c d - reservilaisliitto.fi · la viime vuoden jäsenmäärän kehitys on ollut hyvä. tiedän,...

c d1/2014 54. vsk

19

22

12MAASOTAKOULU UUDISTUU

VIRO-YHTEISTYÖN URANUURTAJA

NUORTEN RESERVIUPSEERIEN KOKOONTUMINEN

Joensuu: Kauppakatu 18 • Puh. (013) 255 660Mikkeli: Vuorikatu 7 • Puh. (015) 320 600Savonlinna: Kauppatori 1 • Puh. (015) 510 700

Osaavan henkilöstömme kanssa löydätparhaat ratkaisut mm. seuraaviin ongelmiin: • Tulostuksen- ja tiedonhallintaan • It-puolen laitehankintoihin• Etäneuvotteluun• Toimistotarvikehankintoihin• Ohjelmisto hankinta ja hallinta• Liittymiin: DNA liikkuva laajakaista

Huoltotyöt:• Korjaus- ja asennustyöt • Tietoturvapäivitykset• Muistin lisäykset• Tietokoneen kuntoanalyysit

...ja paljon muuta!

Paikallinen työrauhanturvaaja.

www.marskidata.fi

2013

2 SAVON VASAMA 1•2014

54. vuosikerta, maaliskuu 2014

JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri rySuur-SavonReserviläispiiri ryPorrassalmenkatu 5050100 MIKKELI

ToiminnanjohtajaMauri Parantalapuh. (050) 527 9557

JAKELUJäsenetuna piirienkerhojen ja yhdistystenjäsenille sekä sidosryhmille.Painosmäärä 2500 kpl.

TOIMITUSPorrasalmenkatu 5050100 MIKKELIsähköposti:[email protected]

www.rul.fi/suursavowww.reservilaisliitto.fi/suursavonreservilaispiiri

PÄÄTOIMITTAJAPentti Nuutilainen

TOIMITTAJATMauri ParantalaRaimo Mikkonen

TAITTOMarko Hokkanen | Teroprint

PAINOPAIKKATeroprint Oy, Mikkeli

Seuraava Vasamailmestyy lokakuussa 2014

ILMOITUSHINNAT1/1 sivu 3 x 210 mm 270 €1/2 sivua 3 x 105 mm 160 €1/4 sivua 2 x 75 mm 95 €1/8 sivua (rivi-ilmoitus)1 x 40 mm 50 €Värilisä 10 €

Yhden palstan leveys 50 mmKahden palstan leveys 100 mmKolmen palstan leveys 150 mmSivun korkeus 210 mm

KANNEN KUVA:Mikkelin Reserviläiset

Puolustusvoimien sodanajan joukkojen vahvuutta ollaan puolustusvoimauudistukses-sa alentamassa 230.000 mieheen. Supistus tulee olemaan jo toinen alkaneella vuositu-hannella. Kummastakaan toimenpiteestä ei ole käyty niiden merkitykseen nähden kovin perusteellista keskustelua. Molempien reserviläisjärjestöjemme kannanotot asiasta ovat olleet laimeita siitäkin huolimatta, että reservin edunvalvonnan kannalta muutos on erin-omaisen merkittävä ja koskettaa laajaa jäsenkenttäämme.Erityisesti johtaja- ja erityiskoulutetulle sekä hyvin monelle muullekin reserviläiselle si-joitus sodanajan joukoissa on tärkeä. Pitkäjännitteisesti koulutettu reserviläinen ymmär-rettävästi helposti turhautuu, kun häneltä poistuu 35 vuotiaana sodanajan tehtävä. Tämä kaikki aikana, jolloin työmarkkinoilla 60 vuotta täyttäneidenkin katsotaan olevan ylei-sesti työkykyisiä. Moni kokee asian siten, ettei puolustusvoimissa luoteta reserviläisen kykyihin, vaikka tästä ei ole tietenkään kysymys. Pahimmillaan sijoituksensa menettävän kiinnostus koko sotilaalliseen puolustukseen horjuu, minkä seurauksena hänen ja hänen lähipiirinsäkin maanpuolustustahto saattaa heiketä. Kun puolustusvoimat toivoo sijoituksensa iän vuoksi menettävien ilmoittavan haluk-kuutensa sodanajan tehtäviin, kaikille sijoituksensa menettäville tulisi ilmoittaa, jotta he voisivat reagoida muutostilanteeseen. Tällaisen järjestelmän aikaansaamista tulee reser-viläisjärjestöjen tukea. Järjestöjen tärkein vaatimus tässä tilanteessa on tietenkin myötä-vaikuttaa koulutuksen kohdentamiseen myös sijoittamattomaan reserviin, jolloin Maan-puolustuskoulutusyhdistys osaltaan voisi olla koulutuksen toteuttajana. Vaikka turvallisuustilanne Pohjois-Euroopassa Ruotsin sotilaallista tyhjiötä lukuun ot-tamatta on tällä hetkellä rauhallinen, nyt ja myös tulevaisuudessa Suomen satojen tu-hansien koulutettujen sotilaiden muodostama reservi lisää olemassaolollaan maamme puolustuskyvyn uskottavuutta. Kun sijoitetun reservin koulutus on valitettavasti viime vuosina ollut minimaalista, ero sijoitettujen ja sijoittamattomien välillä ei ole käytännös-sä kovin suuri. Suunnitelmissakaan oleva kertausharjoitusten määrä ensi vuodesta lähti-en ei läheskään kata koulutustarvetta jo yksin maavoimien uuden taistelutavan edellyt-tämien lisävaatimusten vuoksi.Valtiontalouden syöksykierteen oikaiseminen saattaa aiheuttaa vaatimuksia uusista puo-lustusmenojen leikkauksista, jotka merkitsisivät sitä, että käynnissä olevan puolustusvoi-mauudistuksen tuloksena meillä olisivat vastoin kaikkia odotuksia heikosti varustetut, pienet sodanajan joukot. Jos tällaiseen tilanteeseen vastoin reserviläiskentän odotuksia päädyttäisiin, kohtuullinen puolustuskyky olisi turvattavissa hyödyntämällä sijoittama-tonta reserviä. Joka tapauksessa mikäli maamme joutuu laajan alueellisen hyökkäyksen kohteeksi, koko reservi ja kaikki muutkin sotilaskoulutuksen saaneet saatetaan tarvita riveihin. Sen vuoksi reserviläisjärjestöillämme on tärkeänä tehtävänä huolehtia myös si-joittamattomien reserviläisten ja vanhempienkin ikäluokkien edunvalvonnasta ja ennen muuta vahvan maanpuolustushengen säilymisestä. Tarvitaan tehokasta vaikuttamista sekä kertausharjoitusten että vapaaehtoisen koulutuksen huomattavaa lisäämistä.Tämän lehden välityksellä Suur-Savon reserviläiskenttä toivottaa menestystä reservin uudelle valtakunnalliselle vaikuttajalle kapteeni Mikko Halkilahdelle, joka aloitti Re-serviupseeriliiton uutena puheenjohtajana. Odotamme häneltä jämerää edunvalvontaa ja tuloksellista yhteistyötä. Syyskuun 4.päivänä tulee kuluneeksi 70 vuotta jatkosodan aseiden vaikenemisesta Suo-men rintamilla. Kiitollisina tuon sodan sankarivainajille ja veteraaneille lottiamme unoh-tamatta juhlistakaamme tätä historiamme merkittävää päivää seppeleenlaskuin ja sopi-vin tilaisuuksin. Tehkäämme tästä alkaneesta vuodesta yhdessä Puolustusvoimien ja muiden kumppa-niemme kanssa aktiivinen maanpuolustusvuosi

Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja

Sijoittamattomanreservin kohtalo

SAVON VASAMA 1•2014 3


Puolustusvoimauudistuksen muka-naan tuomat muutokset ovat asioita, joihin emme voi juurikaan vaikuttaa. Meidän on kuitenkin oltava hereillä ja mukana kehityksessä sekä pidettä-vä huolta oman toimintamme edelly-tyksistä ja kehittämisestä.

Luottavaisin mielin suuntaamme katseemme tuleviin tapahtumiin, joita näyttää kalentereissa olevan runsaas-ti. On tärkeää osallistua toimintaan ja samalla ottaa toiminnastamme kiin-nostuneita mukaan aktiiviseen toimin-taan. Onhan selvää, että suuremmalla joukolla saamme enemmän aikaa ja vaikutusmahdollisuutemme kasvavat.

Sähköisen jäsenrekisterin tietojen ylläpitäminen ajan tasalla on tärkeää, jotta tiedonkulku läpi koko toiminta-ketjun on huomattavasti helpompaa. Tarvittaessa apua ja neuvontaa saa pii-ri- ja liittotasolta.

Käynnistynyt vuosi on toiminnalli-sesti vireä sisältäen paljon sekä perin-teisiä että uusia tapahtumia. Joiltakin osin myös Reserviläisliitolla on val-miuksia tukea taloudellisesti toimintaa, tätä kannattaa hyödyntää. Tsemppiä toimintaa aktiivisesti vetäville henki-löille. Osallistutaan aktiivisesti koko-uksiin ja kehitetään yhdessä piirimme toimintaa kohti tulevia vuosia.

Piiritoimisto auttaa tarvittaessa, ot-takaa rohkeasti yhteyttä !

Kiitos toimintaamme tukeneille yh-teistyökumppaneille.

Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää kevättä ja tulevaa kesää !

Raimo MikkonenSuur-Savon reserviläispiirin puheenjohtaja

SUUR-SAVON RESERVILÄISET

Viimeaikaiset mielipidetutkimuk-set vahvistavat ja tukevat yleisen ase-velvollisuuden sopivuutta sekä kustan-nustehokkuutta puhuttaessa maamme puolustamisesta.

Reserviläisten koulutustason ja osaamisen hyvän tason ylläpito on haasteellinen tehtävä. Maanpuolus-tustahtohan on korkeaa tasoa. Ylei-nen myönteinen suhtautuminen maan-puolustuksen eteen tehtävään työhön luo hyvän toimintaympäristön kehit-tää koulutusta.

Reserviläisliiton jäsenmäärässä ta-pahtui viime vuoden aikana myön-teistä kasvua. Myös piirimme alueel-la viime vuoden jäsenmäärän kehitys on ollut hyvä. Tiedän, että muutamissa yhdistyksissä on asetettu selkeitä toi-minnallisia tavoitteita ja tehty työtä jä-senmäärän kasvattamiseksi. Suunta on ollut oikea, siitä on hyvä jatkaa.

Kertausharjoitustoiminnan vilkas-tumista odotellessa kannattaa seura-ta paikallisen yhdistyksen toiminta-kalenterissa näkyviä tapahtumia sekä erityisesti Maanpuolustuskoulutuksen kurssitarjontaa. Tarjonnasta jokainen voi poimia itselleen sopivan kurssin. Myös nousujohteinen koulutusohjelma on mahdollinen. Oman erityisosaami-sen esilletuominen mahdollistaa haas-teellisimpiin ja mielekkäimpiin tehtä-viin osallistumisen. Kurssien sisältöön voimme myös itse vaikuttaa tuomalla esille omia toivomuksia.

www.valokuvausliike.fi

Viralliset PASSIKUVAThelposti ja nopeasti odottaessaViralliset PASSIKUVAT

odottaessa

www.valokuvausliike.fi

Viralliset PASSIKUVAThelposti ja nopeasti odottaessa

Kädessänne on lehtemme Savon Vasaman 54. vuosikerran ensim-mäinen numero. Lehti on ilmesty-nyt pieniä katkoksia lukuun ottamatta vuodesta 1957. Nykymuotoisen piiri-lehden tekeminen ilman tukijoitamme ja kirjoittajiamme ei olisi mahdollis-ta. Toivottavasti kykenemme säilyt-tämään saman tason myös jatkossa. Tämä riippuu paljolti myös teistä, ar-voisat lukijat. Ilmoittajamme toivo-vat, että käytämme heidän palvelui-taan ja ostamme heidän tuotteitaan. Samalla tuemme myös paikallisia ja maakunnallisia yrittäjiä ja näin voim-me omalta osaltamme pitää maakun-taamme elävänä.

Tuleva vuosi vaikuttaa jälleen kii-reiselle. Toisaalla lehdessämme Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi peräänkuuluttaa halukkaita osallistu-maan Porrassalmen taistelun 125-vuo-tistatapahtuman järjesteltyihin. Ky-seessä on erittäin mittava ja näyttävä tapahtuma, jonka onnistumisen edel-lytyksenä on, että toimitsija- sekä so-tilastehtäviin saadaan runsaasti väkeä liikkeelle.

Toinen merkittävä ja valtakunnal-lisesti näkyvä tapahtuma keväällä on Kansallinen veteraanipäivän juhla 26.-27.4. Tapahtumaan tarvitaan reser-viläisten tukea seppelpartioihin sekä kunniavartiotehtäviin. Tästä asiasta paikallisyhdistykset tiedottavat jäse-niään kevään kuluessa. Toivon, että kaikista kiireistä huolimatta reservi-läisillä riittää voimaa hoitaa pyydetyt tehtävät. Muita tekijöitä kun ei maa-kunnastamme näihin tehtäviin löydy.

Puolustusvoimakeskustelu on ol-lut viime aikoina hyvin vilkasta. Kes-kustelua ovat herättäneet milloin puolustusvoimauudistuksen vaiku-tus maanpuolustuskyyn, milloin ar-

meijan ylimmän johdon vuokratuet ja kaikki muu siltä väliltä. Tulevan kevään kehysriihi tuonee leikkauksia valtion menoihin; paljonko se vaikut-taa puolustuksen pääluokan kehyk-seen, jää nähtäväksi. Pitkin vaalikaut-ta on kuitenkin esitetty vaatimuksia, että määrärahoihin on saatava tuntu-va lisäys, jotta puolustusvoimien la-kisääteiset tehtävät saadaan täytettyä. Onko vaihtoehtona tehtävien tarken-taminen? Ensi vuosi on vaalivuosi, silloin olisi aika ulosmitata nuo vaa-timukset, vaikka pelkään, ettei rahoi-tukseen tule muutosta ainakaan pa-rempaan suuntaan.

Kuinka puolustusvoimien tehtäviä tulisi tarkentaa? Eikö koko maata tar-vitsekaan puolustaa? Mikä osa maas-ta jätetään vaille puolustusta?

Luovutaanko kansainvälisistä teh-tävistä, joissa suomalaisilla on ollut perinteisesti erinomainen maine? Krii-sinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä meillä on ollut paljon annettavaa ja niissä niin aktiivipäällystö kuin reser-viläisetkin ovat joutuneet johtamaan joukkojaan lähes sodan ajan omaisis-sa olosuhteissa. Missä muualla pääs-tään vastaavaan tilanteeseen?

Tulisiko muuttaa viranomaisyh-teistyötehtävää? Kuka sitten raivaisi sodanaikaiset räjähteet tai antaisi pe-lastuslaitokselle virka-apuna erikois-kalustoa, esimerkiksi telakuorma-au-toja ja niiden kuljettajia?

Pitäisikö luopua yleisestä asevel-vollisuudesta? Mitä tilalle – ammat-tiarmeija vai vapaaehtoisista muo-dostettavat sotajoukot? Millaisesta aineksesta tuollainen joukko mahtai-si muodostua? On olemassa kansain-välisiä kokemuksia että se kaikkein terävin aines ei rekrytoidu sotilastehtä-viin. Valikoiva asevelvollisuus – mil-

lä perusteella valikointi tapahtuisi. Ar-valla? Siitäkin on kokemuksia rapakon takaa ja ne kokemukset eivät ole roh-kaisevia.

