömisessä on kysymys ravitsemuksesta, mutta siinä ei ole kysymys ainoastaan ravitsemuksesta. Ruoasta on tullut paitsi keino rakentaa omaa identiteettiä, myös tapa osoittaa kuuluvansa samalla tavalla ruokailevaan viite-ryhmään. Pirstaloituneessa maailmassa tiukka ruokava-lio tarjoaa tukipilarin, jonka avulla voi toisaalta päteä, toi-saalta kontrolloida omaa epävarmuuttaan. Jos yksi ruo-katrendi alkaa kyllästyttää, voi hypätä uuden harjalle.

Arkkiatri Arvo Ylpöllä oli vankka mielipide terveellisen ruokavalion koostumuksesta:

”Syökää kaikkea kohtuudella.”Hän taisi olla väärässä, koska kuoli 104-vuotiaana.

Valistuneet veikkaajatPALSTALLA SELvITETÄÄN ylIOPPIlASKuNNAN tyyPPIEN KANTA POLTTAvIIN PUHEENAIHEISIIN. vOIT EHdOTTAA MIELENKIINTOISTA KYSYMYSTÄ – LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA OSOITTEELLA AVIISI@utA.FI.

EI 76 %Ennakkosensuuri ei mahdu avoimeen yhteiskuntaan. Yhden operaattorin asikkaiden pääsyn evääminen yhdelle

sivustolle ja tiedon jakamisen estäminen rikkoo tietoyhteis-kunnan perusperiaatteita eikä ole millään tavalla tehokas tapa vähentää piratismia. Myös EU:n tuomioistuin on vastaavassa tapauksessa linjannut, ettei tekijänoikeuksien suojaaminen ole riittävä peruste estää pääsyä tietyille sivustoille.

Anni Heinälä

Päätös oli yhtä järkevä kuin se, jos uusi tupakanpiilottamislaki koskisi vain vaikkapa K-kauppoja ja muut saisivat jatkaa entiseen malliin. Yleensäkin koko piratis-min kriminalisointi ja PirateBay-oikeudenkäynnit on surullista kivikauteen jämähtäneen musiikkibisneksen taistelua tuulimyllyjä vastaan.

Anonyymi

Käräjäoikeus vääristää kilpailua vaatimalla yhdeltä operaattoril-

ta toimia, joita muilta ei vaadita. Lain pitää olla ehdottomasti sama kaikille. Siinä tapauksessa, että kaikki operaattorit saisivat saman kohtelun, niin päätökses-tä voisi pitää kiinni.

Jesse Räsänen

Jokainen askel kohti nettisen-suuria on torjuttava. Se, että te-kijänoikeuksien haltijat joutuvat näkemään enemmän vaivaa etu-jensa puolustamiseksi, on pieni hinta toimivasta ja vapaasta Internetistä.

Perttu Kaijansinkko

Naurettava päätös, joka asettaa operaattorit eriarvoiseen ase-maan eikä tuo minkäänlaista ratkaisua itse ongelmaan.

Annika Palomäki

Yritysten toimenkuvaan ei kuulu ratkoa verkkosensuuriin liittyviä kysymyksiä, eivätkä ne ole tä-hän päteviä saati millään muo-toa oikeutettuja. Sensuurin rajat tulisi ratkaista demokraattisen lainsäädäntöprosessin kautta.

Pieta Hyvärinen

Piratismin torjuntaan tulee löytää kestäviä ratkaisuja. Tieto-

liikenneyhtiöiden tulisi yhdessä tietoturvallisuuden asiantunti-joiden, tekijänoikeusjärjestöjen sekä valtion kanssa kehittää yhteisiä toimintatapoja. Kärä-jäoikeuden määräys vääristää kilpailua eikä ole oikeansuun-tainen pelinavaus piratismin kitkemiseksi.

Jaakko Vuorio

En ole verkkokeskustelua aiheesta liiemmin seuran-nut, mutta lienevät sielläkin aikalailla tätä päätöstä vastaan. Luulisin tässäkin veikkaajissa EI-puolen voittavan kirkkaasti. Päätöstä voi verrata siihen, että puhelinta käytetään rikoksentekovälineenä ja oikeus päättää velvoittaa samaisen yhtiön estämään puhelinliikenteen.

Timo Perälä

Ettei nyt vain ammuttaisi viestintuojaa? Ensinkin tämäntyyppisten toimen-piteiden pitäisi kohdistua samalla tavalla kaikkiin toi-mijoihin. Toiseksi tällainen rajoittaminen on on puut-tumista kansalaisten elä-mään tavalla, jonka kuvit-telisin olevan suorastaan perusoikeuksien vastaista.Itse en kannata piratismia enkä sitä hyväksy, mutta koen hyvin arvelluttavana tällaisen laintulkinnan asi-asta. Onneksi asia menee ylempiin oikeusasteisiin, joissa tulee vastaan perustuslail-lisuuden arviointi.

Mervi Eskelinen

EOS 24 %Mielestäni tekijänoi-keuksia on kunnioitet-tava, ja siksi piratismi ja laiton sisällönjakelu ovat väärin. Yksittäis-

ten internetsivujen sensurointi ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Tauno Tavallinen löytää pelkäs-tään googlettamalla kiertotiet estojen ohi. Sittenkö määrätään estämään pääsy tällaisia ohjeita jakaville sivuille? Mitä sensuroi-daan seuraavaksi? Ologian, ei tieteen, kieltä.

Pirita RuokonenvASTAUKSIA YHTEENSÄ 18

TUHANNEN TYKKÄÄJÄN RAJAPYYKKI RIKOTTU!

ONKO OIKEIN, ETTÄ KÄRÄJÄOIKEUSMÄÄRÄSI ELISAN ESTÄMÄÄNPÄÄSYN PIRATE BAY -PALVELUUN?

Aviisi kiittää Aviisin ystävää. www.facebook.com/aviisi

Ilman status-päivitystä syöty sushi on kuin voileipä ilman päällisiä.

Käräjäoikeus päätti, että Elisan pitää estää asiakkaidensa pääsy piraattitiedostojen välityspalveluun Pirate Bayhin. Elisa otettiin tekijänoikeusjärjestöjen ensimmäiseksi maalitauluksi, koska sen asiakkaissa sanotaan olevan enemmän Pirate Bayn käyttäjiä kuin muilla operaattoreilla. Elisa on valittanut päätök-sestä hovioikeuteen, mutta ulosottoviranomainen määräsi estämään verkkoliikenteen välittömästi.

eos 24%

ei 76%

4 Aviisi 20.1.2012

Ajan hermollaISO PÄÄLLIKKÖ Yliopiston kansainvälisten asioiden päälliköksi nimitettiin Kaisa Kurki.

AJAN HERMOLLA

Taidekasvatuksen profes-sori Jouko Pullinen tietää, että opettajankoulutuk-sen siirtämisaikeet herätti-vät tunteita Hämeenlinnas-

sa. Etenkin erikoistilojen puute pelot-ti. Opettajaksi opiskelevat tarvitsevat höyläpenkkejä, ringettemailavarasto-ja ja haihdutuskaappeja kemianluok-kaan.

Pullinen naurahtaa, että nyt moni yl-lättyy, kun muutosta puhutaankin hy-vin positiiviseen sävyyn. Tämä johtu-nee siitä, ettei mikään peloista hänen mukaansa käynytkään toteen. Päin vastoin yliopistokirjasto Linnan taak-se valmistuneeseen Virta-rakennuk-seen suunnitellut tilat ovat vakuutta-neet Pullisen.

”Tosin olen nähnyt suunnitelmat vain paperilla. Yhtään seinää ei vielä ole kaadettu.”

OKL:n on tarkoitus aloittaa Tampe-reella elokuun alussa.

Reilu vuosi sitten muutama OKL:n henkilökunnan jäsen ilmaisi muutto-suunnitelmiin eriävän mielipiteensä. Etenkin lehtorit olivat huolissaan, löy-tyykö uusista tiloista tarpeeksi opetta-jankoulutuksen vaatimia erikoistiloja. Lehtorit laativat pitkän listan siitä, mi-tä on otettava huomioon tiloja suun-nitellessa. Harva tulee ajatelleeksi, et-tä jumppapatjat ja nokkahuilut vievät yllättävän paljon säilytystilaa.

”Oli huolta ja huhuja siitä, etteivät ti-lat vastaisi tarpeita. Opiskelijoita täy-tyy voida opettaa sellaisissa tiloissa ja niillä välineillä, joita he käyttävät tule-vassa työssään”, Pullinen muistuttaa.

Lehtoreiltakin kuultiin lopulta ja nyt Pullinen kehuu tilojen olevan jopa entisiä paremmat. Kuvataiteen lehto-rina hän on tyytyväinen korkeisiin ja valoisiin luokkatiloihin.

Muuton edellytyksenä on Tampe-reen yliopiston kasvatustieden yksi-kön hallintopäällikkö Taina Sylvan-derin mukaan se, että kaikki Hämeen-linnan opettajankoulutuksen toimin-not saadaan toimimaan Tampereella-kin.

”Mistään erikoistiloista ei jäädä muuton takia paitsi.”

Myös Sylvander myöntää, että vielä vuosi sitten muuttoa vastaan purnat-tiin. Päätösten venyminen ja epävar-muus jatkosta vaivasivat henkilökun-taa ja opiskelijoita.

”Sen jälkeen, kun yliopiston hallitus teki lopullisen päätöksen OKL:n siir-tämisestä Tampereelle, olemme posi-tiivisin mielin ryhtyneet suunnittele-maan muuttoa.”

Muuton valmistelut ovat hänen mu-kaansa sujuneet aikataulussa ja Syl-vander odottaakin OKL:n muuttoa Tampereelle innoissaan. Hänestä on tärkeintä saada kaikki kasvatustie-teellinen opetus saman katon alle.

”Opiskelijan näkökulmasta katsot-tuna opetus monipuolistuu, kun var-haiskasvatuksen, aikuiskoulutuksen ja opettajankoulutuksen tietämys löy-tyvät kaikki jatkossa Virta-kiinteis-töstä.”

Sylvanderin mukaan eri koulutus-linjojen opiskelijat pääsevät näin nä-kemään ihmisen kehityksen päiväko-dista aikuisuuteen.

”Tämä on jotain, mikä herättää myös valtakunnallista kiinnostusta. Monet tahot varmasti seuraavat, että mitä täällä Tampereella saadaan aikaan.”

Muuttoa on perusteltu myös sillä, että opettajaksi kouluttautuvien mahdolli-suudet lukea Tampereella opetettavia aineita sivuaineenaan paranevat.

Voisivatko muidenkin kuin opettajan-koulutuksen opiskelijat käyttää vasta-vuoroisesti erikoistiloja, joita remon-toidaan Virtaan OKL:n muuton myö-tä?

Pullisen mukaan opetusluokkien käyttöaste tulee olemaan korkea jo omasta takaa, sillä tulevat opettajat

OKL:n höyläpenkit siirtyvät TampereelleVain harmonit jäävät Hämeenlinnaan, kun opettajankoulutus muuttaa. Vastustus vaihtui muuttointoon, kun taide- ja taitoaineillekin luvattiin kunnolliset tilat.

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

Varhais-kasvatuksen, aikuiskoulutuksen ja opettajan-koulutuksen tietämys löytyvät kaikki jatkossasaman katon alta.

Kasvatustieteiden hallintopäällikkö

Taina Sylvander

Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos toimii vielä toistaiseksi Hämäänlinnassa. Syksyllä kaikki on toisin.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.1.2012 5

Tampereen yliopistossa tun-tuu olevan puutetta itse-opiskeluun sopivista työ-

tiloista. Tietokoneluokissa pitää olla hiljaa, mutta ryhmätyöhuo-neisiin on jonoa. Samaan aikaan yliopiston päärakennuksessa on ison tietokoneluokan vieres-sä kymmenien neliöiden lukusa-li tyhjillään.

”Tähän avataan lukupaikko-ja heti, kunhan saamme tilattua sopivanlaiset tuolit”, tilapalvelu-päällikkö Taina Vimpari lupaa ja istahtaa testaamaan kahta mal-likappaletta.

Tila tyhjennettiin D-osan re-montin takia.

”Aikoinaan tässä oli ryhmä-työtiloja, mutta sermit eivät riit-täneet eristämään ääntä. Seiniä näin korkeaan tilaan ei voi raken-taa.”

Aviisi sai juttuvinkin opiskelijal-ta, joka ihmetteli ryhmätyötilojen vähyyttä. Opintovaatimuksissa velvoitetaan tekemään töitä ryh-mässä, mutta Humanikan ja Lin-nan ryhmätyötilat ovat useimmi-ten täyteen varattuja. Parin päi-vän varoitusajalla on turha haa-veilla saavansa kokousaikaa.

Vimparin mukaan Pinni A -ra-kennukseen on alustavasti suun-niteltu lisää työtiloja. Ainejärjes-

tötilan vieressä oleva tietokone-luokka kun on vajaakäytössä.

Tietopinnissä sijaitsevassa Hu-manika-kirjastossa viisi ryhmä-työhuonetta, jotka ovat luku-kausien aikana ahkerassa käy-tössä. Tilausta olisi useammal-lekin, kirjastoamanuenssi Sari Mäkelä myöntää.

”Mutta kaikentyyppisiä työtilo-ja täytyy olla saatavilla, enkä läh-tisi muuttamaan lukupaikkoja ryhmätyötiloiksi.”

Omaa tietokonetta ei saa käyt-tää hiljaisissa lukutiloissa, joita on päätalolla ja kirjastoissa.

”Opiskelijat ovat toivoneet lisää hiljaisia työpisteitä, jonne voi-si tuoda oman läppärin”, Mäke-lä tietää.

Tietopalvelun osastonjohtaja Ei-ja Poterin mukaan myös Lin-naan on toivottu epävirallista puolihiljaista tilaa. Hän väläyttää, että kaksi mikrofilmien lukutilaa ollaan muuttamassa lukupiiriti-loiksi, joihin voi mennä pitämään ekstempore-palavereita.

Poteri harmittelee, etteivät kir-jaston tilat ole helposti muunnel-tavissa. Hyllyjen väliinkään ei voi laittaa rupattelutiloja. Viral-lisen tilan puutteessa opiskelijat raivaavat työtilaa vaikka kahvi-loista.

”Alakuppilassa istuu usein opiskelijoita kokoustamassa tai työskentelemässä läppäreidensä kanssa.”

Annastiina Airaksinen

Ryhmätöille ja läppäreilletoivotaan enemmän tilaa

ISO PÄÄLLIKKÖ Yliopiston kansainvälisten asioiden päälliköksi nimitettiin Kaisa Kurki. JOHTAJA Jaakko Mustakallio on valittu Opiskelijan Tampereen toiminnanjohtajaksi.

Mitä vittua? Miksi TOAS muutti saunavuorot puolituntisiksi?

TOAS:in saunavuorot uudis-tettiin vuoden alussa. Ai-kaa saunomiseen, peseyty-

miseen ja pukeutumiseen on nyt yhteensä vain 30 minuuttia.

TOAS:in asiakaspalvelupäällik-kö Pia Ylimäki, miksi saunavuo-roja uudistettiin niin, että aikaa saunomiseen, peseytymiseen ja pukeutumiseen on nyt yhteensä vain 30 minuuttia?

Saunavuorojen käyttöä täytyi miettiä uusiksi. Saunat ovat ol-leet päällä joissain kohteissa 6–7 päivänä viikossa ja vain pari tun-tia kerrallaan. Tällainen käyttö nostaa energiakustannuksia se-kä johtaa saunojen pintojen ti-heämpään uusimiseen. Kohtei-den asukastoimikunnat olivat lä-hes yksimielisiä siitä, että vuoro-jen järkevöittäminen oli perus-teltua. Muutoksia tehtiin vuo-den alusta vuorojen määrään se-kä pituuteen. Yksi saunavuo-

ro on 30 minuuttia, jos joku tar-vitsee enemmän aikaa saunomi-seen, voi varata kaksi peräkkäis-tä vuoroa. Useimmille 30 minuu-tin vuoro riittää hyvin.

Miten puolen tunnin on tarkoi-tus riittää opiskelijoille saunomi-seen, peseytymiseen ja pukeutu-miseen?

Useimmille se riittää. Ne, jotka haluavat voivat varata kaksi vuo-roa.

Onko uudistuksessa otettu huo-mioon TOAS:in eri kohteiden ero-ja, esimerkiksi sitä, että joissain kohteissa on kaksi pukuhuonetta ja suihkutilat, joiden kanssa voi-daan vuorotella?

Totta kai. Asukastoimikun-nat saivat tehdä omia ehdotuksia vakiokäytäntöihin. On kohteita, joissa on käytössä 45 minuutin vuoro, jos on vain yksi pukukop-pi käytössä.

Onko opiskelijoiden mielipide otettu huomioon uudistusta teh-täessä?

Asukkaiden kanssa yhteistyös-sähän tämä uudistus on tehty. Asukastoimikunnat saivat tehdä omia ehdotuksia vakiokäytäntöi-hin ja päättää mm. saunapäivät.

Aiotaanko asiaa harkita uudel-leen, jos opiskelijoilta tulee pa-lautetta, että 30 minuuttia on lii-an lyhyt aika?

Uudet vuorot ovat olleet käy-tössä vuoden alusta. Uskon, että vuorot sujuvat kyllä hyvin. Kuten sanottu, jos 30 minuuttia ei rii-tä, niin voi varata kaksi vuoroa. Tulevaisuudessa lähinnä täyty-nee harkita erillismaksua sau-nankäyttäjille. Tätä nykyä kaik-ki asukkaat maksavat vuokrassa saunoista, vaikka monissa koh-teissa vain murto-osa asukkaista niitä käyttää.

Samuli Huttunen

Mikä siNUA RAssAA yLioPisToN käyTäviLLä kULkiessAsi? viNkkAA AVIISI@uTA.FI – oTAMMe seLvää!

?

OKL:n höyläpenkit siirtyvät Tampereelle

- OKL aloittaa Tampe-reella 1. elokuuta 2012.

- Muuton myötä Ne-kalan koulu muuttuu normaalikouluksi, jossa opiskelijat suorittavat harjoittelunsa.

- Tammikuussa 2011 Hä-meenlinnan OKL:ssä oli 463 tutkinto-opiskelijaa.

- Työntekijöitä Hämeen-linnassa on normaali-koulu mukaan lukien 67.

- Hämeenlinnan OKL:n tekemän kyselyn mukaan neljäsosa sen opiskelijoista asuu Tampereella.

- Kyselyn mukaan reilu 30 prosenttia nykyisistä opettajaopiskelijoista aikoo muuttaa opinto-jen perässä Tampereelle.

Fakta

Yliopiston tilat eivät päivity opiskelijoiden tarpeiden tahdissa

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

opiskelevat paljon taideaineita.”Voisihan tiloissa järjestää jotain il-

takursseja”, hän pohtii.Pullinen löytää muutosta vain yh-

den harmin: opettajaopiskelijoiden matka harjoittelukoululle pitenee. Hä-meenlinnassa OKL:n harjoituskoulu-na toimiva normaalikoulu sijaitsee kampuksen vieressä. Tulevaisuudes-sa opettajaopiskelijat käyvät suoritta-massa harjoittelunsa Nekalassa, kun Nekalan koulu muuttuu OKL:n muu-ton myötä normaalikouluksi.

OKL:n muutto tulee arvioiden mu-kaan maksamaan noin kymmenen miljoonaa euroa. Samalla rytäkällä Tampereelle siirtyy myös esimerkik-si Hämeenlinnassa sijainnut yliopis-tokirjasto, jonka kokoelmat yritetään mahduttaa tietopinnissä sijaitsevaan Humanikaan.

Annastiina Airaksinen

Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos toimii vielä toistaiseksi Hämäänlinnassa. Syksyllä kaikki on toisin.

Tilapalvelu-päällikkö

Taina Vimpari testaa uusiatuolimalleja.

6 Aviisi 20.1.2012

Deadline on saavutusten äiti

Mikko Alatalo valmistui kandidaatiksi 42 vuodessa

Ajan hermolla Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palauteAJAN HERMOLLA

Kuusi vuotta sitten siirryin työelämään. Kuusi vuot-ta olen toistellut, että ei-hän töitä maisterin pape-reilla tehdä, vaan ammat-

titaidolla. Mutta kun opiskelukaveri-ni ovat juhlineet valmistumisiaan, mi-nun on pitänyt kerta toisensa jälkeen kätkeä alemmuudentunteeni.

Lokakuussa töihin kävellessäni pää-tin, että kirjoitan gradun marraskuun aikana. Yllättävää kyllä, ajatus tuntui huojentavalta. Näyttäisin niille. Te-kisin kuukaudessa sen, mihin monet käyttävät vuosia.

Tarvitsen konkreettisia tavoitteita. Minulla pitää olla deadline, joka pa-kottaa minut kysymään aamuyöllä tu-tun kysymyksen itseltäni.

”Miksi et voinut aloittaa vähän ai-kaisemmin? Edes vähän!”

En vaan voi. Ilman deadlinea lyk-kään tylsät, hankalat asiat johonkin häilyvään kaukaisuuteen. Pohjimmil-tani olen silti säntillinen. Saan asiat valmiiksi, jos ne pitää saada valmiiksi. Mutta en juuri koskaan ole etuajassa.

Tehokkaille suorittajatyypeille tule-vaisuudessa mahdollisesti saavutetta-va hyöty riittää syyksi nousta joka aa-mu puurtamaan tylsien, pitkäveteis-ten asioiden parissa – silloinkin, kun he voisivat jäädä köllöttämään peiton alle. Olen kateellinen heidän kyvys-tään motivoitua.

Minun kaltaiselleni ihmiselle yli-opisto on ollut sekä taivas että helvet-ti. Takarajojen puuttuessa suoritusten lykkääminen ja krooninen alisuoriu-tuminen on ollut hävettävän helppoa. Etenemään on päässyt tekemättä juuri mitään, joten olen tehnyt juuri niin.

En juuri mitään.

Olen perustellut laiskuuttani itsel-leni sillä, että tutkinnot ovat pelkkiä tyhjänpäiväisiä hallinnollisia rekiste-rimerkintöjä, joilla ei ole mitään syväl-listä arvoa. Eivät ne minun pätevyyt-täni, osaamistani saati ihmisyyttäni määritä.

Eivät tietenkään – mutta oikeastaan kysymys on siitä, että olen halunnut löytää saamattomuudelleni ylevältä kuulostavan perustelun.

Kun päätin ryhtyä kuukauden gradu-rutistukseen, minulla oli valmiina ta-voite, deadline ja hiljaa kypsynyt näyt-tämisen halu. Tahdoin tuekseni myös julkisen paineen. Tiesin, että se sitout-taisi minut työskentelemään.

Kerroin päätöksestäni Facebookissa. Kirjoitin lokakuun viimeiseen Aviisiin jutunpätkän, jossa julkistin suunnitel-mani. Perääntymisestä oli tullut mah-dotonta. Minua pelotti.

