dehko etenee 2005–2007 - diabetes.fi · seksi diabetesohjelmaksi vuosiksi 2000–2010. ohjelmassa...

Dehko etenee 2005–2007

2

Dehko etenee 2005–2007

Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ryToimittaja: Leena Etu-Seppälä

Ulkoasu ja taitto Aino MyllyluomaPaino: Kirjapaino Hermes OyISBN: 952-5301-77-X

Tyypin 2 diabeteksenehkäisyohjelma2003–2010• väestöstrategia• korkean riskin strategia• varhaisen diagnoosin ja

hoidon strategia

Ehkäisyohjelmantoimeenpano:Dehkon 2D-hanke2003–2007

DEHKO 2000–2010Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma

Hoidon laadunkehittäminen

Hoito-organisaatio

Laatukriteerit ja laadunseurantajärjestelmät

Hoitohenkilökunnanperus- jatäydennyskoulutus

Nykyaikainen lääkehoito

Hoidonohjaus

Kuntoutus

Vertaistukiryhmät

Yhdistysten ja terveyden-huollon yhteistyö

Kuntavaikuttaminen

Diabeetikonomahoidontukeminen

Tyypin 2diabeteksen

ehkäisy

3

Esipuhe ................................................................................................. 4

Lähtökohdat vuosien 2005–2007 toiminnalle ......................................... 6

Toimintasuunnitelma valtakunnallisten Dehko-hankkeiden

toteuttamiseksi vuosina 2005–2007....................................................... 9

Dehkon toimenpide-esitykset vuosiksi 2005–2007................................ 15

LIITTEET .................................................................................................

Tiivistelmä Dehko-väliarvioinnin päätelmistä ja suosituksista ................. 30

Dehkon 2D -hanke ............................................................................... 36

Dehkon julkaisut .................................................................................. 37

Sisältö

4

ESIPUHE

iabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO 2000–2010) on edennyt hyvin suunnitelmienmukaan. Dehko on kymmenen vuoden mittainen laaja kansallinen kokonaisohjelma, joka toteutuu kolmeapääväylää. Valitut osakokonaisuudet ovat tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, diabeteksen hoidon laadun kehittä-

minen ja diabeetikon omahoidon tukeminen.Erityisen hyvin näyttää käynnistyneen kehittämisohjelmaan kuuluvan tyypin 2 diabeteksen ja lisäsairauksien

ehkäisy, joka on koko ohjelman päätavoite. Suomi on ollut edelläkävijä diabeteksen ehkäisytutkimuksessa, jokaon antanut tieteellistä pohjaa ja vauhtia Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmalle. Edelleen Suomi kulkeemaailman kärjessä ja varsinkin ehkäisyohjelmaa ja sen toimeenpanohanketta, Dehkon 2D-projektia, raportoidaankansainvälisissä kokouksissa ja julkaisuissa. Ehkäisyohjelma on ensimmäinen kansallisella tasolla valmistunut jakonkreettisesti liikkeelle lähtenyt ohjelma maailmassa. Myös Suomen Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton hyväyhteistyö ja kumppanuus on pantu merkille monissa kansainvälisissä yhteyksissä.

Ehkäisyohjelman jalkauttaminen perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon toimintoihin on erityisen tärkeää,ja siinä toimijat ovat onnistumassa erinomaisesti. Perusterveydenhuolto on palvelujärjestelmämme kivijalka, koskase tavoittaa väestöä laidasta laitaan, jolloin diabeteksen ehkäisyyn liittyviin asioihin ja ihmisten terveyskäyttäyty-miseen voidaan vaikuttaa. Työterveyshuolto puolestaan tavoittaa pääosan työssä käyvästä väestöstä.

Dehkon toteutuksen tähänastisiin tärkeimpiin saavutuksiin kuuluu myös laajan yhteistyöverkoston synty jahyödyntäminen. Yhteistyö on oleellista tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, koska tyypin 2 diabetesta voidaan sen lisä-sairauksiensa takia pitää yhä enemmän valtimosairautena. Tämä tekee sairauden ehkäisystä entistä merkittävämmänkansanterveyden kannalta, ja siinä pätevät samat toimenpiteet kuin monien muiden kansantautien ehkäisemisessä.Sosiaali- ja terveysministeriö näkee keskeisten kansanterveysjärjestöjen välisen yhteistyön tärkeänä myös huomioita-essa meneillään olevat kansalliset ohjelmat ja strategiat. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, Dehko,on yhdensuuntainen asetettujen kansallisten terveystavoitteiden kanssa ja on erinomainen väline tavoitteiden saa-vuttamisessa.

