puurakentamisen innovaatiot

PUURAKENTAMISEN INNOVAATIOT


PUURIDS – KESTÄVÄN KEHITYKSEN INNOVAATIOT RAKENTAMISESSA -HANKETTA RAHOITTAA SATAKUNNAN ELY-KESKUS EUROOPAN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTOSTA.

2

Puu on ylivoimaisesti suosituin materiaali pientalojen raken-tamisessa. Nyt tätä uusiutuvaa luonnonvaraamme käytetään puukerrostaloissa yhä enene-vässä määrin. Kasvua puusta rakentamiseen tarvitaankin, koska pientalojen rakentami-nen on vähentynyt noin puo-leen viimeisten neljän vuoden aikana. Kysynnän heikkenemi-nen on vaikuttanut myös puu-tuoteteollisuuteen. Valitettavan monet yritykset ovat joutuneet irtisanomaan työntekijöitään eikä yritysten lopettamisilta-kaan ole vältytty.

Tässä puurakentamisen inno-vaatioita käsittelevässä liittees-sä esitellään alan tarjoamia uu-sia mahdollisuuksia yrittäjille. Puukerrostalorakentaminen on

vahvassa kasvussa ja siitä on mahdollista hyötyä mutta il-man uutta oppia se ei onnistu. Rakennusprosessi on nopea, joten logistiikka ja toimitusai-kojen pitävyys ovat entistä suu-remmassa roolissa. Perustustöi-den jälkeen työtä tehdään aina sateelta suojassa, mikä paran-taa myös työmaaolosuhteita.

Puukerrostalojen osalta län-sinaapurimme ovat olleet edel-läkävijöitä jo yli kymmenen vuotta. Loppukesällä ruotsa-lainen puurakentaja Lindbäcks teki sopimuksen 2000 asunnon toimittamisesta Tukholman seudulle. Norjalaiset puoles-taan rakentavat maailman korkeinta puutaloa Bergeniin. 14-kerroksinen, 51 metriä kor-kea kerrostalo kootaan Virossa

valmistetuista moduleista. Suo-messakin päästään askel aske-leelta samaan seuraan. Vantaan asuntomessuille valmistuu ko-timaisin voimin Euroopan suu-rin puukerrostalo.

Rakentamisen innovaatioille on käyttöä muuallakin kuin kor-keuksia tavoittelevassa raken-tamisessa. Puusta rakennetulla ympäristöllä niin sisä- kuin ul-kotilassakin on tutkitusti vai-kutusta aivoihimme ja tervey-teemme. Aiheeseen kannattaa tutustua tarkemmin, vaikkapa liitteen viimeisellä sivulla ole-vien linkkien kautta. Ensituntu-man restoratiivisen ympäristön mahdollisuuksista saa lukemal-la tutkimuspäällikkö Petri Hei-non artikkelin.

Rakennusten sisäilman laatu on ollut monessa perheessä ongelmia aiheuttava asia. Ou-lun kaupungin laatupäällikkö Pekka Seppälä on käynyt Sata-kunnassa antamassa vinkkejä siitä miten Oulussa on onnis-tuttu nostamaan rakentamisen laatua. Mielenkiintoista on ollut kuulla miten erilailla ”laatu” tai ”kuiva rakenne” voidaan mää-ritellä. Tekemistä laadun paran-tamisessa riittää kaikille, mutta työn tilaajat ovat kuskin paikal-la. Heillä on valta.

Puuta riittää metsissämme kaikille tarvitsijoille. Yhden puukerrostalon rakentamiseen tarvittava puu kasvaa metsis-sämme puolessa minuutissa, joten muitakin kuin teollisen ra-

kentamisen innovaatiota tarvi-taan puunkäytön lisäämiseksi.

Lukuisat pienyrittäjät mahdol-listavat toimialan kasvun. He kehittävät toimintatapojaan ja palvelujaan, sekä siinä ohessa ottavat käyttöön samat mm. CE-merkintään liittyvät mene-telmät kuin isotkin yritykset. Näyttää siltä, että menestyäk-seen yrittäjältä vaaditaan so-pivasti huumoria, huippuosaa-mista ja ketteryyttä kisassaan isompien kanssa.

Heikki Perkoprojektipäällikkö, Puurids- kestävän kehityksen innovaatiot rakentamisessa / Prizztech OyMetsäalan strateginen ohjelma -Puurakentaminen / TEM, Länsi-Suomen aluevastaava

Puuta riittääja sille on käyttöä rakentamisessa

Vantaan Kivistöön rakennetaan parhaillaan vuoden 2015 asuntomessuille Euroopan suurinta puukerrostaloa. ARA-rahoitteisen talon asuinpinta-alan on yli kymmenentuhatta neliömetriä ja siihen valmistuu 186 asuntoa.


3

Puukerrostalot nostavat nyt markkinaosuuttaan

Tällä hetkellä Suomessa on valmiina 753 puukerrostalo-asuntoa. Lisäksi tällä hetkellä on rakenteilla noin 450 asun-toa 5 – 8-kerroksisiin puuta-loihin (Helsingin Pukinmäki, Vantaan Kivistö, Saarijärven Omatoimi ja Jyväskylän Puu-kuokka). Ensi vuonna pitäisi käynnistyä noin 1 500 uuden puukerrostaloasunnon ra-kentaminen, joista suurimpia kohteita ovat muun muassa Helsingin Jätkäsaaren Wood City-hanke, Turun Linnanfältti ja Tampereen Vuoreksen Iso-kuusen alue.

