Avoimet innovaatiot Tietoyhteiskunnan

eteenpäinvievä voima

Otto Kekäläinen @ottokekalainenITIP3-kurssin luentoTampeen yliopisto 27.11.2014

Sisällys

Avoimen lähdekoodin määritelmä

Historia

Nykytilanne

Yhteiskunnallinen merkitys (globaalisti)

Merkitys Suomelle

Avoimen datan, standardin ja rajapinnan määritelmät

Kuka Otto?15 vuoden kokemus kaupallisista avoimen lähdekoodin ratkaisuista

2010 Vuoden Linux-tekijä2012 Nordic Free Software Award

Seuraa Twitterissä @ottokekalainen

LINUX-JÄRJESTELMIEN ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT

Parhaat ohjelmat helposti

Avoin data

Avoinstandardi

Avoinlähdekoodi

Avoin innovaatio

Avoinarkkitehtuuri

Avoimuus

Vapaus

Tieto ei käyttämällä kulu

Avoimen lähdekoodin määritelmä

lähdekoodi → binäärikoodi

100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100101010100010101010111101110010

Avoimen lähdekoodin määritelmä1. Vapaus käyttää2. Vapaus tutkia3. Vapaus parannella4. Vapaus jakaa

Avoimen vastakohta on suljettu (kaupallinen ei ole vastakohta)

Avoin ei ole sama kuin ilmainen (vrt. Internet Explorer)

Avoin lähdekoodi ei ole piratismia, päin vastoin se ehkäisee piratismia

Avoimen lähdekoodin määritelmä

Onko ohjelmisto julkaistu aidosti avoimella lisenssillä? Katso Open Source Initiativen virallinen luettelo sivulla http://opensource.org/licenses

..alussa kaikki ohjelmat olivat lähdekoodimuodossa ja tiedemiehet jakoivat niitä toisilleen vapaasti..

Avoimen lähdekoodin historia

1970-luvulla yleistyi ohjelmien jakaminen binäärimuodossa. MIT:n tekoälylaboratorion Richard Stallman alkoi puolustaa vapautta.

Vuonna 1983 kokopäiväiseksi GNU-projektiin.

Avoimen lähdekoodin historia

"Richard Stallman 2005 (chrys)" by chrys, Stuttgart, Germany (= Chrys, [1]) - http://flickr.com/photos/chrys/5592199/ (cropped). Licensed under Creative Commons Attribution 2.0 via Wikimedia Commons - https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Richard_Stallman_2005_(chrys).jpg#mediaviewer/File:Richard_Stallman_2005_(chrys).jpg

Vuonna 1985 perustettiin Free Software Foundation USA:ssa.

Vuonna 1989 GNU-projekti julkaisi General Public License (GPL) version 1.

Avoimen lähdekoodin historia

Vuonna 1991 Linus Torvalds aloitti Linux-ytimen kehittämisen opiskellessaan Helsingin yliopistossa. GNU-projektissa oli tehty kaikki muut käyttöjärjestelmän osat paitsi ydin, joka on vaikein tehdä.

Avoimen lähdekoodin historia

Vuonna 1998 Eric Raymond, Bruce Perens ja kumppanit kehittivät termin ”open source” ja perustivat Open Source Initiativen.OSI:n ja FSF:n lista hyväksytyistä lisensseistä sekä termit ”open” ja ”free” merkitykseltään ovat käytännössä samat.

Avoimen lähdekoodin historia

The Story of Linux (2011)http://www.youtube.com/watch?v=5ocq6_3-nEw

IDC 2008: 100% yrityksistä käyttää tietoisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistoja

WWW-palvelinten yleisyys maailmanlaajuisesti

WWW-selainten yleisyys maailmassa 2009-2014

Microsoft Internet Explorer

Mozilla Firefox

Google Chrome

Kuka kehittää avointa koodia ja miksi?

Tampereen yliopiston tutkimuksiaVadén Tere, Ulvila Marko, Mäkinen Maarit, Rantanen Tiina-Riitta, Vainio Niklas. (2006). Freedom and Sharing in the Global Network Society: digital resources and artificial scarcity. E-Learning 3 (3), 265-270

Vadén Tere. (2006). Intellectual Property and Knowledge Creation in Disorganisations. E-Learning 3 (3), 428-433

Vainio Niklas, Oksanen Ville, Vadén Tere. (2006). Company Participation in Open Source Software Communities: Measuring Sustainability. Teoksessa Maula Marjatta; Hannula Mika; Seppä Marko; Tommila Johanna (toim.) Proceedings of Frontiers of e-Business Research 2006. Tampere

Vainio Niklas, Vadén Tere, Oksanen Ville. (2006). Sustainability of open collaboration communities: five aspects. First Monday FM 10 (FM10 Openness: Code, Science and Content)

How Linux is built (2012)http://www.youtube.com/watch?v=yVpbFMhOAwE

So what?En minä ymmärrä

lähdekoodeista mitään!