D

5

Mieluista on ollut huomata, että jo tässä vaiheessa usea ulkopuolinen taho on arvioinut Dehkoa. Näiden arvioitsi-joiden mukaan Dehko on kunnianhimoinen, mutta realistinen kansanterveysohjelma, joka etenee loogisesti asetettu-jen tavoitteiden suuntaan. Myös sosiaali- ja terveysministeriöön tulleiden palautteiden perusteella voidaan sanoa,että Dehko -ohjelma on valtakunnallisesti arvostettu ja hyödynnetty toimintaohjelma. Erityisen merkittävää onhuomata, että yhteiskunnan ja kuntatason terveydenhuollon päättäjät ovat tiedostaneet tyypin 2 diabeteksen ja senlisäsairauksien vakavuuden sekä hoitamattoman sairauden kalleuden.

Ohjelmalle alun perin asetetut tavoitteet ovat yhä ajankohtaisia. Osa Dehkon 25 toimenpide-esityksestä ontoteutunut, ja osan kanssa työ jatkuu hyvällä vauhdilla. Tärkeimpinä haasteina lähivuosille ovat ehkäisyn ohellatyypin 1 diabeetikoiden hoitotasapainon parantaminen, hoidon laadun seurantajärjestelmän rakentaminen sekähenkilökunnan diabetesosaamisen lisääminen kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Haasteet ovat yhteneviä koko kan-sallisen terveyspalvelujärjestelmän haasteiden kanssa. Juuri nyt on oikea aika saada diabetekseen ja sen hoitoonliittyvä seuranta ja raportointi mukaan kansalliseen seurantajärjestelmään. Kiinnostuksella odotetaan käynnissäolevan pilottihankkeen tuloksia olemassa olevien rekistereiden käytöstä diabeteksen lisäsairauksien esiintyvyydenseurantaan. Nyt Dehkon yhteydessä tuotetut laatukriteerit on tärkeä ottaa käyttöön ja niiden pohjalta tulevaisuudessaseurata diabeteksen hoidon laatua. Nykyiset kansalliset täydennyskoulutussuositukset tarjoavat terveydenhuollonhenkilöstön koulutukselle hyvät puitteet, joita toivon hyödynnettävän diabetesosaamisen parantamiseen.

Onnittelen Suomen Diabetesliittoa tähänastisesta arvokkaasta työstä. Diabetesliitto on ollut aloitteellinen ja aktiivi-nen toimija saaden muut toimijatahot sekä julkiselta puolelta että järjestöpuolelta talkoisiin mukaan. Toivotan ohjel-man jatkolle yhtä hyvää myötätuulta kuin missä se on hyvien kippareiden ansioista purjehtinut tähän asti.

Helsingissä, marraskuun 16. päivänä 2004

Liisa HyssäläPeruspalveluministeri

6

Lähtökohdat vuosien 2005–2007 toiminnalle

Tausta

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisoh-jelma, Dehko, hyväksyttiin laajassa konsensus-kokouksessa vuonna 2000 maamme kansalli-seksi diabetesohjelmaksi vuosiksi 2000–2010.Ohjelmassa kehittämistyölle asetettiin selkeättavoitteet, ja tavoitteiden saavuttamiseksi kir-jattiin täsmälliset toimenpide-esitykset ja niil-le toteuttajat. Ohjelmaan sisältyy myös kokotoiminta-ajan kattava arviointisuunnitelma.

Dehkon toteutuksen koordinoinnista ja val-takunnallisista hankkeista vastaa Diabetesliit-to, joka toimi aloitteentekijänä, koordinaattori-na ja rahoittajana myös ohjelman synty- jarakennusvaiheessa. Valtakunnallisten hankkei-den toteuttaminen käynnistyi heti konsensus-kokouksen jälkeen.