Sovin tapaamisen professori Ilkka Ruostetsaaren kanssa. Hän on muka-va, pitkäpinnainen mies.

”Turhaan täällä vielä istut, kello rak-suttaa. Lähde kirjoittamaan siitä.”

Lähes kuuden vuoden odottelun jäl-keen minulla oli kiire. Ruostetsaarta nauratti.

Edellinen kokemukseni akateemi-sen tekstin tuottamisesta oli kevääl-tä 2006, jolloin töiden ohessa lusmui-lin suoritusmerkinnän gradusemi-naarista. Kirjoittamista enemmän mi-nua kauhistutti työn ja gradunteon yhdistäminen. Miten ihmeessä ehti-sin toteuttaa marraskuun aikana kak-si Aviisia ja yhden gradun?

Tamyn pikkujouluissa Antti Jo-hansson organisoi vedonlyönnin suo-riutumisestani. Jos epäonnistuisin, olisin kahdeksalle tamylaiselle velkaa

viinapullon. Jos onnistuisin, minä sai-sin yhtä monta pulloa.

”Et sinä siihen pysty! Gradun kirjoit-tamiseen menee paljon kauemmin.”

Epäilijöistä huolimatta luotin itsee-ni. Olin keksinyt hyvän, helpon, tark-kaan rajatun aiheen, joka olisi suoraa jatkoa proseminaarityölleni. Tutkisin, miten Sauli Niinistön presidenttieh-dokkaaksi asettuminen on kuvitettu eri sanomalehdissä.

Tiesin löytäväni aiheeseen sopivaa aineistoa ja lähdekirjallisuutta helpos-ti. Luotin myös siihen, että akateemi-nen kirjoittaminen sujuisi. Eihän gra-du loppujen lopuksi mikään posket-toman suuri kirjallinen ponnistus ole. Istumalihaksia se hieman vaatii.

Marraskuun alussa puhkuin tarmoa. Lainasin kymmeniä aiheeseen liitty-viä teoksia. Kirjastossa huomasin kai-paavani kaikkia niitä ihmisiä, jotka ei-vät enää olleet siellä. He ovat nykyään maistereita.

Tein sisällysluettelon. Pyysin sano-malehdiltä pdf-kopioita tiettyinä päi-vinä julkaistuista kansista ja uutisau-keamista. Aineistot saapuivat hetkes-sä sähköpostilaatikkooni. Tekniikka tekee tietyistä asioista helppoja.

Alku sujui kaikin puolin hyvin.Marraskuun puolessa välissä ilmes-

tyi jälleen Aviisi. Lehden tekeminen vei kaiken henkisen energiani. Gra-duinspiraatio ei palannut sen ilmes-tyttyä.

Työpäivien jälkeen tuijotin Wordis-sa auki olevaa tekstiraakiletta, mut-ta en saanut aikaiseksi juuri mitään käyttökelpoista. En nähnyt kavereita. En harrastanut liikuntaa. En kirjoitta-nut. Istuin illasta toiseen kotona ajat-telemassa, että minun pitäisi ryhdis-täytyä kirjoittamaan.

Olin ahdistunut. Päivät kuluivat. Marraskuun lopussa minua vaani pe-räti kaksi päällekkäistä deadlinea: valmiiksi piti saada sekä gradu että joulukuun alussa ilmestyvä Aviisi.

Pelko julkisesta nöyryytyksestä pu-halsi touhuuni uutta vimmaa. Eniten minua ärsytti ajatus vedonlyönnin hä-viämisestä, minulle naureskelevasta Johanssonista.

Kirjoitin öisin. Kiukuttelin. Piirtelin graafeja. Poimin sitaatteja. Muokka-sin tekstiä. En juuri nukkunut.

Kun tiistaina 29. marraskuuta lähe-tin graduraakileeni professori Ruos-tetsaaren luettavaksi, olin päivän etu-ajassa. Minun oli vaikea ymmärtää, et-

Keskustan kansanedustaja, viih-detaitelija Mikko Alatalo, 60, valmistui yhteiskuntatieteiden

kandidaatiksi opiskeltuaan Tampe-reen yliopistossa lähes 42 vuotta. Vii-meinen Alatalolta puuttunut suoritus oli joulukuussa suoritettu ruotsin kie-len kirjallisen viestinnän koe.

”Aikuisopiskelu on erittäin piristä-vää. Nuoret opiskelijat suhtautuivat luontevasti, kun tällainen vanha rok-kipappa istui luennnoilla.”

Hiukan nuorempia opiskelijoita hän

kannustaa valmistumaan itseään riva-kammin.

”Kyllä sanoisin Nasaretilaisen sa-noin: älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon.”

Alatalon mielestä akateeminen lop-pututkinto on tärkeä asia. Hän ei kui-tenkaan uskalla vielä luvata, että jat-kaa opintojaan maisteriksi asti.

”Ei työkokemus välillä toki pahas-ta ole, mutta minua harmitti jäl-keenpäin, kun kaikki opinnot oli jo suoritettu ja sitten gra-

du jäi hektisen toimittajan työn ja hur-jan rokkinuoruuden vuoksi kesken.”

Entä mitä mieltä ikiopiskelija on opin-toaikojen rajauksista?

”Opintoaikoja voi toki rajata. Mut-ta jos on suorittanut selkeästi opinto-kokonaisuudet valmiiksi, pitäisi olla oikeus palata vielä yliopistoon finali-

soimaan tutkinto. Esimerkiksi, et-tä jos on suorittanut kak-

si laudatur-tason pääai-netta – kuten minä –

AVIISIN IHMISKOE: GRADU KUUKAUDESSA

Aviisin päätoimittaja päätti kirjoittaa gradun kuukaudessa. Miltä se tuntui – ja kuinka urakassa lopulta kävi.

Deadlinet kunniaan!

Oletko gradua vaille valmis? Hanki itsellesijulkinen deadline!

Aviisin lukijoilla on nyt mainio mahdollisuus hankkia itselleendeadline. Julkinen paine auttaagradun tekijää pysymäänkurissa ja kirjoitusnuhteessa.

Lähetä sähköpostia otsikolla DEADLINE osoitteeseen aviisi@uta.fi. Liitä mukaan nimesi, yhteystietosi japäivämäärä, jolloin aiot gradusi palauttaa. Aviisi ottaa sinuun yhteyttä.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.1.2012 7

Deadline on saavutusten äiti

Mikko Alatalo valmistui kandidaatiksi 42 vuodessa

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute

YRITYSYHTEISTYÖ Tamyn yritysyhteistyökoordinaattoriksi valittiin Jukka-Sakari Springare

Juho-Matti Paavola

Tutkittu juttu Taas on saatu selville uusia asioita

Asioiden oikea laita

Ihmisen mittana ja muista eliölajeista erottavana teki-jänä pidetään usein älyä. Älyllinen ylivertaisuutem-me voidaan kuitenkin kyseenalaistaa. Aivojen kool-la tai tähtisolujen määrällä mitattuna emme ole pla-neetan parhaita, ja monet eläinlajit pystyvät suoritta-

maan hämmästyttävän loogiselta vaikuttavia päättelyketju-ja.

Ehkäpä erottava tekijä on sittenkin kykymme uskoa oman välittömän kokemusmaailman ulkopuolella olevaan. Tiettä-västi simpanssit eivät ole rakentaneet temppeleitä.

Kun virallisten uskontojen asema on rapistumassa ja kirkos-ta erotaan hiirenklikkauksella netissä, väitettä voi pitää ou-tona. Uskominen ei kuitenkaan riipu instituutioista. Raama-tun sijaan tavataan karppauskirjoja ja uuden ajan apostoleja ovat salaliittoteoreetikot ja super food –mesenaatit.

Ennen uskottiin haltijoiden ja enkeleiden olemassa oloon, nykyään kohdataan vierailijoita toisilta planeetoilta. Usko näkyy myös pienissä arjen asioissa: istutaan tentissä aina sa-malla paikalla tai pidetään perjantaita 13. päivää jotenkin eri-koisena.

Uskominen voidaan medikalisoida. Tiettyjen aivojen aluei-den on havaittu aktivoituvan uskonnollisten kokemusten ai-kana. Tämä voi selittää sitä, miksi vahvat uskomukset tuntu-vat tulevan paketeissa. Varsin usein virallisen totuuden kiis-tävä omaa useampia valtavirrasta poikkeavia uskomuksia.

Biologisesti taas, ainakin jos evoluutioteoriaan on uskomi-nen, useimmat ominaisuutemme ovat hyödyllisiä. Ihmisla-ji ei olisi levittäytynyt kaikille mantereille ilman lujaa uskoa siihen, että Volgan seuraavankin mutkan takana on vielä pa-rempi paikka asua.

Yhtä kaikki me tarvitsemme yhä kykyä uskoa pystyäk-semme hahmottamaan monimutkaista maailmaa lähiym-päristömme ulkopuolella. Jos todella uskoo vain sen, min-kä näkee, on kontaktipinta ympäröivään liian kapea. Silti us-komista pidetään häpeällisenä vähä-älyisten puuhana. Fik-sumpi tietää, eikä tarvitse uskoa. Väärin.

Me kaikki uskomme lopulta johonkin Minä uskon arvoste-tuista tieteellisistä julkaisuista lukemaani, vaikka en jokais-ta viitettä erikseen tarkista. Uskon tiedemiesten enemmistön mielipiteeseen ja ihmisen todella vaikuttavan maapallon il-mastoon, vaikka en ymmärrä ilmastotieteestä mitään. Tai jos uusien todisteiden ilmaantuessa konsensus muuttuu, uskon sen tulevan julki.

Jatkan myös uskomista parempaan huomiseen: talouskrii-sistä päästään yli eikä maailmanloppu tule vuonna 2012. Ja vaikka tulisi, niin vastoin todisteita uskoisin, että siitäkin sel-vitään.

Uskon – siis olen

kiRJoiTTAJA oN PiTkäN LiNJAN

kv-PoLiTiikAN oPiskeLiJA

Väitöskirjojaviime vuonna ennätysmääräTampereen yliopistossa järjestettiin ennätykselliset 142 väitöstä viime vuonna. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2010 väi-töksiä oli 110. Tohtorintutkintojen tavoite ylittyy jo toisena vuonna pe-räkkäin.

Eniten tohtorintutkintoja valmis-tui viime vuonnakin yhteiskuntatie-teelliseltä ja lääketieteelliseltä alalta.

YTHS:n työn-tekijät joutuvatkesällä viikonpakkolomalleYTHS:n yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen. Neuvottelujen tuloksena YTHS aikoo lomauttaa koko henkilöstönsä reiluksi viikoksi kesällä. Säästöjä säätiö kertoo tavoit-televansa lomautusten lisksi myös eläköitymisen kautta. Myös yksit-täiset irtisanomiset ovat mahdollisia. Tavoitteena säätiöllä on noin puolen miljoonan euron säästöt.

Yo-kunnat ovatahkerasti oikeudessaAalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on jättänyt tammikuussa haas-tehakemuksen entisen kauppatietei-lijöiden yo-kunnan KY-säätiölle lah-joittaman 42 miljoonan euron omai-suuden saamiseksi itselleen.

Tamy tuomittiin joulukuus-sa maksamaan lähes 20 000 euroa palkkasaatavia Aviisin entiselle toi-mittajalle. Ylioppilaskunta valittaa päätöksestä hovioikeuteen.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilas-kunnan hallituksen sukupuolija-kaumasta tehtiin joulukuussa kan-telu hallinto-oikeuteen.

Myös Lapin yliopiston ylioppilas-kunnassa tehtailtiin loppuvuodesta tutkintapyyntöjä. Poliisin piti muun muassa selvittää onko opiskelija-edustajien valinta hoidettu oikein.

Tyhjä vatsa vaikuttaa tuomareiden päätöksiin!Tuomarien päätöksiin vaikuttaa sekä kellon aika että vatsan sisältö, osoittaa Israelissa tehty tutkimus. Tutkittuja päätök-siä oli 1 112. Ne koskivat vankien päästämistä ehdonalaiseen vapauteen. Ruokailutaukoja oli päivän aikana kaksi. Mitä lä-hempänä tauon alkua asiaa käsiteltiin, sitä vähemmän ehdon-alaisia vapauksia tuomarit myönsivät.

Vangin todennäköisyys päästä ehdonalaiseen vapauteen oli kor-keimmillaan, 65 prosenttia, heti tauon jälkeen tai aamulla päivän alussa. To-dennäköisyys laski tasaisesti ja putosi melkein nollaan juuri ennen tauon al-kua. Rikostyyppi, vankilassa jo vietetty aika, ikä tai vangin etninen ryhmä ei-vät selittäneet päätöksiä.

Aiheesta kertoi Suoemssa Yle Tiede.

!

AVIISIN IHMISKOE: GRADU KUUKAUDESSA

tä olin ihan oikeasti tehnyt sen.”Muotoseikkoja pitää korjata, mutta

kyllä tämä silmäilyn perusteella gra-dusta käy”, hän kommentoi.

Hypin riemusta.Keskiviikkona istuin toimitukses-

sa aamuyöhön asti. Sain koottua val-miiksi 2. joulukuuta ilmestyneen Avii-sin. Torstaina kävin rättiväsyneenä edustajiston kokouksessa. Johansson onnitteli. Sain monta viinapulloa. En oikeastaan halunnut niitä.

Perjantaina kävin juttelemassa pro-fessori Ruostetsaaren kanssa. Hän kertoi, millaista viilausta kirjoitelmal-leni pitäisi tehdä.

”No miten on, tekikö kirjoittaminen edes tiukkaa?”

Maanantaina alkoi ylityövapaa. New Yorkiin päästyäni pelkkä hereillä py-syminen teki tiukkaa.

Haluaisin kirjoittaa graduni tarinal-le onnellisen loppuhuipennuksen. En voi, koska se on vielä kesken.

Kun päästin gradutekeleen käsistäni, minusta tuntui samalta kuin maraton-juoksijasta, joka on hirmuisen loppu-kirin jälkeen viimein maalissa. Ongel-ma on siinä, että gradu-urakassa en-simmäisen maaliviivan ylittäminen ei riitä. Pitää ylittää uusia maaliviivoja.

Minun pitäisi istua vielä yhdeksi il-laksi gradutiedoston ääreen. Pitäisi keskittyä, olla pikkutarkka, tehdä Ilk-ka Ruostetsaaren pyytämät muutok-set. Se veisi vain muutaman tunnin, mutta toistaiseksi rimakauhuni on ol-lut liian suuri. Marraskuun lopun jäl-keen en ole avannut gradutiedostoa.

Lykkääminen on niin helppoa. Hä-vettää.

Seppo Honkanen

Aviisin päätoimittaja päätti kirjoittaa gradun kuukaudessa. Miltä se tuntui – ja kuinka urakassa lopulta kävi.

voisi vielä päivittää ja täydentää ne ja tehdä tutkielman.”

Kandidaatintutkielmansa Alatalo teki cd-levyjen tulevaisuudesta.

”Koko luova talous on murrostilas-sa, sen mukana myös äänitemarkki-nat kuten tutkielmani todistaa. Us-kon silti, että cd- ja jopa vinyylilevyt säilyvät marginaalimusiikissa ja jopa mainstreamissa niin kuin nyt USA:sta kuuluu uutisia.”

Seppo Honkanen

TERO KO

SKELA, PIIRROS

8 Aviisi 20.1.2012

TOTEUTA LUPAUKSESI KAMPUKSELLAYliopisto tarjoaa hyviä mahdollisuuksia kaikille, jotka lupasivat uutena vuotena liikkua aiempaa enemmän. Atalpan uudet tilatkin aukeavat helmikuun alussa – usko tai älä.

JuhO-MATTI PAAVOLA, TEKSTI

Tampereen yliopiston opis-kelijoiden liikuntamahdol-lisuudet paranevat lähiai-koina. Suunnitelman mu-kaan vuoden 2013 syksys-

tä opiskelijat saavat käyttöönsä kaik-ki Teknillisen yliopiston, ammattikor-keakoulun ja yliopiston liikuntapalve-lut yhdellä maksulla.

”Käyttäjän näkökulmasta tarjonta monipuolistuu ja matka liikuntapaik-kaan lyhenee. Matka on merkittävä te-kijä siinä, lähteekö liikkumaan vai ei”, yliopiston liikuntapäällikkö Helena Collin toteaa.

Toteutuksessa on vielä paljon käy-tännön haasteita: miten erilaiset ur-heiluhallinnot sopivat yhteen ja ruuh-kautuvatko tietyt tilat entistä enem-män. Systeemiä onkin tarkoitus ko-keilla käytännössä ennen sen käyt-töönottoa.

Yhteistyöstä on saatu positiivisia ko-kemuksia, kun syksystä 2011 lähtien osa liikuntakursseista on ollut yhtei-siä kaikille korkeakouluopiskelijoille. Yliopiston omasta kevään kurssitar-jonnasta Collin suosittelee erityises-ti uusia matalan kynnyksen liikunta-ryhmiä.

”Risto Rinne Varalasta tulee vetä-mään Rautakanki taipuu –kurssin, jo-ka on loistava normaaleilla venyttely-tunneilla itsensä kankeaksi tunteville. Tunnin mittainen venyttely on oikeas-ti kuluttavaa ja kiihdyttää aineenvaih-duntaa.”

Lisää monipuolisuutta liikuntatarjon-taan tuo opiskelijoiden viime vuon-na perustama UtaSport ry. Järjestö haluaa tarjota lisää mahdollisuuksia liikkumiseen myös yliopistoliikun-nan ulkopuolella. Näkyvintä toimin-taa ovat olleet isot liikuntatapahtumat. UtaSport on vastuussa yösählyn pyö-rittämisestä ja järjestää kevättalvella myös talviliikuntaviikon.

”Talviliikuntaviikko tarjoaa mahdol-lisuuden koittaa oudompiakin lajeja. Viime vuonna pääsi koittamaan esi-merkiksi lumikenkäilyä ja retkiluiste-lua”, UtaSportin puheenjohtaja Johan-na Hämäläinen kertoo.

Jatkossa UtaSportin alle on tarkoi-tus perustaa lajikerhoja, joissa samaa lajia harrastavat kerätään yhteen. Ker-holaiset maksavat UtaSportin 5€ vuo-sittaisen jäsenmaksun ja saavat vasti-neeksi tukea toimintaan sekä hallin-nollisesti, että rahallisesti esimerkik-si varustehankintoja tai pelimatkoja varten.

”Tällä hetkellä touhu on enemmän yksilöharrastamista vuoroilla. Laji-kerhossa olisi yhdessä pelaava poruk-ka, joka voisi vaikka lähteä kisoihin yhdessä”, Hämäläinen suunnittelee.

Liikuntamahdollisuuksia opiske-lijalle on siis tarjolla runsaasti. Hä-mäläinen muistuttaakin, että liikun-ta voi olla mitä tahansa, jossa liikute-taan raajoja.

”Liikunta ei ole pelkkää suos-sa hiihtämistä veren maku suussa. Kannattaa rohkeasti etsiä oma la-jinsa.”

TIETOA yLIOPISTO-

LIIKunnASTA JA KuRSSEILLE

ILMOITTAuTuMISET:

uta.fi/opiskeLu/Liikunta

uTASPORTIn

KOTISIVuT:

utasport.fi

Atalpan kuntosali aukeaa viimein

Atalpan uusittuun kuntosaliin pääsee hikoilemaan jälleen 1. helmikuuta alkaen. Sauna-

tiloista yllättäen löytyneen kostean maa-aineksen takia pitkäksi venäh-tänyt remontti on viimein valmistu-massa myös alakerran osalta.

Täysin uusitut tilat ovat entisiä suu-remmat. Entinen monitoimisali on muutettu kuntosalin laitetilaksi, ja vapaapainosalista laitteet poistuvat kokonaan. Lasiseinät luovat lisää ava-ruuden tuntua. Myös suurin osa lait-teista on uusittu käyttäjien toiveiden mukaisesti.

”Autotermein ilmaistuna jos verra-taan Volkswagenia ja Audia, niin uu-det laitteet ovat ehdottomasti audi-luokkaa”, kehuu yliopiston liikunta-päällikkö Helena Collin.

Vanhasta kuntosalin laitetilasta teh-dyssä venyttelysalissa alkavat kehon-huollolliset ryhmäliikuntatunnit noin viikko kuntosalin avautumisen jäl-keen. Lisäksi alakerrasta löytyvät uu-

situt pukuhuoneet ja saunatilat. En-simmäisen kerroksen palloilusali ja uusi monitoimisali ovat olleet käytös-sä syksystä lähtien.

Tämän vuoden liikuntamaksus-ta päättäessä ei remontin venymises-tä ollut tietoa. Maksun ilmoittautumi-sen yhteydessä suorittaneet saivat ha-kea palautusta syksyllä. Lisäksi koko lukuvuoden maksun (65 euroa) mak-saneet saavat käyttää kuntosalia elo-kuun loppuun, ja pelkällä kevätluku-kauden maksulla (40 euroa) sali on käytössä juhannukseen saakka. Nor-maali kesän kuntosalimaksu on 45 euroa.

Liikuntamaksu on kohonnut viime vuosina melkoisin harppauksin. Hin-nannostoa on perusteltu usein Atal-pan suurremontilla. Collinin mukaan maksuja mietitään tarkemmin lähi-tulevaisuudessa suuren opiskelijalii-kuntauudistuksen yhteydessä. Tar-koituksena on, että kaikki opiskelijat

saavat vuoden 2013 syksys-tä lähtien yliopiston, TTY:n ja TAMKin liikuntapalvelut käyttöön yhdellä maksulla.

”Minun mielestä ei voi olla niin, että eri kouluissa maksetaan eri määrä, vaan summan pitäisi ol-la kaikille sama. Tärkeintä on, et-tä opiskelijoilla on mahdollisuus pi-tää itsestään huolta varallisuutensa puitteissa.”

Tulevan maksun suuruuteen Col-lin ei kuitenkaan vielä tässä vai-heessa halua ottaa kantaa. TTY:llä lukuvuoden 2011-2012 liikunta-maksu oli opiskelijalle kalleim-millaan 84 euroa.

ATALPAn KOTISIVuT:

www.ataLpa.com

TyKKää AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. faceBook.com/aViisi Aviisi 20.1.2012 9

TOTEUTA LUPAUKSESI KAMPUKSELLA

Myös rautakanki taipuu - venyttelyä kankeilleOletko kankea? Jumittavat-ko niska ja selkä? Luuletko, että venyttely voisi auttaa jaksamistasi? Tule kankeiden liikkuvuus- ja venyttelykurssille Atalpan alakerran venyttely-saliin keskiviikkoisin 8.2.-4.4. (ei 29.2.) klo 16-17 Ilmoittautu-minen Nettiopsussa 23.1.-29.1. Tarkemmat kurssiohjeet hyväk-symiskirjeessä tulevat valituille sähköpostiin Moodlen kautta. Ohjaajana liikuntaneuvoja Risto Rinne. Kurssille mahtuu 15 kankeaa henkilöä!

kommentti

Olen tyypillisen kankea istumatyöläinen. Tie-dän, että minun pitäi-

si ehdottomasti venytellä. Mut-ta en viitsi.