Suomeen rakennetaan vuo-sittain noin 13 000 – 15 000 kerrostaloasuntoa, joten puu-kerrostalot ovat vähitellen saa-

vuttamassa tavoitellun 10 % markkinaosuuden. Puukerros-talojen julkisuus on ollut pää-osin positiivista. Rakennuttajat ja urakoitsijat ovat silti vielä varsin varovaisella kannalla nii-tä kohtaan. Epäluulot kuitenkin lievenevät koko ajan uusien kohteiden toteutumisen myö-tä.

Puukerrostalojen kehitystyötä ja julkisuutta seurataan tarkasti. Rakennuttajat ja urakoitsijat et-sivät itselleen syytä, miksi ottaa puurakentaminen vaihtoeh-doksi totutun betonirakentami-sen rinnalle tai korvaajaksi. Jos puukerrostalojen kilpailukyky – sekä tekninen että taloudelli-nen – toteutuu, niin puuraken-tamisvaihtoehto on vahvoilla.

Ekologiset arvot tulevat vasta näiden jälkeen.

Arkkitehdit ovat erittäin kiin-nostuneita puukerrostaloista. Tosin monella suunnittelijalla ei ole vielä aiempaa kokemusta suuren mittakaavan teollisesti toteutettavan puukerrostalon teknisistä ratkaisuista. Suun-nitteluratkaisut ovat kuiten-kin olemassa ja ne löytyvät esim. Puuinfon verkkosivuilta. Viranomaiset eivät vastusta puukerrostaloja, koska niiden toteuttaminen on rakentamis-määräyksissä mahdollista aina kahdeksaan kerrokseen saak-ka. Määräysten tulkintakirja-vuuksia esiintyy kuitenkin vielä jonkin verran.

Puukerrostalojen etuina pide-tään hyvää arkkitehtuuria, eko-logisuutta (pieni hiilijalanjälki, kotimainen ja uusiutuva raaka-aine), nopeutta, keveyttä, kuivaa rakentamistapaa, korkeaa esi-valmistusastetta (työt tehtaalla, mm. tilaelementtirakentami-nen), hyvää ääneneristystä ja paloturvallisuutta (sprinklauk-sen ansiosta). Puukerrostalora-kentamisen suurimpina esteinä ovat ennakkoluulot, varovaisuus ja tietämättömyys. Eniten epäil-lään riskeinä hintakilpailukykyä, paloturvallisuutta ja julkisivujen pitkäaikaiskestävyyttä.

Puukerrostalojen osaavista AA-pätevyystason rakennesuun-nittelijoista on pulaa. Koulutus-ta ja tiedonlevitystä tulee siksi

edelleen jatkaa. Kansa haluaa uusia asumisen vaihtoehtoja tavanomaisen betonikerrosta-lorakentamisen rinnalle. Ekolo-gisten arvojen merkitys koros-tuu vuosi vuodelta enemmän, mikä vahvistaa puurakentami-sen asemaa entisestään. Puun ja betonin vastakkainasettelu on ikävää, koska puukerrosta-loissakin tarvitaan yllättävän paljon betonia.

Markku KarjalainenKehittämispäällikköValtakunnallinen puurakentamisohjelma / Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)Työ- ja elinkeinoministeriö

Euroopan suurin puukerrostalo nousee hupun alla Vantaalla– Puurakentamisessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kui-vaketjun toteuttaminen läpi ketjun, sanoo kohteen pääura-koitsijan rakennusliike Repo-nen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Valmiit kahden huoneiston mittaiset elementit tuodaan suoraan tehtaalta asennuspai-kalle ja nostetaan talon sisään kuivana elementtimuovissa. Puurakentamisen kilpailukyky perustuu teolliseen esivalmis-

tukseen ja ajan säästöön raken-tamisessa.

– Tämä ei ole enää pilottira-kentamista, muistuttaa Airak-sela. – Meidän kannaltamme rakentamisen suurin muutos on siinä, että puuelementtien koko on kasvanut tässä koh-teessa kaksinkertaiseksi. Kun elementtien määrä pienenee, asennus nopeutuu huomatta-vasti. Olemme kyenneet hio-maan detaljeja ja sen myötä saaneet kustannustehokkuutta koko ketjuun.

Puukerrostalorakentaminen perustuu teollisesti esivalmistet-tuihin elementteihin tehdas-tiloissa. Vantaan kohteessa käytettävien suurelementtien sisällä on kantava runko, jos-sa on tehty ilma- ja palotiiviit LVI- ja sähköjen läpiviennit, pellitetty ikkunat, asennettu parvekkeet ja valmistettu ele-mentit mahdollisimman pit-källe teollisesti esivalmistetuksi tuotteeksi.

Tavoitteena on rakentaa työ-maalla mahdollisimman vähän.

Elementtien rakentamisessa on kiinnitetty huomiota nii-den yhteensovittamiseen, jotta asentaminen voidaan toteuttaa ilman rakennustyömaalla ta-pahtuvaa työstämistä.

Airakselan mukaan tehdyillä ratkaisuilla on kyetty nopeut-tamaan merkittävästi rakenta-misen aikataulua ja sen myötä painamaan kustannuksia alas.