Dehkon toteuttamisen varsinaisina päätoi-mijoina ovat perusterveydenhuolto, erikoissai-raanhoito, sairaanhoitopiirit ja niiden diabe-testyöryhmät sekä työterveyshuolto. Myös sosi-aali- ja terveysministeriöllä, kunnilla ja paikal-lisilla terveysviranomaisilla, Stakesilla, Kan-santerveyslaitoksella , Kelalla ja Kuntaliitollaon omat roolinsa toimenpide-esitysten toteut-

tamisessa. Yhteistyöllä Sydänliiton, Apteekka-riliiton, Terveyden edistämisen keskuksen,UKK-instituutin, terveydenhuollon ammattijär-jestöjen, muiden kansanterveysjärjestöjen,ammattikorkeakoulujen sekä liikuntajärjestö-jen kanssa on suuri merkitys Dehkon tavoittei-siin pääsemiseksi.

Dehkon päärahoittajana on toiminut vuo-desta 1999 lähtien Raha-automaattiyhdistys,ja muina rahoittajina diabetesta lähellä olevatlääke- ja hoitovälineyritykset. Uusimpina yri-tysmaailman edustajina joukkoon ovat liitty-neet Eläkevakuutusyhtiö Varma sekä elintarvi-keyritys Vaasan & Vaasan.

Dehkon toteutus puolivälissä

Nyt viiden vuoden kuluttua, ohjelman toteu-tuksen puolivälissä, voidaan todeta, että

• tavoitteet ovat yhtä täsmennystarvettalukuunottamatta yhä voimassa ja realistisia

• kaikkien 25 toimenpide-esityksen osaltaollaan liikkeellä: osa niistä on jo toteutunut,osa on vaiheessa 2, osassa kehitystyö onmeneillään

• Dehkon toimenpiteiden toteuttamisessa onsyntynyt ainutlaatuista, korkeatasoistayhteistyötä erityisesti kuudella alueella:

• Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteistyö onkehittynyt strategiseksi kumppanuudeksiyhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi

• terveydenhuollon moniammatillisella yhteis-työllä on vuoteen 2004 mennessä kehitettylaatukriteerit jo viidelle diabeteksen hoidonalueelle sekä ryhmäohjausmalli tyypin 2diabeetikoiden hoitoon

• neljän, vuodesta 2005 lähtien viiden sai-raanhoitopiirin, Kansanterveyslaitoksen,perusterveydenhuollon, työterveyshuollon jaDiabetesliiton yhteinen Dehkon 2D-hanke(2003–2007) tekee jo maailman diabeteshistoriaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisynjuurruttamisessa terveydenhuoltoon

• sosiaali- ja terveysministeriön, Raha-auto-maattiyhdistyksen, Terveyden edistämisenkeskuksen , sairaanhoitopiirien, Kansan-terveyslaitoksen ja Diabetesliiton yhteinentaloudellinen panostus Dehkon 2D-hank-keen toteuttamiseen on ainutlaatuinen esi-merkki kaikkialle maailmaan

7

• Stakesin, Kelan ja Diabetesliiton yhteis-työhankkeella 2003–2005 luodaan perustadiabeteksen esiintyvyyden ja lisäsairauksiensekä diabeetikkojen kuolleisuuden pysyvänseurantajärjestelmän kehittämiseen

• diabetesyhdistysten ja terveydenhuollonjärjestelmällisellä yhteistyöllä on saatuaikaan uusia työkaluja diabeetikkojenomahoidon tukemiseen

• Dehkon käytännön toteutusta on raportoituja seurattu vuotuisissa avaintoimijoillejärjestetyissä toimijasymposiumeissa (4),ensimmäisillä valtakunnallisilla Dehko-päivillä (2003), lukuisilla terveydenhuollonkoulutuspäivillä, kansainvälisissä kokouk-sissa ja kongresseissa sekä Dehkon jaDiabetesliiton julkaisuissa

• Dehkosta on tehty vuoteen 2004 mennessäviisi ulkopuolista arviointia: Dehko kansan-terveysohjelmana (Kotkan sosiaali- ja ter-veysviraston johtaja Tauno Telaranta, 2000)Dehkon vastaanotto terveyskeskuksissa(UKK-instituutti, 2001), Dehko yhtenäRaha-automaattiyhdistyksen rahoittamistasuurista hankkeista (RAY, 2002) , Diabetes-

liitto terveyden edistäjänä (Terveyden edis-tämisen keskus, 2002) ja Dehkon väliar-viointi (Pertti P. Ahonen asiantuntijaryhmi-neen, 2003)

• Dehkon perusmateriaalista, kehitysprojek-teista, tutkimuksista ja selvityksistä on syn-tynyt jo yli 40 painotuotteen julkaisusarja

• päärahoittajan, Raha-automaattiyhdistyksen, ja yritysyhteistyökumppaneiden vahvasitoutuminen on turvannut Diabetesliitonmahdollisuudet ohjelman pitkäjänteiseenkoordinointiin.

