buddhalaisuus, diat opiskelijoille
TRANSCRIPT
Buddhalaisuus Buddhalainen lain pyörä symboloi
dharmaa eli valaistumisen oppia. Buddhan kerrotaan sanoneen lain
pyörästä:”Sen puolat ovat hyvän käytöksen säännöt, oikeudenmukaisuus on sen puolain yhtäläinen pituus, viisaus pyörän vanne, vaatimattomuus ja harkinta ovat pyörän napa, johon totuuden liikkumaton akseli on kiinnitetty.”
Buddhalaisuus: määrittelyä jaesiintyminen s. 80
syntyi n. 2500 vuotta sitten Pohjois-Intiassa protestina hindulaisuudelle
”hävisi” Intiasta 1100-luvulla islamin Intiaan tulon myötä
levinneisyys: Kaakkois-Aasiassa ja Keski-Aasiassa
luokitellaan uskonnoksi, mutta buddhalaisuuden näkemys jumalista ei täysin vastaa kapeaa uskontoluokittelua
Perustaja Siddharta Gautama Buddha: ”täysin hereillä oleva”, ”valaistunut” Buddhalaisia n. 371 miljoonaa
Tehtävä Tee videon/kirjan perusteella omat
tiivistelmät buddhalaisuuden synnystä!
s. 80-86
Pohdi parin kanssa muistiinpanojesi avulla! Ks. myös s. 63-66 Miksi Siddhartha Gautama perusti uskonnon? Mitkä Siddhartha Gautaman elämänvaiheista
olivat mielestäsi merkittäviä buddhalaisuuden perustamisen kannalta?
Kuinka paljon perustaja vaikuttaa uskonnon muotoutumiseen?
Millaisia ominaisuuksia yleensä tarvitaan henkilöltä, joka perustaa uskonnon?
Buddhalaisuuden pyhäkirjallisuus s. 86
teksteistä käytetään palinkielistä nimitystä Tipitaka ja sanskritinkielistä nimitystä Tripitaka
1. kori (Vinaya pitika): luostarisäännöt (eettisiä ohjeita munkeille ja nunnille)
2. kori (Sutta pitika): Buddhan opetukset (sisältää Dhammapadan, suosituin, aforisminomaisia opetuksia)
3. kori (Abhidhamman pitika): Buddhalaisuuden opin selitystä
buddhalaisuuden teksteihin kuuluu myös suuri määrä pyhiä kirjoituksia selittävää kirjallisuutta
Otteita Dhammapadasta
203. Pahin sairaus on nälkä, pahin kärsimys ehdonvarainen olemassaolo. Kun ymmärtää tämän niin kuin se on, (oivaltaa että) korkein onnellisuus on nirvana.
205. Maistettuaan yksinäisyyden ja rauhan suloutta, vapaana surusta ja synnistä, ihminen saa maistaa totuuden (dhamman) hurmaavaa makua.
208. (Sen vuoksi sanotaan:) Seuraa sitä joka on viisas, ymmärtäväinen ja oppinut, joka kantaa hyveen kuormaa, on uskonnollinen ja henkisesti kehittynyt (ariya). Seuraa häntä kuin kuu seuraa tähtien polkua.
361. Kehon pitäminen kurissa on hyväksi, hyväksi on puheen pitäminen kurissa; mielen pitäminen kurissa on hyväksi, hyväksi on kurinpito joka suhteessa. Almuilla elävä, joka kaikin tavoin pitää itsensä kurissa, vapautuu kaikesta kärsimyksestä.
Mitä buddhalaisuuden opillisia ajatuksia seuraavissa lainauksissa on?
Ota maailma kuplana, ota se kangastuksena. Kuoleman kuningas ei näe sitä, joka sellaisin silmin katselee maailmaa.
Itse ihminen tekee pahat tekonsa, itse hän niistä tahriintuu. Itse ihminen on tekemättä pahaa, itse hän myös silloin puhdistuu. Ihminen on itsessään puhdas tai epäpuhdas, toinen ei tee toista puhtaaksi.