– Nyt on puolta vähemmän asennettavaa kuin aiemmassa hankkeessa. Puuelementtien asentaminen on betoniele-mentteihin verrattuna miellyt-tävämpää ja valmiimpaa. Me haemme nyt kokemusta myös asentamisessa. Seuraavassa kohteessa sama asennusryhmä tekee taas kaiken nopeammin.

Puukerrostalon elementtien asennus toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomessa huputettuna mastolavoilla olevalla teltalla, jota voidaan nostaa rakennuksen edistyessä.

MARKKU LAUKKANEN



4

Asukastutkimusten mukaan puukerrostalojen asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä asuntoihinsa. Taloja pidetään hiljaisina ja sprinklauksen ansiosta turvallisina sekä sisäilmaa kuiva-rakentamisen ja hengittävän puun ansiosta hyvänä.

Puukerrostalon julkisivun huoltoväli on noin 15 vuotta. Julkisivussa voidaan käyttää myös esimerkiksi lehtikuusta, jossa on luonnon omia kyllästysaineita.

Lakea Oy:n Jyväskylään rakennuttamassa 8-kerroksi- sessa puukerrostalossa on sisäänvedetyt parvekkeet, mikä on puurakenteisessa talossa helppo toteuttaa. Parvekkeilla saadaan asuntoon pieniä sisäpihoja ja viljelyyn soveltuvia vihererkkereitä.


5

RunkoPes -standardi

RunkoPes on puuelementti-rakentamisen teollisuusstandardi, jonka yhtenäisillä periaatteilla

• rakennus voidaan suunnitella ottamatta kantaa rakennuksen toteuttajaan ja/tai kenen ratkaisuja siinä käytetään.

• tilaaja voi kilpailuttaa eri ratkaisu-tarjoajat ja runkojärjestelmät vertailukelpoisesti.

• rakenneratkaisujen toimittajat pystyvät tarjoamaan kohteen tasa-arvoisesti ja kustannustehokkaasti.

• eri valmistajien ratkaisut ovat tarvittaessa liitettävissä toisiinsa.

Esimerkkejä RunkoPes -standardin mukaisista liitoksista.

Tehdasvalmisteisten ristiinliimatuista puulevyistä valmistettujen CLT-modulien käyttö nopeuttaa rakentamista usealla kuukaudella.

Rakennustyömaa on kokoajan sateelta suojassa. Kattoelementit siirretään pois modulien asentamisen ajaksi.

Puurakenteisella ympäristöllä on todettu olevan myös restoratiivisia eli stressiä poistavia ja voimaannuttavia vaikutuksia.

RunkoPes:n tarjoamat edut:

• Sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa puurakentamisen suunnittelu- ja tuotantoprosessia.

• Parantaa tilaajan hankintamahdollisuuksia tuomalla samaan aikaan tarjolle useamman suunnittelijan ja valmistajan ratkaisut.

• Helpottaa tarvittavien viranomaishyväksyntöjen saamista.

• Antaa yhteiset pelisäännöt puuelementtien toimitussisältöihin ja sopimusehtoihin.

• Antaa yhtenäiset kriteerit suunnittelun ja toteutuksen laadulle.

• Helpottaa rakennusosien tuotekehitystä



6

Onnistunut rakentaminen vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua ja ohjausta

Miten saada pientalorakennuttajat ja rakentajat tekemään yhdessä parempia laaturatkaisuja – tähän ongelmaan tarttui muutama vuosi sitten Oulun kaupungin rakennusvalvonta ottamalla käyttöön ennakoivan laadunohjauksen. Tämä on näkynyt mm. energiatehokkaampana rakentamisena. Mukaan laatutalkoisiin on saatu myös alueen oppilaitokset.

Puurakentaminen siirtyy tehtäväksi kuivissa sisätiloissa. Tällä varmistetaan, että rakenteet eivät pääse kastumaan.

Tämän päivän trendejä rakenta-misessa ovat energiatehokkaat ratkaisut ja uusiutuvien ener-giamuotojen käyttö.

– Vielä 10 vuotta sitten tällaisia ajatuksia pidettiin hulluina. Nyt vaaditaan jo lähes nollaenergi-an taloja. Miten tässä onnistu-taan, kyselee Seppälä ja epäilee

koko rakennusalan olevan asi-assa jälkijunassa.

– Talo pitäisi saada energiate-hokkaaksi ja uusiutuvia ener-giamuotoja suosia, mutta hal-litaanko kokonaisuus, epäilee Seppälä.

Rakentamisen vauhti on kova myös energiatehokkuuden sa-

ralla. Seppälä kyseleekin, halli-taanko kovassa kyydissä riskit.

– Taloihin voidaan rakentaa mo-nen eri järjestelmän hybridiko-konaisuuksia, jolloin avainase-massa on koko pakettia ohjaava järjestelmä. Esimerkiksi erilais-ten sähkö- ja lämmitysjärjestel-mien pitäisi olla muokattavissa

jälkeenpäin, jotta tekniikka ei vanhene, sanoo Seppälä.

Paras energiatehokkuus tulee tilasuunnittelusta

Omakotitalojen riippakiveksi on muodostunut korkea säh-könkulutus. Sitä pitäisi pystyä pienentämään eri ratkaisuilla. Pekka Seppälän mukaan oikea tilasuunnittelu on parasta ener-giatehokkuuta. Hukkaneliöt pois ja kaikille tiloille järkevää käyttöä, siten saadaan koko-naistaloudellinen ratkaisu, josta karsiutuu samalla turhat inves-toinnit pois. Loppupeleissä ra-kentajan kukkaro kiittää.