Kieltämättä nämä ovat sellaisia amatöörimäisiä kolpakkostrategin kärjistettyjä pohdintoja mutta tämän suuntaisilta ajatuksilta ei voi välttyä. On muistettava, että puolustuskyky on helppo rapauttaa mutta sen uudel-leen luominen kestää vuosikymmeniä ja sinä aikana maailmassa, jopa tässä rauhan tyyssijassa Euroopassa, voi ta-pahtua dramaattisia muutoksia.

On helppo laittaa vastakkain las-tensairaala ja panssarivaunut. Molem-milla on kuitenkin oma tärkeä merki-tys ja kumpikaan ei korvaa toista. On yleisesti tunnustettu tosiasia, että puo-lustusjärjestelmämme on olosuhtei-siimme kehitetty paras mahdollinen ratkaisu, jota toki on aina vara paran-taa ja tehostaa.

Pelkillä maastopukuun pukeutu-neilla sotilailla, karvalakeilla ja ryn-näkkökivääreillä ei tämä päivänä maa-ta puolusteta. Siihen tarvitaan tahdon ja hengen lisäksi runsaasti ajanmu-kaista välineistöä. Ja niillä, joilla ei ole enää sodan ajan sijoitusta opera-tiivisissa tai alueellisissa joukoissa, on varmasti tehtävä jossain muualla yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja toimivuuden kannalta keskeisessä tehtävässä. Yhteiskunta ei voi pysäh-tyä vaikka kriisi kohtaisikin.

Turvallista kevättä!

Mauri ParantalaToiminnanjohtaja

TOIMISTOSTA TÄHYSTETTYÄ



ASIAA ALUETOIMISTOSTA

Kymenlaakson aluetoimisto Hami-nassa ja Etelä-Karjalan aluetoimisto Lappeenrannassa yhdistetään Kaak-kois-Suomen aluetoimistoksi (KA-SALTSTO) sijoituspaikkana Kou-volan kasarminmäki. Etelä-Savon aluetoimisto Mikkelissä lakkautetaan 31.12.2014 ja perustetaan saman ni-misenä 1.1.2015. Lyhenteessä sääs-tetään pari kirjainta sen muuttuessa ESAVALTSTO:sta ESALTSTO:ksi. Sijoituspaikkamme säilyy Mikkelis-sä mutta todennäköisemmin kuitenkin muutamme toimitilat Karkialammen rakennus 3:een. Rakennus on tuttu, entinen Savon Prikaatin aliupseeri-koulu, jossa aluetoimistoomme kuu-luva Mikkelin komendantintoimisto jo entuudestaan toimii. ESALTSTO ja KASALTSTO liitetään osaksi Kar-jalan prikaatin kokoonpanoa prikaatin apulaiskomentajan alaisuuteen.

Nykyisestä toimipaikastamme, Mikkelin keskustan entisestä Suo-men pankin kiinteistöstä luopuminen tapahtuu siis 31.12.2014 mennessä. Korvaavien tilojen etsiminen ja vuok-raaminen muille rakennusta käyttä-ville puolustushallinnon toimijoille Karkialammelta on käynnissä. Alue-toimiston palvelujen siirtymisen lisäk-si reserviläiskenttää varmasti kiinnos-taa MPK:n toimitilojen tuleva sijainti. Nekin löytynevät jostain Karkialam-men alueelta vuoden 2015 alusta.

Aluetoimistojen tehtävät eivät uu-distuksessa tulle merkittävällä taval-la muuttumaan. Vastaamme jatkossa-kin asevelvollisuuslaissa määrättyjen tehtävien toimeenpanosta eli kutsun-noista, kertausharjoituskäskytyksestä ja muista hallinnollisista, esim VAP-päätöksistä. Johtosuhde muuttuu si-

ten, että jatkossa olemme asevelvol-lisuusasioissa suoraan Maavoimien esikunnan ohjauksessa. Myös tehtävät alueemme sotilaallisen puolustuksen suunnittelusta, alueella perustettavi-en sodan ajan joukkojen käskemises-tä palvelukseen, joukkojen perusta-misesta ja viranomaisyhteistyöstä säilyvät ennallaan, tosin osittain si-sällöltään muuttuneina.

Yhteistyö ja toimintatavat Maan-puolustuskoulutusyhdistyksen, ve-teraani- ja maanpuolustusjärjestöjen ja reservin kanssa pysyvät ennal-laan, kuin myös vastuu vapaaehtoi-sen maanpuolustustyön ja koulutuksen suunnittelusta, ohjauksesta ja tuke-misesta. Jälkimmäisen suhteen odo-tamme luottavaisin mielin sitä tukea, jonka vuodenvaihteen jälkeen saam-me tulevalta isännältämme Karjalan Prikaatilta, yhdeltä Puolustusvoimien suurimmalta ja suorituskykyisimmäl-tä joukko-osastolta.

Kuluva vuosi on siis kiireinen kaik-kien tehtävien ja hallinnollisten muu-tosten saattamisessa vuoden 2015 asentoon.

Operatiivisella alalla keskeisin työ-sarka liittyy vuoden 2015 operatiivi-sen suunnitelman laatimiseen. Suun-nittelu toteutetaan FINGOP -prosessin mukaisesti siten että ylempi johtopor-ras laatii suunnitelmansa vaiheittain ja alajohtoportaat liittyvät suunnitteluun kunkin vaiheen myötä.

Etelä-Savon aluetoimiston sodan ajan johtoporras tulee olemaan pai-kallispataljoonan esikunta. Paikallis-pataljoonan esikunnan henkilöstöstä valtaosa on reserviläisiä ja pataljoona tulee laatimaan suunnitelmansa pitkäl-ti reserviläisten voimin. Tähän suun-

nitteluun liittyy vuonna 2014 useita kertausharjoituksia. Esikunnan va-paaehtoisessa harjoituksessa annetaan perusteet suunnittelun aloittamiseksi. Tämän jälkeen esikunnan suunnittelu-keskuksen kahdessa kertausharjoituk-sessa laaditaan suunnitelma.

Tämän lisäksi kertausharjoituksiin tulevat osallistumaan paikallispatal-joonan yksiköiden päälliköt sekä pe-rustamiskeskuksen avainhenkilöstö. Suunnitelmia täydennetään virkamies-työnä aluetoimiston henkilöstön toi-mesta. Vuonna 2015 etenemme jouk-kojen harjoituksiin.

Asevelvollisuusala osallistuu puo-lustusvoimauudistuksen suunnitte-lun ja toimeenpanon lisäksi tänäkin vuonna merkittävien valtakunnallis-ten maanpuolustustapahtumien val-misteluun.

Mikkelin kaupunki järjestää kan-sallisen veteraanipäivän valtakunnalli-sen pääjuhlan Mikkelissä 27.4. Juhlan teema on ”Kiitollisina kohti tulevai-suutta - Tacksamma emot framtiden”. Puolustusvoimat tukee pääjuhlan jär-jestelyitä merkittävällä tavalla ja tilai-suus on siten yksi Etelä-Savon aluetoi-miston vuoden 2014 merkittävimmistä ponnistuksista, vaikka pääosa puolus-tusvoimien asettamista resursseista tu-leekin Karjalan prikaatista mm. varus-miestyövoiman ja kaluston muodossa.

Etelä-Savon kutsuntojen järjeste-lyissä ei tapahdu vuonna 2014 mer-kittäviä muutoksia. Sulkavan ja Puu-malan kutsunnat yhdistetään siten, että kutsuntatilaisuudet järjestetään vuoro-vuosin joko Puumalassa tai Sulkaval-la. Vuonna 2014 kutsunnanalaiset ko-koontuvat Sulkavalle. Hirvensalmen ja Pertunmaan kutsunnat on toteutet-

Puolustusvoimauudistus etenee vauhdilla ja hyvässä jär-jestyksessä. Edellisessä vuoden 2008 uudistuksessa maa-voimiin perustettu yhdeksäntoista aluetoimiston verkosto supistuu kahteentoista aluetoimistoon. Jäljelle jäävien vas-tuualueet kattavat koko maan ja ne liitetään sotilasläänior-ganisaation lakkauttamisen myötä osaksi joukko-osastoja.


tu samalla periaatteella jo useita vuo-sia ja kokemukset ovat olleet myöntei-siä. Aluetoimiston toivomuksena on, että reserviläisjärjestöt ja Maakunta-komppania näkyvät mahdollisimman useassa kutsuntatilaisuudessa ja jaka-vat informaatiota toiminnastaan tule-ville reserviläisille.

Vuosi 2014 tulee olemaan Etelä-Savon Liikunta ry:n EU-rahoitteisen ”Iskussa Inttiin” -hankkeen viimei-nen toimintavuosi. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kunta ottaa vuonna 2015 vastuun toimintamallin jatkamisesta omin resurssein. Elämä-tapaneuvonnalla ja liikuntaan innos-tamisella on nuorison keskuudessa tarvetta. Kutsuntatilaisuudet muodos-tavat hyvän kanavan vaikuttamiselle.

Savon Prikaatin lakkauttamisen myötä hiipuneen kotiutuvien varus-miesten rekrytoinnin maanpuolustus-järjestöjen toimintaan toivomme myös käynnistyvän uudelleen Karjalan pri-kaatissa jo kuluvan vuoden aikana. Asiasta on prikaatin kanssa sovittu ja he toivottavat järjestöt lämpimäs-ti tervetulleiksi esittelemään toimin-taansa ja rekrytoimaan uusia aktiivi-sia maanpuolustusmiehiä ja -naisia kotiuttamiseen liittyviin Rekry-iltoi-hin Vekaranjärven sotilaskodissa 17.6. ja 16.12.2014.

Järjestöjen lisäksi olisi erittäin tär-keää, että myös Maakuntakomppania olisi tilaisuuksissa aktiivisesti esillä. Tilaisuuksista vastaavan yhteyshenki-lön nimen ja yhteystiedot saatte alue-toimistosta.

Puolustusvoimauudistukseen liit-tyen myös Mikkelin komendantin toimisto painaa töitä täydellä höyryl-lä. Toimiston päätehtävä on tuottaa palveluja Mikkelin varuskunnan eri toimijoille. Palveluita ovat mm tur-vallisuustoiminta, kuljetuspalvelut, liikuntapalvelut mukaan lukien fyy-sisen kunnon testaaminen ja palvelu-sammunnat, ampumaratojen ylläpitä-minen ja kehittäminen, tilahallintaan, rakennushankkeisiin, ympäristön suojeluun ja kiinteistönhoitoon liitty-vät toiminnot. Komendantintoimisto suunnittelee ja järjestää varuskunnal-lisia tilaisuuksia ja on tiiviisti muka-na viranomaistoiminnassa Etelä-Sa-von alueella.

Erityisen työllistäviä tällä hetkel-lä ovat toimitiloista luopumisesta ja korvaavien toimitilojen käyttöönotos-ta johtuvat ketjutukset, jotka vaikutta-vat kymmenien työntekijöiden toimi-pisteiden sijoittumiseen vuoden 2015 alussa. Uusiin tiloihin muuttaminen vaatii aina rakenteellisia muutoksia toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaamiseksi, joten huolellinen suun-nittelu on ensiarvoisen tärkeää.

Kyrönpellon ampumaratojenkaan osalta emme elä tyvenessä. Ampu-marata-alueen ympäristölupa tuli voimaan viime vuoden alussa ja sen edellyttämät mittaukset ja riskiarviot ovat käynnissä. Mikkelin varuskun-ta ja aluetoimisto priorisoivat ampu-maradan ylläpitämisen ja toiminnalli-suuden takaamisen erittäin korkealle. Reserviläisten ja kantahenkilökunnan ampumataidon ylläpitämiseen tulee olla nyt ja jatkossa mahdollisuus Mik-kelissä. Osuminen maaliin on yhä so-dan ajan joukkojen suorituskyvyn kan-nalta keskeinen taito, jota ilman maata ei sotilaallisessa kriisissä puolusteta.

Etelä-Savossa, kuten useissa muis-sakin maakunnissa, vapaaehtoista maanpuolustusta ja sen koulutusta ke-hittää yhteistoimintaryhmä. Etelä-Sa-vossa vapaaehtoisen maanpuolustus-koulutuksen yhteistoimintaryhmään kuuluu Etelä-Savon aluetoimisto, MPK:n Etelä-Savon koulutus- ja tu-kiyksikkö (KOTU), Etelä-Savon po-liisilaitos, Etelä-Savon pelastuslai-tos, Suur-Savon veteraanijärjestöt, Mikkelin Sotilaskotiyhdistys, Nais-ten Valmiusliiton Etelä-Savon alue-neuvottelukunta, Suur-Savon reservi-piirit, Suur-Savon reserviupseeripiiri, Suur-Savon reserviläispiiri, Suur-Sa-von sinibaretit ja Vapaaehtoisen pe-lastuspalvelun Mikkelin paikallis-toimikunta. Yhteistoimintaryhmä, joka on piiritason toimija, kokoon-tuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tärkeänä osana yhteis-toimintaryhmän toimintaa on viran-omaistoiminnan yhdistäminen va-paaehtoiseen maanpuolustukseen ja rauhan ajan häiriötilanteiden toimin-taan osana paikallispuolustusta. Etelä-Savon aluetoimiston siirtyessä osaksi Karjalan prikaatia vuoden 2015 alussa myös prikaati tulee osallistumaan va-

paaehtoisen maanpuolustuksen suun-nitteluun ja toteuttamiseen Etelä-Sa-von alueella entistä tiiviimmin.

Yhteistoimintaryhmän osallistujat antavat palautteen menneestä kaudes-ta sekä kertovat omat tulevan kautensa tärkeimmät tapahtumat sekä keskuste-levat yhteistoiminnan järjestämisestä eri toimijoiden kesken. Tämä yhteinen keskustelu on erityisen tärkeää sik-si, että tällä tavoin vältetään saman-aikaisesti tapahtuvien vapaaehtoisten maanpuolustustapahtumien järjestä-misen maakunnassa. Kiteytettynä toi-mintaa voisi kuvata sanoilla ”yhden luukun periaate” eli piiritason toimijat tuovat paikallisyhdistystensä pääpiir-teisen toiminnan Etelä-Savon aluetoi-miston tietoon. Samalla aluetoimisto kokoaa paikallisyhdistysten puolus-tusvoimilta pyytämän tuen ja välittää tukipyynnöt edelleen puolustusvoimi-en organisaatiolle, jonka toimialaan ne kuuluvat - siis pääsääntöisesti Rakuu-nasoittokunnalle, Itä-Suomen huolto-rykmentille tai Karjalan prikaatille.