Liikuntatunnit ja -kurssit järjestetään useimmiten etevil-le suorittajille. Se on luonnol-lista, koska juuri hehän kurs-seille aktiivisesti myös osallis-tuvat. Venyttelemässäkin käy-vät lähinnä pajunvitsannotke-at neitokaiset, emme suinkaan me peruskankeat urpot.

Ajatus ryhmävenyttelystä sa-lissa, joka on täynnä peilejä no-lottaa minua. Pelkään, että su-perihmiset nauravat, jos ko-etan äheltää verkkareihin sul-lottua kehoani hankaliin asen-toihin huonolla menestyksellä.

Sehän olisi noloa.Siksi mieleeni juolahti, että

ainoastaan meille astetta jäy-kemmille tarkoitettu venytte-lykurssi olisi Atalpassa enem-män kuin paikallaan. Yliopis-ton liikuntapäällikkö Helena Collin innostui ajatuksesta.

Rautakankien venyttelytun-nille voi nyt ilmoittautua. Siel-lä rajoittuneita liikeratojaan ei tarvitse hävetä. Ja kun krop-paansa on ensin harjoitellut venyttämään vertaisryhmässä, hommaa on ehkä helpompi jat-kaa myös kotona.

Ainakin minä aion yrittää.

Seppo Honkanen

Venyttelyä myös meille urpoille

Amerikkalainen jalkapallo on perinteinen yliopistolaji ra-pakon takana. Nyt tätä maa-

ilman strategisimmaksi tituleerattua palloilulajia voi harrastaa Tampe-reella, kun korkeakoulujen yhteinen joukkue Tampere College Football Association perustettiin syksyllä.

Opiskelijajoukkueessa kentällä häärii kahdeksan pelaajaa per jouk-kue. Määrä vaihtelee sarjatason mu-kaan. Peli etenee lyhyissä vuorois-sa, joissa toinen joukkue hyökkää ja puolustus yrittää sopeutua vastus-

tajan valitsemaan strate-giaan.

”Amerikkalainen jalkapallo on todel-linen joukkuepe-li. Jokaisella pelaa-jalla on tietty pie-ni tehtävä kentällä.

Jos mokaa homman-sa, koko joukkueen

peli voi kaatua”, TCFA:n toiminnas-ta yliopistolla vastaava Jukka Sprin-gare kertoo.

Lajin parista löytyy tekemistä jo-kaiselle ikään, kokemukseen ja ruu-miinrakenteeseen katsomatta. Suun-nitteilla on myös naisten joukkueen sekä cheerleading -joukkueen pe-rustaminen.

”Aloittamiseen tarvitsee lenkkarit, shortist ja t-paidan. Muut välineet saa aluksi lainaan. Moni joukkuees-ta otti ensikosketuksen jenkkipal-loon vasta yliopistossa.”

Touhu ei ole kuitenkaan pelkkää kuntoliikuntaa, sillä lajissa järjeste-tään avoin opiskelijoiden SM-turna-us. Lisäksi TCFA osallistuu keväällä järjestettävään korkeakoulujen mes-taruussarjaan. Liigassa on kaksi loh-koa. Toisessa pelaavat Tampereen li-säksi Jyväskylän ja Vaasan joukku-eet, ja toisessa Turun korkeakoulut ottavat mittaa toisistaan.

”Turnausmuotoisia opiskelijoi-den SM-kisoja on muissakin lajeis-sa, mutta tietääkseni tämä on ensim-mäinen korkeakoulujen välinen sar-ja”, Springare kertoo.

Otteluita järjestetään eri paikka-kunnilla maaliskuun ajan. Tampe-reella pelataan Messu- ja urheilu-keskuksessa maaliskuun 8. päivä. Springare toivoo yleisön löytävä pai-kalle.

”Turussa on kuulopuheiden mu-kaan ollut parhaimmillaan 800 kat-sojaa. Suuri kotiyleisö olisi joukku-eelle se kaivattu yhdeksäs kenttäpe-laaja.”

hARJOITuKSET TAMPEREEn MESSu- JA

uhRAILuKESKuKSESSA MAAnAnTAISIn KLO

17:30 JA KESKIVIIKKOISIn 20:50. LISäTIETOA

Jukka.sprignare@gmaiL.com.

Kolmisenkymmentä naista liikkuu Atalpan monitoimi-salissa vetäjänä toimivan Ni-

na Heinon aiemmin opettaman lii-kesarjan mukaan. Taustalla pauhaa-

va musiikki ei ole kuitenkaan tyypillistä nopeatempois-ta jumppapumppua, eivätkä

liikkeet pelkkää edestakaisin askellusta.

Olen seuraamassa syksyllä alka-nutta Kuntojazz –ryhmäliikunta-tuntia. Harjoituksissa tehdään jazz-tanssiin pohjautuvia sarjoja, mutta normaalista tanssitunnista poiketen tekniikka ei ole tärkein asia. Tunnil-la ei pysähdytä harjoittelemaan yksi-tyiskohtia, vaan tarkoitus on saada syke ylös ja liikkua.

”Perinteisessä jumpassa liikutaan lähinnä peiliin päin. Meillä käyte-tään suuntia ja tilaa eri tavalla”, tans-sinopettajana työskentelevä Heino

kertoo.Harjoitus on kokonais-valtaisempaa kuin

normaalijumpassa. Tanssissa käytetään eri lihaksia ja ke-hon kiertoa on pal-jon. Kuntojazz ei ole kuitenkaan pelkkää

kuntoilua, vaan tans-sillisuus näkyy liikkei-

den lisäksi ilmaisussa.”Tunnilla pitäisi uskaltaa

heittäytyä. Tanssin päällimmäinen idea on kuitenkin ilmaista itseään. Tarkoitus on unohtaa arki ja antaa

mennä ilman, että koko ajan miet-tii, menevätkö askeleet oikein”, Hei-no korostaa.

aikaisempaa tanssikokemusta ei tunnilla tarvitse. Samaa sarjaa tois-tetaan yleensä neljän viikon ajan, jo-ten sen oppii, vaikka joku kerta jäi-sikin välistä. Mukaan tarvitsee vain rohkean ja avoimen mielen ja kyvyn oppia uusia asioita.

”Tunnilla on käynyt myös muuta-mia kundeja, vaikka heille se kynnys taitaa olla vielä isompi”, Heino ker-too.

Kuntojazzin tarkoituksena on liik-

kumisen lisäksi myös unohtaa arki-huolet ja ulkonäkö. Heinolta kuiten-kin kysellään usein vinkkejä syömi-sen suhteen. Hänen mielestä maa-laisjärjellä pärjää: kaikkea kohtuu-della ja paljon liikuntaa.

”Liikunta on laiskan ihmisen tapa laihtua. Silloin ei tarvitse koko ajan miettiä ruokaa ja elämä on paljon helpompaa.”

nInA hEInOn TAnSSITunnIT

PERJAnTAISIn KLO 10-11 TAnSSITEKnIIKKA,

KLO 11-12 TAnSSILLInEn KEhOnhuOLTO JA

KLO 12-13 KunTOJAzz.

Rautakanki taipuu

Soikean jenkkipallon taikaa

Kuntojazz on laiskan tapa laihtua

Nina Heinon Kuntojazz-tunnilla tehdään jazztanssiin pohjautuvia sarjoja, mutta normaalista tanssitunnista poiketen tekniikka ei ole tärkein asia.

10 Aviisi 20.1.2012Ruokavalioiden kova kirjo

Kärsitkö valinnanvaikeudesta? Ei hätää, Aviisi listasi joukon erilai-sia ruokavalioita. Valitse tästä ja syö niin kuin muutkin!

Sekasyönti: Ruokavalio koostuu kasviksista, lihasta, kalasta, munis-ta ja maitotuotteista ilman rajoituk-sia.

SAMuLI h

uTTunEn, GRAFIIK

KA

TyKKää AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. faceBook.com/aViisi Aviisi 20.1.2012 11

RUOKA On UUSI USKOnTO

Ruokavalioiden ja syömisten trendien lisääntymiselle ei näy loppua. On hyvä hetki kysyä, kuinka paljon

syömisessä on enää kyse pelkästä syömisestä.

Luomuruoka, lähiruoka, karppaus, superfoo-dit, raakaruoka, kasvissyönti, kivikautinen ruokavalio. Lista on loputon ja se kasvaa ko-ko ajan. Monet ruokailmiöt, dieetit ja syömi-sen trendit ovat räjähtäneet suureen suosi-

oonsa Suomessa viimeistään parin viimeisen vuoden aikana, ja ne ovat vaikuttaneet suomalaisten syömiseen kiistattoman voimakkaasti, ehkä enemmän kuin kos-kaan aikaisemmin.

Mutta kun superfoodeja hehkutetaan netissä, lääkä-rit käyvät karppaussotaa lehtien palstoilla ja isot kaup-piaat myyvät silmät kiiluen kotimaisia pakastevihan-neksia lähiruokana, on hyvä kysyä, onko syöminen enää syömistä vai jotain aivan muuta?

”Syömisen peruslähtökohta on muuttunut. Nykyään on mahdollista valita täysin, mitä syödään. Meillä on ruokaa yli energiantarpeen. Pienestä lähikaupastakin löytyy välimerentahnaa ja mustekalarenkaita”, Turun yliopistossa tutkijana työskentelevä ravitsemusasian-tuntija Sanna Talvia kertoo.

Valinnanvapaus on johtanut tilanteeseen, jossa syö-misellä ei enää täytetä energiantarvetta. Siitä on tullut mahdollisuus rakentaa kokonainen elämäntapa ja kei-no erottautua massasta.

Talvian mielestä kyse ei ole älyttömän tietoisista va-linnoista, mutta esimerkiksi aidon ruoan syömiseen ja hifistelykarppaukseen voi myös liittyä halu osoittaa muille, että arvostaa itseään ja hyvää elämää.

”Toki pitää muistaa, että ruoka on aina ollut erottau-tumisen väline. Yläluokka on syönyt eri ruokaa kuin

KALLE hEInO, TEKSTI

KUn

TULI jOTAIn IhAn MUUTA

RUOASTA

12 Aviisi 20.1.2012

Media hämäsi asiantuntijoitakin

rahvas”, Talvia sanoo.”Viime vuosina tilanne vain on kään-

tynyt päälaelleen. Kun esimerkiksi vä-hemmän koulutetut söivät aiemmin voita ja rasvaisia maitotuotteita ja kor-keammin koulutetut margariinia ja vähärasvaisia, nyt tilanne on päinvas-toin.”

Helsingin yliopistossa vasta-aloitta-nut ruokakulttuurin professori Jo-hanna Mäkelä näkee ruokailmiöiden taustalla useita syitä. Ruoka on hänen mielestään ennen kaikkea yhdistelmä jotakin täysin henkilökohtaista mutta samalla jotakin yhteiskunnallista.

”Monimutkaisessa maailmassa suu-rinta osaa asioista on mahdotonta enää hallita, mutta syöminen on vie-lä jotain, jota yksittäinen ihminen voi itse kontrolloida. Siinä, mitä laittaa suuhunsa, on kyse henkilökohtaises-ta päätöksestä”, Mäkelä sanoo.

Hän selventää asiaa esimerkillä ku-lutusvalintojen ympäristövaikutuk-sista, joista suurin osa tulee asumises-ta, liikkumisesta ja syömisestä. Ker-rostalossa asuva saattaa tuntea, et-tä ei välttämättä voi hirveästi vaikut-taa asumiseen ja työmatkoihin, mutta syömiseen kyllä.

Ja kun syömistä kerran voi halli-ta, hallinta kaipaa vaihtoehtojen vii-dakossa ”manuaaleja”, oppaita, jotka tarjoavat punaisen langan valintojen tekemiseen.

Juuri tässä on erilaisten ruokavalioi-den paikka.

”Tosin olennaista ei ole enää se, mi-tä lautaselle valitaan vaan se, mitä sin-ne ei valita. Tätä kautta syntyvät myös ruokakeskustelujen rintamalinjat”, Mäkelä toteaa.

Nämä rintamalinjat ovatkin johta-neet siihen, että enää ei puhuta hyväs-

tä syömisestä vaan oikeasta syömises-tä. Ja jos on olemassa oikea syöminen, silloin on olemassa myös väärä syömi-nen.

”Joihinkin ruokailmiöihin liittyy jos nyt ei ihan käännyttämistä niin aina-kin muiden vakuuttamista ruokavali-on toimivuudesta”, Mäkelä toteaa.

Äärilaidoilleen vietynä syömisestä on-kin tullut uskonto. Teologi Anja Bes-sonoff on kirjoittanut kirjan Low Fat

-uskonto (2010), jonka mukaan maal-listuneessa yhteiskunnassa ruoka on muuttunut uskonnollisuuden korvik-keeksi.

Etenkin rasva- ja karppauskysy-myksissä hyvän ja pahan välinen tais-telu on siirtynyt terveellisiksi ja epä-terveellisiksi määriteltyjen ravintoai-neiden välille.

”Ihmiset etsivät pelastusta. Kun pe-rinteiset uskonnot ovat menettäneet merkityksensä, ruokaideologia on korvannut uskonnon”, Bessonoff to-teaa.

Hänen kirjansa lähtee oletuksesta, että viralliset ravintosuositukset ovat pyhän totuuden asemassa. Vain ruis-leipää ja margariinia syömällä voi pe-lastua. Uskonnollisia alkukertomuk-sia ovat tiedemiesten teoriat rasvan ja kolesterolin vaarallisuudesta.

Sittemmin tälle virallisen tahon ”low fat -kirkolle” on noussut haasta-jaksi karppausliike, jolla on yhtä lail-la omat gurunsa mutta jota yritetään leimata harhaoppiseksi. On syntynyt kaksi ravitsemususkonnollista suun-tausta, joiden yhteenottoa ei voi väis-tää.

”En tunne esimerkiksi superfood-skeneä kovin hyvin, mutta siinä on ky-se samasta asiasta. Samoin on kasvis-syönnissä ja esimerkiksi joissain ke-

honrakentajien ruokavaliossa. Omaa ruokavaliota pidetään ainoana oikea-na ja ylivoimaisena”, Bessonoff huo-mauttaa.

oli uskonnollisuudesta mitä mieltä ta-hansa, yksi merkittävimpiä sitä kautta esille nousevia ilmiöitä on auktoriteet-tien – yleensä siis virallisten ravinto-suositusten – kyseenalaistaminen, jo-ka on osa ajan henkeä.

Johanna Mäkelän mukaan kyse on siitä, että perinteinen asiantuntija–maallikko-asetelma on haihtunut, ja nyt jokainen on oman elämänsä hen-kilökohtainen spesialisti.

”Ruokavalion hyvyys mitataan oman kokemuksen kautta”, hän sanoo.

Sanna Talvia on samaa mieltä.”Emme enää tarvitse ketään muu-

ta sanomaan, miten syödään. Tietoa jaetaan omassa piirissä, ja ravitsemus on monisyinen kokonaisuus laittaa muottiin. Ei ole olemassa yhtä totuut-ta”, Talvia sanoo.

Väitteiden ristitulessa onkin hyvä muistaa, että esimerkiksi terveellinen syöminen on suhteellinen käsite. Tyy-pillisen sekasyöjän ruokavalio saat-taa olla hyvin yksipuolinen, ja toisaal-ta hyväkarppaus saattaa olla loppujen lopuksi hyvin lähellä virallisia ravin-tosuosituksia.

”Syömiseen liittyy tarve löytää sel-keitä kategorioita, mitä saa syödä ja mitä ei. Mitä säännellympää syömi-nen on ja mitä enemmän siinä on ra-joituksia, sitä yksinkertaisempaa ruo-kavaliota on noudattaa”, Talvia kuvaa.

”Mutta rajoituksissa on ongelmansa. Kun omaa syömistään rajoittaa, mie-lihalut voittavat herkästi ja on helppo retkahtaa. Saldo on helposti plus mii-nus nolla.”

Monimutkaisessa maailmassa suurinta osaa asioista on mahdotonta hallita, mutta syöminen on jotain, jota yksittäinen ihminen voi itse kontrolloida.

ruokakulttuurin professori

Johanna Mäkelä

Erilaiset ruokailmiöt eivät lopulta ole välttämättä kovin uusia asioita, vaan ne ovat saaneet huomio-ta julkisuudessa vasta nyt. Vaikutuksensa on ollut

medialla, joka rakastaa mustavalkoisia asetelmia.Karppauskeskustelu on loistava esimerkki siitä, miten

lehdistö on rakentanut vahvoja ääripäitä ja sotia antamalla ymmärtää, että kaikki karppaus on äärikarppausta.

Tämä on johtanut niin kutsuttuun kohukierteeseen.”Tässä ovat monet asiantuntijatkin menneet lan-

kaan. Kyselytutkimusten perusteella karppaajik-si itsensä mieltävät ovat tosiasiassa vain vähentä-neet huonoja hiilihydraatteja, ja esimerkiksi rasvo-jen syönti on lopulta lähellä virallisia suosituksia”, ravitsemusviestinnän asiantuntija, Ravitsemusuu-tiset-blogin ylläpitäjä Janne Huovila kertoo.

Huovila näkee ruokailmiöiden nousussa ennen kaikkea vahvan yhteyden netin ja sosiaalisen median ke-hitykseen. Sosiaalinen media on nuorten ihmisten aluetta, ja monet ruokasuuntaukset ovatkin nimenomaan nuorten suosi-ossa.

Hän muistuttaa, että loppujen lopuksi lähinnä karppaus on sellai-nen ruokailmiö, joka on vaikuttanut suomalaisiin laajasti.

”Esimerkiksi superfoodit ja raakaruoka ovat saaneet paljon mediajul-kisuutta, mutta ne eivät kuitenkaan ole tavoittaneet kansan syviä rivejä.”

SEPPO hOnKAnEn, KuVA

TyKKää AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. faceBook.com/aViisi Aviisi 20.1.2012 13

Sekasyönti: Ruokavalio koos-tuu kasviksista, lihasta, kalasta, munista ja maitotuotteista ilman rajoituksia.

Lihansyönti: Suurin osa ravin-nosta tulee eläinten syömisestä.

Kasvissyönti eli vegetarismi: Ruokavalio, joka ei sisällä eläin-kunnan tuotteita.

Semivegetarismi: Ruokavalio, jossa syödään kaikkea muuta paitsi punaista lihaa.

Pescovegetarismi: Ruokava-lioon sisältyy kasvisten lisäksi maitotuotteita, munia ja kalaa. Ravitsemuksellisesti se ei poik-kea sekasyönnistä.

Laktovegetarismi: Kasvisruo-kavalio, joka sisältää lisäksi maitotuotteita.

Lakto-ovovegetarismi: Kasvis-ruokavalio, joka sisältää lisäksi maitotuotteita sekä kanan-munia.

Fennoveganismi: Suomen oloi-hin sovellettu kasvisruokavalio, jossa pyritään käyttämään lähi-alueilla tuotettuja kasviperäisiä tuotteita.

Fruitanismi: Tässä ruokavalios-sa eläinten lisäksi myös kasvei-hin suhtaudutaan kunnioituk-sella, ja ruokavalio sisältää vain kasvien satoa, kuten hedelmiä, marjoja ja viljoja.

Freeganismi: Eläinperäiset

tuotteet eivät kuulu freeganis-miin, mutta siinä voi hyödyntää sellaisia eläinperäisiä tuotteita, joiden kuluttaminen ei tue taloudellisesti eläinten riistoa ja joiden hyödyntäminen on eko-logisesti järkevää. Tuotteiden koostumus ei ole siis olennaista, vaan niiden ekologiset ja eetti-set vaikutukset.

Veganismi: Kasvisruokavalio, jossa vältetään kaikkia eläinpe-räisiä aineksia tai ruokaa, jonka tuottamisessa on loukattu eläinten oikeuksia.

Makrobiootikko: Ruoka-aineet jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, edustavatko ne jin- vai jang-voimaa, ja vastavoimat pyritään saamaan tasapai-noon. Ruokavaliossa vältetään pääsääntöisesti eläinperäisiä aineksia, mutta siihen saattaa kuulua esimerkiksi kalaa.

Elävä ravinto (raakaruoka): Ruoka on kypsentämätöntä (ei kuumennettu yli 42-asteiseksi) ja mahdollisimman jalosta-matonta. Ruokavalio koostuu yleensä kasviksista, hedelmis-tä, pähkinöistä ja siemenistä, mutta siihen voi kuulua myös esimerkiksi raakaa kalaa tai al-haisessa lämpötilassa kuivattua lihaa.

Karppaus eli vähähiilihydraatti-nen ruokavalio: Hiilihydraatteja syödään vähemmän kuin ns. virallisterveellisessä ruokava-liossa. Karppausta on käytetty painonhallintaan, mutta sitä perustellaan nykyisin myös

muilla terveyshyödyillä, kuten esimerkiksi

vatsavaivojen tai allergioiden

häviämisellä. Käytännössä karppauk-sessa ruo-kavaliosta jätetään pois

esimerkik-si sokeri ja

kuorittu vilja sekä tärkkelyskas-

vit (peruna ja maissi), ja rasvan laatua parannetaan käyttämällä luonnollisia ras-voja.

Hyväkarppaus: Hyväkarp-pauksessa pyritään välttä-mään nopeasti sokeristuvia hiilihydraatteja. Käytännössä hyväkarppaaja ei syö sokeria tai vain vähän mikroravinteita si-sältäviä tärkkelyskasveja kuten perunaa tai maissia. Mikäli eli-

mistö sietää, hyväkarppaus voi sisältää maltillisesti käytettynä täysjyväviljoja.

Alakarppaus: Alakarppauksella on viitattu kaikkiin vähähiili-hydraattisiin ruokavalioihin (low carb), mutta sittemmin sitä on käytetty puhuttaessa ketogeenisistä ruokavalioista, joissa hiilihydraattien määrää rajoittamalla pyritään pääse-mään ketoosiin. Ketoosissa ke-toaineiden määrä veressä ylit-tää tietyn rajan, ja esimerkiksi laihduttajalle ketoosin hyöty on nälänhallinnan parantuminen. Ketoosin terveellisyydestä on esitetty väitteitä sekä puolesta että vastaan.

Atkinsin dieetti: Alakarppauk-sen laji, jossa hiilihydraatteja rajoitetaan äärimmäisen paljon. Dieetin alussa päivittäinen hiilihydraattimäärä tipute-taan 20 grammaan, ja painoa pudotetaan ketoosin avul-la. Hiilihydraattien määrää nostetaan pikku hiljaa, kunnes painonlasku pysähtyy. Lopuksi hiilihydraattien määrä jätetään tasolle, jossa paino ei nouse eikä laske.

Zone-dieetti: Karppauksen alalaji, joka rajoittaa leipää, perunoita sekä pastaa, ja pyrkii saamaan eri makroravinteet optimaaliselle prosenttiosuu-delle (vyöhyke, ”zone”) ravin-nosta.