Vapaat ohjelmistot,vapaa tietoyhteiskunta?

Kirjapainon keksiminen ei todellakaan ollut ”pelkkä nörttien juttu”

Minitel 1

Avoimet innovaatiot ovat tietoyhteiskunnan

eteenpäin vievä voima!

Avoimuus on mahdollisuus Suomelle

Tehtävä SuomelleMaabrändiraportti 25.11.2010

Torvaldsin luomassa Linuxissa ja muissa avoimen lähdekoodin järjestelmissä yhdistyvät suomalaisen

toimivuuden parhaat hyveet: yhteisoman onnistunut vaaliminen ja inhimillisten resurssien viisas käyttö. Ei siis

liene sattumaa, että avoin lähdekoodi sai merkittävimmän sysäyksensä Suomesta, maasta, jossa

toimivuus on paras suositus lähes kaikkeen.

Miksi liikevaihto vain 60 miljoonaa?Minne menee lisenssimaksut, kun yksinomaanjulkishallinnon työasemista maksetaan 180 miljoonaa?

Avoimen lähdekoodin hyödyntäminenjulkishallinnossa Suomessa

Kaikki julkishallinnon IT-hankkeet eivät ole fiaskoja!

10 myyttiä avoimesta lähdekoodistamyytti: Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei tueta

myytti: Avoin lähdekoodi tarttuu tietojärjestelmiin

myytti: Tehdyt muokkaukset pitää julkaista

myytti: Suljetut järjestelmät pitää julkaista, jos käyttää avointa lähdekoodia

myytti: Freeware ja shareware ovat avointa lähdekoodia

myytti: Avoimen lähdekoodin lisensiointi on sekavaa ja aiheuttaa riskejä

myytti: Julkaisemalla avointa lähdekoodia luopuu tekijänoikeudestaan ja patenttioikeuksistaan

myytti: Avoin lähdekoodi on tietoturvatonta

myytti: Isot yritykset eivät käytä open sourcea

myytti: Julkisena hankintana ei voi hankkia avointa lähdekoodia

Lisätietoja http://martinvonwillebrand.net/2011/04/27/10-myyttia-avoimen-lahdekoodin-juridiikasta-ja-riskeista/

Avoin data

Avoinstandardi

Avoinlähdekoodi

Avoin innovaatio

Avoinrajapinta

Avoimuus

Vapaus

Avoimen datan määritelmä

Open Knowledge Foundationhttp://opendefinition.org/licenses/

Esimerkki datasta: ajoneuvojen tiedot Suomessa

Avoimen standardin määritelmä

Free Software Foundation Europehttps://fsfe.org/activities/os/def.html

Esimerkki standardista: HTTP, HTML(HyperText Transfer Protocol, HyperText Markup Language)

Avoimen rajapinnan määritelmäOpen Knowledge Finland ry

COSS ryAPI Suomi -yhteisö

http://avoinrajapinta.fi/

Esimerkki rajapinnasta: paikkatietojärjestelmissä WMS(Web Map Service)

Tie suljetusta avoimeen

1. Käytä Windowsissa avoimia ohjelmia, mm. LibreOffice

2. Asenna Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä rinnalle

3. Kun riippuvuudet purettu, voit käyttää yksinomaan Linuxia

Haluatko ostaa esi-asennetun Linux-kannettavan?

Omani on Dell XPS 13:https://seravo.fi/2013/dell-xps-13-ubuntu-edition-first-impressions

Ostettu Suomen Dellin yritysmyynnistä. Kuluttaja-asiakkaille Dellin koneita saa esim. Gigantista (tilaustuote) tai Teraset: https://www.teraset.net/linux.php

Ruotsalaisesta GGS-Datasta saa läppäreitä, joissa oikea näppäimistö:http://www.ggsdata.se/index-en.php

Kansainvälinen luettelo (mutta tarkista näppisvaihtoehdot ennen tilausta):http://linuxpreloaded.com/

Avointen ohjemistojen (Linux, WordPress)

osaajille töitä tarjolla!