Yhteistoimintaryhmän kokoonnut-tua keväällä Etelä-Savon aluetoimisto kutsuu Suur-Savon piirin reserviläis-järjestöjen paikallisyhdistykset ko-koukseen. Kokouksessa käsitellään yleensä ajankohtaiset asiat, mennyt vuosi sekä tulevan vuoden tapahtu-mat. Kokous on vuorovaikutteinen, jossa jokainen paikallisyhdistys ker-too oman palautteensa ja tarkentaa tar-vittaessa piirijärjestöjen puolustusvoi-mille esittämän tuen määrän ja laadun.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttä Etelä-Savossa toimii aktiivi-sesti yhteistyössä. Puolustusvoimien siirtyessä uuteen organisaatioon, on entistäkin tärkeämpää, että eri toimi-jat kokoavat voimansa ja toimivat yh-teistyössä. Näin kaikki saavat oman äänensä kuuluville ja myös puolustus-voimien resurssit käyttöönsä mahdol-lisimman tehokkaasti.

Maanpuolustusterveisin,

Heikki Saarento

EverstiluutnanttiEtelä-Savon aluetoimiston ja Mikkelin varuskunnan päällikkö

MUUTOKSIA ODOTELLESSA

Puolustusvoimat uudistuu monin tavoin ja se vaikuttaa myös Maanpuo-lustuskoulutusyhdistyksen toimintaan. Eri yhteyksissä on tuotu esille, että va-paaehtoisen maanpuolustuksen merki-tys tulee korostumaan. Tästä voi ve-tää johtopäätöksen että MPK:n rooli puolustusvoimien koulutuskumppa-nina tulee aikaisempaa merkittäväm-mäksi. Yhdistys on valmis ottamaan haasteita vastaan.

Puolustusvoimauudistusten ohella tapahtuu muutoksia myös paikallises-ti, ja joitakin muutoksia on jo tapah-tunut. Rakennus 16:sta on luovuttu ja sen myötä Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön varasto sijaitsee nyt niin sanotussa päävartion rakennuksessa. Toiminnallisesti varasto on käytän-nöllisempi kuin aikaisempi varasto, vaikka uusi varasto sijaitseekin aida-tun alueen sisäpuolella.

Tilapäisen majoittumisen edelly-tykset ovat huonontuneet rak 16:sta luopumisen myötä. Koulutus- ja tu-kiyksikön käytössä on nyt tilapäistä majoitustilaa käytännössä vain Kyrön-pellon ampumaradan paviljongissa, ja sielläkin vain muutamalle henkilölle. Tyhjillään olevia tiloja Karkialam-mella toki on, mutta onkin jo koko-naan eri asia mitä tiloja voidaan ti-lapäiseen majoittumiseen käyttää ja mitä ei voida.

Tilapäisen majoittumistilan rajoi-tukset tulevat vaikuttamaan sotilaalli-sia valmiuksia parantavan koulutuksen sekä varautumis- ja turvallisuuskoulu-tuksen järjestelyihin. Telttaan majoit-tuminen on toimiva ratkaisu joskus, mutta ei aina. Majoitustilojen rajoit-teet tulevat vaikuttamaan erityisesti pitkämatkalaisiin. Vastaisuudessa on harkittava onko tarkoituksenmukaista,

että harjoitus alkaa aina perinteisesti perjantaina vai onko käytännöllisem-pää aloittaa ainakin osa harjoituksis-ta ja koulutustapahtumista vasta lau-antaiaamuna.

Näillä näkymin koulutus- ja tu-kiyksikön toimisto siirtyy loppuvuo-desta Karkialammelle. Toimistosta enemmän syksyn lehdessä kunhan muuttojärjestelyt ovat selkiytyneet. Pääasia on, että käytössämme on tar-koituksenmukainen toimistotila, jos-sa voi järjestää myös pienimuotoi-sia palavereja. Koulutusjärjestelyihin ja isompiin kokoontumisiin liittyen on tulossa sen verran muutoksia, että koulutus- ja tukiyksikkö tukeutuu vas-taisuudessa Karkialammella yhteis-käytössä oleviin kokoustiloihin. Pää-sääntöisesti MPK:n käytössä olevaa ns. omaa luokkaa ei koulutus- ja tuki-yksiköllä tulevaisuudessa ole.

Muutoksiin liittyen on tarpeen ajanmukaistaa ja virtaviivaistaa kou-lutus- ja tukiyksikön omaa toimintaa. Asiaa on käsitelty koulutuspäällikön johtamassa ideointitilaisuudessa 25.1. ja osallistujien yhteinen näkemys oli, että uudistumiselle on tarvetta ja ti-lausta. Kehittymiselle luonnollinen hetki on ajoittaa muutokset samaan ajankohtaan, jolloin tapahtuu muita-kin muutoksia.

Paikallisosastojen toimintaa näh-tiin tarpeelliseksi kehittää, koska osa paikallisosastoista on hiipunut ja osa toimii vilkkaasti. Osanottajien näke-mys oli, että on tarkoituksenmukaista kun paikallisosastot muodostavat itse itsensä, valitsevat itse omat johtohen-kilönsä ja toimivat muutoinkin hyvin itseohjautuvasti ja paikallisten olosuh-teiden mukaan. Aivan pienille paik-kakunnille ei kannata perustaa pai-

kallisosastoa vaan toiminnallisuuden näkökulmasta on parempi, että toimi-taan laajemmilla alueilla ja isommissa kokoonpanoissa, pieniä paikkakuntia unohtamatta.

Sitoumusten uusiminen on tarpeen, koska tällä hetkellä ei ole tarkkaa tie-toa sitoutuneitten koulutustarpeista eikä osaamisesta. Osaamiskartoitus on tärkeää koko koulutus- ja tukiyksikön kannalta unohtamatta yhteistyötä puo-lustusvoimien kanssa. Tällä hetkel-lä on hiukan ontuen vastattava kysy-mykseen mitä koulutus- ja tukiyksikön väki osaa kouluttaa ja mitkä ovat kes-keisimmät osaamisvajeet. Ne puoles-taan täyttyvät helpoiten osallistumal-la ja tekemällä ja siksi vastaisuudessa voisi tavoitteena olla, että vuosittain jokainen sitoumuksen tehnyt on ai-nakin yhdessä koulutustapahtumassa joko johtajana tai kouluttajana.

Sotilaallisia valmiuksia paran-tavaan koulutukseen soisi näkevän enemmän halukkuutta. Paljon on ol-lut puhetta kertausharjoitusten määrän vähyydestä, mutta se ei ole näkynyt halukkuuden kasvamisena osallistua sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen. Halukkuus puolustus-voimien tilaamaan koulutukseen on hyvällä tasolla, vaikka ao. koulutus-tilaisuudet eivät pääsääntöisesti ole avoinna kaikille reserviläisille.

Esille on tuotu myös huoli, että nykyään ylennysmahdollisuudet ovat kertausharjoitusten vähyyden takia heikot. Väite on sikäli väärä, että ylen-nysperusteiden oleellinen tekijä eli vuorokaudet karttuvat myös osallis-tumalla sotilaallisia valmiuksia pa-rantavaan koulutukseen. Itse asiassa osallistuminen MPK:n järjestämään koulutukseen on kaikkein helpoin tie

Hyvät Savon Vasaman lukijat. Tätä kirjoitettaessa varmaa on, että vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyen moni asia muuttuu ja kiinnekohtana on vuoden vaihde. Yksityis-kohdat ovat vielä pääosin hämärän peitossa eikä niistä sen enempää. Kuulemme uudistuksista ja niiden vaikutuksista piakkoin.


täyttää keskeinen ylennysperuste eli karttuneet vuorokaudet.

Tulosneuvottelut toimeenpannaan 4.3. ja koulutuskalenteri täsmentyy, mutta jo tässä vaiheessa kannattaa käydä MPK:n sivuilla. Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön lähiajan toi-minnassa yksi tapahtuma menee yli muiden. Se on 2.-4.5. järjestettävä harjoitus, joukkueen taistelu. Harjoi-tukseen on panostettu paljon ja sitä voidaan pitää kevätkauden tärkeim-pänä sotilaallisia valmiuksia paranta-vana koulutustapahtumana. Tuolloin käytössä on taistelijan simulaattorei-ta. Harjoitus on oivallinen tapahtu-ma tutustua välineisiin, joiden avulla taistelukoulutus on moninkertaisesti todellisempaa kuin perinteisesti pauk-kupatruunoin harjoiteltaessa.

Naisten osalta tämän vuoden kes-keinen tapahtuma on 3.-5.10. Veka-ranjärvellä toimeenpantava Nasta-harjoitus, Savotta 2014. Harjoituksen käytännön järjestelyistä vastaa Nais-ten Valmiusliiton Etelä-Savon alue-

neuvottelukunta. Harjoitus on mel-koinen voimainponnistus, mutta järjestelyt näyttävät hyviltä harjoi-tuksen valmistelujen tässä vaiheessa. Varsin moni yhden kerran Nasta-har-joitukseen osallistunut osallistuu sen jälkeen harjoituksiin aina kun se vain on mahdollista.

Naisten maanpuolustustahto on muutoinkin hyvä ja esimerkkinä tästä on, että naiset ovat suunnittelemassa ensimmäistä eteläsavolaista Intti tu-tuksi naisille – harjoitusta. Ajankohta on syksyllä ja näillä näkymin harjoitus sopii erinomaisesti naisten vapaaeh-toiseen asepalvelukseen hakeutuneil-le, hakeutumista aikoville sekä muu-toin aiheesta kiinnostuneille äideille ja tyttärille.

Uudistumiseen liittyen tarvitaan uusia ideoita ja uusia kouluttajia sa-moin kuin kurssin vetäjiä. Uusi idea ei välttämättä tarkoita sitä, että Etelä-Savossa pitäisi keksiä jotakin täydelli-sen uutta vaan sitä, että täällä voidaan myös järjestää sellaisia tapahtumia,

jotka on jo koeponnistettu muualla, ja hyviksi todettu. Kysymys on siitä minkälaisia tapahtumia me itse itsel-lemme haluamme.

Turvallista kevättä kaikille!Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön päällikköKaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö

Ari Kuikka

��

��

��

Naisten Maastokurssi

12. -13.4.2014Pauha2014

Kurssi on liiton naisjäsenille ilmainen.

Lisätietoja: Juha Ala-aho040-756 9960

HEIKKILÄN YRTTIPUOTITervetuloa!

Yrttipuoti avoinna 23.6.–31.7.2014 klo 11–17 joka päivä. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Ryhmille ennakkovaraus puh. 050 520 3705.

Heikkilän Yrttitila OyHuhtisaarentie 3a, 51720 RAHULA (noin 20 km Mikkelistä)www.kotimaisetyrtit.�



Maanpuolustusvuosi 2013 on taka-na ja kiitän kaikkia toimijoita maanpuo-lustuksen eteen tehdystä työstä. Vapaa-ehtoisten maanpuolustajien aktiivinen osallistuminen näkyi erityisesti menneen vuoden itsenäisyyspäivän valtakunnalli-sessa paraatissa Mikkelissä. Mukana oli kymmeniä vapaaehtoisia niin osallistu-massa paraatijoukoissa kuin järjestely-organisaatiossakin. Erityisen huomion ansaitsevat kalustonäyttelyn sotahisto-riallisen osaston toimintaan osallistuneet henkilöt. Osasto sai paljon myönteistä julkisuutta ja toi hyvin esille maanpuo-lustustyön monipuolisuuden.

Reserviläis- ja maanpuolustusjärjes-töjen aktiivinen rooli jatkuu myös alka-neena vuonna. Tätä luettaessa on Ranta-salmella toteutettu maanpuolustusjuhla reserviläisjärjestöjen toimesta. Juhlas-ta on tunnelmia toisaalla tässä lehdessä.

Mikkelissä järjestetään kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pää-juhla 27.4. Päivän teemana on ”Kiitol-lisina kohti tulevaisuutta - Tacksamma emot framtiden”. Lauantai-iltana on ase-veli-ilta. Sunnuntaina on juhlallinen li-punnosto Mikkelin Hallitustorilla klo 09.30 ja jumalanpalvelus Mikkelin tuo-miokirkossa. Pääjuhla on Mikkelin jää-hallissa klo 13.00 alkaen. Päivän aikana Mikkelin Hallitustorilla on puolustusvoi-mien mittava kalustonäyttely klo 09.00 - 15.00. Näyttelyssä on esillä Karjalan pri-kaatin ja Utin jääkärirykmentin kalustoa. Kalustonäyttelyssä painottuu erityisesti tykistön osuus, millä juhlistetaan Mikke-lin seudun Kenttätykistökillan 50-vuotis-juhlavuotta. Juhlallisessa lipunnostossa lipunnostajina toimivat Mikkelin seu-dun partiolaiset.

Sotilaskotiliiton valtakunnalliset soti-laskotisisarpäivät järjestetään Mikkelissä 14. – 15. kesäkuuta. Tapahtumaan odo-tetaan 500 sotilaskotisisarta tutustumaan Mikkeliin. Päivien ohjelmaan kuuluvat retket Mikkelin kulttuurin ja historian kohteille Marskin jalanjäljissä. Lauantai-illan sotilaskotisisaret viettävät konsert-titalo Mikaelissa juhlaillallisen ja juhla-konsertin merkeissä.

Savon Sotilasperinneyhdistys Por-rassalmi viettää vuosipäivää 13.6. ja järjestää seppeleenlaskun Porrassalmen patsaalla klo 12.00. Seppeleenlaskun jälkeen julkistetaan vanhalla kasarmi-alueella yhdistyksen vuosikirja ”Por-rassalmi VII” ja kuullaan juhlaesitelmä. Seuraavana päivänä pidetään Porrassal-men taistelun 225-vuotispäivän kunniak-si taistelunäytös klo 13.00 alkaen. Tais-telunäytös mukailee 13.6.1789 käydyn taistelun kulkua. Taistelunäytöksessä taistelijat toimivat sen ajan taktiikalla, ovat pukeutuneet sen ajan sotilaspukui-hin ja käyttävät sen ajan aseistusta. Por-rassalmen taistelun vuosipäivään liittyen avataan Mikkelin kaupungintalolla 13.6. näyttely ”Salonkien suosikki Savon so-dassa”. Näyttely koostuu von Stendingk -suvun arkistokokonaisuudesta, joka on ostettu vuonna 2012 Ruotsista. Curt von Stendingk oli Savon Prikaatin komen-taja Kustaa III:n sodan aikana. Näytte-lyssä on mukana muun muassa Porras-salmen taistelun alkuperäisiä asiakirjoja sekä von Döbelnin omakätinen kuva-us haavoittumisestaan Porrassalmella. Näyttely kaupungintalolla ja Porrassal-men taistelunäytös ovat varmasti erittäin mielenkiintoisia, joihin meidän kaikkien kannattaa tutustua. Taistelunäytöksen järjestelyt ovat varsin mittavat ja henki-löstöä tarvitaan päivän aikana erilaisissa tehtävissä. Kannustankin kaikkia ilmoit-tautumaan vapaaehtoiseksi ainutlaatui-sen tapahtuman järjestelytehtäviin. Tar-kempia tietoja tapahtumasta saa oman järjestön johtohenkilöstöltä.

Perinteinen vartioparaati on Mikke-lin Hallitustorilla ja sen lähiympäristössä 17.6. klo 12.00 alkaen. Vartiojoukkuees-sa marssivat Mikkelin reserviläisyhdis-tysten aktiiviset jäsenet. Vartioparaatin soittokuntana toimii Rakuunasoittokunta Lappeenrannasta. Vartioparaatin jälkeen soittokunta soittaa Naisten valmiusliiton järjestämässä puistokonsertissa Kirkko-puistossa klo 13.30.