Olemuksemme on ajatuksista lähtöisin, ajatuksista rakennettu, ajatusten kyllästämä. Ken pahaa ajatellen puhuu ja toimii, häntä seuraa kärsimys niin kuin vetojuhtaa vankkurien pyörä.
Aistillisuus veltostuttaa, nautinnonhaluinen on kärsimystensä orja, ja nautintojen tavoitteleminen on alentavaa ja älytöntä.
Itsekidutus on äärimmäisyyttä, jota tulisi välttää. Ihminen ei puhdistu kalan ja lihan syömisestä pidättymällä, kävelemällä alastomana, ajamalla hiuksensa tai jumalille uhraamalla.
Niin kuin sade tunkeutuu heikkokattoiseen taloon, niin himo tunkeutuu hillitsemättömään mieleen. Niin kuin sade ei tunkeudu tiiviskattoiseen taloon, niin himo ei tunkeudu hyvin hillittyyn mieleen.
Perusopit:Kahdeksanosainen tie s. 89
1. Oikea oivallus: neljän jalon totuuden käsittäminen
2. Oikea mieli: himosta, pahansuopaisuudesta ja julmuudesta vapaat ajatukset
3. Oikea puhe: valheesta, juoruista, epäystävällisistä sanoista ja turhasta puheesta pidättäytyminen
4. Oikea toiminta: tappamisen, varastamisen ja kielletyn sukupuoliyhteyden välttäminen
5. Oikea elinkeino: verenvuodatusta sisältävästä tai eläviä olentoja vahingoittavasta ammatista pidättäytyminen
6. Oikea pyrkimys: pahojen tunnetilojen syntymisen estäminen ja vahingollisten ajatusten karkottaminen sekä hyvien tunteiden ja ajatusten herättäminen ja kehittäminen7. Oikea valppaus: tietoisuus (mietiskelyssä) ruumiistaan, tunteistaan, mielestään ja sisäisistä ilmiöistään
8. Oikea keskittyminen: seitsemän esteen (himo, pahansuopaisuus, velttous, uneliaisuus, levottomuus, henkinen huolestuminen, epäily) hävittäminen ja pääseminen tyyneyden ja valppauden tilaan, joka johtaa valaistumiseen.
PerusopitKolme olemassaolon ominaisuutta: 1. katoavaisuus 2. kärsimys 3. ei-minuus
Jälleensyntymisoppi = Ei ole persoonallista sielua, vaan ei-minuus Pohjautuu karman lakiin (syy-seuraus -laki määrää kaiken) Kuolemassa karman osatekijät hajaantuvat, karma on
ainoa yhteys jälleensyntymisessä ruumiillistumien välillä
Nirvana = Sammuminen; tila, jossa on vapauduttu
jälleensyntymisestä, päästy rauhaan ja korkeimman tietoisuuden tilaan
Oppi syysuhteiden ketjusta:1. Tietämättömyyden pohjalta syntyvät2. halut ja tarpeet, niiden kautta syntyy3. tietoisuus, josta syntyy4. henkis-ruumiillinen yksilöllisyys ja sen kautta5. kuusi aistia; aistit tuovat6. kosketuksen ja sen kautta7. tunnekokemuksen; tunteet johtavat 8. ’janoon’, joka johtaa9. elämänhaluun, joka johtaa puolestaan10. karman alaiseen olemassaoloon, josta seuraa11. jälleensyntyminen, ja tämän seurauksia ovat12. vanheneminen, kuoleminen, huolet,
vaikerrukset, kärsimys, suru ja epätoivo.
Etiikka (hyvän ja taitavan elämän suosituksia) s. 90-93Pidättäydy: Elämän tuhoamisesta Sellaisen ottamisesta, mitä ei
ole annettu Vääränlaisista
sukupuolisuhteista Taitamattomasta puheesta Tajuntaa sumentavien ja
huumaavien aineiden nauttimisesta
Väärään aikaan syömisestä Tanssista, laulusta, musiikista Itsesi korostelemisesta Korkeiden ja leveiden
vuoteiden käytöstä Rikkauksien
vastaanottamisesta
Tehtävä s. 96-100: Selvitä, mitä eroa on maallikoiden
ja munkkien uskonnonharjoituksessa!