Miten tästä eteenpäin ?

Dehkon lähivuosien toteutukseen on olemassahyvät eväät ja otollinen maaperä. Diabetes jatyypin 2 diabeteksen ehkäisy näkyvät vahvastimediassa, ja terveydenhuoltoväki suhtautuuDehkoon innostuneesti. Diabetesliiton tuoreprofilointitutkimus osoittaa, että Dehko ja tyy-pin 2 diabeteksen ehkäisy ovat nousseet tär-keydessään 50-vuotta täyttävän Diabetesliitonlippulaivojen, Diabetes -lehden ja Diabetes-keskuksen kurssien rinnalle.

Tähän julkaisuun on koottu Dehkon alku-peräiset tavoitteet, koordinaattorina toimivanDiabetesliiton toimintasuunnitelma 2005–2007 valtakunnallisten hankkeiden toteutta-miseen sekä päivitetyt toimenpidesitykset.Liitteinä ovat Dehkon väliarvioinnin johtopää-tökset ja suositukset, Dehkon 2D-hanke pähki-nänkuoressa, Dehkon julkaisuluettelo sekäDehkon ja Dehkon 2D-hankkeen yhteystiedot .Kokonaisuuden ja tilanteen hahmottaminenauttavat meitä kaikkia toimijoita seuraavienvuosien työssä.

Diabeteksen ja diabetekseen liittyvien lisä-sairauksien ehkäisy on tällä hetkellä yksi suu-rimmista kysymyksistä kaikkialla maailmassa.Kansallisen diabetesohjelmamme Dehkon jasen 2D-hankkeen avulla etenemme kansainvä-lisessä kärjessä.

Leena Etu-SeppäläDehkon pääsihteeriSuomen Diabetesliitto ry.

8

DIABETEKSEN EHKÄISYN JA HOIDON KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITTEET VUOTEEN 2010 MENNESSÄ

■ Jokaisella tyypin 1 diabeetikolla on mah-dollisuudet yksilöllisesti tarvitsemaansahyvään omahoitoon.

■ Kaikki tyypin 2 diabeetikot saavat riittä-vän hoidonohjauksen, ja heidän sydän- javerisuonitauteihin liittyvä kokonaisris-kinsä hoidetaan kohonneen verensokeri-pitoisuuden ohella.

■ Diabeetikot hallitsevat omahoidon ja ovattyytyväisiä hoitoonsa.

■ Terveydenhuollon ja diabetesyhdistystenyhteistyö omahoidon tukemiseksi onvakiintunut pysyväksi toimintamuodoksi.

■ Hoitoyksiköissä on diabeteksen hoidonlaatujärjestelmä, jonka luonteva osa onperusterveydenhuollon säännöllinen jamonipuolinen diabeteskoulutus.

■ Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävättoimenpiteet ovat osa perusterveyden-huollon pysyvää toimintaa.

■ Maassamme on ATK-pohjaiset hoitoyk-sikkökohtaiset ja alueelliset diabetesrekis-terit sekä valtakunnallinen diabetesrekisteri.

■ Diabeetikkojen hoito-organisaationperustana ovat hyvin toimivat hoitoketjut,perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-hoidon jaettu hoitovastuu ja joustava kon-sultointikäytäntö.

Ohjelman hoitotuloksia koskevat tavoitteetvuoteen 2010 mennessä ovat:

■ Diabeetikoiden hoitotasapainot ovatparantuneet siten, että vähintään 50 pro-sentilla tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoistaon hyvä hoitotasapaino, ja vähintään 30prosentilla on välttävä tasapaino.

■ Diabeetikoiden sydän- ja verisuonisairas-tuvuus vähenee vähintään kolmanneksella.