Syksyn suurimpana tapahtumana on 30.8. Karkialammella järjestettävä Marskin marssi. Marssi on koko per-heen ulkoilutapahtuma, jossa on maan-

puolustukseen ja luontoon liittyviä tehtä-värasteja ja tietoiskuja. Puolustusvoimat esittelee tapahtumassa kalustoaan ja aje-luttaa perheen pienimpiä – ja myös isom-pia – Pasi-miehistönkuljetuspanssarivau-nulla. Tapahtumassa on ollut vuodesta toiseen useita satoja ulkoilijoita. Kaikki mukaan tänäkin vuonna!

Edellä on kerrottu vain pienestä osas-ta Etelä-Savossa järjestettävistä maan-puolustustapahtumista. Monet järjes-töt ja yhdistykset järjestävät tapahtumia ympäri Etelä-Savoa. Tarkempia tietoja näistä tapahtumista saa oman järjestön johtohenkilöstöltä. Kannustan kaikkia osallistumaan järjestettäviin tapahtu-miin. Eri yhteyksissä on käytetty sanon-taa ”vieraat tekevät juhlan”. Hyvä sa-nonta, mutta isännät ja emännät kutsuvat vieraat tapahtumiinsa. Aktiivisia isäntiä ja emäntiä siis tarvitaan ja voimmekin jakaa vastuuta värväämällä kaverin jo tänään mukaan vapaaehtoiseen maan-puolustukseen.

Meneillään oleva talvi ei ole tarjon-nut Etelä-Savossa toistaiseksi hyviä hiih-tokelejä maanpuolustajille. Kuntoilu ei kuitenkin ole säätilasta ja hiihtoladuis-ta riippuvainen. Liikunta kaikissa muo-doissaan kasvattaa maanpuolustuksessa ja muussa toiminnassa tarvitsemaam-me toimintakykyä. Entisen tv- ja radio-kasvon sanoja soveltaen: ”Ylös, ulos ja liikkeelle”.

Toivotan kaikille oikein mukavaa kesän odotusta.

AlueupseerikapteeniHeikki TonteriEtelä-Savon Aluetoimisto

ALUEUPSEERIN TERVEHDYS SAVON VASAMAN LUKIJOILLE


KAMPAAMO-PARTURI

SUOSIKAA ILMOITTAJIAMME

KOKOUSKUTSU

Mikkelin Reservinupseerit ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Varuskuntakerholla

tiistaina maaliskuun 11. päivänä klo 19.00.

Ennen kokousta klo 18.00 evl Janne Mäkitalon esitelmä:

”Valkeasaaressa läpimurto”

”Jatkosodan järisyttävä käänne tapahtui kesäkuussa 1944 Valkeasaaren lohkolla, jonne JR1 saapui vain kolme viik-

koa ennen puna-armeijan suurhyökkäystä. Pohjolan mas-siivisimman hyökkäyksen alussa hämmentyneet sotilaat kuuntelivat idästä kantautuvaa valtavaa jylinää. Taivas

täyttyi punatähtisistä lentokoneista. Maataistelukoneet lensivät matalalla kohti taisteluhautoja, ja lentäjän hah-

mon saattoi erottaa paljain silmin.” www.docendo.fi

Esitelmä on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Tervetuloa! Hallitus

METSÄSTYS, KALASTUS, RETKEILY, ARMY-TUOTTEET

Savilahdenkatu 10 50100 Mikkeli

p. 044 2229222 [email protected]

Aukioloajat: ma-pe 10-17 la 10-14www.patikkamikkeli.fi/

JÄRJESTYKSENVALVONTA- JA TURVALLISUUSKOULUTUKSETwww.t-safe.fi

TSEKKAA NETTIKAUPPA!!

-METSÄSTYS, KALASTUS, RETKEILY, ARMY-TUOTTEET-

Savilahdenkatu 10, 50100 Mikkeli / p. 044 2229222 / [email protected]


JÄRJESTYKSENVALVONTA- JA TURVALLISUUSKOULUTUKSET

www.t-safe.fi


-METSÄSTYS, KALASTUS, RETKEILY, ARMY-TUOTTEET-

Savilahdenkatu 10, 50100 Mikkeli / p. 044 2229222 / [email protected]


JÄRJESTYKSENVALVONTA- JA TURVALLISUUSKOULUTUKSET

www.t-safe.fi



Maasotakoulun pääprosessit ovat tutkimus, koulutus ja valmius. Näin me teemme maavoimien ja puolustus-voimien tulevaisuutta. Tutkimuksella hankitaan perusteita maavoimien joh-don päätöksille, erilaisille hankkeille ja koulutukselle. Maasotakoulun kou-lutus taas antaa perusteet joukkotuo-tannon käytännön toteuttamiselle ja valmiudelle. Hieman yleistäen voisi sanoa, että maavoimien joukot tais-televat niin kuin maasotakoulussa on tutkittu ja opetettu.

Maavoimien tutkimuskeskuksen perustaminen on Maasotakoulun 2015 suurin muutos. Maavoimien esikunta johtaa tulevaisuudessakin maavoimien tutkimusta. Nykyisin tutkimus- ja ke-hittämistoiminta on hajautettu useaan joukko-osastoon eri puolille Suomea. Kukin aselaji tai toimiala on pystynyt kehittämään omaa toimintaansa, mut-ta yhteistoiminta on ollut liian vähäis-tä. Nyt keskitytään siihen, että aselajit tukevat ja jopa ”sparraavat” toisiaan jo tutkimus- ja kehitystöissään. Taktiikan tutkimuksessa tätä on tehty Maatais-telukeskuksessa, hyvin tuloksin. Pää-osat uudesta keskuksesta sijoitetaan Haminaan. Osa tutkijoista jatkaa työ-tään siellä, missä heidän tarvitseman-sa kalustokin on koulutuksessa. Myös tutkimustulosten jalkauttamista käy-tännön koulutukseen kehitetään. Maa-sotakoulu eri kursseineen antaa tähän erinomaiset puitteet.

Palkatun henkilöstön ja reservin upseerien koulutukselle luodaan pa-remmat edellytykset yhdistämällä nykyinen Maasotakoulu, Reserviup-

seerikoulu ja aselajikoulut yhdeksi joukko-osastoksi. Tavoitteena on saa-da maavoimallinen näkökulma kaik-keen toimintaan. Tämä ei vähennä ase-lajien merkitystä, mutta nykyaikana esimerkiksi jo jääkärijoukkueessa on kaikkien aselajien toimintaa. Asela-jien ja toimialojen kiinteä yhteistoi-minta on siis edellytys taistelun on-nistumiseksi.

Yhden joukko-osaston sisällä saa-daan helposti parhaat osaajat opetta-maan eri kursseille. Samoin voidaan keskittää koko koulun tuki kunkin kurssin pääharjoituksiin ja ruuhka-huippuihin. Myös materiaali, harjoi-tusalueet ja muut resurssit saadaan kaikkien käyttöön joustavasti. Tut-kimustulosten hyödyntäminen on helppoa, kun tutkijatkin ovat samaa joukkoa. Vastaavasti tutkijoilla pysy-vät jalat tiukasti maan pinnalla, kun kenttämiesten kokemukset ovat saa-

tavissa käyttöön läheltä, omasta jou-kosta. Työtaakkaa voidaan jakaa ta-saisemmin. Esimerkiksi oppaiden ja käsikirjojen kirjoittaminen sekä va-romääräystyöt voidaan jakaa nykyistä paremmin hyödyntäen jälleen parhai-ta osaajia. Mahdollisuus taakanja-koon korostuu kun kertausharjoitusten määrässä päästään normaaliin rytmiin vuonna 2015.

Edellä kuvattu toiminta edellyttää tietenkin myös rakenteellisia muutok-sia verrattuna nykytilaan sekä joidenkin toimintojen siirtämistä paikkakunnalta toiselle. Valmiina on jo Rakuunasoitto-kunta Lappeenrannassa ja sen toiminta maavoimien soittokuntana. Jo vuonna 2014 Maasotakoulun esikunta suun-nittelee ja valmistelee päätöksiä sekä palvelee henkilöstöä joka on sijoitettu viidelle paikkakunnalle: Lappeenran-taan, Haminaan, Niinisaloon, Hattu-laan ja Riihimäelle. Toimintaa Maa-sotakoululla on tulevaisuudessa lähes koko Suoman alueella. Joukko-osaston ja sen osien johtaminen muuttuu mer-kittävästi. Kaikilla tasoilla työssä ko-rostuvat ymmärrys kokonaisuudesta ja luottamus. Nykyisten joukkojen henki-löstössä tuota kokonaisuuden ymmär-tämistä ja luottamuksen arvoista työtä olen nähnyt kiitettävästi jo uuden kou-lun valmistelun yhteydessä.

Rakennamme yhdessä Maavoimien tulevaisuutta

Tänä päivänä Maasotakoulu on maavoimien puolus-tushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu. Vuonna 2015 Maasotakoulun vastuulle kuuluu lähes kaikkien maa-voimien aselajien perusopetus upseerioppilaista sota-tieteen maisterikurssilaisiin asti, ja vähän enemmänkin. Samalla Maasotakoulu on maavoimien tutkimus- ja ke-hittämiskeskus.

Kuvasssa kasvot kameraan päin eversti Kimmo Lehto

Kuv

a: M

aaso

tako

ulu


Reserviupseerikoulu jatkaa toimin-taansa Haminassa Suomen suurimpa-na joukkoyksikkönä. Kaikki nykyi-set viisi tapaa tulla reservinupseeriksi säilyvät, eivätkä ”rukkilaiset” pääs-tä koulutuksen korkeaa tasoa laske-maan. Reserviupseerikurssien linjat pidetään viidessä yksikössä, joiden kokoonpanot on suunniteltu erityisesti yhteistoiminnan näkökulmasta. Jouk-kotuotanto, peruskoulutuksesta jouk-kokoulutuskauteen sekä aliupseeri-kurssit, tehdään kolmessa yksikössä. Myös Rakuunaeskadroona siirtyy Ha-minaan kun tilat sen mahdollistavat.

Vuodesta 2015 alkaen Koulutus-keskus vastaa pääosasta maavoimien palkatun henkilöstön perus- ja täy-dennyskoulutuksesta yhteistoimin-nassa Maanpuolustuskorkeakoulun, Ilmasotakoulun (ilmatorjunta) ja Lo-gistiikkakoulun (huolto) kanssa. Uu-den Koulutuskeskuksen rakentamisen yhteydessä perustetaan Jalkaväkikou-lu Lappeenrantaan ja keskukseen lii-

tetään neljä muuta aselajikoulua. Pioneeri- ja suojelukoulu siirretään Lappeenrantaan elokuussa 2014. Pio-neeri- ja suojelukoulutusta eri kurs-seille annetaan myös Porin prikaatissa (suojelu), Karjalan prikaatissa (raiva-us) ja Kainuun prikaatissa (tienpito, ylimenon varmentaminen ja sulutta-minen). Tykistökoulu, Panssarikoulu ja Viestikoulu jatkavat työtään nykyi-sillä sijoituspaikkakunnillaan.

Tulevaisuudessa alueen asevelvol-lisuusasiat hoitaa Karjalan prikaatiin kuuluva Kaakkois-Suomen aluetoi-misto Kouvolassa, kun Etelä-Karjalan aluetoimisto ja Kymenlaakson alue-toimisto lakkautetaan. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tuetaan jat-kossa myös Lappeenrannassa ja Ha-minassa (esim. paikallispataljoonat). Samoin reserviläis- ja maanpuolus-tusjärjestöjä tuetaan edelleen molem-missa maakunnissa.

On muistettava, että edellä kuvatun muutoksen tekevät ihmiset, eivät orga-

nisaatiot. Henkilöstö onkin ollut välil-lä aika tiukoilla, kun on pitänyt hoitaa nykyisen organisaation tehtävät ja sa-malla suunnitella ja valmistella uutta, Suomen suurinta sotakoulua. Monil-la on edessään myös muutto toiselle paikkakunnalle. Henkilöstön työstä ja ilmeestä ovat kuitenkin heijastuneet koulumme arvot; ammattitaito, isän-maallisuus, yhteistyökyky ja luotetta-vuus. Olemme pystyneet menestyksel-lä rakentamaan uutta Maasotakoulua ja samalla niin maavoimien kuin koko puolustusvoimien tulevaisuutta.

Eversti Kimmo Lehto Maasotakoulun johtaja

Artikkeli on julkaistu Maasotakou-lun joukko-osastolehti Maasoturin numerossa 2/2014.

LAPPEENRANTA• Esikunta

• KoulutuskeskusPioneerikouluJalkaväkikoulu

• Puolet huoltokeskuksesta• Rakuunasoittokunta

TAIPALSAARI• Taistelukoulutusta

• AmpumakoulutustaRIIHIMÄKI• Viestikoulu• Tutkijoita

HAMINA• Reserviupseerikoulu

• Maavoimien tutkimuskeskus• Puolet huolto-

keskuksesta• Osa esikunnasta

VALKJÄRVI• Taistelukoulutusta

• Ampumakoulutusta

tutkimuskeskus• Puolet huolto-



• Ampumakoulutusta• Ampumakoulutusta

NIINISALO• Tykistökoulu

• Tutkijoita

SÄKYLÄ• Osa pioneeri- ja

suojelukoulutuksesta Porin prikaatissa

• Taisteluammuntoja

• Osa pioneeri- ja suojelukoulutuksesta

Porin prikaatissa• Taisteluammuntoja

HATTULA• Panssarikoulu

• Tutkijoita

KOUVOLA• Osa pioneeri-koulutuksesta

Karjalan prikaatissa• Taisteluammuntoja

HAMINA• Reserviupseerikoulu

• Maavoimien tutkimuskeskus• Puolet huolto-



• Ampumakoulutusta

• Puolet huolto-keskuksesta

• Osa esikunnasta

KAJAANI• Osa pioneeri-koulutuksesta

Kainuun prikaatissa• Taisteluammuntoja

LAPPEENRANTA

• Puolet huoltokeskuksesta

• Osa pioneeri-koulutuksesta

Kainuun prikaatissa• Taisteluammuntoja

KAJAANI

ROVAJÄRVI• Maavoimien

vaikuttamisharjoitus(Maasotakoulu johtaa)• Taisteluammuntoja

Maasotakoulun toiminta-alueet 2015

Kentältä löydetyn sankarivainajan

JÄÄKÄRI MATTI LAITISEN hautaan siunaaminen

19.5.2013 Pertunmaalla

Suomeen on vuosina 1992-2013 voitu palauttaa yhteensä 1100 sodis-samme 1939-1944 kaatuneen jään-teet, joista 300 miehen henkilöllisyys on pystytty varmistamaan ja heidä-ton voitu laskea kotikuntiensa sanka-rihautoihin.