– Talojen koko on viime vuosi-na pienentynyt ja muodot sel-keytyneet, se on oikea suunta tilasuunnittelussa, kiittelee Seppälä.

Ohjausta ja valvontaa on raken-tajille tarjolla rakentamispro-sessin aikana, mutta se päättyy loppukatselmukseen.

– Sitten alkavat ongelmat. Ta-loa ei osata käyttää, huoltaa ja säätää oikein. Ei talossa voi vain asua 30 vuotta mitään tekemättä. Ongelmien ilme-tessä syytetään rakentamisen laatua, vaikka syy on huolto- ja

korjaustöiden laiminlyönnissä. Olisiko tarve ohjata ja neuvoa talon asujia myös tässä, kysyy Seppälä.

Oulu toimii edelläkävijänä

Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä kiertää ympäri Suomea kerto-massa rakennusvalvonnan en-nakoivasta laadunohjauksesta ja energiatehokkaasta raken-tamisesta. Kaupunki on ollut uranuurtaja rakentajien – Pekka Seppälän termein – ”hoksaut-tamisessa”.

Nyt Oulu on perustanut raken-teilla olevalle Hiukkavaaran asuntoalueelle pilottialueen, jonka tarkoituksena on lisätä energiatehokkaita ratkaisuja. Alueella eri valmistajat ja ra-kentajat voivat testata mm. uusiutuvan energian mahdolli-suuksia ja rakennusmateriaale-ja. Pilottialueelta kerätään myös mittaustietoja, joita tulevaisuu-dessa voidaan käyttää energia-tehokkaassa rakentamisessa.

SARI MANTEREprojektikoordinaattori Yrityskontaktointi-hanke Rauman kaupunki

Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälän mielestä energiatehokas rakentaminen on vielä jälkijunassa.


7

Puun käyttö sairaala-rakentamisessa

Puu on funktionaalinen raken-nusmateriaali. Se reagoi ym-päristönsä muutoksiin, joista tunnetuin on huonetilan kos-teuden tasaaminen. Puu on fyy-sisesti ja psyykkisesti ihmiseen ja ympäristöönsä positiivisesti vaikuttava materiaali.

Puu on myös energiatehokas materiaali, sillä sisäympäristös-sä puupinnat tuntuvat lämpi-mämmiltä kuin kivi- tai metal-lipinnat. Se mahdollistaa tilan lämpötilan alentamisen parilla asteella, mikä vähentää lämpö-energian tarvetta noin 10 %. Puupinnat eivät hohkaa kylmää – koskettaminen on miellyttä-vämpää.

Puulla on antibakteerisia ominaisuuksia

Puupinnat vaikuttavat sisäil-man kosteuspitoisuuteen va-rastoimalla ja luovuttamalla kosteutta. Niiden ilmaa puhdis-tavasta vaikutuksesta on tehty myös paljon tutkimusta.

Antibakteerisuus on toinen positiivinen puun ominaisuus. Puun uuteaineet ja puun nopea kuivumiskyky toimivat siten, että puun pinnalla ei ole otolli-sia olosuhteita bakteereille tai muille taudinaiheuttajille.

Puumateriaali mahdollistaa sisäympäristön rakentamisen tiloilta ja muodoilta sekä akus-tiikalta miellyttäväksi, mutta muunneltavaksi niin tarvitta-essa. Puu on kevyttä, rakenteet ovat kevyitä ja tehtävissä eri le-vymateriaaleilla äänieristäviksi. Kun tarvitaan rakenteellista lu-juutta ja jykevyyttä, on mahdol-lista käyttää erilaisia puulevyjä tai massiivisia puurakenteita.

Sairaalaympäristöissä puupin-tojen käyttö on hyvin yleistä. Puumateriaalin visuaalinen nä-kyminen edistää potilaiden pa-

ranemista, tekee tiloista viihtyi-sämpiä ja luonnonläheisempiä.

Hyvin yleisesti kuitenkin tavoi-tellaan ainoastaan visuaalista vaikutusta ja se toteutetaan puujäljitelmätuotteilla. Syy tä-hän on, että puu koetaan vai-keasti puhdistettavaksi pinnak-si. Puupinta voi tahriintua, mitä ei hyväksytä ja se ehkäistään käsittelemällä pinta lakalla tai peittävällä maalilla tai käyttä-mällä jäljitelmiä. Puupinta on kuitenkin mahdollista puhdis-taa vaikka siinä näkyisikin ”pa-tinaa”.

Tuotekehitys avainasemassa

Suunnittelu- ja puualan yrityk-sille puun käyttö sairaala- ja hoi-varakentamisen ympäristössä antaa paljon mahdollisuuksia, mutta se vaatii tuotekehitystä ja uudelleenajattelua myös ti-laajaorganisaatioissa.

Kovien metallisten ja muo-visten pintojen korvaaminen tutulla ihmisläheisemmällä materiaalilla lisäisi potilaiden, omaisten ja henkilökunnan hyvinvointia. Muun muassa Kajaanissa Kainuun uuden keskussairaalan peruskorjaus- ja laajennushankkeessa on otettu tavoitteeksi käyttää mah-dollisimman paljon puuta.