Lisätietoja seravo.f

Avoimet innovaatiot Tietoyhteiskunnan

eteenpäinvievä voima

Otto Kekäläinen @ottokekalainenITIP3-kurssin luentoTampeen yliopisto 27.11.2014

Ei tarvitse tehdä muistiinpanoja, voi vaan keskittyä kuuntelemaan. Luentomateriaalin voi myöhemmin ladata netistä (julkaisen linkin twitterissä)

Sisällys

Avoimen lähdekoodin määritelmä

Historia

Nykytilanne

Yhteiskunnallinen merkitys (globaalisti)

Merkitys Suomelle

Avoimen datan, standardin ja rajapinnan määritelmät

Kuka Otto?15 vuoden kokemus kaupallisista avoimen lähdekoodin ratkaisuista

2010 Vuoden Linux-tekijä2012 Nordic Free Software Award

Seuraa Twitterissä @ottokekalainen

Esittely: Aloitin työurani jo vuonna 1999, yrityksessä joka teki yhdisti asiakasyritysten toimipisteet eräänlaisella yksityisellä internetillä ja siellä teknologia perustui Linuxin hyödyntämiseen. Siitä lähtien käyttänyt Linuxia, sekä myös osallistunut monen avoimen lähdekoodin ohjelmiston kehittämiseen ja ennen kaikkea myös ollut avoimen lähdekoodin puolestapuhujana.

Syy: koska näin että avoin lähdekoodi on kuin demokratia – ei aina täydellistä, mutta en haluaisi elää diktatuurissa.

Päätyön ohella aktiivinen eri järjestöissä, mm. COSS ry ohjausryhmän jäsen ja Free Software Foundation Europen Suomen paikalliskoordinaattori.

LINUX-JÄRJESTELMIEN ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT

Nykyisin Seravo Oy:n palveluksessa

Parhaat ohjelmat helposti

Esimerkki markkinoinnista: VALO-CD eli Vapaat ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmat (Windowsille)

Yksi avoimen lähdekoodin edistämismuotoja on ollut VALO-CD-projekti vuosina 2008-2013

Avoin data

Avoinstandardi

Avoinlähdekoodi

Avoin innovaatio

Avoinarkkitehtuuri

Avoimuus

Vapaus

-- käsi ylös kuka tietää mitä avoin data tarkoittaa jne- VALO-CD-projektin aikana 2010 tehtiin TTY:n kanssa markkinatutkimus, jossa (n 100) saatiin ≃tietää, että 30% ei ole kuullut avoimesta koodista, 30% on kuullut mutta ei tiedä mitä se tarkoittaa, 30% luulee tietävänsä- tämän luennon jälkeen tiedätte varmasti mitä yllä olevat termit tarkoittavat-- avoimuus on erittäin laaja asia ja se ilmenee monella tapaa monessa paikkaa-- tieteessä on open access, kulttuurissa creative commons, journalismissa open data ja tuossa kalvolla muutamia muita esimerkkejä-- monella elämänalueella on oivallettu, että on olemassa asioita joiden arvo ei laimene jakamisesta vaan päin vastoin arvo kasvaa mitä enemmän ja laajemmin sitä hyödynnetään

Tieto ei käyttämällä kulu

-- tieto ei käyttämällä kulu-- tiedon vapauttaminen lisää tietoa, tieto jalostuu jalostuu ja tieto menee uusiin käyttökohteisiin-- erityisesti Internetin myötä tiedon jakamisesta on tullut käytännössä ilmaista-- avoin koodi ei ole pelkkä ”tekninen juttu”-- kun Time-lehti listasi 60-vuotisjuhlansa kunniaksi nykyhistorian 60 vaikutusvaltaisinta ihmistä, niin listalla oli (ainoana suomalaisena muuten) Linus Torvalds. Perusteena oli, että hänen kehittämä Linux on teknologiana levinnyt kaikkialle maailmaan, ja hänen toteuttama kehitystapansa on ideana levinnyt kaikille yhteiskunnallisille aloille-- Millennium-palkinto Torvaldsille 2013

Avoimen lähdekoodin määritelmä

Lähdekoodi on ihmisten kielellä, binäärikoodi on koneen (mikroprosessorin) kielellä.

lähdekoodi → binäärikoodi

100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100001010011100111110100101010100010101010111101110010