Jumalanpalveluksen toimitti ro-vasti Ahti Peltonen ja sen yhteydessä kenttärovasti Timo Waris suoritti vai-najan siunauksen sanoen mm. pitkän odotuksen jälkeen saadun kadonneen Matti Laitisen maalliset jäännökset kotikirkkoon, jonne olemme kokoon-tuneet saattamaan häntä viimeiselle matkalle, Matin sotataipaleen päät-tyneen 20-vuotiaana Talissa Raja-jääkäripataljoona 2. hyökkäyksessä ja rajujen taistelujen vuoksi ruumiin joudun jättämään sekä hänen tulleen siunatuksi kentälle jääneenä. Poistu-minen kirkosta tapahtui Narvan mars-sin saattamana. Messussa Savon soti-lassoittokunta ja kanttori Leo Niemelä

Kaatuneitten muistopäivänä laskettiin sotilaallisin kunnianosoituksin Pertunmaan kirkkomaahan Ihanta-lassa 27.6.1944 kaatuneen rajajääkäri Matti Laitisen jäänteet. Hautausmessu sekä muisto- ja maanpuolus-tusjuhla täyttivät Pertunmaan kirkon ja seurakunta-kodin ja oli omaisille ja muille paikalla oleville kos-kettava ja yhteisöllinen juhlatilaisuus.

Kunnavartiossa (vas) korpraali Kari Honkanen ja kersannti Seppo Kuoppala.


meisen ”Täällä joissain 20.6.-44” päi-vätyn kirjeen.

Juhlapuheessaan Mäntyharjulta syntyisin oleva Itä-Suomen Sotilas-läänin esikuntapäällikkö eversti Antti Lehtissalo sanoi olevan kunnian olla naapuripitäjästä tilaisuudessa ja mm. että veljeä ei jätetty, vaan kaatuneet aseveljet tuotiin kotiin.

Juhlassa Savon sotilassoittokunta soitti mm. Finlandia-hymnin ja kirk-kokuoro lauloi Veteraanin iltahuudon.

Teksti ja kuvat Olli Tolonen

soittivat ja Pertunmaan seurakunnan kirkkokuoro lauloi.

Sankarihaudoilla arkkua lasket-taessa Karjalan Prikaatin asettama joukkue ampui kunnialaukaukset. Haudalla laskettiin lähiomaisten, Puo-lustusvoimien ja Pertunmaan veteraa-ni- ja reserviläisjärjestöjen seppeleet-sekä laulettiin virsi 377.

Pertunmaan Reservinaliupseerit ry asetti Itä-Suomen Sotilasläänin Esi-kunnan 28.3.2013 antaman käskyn mukaisesti vartion arkulle kirkkoon ja haudalle sekä muistomerkeille ja huolehti muista sotilaallisista kunni-anosoituksista.

Pertunmaan Maanpuolustusnaiset ry tarjosi muisto- ja maanpuolustus-juhlassa Seurakuntakodissa olleille 155 henkilölle piirakoita ja täytekak-kukahvit.

Tervehdyspuheessa Pertunmaan Reservinaliupseerit ry:n puheenjoh-taja Olavi Tolonen kertoi viime so-tiimme Pertunmaalta lähteneistä 751 miehistä kaatuneen tai kuolleen 174 miestä ja yhden sairaalalotan ja heis-tä 18 ruumiin jääneen kentälle tai tu-houtuneen. Hän kertoi hautaan laske-tun Matti Laitisen kaatuneen Viipurin koillispuolella Talin kylän ympäris-tössä kesä-heinäkuun vaihteessa kak-si viikkoa kestäneessä pohjoismaiden suurimmassa taistelussa, jossa Suo-men armeija pysäytti venäläisten suur-hyökkäyksen 12 km leveällä ja 18 km syvällä alueella, jossa oli n. 50.000 suomalaista ja n. 150.000 venäläistä sotilasta ja jossa venäläisten tykistön, panssareiden ja ilmavoimien ylivoima oli joukkojakin suurempi. Lisäksi hän mainitsi, että vajaan viiden kilometrin päässä kirkonkylästä Oksalan pikku-tilalla asuneiden Ida ja Antti Laitisen lapsista Martin kaatuneen 12.1.1940 Ilomantsissa ja Laurin kadonneen 18.8.1941 Räisälässä, joten perhee-seen kohdistuneet menetykset olivat poikkeuksellisen suuret.

Sotavainajien muiston vaalimis-yhdistys ry:stä rajajääkäri Mika Al-bertsson kertoi puheenvuorossaan yhdistyksen etsintäryhmän löytäneen 24.9.2010 Nurmilammella kukku-lan 33 juurella 60-70 cm syvyydestä maastoon havuilla peitettynä riviin jä-tettynä viiden kaatuneen suomalaisen

jäänteet, Värtsilän kypärän, täysiä pat-ruunakampoja, nappeja, sormuksen ja kolme tuntolevyä, joista kaksi oli ollut luettavissa. Samalla Albertsson luo-vutti sisarelle keskellä Matin rintaa ol-leen tuntolevyn.

Paikalla oli Matti Laitisen Sveit-sissä asuva sisar Elvi Laitinen-Kyng ja toisen sisaren tytär Ritva Kolisoja, joka puheenvuorossaan kertoi DNA-tunnistamiseen tarvitun lopulta neljä verikoetta ja nähneensä unia kannol-la istuvasta ja pajupilliä veistelevästä enostaan. Kolisojan tyttärentytär Anne Alander luki myös Matti Laitisen vii-

Virastokuja 2, 19430 PERTUNMAA

Puhelin (015) 770 4400

Virastokuja 2, 19430 PERTUNMAA

Puhelin (015) 770 4400

70 VUOTTA JATKOSODAN PÄÄTTYMISESTÄ4.9.2014

Suur-Savon Reserviupseeripiiri juhlistaa tätä merkittävää päivääseppeleenlaskutilaisuudella

Marsalkan Päämajapatsaalla klo 14

Tilaisuuden jälkeen Upseerikerholla kahvitilaisuus, jonne kutsutaan jatkosodan veteraaneja.

Everstiluutnantti Kalevi Salovaaran esitelmän aiheena on 2. Divisioonan tie rauhantoimiin.

Tervetuloa


Vuosikymmenten sotilasura tykis-töupseerina eri tehtävissä sekä reser-viin siirtymisen jälkeen työskentely ratsastusjärjestöissä ja viimeksi pa-luu jälleen maanpuolustuksen pariin piiriemme yhteiseksi toiminnanjohta-jaksi ovat kypsytelleet hänen mielipi-teitään maanpuolustukseen liittyvistä asioista. Näkökulman laajuutta lisää merkittävästi myös hänen toimintan-sa paikallisella tasolla reserviupsee-rikerhoissa Ypäjällä ja viimeksi Ris-tiinassa. Hän on toiminut Ristiinan Reservinupseerien hallituksessa te-kemässä muutamassa vuodessa ker-hosta yhden malliyhdistyksen valta-kunnallisestikin.

Merkkipäivänsä kynnyksellä hän kertoi haastattelussa käsityksiään eräistä reserviupseeritoiminnan kes-keisistä kysymyksistä.

Maanpuolustukseen suhtautuminenSuomalaisten perussuhtautuminen

maanpuolustukseen on ollut kulunei-den vuosikymmenten aikana hyvin po-sitiivista. Tosin 1960- ja 1970-luvuil-la noussut vasemmistoradikalismiin liittynyt kritiikki Suomen puolustus-ta kohtaan sai tiedotusvälineissä koh-tuuttomasti julkisuutta. Myös maan hallitus noudatti tuolloin puolustus-määrärahojen osalta niukkaa linjaa. Tavallisten kansalaisten suhtautumi-nen oli kuitenkin terveen positiivis-ta Muutos parempaan suuntaan näkyi selvimmin muuttuneena suhtautumi-sena sotaveteraaneihin. Tänään vete-raanit ovat kunniakansalaisia ja vie-tämme kansallista veteraanipäivää sekä maanpuolustusjuhlia.

Toiminnasta reserviupseerikerhoissaHänen ensimmäinen kerhonsa

Ypäjän Reserviupseerikerho, jossa hän oli puheenjohtajana, oli pienen paikkakunnan yhdistys. Siellä osal-listuttiin reserviupseeripiirin toimin-taan järjestämällä kilpailuja ja muita aktiviteetteja. Kaikki oli hyvin vaati-matonta ja perinteistä. Varoja hankit-tiin myymällä lipputankoja. Ypäjälle muuttaneena tulokkaana hän sai pal-jon tukea kerhon muilta jäseniltä. Toi-mittiin ”hyväveli”-verkostona sanan positiivisessa merkityksessä.

Ypäjän ajoista Ristiinaan on tapah-tunut huomattava muutos toiminnan laajuudessa ja laadussa. Ristiinassa on tultu esiin julkisuuteen maanpuolus-tusjärjestönä järjestämällä maanpuo-lustushenkeä kohottavia tilaisuuksia ja lisäämällä maanpuolustustietoutta paikkakunnalla.

Yhteistyö reserviläisten kanssaSuhteet reserviupseerien ja -aliup-

seerien välillä ovat nykyään hyvin lä-heiset ja yhteistyötä tehdään kaikilla alueilla. Ypäjällä yhteistyö rajoittui sii-hen, että aliupseereilta pyydettiin apua kilpailujen järjestämisessä eikä juuri muuta ollutkaan. Ristiinassa yhteistyö reserviläisten kanssa on kitkatonta ja toteutuu hyvin myös käytännön tasolla. Toiminnanjohtajakaudellaan hän ”ereh-tyi” esittämään julkisesti Reserviupsee-riliiton ja Reserviläisliiton yhdistämistä. Silloin eikä ehkä vieläkään aika tunnu olevan kypsä tälle ajatukselle. Talou-delliset ja toiminnalliset seikat tulevat pakottamaan liitot nykyistä kiinteäm-pään yhteistyöhön.

Upseeriryhmien keskinäiset suhteetKadettiupseereille siirtyminen re-

serviin ja eläkkeelle koettiin ennen kovin suureksi muutokseksi elämäs-sä. Suhtautuminen reserviupseerei-hin ja reserviupseeritoimintaan vaa-ti monelta vuoden parin kypsyttelyä. Tänään hän kokee, ettei arvostuksis-sa ole puolin ja toisin eroa. Ristiinan Reservinupseereissa on evp-upseerien osuus kerhon jäsenmäärästä huomat-tava. Pienellä paikkakunnalla ihmiset tunteva hyvin toisensa myös muuten. Aktiiviupseeri on reserviupseeriker-holle samanlainen jäsen reserviläistoi-minnassa kuin kuka tahansa muukin. Kerho voi hyödyntää kadettiupseeri-en erityistä osaamista ja suhteita puo-lustusvoimiin.

Tulevia haasteitaSodanajan joukkojen pienentämi-

nen lisää sijoittamattoman reservin määrää ja tulee heijastumaan reser-viläistoimintaan. Ei voida perustella osallistumista reserviläisjärjestöjen toimintaan, jos ei ole sodanajan sijoi-tusta. Myös yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuus kyseenalaistuu. Maan-puolustustahto ja henki heikkenee. Tällaisia pahimpia uhkia hän näkee tulevaisuudessa olevan. Ne muodos-tavat samalla myös haasteita, joihin olisi löydettävä ratkaisut. Ratkaisun avaimet ovat valtiovallalla, mutta etu-järjestömme Reserviupseeriliiton teh-tävänä on yhdessä Reserviläisliiton kanssa pitää asia esillä.

Teksti: Pentti Nuutilainen Kuva: Ulla Kelohonka

Piiriemme entinen pitkäaikainen toiminnanjohtaja evers-tiluutnantti Jouko Nousiainen on seurannut puolen vuosi-sadan ajan Suomen puolustuksen kehittymistä nykytilaan monista näkökulmista ja eri puolilla maata asuen.

Monipuolista näkemystä maanpuolustukseen


RESUL KILPAILUKALENTERI 2014Monipuolista näkemystä maanpuolustukseen Kilpailu Piiri/Liitto Paikkakunta Ajankohta Vastuuhenkilö

Talvijotos Etelä-Karjala Imatra 8.-9.3. Mikko Huolman

Ilma-aseet Uusimaa Mäntsälä 8.-9.3. Touko Koivisto

Ampumahiihto Pohjois-Pohjanmaa Oulu 22.3. Timo Ronkainen

Reserviläispilkki Kainuu Hyrynsalmi 5.4. Terho Pelli

Ampumasuunnistus Pirkanmaa Sastamala 26.04. Jaakko Lampimäki

Perinneaseet Helsinki Santahamina 24.-25.5. Veijo Rautio

Neliottelu Kainuu Kuhmo 7.6. Martti Hämäläinen

Pistooliampumajuoksu Kainuu Kuhmo 8.6. Martti Hämäläinen

Vakiokivääri 300 m Satakunta Säkylä 15.6. Teemu Nukki

SRA –amp.mestaruus Satakunta Säkylä 27.-29.6. Tarmo Rinne

Palvelusammunnat Päijät-Häme Lahti 19.7. Marko Patrakka

Reserviläisgolf Varsinais-Suomi Alastaro 2.8. Minna Nenonen

RUL ampumamest Kainuu Kajaani 16.-17.8. Juhani Hautala

RES ampumamest Päijät-Häme Lahti 16.-17.8. Marko Patrakka

Häyhä – TA -kilpailu TA-Kilta Rovajärvi 14.-17.8. Eric Raunio

Pystykorva SM-kilp. Keski-Suomi Keuruu 6.9. Teuvo Honkamäki

Partiokilpailu Varsinais-Suomi Turku 13.-14.9. Juha-Pekka Voipio

Syysjotos Pohjois-Savo Nilsiä 19.-21.9. Jukka Toivanen

Falling Plates SRTL Mikkeli 5.10. Pirkka Juntunen

Maastokilpailu Pohjois-Karjala Kontiolahti 11.10. Ari Eskelinen

PIIRINMESTARUUSAMMUNNAT 2014

Ilma-ase 1.3 Kangasniemi P. Juntunen 040 578 7246

Perinnease 29.3 Mikkeli H.Tirkkonen 0400 975 772

Kenttäammunta 17.5 Joroinen H.Jäntti 044 366 9004

Pistooli 5.7 Savonlinna L.Mattila 0500 151 236

Sissi-cup 31.8 Kolkanranta H.Tirkkonen 0400 975 772

SISSICUP-OSAKILPAILUT

Piispan kisa 16.3

Mikkeli 6.4

Liperi 4.5

Kolkanranta 31.8

Heinävesi 7.9

Parikkala 21.9

Muut tapahtumat:Uimasalon jotos 15.5. (MPK:n kurssi)

Lippujuhla-päivän

iltajuhla

Suur-Savon Reserviupseeripiiri jaEtelä-Savon Kadettipiiri järjestävät4.6. lippujuhlapäivän iltajuhlan Mikkelin Upseerikerholla.Järjestöt tiedottavat tilaisuudesta tarkemmin kevään kuluessa.



SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYSPORRASSALMI RY:N TOIMINTAA 2014

Ruotsin ja Venäjän välisen sodan 1788–90, niin sanotun Kustaan sodan, suurin maataistelu käytiin 13.6.1789 Porrassalmella, missä noin 700 Savon Prikaatiin kuulunutta sotilasta torjui Savoon

suuntautuneen monituhantisen venäläisarmeijan päähyökkäyksen. Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi ry toteuttaa taistelun 225-vuotistapahtumana taistelunäytöksen

aidolla tapahtumapaikalla Porrassalmella lauantaina 14.6.2014 klo 13.00 alkaen. Tavoitteena on tehdä Mikkelin sotilashistoriaa ja -perinteitä tunnetuksi elävällä tavalla yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti.Tapahtuma toteutetaan vapaaehtoisvoimin yhteistyössä mm. jalkaväkimuseon ja paikallisten maan-puolustusjärjestöjen sekä puolustusvoimien kanssa. Taistelunäytökseen osallistumaan on kutsuttu suomalaisia vanhojen univormujen ja aseiden harrastajaryhmiä. Kutsumme kaikki mikkeliläiset maanpuolustajat tekemään historiaa eläväksi kanssamme. Tapahtumassa tarvitaan sekä taistelijoita että toimitsijoita.