Monet sairaalarakentamiseen erikoistuneet arkkitehtitoimis-tot Pohjoismaissa ja Kanadassa pitävät puun käyttöä itsestään selvänä sen parantavien omi-naisuuksien ja energiatehok-kuuden takia. Samalla kun puun käyttö tulee tutummaksi suurissa rakennuskohteissa, kuten kerros- ja toimistotalois-sa, materiaalin hyväksyttävyys päättäjienkin keskuudessa li-sääntyy.

Määräykset eivät estä puun käyttöä

Materiaalien käyttöä rakenta-misessa ja sisustamisessa oh-jaavat viranomaismääräykset, käyttäjävaatimukset sekä tavat ja tottumukset. Määräykset ovat erilaisia erilaisille raken-nuksille. Uusi sairaala on hyvin monipuolinen rakennus, jossa vain noin 25 % pinta-alasta on ns. kuuman sairaalan aluetta. Loppu on rinnastettavissa toi-mistoksi, tehtaaksi ja hotelliksi.

Puun käyttö sairaalarakentami-sessa on mahdollista pinnoissa ja kalusteissa, mutta mitään rajoituksia ei puun käyttöön sairaalarakennuksen tai hoiva-rakennuksen runkomateriaali-nakaan ole.

Mutta tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaan paljon esimerkiksi hy-gienian, puhtaanapidon ja kulu-tuskestävyyden osalta. Lisäksi puumateriaalin psykofyysisten vaikutusten parempi tunnista-minen ja vaikutusmekanismi-en ymmärtäminen avaisi puun lisäkäyttömahdollisuuksia sai-raala- ja hoivarakentamisen erittäin suurilla kansainvälisillä markkinoilla.

Vanvouverin alueen uudessa lastensairaalassa on käytetty paljon puupintoja. Kuva Petri Heino.

Puumateriaalin käyttövaikutuksia on tutkittu paljon, onhan se yksi yleisimmistä rakennus-, pinta- ja kalustemateriaaleista. Sairaalarakentamiseen puun on todettu soveltuvan paremmin kuin hyvin.

Puu soveltuu erittäin hyvin sairaalarakentamiseen mm. antibaktee-risten ominaisuuksiensa takia. Viihtyisyyttä luovan puun on todettu edistävän myös potilaiden paranemista. Kuva Petri Heino.

PETRI HEINO



8

Ympäristö vaikuttaa aivoihinRestoratiivinen ympäristö auttaa palautumaan stressistä sekä parantaa tuotteliaisuutta ja luovuutta.


9

Hyvin suunniteltu ympäristö vaikuttaa meihin vähemmän negatiivisesti kuin huonosti suunniteltu. Sellaista ympäris-töä voi kutsua restoratiiviseksi. Restoratiivinen ympäristö tu-kee ihmisten hyvinvointia; vä-hentää henkistä väsymystä, pa-rantaa tuotteliaisuutta ja auttaa palautumaan stressistä.

Restoratiivista ympäristöä ku-vaamaan voidaan käyttää myös termejä parantava, terapeutti-nen, eheyttävä ja elvyttävä ym-päristö. Restoraatio on ihmisel-le hyvin pitkälti samankaltaista kuin stressistä palautuminen. Se auttaa ihmisten fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia resurs-seja uusiutumaan ja palautu-

maan. Palautumista tarvitaan terveytemme ylläpitämiseksi.

Rakennettu ympäristö on käyttäjää varten

Kuten mainittu, niin useat luontoympäristöt ovat resto-ratiivisia, mutta myös sisätilat voidaan kokea sellaisina, jos ne suunnitellaan hyvin.

Usein tuntuu kuitenkin, että rakennettu ympäristö on lakan-nut välittämästä käyttäjästä. Ympäristön suunnittelua oh-jaavat yleensä muut kuin hy-vinvointiin tähtäävät tavoitteet. On haastavaa sovittaa yhteen kaikki rakennetun ympäristön tarpeet ja järjestelmät sekä

saavuttaa kaikkia miellyttävä lopputulos. Tilojen restoratii-visuus jää usein tavoitelistalla taka-alalle ja päivittäin käyttä-mämme tilat voivat olla jopa haitallisia terveydellemme.

Ihminen on etääntynyt luon-nosta johtuen esimerkiksi tek-nologian kehityksestä sekä tie-don ja väestön kasvusta. Monet lapset viettävät aikaa ulkona vielä vähemmän kuin heidän vanhempansa omassa lapsuu-dessaan. Luonnon kokeminen lapsuudessa auttaa lapsen ke-hitystä ja muodostaa terveen luontoyhteyden koko elämäksi. Ilman tätä yhteyttä emme koe olevamme osa luontoa.

Luonnon läsnäolo synnyttää hyvinvointia

Meidän pitäisi luoda uudelleen harmoninen suhde luontoon, jotta voisimme ymmärtää, ar-vostaa ja vaalia sitä. Restoratii-visen ajattelun ja suunnittelun kautta se on mahdollista.

Luomalla terveellisiä ja viihtyisiä tiloja, joissa luonto on läsnä mo-nissa eri muodoissa, kuten mai-semana, kasveina, muotoina, valoina, ääninä, materiaaleina ja tuoksuina, voimme palauttaa yhteytemme luontoon. Resto-ratiivisesta ajattelusta kehittyy myös kestävä ajattelu sekä tar-ve vaalia ja säästää luontoa, joka on meille elintärkeä.