Montignacin dieetti: Hyvä-karppauksen muoto, jossa valitaan ruokia, joilla on matalama glykeeminen indeksi (hiilihydraattien imeytymis-nopeus). Lisäksi rasvan ja proteiinin nauttimista yhdessä hiilihydraattien kanssa pyritään välttämään.

South Beach -dieetti: Dieetti opettaa syömään oikeanlaisia hiilihydraatteja ja rasvoja. Esi-merkiksi karkeista ja leivonnai-sista saatavat hiilihydraatit kor-vataan kasvisten hiilihydraateil-la ja huonot rasvat turvallisilla versioilla.

Dukan dieetti: Neliportai-nen laihdutusohjelma, jossa esimerkiksi alussa syödään pelkkiä proteiinipitoisia ruokia. Ruokavalioon lisätään pikku hil-jaa kasviksia, hedelmiä, leipää ja juustoja tietyin rajoituksin. Ohjelman loputtua jätetään yk-si proteiinipäivä viikkoon, joka varmistaa, että syödyt hiilihyd-raatit eivät kerry tulevaisuudes-

sakaan vyötärölle.

Veriryhmädieetti: Ruokava-lio on valittava veriryhmän mukaan. Esimerkiksi veriryhmä A:lle soveltuu parhaiten kas-visruokavalio, O:lle puolestaan runsas lihansyönti.Paleo: Kivikautisen ihmisen syömistä jäljittelevä ruokavalio. Sisältää siis ruokaa, joita olisi mahdollista kerätä tai metsäs-tää itsekin luonnosta. Käytän-nössä esimerkiksi maanviljelyk-sen tuotteet ja viljelty kala ovat kiellettyjä, hieman tulkinnasta riippuen.

Warrior-dieetti: Aamulla ja päivällä syödään vähän tai ei ollenkaan ja illalla ylensyödään. Dieetti nostaa sympaattisen hermoston tomintaa ja kiih-dyttää näin aineenvaihduntaa, energiantuotantoa, rasvanpolt-toa ja stressinsietokykyä.

Foodismi: Superfood-piireistä liikkeelle lähtenyt ajatteluta-pa, jossa pyritään käyttämään mahdollisimman huippu-laatuisia, ravinnerikkaita ja alkuperäisiä ruoka-aineita sekä esimerkiksi juomaan hanave-den sijasta tuoretta lähdevettä.

Gluteeniton ruokavalio: Ruokavaliota noudattava ei syö vehnän sukuisia viljoja, kuten vehnää, ohraa tai ruista. Gluteenittomalla ruokavaliolla hoidetaan yleensä keliakiaa.

Halal: Ruokaa, jota muslimit saavat islamin uskonnollis-ten sääntöjen mukaan syödä. Käytännössä kiellettyjä ovat ainakin alkoholi ja päihteet sekä tietyt liharuoat ja eläimet, jotka on tapettu tietyllä tavalla kuten vaikkapa kuristamalla tai iskemällä.

Kosher: Juutalaisten säädösten mukaan valmistettua ruokaa. Tässä ruokavaliossa esimer-kiksi karjaeläinten tulee olla märehtijöitä ja niillä pitää olla kaksijakoinen sorkka.

Välimeren ruokavalio: Kas-viöljyyn, kasviksiin, viljaan sekä kohtuullisesti käytettyihin meijerituotteisiin ja kalaan perustuva ruokavalio, jonka on esitetty ehkäisevän sydän- ja verisuonisairauksia. Yleensä ruokavalioon myös kuuluu, että raaka-aineet ovat tuoreita ja jalostamattomia, ja aterian yhteydessä nautitaan myös hieman viiniä.

Kärsitkö valinnanvaikeudesta? Ei hätää, Aviisi listasi joukon erilaisia ruokavalioita. Valitse tästä ja syö niin kuin muutkin!

ruokavalioiden kirjo Näin asiantuntijat syövät itse

Ravitsemusasiantuntija Sanna Talvia, Turun yliopisto

”syömisessäni ei ole filosofiaa tai ideologiaa. Lapsiperheel-lisenä syön kaikenlaista perusruokaa, välillä itsetehtyä, vä-lillä valmista. Meillä on kaikki ruoka-aineryhmät käytös-sä, ja kasviksia pyrimme syömään mahdollisimman paljon. Ennen kaikkea yritän pitää säännöllisestä ruokarytmistä kiinni. Arjen rutiinit vapauttavat ajattelua muuhun kuin syömisen miettimiseen.”

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä, Helsingin yliopisto

”olen kaikkiruokainen, tyypillinen 2000-luvun sekaruokaa syövä henkilö. Toki mietin syömistä myös yksityiselämäs-säni. Jos punaista lankaa etsii, se on ehkä se, että aidosti ilahdun ruoasta, joka on hyvin valmistettu. Ärsyttää, jos maistan ruoasta, että se on tehty hällä väliä -asenteella.”

Teologi Anja Bessonoff, Low Fat -uskonto -kirjan kirjoittaja

”kun kirjoitin kirjaa, olin itse vihkiytynyt karppaukseen. Sittemmin olen siirtynyt välimaastoon, kun kyseenalais-tin myös karppauksen. Hiilihydraattien laskemisesta saa helposti dogmin. Nykyään syön vapaasti oman mielen mu-kaan ilman syyllisyyttä, mutta tiettyä tietoisuutta syömi-sessäni on. Ruoan pitää olla mieluummin elävää kuin kuol-lutta, ravitsevaa ja rasvapainotteista, eikä kevythöttöä.”

Ravitsemusviestinnän asiantuntija Janne Huovila, Ravitsemusuutiset-blogin ylläpitäjä

”olen erilaisilla ruokavalioilla leikittelijä. Olen joustava kasvissyöjä, joustava luomun syöjä ja joustava karppaaja. En koe ideologioitani kovin vahvaksi. Eniten symppaan ai-don ruoan ajatusta, eli mahdollisimman vähän prosessoi-tua ruokaa. Mutta sekin on ideaali, eikä aina toteudu.”

SEPPO hOnKAnEn, KuVA

14 Aviisi 20.1.2012

KUMPI VOITTAA,VEGAAnI VAIKARPPAAjA?

Karppausguru ja vegaaniaktiivi kertovat, miksi heidän ruokavalionsa on hyvä valinta

TyKKää AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. faceBook.com/aViisi Aviisi 20.1.2012 15

Antti heikkilälääkäri, vähähiilihydraatti-sen ruoan puolustaja

Mitkä ovat vähähiilihydraattisen ruokavalion edut terveydelle?

Lääkärinä minua kiinnostaa ai-noastaan sairauksien hoitami-nen ravinnolla. VHH-ruoka-

valio on erittäin tehokas hoitomene-telmä monien sairauksien suhteen. Jopa niin että potilas pääsee kaikista loppuelämäksi määrätyistä lääkkeis-tä. Vuosien kokemuksen perusteel-la voin sanoa, että ruokavaliolla voi myös estää tehokkaasti eri sairauk-sia. Aina on painotettu rasvojen vaa-rallisuutta, mikä on todellinen hype. Sen sijaan alkaa kertyä lisääntyvästi evidenssiä, että hiilihydraatit aiheut-tavat sairauksia.

Hiilihydraatit ovat muun muassa keskeinen syy elimistön tulehdus-prosessien synnyssä. Tulehdus on monien sairauksien perussyy. Ge-neettisesti elimistömme ei kykene käsittelemään suositusten mukaista hiilihydraattimäärää sairastumatta. Diabetes lisääntyy epidemian tavoin kiitos suositusten. Tauti ei tipahda taivaasta, vaan on seurausta vääristä suosituksista.”

Miten suhtaudut veganismiin, onko se terveellinen ruokavalio?

”Veganismista ei ole olemassa pit-käaikaistutkimuksia. Mutta muuta-man kuukauden seurantatutkimus-ten mukaan vegaaniruokavalio joh-taa monien mikroravinteiden puu-tokseen, joista tärkeimmät ovat B12- ja B6-vitamiinit, D3-vitamiini, rauta, sinkki, jodi, kalsium ja omega 3 -ras-vat. Se mistä ei haluta puhua on, et-tä viljat ja pavut sisältävät antimeta-boolisia aineita, jotka estävät tärkei-den ravinteiden imeytymisen, vau-rioittavat suolinukkaa ja aiheuttavat sitä kautta laajan skaalan eri saira-uksia skitsofreniasta syöpään.

Intiassa n. 31 % väestöstä on uskon-nollisista syistä kasvisyöjiä koko elä-mänsä ajan. Niin erikoiselta kuin se kuulostaa, niin sydäntautikuollei-suus heidän parissaan on huomatta-vasti muuta väestöä korkeampi.

Henkilökohtaisesti sen verran, et-tä olen joutunut kahden ryhmän ta-holta todella raivokkaiden hyökkä-ysten kohteeksi nettiblogini johdos-ta. Fundamentalistikristityt ovat yk-si ryhmä, joka raivostui, kun puolus-tin homoja tässä avioliittoasiassa, ja sitten vegaanit, joille VHH on punai-nen vaate. Tavallaan molempia ryh-miä yhdistää uskomus, että oma eh-toollinen tekee autuaaksi. Mikäs sii-nä, mutta miksi pakottaa muut sa-maan kaavaan? Eikö voisi itse elää löytämässään autuudessa ja antaa meidän syntisten elää tässä tavalli-sen elämän rappiossa?”

Riina Simonen vastaa Heikkilälle

”perinteistä kreetalaista ruokavalio-ta on tutkittu paljon, ja sitä pidetään maailman terveellisimpänä. Kree-talainen ruokavalio on hyvin pit-kälti vegaaninen: se perustuu täys-jyväviljaan, papuihin, todella run-saaseen määrään tuoreita kasviksia (myös villivihanneksia), hedelmiä ja oliiviöljyä. Sen sijaan lihaa ei perin-teiseen kreetalaiseen ruokavalioon kuulu juuri lainkaan, kalaa ja feta-juustoa silloin tällöin. Tällainen ruo-kavalio on sekä terveellinen, eettinen että ekologinen.

Myös vegaaneja on tutkittu usei-den vuosikymmenien ajan, sillä vaik-ka Suomessa vegaanien määrä on vä-häinen, esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa vegaaneja on run-saasti. Kaikki tutkimukset ovat osoit-taneet, että monipuolista vegaaniruo-kaa syömällä saa keskiverto-sekasyöjää enemmän mik-roravintoaineita. Suo-messakin moni ve-gaani on ihan mie-lenkiinnosta tutki-tuttanut ravintoai-neiden saantinsa se-kä ruokapäiväkirjo-jen että verikokeiden avulla, eikä puutok-sia ole, kunhan muis-taa ottaa B12-vitamii-nia purkista ja D-vi-tamiinia talviaikaan. Kasviperäinen D2-vi-tamiini imeytyy riittä-vän hyvin, mutta nykyään markkinoilla on myös kas-viperäistä D3-vitamiinia, joka on valmistettu jäkälästä. Myytti raudan-saannista elää sitkeänä: itse en käytä lisärautavalmisteita, mutta hemog-lobiiniarvoni ovat aina olleet hyvät. Runsas lehmänmaidon käyttö sen si-jaan on yleinen syy anemiaan, mutta vegaaneilla tätä ongelmaa ei ole. Kal-siumia saa muualtakin kuin lehmän-maidosta, vaikka maitoteollisuuden propaganda muuta väittäisi. Ihmi-nen on ainoa nisäkäslaji, joka kuvit-telee tarvitsevansa maitoa aikuisena, ja vieläpä toisen lajin omalle poika-selle tarkoitettua maitoa.

Veganismi on huippu-urheilijoi-denkin parissa tunnettua: myös bo-dareiden ja painonnostajien joukos-ta löytyy vegaaneja.

Itse en vaivaudu hyökkäämään ke-nenkään kimppuun: koitan jakaa tie-toa kasvisruokavalion eduista ja au-tan ihmisiä saamaan tietoa siitä, mi-ten koostetaan monipuolinen ja ter-veellinen kasvisruokavalio. Karp-paajille suosittelen vaihtamaan edes osan proteiinin ja rasvan lähteis-tä kasviperäisiin vaihtoehtoihin ja suosimaan luomueläintuotteita sekä oman terveytensä, eläinten ja ympä-ristön vuoksi.”

Riina Simonen vegaanisen ruokavalion aktiivinen puolestapuhuja

Mitkä ovat vegaanisen ruokavalion edut terveydelle?

Vegaaninen ruokavalio sisältää paljon tuoreita kasviksia, he-delmiä, marjoja, täysjyväviljaa

ja palkokasveja, yleensä myös pähki-nöitä ja siemeniä. Vegaanit harrasta-vat ruoanlaittoa eivätkä syö eineksiä juuri lainkaan. Kun tekee ruoat itse tuoreista raaka-aineista, ruoan ravin-toarvot ovat hyvät. Vegaanit pyrki-vät yleensä syömään paljon raakara-vintoa lämpimien ruokien lisäksi. Ve-gaaniruoka on kuitupitoista ja oikein koostettuna täyttävää.

Tarvittava rasva tulee kasviöljyis-tä (itse suosin kylmäpuristettuja luo-muöljyjä), siemenistä, pähkinöistä ja myös esimerkiksi avocadosta. Vä-

hänkin pidempään vegaanisella ruokavaliolla olleiden kes-

kuudessa ylipaino on hyvin harvinaista, ei-kä alipainokaan ole ongelma. Vegaanien veriarvot ovat hyvät. Sen sijaan suuri osa suomalaisista seka-ruokaa syövistä ih-misistä on ylipainoi-sia ja elintasosairau-

det vaivaavat jo lap-siakin.”

Mitä mieltä olet karppaa-misesta, onko se terveelinnen

ruokavalio?

”karppaajien tavoite vähentää höttö-hiilareiden syömistä ja vapauttaa ras-va pannasta on mielestäni hyvä. Hy-vien ja huonojen hiilihydraattien vä-lille pitäisi kuitenkin tehdä selkeä pe-säero. En ymmärrä, miksi perunas-ta ja ruisleivästä pitäisi luopua, mut-ta itsekin olen vältellyt jo vuosia val-koista sokeria ja valkoisia vehnäjau-hoja. Rasvaa en pelkää, vaan lorotte-len öljyä surutta ruoan päälle: minua rasva ei lihota.

Tutkimusten mukaan vegaanit saa-vat sekä tärkkelystä että sokeria se-kasyöjiä enemmän, mutta sokerit ovat paljolti luonnollisten sokerien muodossa, joita on etenkin hedelmis-sä ja juurikasveissa. Puhdistettua so-keria vegaanit syövät huomattavasti sekasyöjiä vähemmän.

Eläintuotteiden runsas syöminen on eettisesti väärin. Jos niitä haluaa välttämättä syödä, pitäisi panostaa määrän sijaan laatuun ja suosia luo-mua.

Nähdäkseni sekä vegaanit että karppaajat pyrkivät syömään jalos-tamatonta, aitoa ruokaa ja kevyttuot-teita ei käytetä. Veganismi perustuu paitsi siihen, että etsii itselleen hyvää

oloa, myös etiikkaan. Karppaus pe-rustuessaan eläintuotteiden runsaa-seen kulutukseen sen sijaan on itse-keskeistä, eläimistä ja ympäristöstä piittaamatonta toimintaa. Karppaa-jat ovat usein laihduttajia, kun taas vegaanien ei tarvitse laihduttaa – he syövät aina terveellisesti. Veganismi on kestävä elämäntapa.”

Antti Heikkilä vastaaRiina Simoselle

”palaan taas tuohon etiikkaan. Mi-ten eläinten käyttäminen ravinto-na on epäeettistä, minkä koodin mu-kaan? Eläinperäinen ravinto on kuu-lunut ihmisen elämään koko histori-an ajan. Tämä taas johtaa väitteeseen karppaajien itsekeskeisyydestä. Mi-hin faktaan sekin perustuu? Kyse on henkilön omasta mielipiteestä. Ja mi-tä pahaa on painonpudotuksessa? Se-kin on hyvänolon ja terveyden hake-mista. Ei pidä tuomita ihmisiä, jotka pyrkivät samaan, mutta eri teitä.

Veganismin kestävyydestä voi ol-la montaa mieltä. Kirjoitan tätä mat-kallani Yhdysvalloissa, jossa moni on hylkäämässä veganismin terveydelli-sistä syistä, vaikka liikkeellä on mel-koisen vahvat painostusryhmät.

VHH muodostuu kasviksista ja marjoista, mutta jättää pois kaikki tärkkelyspitoiset kasvit, jotka sisältä-vät pääasiassa ”tyhjiä” kaloreita. Vil-jat ja palkokasvit sisältävät aineen-vaihduntaan hyvin haitallisesti vai-kuttavia aineita, jotka estävät mine-raalien ja vitamiinien imeytymisen kaiken muun lisäksi. Kasvirasvat ei-vät riitä, sillä ihminen tarvitsee eläin-peräisiä monityydyttämöttömiä ras-vahappoja (DHA ja EPA) Kasviperäi-nen ALA (alfalinolihappo) on näiden rasvojen esiaste mutta vain 1-5% tuos-ta rasvasta muuttuu ihmisessä pitem-piketjuisiksi omega- rasvoiksi. Hai-tat ilmenevät vuosien saatossa, mut-ta eteenkin lapsille EPA:n puuttumi-nen aiheuttaa ongelmia aivojen kehi-tyksessä kaiken muun lisäksi. Toinen ongelma koskee sinkkiä, jonka imey-tymistä pavut ja vilja estävät (anti-nutrituos foods), ja myös kalsiumin imeytyminen häiriintyy, mikä johtaa ennenaikaiseen osteoporoosiin.

LuE HEiKKiLäN JA SiMoSEN KAiKKi VASTAuKSET VERKoSTA! www.aViisi.fi

16 Aviisi 20.1.2012

LUOMU MYY HINNASTA HUOLIMATTAREETTA EIRANEN, TEksTI

Pienet lähi- ja luomu-ruokaan erikoistuneet kivijalkakaupat ovat nyt muodikkaita. Luomu-tuotteista liki viideosa

ostetaan muualta kuin isojen kaup-paketjujen liikkeistä.

”Suomalaiset miettivät ruoan laa-tua aktiivisemmin kuin joitakin vuo-sia sitten”, kertoo Luomuliiton toi-minnanjohtaja Elisa Niemi.

Luomutuotteita halutaan ostaa, koska ne nähdään ympäristön ja ter-veyden kannalta parempina vaihto-ehtoina.

”Luomutuotteet sisältävät tutki-tusti enemmän ravintoaineita, ja luomu on hyväksi myös ilmastolle, vesistöille ja luonnon monimuotoi-suudelle.”

Etenkin terveydelliset seikat saa-vat suomalaiset ostamaan luomu-tuotteita. Paljon huomiota Suomes-sa kiinnitetään myös ruoan lisäai-neettomuuteen. Luomutuotteiden osuus elintarvikeostoista oli vuon-na 2010 noin 1,2 prosenttia. Se kas-voi vuonna 2011, mutta tarkat luvut eivät vielä ole tiedossa.

”Jotkut ajattelevat, että aina pitäi-si saada sitä kaikkein halvinta. Se on mielenkiintoista, koska eivät ihmiset esimerkiksi autoa ostaessaan ajatte-le, että sen pitää olla kaikkein halvin, vaan pitää olla jotain laatuakin.”

Erikoisliikkeet eivät kilpaile hinnal-la, vaan niiden valtit ovat muualla: laadussa ja asiakaspalvelussa. Lähi-ruokaan erikoistuneen Ruokapuo-ti Lempin Inkeri Komulainen toi-voo, että asiakkaita liikkeeseen ve-tävät hyvä tunnelma ja ruoka sekä hyvät raaka-aineet. Keskeinen osa asiakaspalvelua on tieto tuotteiden alkuperästä.

”Asiakaskunta haluaa tietää, mistä ruoka tulee.”

Luomuliitossakin tiedetään, että paikallisuus kiinnostaa monia luo-mutuottajia ja elintarvikevalmis-tajia. Ajatus sopii luomun periaat-teisiin hyvin. Lähiruoasta on tullut trendi.

Myös luomutuotteiden välillä on eroa. Tuote saattaa olla läheltä tai kaukaa, se voi olla arkituote tai ”su-pergourmet”. Esimerkiksi Lempin jauheliha ei ole mitä tahansa nautaa vaan kyyttöä.

”Kuluttajalla pitää olla valinnan-mahdollisuuksia”, Niemi toteaa.

Hintoihin vaikuttaa tuotteiden erojen lisäksi niiden tuotantovolyy-mi: mitä enemmän tuotetaan, sitä alemmas yksikköhinta saadaan pai-nettua. Pienemmässä mittakaavas-

sa toimiminen voi olla myös tietoi-nen valinta.

”Se vaikuttaa joidenkin mielestä myös makuun. Pienyrityksiltä voi tulla omaleimaisempia makuja. Se on osa ruokakulttuuria.”

Ekologinen kuluttaminen voi olla myös ongelmallista. Jaana Eskola kirjoittaa aiheesta ympäristöpolitii-kan gradua.

”On suuri ongelma, jos kestävän kehityksen mukainen elämänta-pa kaventuu sellaiseksi, että sitä to-teutetaan ainoastaan kuluttamalla”, kertoo Eskola.

Vihreyden toteuttaminen kulutuk-sen kautta on itsessään paradoksi. Eskola kaipaa kuluttajilta maalais-järkeä ja kohtuullisuutta. Jos muut kulutustottumukset ovat hedonis-tisia, ekologiset valinnat ovat vain kosmetiikkaa.

Kaikilla ei ole varaa ekologisiin erikoistuotteisiin. Tietyllä tavalla luomu on aina luksusta, sanoo myös Luomuliiton Niemi.

”Vähävarainen ei voi ostaa kalliita tuotteita ainakaan kovin usein. Ruo-allakin voi tietysti juhlia ja ostaa jos-kus hienompia ja kalliimpia tuottei-ta.”

Kaikissa tuotteissa lisähinta ei tun-nu yhtä paljon. Perunan ja porkka-nan kohdalla kilohintojen erotus on usein reilun euron luokkaa. Marke-tin luomu- ja tavallisen perunan vä-lillä saattaa hintaero olla vain kym-meniä senttejä. Juuston tai kahvin kohdalla puolen kilon paketin hin-taero saattaa kasvaa jopa lähemmäs kymmentä euroa.

Luomutuotteista tuoretuotteet ovatkin suosituimpia. Niiden osuus on yli puolet kaikesta ostetusta luo-musta. Markkinaosuudet tuoteryh-mittäin ovat korkeimmillaan kuu-den prosentin luokkaa. Näin suu-reen myyntiin yltävät luomukanan-munat. Vihanneksissa, juureksissa ja sienissä sekä hedelmissä ja mar-joissa luomutuotteiden osuus on noin kolme prosenttia myynnistä.