Avoimen lähdekoodin määritelmä1. Vapaus käyttää2. Vapaus tutkia3. Vapaus parannella4. Vapaus jakaa

Avoimen lähdekoodin ohjelma on sellainen, jonka lisenssi takaa käyttäjälle rajoittamattomat oikeudet käyttää, tutkia, muokata ja jakaa ohjelmistoa parannuksineen eteenpäin. Lisenssimaksullisissa ohjelmissahan lisenssi yleensä sanoo mitä kaikkea käyttäjä ei saa tehdä kun avoin lisenssi nimenomaan takaa käyttäjälle tietyt peruuttamattomat oikeudet. Lisenssihän on asiakirja, jossa tekijänoikeuden haltija määrittelee miten teosta saa käyttää. Vapaalla lisenssillä julkaiseva haluaa, että ohjelmasta olisi mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monelle.

Käytännössä nämä vapaudet edellyttävät myös lähdekoodin saatavuutta, koska ilman sitä ohjelman toiminnan tutkiminen ja muokkaaminen on melkein mahdotonta.

Avoimen vastakohta on suljettu (kaupallinen ei ole vastakohta)

Avoin ei ole sama kuin ilmainen (vrt. Internet Explorer)

Avoin lähdekoodi ei ole piratismia, päin vastoin se ehkäisee piratismia

Pääasia on toimittajariippumattomuus, ei hinta.

Avoimen lähdekoodin määritelmä

Onko ohjelmisto julkaistu aidosti avoimella lisenssillä? Katso Open Source Initiativen virallinen luettelo sivulla http://opensource.org/licenses

- tässä muutamia alan järjestöjä, joilla keskeinen rooli- yksi logoista on Free Software Foundation Europe, amerikkalaisen vastineen eurooppalainen sisarjärjestö, joka on mm. ollut mukana EU vs. Microsoft oikeudenkäynneissä jotka johtivat muutama vuosi sitten mittaviin sakkotuomioihin ja IE-selaimen pakkojakelun kieltämiseen Windowsin mukana EU-alueella- Suomessa toimii avointen tietojärjestelmien keskus COSS-- vaikka yhteistyön keskipisteessä on monesti säätiöitä ja yhdistyksiä, niin järjestöt eivät ole olemassa hyväntekeväisyyssyistä-- ne ovat olemassa edistääkseen vaan edistääkseen jäsentensä eli avoimen lähdekoodin käyttäjien etuja, eli toteuttamaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla yritysten rajat ylittävää ohjelmistokehitystä

..alussa kaikki ohjelmat olivat lähdekoodimuodossa ja tiedemiehet jakoivat niitä toisilleen vapaasti..

Avoimen lähdekoodin historia

1970-luvulla yleistyi ohjelmien jakaminen binäärimuodossa. MIT:n tekoälylaboratorion Richard Stallman alkoi puolustaa vapautta.

Vuonna 1983 kokopäiväiseksi GNU-projektiin.

Avoimen lähdekoodin historia

"Richard Stallman 2005 (chrys)" by chrys, Stuttgart, Germany (= Chrys, [1]) - http://flickr.com/photos/chrys/5592199/ (cropped). Licensed under Creative Commons Attribution 2.0 via Wikimedia Commons - https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Richard_Stallman_2005_(chrys).jpg#mediaviewer/File:Richard_Stallman_2005_(chrys).jpg

1970-luvulla alkoi yleistyä ohjelmien jakaminen binäärimuodossa. Tuolloin MIT:n tekoälylaboratoriossa työskennellyt Richard Stallman alkoi puolustaa vapautta. Hän erosi tutkijan virasta vuonna 1983 työskennelläkseen kokopäiväisesti GNU-projektissa.

Vuonna 1985 perustettiin Free Software Foundation USA:ssa.

Vuonna 1989 GNU-projekti julkaisi General Public License (GPL) version 1.

Avoimen lähdekoodin historia

Vuonna 1991 Linus Torvalds aloitti Linux-ytimen kehittämisen opiskellessaan Helsingin yliopistossa. GNU-projektissa oli tehty kaikki muut käyttöjärjestelmän osat paitsi ydin, joka on vaikein tehdä.

Avoimen lähdekoodin historia

Vuonna 1998 Eric Raymond, Bruce Perens ja kumppanit kehittivät termin ”open source” ja perustivat Open Source Initiativen.OSI:n ja FSF:n lista hyväksytyistä lisensseistä sekä termit ”open” ja ”free” merkitykseltään ovat käytännössä samat.