Restoratiivinen ajattelu lähtee ihmisen hyvinvoinnista ja tuo uuden lähtökohdan ympäristö-jen ja tuotteiden suunnitteluun. Asia koskettaa ja kiinnostaa meitä kaikkia ja luo uusia mah-dollisuuksia luonnon materiaa-lien hyödyntämiseen sisustami-sessa ja rakentamisessa. Lisäksi sisäympäristön kokonaisuuden hallinta sisäilmasta, mm. va-laistukseen, tilasuunnitteluun ja materiaaleihin mahdollistaa uusien tuoteperheiden tai ko-konaiskonseptien toteuttami-sen, jotka erottautuvat mark-kinoilla kotimaassa ja muualla maailmassa. Ekologisuus ja ih-misen hyvinvointi ovat yhdessä lyömättömiä valtteja.

Luontoympäristön vaikutus on yleensä positiivista ja rakennetun ympäristön negatiivista. Koska ihminen viettää suurimman osan vuorokaudesta sisätiloissa, korostuu sisäympäristöjen suunnittelun ja materiaalivalintojen rooli rakennetun ympäristön vaikutuksessa meihin.

Ympäristö vaikuttaa aivoihin

PETRI HEINO



10

Huittisten Laatuauto Oy:n toi-mitusjohtaja Tommi Setälän mukaan autotalon laajennus-hanke oli tarkoitus toteuttaa teräsrunkoisena, mutta kiristy-neiden paloturvallisuusmäärä-ysten myötä päädyttiin vaihta-maan teräsrunko puurungoksi. Nyt hanke toteutetaan liima-puurunkoisena rakennuksena, missä liimapuurakenteet jää-vät esille kantavissa ja kattora-kenteissa. Seinärakenteet ovat eristettyjä peltipinnoitettuja elementtejä.

– Saimme reilut 50 tuhatta eu-roa edullisemman tarjouksen tiukemmilla palomääräyksillä. Olihan se yllättävää, että kun teräs vaihtui puuhun, paloluok-ka parani, ihmettelee Setälä.

– Terärakenteisena ison hallin rakentaminen ei olisi täyttänyt paloluokituksen määräyksiä ilman merkittäviä lisäkustan-

nuksia aiheuttavia suojamaa-lauksia. Nyt saamme aikaan kustannusten ja ajan säästöä monessa eri vaiheessa, muistut-taa Setälä.

Kyseessä on noin tuhannen neliön rakennushanke. Tiloihin sijoittuu automyymälä ja pelti-korjaamo.

– Tottakai toivomme, että ra-kennus valmistuttuaan herät-tää myönteistä mielenkiintoa ja huomiota, sanoo Setälä. Asiak-kaiden kannalta parasta tulee olemaan avara myymälätila, jossa liimapuurakenteet ovat näyttävästi esillä.

Liimapuurunko kustannustehokkain

Hallin rakentajayhtiön Huit-tisten Ryhmärakentajat Oy:n rakennusinsinööri Petri Saa-rimaalla on kokemusta pa-

rinkymmenen liimapuura-kenteisen hallirakennuksen rakentamisesta.

– Hankkeen laajuus edellytti P2-paloluokkaa, mikä saavutet-tiin vaihtamalla runkorakenne liimapuuksi, kertoo Saarimaa. Saarimaan mukaan vaihdon myötä paloturvallisuusluokka parani, rakentamisen aikataulu lyheni ja kustannukset alenivat.

- Tässä Laatuauton kohteessa päädyttiin kokonaan liimapuu-runkoon puhtaasti kustannus-syistä. Jos olisimme toteutta-neet hankkeen alkuperäisen teräsrunkoon perustuvan suun-nitelman pohjalta, olisimme jou-tuneet palosuojaamaan teräspi-larit. Saimme ratkaisulla aikaan paremman paloluokituksen ja merkittävän kustannussäästön, mitä syntyy teräspalkkien pa-losuojauksen poisjäämisestä ja

liimapuurakenteiden nopeasta pystytyksestä, sanoo Saarimaa.

Laatuauton laajennuksen run-kotyöt veivät Saarimaan mu-kaan 4,5 päivää.

– Eikä ollut edes kiire. Olen-naista on, että peruspultit ovat oikeissa paikoissa. Käytännössä runkorakenteiden kiinnitykses-sä on viiden millimetrin peli-vara. Tämä on nopeata teollista rakentamista!

Laatuauton laajennus

Palomääräysten tiukentuminen johti runkomateriaalin vaihtumiseen teräksestä puuhun. Huittisten Laatuauto Oy:n laajennushankkeessa teräsrunko vaihdettiin puurungoksi kohteen paloluokan muuttumisen vuoksi.

Huittisten Laatuauto Oy:n toimitusjohtaja Tommi Setälä.

Liimapuurungolla saavutettiin parempi paloluokitus ja halvemmat kustannukset


11

Laatuauton laajennusHankkeessa käytetyt suu-rimmat liimapuupalkit ovat 25-metrisiä, 191 senttiä korkei-ta ja painoltaan 3,2 tonnia.

P3-paloluokituksessa teräs ja puu ovat Saarimaan mukaan samalla viivalla, mutta vaati-vammassa P2-paloluokitukses-sa puu on edullisempi.