Ruokakorien hintavertailu

Erikoisliikkeet tarjoavat omaleimaisia makuja ja tunnelmaa, mutta hintaa ruokaostostensa kriteerinä pitävä suuntaa mieluummin markettiin

Luomutuotteiden välillä on hintaeroja, mutta suuremmat hintaerot syntyvät, kun verrataan marketin edullisista vaihtoehdoista koottua ruokakoria luomuruokako-reihin. Aviisin ruokakorivertailussa mukana olevat tuotteet voi halvimmillaansaada noin 16 eurolla. Vertailu tehtiin tuoteryhmittäin ja koreihin pyrittiin valitsemaan edul-lisia vaihtoehtoja. Tarkoituksena oli selvittää, millaisella hintatasolla liikutaan, kun tiettyjen tuoteryhmien tuotteet hankitaan luomuna erikoisliikkeestä tai marketista, tai kun halutaan päästä mahdollisimman halvalla.

Erikoisliikkeiden korissa mukana olevat liikkeet ovat Ruokapuoti Lempi, Tullintorin Punnitse ja Säästä sekä Ruohonjuuri. Vertailun kohteena olivat kilohinnat ja mukaan on pyritty valitsemaan edullisia vaihtoehtoja. Market-hinnat ovat Prisma Koiviston-kylästä. Pakkauskoot on tarvittaessa yhtenäistetty. Hinnat kerättiin 11.–16.1.

Jos muut kulutustottumukset ovat hedonistisia, ekologiset valinnat ovat vain kosmetiikkaa.

Erikoisliikkeet, luomu

Peruna, kg (L) 2,00Porkkana, kg (L) 2,40Omena (Italia), kg (R) 2,95Sipuli, 500 g (L) 1,10Tomaatti, 500 g (R) 4,13Kananmuna, 500 g (L) 3,15 Ruisreikäleipä, Heikin Leipä 300 g (L) 2,28 Kyytön jauheliha, 400 g (L) 7,04 Juusto, Juustoportin kermajuusto, 500 g (R) 10,84Soijarouhe, 500 g (PS) 6,50 Tumma suklaa, Vivani, 100 g (R) 2,60Etiopia-luomukahvi, 500 g (R) 9,95yht. 54,94 e (L = Ruokapuoti Lempi, PS = Punnitse ja Säästä, R = Ruohonjuuri)

Market, luomu

Peruna, kg 1,25Porkkana, kg 2,58Omena (Italia), kg 2,90Sipuli, 500 g 1,65Tomaatti, 500 g 3,45Kananmuna, Munax, 500 g 2,82Ruisreikäleipä, Oululainen, 300 g 1,29Naudan jauheliha, Atria, 400 g 3,79Juusto, Arla Kadett, 500 g 7,29Soijarouhe, Soyappétit, ei luomu, 500 g 2,25Tumma suklaa, Dammenberg, 100 g 3,29 Kahvi, Classic Reko, 500 g 6,99 yht. 39,55 e

Market, edullinen, ei luomua

Peruna, kg 0,89Porkkana, kg 1,30Omena (Puola), kg 0,95Sipuli, 500 g 0,40Tomaatti (Espanja), 500 g 1,15Kananmuna, Rainbow, 500 g 1,16Ruisreikäleipä, Rainbow, 300 g 0,89Naudan jauheliha, Lihatukku Jouni Partanen, 400 g 2,60Juusto, X-tra Edam, 500 g 2,53Soijarouhe, Soyappétit, 500 g 2,25Tumma suklaa, X-tra, 100 g 0,69Kahvi, X-tra suodatinkahvi, 500 g 1,79yht. 16,60 e

Tykkää AvIIsIsTA. EdEs FAcEbookIssA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.1.2012 17

LUOMU MYY HINNASTA HUOLIMATTA

Laajat tutkimusvertai-lut osoittavat, että luomu-ruoka ei ole tavallista ruo-kaa turvallisempaa, mauk-kaampaa tai terveellisem-

pää. Vallattu peltoala on ihmiskunnan suurin suonenisku luonnolle. Luomu on luonnonvarojen haaskausta, vii-meisen villin luonnon tuho.

Luomua tuotettaessa kielletään tie-teen ydinosia, kuten synteettinen or-gaaninen kemia ja uudehko geneetti-nen osaaminen. Ne korvataan myyvil-lä myyteillä. Tämä vaarantaa luonnon elintilan, tuotteiden laadun ja ihmisten ja eläinten terveyden.

Mitä tilalle? EU:n luomusäädös vaa-tii ”hoitamaan” sairasta luomueläintä ensi sijassa homeopatialla! Siis ”maa-gisesti ravistellulla vedellä”. Ja yrteillä, joiden teho on taikaa ja jäämät tiety-mättömiä. Amerikkalaisessa luomus-sa ovat antibiootitkin täyskiellossa.

Eetikot ja eläinlääkärit kiistelevät, onko kyse eläinrääkkäyksestä vai sai-raan eläimen heitteille jätöstä. Nipo-tusta? Jyrätäänhän eläimen oikeudet tässä hyvin tarkoituksin: myynnin li-säämiseksi ufo-rituaaleihin rakastu-neille kulteille (antroposofia, joogalen-täjät, elävältä syöjät).

Luomupellolta ruttoa koko kylälle. Terve peruna on luomussa kielletty – jos moinen pellolle vierähtäisi, vaa-ditaan korvauksia naapurilta. Ruton-kestävä gm-peruna hakee viljelylupaa EU:ssa.

Luomutuotetuista sarviapilan sieme-nistä saimme 2011 Eurooppaan EHEC-veriripulin, johon kuoli 50 ja sairastui 4 000 ihmistä. Noita siemeniä myytiin meilläkin luomukaupoissa ”elävän ra-vinnon” tuotantoon – ilman laillisia al-kuperämerkintöjä.

Tällaiset epidemiat johtuvat usein ruuan saastumisesta ulosteella. EHEC-bakteeria muhii nautojen suolistossa eläintä haittaamatta.

Ruuan kasvatus ulosteilla on luomu-aatteen ydintä. Niiden kierrätys ener-giaksi voisi usein olla turvallisempaa.

Luomuaate ajoi 1997 pastörointikiel-toa: luomumaidon tulisi olla ”elävää”. Lääkärit saivat sen torjutuksi EU-sää-döksistä.

Vuosisata sitten maito levitti tappa-via tauteja. Terveys koheni 1950-luvul-la, kun pastörointi tuli laajaan käyt-töön. Vihreä Saksa hemmotteli Hel-singin lapsijousia konserttikiertueel-la 1990 ”elävällä” luomumaidolla – vii-koksi teholle tiputukseen.

Revanssia lypsetään nyt mediassa. ”Bakteereilla pelottelu on vastenmielis-tä”, jyrähtää ”vaihtoehtolääkäri” valta-lehdessä. Pasteur sekä 200 viime vuo-den kemia ja fysiikka ovat luontaisus-kon rakkaita kivitettäviä.

Luomusika saastuttaa nelin verroin ja sen trikiiniriski voi olla 28 000 kertaa suurempi, kertovat tutkimukset. Ka-nadan muuntogeeninen ympäristösi-ka taas ei pilaa vesistöjä fosforilla.

Nauttimalla hedelmiä ja vihannek-sia voimme ehkäistä rappeutumissai-rauksia ja syöpää. Huippukalliin ruu-an maassa syömme niitä tuskin puolet WHO:n suosituksesta – köyhät ja lap-set vielä vähemmän.

”Korkeat hinnat ovat terveydeksi”, opettaa Aku Ankka. ”Maksat enem-män, syöt vähemmän”. Niukennetaan kasviksia tuputtamalla luomua, jossa ne maksavat 2–6 kertaa enemmän?

Se nostaa kasvisten hintaa, heiken-tää kansanterveyttä, tietävät tutkijat.

Köyhä opiskelija ja satavuotiaaksi täh-täävä eläkeläinen elää fiksummin, jos tyytyy terveelliseen ravintoon, vaikka se onkin ympäristölle ystävällisempää kuin luomutuotanto. Tavallisella eu-

rolla saamme terveyttä monin verroin enemmän kuin luomuerolla.

Luomun satoisuus on Suomessa noin puolet normaaliviljelystä. En in-nostu: Maailman ruuan tuotanto on tulevina vuosikymmeninä kaksin-kertaistettava nykyiseltä peltoalalta – vaikka osa pelloista tarvitaan muuhun tuotantoon.

Kun ihmiskunnan tarpeet turvataan vähemmiltä hehtaareilta, voi koske-matonta luontoa säästyä myös tulevai-suudelle.

”Kaikki valloitettu Lebensraum luo-mutuotantoon”, innostui Puolue ja Führer 1940-luvulla – kunnes aatteen sotilaille koitti nälkä...

Jussi Tammisola

kIRjoITTAjA oN dosENTTI, kAsvIEkologI,

gENEETIkko jA mEsImARjATuTkIjA;

kIElTäyTyI AsEIsTA EkologIsIN syIN 1962;

olI vARhAINEN luomuFRIIkkI sEkä mAAN

ENsImmäINEN kAsvIgEENImuuNTEluN

vAsTusTAjA 1980-luvullA.

LISÄTIETOAhTTp://gEENIT.FI/skEpsIs10.pdF jA /

hs290309.pdF sEkä /pAsTEuR.hTm

Vastaväittäjä

Luomutuotanto on luonnonvarojen haaskaustaVarhainen luomufriikki ja kasvien geenimuuntelun vastustaja dosentti Jussi Tammisola vastustaa nyt luomutuotantoa

Inkeri Komulainen perusti äitinsä Päivi Hämeenkasken kanssa lähiruokaan ja luomutuotteisiin keskittyvän Ruokapuoti Lempin Tammelaan viime keväänä.

18 Aviisi 20.1.2012

Tykkää AvIIsIsTA. EdEs FAcEbookIssA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.1.2012 19

VIIKKO ilman SÄHKÖÄ

Talvimyrskyt aiheuttivat joulun alla ympäri Suomea päivien mittaisia sähkökatkoksia. Tuhannet talou-det olivat ilman sähköä. Sähkökat-kot saivat ihmiset pohtimaan, mi-

ten koko yhteiskuntamme ja päivittäinen elä-mämme on rakennettu sähkön varaan. Päätin kokeilla, millaista elämä on viikon sähkökat-kon aikana.

Ajatus sähköttömyydestä tuntui romant-tisen vanhanaikaiselta, mutta viikon aikana se paljastui lähinnä karun ja koruttoman arkiseksi.

Huomasin heti, että jou-dun tekemään joitakin myönnytyksiä. Toimituk-sessa joutuisin käyttä-mään sähköä työntekoon. Enkä tietenkään voisi välttyä sähköltä kodin ul-kopuolella. Päätin kuiten-kin välttää sähkön käyt-töä muuallakin kuin kotona. Työpaikalla ne-tin käyttö rajoittui viikon ajan pelkkään säh-köpostin lukemiseen. Lisäksi myös akulla toi-mivien laitteiden, kuten kannettavan tietoko-neen, käyttö kotona olisi kielletty, lukuun ot-tamatta kännykkää.

Puutalossa asuminen toi tiettyjä etuja säh-köttömyyteen. Vaikka sähköpatterit olivat pois päältä, asuntoa pystyi lämmittämään

puilla. Toisaalta koska lämminvesivaraaja oli pois päältä, saatavilla oli vain kylmää vettä. Todellisen sähkökatkon aikana vedentulo lak-kaisi kokonaan.

Päivä 1.

Aamulla tyhjennän jääkaapin ja pakastinlo-keron, irrotan sähköjohdot seinistä ja lopuksi käännän pääkytkimestä asunnon sähköt pois

päältä.Sähköttömyys ei vielä

tunnu missään. Ennem-minkin kotona on mu-kavan hiljaista. Eniten huolettaa se, että asun-toon tulee kylmä. Myös se, että en voi keittää aa-mukahviani ärsyttää. Mietin pitäväni samal-la kahvittoman viikon, mutta heti työpaikalle päästyäni haen keittiös-

tä kupin kahvia. Päätän kuitenkin, että säh-köttömällä viikolla rajoitan kahvinjuontiani.

Työpaikalla vietän päivän sähkövalojen loisteessa ja näyttöpäätteen ääressä. Illalla ko-tiin palatessani asunto on kolea ja pimeä.

Jos sähköt lähtisivät koko kaupungista, en-simmäinen asia, jonka huomaisimme, olisi pi-meys. Nytkin katulamppujen kova valo loistaa ikkunoista sisään, valaisten enemmän kuin

Aviisin toimittaja kokeili, miltä viikon sähkökatko tuntuu. Kynttilänvaloa, hiljaisuutta, kakluunissa kokkaamista ja kylmiä suihkuja. Sähkötön arki on

kiireetöntä, mutta työlästä.

Ruoanlaittoa ilman sähköä. Tomaattikastike on lämmite-tään kakluunissa ja tarjoil-laan kynttillänvalossa.

sAmulI huTTuNEN, TEksTI & kuvAT

20 Aviisi 20.1.2012

huoneessa palavat neljä kynttilää. Ka-tulamput, liikennevalot ja mainoskyl-tit ovat vieneet meiltä pimeyden.

Helsingissä yleinen valaistus alkoi vuonna 1818. Katuja valaistiin talilyh-dyillä, joista siirryttiin kaasuvalais-tukseen 1860. Joulukuun 10. päivänä 1877 Valtionrautateiden konepajan ra-tapihalla Helsingissä sytytettiin Suo-men ensimmäinen sähkövalo. Tampe-reella sähkövalon otti ensimmäisenä käyttöönsä Finlaysonin tehdas vuon-na 1882. Tampereen katuja valaistiin öljylampuilla vielä 1880-luvun lopul-le saakka.

Väsyttää. En tiedä, johtuuko se pi-meydestä, huonosti nukutusta yös-tä vai siitä, että olen juonut päivän ai-kana vain yhden kupin kahvia, mutta silmät eivät meinaa pysyä auki, vaik-ka kello on vasta kahdeksan.

Päätän siivota. En ole siivoamisen tai tiskaamisen suuri ystävä, ja kynttilän-valossa askareet ovat vielä työläämpiä. Kädet paleltuvat jääkylmässä vedessä tiskatessa ja yhteen kulhoon jää inhot-tava rasvainen pinta. Lämmittelen kä-siäni kakluunin äärellä, jossa poltto-puut palavat.

Alma ei näytä välittävän pimeydes-tä, tosin kissat näkevät pimeässäkin. Korkeintaan se vaikuttaa hieman le-vottomammalta kuin tavallisesti. Pää-tän herätä aikaisin, jotta saan siivot-tua auringonvalossa ja poltettua pe-sällisen puita takassa ennen töitä.

En tiedä kuvittelenko, vai onko säh-köjen katkaisu tehnyt hiljaisuudesta syvemmän.

Päivä 2.Suunnitelmani herätä aikaisin kariu-tuu. Pääsen ylös sängystä vasta kym-meneltä. Päivänvalossa sähköttömyyt-tä ei juuri huomaa, tosin on kylmä.

Haen puita, kun aurinko vielä pais-taa kellarin ikkunoista sisään. Har-mittaa, etten ehdi lämmittää uunia ennen töitä. Painan vanhasta tottu-muksesta valokatkaisinta. Valot eivät syty, koska säh-köt on katkaistu pääkytkimestä.

Toimistolla tun-nen itseni huija-riksi sähkövalo-jen ja tietokoneen näytön kelmeäs-sä loisteessa. Juon jälleen yhden ku-pin kahvia.

Kotiin tullessani huomaan oven ik-kunasta valojen olevan päällä rappu-käytävässä. Ajatuksissani olen sytyt-tänyt ne, ja huomaan erheeni vasta si-sällä asunnossa.

Toimettomuus vaivaa. Olin ajatellut hoitavani sähköttömällä viikolla teke-mättä jääneitä askareita, mutta pime-ässä se ei houkuttele. Silti jokin tilan-teessa viehättää. Pysähtyneisyys. Hil-jaisuus.

Usein ajattelemme, että elämä oli ai-dompaa menneinä aikoina, kun se oli karumpaa, vaikeampaa, yksinkertai-sempaa. En tiedä, tuoko viikko ilman modernin elämän perushyödykettä minut lähemmäs jotain todellisempaa

olemisen tapaa, mutta ainakin se an-taa perspektiiviä joihinkin asioihin.

1930-luvun lopulle tultaessa lähes kaikissa Suomen kaupunkikodeis-sa ja puolessa maaseudun talouksis-ta oli sähköt. Vajaat sata vuotta myö-hemmin sähköstä on tullut niin itses-tään selvä osa päivittäistä elämäämme, että on vaikea edes kuvitella elämää il-man sitä.

Voimme matkustaa muutamassa tunnissa maailman ääriin, mutta mie-lestäni yksi ihmiselämän suurimpia tragedioita on se, että emme voi mat-kustaa ajassa. Emme saa koskaan tie-tää, millaista oli nousta Pispalanhar-jua 1900-luvun alussa, kulkea 1800-lu-vun Pariisin kaduilla tai seistä antii-kin Rooman raunioilla, kun valtakun-

ta oli vielä lois-tossaan. Tai tie-tää, millainen maailma oli en-nen sähköä.

Mietin, mitä tekisin ruoaksi. Sähköttömyys rajoittaa kok-k a u s m a h d o l -lisuuksia huo-mattavasti. Li-säksi ruokia ei

voi säilyttää jääkaapissa. Olen tosin tehnyt pienen kylmäkaapin ikkunoi-den väliin. Salaatti tuntuu ainoalta jär-kevältä vaihtoehdolta.

Illalla menen käymään Artturin Maitolava-klubilla. Akustinen open stage on ehkä lähimpänä sähkötön-tä musiikkia kaupungin tarjonnas-ta klassisen musiikin konsertteja lu-kuun ottamatta, vaikka instrumentit ja laulu onkin mikitetty. Ennen säh-köä kaikki musiikki oli akustista ja kuultavissa vain ainutlaatuisina esi-tyksinä. Ainoa tapa tallentaa musiik-kia oli nuottivihko.

Päivä 3.

Aamulla sähköttömyys alkaa tuntua hieman rasittavalta. Kahvia ei edel-leenkään voi keittää, ja aamullakin on pimeää. Kokeen kannalta on epäedul-lista, että koko valoisan ajan olen töis-sä.

Illalla menem-me tyttöystävä-ni kanssa Raja-portin saunalle. 1900-luvun alus-sa rakennetul-la puulämmit-teisellä saunalla juuri mikään ei muuttuisi, vaik-ka sähköä ei olisi

– vain sähkölam-put pitäisi vaih-taa kynttilöihin.

Kolmas päivä putkeen salaattia ruoaksi alkaa tun-tua puuduttavalta. Ei liene ihme, että ennen sähköä ihmiset harrastivat il-taisin yksinkertaisia puhdetöitä, sil-lä pimeässä ei näe tehdä kotitöitä. Ei juuri ole muuta tekemistä kuin lukea kynttilänvalossa.

Ilman tietokonetta, televisiota, ra-diota, internetiä ja Facebookia tun-tuu kuin yhteys ulkomaailmaan olisi katkaistu. Olo on kiireetön. Virtuaa-lisen lumemaailman äärellä on helppo upottaa itsensä valheelliseen tekemi-sen ja sosiaalisuuden tunteeseen.

Kun mitään ei voi tehdä, ei tunnu-kaan siltä, että tarvitsisi tehdä jotain.

Päivä 4.Sähköttömyys alkaa tuntua arkiselta. Asunto ei ole enää niin kylmä, koska ulkona on lämpimämpää.

Illalla haemme metsästä kaatu-neesta puusta oksia makkaratikuik-si. Vaikka ulkona on pimeää, siellä on silti valoisampaa kuin sisällä. Tuntuu

absurdilta, että ihmiset valittavat Suo-men talven pimeydestä, kun joka pai-kassa katulamput loistavat kirkkaina. Kynttilöin valaistusta kodista on mu-kava lähteä kävelylle, koska ulkona on enemmän valoa kuin sisällä. Tuntuu

kuin kävelisi päi-vänvalossa.

Paistamme kak-luunin hiillok-sella tofunakkeja. On mukava syö-dä viimein koto-na lämmintä ruo-kaa – ja ylipää-tään jotain muuta kuin salaattia.

Kynttilänvalos-sa lukiessa tun-tuu, että kirjas-sa kerrotut asi-at tuntuvat joten-

kin suuremmilta ja jännittävämmiltä kuin jos sähköt olisivat päällä.

Päivä 5.Sähköttömän viikon viidentenä päivä-nä en juurikaan ehdi olemaan kotona. Mietin viettäväni koti-illan, mutta per-jantai-ilta kotona ilman sähköjä ei juu-rikaan houkuttele. Ulkona on myrsky ja on niin kylmää ja tuulista, että kis-sakaan ei halua ulos. Odotan mielen-kiinnolla viikonloppua ilman sähköjä.

Päivä 6.Menemme aamulla tyttöystäväni kanssa kahville Pyynikin Näkötor-nille. Illalla olemme päättäneet yrittää laittaa ruokaa kakluunissa. Sähköttö-myys vaatii tiettyjä erikoisjärjestelyjä ajankäytön suhteen.

Sen jälkeen, kun tuli on sytytetty, täytyy odottaa kaksi tuntia, että puut ovat hiillostuneet sen verran, että uu-

Tykkää AvIIsIsTA. EdEs FAcEbookIssA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.1.2012 21

nissa voi laittaa ruokaa. Uunin ritilä on liian suuri kakluuniin, mutta py-syy lopulta paikallaan vinottain. Riti-län päälle asettelemme kaksi metallis-ta vuokaa, joista toisessa on pala lohta ja toisessa ohuiksi viipaleiksi leikelty-jä perunoita.

Iloiseksi yllätykseksi kakluunista alkaa pian kuulua tirinää, kun kala al-kaa paistua. Perunat täytyy vähän vä-liä ottaa ulos uunista ja sekoitella nii-tä, jotta ne eivät palaisi pohjaan. Kak-luunin lämpötila on luultavasti huo-mattavasti korkeampi kuin tavallisen uunin.

Lopulta tuloksena on erittäin mau-kas kakluunissa paistettu kala ja hie-man pohjaan palaneet, hieman kovak-si jääneet perunat. Olemme silti onnel-lisia siitä, että ruoanlaitto kakluunissa ylipäätään onnistuu.

Päivä 7.Aamulla keitämme kahvit kakluunis-sa. Ei ole ihme, että ennen työt on jaet-tu perheen sisällä koti- ja ulkotöi-hin. Kahvinkeittokin on melkein pa-rin tunnin projekti. Ensin kakluunis-sa täytyy polttaa puita, jotta hiilloksen saa aikaiseksi.

Uuninpohjalle laitamme pienen ri-tilän, jolla on viiden sentin korkuiset metalliset jalat, joilla se pysyy hiukan hiilloksen yläpuolella. Ritilälle laitam-me vettä emalikattilassa.

Mietin, riittääkö pieni hiillos veden kiehuttamiseen, mutta pian kattilas-ta alkaa kuulua porinaa. Laitan kahvi-kupin päälle kahvipannun osan, jossa on suodatinpussi ja kahvinpuruja, ja kaadan kiehuvan veden sen läpi, ja pi-an juomme kakluunissa keitettyä aa-mukahvia.