Avoimen lähdekoodin historia

Suomessa voidaan käyttää myös termiä VALO, eli vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat. Siitä esimerkiksi VALO-CD sai nimensä.

Nykyisin avoimen lähdekoodin ekosysteemi on valtava. Avoimella lisenssillä julkaistuja ohjelmia on yli 300 000 ja lisää tulee joka päivä.

Google, Facebook, Twitter, Amazon - kaikki edelläkävijät ovat rakentaneet tietojärjestelmänsä Linuxin varaan. Myös Suomessa esimerkiksi Rovio ja Jolla käyttävät avointa lähdekoodia tuotteidensa ytimessä.

The Story of Linux (2011)http://www.youtube.com/watch?v=5ocq6_3-nEw

IDC 2008: 100% yrityksistä käyttää tietoisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistoja

IDG:n vuosittaiset selvitykset osoittivat jo vuonna 2010, että haastatelluista yrityksistä 100% ilmoitti käyttävänsä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

Yritykset mainostavat omia tuotteitaan eikä Linuxia, joten Linuxin levinneisyys ei näy ellei osaa katsoa.

Nyt avoin lähdekoodi monessa yrityksessä kasvamassa yksittäisistä ratkaisuista strategiseksi valinnaksi ja ammattimaisen käytön lisääntyessä, nimenomaan avoimeen lähdekoodiin erikoistuneiden ammattilaisten tarve kasvaa jatkuvasti.

Kuinka monella täällä on edes Linux-osaamisen alkeita? Lähetä työhakemus Seravolle :)

WWW-palvelinten yleisyys maailmanlaajuisesti

Tilastona www-palvelimet: kuka tahansa voi nähdä ne verkossa ja niistä voidaan selvittää mikä ohjelmisto on kyseessäAvoimen lähdekoodin ohjelmistoja ovat kaikki paitsi Microsoft IIS.

WWW-selainten yleisyys maailmassa 2009-2014

Microsoft Internet Explorer

Mozilla Firefox

Google Chrome

Toinen tilasto www-selaimista: palvelimet näkevät kaikki selaimet ja selaimista voidaan selvittää mikä selainohjelma on kyseessäNykyisinhän EU-alueella Microsoftilta on kielletty IE:n jakelu Windowsin mukana suoraan, vaan Windows-käyttäjille näytetään valintaikkuna josta heidän pitää tietoisesti valita jokin selain, ja IE on vain yksi vaihtoehdoista.Tämä graafi lienee mielenkiitoinen myös palvelujen kehittäjille, ja siitä voi tehdä johtopäätöksen, että palvelua ei kannata optimoida yksittäistä selainohjelmaa varten, vaan kannattaa tehdä koodia joka noudattaa W3C:n standardeja, jotka puolestaan ovat esimerkki avoimesta standardista.

Kuka kehittää avointa koodia ja miksi?

Kuka tahansa kehittää: yliopistotutkijat, yritysten ammattikoodaajat, harrastelijat jne.

Omaan käyttöön, muiden käyttöön..

Liiketoimintamalleja on monia, ainoastaan käyttöoikeuksien myynti on poissuljettu avoimen lisenssin takia.

Esimerkki: edellisessä kuvassa mikään ohjelma ei ollut maksullinen. Liiketoimintamalli joku muu.

Tampereen yliopiston tutkimuksiaVadén Tere, Ulvila Marko, Mäkinen Maarit, Rantanen Tiina-Riitta, Vainio Niklas. (2006). Freedom and Sharing in the Global Network Society: digital resources and artificial scarcity. E-Learning 3 (3), 265-270

Vadén Tere. (2006). Intellectual Property and Knowledge Creation in Disorganisations. E-Learning 3 (3), 428-433

Vainio Niklas, Oksanen Ville, Vadén Tere. (2006). Company Participation in Open Source Software Communities: Measuring Sustainability. Teoksessa Maula Marjatta; Hannula Mika; Seppä Marko; Tommila Johanna (toim.) Proceedings of Frontiers of e-Business Research 2006. Tampere

Vainio Niklas, Vadén Tere, Oksanen Ville. (2006). Sustainability of open collaboration communities: five aspects. First Monday FM 10 (FM10 Openness: Code, Science and Content)

Kehittäjistä eturivin esimerkki on Google.Ei olisi olemassa ilman tiettyjä avoimen lähdekoodin ohjelmistojaGoogle ei olisi mitenkään voinut päästä asemaan, jossa se uhkaa Microsoftia, jos sen omat järjestelmät perustuisivat Microsoftin ohjelmistoihin.