– Liimapuu käyttäytyy paloti-lanteessa rakenteen kannalta siten, että se hiiltyy, mutta ei pala nopeasti syvältä. Tämä hiil-tymisvara otetaan huomioon liimapuurungon mitoituksessa, jolloin se säilyttää pitkään kan-tokykynsä mahdollisessa palo-tilanteessa.

Huittisten Ryhmärakentajat Oy toteuttaa puurakennushank-keita yhdestä neljään kohdetta vuosittain. Puuelementeistä toteutettavat kohteet ovat hoi-vakoteja ja palvelutaloja.

– Palomääräysten uusiminen muutti puurakentamisen mie-lekkääksi ja kilpailukyvyltään paremmaksi, sanoo Saarimaa.

Liimapuupalkin etuna hidas paloaika

Autotalo on paloturvallisuuden kannalta haasteellinen paikka, kun samassa tilassa on autoja, polttonesteitä ja kipinöitä syn-nyttäviä työvaiheita.

– Tämmöisissä kohteissa kuu-muus iskee nopeasti ja paloriski tulee ottaa vakavasti, muistut-taa aluepalomestari Jari Eno.

Enon mukaan hallirakentami-sessa on olennaista se, että lii-mapuurakenteet antavat aikaa mahdollisessa palotilanteessa työskentelyyn ilman että on pelkoa niiden nopeasta sortu-misesta. Vaikka liimapuupalkki hiiltyisi pinnasta, se säilyttäisi muotonsa ja lujuuden.

– Tässä kohteessa kyseessä on iso avoin tila ja sen myötä koh-de määriteltiin vaativampaan P2-paloluokkaan. Runkoraken-teiden kestävyydellä on paloti-lanteissa merkitystä erityisesti yöllä, kun tila on miehittämätön ja pelastushenkilökunnan pitäisi olla paikalla kuudessa, seitse-mässä minuutissa, kuvailee Eno.

Liimapuurakenteita Eno pitää hallirakentamisessa toimivina, koska ne ovat sellaisenaan val-miita eikä niitä tarvitse enää pa-losuojata maaleilla.

– Tietoa puurakenteiden palo-kestävyydestä on tarjolla, mut-ta sen hankkiminen vaatii myös omaa aktiivisuutta. Kun enää ei osallistuta entiseen malliin kou-lutukseen, sähköisten sivujen merkitys tiedon hankinnassa kasvaa, sanoo Eno ja viittaa Puuinfo.fi-palvelun sisältöön.

Enon mukaan pelastusalalla vaihdetaan tietoja eri paikka-kunnilla saaduista kokemuk-sista kuten esimerkiksi puuker-rostaloissa olevan pakollisen sprinklauksen myönteisistä vai-kutuksista ja uusista täydennys-rakennushankkeista ja niiden palomääräyskäytännöistä.

– Asenteet ovat pelastusalalla puun käyttöä kohtaan selvästi muuttuneet, kun on saatu käy-tännön rakennushankkeiden kokemusten kautta tietoa niiden toimivuudesta, muistuttaa Eno.

Puurakentamisen palokestävyyden asenteet muuttumassa

Satakunnassa toimii EU-ra-hoitteinen PUU-RIDS -hanke, jonka tavoitteena on aktivoida toimialan yritykset ja organi-saatiot tuottamaan kestävän kehityksen innovaatioita raken-tamiseen. Hankkeella tuetaan

ammattirakentamisen arvoket-juissa toimivia puutuoteteolli-suuden yrityksiä liiketoiminnan uudistamiseen ja yritysverkos-tojen synnyttämiseen. Yritysten ulottuville tuodaan uusinta teol-lista ammattimaista puuraken-tamista palvelevaa osaamista ja kokemustietoa ja energia-viisaasti rakennetun ympäristön synnyttämistä uusista liiketoi-mintamahdollisuuksista.

Projektipäällikkö Heikki Perko Prizztech Oy:stä uskoo puu-rakentamisen kasvuun myös liiketoimintaa palvelevassa hal-lirakentamisessa, mistä Huittis-ten hanke on hyvä esimerkki.

– Liimapuurakenteille on tilaa mm. kaupan, maatalouden ja liikuntapaikkojen rakentami-sessa, kun tieto puurakentami-sen nopeudesta ja kustannus-tehokkuudesta kasvaa. Tähän asti esimerkiksi puurakentami-sen palokestävyyttä kohtaan on esiintynyt ennakkoluuloja, jotka nyt käytännön esimerkki-en myötä toivottavasti poistu-vat, uskoo Perko.

ARTIKKELIPALVELU MARKKU LAUKKANEN

Puusepänliike T. Peurala kasvuun CNC-koneella

Veljekset Mika ja Riku Setälä hankkivat omistukseensa ovia ja ikkunoita valmistavan maineikkaan lavialaisen Puusepänliike T. Peuralan vuonna 2010. Päätöksen te-kemistä helpotti yhteinen yrittäjäkokemus ikkunoiden asentamisesta ja ymmärrys valmistusprosessista. Ovien ja ikkunoiden tuotannon nykyaikaistamiseksi tehtiin heti investointi monipuoliseen CNC-työstökeskukseen.