Ilmoittaudu mukaan Markku Riittiselle [email protected] tai Pertti Ruotsalaiselle [email protected]!

Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi r.y:n painotuotteet on varastoitu Maanpuolustuskoulutusyhdistyk-sen Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön varastoon, joka sijaitsee toimitilojen yhteydessä osoitteessa Päiviönkatu 15 50100 Mikkeli.

Painotuotteita on myytävänä käteisellä vuosipäivänä vuosikokouksessa sekä yhdistyksen järjestämissä esitelmä- yms. tilaisuuksissa. Painotuotteita on myös noudettavissa kirjavarastosta kun siitä erikseen sopii Ari Kuikan kanssa. Hänen puhelinnumeronsa on 040-5894657 ja sähköposti [email protected]

Painotuotteita on saatavissa myös postitse tilaamalla niitä Ari Kuikalta. Postituskulut lisätään tuotteen hintaan. Yhdistyksen hallitus on päättänyt, että postitus tapahtuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, kesälukemiset kesäkuussa juhannuksen alla ja joululahjakirjat marraskuun lopussa.

Saatavilla olevat painotuotteet:• Porrassalmi-vuosikirja nro II, 20 e • Porrassalmi-vuosikirja nro IV, 30 e• Porrassalmi-vuosikirja nro V, 30 e • Kyösti Väänänen: Kuninkaallisen Savon Prikaatin miehiä, 30 e

• Sprengtporten-esitelmäsarjan julkaisu: Göran Magnus Sprengtporten - Patriootti vai petturi? 10 e• Talvisota-esitelmäsarjan julkaisu: Mikkeli – Talvisodan päämajakaupunki, 10 e

PORRASSALMI VIYhdistys julkaisee tänäkin vuon-

na Etelä-Savon kulttuurin vuosikir-ja Porrassalmen yhdessä Savonlin-nan maakuntamuseon kanssa. Tänä vuonna on vuorossa VII osa. Kirjan päätoimittaja on filosofian maiste-ri Jutta Julkunen. Teos julkistetaan perinteisesti yhdistyksen vuosipäi-vänä 13.6.2013.

Tällä kertaa kirjan teemana on maakunnan kolmen kaupungin Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksä-mäen historia. Aihetta käsittelevistä

artikkeleista mainittakoon Pia Punta-sen kirjoittama ”Mikkelin kulttuuri-perintöprojekti”, Ilkka Sepän artikkeli ”Pieksämäen kirkkopitäjä 440 vuotta” ja Timo Auvisen ” Pyhän Olavin kilta 90 vuotta”. Lisäksi teokseen sisältyy Savonlinnan historiaa käsittelevä luku.

Sotilasperinteeseen liittyviä kirjoi-tuksia ovat mm. Pirjo Julkusen ”Pää-majamuseo 40 vuotta”, Jussi Nuorte-van Stedingkin arkisto” sekä Jussi T Lappalaisen kirjoittama ”Sovan kään-ni ongelmat Kustaa III:n sovan Sa-vossa. Lisäksi kirja sisältää tietenkin muita mielenkiintoisia kulttuuriin ja

sotilasperinteeseen liittyviä artik-keleita mm. tarinaa sotilasmusii-kista. Kirjan voi ostaa vuosikoko-uksen yhteydessä ”jäsenhintaan” tai myöhemmin kuten yhdistyksen muitakin julkaisuja. Teoksen hin-ta on vielä päättämättä, mutta jon-kinlainen hinnankorotus on odo-tettavissa.

Yhdistys toivoo mahdollisim-man monen hankkivan tämän sekä muita yhdistyksen julkaisuja kirja-hyllyynsä tai lahjaksi ja näin tuke-van toimintaamme.

PAIN

OTU

OTT

EET

PORRASSALMEN TAISTELU 225 v

Vuoden 2003 Baltic Talk-tapah-tumasta lähtien Mikkelin Reservin-upseerit on vaalinut yhteyksiä Tarton alueen reservinupseereihin vuosittais-ten vierailuvaihtojen merkeissä. Alul-lepanijana yhteydenpidossa on alus-ta alkaen toiminut res. ins. kapteeni Jaakko Lamberg, jonka maantiedon tuntemus, metsästysharrastus ja laa-ja sikäläinen ystäväpiiri on tehnyt mahdolliseksi osallistua matkoihin ja tapaamisiin Virossa ja virolaisten veljien vastavierailuihin täällä koti-mikkelissä ja muuallakin Suomessa.

Jaakon ja toisen Viro-suhteiden aktiivin, kapteeni Pertti Ruotsalaisen kanssa menimme vuonna 2007 ke-vättalvella Talvelager-tapahtumaan Etelä-Viroon. Silloin kuulimme Vi-ron puolustusministerin esitelmän ja Afganistanissa olleiden reserviläis-ten kertomuksia. Saunomisen lisäksi suunnistimme kilpaa ja ammuimme Natokivääreillä entisellä ohjusase-malla.

Virolaiset Kalev Muru, Guido Paes ja Arvo Sagur vierailivat Mikkelissä v. 2008. Kalev Muru oli silloin Tarton alueen reservinupseerien puheenjoh-taja. Guido Paes palveli Neuvostolii-ton armeijassa silloin, kun venäläinen maaliohjus karkasi Inarinjärven jäälle. Arvo Sagur on tallinnalainen kellosep-pä, joka osaa hyvin suomea. He kaikki kolme ovat mukavia maanpuolustus-aatteen läpitunkemia miehiä.

Viime vuoden syksyllä Jaakko oli kutsunut virolaiset ystävämme Suo-meen Urjalaan Vahosten Metsästys-seuran metsästysmajalle. Samalla

matkalla hän saattoi metsästää val-kohäntäpeuraa ja tavata meidät toiset mikkeliläiset sekä Kalev Murun, Gui-do Paeksen ja Toomas Songin, Kait-seliitin komppanianpäällikön. Seu-raavana päivänä vierailimme Parolan Panssarimuseossa.

Vuoden 2013 helmikuussa Jaak-ko osallistui jo viidennen kerran pe-rinteiseen Viron Reserviupseeriliiton järjestämään Talvelager-tapahtumaan Etelä-Virossa. Tuona keväänä Viron Reserviupseeriliitto myönsi Jaakol-le liittonsa ansioristin Tarton ja Mik-kelin reserviupseerikerhojen välisen yhteistyön kehittämisestä ja Viron re-serviupseeriliiton päämäärien hyväksi tehdystä työstä. Ansioristi ojennettiin hänelle valtakunnallisten Jaanin-päi-vän juhlallisuuksien yhteydessä viime Juhannuksena Torin pikkukaupungin sotilaskirkossa.

Allekirjoittanut vieraili yhdessä Jaakon ja Jorma Mannisen kanssa Vi-rossa 14.-16.9.2012 . Matkalla meille esiteltiin Vörun pataljoona. Yövyim-me Sika Talun farmilla ja Guido Paek-sen kotona.

Seuraava kohteemme oli Tarton Kaitselit- kodinturvajoukon tukikoh-ta, jota meille esitteli majuri Rask. Ny-kyinen tuon alueen reservinupseerien puheenjohtaja tohtori Ivar Sibul luo-vutti Jaakolle heidän tunnuslautasen ja meille toisille mukit ja kynät paikalli-silla tunnuksilla varustettuina.

Kodinturvajoukkoihin kuuluvia nuoria miehiä ja naisia valmistautui lähtemään maastoharjoitukseen vii-konlopuksi. Heidän asusteet ja varus-

teet olivat ajanmukaiset. Järjestelmää esitteli tukikohdan päällikkö maju-ri Rosenberg. Jaakko kiitti häntä vie-railumahdollisuudestamme ja totesi, että meillä molemmilla mailla on ikä-vä historia ja olemme voimakkaasti tietoisia maanpuolustuksen tarpeel-lisuudesta. Kerroimme myös, miten Suomessa vähennetään puolustusmää-rärahoja ja kertausharjoituksia. Rosen-berg kertoi, että Viron poliitikot ei-vät ymmärrä Kaitselitin toimintaa, ja heidän saamansa tuki on vaatimaton-ta. Palkkaus kyllä tulee valtion bud-jetista, mutta palkkataso on alhainen.

Perjantai-iltana ajoimme n. 70 km Aivar Gaasin maatilalle, jossa on 300 ha viljeltyä pinta-alaa. Tilalla olleen viljankuivurin polttoaine on palavas-ta kivestä ”puristettu” öljy.

Metsästystä harrastava isäntämme esitteli kokoelmaansa: karhun ja su-den pääkalloja, villisian torahampai-ta, kauriiden trofeja jne. Nukuimme verannan yläkerrassa, jonka lattialla oli karhun, suden, villisian ja mäyrän nahkoja. Perjantai-iltana saunoimme erillisessä harkoista rakennetussa sau-nassa. Kiuas antoi tuimat, koivuhaloil-la saunaneteisen puolelta aikaansaadut löylyt. Saunan sisäseinät oli paneloitu tuppeensahatuilla leppälaudoilla. Sau-nan jälkeen Kalev Muru toi meille juu-ri pihalla grillattua villisikaa. Se mais-tui nälkäisille matkalaisille oluen kera todella hyvin. Pihalla seisova grilli oli tehty vanhasta boilerista niin, että ko-vakaan sade ei olisi haitannut sen toi-mintaa. Ideasta otimme kuvia; kyllä kierrätys kannattaa!

Lauantaiaamuna heräsimme n. 7.30. Kalev keitti kahvit, ja aamupa-la nautittiin aaltomuovilevyllä lasite-tulla verannalla. Hyvästellessämme isäntämme Aivar Gaasin hän kertoi, että lähiaikoina villisian metsästyk-seen osallistuu koko kylä. Sinne olisi mahdollista päästä mukaan kohtuul-lista maksua vastaan. Jaakkokin tuntui olevan kiinnostunut asiasta.

Tilalta lähdimme n. klo 9, ja mat-ka suuntautui Kalevin ja Guidon opas-

Viro-yhteistyön uranuurtajaTeksti ja kuvat: Seppo Anttalainen

JAAKKOLAMBERG

Insinöörikapteeni


tuksella II MS:n aikaiselle taistelu-paikalle, jossa n. 500 puna-armeijan sotilasta oli hyökännyt saksalaisia ja virolaisia vastaan. Paikka oli vanhaa mäntymetsää, jossa kilpikaarnaiset no-kiset puut kertoivat lähes 70 vuotta sit-ten tapahtuneesta. Ainoa esine, jonka kaivetuista poteroista metallinetsimel-lä haravoimalla löysimme, oli venäläi-nen, pullossa ollut 7,62 kiväärin hylsy. Seuraavaksi tulimme eräälle rantatör-mälle, jossa oli useita poteroita. Kale-vin poimimien sienten lisäksi emme löytäneet muuta.

Jatkoimme autoilla takaisin Tarton alueen ja Viron armeijan pataljoonaan Vörussa. Portilla henkilöllisyytemme tarkastettiin ja kirjattiin. Maastopukui-nen pistoolilla aseistautunut päivys-tävä upseeri kierrätti meitä alueella. Rakennukset näyttivät hyvin uusilta ja siisteiltä niin sisältä kuin ulkoakin. Aluetta voisi verrata Santahaminaan, mutta tämän pataljoonan infrastruk-tuuri on moderni. Kalusto oli kuin ei-len hankittua. Miehistön huoneissa oli 32 henkeä samassa tilassa ja sängyt olivat kaksikerroksisia. Jokaisella oli henkilökohtainen kaappi ja maasto-puvut olivat aivan uusia. Varusmiehet liikkuivat ulkona tahtimarssia muo-dossa. Kaikki näytti rauhalliselta; ei kuulunut huutoja tai komentoja. Au-ditorio oli kuin loistelias elokuvateat-teri ja niin suuri, että varmasti koko pataljoona mahtuisi sinne. Auditori-ossa meitä opastava luutnantti näytti harjoitusvideoita suurelta kankaalta. Vapaa-ajan rakennuksessa oli kanttii-ni ja upseerikerho. Kuntosalin laitteet oli toisen vierailuisännistämme Guido Paeksen toimittamat.

Pataljoonan kasarmialueella oli myös kuntorata, samanlainen kuin Lahden Hennalassa. Pataljoonan alu-eella sai valokuvata vapaasti lukuun ottamatta rakennusten keskellä ollut-ta n. 100 metrin korkuista linkkimas-toa. Käyntimme kesti n. kaksi tuntia, ja se antoi meille vakuuttavan kuvan Viron armeijan tasosta ja hengestä. Moni asia siellä näytti olevan jopa pa-remmin kuin Suomessa.

Puolen päivän paikkeilla lähdimme ajamaan Tarttoa kohti, mutta poikke-simme pikkukaupunki Pölvaan. Siel-lä oli vanha kirkko ja I MS:n uhrien

muistomerkki. Kivisessä pilarissa oli pronssinen korkokuva, jossa kahden alastoman mieshahmon sukukalleu-det oli taidokkaasti peitetty löysäl-lä vyöllä.

Viime vuoden kesäkuussa Ivar Si-bul ja Guido Paes tulivat Jaakon kut-sumana vastavierailulle. Tapasimme heidät Jorma Mannisen kanssa Mars-kin patsaalla. Mansikkaleivoskahvi-en jälkeen suuntasimme Sulkavalle, jossa Jaakko odotti meitä maatilal-laan. Ruokailun jälkeen Jaakko kier-rätti vieraitaan paikallisilla nähtävyyk-sillä, joita olivat Sarsuinmäen raskas tykkipatteri ja Vilkaharjun harjumai-sema mahtavine kuusineen. Paikalli-sia luonnonvoimia kuvasi suuri mänty, jonka pyörretuuli oli kiertänyt merkil-lisen näköiseksi muistomerkiksi pari vuotta sitten. Tohtori Sibul oli kovas-ti kiinnostunut suomalaisesta kasvi- ja puunimistöstä, onhan hän Tarton yli-opiston tuon alan dosentti. Tarton yli-opisto on ollut kautta aikojen monien suomalaisten opiskelijoitten opinahjo ja mikä ettei olisi sitä edelleen.

Seuraavana päivänä tutustuimme Telakanavaan, ja vierailun huippuhet-ki oli Jaakon mökillä, jossa hänen ko-tiväkensä oli leiponut mansikkakakun. Istuimme verannalla kahvin ja kakun

merkeissä ja nautimme auringonpais-teesta ja leppeästä kesätuulesta samal-la katsellen Sulkavan kirkkovenesou-tureitin kimaltelevia aaltoja.

Virolaiset vieraat jäivät jatkamaan Jaakon kanssa vierailuaan, ja Jorman kanssa palasimme Mikkeliin.

Viime joulukuun 5. päivänä saim-me Tarton Kaitseliitin edustajat vierai-lulle Mikkeliin. Tohtori Ivar Sibulin johdolla mukana olivat Guido Paes, Janel Säkk ja Toomas Songi. He ha-lusivat tutustua Suomen itsenäisyys-päivän viettoon ja tietysti täällä jär-jestettyyn valtakunnalliseen paraatiin. Illalla 6.12. osallistuimme yhdessä il-lanviettoon Mikkelin Upseerikerholla.