Kyse ei ole vain olemassa olevien avointen ohjelmistojen hyödyntämisestä, vaan myös niiden kehittämisestä ja julkaisemisesta muiden käyttöön, koska sitä kautta saa ekosysteemihyödyt.

Muillakin toimialoilla tehdään yhteistyötä ja mm. julkaistaan tutkimustuloksia, mutta koodin osalta se on aivan ainutlaatuista, koska koodi on itsessään sekä tietoa että suoraan käyttökelpoista käytännössä.

Kaiken tekeminen yksin vain ei vain ole mahdollista, yhteistyö tuottaa paljon enemmän ja paljon nopeammin.

Apple on esimerkki yrityksestä, jossa hyödyntäminen osana tuotetta on suurta, mutta suljetun käyttöliittymäkerroksen takia loppuasiakkaat eivät pääse hyötymään ainakaan toimittajariippumattomuuden eduista.

microsoft.com/opensource – nyt jopa Microsoft on mukana monen avoimen lähdekoodin ohjelmiston kehittämisessä, esim. Node.js ja Docker.

Koska nyt anno 2014 avoin lähdekoodi on ”voittanut” suljetun koodin ja yritysten ammattiostajat osaavat vaatia avoimuutta, nähdään ”viherpesua” samalla tavalla kuin mitä on ollut sen jälkeen kun ympäristöystävällisyys on tullut muotiin.

Muistakaa tarkistaa lisenssit ja onko ohjelmat oikeasti avoimia vai ei.

Microsoft on käyttänyt omassa toiminnassaan pitkään Linuxia, jo Hotmail-palvelun alkuajoista alkaen.

Hyödyt ovat kiistattomat.

How Linux is built (2012)http://www.youtube.com/watch?v=yVpbFMhOAwE

Linux eturivin esimerkki yhteistyön toiminnasta. Toimintamalli ja laatu toki vaihtelee projektista toiseen.

Vaikka ei itse osaa muokata ohjelman lähdekoodia, niin mahdollisuus siihen pitää silti olla. Silloin voi tarpeen tulleen opetella ohjelmoimaan tai palkata jonkun joka osaa. Ei monopoleja!

Ei demokratiassakaan kaikki aina äänestä, mutta jo pelkkä mahdollisuus siihen on tärkeä, jotta poliitikot ovat pakotettuja tekemään edes joten kuten valtaväestölle sopivia päätöksiä.Ei sananvapauttakaan tarvitse käyttää päivittäin, mutta jo pelkkä sen olemassaoloa varmistaa, että mahdollisia yhteiskunnallisia vääryyksiä ei voi tehdä laajamittaisesti ainakaan salassa.Ei markkinatalouskaan aina takaa, että tehtaat tuottaa täydellisiä tuotteita, mutta ainakin se luo evolutiivisen ympäristön, jossa asiat kehittyvät kuluttajien valintojen kautta.Vapaus on arvo itsessään - ehkä jopa arvoista tärkein.

So what?En minä ymmärrä

lähdekoodeista mitään!

Gutenberg kehitti kirjapainotaidon 1400-luvun puolivälissä ja 1500-luvun puoliväliin mennessä tekniikka oli levinnyt koko Eurooppaan. Ei liene sattumaa, että samaan aikaan keskiaika päättyi ja valistusaika alkoi. Vuonna 1543 Kopernikus julkaisi kirjan, jossa todisti miten maa kiertää aurinkoa. Samana vuonna Vesalius julkaisi anatomian kirjan, jossa todisti miten sydän kierrättää verta suonissamme. Miten olisi käynytkään jos keskiaikaisella kirkolla olisi ollut painokoneteknologian monopoli? Olisiko kirkko sallinut Kopernikuksen ja Vesaliuksen teosten julkaisun kun ne selkeästi murensivat kirkon valtaa?

Oliko Microsoftin monopoli tietoyhteiskunnan pimeä aikakausi? Voiko Internetistä ja tietotekniikasta saada täysiä hyötyjä ilman vapaita ohjelmistoja?Itse uskon ainakin, että vapailla ohjelmilla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, ja että ainakin yhteiskunnan kriittisimmät osat tulisi rakentaa vapailla ohjelmilla ja välttää yksittäisestä ohjelmistotoimittajasta riippuvaisia, suljettuja ohjelmia.