CE-merkintä teetti töitä

– CE-merkinnän haku ja saanti oli iso ponnistus. Puurids-projektin kautta saimme asiantuntijoilta tietoa ja käyn-nistimme oman CE–projektimme. Ari Numminen Q-Test Oy:stä vastasi projektista ja saimme CE-merkintään liit-tyvät työt ja paperit ajoissa kuntoon. Ilman heitä CE-asiat olisivat todennäköisesti vielä hakusessa, Setälän veljekset kertovat.

Sujuva omistajavaihdos

Omistajavaihdosta helpotti merkittävästi se, että yri-tyksen aikaisempi omistaja Tapio Peurala oli ”vahdin-vaihdon” jälkeen mukana toiminnassa vielä 8 kuukaut-ta. Yrittäjien osaaminen ja suunnitelmat vakuuttivat myös paikallisen Osuuspankin, jonka myöntämä rahoi-tus ratkaisi yritystoiminnan käynnistymisen.

– Työntekijöitä yrityksessämme on tällä hetkellä puolen tusinaa. Töitä on ollut ihan sopivasti mutta puurakentei-den uudet liittämisratkaisut myös kiinnostavat, toteaa CNC-koneen ohjelmoinnista vastaava Riku Setälä.

RAUNO NUMMINEN

– Tässä firmassa on osattu valmistaa ovia ja ikkunoita jo vuodesta 1947, kehuvat Mika ja Riku Setälä. Miehet ovat luotsanneet yritystä vuodesta 2010.

Pienyrittäjälle löytyy puurakentamisessa markkinoita:

Aluepalomestari Jari Eno.

Ryhmärakentajat Oy:n toimitusjohtaja Petri Saarimaa.

Liimapuurungolla saavutettiin parempi paloluokitus ja halvemmat kustannukset

PUURAKENTAMISEN INNOVAATIOT 12

Puurids – kestävän kehityksen innovaatiot rakentamisessa -hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Lisätietoa puurakentamisesta löydät muun muassa näiltä internetsivuilta:

www.prizz.fi/puuridswww.puuinfo.fi

www.woodarchitecture.fiwww.svenskttra.se

www.proholz.atwww.treindustrien.no

www.cei-bois.orgwww.ttf.co.uk

– Puulla on vahva tulevaisuus eten-kin rakentamisessa. Puu on mitä parhain materiaali, se on lämmin, kaunis, kestävä ja kierrätettävä, kertoo kolmannen polven yrittäjä Jukka Hautamäki.

Vaikka talouden laskusuhdanne ei ole Satawoodissakaan jäänyt huo-maamatta, suhtaudutaan tulevaan vuoteen positiivisesti.

– Rakentaminen ei lopu koskaan. Pitkäjänteisellä työllä ja ammatti-taidolla vakuutetaan asiakkaat. Yhä herkemmin pitää kuunnella asiak-kaiden toiveita.

Jukka Hautamäki on suvussa yrittä-jänä jo kolmannessa polvessa. Alun perin hirsirakentamisesta alkanut liiketoiminta koki muutoksen, kun samaan aikaan elementtirakenteis-ten piharakennusten suosio kasvoi. Satawood Oy perustettiin vuonna 2005 keskittyen elementtiraken-nusten valmistukseen ja myyntiin.

– Olimme olleet hirressä jo niin kauan, nauraa Jukka ja jatkaa: – Näissä elementteinä asiakkaille toimitettavissa pienrakennuksissa on potentiaalia ja mahdollisuus lii-ketoiminnan laajentamiseen. Alun perin tähän ryhdyttiin asiakkaiden

kysynnän ohjaamana ja se antoi uskoa siirtyä kokonaan hirrestä pie-nelementteihin.

Satawood toimittaa rakennuksia ympäri Suomea. Materiaali ja ali-hankkijat tulevat kuitenkin Sata-kunnasta.

– Haluamme osaltamme hyödyn-tää paikallista osaamista. Myös toi-mijoiden läheisyys tuo etuja mm. laadunvarmistuksessa. Täältä löytyy ammattitaitoa ja osaamista, määrit-telee Jukka Hautamäki.

Satawood valmistaa piharakennus-ten lisäksi myös sauna- ja kesämök-kejä. Elementit ovat ihmisvoimin liikuteltavia.

– Tämä on pitkän kehittämistyön ja asiakkaiden toiveiden kuuntelemi-sen myötä kehittynyt tuoterepertu-aari ja toimintamalli. Elementit voi-daan täten toimittaa vaikka saareen ja rakennus on kahden miehen pys-tytettävissä, kertoo Jukka.

– Tähän on päästy uskomalla omaan tekemiseen. Puussa on mahdollisuuksia vaikka mihin. Ja

mikäs sen parempi materiaali met-sien maassa on kuin puu!

SARI MANTERERauman kaupungin Yrityskontaktointi-hankkeen projektipäällikkö Sari Mantere on kertonut puutuotetoimialan mahdollisuuksista alueen yrityksille toimialasta riippumatta, ja vastaavasti Puurids-projekti on mukana aktivoimassa mm Vanhan Rauman taitajapankki-yritysverkostoa yhteistyössä korjausrakentamiskeskus Tammelan kanssa.

Rauman Vermuntilassa pienelementtirakennuksia valmistavassa Satawood Oy:ssä uskotaan puualaan.

Puu on tulevaisuuden materiaali

Raumalaisessa Satawoodissa rakennetaan elementeistä pienrakennuksia. Mökin kuistilla yrittäjä Jukka Hautamäki.

puurakentamisen innovaatiot

Documents