Saimme kutsun Talvelager-tapah-tumaan helmi-maaliskuun vaihteessa tänä vuonna. Tiedämme kyllä kuka varmasti menee sinne.

Mikkelin Reservinupseerit ry:n hallitus on päättänyt jatkaa yhteyden-pitoa veljeskansaamme ja että mukaan tulisi saada myös nuorempia reser-viupseereita. Vastuu ja vapaus hoitaa yhteydenotot lankesivat luonnostaan Jaakolle ja hän hoitaa niitä toistaiseksi.

Teksti: Seppo Anttalainen

Ryhmämme tutustumassa pataljoonaan Vörussa. Vasemmalta Jaakko Lamberg, kirjoittaja, päivystävä upseeri, Jorma Manninen ja Guido Paes.


Alueupseeri vaihtuuVuodesta 2011 alueupseerin tehtäviä hoitanut kapteeni Heikki

Tonteri siirtyy uusiin tehtäviin ja uudeksi alueupseeriksi tulee kap-teeni Pekka Rytkölä Etelä Suomen Sotilasläänin esikunnasta. Tehtä-vien vaihto tapahtuu maaliskuun aikana.

Suur-Savon reserviläiset toivottavat Heikki Tonterille menestystä uusissa haasteissa ja kiittävät vuosisen sujuvasta yhteistyöstä. Samalla toivotamme uuden alueupseerin tervetulleeksi ja uskomme, että yh-teistyö jatkuu samanhenkisenä myös hänen kanssaan. Uuden alueup-seerin yhteystiedot löytyvät toisaalta lehdestämme.

Sotavahinkosäätiön tunnustuspalkinto

Oulun liittokokouksessa luovu-tettiin Ristiinan reserviupseeriker-holle myönnetty sotavahinkosää-tiön tunnustuspalkinto. Samassa yhteydessä kerhon puheenjohtaja Risto Komulainen luovutti kerhon historiikin ja Dunckerin muistoki-vihanketta koskevan julkaisun so-tavahinkosäätiön puheenjohtajalle vakuutusneuvos Peter Küttnerille ja varapuheenjohtalle Jaakko Valvelle.

Kuvassa vasemmalta: Risto Komulai-nen, Peter Küttner, Jaakko Valve

Kirjoituskilpailu ”SUOMI VUONNA 1944”

Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi ja Mikkelin äidinkie-len opettajien yhdistys järjestävät tänäkin vuonna Mikkelin Luki-on toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille kirjoituskilpailun. Kilpailun tarkoituksena on pa-lauttaa mieliin vuoden 1944 ta-pahtumat ja tunnelmat. Kilpailu päättyy 17.3.2014. Kilpailun pää-palkintona on ilmainen osallistu-minen yhdistyksen järjestämälle perinnematkalle, joka suuntautuu Karjalan Kannakselle.

Taitolipun merkki kiinnitettiin reserviläisjärjestöjen standaarijalustojen

pohjaan ensimmäisen kerran jo 50- luvulla. Yhä edelleen tuo merkki

kertoo korkeasta laadusta, maanpuolustushengestä

ja lippukulttuurin vaalimisesta.

[email protected] 627 907

W W W . T A I T O L I P P U . C O M

Standaarit, liput ja mitalit suunnittelusta toteutukseen.TAITOLIPPU - Mikkolantie 13, 33470 Ylöjärvi


YROW (Young Reserve Officers Workshop) seminaari järjestetään vuosittain osana CIOR:in (Interal-lied Confederation of Reserve Offi-cers) kesäsymposiumia. CIOR järjes-tää vuosittaisen kesäsymposiuminsa eri jäsenmaissa, 2012 Tanskan Köö-penhaminassa. CIOR jäsenmaita on yhteensä 36 sekä NATO:n sisältä että sen ulkopuolelta. CIOR:in tärkeimpi-nä tehtävinä kahden vuosittaisen ko-kouksen, talvi- ja kesäkokouksen, ai-kana on keskustella ja ottaa kantaa rerviläisiä koskettaviin asioihin. Eri-tyisesti pinnalle nousevat aktiivisem-man reserviläispalveluksen maissa sotilasuran ja siviiliuran yhteensovit-tamisen ongelmakohdat.

YROW on viikko kovaa työtä, ja hauskaa yhdessäoloa. Se on nimen-sä mukaisesti erityisesti nuorille re-servinupseereille suunnattu tapahtu-ma, oppimista, verkostoitumista ja

kansainvälistymistä varten. Viikon ai-kana kaikki osallistuvat tapahtumiin, oppivat uutta ja vuorovaikuttavat kes-kenään. Useille aktiivisessa reservis-sä palveleville YROW on merkittävä askel eteenpäin sekä siviili- että so-tilasuralla ja se tarjoaa kaikille uu-sia kehittymismahdollisuuksia. Suurin osa osallistujista on palvellut maa-taan osallistumalla operaatioihin ul-komailla.

Kesän 2013 CIOR kesäkong-ressi järjestettiin Tsekin tasavallas-sa Brnon kaupungissa, Wienistä n. 130km pohjoiseen. Brno on 1243 pe-rustettu 380 000 ihmisen historialli-nen kapunki joka tarjosi erinomaisen ympäristön seminaarin järjestämiseen. Hienosti kunnostettu keskusta ja his-torialliset nähtävyydet antoivat osal-listujille ihmeteltävää myös seminaa-riohjelman ulkopuolelta.

Suomen Reserviupseeriliitto lähet-

ti YROW seminaariin kolme nuorta reservinupseeria. Tuomas Valkonen Ristiinasta, Antti Laalahti ja Lauri Metsovuori Tampereelta. Osallistujat valittiin kirjallisten hakemusten perus-teella. Seminaarin virallisen ohjelman mukaisissa tapahtumissa edustettiin sotilaspuvussa. Jo ennen varsinaista matkaa saimme ennakkotehtäviä liit-tyen tulevaan ohjelmaan. Suoritimme NATO:n verkko-oppimisympäristös-sä LOAC (Law of Armed Conflict) kurssin ja saimme luettavaksi NATO päätöksenteko simulaatioon liittyvää materiaalia.

Sää matkan aikana oli lämmin ja suotuisa. Korkeimmillaan päiväläm-pötilat nousiva lähes neljäänkymme-neen celsiusasteeseen, eikä yölläkään päästy alle kahdenkymmenen asteen. Pitkät paraatipuheet aurinkoisella to-rilla keskipäivällä sotilaspuvussa oli-vat mieleenpainuva kokemus.

Yrow, Cior, BrnoKEVÄINEN TERVEYHDYS RISTIINASTA.Olen Tuomas Valkonen Ristiinan Reservin-upseereista. Käytän palstatilaa kertoakseni viikon mittaisesta nuorten reservinupseereiden kokoontumisesta Tsekin tasavallassa heinä- elokuun vaihteessa.

Semiaarin avajaisseremonia Brnon vapaudenaukiolla.


Viikkoon mahtuu paljon asiaa, mutta tärkeimpinä ja mielenkiintoi-simpina virallisen ohjelman puitteista mainitsen LOAC oppitunnit ja kokeen sekä NATO päätöksenteko simulaati-on. LOAC on kansainvälinen sotalki, joka perustuu Geneven ja Haagin so-pimuksiin. LOAC oppitunnilla saim-me kuulla syventävää tietoa kotona jo opittuun, jonka jälkeen suoritim-me äidinkielenään englantia puhu-villekin haasteellisen kirjallisen ko-keen. Oppitunnilla käsiteltiin yleisiä sodankäynnin sääntöjä sekä Geneven ja Haagin sopimuksia. Suomalaiselle oli uutta tarkastella asioita miehittäjän näkökulmasta. Monen mielestä vii-kon mielenkiintoisimpana aiheena ol-leen NATO päätöksentekosimulaation tarkoituksena oli havainnollistaa osal-listujille päätöksenteon kulkua ja sen hankaluutta NATO- maiden kesken. Päätöksenteon perustuessa konsensuk-seen ei yhteisen äänen löytyminen ole aina itsestäänselvyys. Osallistujat jaet-tiin edustamaan kaikkia 28 NATO:n jäsenmaata ja ajamaan mielikuvituk-sellista agendaa harjoitusta varten ke-hitetyssä ympäristössä. Tarkoituksena oli vaikuttaa osallistujiin kokouksissa ja niiden ulkopuolella ja aikaansaa-da haluamansa päätös. Arvata saattaa että ryhmä ei saavuttanut konsensusta.

Oppituntien lisäksi saimme kuulla arvovaltaisia esitelmöitsijöitä kenraa-likunnasta useista maista kertomassa omia näkemyksiään tämän päivän so-tilasjohtamista, sekä lounastaa heidän

kanssaan ja keskustella aiheesta lisää. Vietimme iltaa ja illastimme puolus-tusministerin vastaanotolla 1200- lu-vulla rakennetussa Spilbergin linnas-sa kaupungin keskellä. Koko viikko huipentui juhlalliseen gaalaillalliseen kaikkien symposiumin osallistujien kesken.

Ehkä tärkeimmäksi osaksi koko-naisuutta kuitenkin muodostuivat vi-rallisen ohjelman loputtua järjestetyt epävirallisemmat kokoontumiset erin-omaisen Tsekkiläisen oluen ja kan-sainvälisen seuran äärellä. Erityisen mielenkiintoisen viikosta teki se, että paikalle oli saapunut ihmisiä ympäri

maailman täysin erilaisista lähtökoh-dista, mutta kuitenkin kaikkien välillä löytyi yhdistäviä asioita ja keskustelu-ja syntyi. Arvoihin ei katsottu sotilas- tai siviilielämän puolelta, vaan kaikki olivat lähtökohtaisesti yhdenvertaisia toistensa kanssa ja valmiita vuorovai-kuttamaan. Parasta koko matkassa oli juuri tuo vapaa ajatusten vaihto tois-ten samanmielisten kanssa. Viikon aikana kaikki YROW osallistujamaat pitivät maa-esitelmät, joissa esiteltiin itse maata sekä sen maanpuolustus-ratkaisuja ja niiden erikoisuuksia. Oli mielenkiintoista huomata kuinka eri tavoin eri maissa suhtaudutaan oman maan puolustukseen.

Nähty viikko ja kaikki mitä sii-hen kului, oli erittäin mielenkiintoinen ja vaikuttava kokemus, ja se tarjoaa mahdollisuuden tavata eri kansalai-suuksien edustajia harvinaisella taval-la. Uskon puhuvani kaikkien kolmen suomalaisen YROW osallistujan puo-lesta kun sanon että matkaan kannatti ehdottomasti lähteä ja, että olisimme valmiita lähtemään uudestaan. Kulu-vana vuonna, 2014, sama symposium järjestetään Saksan Fuldassa, ja halu-an rohkaista kaikkia halukkaita alle 30 vuotiaita reservinupseerin arvon omaavia henkilöitä hakemaan osal-listumista.

Teksti ja kuvat: Tuomas ValkonenTuomas Valkonen Ristiinasta, Antti Laalahti ja Lauri Metsovuori Tampereelta



MAANPUOLUSTUSJUHLA RANTASALMELLA 1.3.

Koulun juhlasali täyttyi vieraista

Juhlassa palkitut (oik) kap-teeni Pertti Ruotsalainen, so-tilasmestari Osmo Suominen, kapteeni Mikko Temisevä, yli-luutnantti Pertti Kuvaja, vää-

peli Rauno Yrjönen. Ranta-salmen kunnalle kiitokseksi

luovutetun Porrassalmi-vuosi-kirjan otti vastaan kunnanval-

tuuston puheenjohtaja Esa Lappalainen.

Juhlan avaussanat esitti reserviupsee-

ripiirin puheen-johtajan kapteeni

Pentti Nuutilainen

Suur-Savon Reserviupsee-ripiiri, Suur-Savon Reser-viläispiiri sekä Maanpuo-lustusnaisten Etelä-Savon piiri järjestivät yhteistoi-minnassa Rantasalmen Re-serviupseerikerhon ja Ran-tasalmen Reserviläisten kanssa perinteisen maan-puolustusjuhlan Rantasal-men koulukeskuksessa.


MAANPUOLUSTUSJUHLA RANTASALMELLA 1.3.Juhlapuhujana oli kenraaliluutnant-

ti evp Paavo Kiljunen. Tervehdyk-sen juhlaan toivat Itä-Suomen soti-lasläänin komentaja kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti, Aluehallintovi-raston ylijohtaja Elli Aaltonen, en-simmäistä piirivierailuaan suoritta-va Reserviupseeriliiton puheenjohtaja kapteeni Mikko Halkilahti sekä Reser-viläisliiton 1. varapuheenjohtaja so-tilasmestari Osmo Suominen. Maan-

puolustusnaisten Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Ella Liukkonen toi nais-järjestöjen tervehdyksen juhlaan. Juh-lan korkeatasoisesta musiikista vastasi Ratsuväen perinnesoittokunta kapelli-mestarinsa Antti Hirvikallion johdol-la. Juhlan päätössanat esitti Rantasal-men kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Lappalainen.

Juhlaa edelsi seppeleenlaskutilai-suus Rantasalmen sankarihautaus-

maalla. Tilaisuudessa lyhyen hartau-den piti kirkkoherra Jussi Leppäniemi, jonka jälkeen puhui reserviläispiirin puheenjohtaja Raimo Mikkonen. Sep-peleen tilaisuudessa laskivat Suur-Sa-von Reserviupseeripiiri, Suur-Savon Reserviläispiiri sekä Maanpuolustus-naisten Etelä-Savon piiri, Toisen sep-peleen laskivat Rantsalmen reservi-läis- ja veteraanijärjestöt.

Juhlasta lähetettiin Seppelpartio Petäjäsaaren taistelussa kaatu-

neiden muistomerkille

Seppeleenlasku Rantasalmen sankarihautaus-maalla.