Yhteiskunnassa, jossa lähes kaikki toimii tietokoneilla, ei ohjelmistojen vapaus ole pelkästään IT-asiantuntijoiden asia. Jos ohjelmistot ohjaavat yhteiskunnan toimintaa, kuten verotusta, palkanmaksua, kauppaa, poliisia, tuomioistuimia, sairaaloja jne niin se, joka ohjaa ohjelmistoja, ohjaa koko yhteiskuntaa. Valta muokata ohjelmistoja pitää olla sillä jolle valta oikeasti kuulu, eli ostajalla.

Vapaat ohjelmistot,vapaa tietoyhteiskunta?

Kirjapainon keksiminen ei todellakaan ollut ”pelkkä nörttien juttu”

Tiesittekö, että Ranskassa rakennettiin 80-luvulla oma Internetin kaltainen järjestelmä nimeltä Minitel, jossa pystyi mm. selaamaan hakemistopalveluita ja tietokantoja, tilaamaan tuotteita postimyynnistä, tekemään lento- ja junalippuvarauksia, keskustelemaan keskustelupalstoille aivan kuten Internetissä nykyään? Tietyiltä osin Minitel oli teknisesti hyvinkin laadukas, mutta se ei ollut vapaa. Käytännössä France Télécom hallitsi koko järjestelmää ja Minitel oli laadukas vain niiltä osin, kun France Télécom halusi sen olevan laadukas ja siellä oli vain sellaisia palveluita, joiden olemassaolon France Télécom hyväksyi. Minitel-päätteitä oli Ranskassa käytössä vielä vuonna 2010 noin miljoona kappaletta, mutta Minitel ei lukuisista yrityksistä huolimatta saanut jalansijaa muissa maissa. Ihmiset valitsivat mieluummin vapauden - ihmiset valitsivat Internetin.

Minitel 1

Itse asiassa koko Internet on rakennettu VALOn avulla - ilman vapaita ohjelmistoja, vapaita tiedostomuotoja ja avoimia standardeja nykyisen kaltaista laajaa ja innovatiivista Internetiä ei olisi syntynyt. Onneksi www:n kehittäjä Tim Berners-Leellä oli tarpeeksi näkemystä ymmärtääkseen vapauden arvon ja hän julkaisi omat tuotoksensa vapaasti.

Tässä kuvassa näkyy maailman ensimmäinen www-sivu sekä tietokone, joka toimi palvelimena.

WWW:n syntymäpaikka on siis CERN.

Avoimet innovaatiot ovat tietoyhteiskunnan

eteenpäin vievä voima!

Minitelin esimerkki todistaa tämän. Monopolit jarruttaa kehitystä. Mooren laki ja tietokoneiden hinnan alentuminen ei yksinään riitä kehityksen moottoriksi. Tietokoneiden sydän ja aivot ovat ohjelmistot, ja ohjelmistojen kehitys on siksi ratkaisevaa.

Avoimuus on mahdollisuus Suomelle

Avoimuudella on sekä universaali hyöty, mutta myös erityisesti Suomen kannalta kansallisia hyötyjä.

Tehtävä SuomelleMaabrändiraportti 25.11.2010

Torvaldsin luomassa Linuxissa ja muissa avoimen lähdekoodin järjestelmissä yhdistyvät suomalaisen

toimivuuden parhaat hyveet: yhteisoman onnistunut vaaliminen ja inhimillisten resurssien viisas käyttö. Ei siis

liene sattumaa, että avoin lähdekoodi sai merkittävimmän sysäyksensä Suomesta, maasta, jossa

toimivuus on paras suositus lähes kaikkeen.

Miksi liikevaihto vain 60 miljoonaa?Minne menee lisenssimaksut, kun yksinomaanjulkishallinnon työasemista maksetaan 180 miljoonaa?

Microsoftilta ostaminen suurta ja silti vain tämän verran työpaikkoja ja verotettavaa voittoa.

Maksut menee suoraan ulkomaille sopivien verojärjestelyjen maihin, kuten Irlantiin.

Tarvitaan malli, jossa ostajat saavat enemmän vastinetta rahoilleen ja joissa raha kiertää suomalaisessa taloudessa ja tuottaa kerrannaisvaikutuksia.

Nostetaan avoimen lähdekoodin hankkiminen strategiseksi valinnaksi!