Käyn suihkussa, vaikka lämmintä vettä ei tule. Jääkylmässä vedessä ei tee mieli viipyä pitkään.

Illalla teemme kakluunissa lämmi-tettyjä tortilloja ja tomaattikastiketta. Arkiset askareet ilman sähköä alkavat sujua, ja samalla ajatus sähköttömyy-den kiireettömyydestä alkaa muuttua ajatukseksi siitä, kuinka elämä ilman sähköä on ollut jatkuvaa työntekoa, kun pienet kotityöt, kuten ruoanlait-to, ovat vieneet huomattavasti enem-män aikaa.

Kytken sähköt päälle pääkatkai-simesta ja laitan sähköpatterit yök-si päälle, vaikka virallisesti sähkötön viikko loppuu vasta aamulla. Ulkona lämpötila on laskenut lähelle 20 astet-ta pakkasta, ja asunto on kylmä, vaik-ka kakluunissa on poltettu puita.

Päivä 8.Herään aamulla aikaisin, laitan keitti-össä valot päälle ja keitän kahvia. Kah-vinkeittimen porina rikkoo asunnos-sa viikon vallinneen kodinkoneiden hiljaisuuden. Käyn lämpimässä suih-kussa, kaadan itselleni kupin kahvia ja laitan levyn soimaan.

Sähköttömän viikon loppu tuntuu helpotukselta. Silti tuntuu, että viikko ilman sähkölaitteita on antanut uut-ta näkökulmaa joihinkin asioihin ja saanut kyseenalaistamaan omia tottu-muksia ja sähkölaitteiden välttämät-tömyyttä.

Tämän parempaa sivaripaikkaa ei Suomesta löydy”, hehkuttaa syk-syllä 2011 aloittanut sivaritoimitta-ja Samuli Huttunen.

Loppukesästä 2012 Aviisissa aloit-taa jälleen uusi siviilipalvelusmies. Tarjolla on miellyttävä, haastava ja hyödyllinen ta-pa suorittaa valitettavan pakollinen kansa-laisvelvollisuus.

Tehtävään etsitään sanavalmista, kirjoi-tustaitoista ja huumorintajuista tyyppiä. Valokuvaus- ja taittokokemus, juttunäyt-teet aiemmin julkaistuista artikkeleista ja yliopistotausta ovat ehdotonta plussaa. Tärkeintä on silti into toimittajan hom-miin.

”On hienoa, että pystyy kirjoittamaan asi-oista, jotka itseä kiinnostavat. Juuri äsken tein otsikon, jossa yhdistin muinais-Suo-men kuninkaat ja Pertti Pasasen kadon-neen elokuvan”, naureskelee Huttunen.

Siviilipalvelusmies on käytännössä Avii-sin toimittaja. Osaamisensa mukaan hän ideoi ja kirjoittaa juttuja, kuvaa, kuvittaa ja taittaa.

”Kirjoittamiskokemusta on karttunut to-della paljon. Jos ei ole työskennellyt alal-la aiemmin, täällä oppii varmasti myös va-lokuvausta, kuvankäsittelyä ja taittamis-ta. Arvokasta on myös, että pääsee näke-

mään, kuinka lehti syntyy.”Sivarin toivotaan aloitta-van palveluksensa elokuun 2012 aikana. Tarvittaessa aloitusajasta voidaan hiu-kan joustaa. Lapinjärven peruskoulutusjakson pitää olla suoritettu ennen pestin

alkamista. Toimitukseen kuuluu lisäksi

päätoimittaja ja suuri joukko avusta-jatoimittajia. Aviisin päämaja sijait-see Ylioppilastalolla Kauppakatu 10:ssä aivan Tampereen keskus-tassa. Tarvittaessa ylioppilaskun-ta tarjoaa sivarille asunnon.

”Aviisissa et tarvitse hikoilla marssilla, vaan pääsee hiillosta-maan mielenkiintoisia ihmisiä”,

toteaa Samuli Huttunen.

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 03.02. Esoteric (UK), TotalSelfhatred, Cataleptic. Ovet klo 21, show klo 22. 15 e / 12 e*. Ennakko Tiketti. Ei Vip! La 04.02. Chisu, loppuunmyyty. Ovet klo 22, show klo 23.30. Ei Vip!

Ke 08.02. Wiidakko, 6 e.

Pe 10.02. Valoa festivaali 2012: Black Motor & Hannibal, Super Janne & Dj Flava, The Megaphone State. Ovet klo 21, show klo 22. 12 e*, Ei Vip!

La 11.02. Valoa festivaali 2012: Husky Rescue, Burning Hearts, Ewert and the Two Dragons (EST). Ovet klo 21, show klo 22. 12 e*, Ei Vip!

Ke 15.02. YksityistilaisuusPe 17.02. Tumppi Varonen & Problems, Bitterslicks, 10 e / 8 e*.La 18.02. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi: Henry Lehto, Paul Westlake, Mikko Vaismaa, Jenni laukkonen. Ovet klo 18.00, show klo 19.00. 12 e*.

La 18.02. Bigpop Dj:t Sami & Riku, klo 23-04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

Ke 22.02. Lunar Path + Deviant Tactics, 6 e.

To 23.02. Swallow The Sun + Man Eating Tree, 10 e / 8 e*.

Pe 24.02. Happoradio, 15 e / 13 e*.

La 25.02. Plauge 10: Off The Hook - The End. Epic Surprise Reunion All-Stars Epic! Plauge All Stars Arena Plauge.net, 6 e / 4 e (opiskelijakortilla). Ennakot: Tiketti.

Avoinna: pe 22–04, la 23–04, viikolla 20–02Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

HAE SIVARI-TOIMITTAJAKSI

AVIISIIN!

Hae sivaritoimittajaksi!

Anna kuulua itsestäsi! Lähetä vapaa-muotoinen hakemus mieluiten heti, viimeistään 1. toukokuuta mennessä. Usein nopeat syövät hitaat. Kerro, miksi sinä olisit erinomainen valinta sivari-toimittajaksi. Liitä mukaan CV ja 1–5 työnäytettä esim. pdf-muodossa.

Kirjoita otsikoksi SIVARIHAKEMUS ja lähetä viesti osoitteeseen seppo.honkanen@aviisi.fi

LISÄTIETOJApäätoimittajaSeppo Honkanenseppo.honkanen@aviisi.fi050 - 361 28 53

22 Aviisi 20.1.2012

Äijäjooga (dvd, 2010): Apua luvataan muun muassa uniongelmiin, painonpudotukseen ja mieskunnon kohottamiseen. Nimestä huo-limatta harjoitusten luvataan sopivan myös naisille. Motto: pieni venytys on hyvä venytys.

Voin Hyvin! Rakkaudesta ruokaan (dvd, 2010): tavoitteena parem-pi minä ja hyvä vointi. Hyvän mielen suurlähettiläs Marco Bjurström panee ruokaympyrän uusiksi ja johdattaa ravitsemusasiantuntijan avustuksella parempaan elämään.

Mielenrauhaa: Valaiden laulu. (cd, 2010): Äänite sisältää tunnin verran valaiden kommunikointiääniä. Erinomainen

äänite uniongelmista kärsiville.

Hoitoäänite: verenpaine. (cd) Tämän suggestio-äänitteen kerrotaan parantavan verenpainetta niin,

että lasku jää ”osittain pysyväksi”. Lupaavaa.

Perus aerobic 1 (dvd): Annun ja Tuijan yksinkertainen aerobicohjelma, jota aloittelijankin on helppo seurata.

Tehokas pilates (dvd, 2003): Tuotteen luvataan paran-tavan tasapainoa, voimaa, liikkuvuutta, notkeutta

sekä henkistä hyvinvointia. Tahti on sopivan leppoisa, joten video sopii kaikille kun-

toon katsomatta.

Kotijumppa (dvd): Suomalainen ryhtiliike ry:n tehokas ohjelma

sisältää viisi kymmenen minuutin osiota,

joissa hyödynne-tään jokaisesta kodista löytyviä välineitä, muun muassa kirjaa ja

pulloa!

Hypnoosiäänite: eroon liikakilois-ta (cd, 2002): Hypnotisoija Pekka Pa-

karaisen äänite lupailee painon putoavan ihan vain suggestion avulla.

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME RUUMIINKULTTUURIAELOKUVA Kotimainen ympäristödokkari Punaisen metsän hotelli Niagarassa 20. tammikuuta alkaen.

Revival Hymns, Streak and the Raven ja All Will Be Quiet Klubilla to 9. helmikuuta

Ruumiinkulttuurin helmet

LAINAA KIRJASTOSTA elintaparemontti

Aviisi tutustui kirjaston monipuoliseen terveystuotevalikoimaan

Uuden vuoden lupauksia tehnyt herrasmies tai

-nainen löytää esimerkik-si pääkirjasto Metsosta opaskirjoja ja muita tal-lenteita, joissa ohjataan elämäntapamuutosten tekemiseen.

Juho hakkarainen, teksti & seppo honkanen, kuva

Vuoden alku on ryhtiliikkeiden aikaa. Moni viettää tipatonta tammikuuta ja kuntosalit ja jumppakurssit täyttyvät uu-sista asiakkaista.

Elämäntaparemonttiin ei kuitenkaan välttämättä tarvita kallista personal trai-neria tai edes kuntosalikorttia. Kirjaston hyllyt pursuavat erilaisia oppaita ja vide-oita, joiden avulla kuntoilun voi toteuttaa tutuissa kotioloissa – ja mikä parasta, ai-van ilmaiseksi. Kirjaston kuntoilumate-riaali onkin jatkuvasti ahkerassa käytös-sä, kertoo kirjastonhoitaja Jari Missonen Tampereen kaupunginkirjaston tietopal-veluosastolta.

”Menekki on aika tasaista ympäri vuo-den, eikä vuodenvaihde uudenvuodenlu-pauksista huolimatta tuo tullessaan ha-vaittavaa kysynnän lisääntymistä.”

Kirjaston terveystarjontaa tutkaillessa menee helposti sormi suuhun. Nimikkei-tä löytyy joka lähtöön. Esimerkiksi tupa-koinnin lopettamista voi ryydittää perin-teisten oppaiden lisäksi vaikkapa koti-hypnoosin keinoin. Kohonnut verenpai-nekin luvataan korjata äänitteellä, ja tar-vittaessa rentoutusvaikutusta voi vielä tehostaa valaiden laululla.

Missosen mukaan kirjaston terveys-tuotteista tällä hetkellä kysytyimpiä ovat vähähiilihydraattista ruokavaliota käsit-televä kirjallisuus sekä muut ravitsemuk-sellisiin kysymyksiin pureutuvat teokset.

Myös jooga- ja rentoutusaiheinen ma-teriaali on kirjastonkäyttäjien suosiossa. Erilaisia joogaoppaita löytyykin pilvin pimein – omat ohjelmat on räätälöity niin raskaana oleville kuin äijillekin.

Joskus kirjaston laaja valikoima aihe-uttaa hämmennystä asiakkaissa. Asia-kaspalvelusta saatetaan kysyä suoraan vinkkejä elämäntaparemontin toteutta-miseen.

Yksityiskohtaisten neuvojen sijaan asiakkaille pyritään kuitenkin esitte-lemään aineistoa laajasti ja monipuo-lisesti.

Misonen tuumii, että suoralta kä-deltä on vaikea antaa valmista paketti-ratkaisua elämäntaparemontoijalle.

”Ihmiset ovat yksilöitä ja heidän tar-peensa sen mukaisia. Toiset haluavat aloittaa elämänsä uudistamisen henki-sestä puolesta, toisille taas on luontevinta

lähteä liikkeelle fyysisen puolen kohen-tamisesta. Lähdemme siitä olettamukses-ta, että asiakas itse on omien tarpeidensa paras asiantuntija.”

Kuten muillakin elämänalueilla, myös terveydenhoidossa ja kuntoilussa tren-dit tulevat ja menevät. Kirjasto pyrkii py-symään ilmiöiden perässä, mutta aina se ei ole aivan helppoa, kun uusia villityksiä tulee markkinoille jatkuvalla syötöllä.

”Ajan ilmiöt ja muodissa olevat suun-taukset näkyvät kirjaston hankinnois-sa väistämättä kaupallisten kustantaji-en tarjonnan kautta. Kirjaston mahdol-lisuudet pysytellä ajan tasalla ovat mi-tä suurimmassa määrin riippuvai-sia kirjankustantajista”, Misso-nen toteaa.

Uusien trendien ohessa oma viihdyttävä alalukunsa kirjas-ton jumppatarjonnassa ovat kulu-neet VHS-nauhat. On siis korkea aika kaivaa videonauhurit esiin ja aloittaa remontti.

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.1.2012 23

ELOKUVA Kotimainen ympäristödokkari Punaisen metsän hotelli Niagarassa 20. tammikuuta alkaen. KEIKKA Vuoden kovin rock-tulokas Räjäyttäjät livenä Dog’s Homessa perjantaina 20. tammikuuta.

Klassikkoni

placebo: Without you i’m nothing (virgin 1998)

Angstisen teinin suosikki

Revival Hymns, Streak and the Raven ja All Will Be Quiet Klubilla to 9. helmikuuta

Luehan tämä!

Menehän tänne!

ravintola shasa, näsilinnankatu 30

koira tahtoo taivaalle, kellariteatteri, ohJ. kari väänänen, käs. matti kuusela

Marraskuun rännästä helmikuun hangille siirtynyt Valoa-festivaali täyttää Yo-talon ja ravintola Artturin jo kolmatta kertaa. Hel-mikuun 10.-11. päivä järjestettävä sisäfestivaali esittelee yleisölle pop- ja rockmaailman tuoreita nimiä. Musiikilliset raja-aidat kaatuvat perjantaina, kun festi-vaali antaa tällä kertaa tilaa myös rytmi- ja räp-musiikille. Yo-talon lavalle nousevat muun muassa Black Motor & Hannibal ja The Megaphone State. Lauantai puo-lestaan on pyhitetty indielle.Ulkomaaneläviä edustaa tänä vuonna eestiläinen yhtye Ewert and the Two Dragons, kotimaista tarjontaa Husky Rescue ja Burning Hearts. Artturin lavalle nousee liuta kotimaisia tulevia isoja nimiä, kuten perjantaina esiintyvät Mikko Joensuu ja Avasaxa sekä lauantaina vuoronsa saavat Koria Kitten Riot ja Death Hawks.

Brittiyhtye Placebon ny-kysinglejä kuuntele-va voisi yllättyä, mi-

ten syvissä vesissä trio ui vielä 1990-luvun lopulla. Androgyy-nin laulaja-kitaristi Brian Mol-kon tunteellinen tulkintatapa oli aikoinaan täydellistä teini-iässä kamppailevalle nuorelle fanille.

Yhtyeen kakkosalbumi on sen uran hienoin kokonaisuus, vaikka ensimmäisillä raidoilla ei vielä tiedä, mitä seuraavaksi on luvassa. Äkkikäänteet kuu-luvat tyyliin ja vaihtoehtorock tarjoilee niin balladeja, pun-kin kanssa flirttailevaa räimet-tä kuin radiohitinkin.

Sanoituksissa ei aina ole mi-tään järkeä. Ne vain pyörivät ja purkavat tuntoja kuin huonee-seensa linnoittunut murros-ikäinen. Itseään voi etsiä Brick shithousesta, My sweet prince-ta tai Burger queenista. Levyltä löytyy myös Julmia aikeita -elo-kuvan tunnuksena soinut yh-tyeen lopullinen läpimurtohit-ti Every you every me.

Albumi sopii hyvin kieroissa ih-missuhteissa pyörivän eloku-van teemaan. Tosin Without you I’m nothing ei teinileffan tapaan ole siloiteltu, vaan säröinen. It-seään etsivän yhtyeen ilmaisu on tunteikasta, annetaan kaik-ki tai ei mitään. Välillä kappa-leet oikein huutavat päin naa-maa. Nimibiisiä surullisempaa ja koskettavampaa kappaletta taas on Placebon uralta vaikea löytää.

Brittirockista puhuttaessa mai-nitaan usein Blurin ja Oasik-sen välinen kaksinkamppailu. Placebo puolestaan on päättä-nyt olla ottamatta osaa iloiseen sing-along-mittelöön ja uskal-tautuu kulkemaan omilla po-luillaan. Jälkikäteen ajateltuna yhtye taisi edustaa indietä en-nen kuin termi edes keksittiin.

Annastiina Airaksinen

Raakaruoka on trendikästä. Si-tä koittaakseen

ei tarvitse kaapillis-ta eksoottisia raaka-aineita. Näsilinnan-kadun kauppa-aukiol-la sijaitsevassa ravintola Shasassa voi käydä maistele-massa raakaherkkuja päiväsaikaan.

Tarjolla on superfood–aktiivien suosi-mia smoothieita, siemenistä ja muista ai-neista tehtyjä kräkkereitä, salaattia, raa-kasuklaata ja houkuttelevia raakaleivon-naisia. Kuten raakaruoan ideaan kuuluu, kaikki ainekset ovat luomua, eikä mi-tään ole kypsytetty korkeissa lämpöti-loissa ravintoaineiden säilyttämiseksi.

Tarjoilijan suosituksesta päädyin otta-maan salaatin (8,5€) ja kyytipojaksi suk-laasmoothien (6€). Hamppumaidosta tai tammenlehväsalaatista tehdyt pirtelöt käyvät kuulemma sellaisenaan lounaas-ta, mutta voivat ensikertalaiselle olla hie-man outoja.

Salaatissa on erilaisia siemeniä ja päh-kinöitä, runsaasti avokadoa, kahta eri-laista tahnaa ja muutama pala kräkkeriä.

Erilaiset maut pirshkate-levat kielellä, varsinkin

raikkaat tahnat olivat erinomaisia. Ainoa miinus tulee salaatin perusosien vähyydes-

tä. Kurkkua ja tomaattia on kitsaasti, ja vasta lop-

pumetreillä löydän annoksen ainoan pienen salaatinlehden.

Suklaasmoothie on sekoitettu kaaka-ojauheesta, lucuma –hedelmästä, banaa-nista, kookosöljystä sekä lesitiinistä ja maustettu palmusokerilla. Ensi-imaisu on hieman tunkkainen. Lasin tyhjenty-essä alkaa maku avautua, mutta salaatin tasolle smoothie ei kohoa.

Käynti Shasassa osoittaa, että raaka-ruoka on maistuvaa. Pelkkien pirtelöi-den imeminen päivästä toiseen voisi kyl-lästyttää, mutta kypsentämättä voi tehdä muitakin ruokia. Kaupantekijöiksi tulee eettisesti onnistunut olo.

Juho-Matti Paavola

Hesalaisista, forssalaisista erotuo-mareista ja sählystä olisi toimit-taja Matti Kuuselan esikoisnäy-

telmän päähenkilö (Vesa Kietäväinen) valmis luopumaan, mutta joutuukin luo-pumaan koirastaan.

Koira tahtoo taivaalle -näytelmässä pu-reudutaan ihmisenä olemiseen. Elämäs-tään pääsee kertomaan mies, joka rakas-taa entistä vaimoaan niin paljon, että hä-nen on vihattava tätä ja vanha koira, jo-ka rakastaa entistä emäntäänsä kuin eteismatolle pudonnutta metwurstin pa-laa.

Ihmisyyden pohtiminen koiran nä-kökulmasta on nerokas idea. Kenelläpä muulla olisi yhtä hyvä näköalapaikka ihmisen elämään kuin tämän parhaalla ystävällä.

Kari Väänäsen ohjauksessa lavalla ei nähdä paljoakaan toimintaa, sillä pää-paino pysyy filosofisissa yksinpuheluis-sa vuoroin koiran tai hänen isäntän-sä toimesta. Kuuselan tekstissä pohdin-ta ja huumori ovat tasapainossa.Harvoin viisautta on kiteytetty yhteen näytel-mään näin paljon. Esitys soljuu mu-kavasti eteenpäin, vaikka lavas-tuksessa ja musiikkivalinnoissa on omat heikkoutensa.

Pirjo Leppäsen esittämä Risto-koira on vähäeleisyydessään loistava. Vaarana olisi juuttua yliampuvaan elehdintää ja tahattomaan komiikkaan ihmisen esit-täessä eläintä, mutta Leppänen tulkit-see koiravanhusta kiitettävästi. Uskotta-va valinta on myös, että videomateriaa-lin ulkokohtauksissa juoksee Leppäsen sijasta oikea koira. Vaihto oikean koiran ja näyttelijän välillä käy luontevasti.

Ilman väliaikaa 1,5 tuntinen näytel-mä pysyy koskettavana kokonaisuutena loppuun asti. Esityksen jälkeen ehtii vie-lä kauppaan; on haettava koiralle mak-karaa.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Lounaaksi raakaruoka-smoothie Näsilinnankadulta

Koira ymmärtää makkaran ja ihmisen päälle

LAINAA KIRJASTOSTA elintaparemontti

Matti Kuuselan esikoisnäytelmä saa katsojan itkemään Kellariteatterissa

Superfood-aktiivien ruokaa voi käydä maistelemassa ravintola Shasassa

Uudistunut Valoa- festivaali

Tiedettä ja maailman- parannustaPirkanmaan suurin tiedetapahtu-ma Valoa pimeyteen – tiede parantaa maailmaa järjestetään lauantaina 28. tammikuuta Tampere-talolla. Kaikille avoimessa tilaisuudessa keskustellaan tieteen roolista ja mahdollisuuksista ja esitellään pirkanmaalaista huipputiedettä ja tutkimushankkeiden visualisoin-teja. Ohjelmassa on muun mu-assa Pertti Haapalan, Howard Jacobsin, Johanna Sinisalon ja Marja-Liisa Mankan luentoja, teatteria ja musiikkia. Tapahtuma on maksuton.

Elävän Kirjallisuuden festivaali järjestetään neljättä kertaa Tam-pereen Työväenmuseo Werstaalla lauantaina helmikuun 11. päivä. Tämän vuoden teemana on luonto ja luominen. Werstaalla esiintyvät muun muassa runoilijat Risto Rasa ja Silene Lehto, valokuvaa-ja Sanni Seppo, kirjailija Risto Isomäki, esseisti Tero Tähtinen. Mukana on sekä nuoria että kokeneita kirjailijoita, taiteilijoita, yhteiskunnallisia vaikuttajia ja tutkijoita. Puheenaiheina ovat uusi luontolyriikka ja suomalainen essee. Lisäksi festivaaleilla kysy-tään, miten kirjallisuus pelastaa maapallon, nähdään katuteatteria, kokeillaan japanilaista kirjansidon-taa ja tavataan lukuisia mielenkiin-toisia näytteilleasettajia. Festivaali jatkuu Tiiliskivi-klubilla Ravintola Telakalla, jossa jaetaan vuosittai-nen Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinto.

Elävänkirjallisuudenfestivaali helmikuussa

Placebon läpimurtolevy toimii vertaistukena ahdistuneelle.

24 Aviisi 20.1.2012

Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi.