■ Diabetekseen liittyvien lisäsairauksienesiintyminen vähenee Euroopan St. Vin-cent -ohjelman tavoitteiden mukaisesti:• jalkojen amputaatioiden määrä vähin-

tään puoleen• diabetekseen liittyvä silmän verkko-

kalvon sairaus vähintään kolmannek-sella

• diabetekseen liittyvä munuaistautivähintään kolmanneksella

9

Toimintasuunnitelma valtakunnallisten Dehko-hankkeidentoteuttamiseksi vuosina 2005–2007

YLEISTÄ

Kahdeksan asiantuntijaryhmää ja professoriMarja-Riitta Taskisen johtama koordinaatioryh-mä laativat Diabeteksen ehkäisyn ja hoidonkehittämisohjelman, Dehkon, vuosina 1998–2000. Suomen kansalliseksi diabetesohjel-maksi vuosiksi 2000–2010 hyväksytty Dehkosisältää kahdeksan konkreettista hoitoon jahoito-organisaatioon sekä viisi hoitotuloksiinliittyvää tavoitetta. Tavoitteiden toteuttamisek-si ohjelmassa on 25 toimenpide-esitystä, jois-ta kymmenen on nimetty avaintoimenpiteiksi.

Vuonna 2003 tehdyn ulkopuolisen väliarvi-oinnin mukaan ohjelman asteittainen etenemi-nen on ollut johdonmukaista, ja se on jo alku-vaiheessa kehittänyt terveydenhuollon toimin-takäytäntöjä. Arvioitsijoiden mukaan syytäDehkon suuntamuutokseen ei ole, mutta ajanmyötä nousseet uudet tarpeet edellyttävät oh-jelman seuraavan vaiheen toteutuksessa hie-nosäätöä, täsmennyksiä ja ajanmukaisia pai-notuksia.

TAVOITTEIDEN TARKISTUS

Kun Dehkon toteutus on puolivälissä, voidaantodeta, että asetetut tavoitteet ovat yhä ajan-kohtaisia. Ainoana täsmennettävänä kohtanaon esitys kolmiportaisesta diabetesrekisteristäerillisrekisterinä, mikä nykytilanteessa ei ehkäole perusteltu.

Rakenteilla on diabeteksen hoidon laadunseurantajärjestelmä, jossa tiedon keräämisessähyödynnetään kehitettävää sähköistä terveys-kertomusjärjestelmää, olemassa olevia rekiste-reitä ja hoidon laatua seuraavia säännöllisiäkyselyitä. Lopputuloksen kannalta alkuperäi-sen rekisterihankkeen ja nykyisen laadun seu-rantajärjestelmähankkeen välillä ei ole ristirii-taa.

TOIMENPIDE-ESITYSTEN PÄIVITTÄMINEN

Kaikkien vuonna 2000 tehtyjen toimenpide-esitysten kohdalla on edetty: osa on jo toteu-tettu, ja niissä on siirrytty seuraavaan vaihee-seen, osassa toimenpiteitä ollaan keskellä to-teutusprosessia, ja loppujen kohdalla toimintaon alkuvaiheessa.

Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudis-tus on valmisteilla. Tyypin 2 diabeetikot ovatjääneet eräiden uusien diabeteslääkkeidenerityiskorvattavuuden ulkopuolelle. Kolmattaavaintoimenpidettä on syytä tarkistaa siten,että pyritään aikaansaamaan korvausjärjestel-mä, joka tukee diabeetikoiden kokonaisvaltais-ta hoitoa diabetestyypistä ja diabeetikon talou-dellisesta asemasta riippumatta.

Myös diabeetikon suun terveydenhuoltoakoskevaa toimenpide-esitystä on tarkistettunykyistä tilannetta vastaavaksi.

Toimenpiteiden toteutuksen tilanne on päi-vitetty, ja jatkotoimenpiteet vuosiksi 2005–2007 esitetään tässä julkaisussa sivuilla 15–29.

10

Tyypin 2 diabeteksen jalisäsairauksien ehkäisy,varhainen toteaminen ja hoito

Tyypin 2 diabeteksen ja diabetekseen liittyvi-en lisäsairauksien ehkäisy ovat Dehkon pääta-voitteita. Tavoitteiden saavuttamisen avaimi-na ovat Dehkon ja Tyypin 2 diabeteksen eh-käisyohjelman toimenpide-esitykset sekä laa-ja paikallinen, alueellinen ja kansallinen yh-teistyö niiden toteuttamiseksi.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn alueellakeskeistä on ehkäisyohjelman jalkauttaminenperusterveydenhuollon ja työterveyshuollon

TOIMINNAN PÄÄALUEET VUOSINA 2005–2007

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitotasapainonparantaminen sekä lisäsairauksienehkäisy, varhainen toteaminen ja hoito

Tyypin 2 diabeteksen ja sen lisä-sairauksien ehkäisy, varhainentoteaminen ja hoito