Avoimen lähdekoodin hyödyntäminenjulkishallinnossa Suomessa

Seuraavaksi esittelenkin muutamia konkreettisia esimerkkejä julkishallinnon palvelutyyppisistä järjestelmistä, joissa avoimen lähdekoodin hyödyntäminen on ollut tietoinen valinta.

Maanmittauslaitos kilpailutti 2009-2010 ja 2011-2012Hankintateknisesti oli kyse resurssivuokrauksesta, MML:llä oma scrum master ja ostettiin kolme kehittäjää.

Lopputulos näyttää tältä, hyvin monipuolinen selainpohjainen karttasovellus joka on oikeasti mukava käyttää.Esimerkkinä Helsingin kaavoitus ja päällä Museoviraston kohderekisteri.

Kaikki julkishallinnon IT-hankkeet eivät ole fiaskoja!

Itse sovellus perustuu avoimiin ohjelmakirjastoihin kuten OpenLayers ja ExtJSTuotos kuitenkin muodostaa oman kokonaisuuden, julkaistu avoimesti oskari.org-sivustolla.Tekniset syyt, millään olemassaolevalla ei voinut saada tätä aikaiseksi.

Kartalla lähes täysin avoimeen lähdekoodiin siirtyneet koulut, ei Windowsia työpöydällä, vaan enimmäkseen LTSPJos kartalla esim Moodle-oppimisympäristön käyttäjät, olisi se ihan sininenOnko täällä olevista opiskelijoista joku tälllaisesta koulusta?

Lisää tapausesittelyjä coss.fi

10 myyttiä avoimesta lähdekoodistamyytti: Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei tueta

myytti: Avoin lähdekoodi tarttuu tietojärjestelmiin

myytti: Tehdyt muokkaukset pitää julkaista

myytti: Suljetut järjestelmät pitää julkaista, jos käyttää avointa lähdekoodia

myytti: Freeware ja shareware ovat avointa lähdekoodia

myytti: Avoimen lähdekoodin lisensiointi on sekavaa ja aiheuttaa riskejä

myytti: Julkaisemalla avointa lähdekoodia luopuu tekijänoikeudestaan ja patenttioikeuksistaan

myytti: Avoin lähdekoodi on tietoturvatonta

myytti: Isot yritykset eivät käytä open sourcea

myytti: Julkisena hankintana ei voi hankkia avointa lähdekoodia

Lisätietoja http://martinvonwillebrand.net/2011/04/27/10-myyttia-avoimen-lahdekoodin-juridiikasta-ja-riskeista/

Avoin data

Avoinstandardi

Avoinlähdekoodi

Avoin innovaatio

Avoinrajapinta

Avoimuus

Vapaus

Kertausta

Avoimen datan määritelmä

Open Knowledge Foundationhttp://opendefinition.org/licenses/

Esimerkki datasta: ajoneuvojen tiedot Suomessa

Avoimen standardin määritelmä

Free Software Foundation Europehttps://fsfe.org/activities/os/def.html

Esimerkki standardista: HTTP, HTML(HyperText Transfer Protocol, HyperText Markup Language)

Avoimen rajapinnan määritelmäOpen Knowledge Finland ry

COSS ryAPI Suomi -yhteisö

http://avoinrajapinta.fi/

Esimerkki rajapinnasta: paikkatietojärjestelmissä WMS(Web Map Service)

Tie suljetusta avoimeen

1. Käytä Windowsissa avoimia ohjelmia, mm. LibreOffice

2. Asenna Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä rinnalle

3. Kun riippuvuudet purettu, voit käyttää yksinomaan Linuxia

Käytännössä oppii parhaiten...

Haluatko ostaa esi-asennetun Linux-kannettavan?

Omani on Dell XPS 13:https://seravo.fi/2013/dell-xps-13-ubuntu-edition-first-impressions

Ostettu Suomen Dellin yritysmyynnistä. Kuluttaja-asiakkaille Dellin koneita saa esim. Gigantista (tilaustuote) tai Teraset: https://www.teraset.net/linux.php

Ruotsalaisesta GGS-Datasta saa läppäreitä, joissa oikea näppäimistö:http://www.ggsdata.se/index-en.php

Kansainvälinen luettelo (mutta tarkista näppisvaihtoehdot ennen tilausta):http://linuxpreloaded.com/

Avointen ohjemistojen (Linux, WordPress)

osaajille töitä tarjolla!

Lisätietoja seravo.f