Tehtävä (vapaaehtoinen, hyödyllinen…) Kokoa taulukko hindulaisuuden ja
buddhalaisuuden keskeisistä eroista ja yhteisistä piirteistä!
Buddhalaisuuden eri suuntaukset s. 104-111
Theravada eli vanha viisaus
Hinajana eli ’pienet vaunut’ tarkoittaa vanhan viisausopin sääntöjen kaanonia eli kolmea tekstikokoelmaa eli tipitakaa
Konservatiivinen koulukunta Eteläinen buddhalaisalue Ihanteena arhat eli pyhä ja viisas mies,
joka on päässyt viisaudessaan ylimmälle tasolle
Munkeilla erityisasema (pääsy nirvanaan)
Siddhartha Gautama, viimeinen buddha
Mahajana – uusi viisaus Vapaamielinen koulukunta Pohjoinen buddhalaisalue Tripitakan lisäksi muita pyhiä
tekstejä Kaikella olevalla on buddhaluonto Boddhisattva-ihanne >
valaistumisen kynnyksellä oleva tuleva buddha, joka jää maailmaan auttamaan muitakin pelastumaan
Budhha: ideaalinen palvonnan kohde
Tantralaisuus eli vajrayana (timanttïkulkuneuvo) juuret esibuddhalaisen ajan
äitijumalattaren palvonnassa ja hedelmällisyysriiteissä
pyrkimys täydelliseen valaistumiseen jo tässä elämässä
pyrkimys valaistumisen lisäksi saamaan terveyttä, rikkautta ja valtaa
ero opin salaisuuksiin vihittyjen ja vihkimättömien välillä
loitsukaavat, rituaaliset tanssit, mietiskelykeinot (salainen opetus, luostarilaitoksen halveksunta)
Zen-buddhalaisuus Perustuu opettajan
ja oppilaan pitkään suhteeseen
Mietiskelyn tie, jossa kulkija saavuttaa vapautuksen omin voimin
Tärkeimmät koulukunnat: Rinzai ja Soto
Käsitteitä Satori eli äkillinen oivallus
todellisuudesta, joka on mahdollista saavuttaa erilaisin keinoin
Zazen eli mietiskelytekniikka, jonka avulla satorin voi saavuttaa
Koan eli ristiriitainen väite tai paradoksi, jonka avulla voi saavuttaa vapautumisen
Miten totuuden voi ilmaista puhumatta, vaikenematta?
Millainen ääni
kuuluu, kun taputtaa yhdellä kädellä?
Minkälainen oli tosi olemuksesi ennen syntymääsi?
Zeniläisiä mietiskelytekniikoita
Kalligrafia Ikebana Teeseremonia Miekkailu
Kiinalaiset suuntaukset Puhtaan maan buddhalaisuus Suosittu kansan parissa Chan: meditaatio, mystiikka
Tiibetin buddhalaisuus
kutsutaan myös lamalaisuudeksi tai vajrajana-buddhalaisuudeksi, jotka ovat samalla myös Tiibetin buddhalaisuuden eri suuntauksia
synkretismi: mahajanan ja tiibetiläisten perinteiden sekoitus
luostarilaitos keskeisellä sijalla maanpaossa (Kiinan miehityksen takia)
elävä Dalai Lama keskeinen osa Tiibetin buddhalaisuutta
Dalai Lamaa pidetään erään bodhisattvan ruumiillistumana
Kiinan miehittämässä Tiibetissä Dalai Lamalla ja Tiibetin buddhalaisuudella merkitystä myös kansallisen itsetunnon vahvistajana
Tiibetiläinen mandala, mietiskelykuvio Potalan palatsi Lhasassa, Tiibetissä