ONKO SINULLA MIELIPIDE? KERRO SE AVIISISSA.

Parempaa pyöräinfraa – vähemmän eripuraa

NÄIN SEN NÄEN

Syötkö mielestäsi terveellisesti?

MIELIPITEET aviisi@uta.fi

KIRJOITUKSEN MAKSIMIPITUUS ON NOIN 2 000 MERKKIä, EllEI PITUUDESTA ERIKSEEN MUUTA SOvITA.

WWW.AVIISI.FI

Sanna-Kaisa Lähdeaho kir-joitti Aviisin (15/2011) taka-sivulla, että pyöräily Tam-pereella on hengenvaaral-lista. Toisinaan Tampereel-

lakin käyvänä pyöräilyaktiivina ym-märrän näkemyksen. Johtopäätökse-ni ovat kuitenkin täysin erilaiset. Pyö-räilyn ongelma ei niinkään ole arvaa-mattomat kävelijät. Ongelma on auto-lähtöinen suunnittelu, jossa pyöräilijät ja kävelijät tungetaan samoille väylil-le. Muiden liikkujaryhmien syyttelyn asemesta pyöräilijöiden pitäisi vaatia äänekkäästi parempaa infraa.

Keskustassa useimmat pyörätiet näyttäisi olevan piirretty paikkoihin, jotka ovat oikeasti jalkakäytäviä. Näin pyöräilijät totutetaan ajamaan jalka-käytävillä. Jalankulkijat taas eivät ym-märrä olevansa osa liikennevirtaa, mi-kä etuoikeus heille suotakoon. Kau-pungithan pitäisi rakentaa ensisijaises-ti jalankulkijoita varten. Tästä kuiten-kin seuraa, että jalankulkija ei osaa va-rautua samassa tilassa kulkevaan ajo-

neuvoon, pyörään. Ratkaisu on siirtää pyörät lähemmäksi muita ajoneuvoja ja erottaa rakenteellisesti jalankulusta. Samalla turvallisuutta voidaan paran-taa laskemalla nopeusrajoituksia.

Tilastojen valossa pyöräily ei ole vaa-rallista – edes Tampereella. Pikem-minkin päinvastoin. Pelottelu ei kui-tenkaan paranna asiaa, sillä tiedämme, että pyöräilyn lisääntyminen lisää sen turvallisuutta, ja päinvastoin. Parhai-ten pyöräilyä lisätään sujuvoittamalla sitä. Tähän ei auta pyöräteiden lisää-minen, vaan niiden laadun parantami-nen. Vaaranpaikat taas ovat risteyksis-sä. Risteysturvallisuuttakin paranne-taan siirtämällä pyörät ajoradalle tai sen läheisyyteen.

Uusin tieto hyvistä pyöräilyolosuh-teista on TTY:llä koottu Kalle Vais-maan (et al.) raporttiin ”Parhaat eu-rooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä”. Löytyy ne-tistä. Pyöräilystä kiinnostuneiden tu-lisi varmistaa, että tieto päätyy myös

suunnittelijoiden pöydälle ja sieltä to-teutukseen. Odotellessa kannattaa ot-taa ajorata haltuun.

Jukka Huhta

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Suurkiitos fillarimuijalle!

Haluaisin jakaa kiitosta Avii-sin 2.12. ilmestyneen nume-ron taka-kannen jutulle. Var-

maan paras pitkään aikaan: todel-la mukaansavetävä kerronnan tyyli, hersyttävää huumoria autoilijoiden ja pyöräilijöiden kohtaamisista kau-pungilla, sekä sauvakävelijöiden pi-meämmästä puolesta.

Todella nautinnollista lukea, li-sää samanlaista kamaa lehteen vaan, niin hyvä tulee. Iso kiitos Sanna-Kaisalle.

Pyöräilijä

Miksi kurssien ilmoittautumis-aikatauluissa on suuria eroja?Olen huomannut suuria eroja

kurssien ilmoittautumisaika-tauluissa.

Tyypillisesti ilmoittautuminen kurs-sille päättyy noin 2–3 viikkoa ennen kurssin alkua. Kuitenkin monet kurs-sit sijoittuvat jompaan kumpaan ääri-päähän, jotka suurin pirtein ovat 1 päi-vä ja parisen kuukautta! En ole tutus-tunut siihen, poikkeaako ilmoittau-tumisten käsittely eri tieteenaloilla ja yksiköissä suurestikin. Uskoisin, ettei tiedonkäsittelyssä menisi paljoakaan aikaa, ei ainakaan viikkoja.

Eniten itseäni on kummastuttanut asia, että on oikeasti mahdollista, että ilmoittautuu elokuun viimeisenä päi-vän opiskelijaksi maksamalla samalla Tamyn lukuvuosimaksun ja joidenkin

kurssien ilmoittautumisajat ovat jo sil-loin päättyneet!

Kurssille ilmoittautumistahan ei voi tehdä, jos ei ole vielä maksanut luku-vuosimaksua. Onko reilua opiskeli-joille, jotka ovat ulkomailla loppuke-sästä tai heillä ei ole rahaa maksaa lu-kuvuosimaksua vielä elokuun alku-puoliskolla? Aiemmin ainakin psyko-logian monien kurssien ilmoittautu-minen on loppunut jo elokuussa.

Psykologian opiskelu yliopistossa on toki suosittua, mutta tämä ei uskoi-si olevan selittävä asia. On myös kurs-seja muista oppiaineista, jotka ovat erittäin suosittuja, mutta ilmoittau-tumisajat ovat opiskelijalle inhimilli-sempiä. Esimerkkinä olkoon vaikka-pa vero-oikeuden perusteet, jossa tar-kastushetkellä oli 212 ilmoittautunut-

ta, mutta ilmoittautumisaika päättyi kuitenkin mukavahkosti vasta 1 viik-ko ennen kurssin alkua.

Ilmoittautumisaikoja

Ohessa listausta eri kursseilta siitä, kuin-ka pitkä aika on ilmoittautumispäivästä kurssin alkuun:

Biobusiness I - 7 viikkoa!Laadulliset menetelmät (psykologia)

- 6 viikkoa!Biokemian työkurssi II - 3 viikkoaVero-oikeuden perusteet - 1 viikkoJapan as a Business Area - 5 päivää!Julkisten palveluiden tuotanto ja organisointi - 1 päivä!

Mattimyöhäinen

Pyöräilyn lisääntyminen lisää sen turvallisuutta, ja päinvastoin. Tähän ei auta pyöräteiden lisääminen, vaan niiden laadun parantaminen.

Ylen tärkeä Yle

Sadussa kysyttiin ”ken on maas-sa kaunein.” Mikäli Suomessa kysyttäisiin: Mikä on maamme

tärkein laitos – vastaus ei suinkaan olisi Puolustusvoimat. Vaan tietysti Yleisradio.

Näin ainakin Eduskunnan mieles-tä. Sillä Yle-maksu naulataan sen ny-kyisten – ylisuurten kulujen määrään. Maksu sidotaan myös indeksiin. Lain avulla pyritään lisäksi varmistamaan, etteivät mitkään lamat, säästötoi-met tai suhdanteet myöhemminkään alenna maksua.

Sen sijaan kansanedustajat pitävät luonnollisena tilannetta, jossa Puo-lustusvoimien rahoitus on vuosittais-ten budjettineuvottelujen armoilla.

Lisäksi Puolustusvoimia vaaditaan kulujen säästämiseksi supistamaan toimintaansa. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt, että Ylen tulisi lopettaa edes toiminansa laajentaminen.

Yrjö Saraste, sotainvalidi

TYKKää AvIISISTA. EDES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.1.2012 25

Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi.

Haluanpa sanoa Ihan naamat

Jarita Laitilainen, 22, kasvatustiede.

Kyllä. Syön vaihtelevasti kasvis-ruokaa ja en syö hirveästi hiilihyd-

raattipommeja, mutta en ole absolutisti minkään ruoan suhteen.

Retu Ylinen, 23, kunta- ja aluejohtaminen.

Kyllä. En noudata mitään tiettyä ruokavaliota. Yritän syödä mahdolli-

simman monipuolisesti ja suosia koti-maisia tuotteita.

Maria Vilppola, 23, suomen kieli.Olen vegaani. Eläinten oikeudet

ovat lähinnä syy ruokavaliooni, ei ter-veellisyys. Pidän ruokavaliotani ter-

veellisenä ja siitä tulee hyvä olo.

Päivikki Mäki, 25, matematiikka.Suhteellisen terveellisesti. Viikol-

la syön terveellisemmin, viikonloppui-sin tulee syötyä huonommin, pitsaa ja

sellaista.

Mikko Högman, 23, kunnallistalous.Kyllä. Jos urheilen, niin ennen urhei-

lua syön hiilihydraatteja ja sen jälkeen proteiinia. Harrastan lenkkeilyä, uintia

ja muuta kuntoliikuntaa.

Pienet puna-vihreät sielut

Nokan kopautusAlli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Syötkö mielestäsi terveellisesti?

Yliopistolla pitäisi olla enemmän parkkipaik-koja. Kuljen autolla yliopistolle ja pitää ajoit-taa hyvin yliopistolle tuleminen, jos haluaa saada parkkipaikan. Yliopiston alle voisi ra-kentaa sellaisen P-Hämpin tapaisen parkki-paikan, johon voisi tehdä tunnelit, että pääsisi sisäkautta parkkihallista yliopistolle.

Anniina Rantanen, 23, yrityksen hallinto.

WWW.AVIISI.FIKommentoi verkossa

Vaikka Alli onkin presidentinvaa lien yläpuolella, hän on joutunut edari-viihteen puutteessa niitä seuraamaan.

Sosiaalisessa mediassa käytävä presiden-tinvaalikeskustelu muistuttaa itsestäänsel-vyyksissään edarivaalikeskustelua.

Kaikki ehdokkaat kannattavat ihmisoike-uksia ja demokratiaa samalla innolla kuin edustajistoehdokkaat maksutonta koulutus-ta, yhteisöllisyyttä, jäsenlähtöisyyttä, esteet-tömyyttä ja tasa-arvoa.

Selvin on Allille edaritouhusta tuttu asia. Punavihreät käyvät linkkisotaa keskenään, vaikka tavoitteet ovat yhteisiä. Vihreät elä-möivät vasemmiston kissantappajalla teet-tämistä vaalijulisteista. Vasemmisto vastaa ilkkuen Haaviston porvarillisella suhtautu-misella eläinaktivisteihin ja tietenkin nato-kortilla. Niin kuin vasemmistolaiset piikitte-livät vihreitä nössöilystä uuden yliopistolain suhteen. Ja vihreät vasemmistoa yhteistyö-kyvyttömyydestä ja foliohattuilusta.

Ainakin oikeistolle punavihreiden pikku-sieluinen kisailu maistuu makealta kuin Nii-nistön kannatusluvut.

Tätäkö olet odottanut?

ATALPAnkuntosalit aukeavat 1.2.2012

ILMAINEN KUNTOSALITREENITällä kupongilla yksi ilmainen kuntosalikäynti

(arvo 5 €) ajalla 6.−24.2.2012 (1 kuponki/henkilö)

www.atalpa.com

Bussilla liikkuminen on entistä helpompaa, kun voit ladata>>Joko tunnet

nettipalvelumme?

Repa Reittiopas • reittineuvonta ja aikataulut,

myös kännykkään

Lissu Liikenteenseuranta • reaaliaikaiset aikataulut,

myös kännykkään

Sähköinen linjakartta• näyttää vain halutut linjat

joukkoliikenne.tampere.fi

KOKEILE!

Löydät meidät myös Facebookista:

www.facebook.com/tampereen.joukkoliikenne >>

Nyt ravintola Mylläreissä opiskelijakorttia esittämällä 10 % alennus

(norm. 9,20 €) kotiruokalounaasta.Runsas salaattipöytä, päivän keitto,

kaksi lämminruokavaihtoehtoa, jälkiruoka, kahvi / tee ja hedelmävalikoima.

Lounas tarjolla arkisin klo 11.00−14.00

TERVETULOA

26 Aviisi 20.1.2012

Päivystävä sihteeri

Hallituksen kuulumiset

TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA

TAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Aviisi harrastaa kulttuuria———YLIOPPILASKUNTA Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN

Edustajiston terveiset Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi

Oikein hyvää vuotta 2012 arvoisat opiskelijakollegat! Uusi edustajisto aloitti toimintansa viime joulukuus-sa jännittävämpääkin jännittäväm-mässä kokouksessa, jossa valittiin edustajiston puheenjohtajisto sekä hallitus. Puheenjohtajaksi yksimie-

lisesti valittu Katariina Lassila joutuu valitetta-vasti jättäytymään tehtävästään, joten uuden puheenjohtajan valinta suoritetaan seuraavassa kokouksessa. Allekirjoittaneeseen sekä toiseen va-rapuheenjohtajaan, Johannes Lehtiseen, voi olla yhteyksissä edustajistoa koskevissa asioissa.

Uuden edustajiston myötä kokouskulttuuri var-masti muuttuu, kuten aina uusien kasvojen myötä. Hallitus valmistelee asiat suuressa viisaudessaan, ja edustajisto lopulta punnitsee, mikä on lopulli-nen kanta. Siksi kehotankin kaikkia jäseniä aktii-visuuteen!

Tulossa on toiminnantäyteinen vuosi. Toivotan kaikki opiskelijat tervetulleeksi seuraamaan edus-tajiston kokouksia. Helmikuun kokouksessa käsi-tellään mm. edustajien valintaa eri valtuuskuntiin. Perästä kuuluu!

Jouni Ovaska, edustajiston varapj.

Vuoden alussa ei Tamyssa pääse tylsistymään, sillä melkein puolet Kauppakadun porukasta vaihtuu uu-den hallituksen parveillessa Yo-talon käytäville tekemisen meininkiä uhku-en ja uuden informaation määrästä

hieman pölähtäneinä. Uusien tyyppien kanssa pe-rehdytään kv-sektorin toimintaan, suunnitellaan vuotta, sovitaan työnjaosta ja rutiinien hoidosta sekä tavataan yhteistyökumppaneita: vararehtoria, kielikeskusta, kv-toimistoa, valiokuntia...

Alkuvuosi on kv-sektorilla muutenkin hc mättöä: uudet vaihtarit saapuvat, sektorille rekrytoidaan

työntekijöitä (freelance-kääntäjiä, kääntäjäharjoit-telija ja kehy-viikon koordinaattori), ja helmikuussa pitäisi ehtiä myös pyörähtää Intiassa seuraamassa Tamyn kehitysyhteistyöhanketta, joka pyrkii pa-rantamaan Tharin aavikon asukkaiden terveyttä. Toivon mukaan matkalta lähtee mukaan muuta-kin kuin ikävä suolistobakteeri, ja Rajasthaniin reissanneet kehy-valiokunnan puheenjohtaja ja kv-sihteeri voivat kertoa kokemuksistaan esimer-kiksi matkapäiväkirjan muodossa.

Varpu Jutila,kv-asioiden sihteeri

Tamyn hallitus 2012 on aloittanut toimintansa, ja töiden kimppuun on käyty täydellä teholla. 9.1. pidettiin hallituksen järjestäytymiskokous, jossa päätettiin sisäisestä työnjaos-ta. Kuluneet viikot ovat merkinneet

jokaiselle hallituksen jäsenelle paitsi perehtymistä omaan sektoriinsa myös muiden perehdyttämistä oman sektorin asioihin.

Aamukoulu- ja kokousrytmi pääsivät vauhtiin heti tammikuun toisella viikolla, ja päätöksiä on tehty niin Tamyn järjestöjen puheenjohtajien vaihtosau-nan budjetista kuin pääsihteerin valtuuttamisesta

edustamaan ylioppilaskuntaa työryhmässä, joka neuvottelee uudesta ylioppilaskunnan työehto-sopimuksesta. Seuraaviksi viikoiksi on luvassa ainakin puurtamista toimintasuunnitelman to-teuttamissuunnitelmien parissa, työhaastatteluja koposihteeri- ja informaatikkokandidaateille sekä SYL:n avajaisseminaari.

Hallitus toivottaa mitä mainiointa alkanutta vuot-ta 2012 kaikille tamylaisille!

Pirita Ruokonen, viestintävastaava

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritKati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Timo Perälä, kopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80

HallitusVeera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845Pekka Suhonen, 045-7750 5213Anni Heinälä, 045-7750 5210

Niina Jurva, 045-7750 5211Jarkko Louhelainen, 044-3610 213Pirita RuokonenVilhartti HanhilahtiPaavo Ylönen

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

TAMYN EDUsTAJIsTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

LISÄÄ TAPAHTUMIA LöYdÄT TAMYN SÄHKöISESTÄ KALENTERISTA:

www.TAmY.fI/TAPAHTUmAKALENTErI

TamyssaSuhdetoimintakoulutus 24.1. Oletko ollut neuvottelutilanteessa? Haluatko oppia uusia taitoja yritys-yhteistyö- ja suhdetoiminnasta? Miten voit parantaa tapahtu-mien järjestämistä? Tampereen yliopiston ylioppilaskunta järjestää suhdetoimintakoulutuksen tiistai-na 24.1. klo 16-18 yliopistolla Pinni B:n luentosalissa B4117. Koulutut-tamassa ovat aiempia Tamyn hal-lituksen yritysyhteistyövastaavia sekä suhdetoimintakoordinaattori.

Naiskulttuuripäivien suunnittelutapaaminen Huhtikuussa 2012 pärähtää: jo 31. kertaa Tamy järjestää Naiskult-tuuripäivät, feministisen tieteen, taiteen ja toiminnan tapahtuman. Tänä vuonna päivät kantavat nimeä ROKITUS. Nimen mukaisesti päivien teemana on musiikki, joka toimii niin tunteiden kuin poli-tiikankin tulkkina. Tapahtuman suunnittelu on alkutekijöissään,

joten vielä on tilaa sekä huikeille ideoille että innokkaille tekijöille! Tervetuloa siis tiistaina 31.1. klo 16 Päätalon Alakuppilaan kertomaan, mitä musiikkiin, sukupuoliin ja fe-minismiin liittyvää haluaisit nähdä, kokea tai olla mukana tekemässä. Osallistuminen tapaamiseen ei sido mihinkään, eikä edellytä val-miita toimintaideoita, kiinnostus riittää. Jos tapaamisaika ei sovi, voit myös ottaa yhteyttä suoraan projektisihteereihin Pieta Hyväri-seen ja Maija Repoon: naiskult-tuuripaivat@tamy.fi.

JärjestöissäStaabi ry:n tilikokousStaabi ry:n sääntömääräinen tili-kokous järjestetään 14.2.2011 klo 17 Kasino Kabinetissa (pinni A) Lisätietoja 0407684126 tai jen-nileena.kannisto@gmail.com. Tervetuloa!

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn uudistuneet verkkosivut palvelevat verkossa: www.tamy.fi

LIITY TAMYN FACEBOOK-RYHMÄÄN!

www.facebook.com/tampereen.yliopiston.ylioppilaskunta

Ai Musta Tuli Vastaava? -tapahtuma 2. helmikuuta

AMUT-tapahtuma 2012 lähestyy - muista siis ilmoittaa järjestösi mukaan viimeistään maanan-taina 23.1.2012. AMUT kokoaa torstaina 2.2.2012 klo 18 alkaen kaikki Tamyn järjestöjen hallitukset ja vastaavat tutustumaan toisiinsa, oppimaan uutta ja täyttämään vatsaansa maukkain ruuin ja juomin Viihdemaailma Ilonaan. Tervetuloa aloittamaan uusi vuosi muiden mukavien Tamyn järjestöaktiivien kanssa! Tarkemmat ilmoittau-tumisohjeet ja lisätietoa tapahtumasta löydät osoitteesta www.tamy.fi/amut.

TYKKÄÄ AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. fACEBOOK.COm/AVIIsI Aviisi 20.1.2012 27

Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

FACEBOOK.COM/AVIISI

Tamyn uuden hallituksen perehdytys loppui, nyt ruve-taan hommiin. Ai mikä Tamy ja mihin hommiin? Yli-oppilaskuntasi toimintasuunnitelmassa, tuttavalli-semmin tosussa, seisoo muun muassa seuraavaa.

Vuosi 2012 on suurten projektien vuosi ja ehkä suurin niistä on kuntavaalit. Opiskelijoiden ja nuorten äänestysinto kynti viime kunnallisvaaleissa pohjamudissa, nuoria ehdokkaita oli suh-teessa vähän ja vielä vähemmän pääsi läpi. Ja se näkyy kuntapo-litiikassa. Tampere ei ole näyttäytynyt viime vuosina järin opis-kelijaystävällisenä kaupunkina. Tamperelaisten korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen (Tamy, TTYY, Tamko) yhteisen kuntavaali-kampanjan yhtenä kärkenä onkin opiskelijoiden vaikutusmah-dollisuuksien kasvattaminen kuntapolitiikassa. Kaksi muuta opiskelijoille, mutta myös monille muille pienituloisille, tärkeä-tä asiaa ovat joukko- ja kevyenliikenteen sekä hyvin sijoittuvan ja edullisen asumisen tukeminen.

Keskeinen teema Tamyn sosiaalipolitiikassa on myös syksyl-lä järjestettävä perustuloseminaari. Tamy haluaa osaltaan vauh-dittaa keskustelua jokaiselle turvatusta perustoimeentulosta ja vaatii vähemmän kannustinloukkuja ja byrokratiaa.

Koulutuspoliittisella puolella pääpaino on edelleen hallinto- ja koulutusuudistuksen seuraamisessa sekä siihen vaikuttamises-sa. Tamy on mukana esimerkiksi yliopiston sisäisen rahoitus-mallin valmistelussa ja pyrimme varmistamaan sen, että jatkos-sa rahoitusmalli palkitsee myös laadukkaasta opetuksesta, sivu-ainetarjonnasta ja laittaa kielikeskuksen asiat kuntoon.

Kansainvälisellä sektorilla taas seurataan koulutuksen kau-pallistumisesta ja maksullisesta koulutuksesta käytyä keskuste-lua. Tamy sanoo ei kaikille maksuille lobbaamalla, tiedottamalla, tempaisemalla – tarpeen vaatiessa barrikadeillakin.

Edellä maalataan isolla pensselillä ja kurkotellaan kuuta, mutta on to-sussa paljon konkreettisia asi-oitakin: muutetaaan kampuk-selle (jos yliopisto ja edus-tajisto suo), neuvotellaan yliopistolta järjestöille ti-loja ja kaikille yhteistä hiljentymistilaa, paran-netaan sähköisen tent-timisen ja kesäopiske-lun mahdollisuuksia ja niin edelleen.

Ylioppilaskunnan tar-koituksena on olla jäsen-tensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosi-aalisia ja henkisiä sekä opiske-luun ja opiskelijan asemaan yh-teiskunnassa liittyviä pyrkimyk-siä. (Yliopistolaki: 5 luku, 46 §)

Kaikkea tätä mahtuu ylioppi-laskunnan vuoteen. Ja enemmän-kin. Klassikkoa lainatakseni: Mitä tehtäis? Emmä tiiä. Mitä sä haluut?