Kenraaliluutnantti Paavo Kiljunen

Kiitämme tukijoitamme:Puolustusvoimat, Rantasalmen kunta,

Rantasalmen seurakunta, RantasalmenReserviupseerikerho, Rantasalmen Reserviläiset

Heinäveden Reserviupseerit ryPj. Heiskanen Pentti p. 050 [email protected]

Siht. Puustinen Jari p. 0400 372 095 [email protected] Hirvensalmen Reserviupseerikerho ryPj. Laukkarinen Matti p. 0400 803 011 [email protected]

Siht. Huhtiniemi Raimop. 0400 156 516

Joroisten Reserviupseerikerho ryPj. Kujanpää Jarmo p. 050 370 8096 [email protected]

Siht. Kaikkonen Erkkip. 040 506 9755 [email protected]

Juvan Reserviupseerikerho ryPj. Turakainen Petri044-529 [email protected]

Siht. Vuokko Eskop. 0400 250 [email protected]

Kangasniemen Reservinupseerit ryPj Luukka Martti0400 634 [email protected]

Siht. Paatola Erkkip. 0400 879 [email protected]

Kerimäen Reserviupseerit rySiht. Räinä Pekkap. 050 558 [email protected]

Mäntyharjun Reservinupseerit ryPaasonen Mika0400 235 [email protected]

Siht. Männistö Tuomop. 040 484 [email protected]

Mikkelin Reservinupseerit ryPj. Saarinen Jussip. 050 343 [email protected]

Siht. Kekäläinen Janne050 465 [email protected]

Pieksämäen Reserviupseerikerho ryPj. Laitinen Juhanip. 0400 642 [email protected]

Siht. Jäppinen Hannup. 050 544 [email protected]

Punkaharjun Reserviupseerikerho ryPj Karvinen Hemmop. 050 373 [email protected]

Siht. Heikkonen Mikap. 050 598 [email protected]

Puumalan Reservinupseerit ryPj Pasanen Untop.040 834 [email protected]

Rantasalmen Reserviupseerikerho ryPj. Viinanen Juhap. 0400 155 [email protected]

Siht. Pitkänen Ollip. 044 281 [email protected]

SUUR-SAVON RESERVIUPSEERIKERHOT 2014

RESERVIUPSEERIPIIRI

Pj. Nuutilainen Penttip. 040 724 [email protected]

1. Varapj. Hirvonen Esap. 044 751 [email protected]

2. Varapj. Saarinen Jussip.050 343 [email protected]

Parantala MauriToiminnanjohtajaPorrassalmenkatu 5050100 Mikkelip. 050 527 [email protected]

PIIRITOIMISTO

Pj. Mikkonen Raimop.050 350 [email protected]

1. Varapj. Tolonen Olavip. 040 700 [email protected]

2. Varapj. Puhakka Mattip. 0400 261 [email protected]

RESERVILÄISPIIRI

YHTEYSTIEDOT


OSA 1

SUUR-SAVON RESERVILÄISYHDISTYKSET 2014Anttolan Reserviläiset ry Pj. Barck Paavo p. 0400 755 420 [email protected]

Enonkosken Reserviläiset ry Pj. Karvinen Hannu p. 040 769 3819 hannu.ilmari. [email protected] Siht. Karvinen Henrip. 0400 422 037

Haukivuori-Virtasalmen Reservinaliupseerit rySiht. Tinakari Laurip. 044 588 [email protected]

Heinäveden Reserviläiset ry Pj. Kinanen Reijo p. 040 715 2147 [email protected]

Siht.Gustafsson HeikkiP. 040 931 [email protected]

Hirvensalmen Reserviläiset ry Pj. Pylkkänen Teemu p. 0500 960105. [email protected]

Siht. Hintikka Sirpap. 050 592 [email protected]

Joroisten Reserviläiset ry Pj. Jäntti Heikki p.044 366 9004 [email protected]

Siht. Kolima Istop. 040 775 [email protected]

Juvan Reserviläiset Pj. Partamies Markku 040 5841880 [email protected]

Siht. Suuronen Keijop. 0400 173 [email protected]

Kangasniemen Reserviläiset ry Pj. Juntunen Pirkka p. 040 578 7246 [email protected]

Siht. Hokkanen ReijoP. 050 525 [email protected]

Kerimäen Reserviläiset ry Pj. Kautonen Juhani p. 044 2549 378 [email protected]

Mikkelin Reserviläiset ry Pj. Kontinen Eero 0500 154 877 [email protected]

Siht. Toni [email protected]

Mäntyharjun Reserviläiset ry Pj. Nupponen Reijo p. 0400 756 167 [email protected]

Siht. Laesharju Jormap. 040 518 [email protected]

Pertunmaan Reservinaliupseerit ry Pj. Tolonen Olavi p 040 700 9951 [email protected]

Siht. Ranta Perttip. 040 838 9287

Pieksämäen Seudun Reserviläiset ry Pj. Lyyra Marko p. 040 509 7242 [email protected]

Siht. Munde Seppop.040 508 [email protected]

Punkaharjun Reserviläiset ry Pj. Makkonen Ahti p. 050 324 8043 [email protected]

Siht. Kosonen Tonip. 050 531 [email protected]

Puumalan Reservinaliupseerit ry Pj. Ripatti Pekka p. 0400 153 754 [email protected]

Siht. Auvinen Arip. 0400 256 220

Rantasalmen Reserviläiset ry Pj. Kemppainen Jari 041 581 5160. [email protected]

Ristiinan Reserviläiset ry Pj. Puhakka Matti p. 0400 261 877 [email protected]

Siht. Juhani Pöntinen0400 123 [email protected]

Savonlinnan Reserviläiset ry Pj. Laitinen Pekka p. 050 528 2810 [email protected]

Siht. Mattila Lassep.0500 151 [email protected]

Sulkavan Reservinaliupseerit ry Pj. Summanen Kari p. 0400 637 046 [email protected]

Siht. Mustonen Raimop. 050 539 [email protected]

Ristiinan Reservinupseerit ryPj. Komulainen Ristop. 040 543 [email protected]

Siht. Tuomas Valkonenp. 040 865 4262tuomas1990(at)hotmail.com

Savonlinnan Reserviupseerikerho ryPj. Hiltunen Jan-Aulisp. 050 567 [email protected]

Siht. Pankakari Panup. 050 368 [email protected]

Sulkavan Reserviupseerit ryPj. Partanen Ilkkap. 050 403 0835ilkka.partanen(at)wippies.fi

Siht. Repo EsaP. 040 0893 [email protected]


NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Etelä-Savon alueneuvottelukunta

PuheenjohtajaNiskanen Annelip. 040 519 [email protected] Sihteeri Väresmaa Ailap. 040 593 [email protected]

MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITON ETELÄ-SAVON PAIKALLISYHDISTYKSET Puheenjohtaja Ella Liukkonenpuh. 050 3663318sp. [email protected]

Sihteeri Pulkkinen LeilaKalliotie 26, [email protected]

MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITON ETELÄ-SAVON PIIRIYHDISTYKSET

MIKKELIN MAANPUOLUSTUSNAISET RYPuheenjohtaja Roivas Riittap. 050 365 [email protected]

SAVONLINNAN MAANPUOLUSTUSNAISET RYPuheenjohtaja Pj. Sirpa Ikonenp. 050 571 [email protected]

NAISTEN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖT

PIEKSÄMÄEN MAANPUOLUSTUSNAISET RYPuheenjohtaja Virtanen Ullamaijaullamaijavirtanen @hotmail.com

PERTUNMAAN MAANPUOLUSTUSNAISET RYPuheenjohtaja Kunnaskari Eijap. 041 700 [email protected]

MÄNTYHARJUN MAANPUOLUSTUSNAISET RYPuheenjohtaja Sirkka Mouhupuh. 040 [email protected]

PUOLUSTUSVOIMATEtelä-Savon aluetoimistoAlueupseeri Ylil Tonteri Heikkip. 029 943 [email protected]

KapteeniRytkölä Pekkap. 029 943 [email protected]

MAANPUOLUSTUS-KOULUTUSYHDISTYS

PiiripäällikköKuikka Arip.040 589 [email protected]

KoulutuspäällikköPulkkinen Perttip. 040 838 [email protected]

ETELÄ-SAVON MAANPUOLUS-TUSYHDISTYS RY

PuheenjohtajaJaakko Lambergpuh.040 [email protected]

Sihteeri Niskanen Annelip. 040 519 [email protected]

SAVON SOTILASPERINNE-YHDISTYS PORRASSALMI

Pj. Markku Riittinenp. 040 532 [email protected]

Varapj. Ari Kuikkap.040 589 [email protected]

MIKKELIN VARUSKUNNAN SOTILASKAPPELIYHDISTYS

Puheenjohtaja

Kanninen Olli-Pekkap. 040 [email protected]

Sihteeri Tarvainen Markkup. 044 298 [email protected]

KUMPPANIT

w w w. t e r o p r i n t . f i

L u k e m a t t o m i ap a i n o t ö i t ä


Tasavallan presidentti on ylentä-nyt seuraavat reservin upseerit 06.12.2013MAJURIKSI:

Partti Ilkka Taisto Ensio

KAPTEENIKSI:Hyyryläinen Harri AllanHärkönen Lasse JuhaPohjalainen Matti JuhaReinikainen Raimo Juhani

YLILUUTNANTIKSI:Alasuvanto Timo TapioKinnunen Jukka MatiasLaiho Mikko Tapani

LUUTNANTIKSI:Hokkanen Joonas Veli SakariJuslenius Juha Albert TaneliKajava Jaakko HermanKakriainen Mikko OlaviKarvinen Matti JuhaniKasurinen Jari Heikki AnteroKemppinen Martti UrpoKorhonen Kari PekkaNyman Heikki TapioSeppänen Esko TapaniTorniainen Antti Ville Valtteri

Itä-Suomen Sotilasläänin komen-taja on ylentänyt seuraavat reser-vin aliupseeristoon ja miehistöönkuuluvat 06.12.2013

SOTILASMESTARIKSI:Anttonen Reijo Kalevi Korhonen Martti Juhani

YLIVÄÄPELIKSi:Rönkä Mika Petteri Torpakko Mika Juhani

VÄÄPELIKSI:Asovaara Pasi Tapio Pylkkänen Matti Iivari Olavi Riuttaskorpi Ari Pekka

YLIKERSANTIKSI:Karhu Matti Sakari Aukusti Korhonen Jani Jussi Kristian Kuoppala Seppo Tapani Lang Marko Veikko Kristian Parkkonen Mikko Severi Puustinen Jyrki Kalevi Ukkonen Tomi Olavi

KERSANTIKSI:Haromo Henri Juhani Kettunen Mika Antero Sistonen Jesse Topias Westerlund Jan-Erik

ALIKERSANTIKSI:Harjunen Toni Kalevi Hiltunen Pekka Juhani Hirn Antti Ville Juhana Huotelin Ville Veikko Miettinen Marko Veli Juhani Myyryläinen Matti Kari Antero Nykänen Arto Heikki Armas Okkonen Jani Petteri Paavilainen Kalle Ilmari Purhonen Jarno Teemu Johannes Rautio Osmo Juhani Mikael Talo Timo Juhani Virta Heikki Sakari

KORPRAALIKSI:Gustafsson Heikki Pekka Henrik Huhta Markus Kaarlo Salomon Häkkinen Olli Juhani Kauria Sanni Maria Kilpi Juuso Petteri Kosonen Risto Johannes Manninen Olli-Pekka Salo Jari Henry Mikael

YLIRAJAJÄÄKÄRIKSI:Tuhkunen Eetu Johannes

YLENNYKSET 6.12.2013

SAVON VASAMA ONNITTELEE

PALKITUT

4.6.2013RESERVIUPSEERILIITON KULTAINEN ANSIOMITALISOLJEN KERA

Luutnantti Yrjö Merikoski

4.9.2013

MAANPUOLUSTUSMITALI MIEKKOJEN KERA

Vääpeli Raimo Mikkonen

6.12.2013

RESERVILÄISLIITON KULTAINEN ANSIOMITALI

Majuri Pertti Pulkkinen

RESERVILÄISLIITON HOPEINEN ANSIOMITALI

Kersantti Markku PartamiesVääpeli Jorma SuikkiKersantti Olavi TiussaKapteeni Heikki Tonteri

RESERVILÄISLIITON PRONSSINEN ANSIOMITALI

Yliluutn Seppo AnttalainenAlikersantti Vesa VäisänenLuutnantti Mika HäkkinenYliluutn Seppo Anttalainen

RESERVIUPSEERILIITON HOPEINEN ANSIOMITALI

Yliluutnantti Teppo Jänis

RESERVIUPSEERILIITON PRONSSINEN ANSIOMITALI

Yliluutnantti Antti Haverinen


miset.fi

Seutuhaku.fi -palvelu laajenee merikartoillaKuntien yhteinen Seutuhaku.fi -palvelu uudistuu alkuvuoden 2014 aikana. Karttaportaaliin lisätään Puulan, Mikkelin ja Puu-malan merikartta-aineistot kuluttajien ilmaiseksi katsottavaksi. Karttapalvelusta löydät nyt myös yli 2400 mökki- ja vapaa-ajan palvelua. Mukana on mm. luontokohteita, retkisatamia, ran-toja, kulttuurikohteita, aurauspalveluja sekä paljon muuta.

Katso ja tutustu: www.seutuhaku.fi

Von Stedingk -näyttely Mikkelissä 13.6.-17.8.2014Tulevana kesänä Mikkelissä saadaan tutustua historiallisesti arvokkaaseen näyttelymateriaaliin, kun Ruotsista vuoden vaih-teessa Kansallisarkistolle ostetusta arkistomateriaalista tuodaan osia kuluttajille näyttelyyn. Arkistomateriaali valaisee mm. Savon Prikaatin historiaa.

Arkisto tarjoaa runsaasti uutta tietoa ja sisältää mm. Suomen ja Ruotsin valtakunnan rajaan liittyviä neuvotteluasiakirjoja.

Curt von Stedingk -luentosarjat Mikkelissä 2014Luennot:19.3.2014 Taistelukentän leijona vai huolellinen organisaattori? 9.4.2014 Toiminta Haminan rauhanneuvotteluissa vuonna 1809 7.5.2014 Taistelut Ranskan puolesta ja vastaan

Ilmaiset yleisöluennot pidetään Mikkelin yliopistokeskuksen auditoriossa klo 17-18.30 (Lönnrotinkatu 5).

Katso lisää: www.mikkeli.fi/stedingk

Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy • Patteristonkatu 2C • Puh. 044 2209 • [email protected]


Jos kolaroit, säilyvätkö bonuksesi?Tapiolan ja Lähivakuutuksen kasko- ja liikenne-vakuutuksissa on nyt uusi Bonusturva. Se varmistaa, ettei kolarin sattuessa bonukset laske. Ansaitset Bonusturvan kolarittomalla ajolla. Tällä entistä paremmalla edulla säästät selvää rahaa, tutustu esimerkkeihin osoitteessa tapiola.fi/bonusturva ja lahivakuutus.fi/bonusturva.

Pal

velu

ntar

joaj

at: L

ähiv

akuu

tus K

eski

näin

en Y

htiö,

lähi

vaku

utus

yhdi

styk

set j

a Ke

skin

äine

n Va

kuut

usyh

tiö T

apio

la

Tervetuloa!

Jos kolaroit, säilyvätkö bonuksesi?Tapiolan ja Lähivakuutuksen kasko- ja liikenne-vakuutuksissa on nyt uusi Bonusturva. Se varmistaa, ettei kolarin sattuessa bonukset laske. Ansaitset Bonusturvan kolarittomalla ajolla. Tällä entistä paremmalla edulla säästät selvää rahaa, tutustu esimerkkeihin osoitteessa tapiola.fi/bonusturva ja lahivakuutus.fi/bonusturva.

Pal

velu

ntar

joaj

at: L

ähiv

akuu

tus K

eski

näin

en Y

htiö,

lähi

vaku

utus

yhdi

styk

set j

a Ke

skin

äine

n Va

kuut

usyh

tiö T

apio

la

Tervetuloa!


PAIN

O |

TAIT

TO T

ERO

PRIN

TKeskittäminen?Kun juttelimme ihmisten kanssa keskittämisestä, harva tiesi sen helppou-desta. Tosiasia on, että se on paitsi helppoa, se voi myös tuoda sinullerahanarvoisia etuja. Laske omien etujesi määrä bonuslaskurillaosoitteessa op.�/bonuslaskuri tai soita meille numeroon 0100 0500.

OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 €/kk.

OsuuspankitEtelä-Savossa

c d - reservilaisliitto.fi · la viime vuoden jäsenmäärän kehitys on ollut hyvä. tiedän,...

Documents