Veera Kaleva

Kulmahuone

Aviisin ristikon ratkaisu

“Mitä tehtäis?” “Emmä tiiä. Mitä sä haluut?”

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

BLOGI tamyblogi.wordpress.com

LIITY TAMYN FACEBOOK-RYHMÄÄN!

www.facebook.com/tampereen.yliopiston.ylioppilaskuntaFACEBOOK.COM/AVIISI

Ilmoittaudu viim. 2.2. www.suurellasydamella.fi

Klikkaa: Tampere/ Vapaaehtoistyö-paikat/ Ilmoittaudu Pikadeiteille

Tiedustelut pikadeitit@evl.fi tai p. 050 381 7177

Lisätietoja www.tampereensinkut.fi

La 4.2.

Aleksanterin kirkon kryptassa

klo 13 klo 1730–40-v.

20–30-v.

Kiinnostavatko lisäansiotopintovuoden aikana?

Tule tekemään puhelinhaastattelujaSuomen suurimpaan markkina- ja

mielipidetutkimusyritykseen. Haastattelukeskuksessamme Tampereen keskustassa on

70 haastattelupaikkaa ja haastattelijoita on noin 120. Haastattelijamme työskentelevät arki-iltaisin

klo 16.30 - 21.00 vähintään kolmena iltana viikossa. Haastattelutyösuuntautuu pääosin kotitalouksiin.

Katso lisätietoja ja täytä hakemushttp://www.tns-gallup.�/rekrytointi

Haastattelukeskuksemme uusi osoite on:TNS Gallup Oy, Hämeenkatu 23A 6. kerros

RATKAISU AVIISISSA 2. JOULUKUUTA JULKAISTUUN RISTIKKOON

28 Aviisi 20.1.2012

Aviisi harrastaa kulttuuria———YLIOPPILASKUNTA Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

TAMY VERKOSSA Tamyn nettisivut palvelevat osoitteessa www.tamy.fi.

TAMYN HALLITUS2012

Edustajiston jäsenet 2012–2013

Jari JärvenpääTiina Heikkilä

Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto (Viva): 9 paikkaa

Vapaaboomarit: 6 paikkaa

Piita Kiviaho Antti Ronkainen

Pyry Urhonen

Elina Miettola

Tommi Kostilainen Ossi LuomaAino Suonio Antti Johansson

Pieta Hyvärinen

Jaakko Mustakallio

Paavo Ylönen (Sity), kansainvä-liset asiat, tuuto-rointi, kulttuuri, alumnit

Pekka Suhonen (TASY), hallituksen varapuheenjohta-ja, talous, histo-riatyö.

Jarkko Louhelainen (VB), koulutuspo-litiikka, yritysyh-teistyö, jatko-opis-kelijat

Pirita Ruokonen (Proka), järjestöt, viestintä, kyky-hanke

Veera Kaleva (Viva), hallituksen puheenjohtaja

Vilhartti Hanhilahti (Kesk), sosiaalipolitiikka, liikunta, kunta-suhteet

Anni Heinälä (Vihr), sosiaali-politiikka, yhden-vertaisuus, ympäristö

Niina Jurva (Viva),koulutuspolitiik-ka, kansainväliset asiat, kehitysyh-teistyö, työllisyys

TYKKÄÄ AVIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. fACEBOOK.COm/AVIIsI Aviisi 20.1.2012 29

Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

BLOGI Ylioppilaskunnan näkökulmia osoitteessa tamyblogi.wordpress.com.

Salla Sinkkonen

Johannes Lehtinen

Veera Ikkelä

Jouni Ovaska

Vihreä lista: 5 paikkaa

Medisiinarit: 4 paikkaa

Kokoomusopiskelijat: 3 paikkaa

Luuppi Puolue: 3 paikkaa

Sity: 3 paikkaa Keskeiset: 2 paikkaa

Proka: 2 paikkaa

Anne Soinsaari

Sanna Marin

Jesse Räsänen

Kristiina Sippola Sanna Kangas

Kaisa Immonen

Annika Palomäki

Terhi MeriläinenAntti Koponen

Olli-Jussi Ruotsalainen

Jaakko Vuorio

Katariina Lassila

Ilkka Sasi

Hanna Hakko Daniel Helander

Julia Johansson Pyry Jylhä-Vuorio

Siina Autio

Kalle Isotalus

Antti Hiitti

TASY: 2 paikkaa

PuHu: 1 paikka

Lisäksi edustajistoon 2012-2013 kuuluvat myös hallituksen 2012 jäsenet Veera Kaleva (Viva) ja Jarkko Louhelainen (VB).

Kuvagalleriasta puuttuvat kokonaan Paavo Kytölä (Sity) ja Tuomas Himmanen (Luuppi). Aviisi ei onnistunut saamaan heidän valokuviaan.

Tampereen yliopiston opiskelijat valitsevat vaa-leilla keskuudestaan 40-paikkaisen edustajiston, jota kutsutaan tuttavallisemmin edariksi.

Edarin roolia ylioppilaskunnassa voi verrata valtion eduskuntaan. Edustajisto on ylioppilas-kunnan ylin päättävä elin, joka päättää muun muassa jäsenmaksun suuruudesta ja sen käyttö-kohteista, valitsee Tamyn hallituksen, pääsihtee-rin ja Aviisin päätoimittajan.

Edustajisto päättää myös Tamyn suurista linjois-ta, kuten talousarviosta, säännöistä ja toiminta-suunnitelmasta.

Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Edustajistovaalit ovat kahden vuoden välein.

Tarkemmat tiedot www.tamy.fi/edustajisto

Hallinto- ja toimeenpanovaltaa Tamyssa käyttää hallitus, jonka edustajisto valitsee kalenterivuo-deksi kerrallaan.

Hallituksen puheenjohtaja on ylioppilaskunnan keulakuva. Hän pitää myös yhteyttä muihin ylioppilaskuntiin ja opiskelijajärjestöihin. Puheen-johtajan lisäksi hallituksessa on nyt 8 jäsentä. Jokaisella heistä on omat vastuualueensa eli sektorit, joiden parissa paiskitaan töitä koko vuoden ajan.

Yhdessä sihteeristön kanssa Tamyn hallituksen jäsenet ajavat opiskelijoiden asiaa muun muassa koulutus- ja sosiaalipoliittisissa sekä kansainväli-syyteen ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. Tarkemmat tiedot www.tamy.fi/hallitus

Mikä on Tamyn edustajisto?

Mikä on Tamyn hallitus?

30 Aviisi 20.1.2012

Suomen ihanin ruokavalioon ja elämäntapaan keskittynyt blogi osoitteessa www.simoputtesushi.blogspot.com!VAIHDE VAPAALLE

Suomi aloittelijoille Maitokahvia

Korviin työnnettävät, mielialaa kohottavat lamput kuulosta-vat jotakuinkin yhtä uskotta-

vilta kuin parantavia säteitä väräh-televät kristallit. Kirkasvalokuulok-keiden takana on kuitenkin Oulun yliopiston tutkijaryhmän arvovalta, joten ihan täydestä humpuukista ei pitäisi olla kysymys.

Oulun yliopiston ja kirkasvalo-kuulokkeita valmistavan Valkee-yh-tiön tuoreeseen tutkimukseen osal-listui 90 kaamosmasennuksesta kär-sivää potilasta. Heille annettiin valo-hoitoa neljän viikon ajan korvakäy-tävän kautta 12 minuuttia päivässä.

”Potilaiden masennus- ja ahdistus-oireet laskivat merkittävästi jo pie-nimmillä valomäärillä”, kertoo joh-tava ylilääkäri Timo Takala Oulun diakonissalaitokselta Helsingin Sano-missa.

Kirkasvalokuulokkeiden idea on hoitaa valon vähyyden aiheuttamaa kaamosmasennusta ja -väsymystä valaisemalla aivojen valovasteellisia osia, ei pelkästään silmiä.

”Aivoissamme on valovasteellisia osia, jotka reagoivat masennukses-sa ja joita voidaan valolla hoitaa. Par-haiten näille alueille saadaan valoa korvakäytävästä, jossa kallon luut ovat ohuimmat”, selitetään Valkeen verkkosivulla.

Kaikki eivät markkinointiväitteitä purematta niele. Kirkasvalokuulok-keilla on edelleen monta arvovaltais-ta epäilijää.

Vihreän teen väitetään suojaa-van sydäntä, ehkäisevän syö-pää, estävän solujen vanhene-

mista, parantavan muistia, ehkäi-sevän Parkinsonin tautia, ruo-

kamyrkytyksiä, hammasmätää ja rauhoittavan mieltä. Jos edes puolet väitteistä on totta, ky-seessä on taikajuoma.

Eräs vihreän teen vaikutta-vista aineista on teaniini. Se on aminohappo, jonka sano-

taan rauhoittavan keskusher-mostoa, parantavan keskittymis-

kykyä ja vähentävän stressiä. Muis-ta rauhoittavista aineista teaiinin pi-täisi erota siten, että se ei nukuta. Se vain rentouttaa.

Vihreätä teetä valtavia määriä lipit-tävässä Japanissa elintarvikeviran-omaiset eivät ole rajoittaneet teaiinin lisäämistä elintarvikkeisiin, koska sen ei ole havaittu aiheuttavan hait-toja pitkäaikaiskäytössäkään. Ky-seessä pitäisi olla erittäin turvallinen aine.

Teaniinia voi nauttia joko juomalla vihreää teetä tai napostelemalla pil-lereitä. Niitä voi ostaa kalliilla suo-malaisesta luontaistuotekaupasta tai kohtuullisen halvalla amerikka-laisesta rohdosverkkokaupasta.

Teaniini kuulostaa jotakuinkin täydelliseltä opiskelijan lisäravin-teelta. Mutta jos kyseessä on täysin haitaton aine, joka oikeasti parantaa keskittymiskykyä ja poistaa stressiä, miksi siitä ei puhuta julkisuudessa enemmän?

HYVÄÄ OLOA KIKKA KAKKOSILLA?Stressin väitetään helpottuvan vihreästä teestä eristetyllä teaniinilla

Kirkasvalokuulokkeiden pitäisiauttaa kaamosmasennukseen

Aviisi testasi Aviisi testasi

SEPPO HONKANEN, tEKSti & KuvAt

Kirkasvalokuulokkeiden laittaminen korviin on helppoa – niin helppoa, että se on helppoa myös unohtaa. Hoito kun ei tunnu yhtään miltään.

Parin päivän koekäytön jälkeen laitteen akku tyhjeni. Kuulokkeet jäi-vät yöpöydälle odottamaan latausta moneksi viikoksi, joten valon pitkä-kestoisista vaikutuksista on kokeilun perusteella vaikea sanoa mitään. Voin kuitenkin uskoa, että korvavalot piris-tävät hieman.

Kymmenen pistettä Valkeelle, jos kuulokkeet osoittautuvat jatko-tutkimuksissa aidosti tehokkaaksi masennuslääkkeeksi. Toistaiseksi en kuitenkaan suostuisi maksamaan kor-vavaloista pyydettävää yli 150 euroa, vaikka olisin kuinka masentunut.

Kun amerikkalaisesta verkkokaupasta tilattu purkki saapui postissa, nielaisin pari teaniinipilleriä. En odottanut juuri mitään. Parinkymmenen minuutin kuluttua hämmästyin: pillerithän taisivat vaikuttaa! Olotilani oli muut-tunut seesteisen tyyneksi. Makasin sohvalla ja kuuntelin musiikkia keskittyneesti. Elämä tuntui varsin leppoisalta.

Ensikokeilun jälkeen olen nielaissut teaniinipillerin muutaman kerran. Jokaisella käyttökerralla uskon huomanneeni kevyesti rauhoitta-van, keskittymiskykyä parantavan vaikutuksen. Oletan, että pelkästä placebo-vaikutuksesta ei ole kysymys. Voisin kuvitella, että tenttiin lukiessa tai esseetä kirjoittaessa teaniinista saattaisi olla hyötyä.

tyKKää AviiSiStA. EdES FAcEbOOKiSSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 20.1.2012 31

Otso Höglund

Maailman pitkän ajan trendejä pohtineen tähtitieteen professorin Esko Valtaojan mukaan ruokatrendit joh-tuvat siitä, että ihmisillä on varaa valita. Valtaojan mu-kaan ruoka on ottamassa osittain uskonnon paikkaa.

”Esimerkiksi luomuun liittyy pseudouskonnollisia aja-tuksia, joissa luonto kohotetaan mystiseen asemaan. Todellisuudessa suurin osa luonnossa olevasta on syö-täväksi kelpaamatonta tai myrkyllistä. Myös lisäaineis-ta kohkataan, vaikka niiden ansiosta vältymme ruoka-myrkytyksiltä.”

Helsingin Sanomat kertoo 12. tammikuuta

Vessan vetäminen kansi auki aiheuttaa bakteeriryöpyn ilmaan ja lisää tautien leviämistä. Asiasta varoittaa professori Mark Wilcox Leedsin yliopistosta. Wilcox tutki kollegoineen asiaa laittamalla sterilisoituun pönttöön sairaalabakteerin tartuttamia ulostenäytteitä. He havaitsivat, että sairaalabakteeri levisi jopa 25 cm pöntön yläpuolelle, kun kansi oli auki, ja sitä havait-tiin ilmassa vielä puolitoista tuntia myöhemmin.

Iltalehti kehottaa sulkemaan pöntön kannen 3. tammikuuta

Aviisin toimittaja löysi Aatemarkkinoilta pistooleja esit-televän pöydän. Sen innoittamana hän päätti tutustua Tampereen korkeakoulujen reserviupseerien (TAKORU) toimintaan tammikuussa vuonna 1992.

In the heat of ´92

Otso Höglund

Suomen ihanin ruokavalioon ja elämäntapaan keskittynyt blogi osoitteessa www.simoputtesushi.blogspot.com!

Vieraisiin pöytiin

Kuivakuppaamisessa kyse on siitä, että rasvatulla iholla lii-kutellaan imukuppia. Veri ei

vuoda, eikä iho mene rikki. Osuvam-man käsityksen touhusta antaakin toinen siitä käytettävä nimitys: imu-kuppihieronta.

Kun imukuppi asetetetaan paikoilleen, sen sisälle syn-tyy alipaine. Kupin alla ole-va pehmytkudos vetäytyy kupin sisään, joten aineen-vaihdunta ja verenkierto vil-kastuvat. Hieronta tapahtuu liu’uttamalla kuppia tai pitämäl-lä sitä kipupisteen päällä muuta-man minuutin ajan.

Kuivakuppausta kaupitellaan li-haskipujen ja jännitystilojen lisäksi päänsäryn, reuman, astman ja tur-votuksen hoitoon sekä kosmeettisen selluliittin poistoon. On varmaa, että jonkinlainen vaikutus imukupeilla on. Sen huomaa omin silmin – kupin alle syntyy punaisia jälkiä. Jos kup-pia pitää paikallaan tottumattomalla ihoalueella pidemmän aikaa, saattaa iholle tulla mustelmia.

Imukuppihierontaa voi tehdä itse-näisesti oman kroppansa kipupistei-siin. Mukavampaa ja tehokkaampaa touhu on kuitenkin vaikkapa seu-rustelukumppanin avustuksella.

Kuppisarjan saa muutamalla kym-pillä esimerkiksi verkkokaupasta. Noin 20 minuutin imukuppauksen väitetään vastaavan tunnin hieron-taa.

HYVÄÄ OLOA KIKKA KAKKOSILLA?Kuppauskuppeja kaupataan lihas-jännityksen ja selluliitin hoitoon

Stressin väitetään helpottuvan vihreästä teestä eristetyllä teaniinilla

Aviisi testasi

Ensimmäisen kuppauskerran jälkeen selkäni oli mustelmia täynnä. En säi-kähtänyt, koska kuivakuppaus tuntui tehokkaalta tavalta avata jumissa olevia lihaksia.

Olen hieronut kropan kipupisteitä imukupeilla muutaman kerran. Hoito sattuu hieman, mutta tuntuu siitä huo-limatta miellyttävältä. Mustelmia ei ole enää myöhemmillä kerroilla tullut.

Koulutettu imukuppihieroja osaa varmasti hierontatekniikoita, joihin ei oma-aloitteisesti kykene. Mutta toisaalta: ikiomat imukupit saa verkko-kaupasta jotakuinkin samalla hinnalla kuin mitä yksi kuivakuppauskerta ammattilaisen hoivissa maksaisi.

Harmillista on, että tyttöystäväni ei ole innostunut kuppaamaan selkääni pyynnöistäni huolimatta.

WWW.AVIISI.FI

WW

W.A

VII

SI.

FISAARA NIKKINEN on Kazakstanissa työnsä vuoksi asuva YTM.

Suomessa valtiovalta pyrkii kuromaan digi-taalista kuilua umpeen sensuurilla. Nuori-solle yritetään vähän väliä säätää kunnalli-sia kotiintuloaikoja. Vuosikymmenen poliit-tinen aihe parveketupakointi on noussut seu-

raavalle tasolle, kun tupakkalaki muutti ostotapahtu-man muistipeliksi.

Olen pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannatta-ja. En mielelläni kuuntele viittauksia holhousvaltios-ta. Vaikuttaa kuitenkin, että samalla kun ”Suomen mal-li” on korvannut termin hyvinvointivaltio eräiden johta-vien poliitikkojen retoriikassa, askeleita on todella otet-tu kohti holhoavaa ja ihmisten arkea häiritsevää ohjai-luvaltiota.

Onneksi voin halutessani paeta villiin itään ja röyhytellä aina auki olevissa kuppiloissa mielin määrin.

Venäjä on suuri maa, joka rajoittuu mukavasti muun muassa Ukrainaan ja Kazakstaniin. Kulunut sanonta, jonka mukaan Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki on järjestettävissä pitää paikkansa yllättävän hyvin ja pätee myös moneen naapurimaahan.

Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa voi todiste-tusti löytää nopeasti edullisen yksiön pääkadulta, kun alkaa kysellä asunnoista tuntemattomilta rappukäytä-vässä. Kiovalaisella kulmakioskilla taas voi yllättäen joutua juomaan tuntemattoman tarjoaman kahvin ja konjakin, pankkiautomaattien puutteessa vaihtaa ra-haa – ja jopa lentoja, jos vain osaa kysyä.

Suomessa kioskeja näkee enää Kaurismäen elo-kuvissa. Toki taajamien grillit ovat kaatuneet pik-kukuntien tyhjennyttyä, kun asiakkaita saati sitten bisneksen jatkajaa ei enää ole. En haikaile elävää maaseutua vaan värikkäämpää elämää. Kaupunki-en Suomessa ruokalistaamme ovat kutistaneet ter-veys- ja elintarvikeviranomaisten puhdistuskam-panjat, hampurilaisketjut, Rautakirja ja uusimpa-

na S-ryhmän ABC. Ketjuilla on myös paremmat valmi-udet pärjätä kasvavassa säädösviidakossa. Mutta miksi kaikkea pitää säädellä naurettavuuksiin asti?

Ihmiset haluavat suosia kahviautoja ja lippakioskeja, ostaa kalan suoraan kalastajalta tai lampaanlihaa suo-raan tilalta, vaikka Suomen ylireagoiduista hygieniasää-döksistä pitäisikin hieman joustaa. Ajatuskin tuoretis-killä myytävästä norjalaisesta turskasta, Chilessä kas-vatetusta kemikaalilohesta tai kaasuun pakatusta teho-possusta vain masentaa.

Nautin, kun venäläisissä pitkänmatkan junissa pai-kalliset myyvät asemilla juuri paistettuja blinejä, leipiä ja tšeburekeja. Kiovassa voin ostaa cappuccinon kahvi-autosta ja oman puutarhan tuotteita metroasemilta. Pu-

humattakaan siitä, kun odessalaisella rannalla saan huikopalaksi lunastaa piirakan suoraan sen leipo-

jalta tai vartaita suoraan grillistä. Eikä minua kiinnosta hygieniapassit.Tiedän olevani länsimainen ruikuttava porsas-

telija, joka ahmii rusinat valitsemistaan yhteis-kunnista. Pienyrittäjyyden taustalta löytyvät sur-

keat eläkkeet, työttömyys ja onneton palkkataso. Voin bilettää sydämeni kyllyydestä idän metropo-

leissa, mutta jos terveyteni alkaa reistailla, hankkiu-dun Suomeen. Tai jos haluan lukea uutisia, koulutuk-seni ja kielitaitoni avaavat ovet puolen maailman leh-tiin, eikä tarvitse kolmatta päivää ihmetellä kuinka pre-sidentti avasi riemukaaren keskelle aroa, heti pyrami-din viereen. Ja kun äänestän, vaihtoehtoja on enemmän kuin yksi. Suomessa en joudu pahoinpidellyksi tai tape-tuksi osoittaessani mieltäni.

Vapautta on monenlaista. Tällä hetkellä kaikki yliam-puva kaitseminen saa minut valitsemaan jaloillani. Kun Venäjällä aletaan suitsia epäterveellisiä elämäntapoja, olen jo askeleen edellä. Asun Kazakstanissa.

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

32 Aviisi 20.1.2012

Holhousvaltion sääntöjä voi onneksi paeta villiin itäänYliampuva kaitseminen saa minut valitsemaan jaloillani. Jos Venäjällä aletaan suitsia epäterveellisiä elämäntapoja, olen jo askeleen edellä. Asun Kazakstanissa.

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

pe 20.1. klo 22-04 ZOMBOY(UK), Double Trouble Brothers etc...13/10 (E*)

la 21.1. klo 22-04 dj's Antti H,Sami & Tiskijukka...........6 e(ilmainen sis.pääsy klo 22-23)Pakkahuone (-S-): klo 20 PULSE - Tribute to PINKFLOYD.......................16 e (E*)

ke 25.1. klo 22 SIR ELWOOD DUO,klo 21 YARI, klo 20 PKKERÄNEN...........15/13 e (E*)

to 26.1. klo 22 AMARANTHE (Swe),klo 21 AMORAL 15/13 e (E*)

pe 27.1. Circus Ruska FestivalPorkka Playboys etc.......8 e

la 28.1. Circus Ruska FestivalThe IRRATIONALS etc..10 e

to 2.2. klo 22 KYLESA (USA),klo 21 CIRCLE TAKES THESQUARE (USA), klo 20 KENMODE (Can).........17/15 e (E*)

ke 15.2. klo 22 LEATHERFACE (UK),klo 21 ATOM NOTES,klo 20 CIGARETTE CROSS-FIRE......................14/12 e (E*)

runsaasti lisää keikkoja: KLUBI.NET

KUOLEMAN KANTAJATLempeä esitys siitä

kuinka ruumis pestään ja mitä surulla tehdään

ENSI-ILTA KE 18.1. KLO 19

Esitykset su 22.1. klo 17 ke 25.1. klo 19 pe 27.1. klo 19 pe 3.2. klo 19 su 5.2. klo 17

Liput: teatteri@telakka.eu

03 2250 720