Diabeetikoiden omahoidon osaamisenja jaksamisen tukeminen

Hoitohenkilökunnan diabetesosaamisenlisääminen

Diabeteksen hoidon laadun seuranta-järjestelmän rakentaminen

pysyväksi toiminnaksi Dehkon 2D-hankkeen(D2D 2003–2007) avulla sekä ohjelman to-teutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannus-vaikuttavuuden arvioiminen. Hankkeen toteu-tuksen turvaaminen on sekä kansalliselta ettäkansainväliseltä kannalta tärkeää ja edellyttäävankkaa sitoutumista hankekumppaneilta, ra-hoittajilta ja toimijoilta.

Dehkon 2D-hankkeen toteuttamisen rinnal-la tapahtuu mallin levittäminen koko maanperusterveydenhuollon ja työterveyshuollonkäyttöön: projektisuunnitelma, materiaali javerkkosivut ovat kaikkien käytettävissä. Hank-keen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti

eri koulutustilaisuuksissa, julkaisuissa ja me-diassa. Vuoden 2006 valtakunnalliset Dehko-päivät ovat toimintajaksolla näkyvin kotimai-nen ja Kansainvälisen diabetesliiton, IDF:n,19. maailmankongressi saman vuoden lopullanäkyvin kansainvälinen foorumi hankkeen tu-losten väliarviointiin.

Lisäsairauksien ehkäisyssä keskeistä onlihavuuden, metabolisen oireyhtymän sekäsydän- ja verisuonitautien ehkäisy, jota toteu-tetaan laajalla kansallisella yhteistyöllä. Väes-töstrategian perustan luovat Terveys 2015-ohjelma, WHO:n liikunta- ja ravitsemusstrate-giat, Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä

11

edistävän liikunnan kehittämisestä, Kansalli-nen ravitsemuspoliittinen toimintaohjelma,Dehkon Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma2003–2010, Sydänliiton uusi Suomalaistensydänohjelma sekä Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja Terveyden edistämisen keskuksentoiminta terveyden edistämisen infrastruktuu-rin kehittämiseksi.

Tyypin 2 diabeteksen varhainen toteaminenyleistyy terveydenhuollossa riskiryhmien seulon-nan yhteydessä. Dehkon Tehostetun elintapa-hoidon malli ja laatukriteerit, Diabeetikon hy-vän hoidon, hoidonohjauksen ja jalkojenhoidonlaatukriteerit sekä Ryhmäohjausmalli tyypin 2diabeetikoiden hoidonohjaukseen antavat työ-kaluja tyypin 2 diabeetikoiden hoitoon. Käypähoito-suositusten avulla vaikutetaan hoitokäy-täntöjen yhtenäistämiseen.

Diabetesliiton vuonna 2004 tekemän dia-beetikkojen kokonaisvaltaista kuntoutusta kos-kevan selvityksen pohjalta rakennetaan tyypin 2diabeetikoiden kuntoutukseen toimiva järjestel-mä yhteistyössä kaikkien kuntoutusta järjestä-vien tahojen kanssa.

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitotasapainonparantaminen sekä lisäsairauksienehkäisy, varhainen toteaminen ja hoito

Tyypin 1 diabeetikoiden hoidon kehittämisessätärkeää on suunnata terveydenhuollolle ja dia-beetikoille itselleen sellaisia tukitoimia ja työ-kaluja, joiden avulla pystytään vaikuttamaanhoitotasapainon paranemiseen. Erityistä huo-miota kiinnitetään lapsiin, nuoriin ja 19–25vuotiaisiin nuoriin aikuisiin.

Diabetesliiton lääkärineuvoston vuonna 2001laatima Tyypin 1 diabeetikoiden hoitosuosituspäivitetään. Lasten diabeteksen hoitoon kehite-tään jo olemassa olevien laatukriteereiden lisäksihoitomalli. Nuorten siirtymistä lasten hoitoyksi-köstä aikuisten hoitoyksikköön selvitetään, jahyviksi todettuja malleja julkaistaan Dehkon Pa-rempaan diabeteksen hoitoon -julkaisusarjassakoko terveydenhuollon käyttöön.

Lisäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa tär-keimpinä alueina ovat retinopatian, nefropatian,neuropatian sekä sydän- ja verisuonitautien eh-käisy, jota toteutetaan laajalla yhteistyöllä eri-tyisesti Näkövammaisten keskusliiton, Munuais-ja siirtopotilaiden liiton, Invalidiliiton, Sydänlii-ton sekä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa.Diabeetikoiden henkisen jaksamisen tukemi-seen kehitetään uusia toimintatapoja yhteis-työssä mielenterveysalan asiantuntijoiden jajärjestöjen kanssa.

Diabetesliiton kuntoutusselvityksen pohjaltakehitetään Diabeteskeskuksen kurssitoimintaasekä rakennetaan tyypin 1 diabeetikoiden kun-toutukseen toimiva järjestelmä yhteistyössä ter-veydenhuollon ja kuntoutuksesta vastaavien val-takunnallisten tahojen kanssa.

Hoitohenkilökunnan diabetesosaamisenlisääminen

Dehkon yhdeksäs avaintoimenpide käsittää esi-tykset hoitohenkilökunnan diabetestiedon lisää-miseksi kaikkien diabeetikkoja hoitavien tervey-denhuollon ammattiryhmien perus- ja täyden-nyskoulutuksessa.

Vuosina 2002–2003 tehtyjen selvitysten jaolemassa olevan koulutustilanteen pohjalta hoito-henkilökunnan koulutusta tehostetaan ja täyden-netään diabetestietouden osalta: 1) kehittämälläkoulutusyhteistyötä terveydenhuollon ammattijär-jestöjen kanssa, 2) tukemalla ja edistämällä am-mattikorkeakoulujen kanssa Dehko-yhteistyössäjo luotuja malleja, 3) kehittämällä Diabeteskes-kuksen roolia ja koulutuspalveluja terveydenhuol-lon tarpeita vastaavaksi, 4) kehittämällä Diabe-tesliiton diabetesosaamisprojektin avulla tieto-verkkopohjaisia työkaluja hoitohenkilökunnanammatillisen täydennyskoulutuksen tueksi.

Diabetesliitto neuvottelee keskeisten tervey-denhuollon ammattijärjestöjen kanssa diabetes-alueen koulutusyhteistyöstä. Sairaanhoitopiirien

12

diabetestyöryhmien puheenjohtajien avulla kar-toitetaan alueellisen diabeteskoulutuksen tilan-netta, suunnitelmia ja tarpeita. Diabetesliitonlääkärineuvosto perustaa koulutustyöryhmänsuunnittelemaan lääkäreiden diabeteskoulutusta.

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian moni-ammatillinen Dehko-projekti on kouluttanutopiskelijoita ohjaamaan tyypin 2 diabeetikkojajo vuodesta 2001 alkaen, ja on jäämässä pysy-vään toimintaan. Mallia kehitetään yhteistyössäStadian opettajien, opiskelijoiden ja Pääkaupun-kiseudun diabetesyhdistyksen kanssa.

Viiden ammattikorkeakoulun, Diabeteshoita-jat ry:n ja Diabetesliiton edustajien muodostamaDehko-ryhmän työn tuloksena ovat vuoden 2004aikana syntyneet määrittelyt terveysalalla (sai-raanhoitajilta) vaadittavasta diabeteksen hoitoonliittyvästä perusosaamisesta ja diabeteshoitajanerityisosaamisesta. Lisäksi ryhmä valmisteli 30opintopisteen (20 opintoviikon) opetussuunni-telman ammatillisia erikoisopintoja varten . Te-keillä on vielä 2–6 opintoviikon laajuiset diabe-tesopinnot terveysalan koulutukseen.

Vuoden alusta käynnistyvää uuden opetus-suunnitelman mukaista koulutusta Oulun seu-dun, Pirkanmaan, Satakunnan, Savonian jaStadian ammattikorkeakouluissa seurataan, jakokemuksista raportoidaan Dehko-päivillä helmi-kuussa 2006.

Diabeteksen hoidon laadunseurantajärjestelmän rakentaminen

Seurantajärjestelmän rakentamisen kriittisetvaiheet ajoittuvat vuoteen 2005, jonka kulues-sa Stakesin, Kelan ja Diabetesliiton yhteistyönäluodaan diabeteksen ja lisäsairauksien esiinty-vyyden sekä diabeetikkojen kuolleisuuden pysy-vän seurantakäytännön perusta.

Vuonna 2004 tehtyjen hoidon laatua koske-vien pilottikyselyjen pohjalta määritetään laa-tuindikaattorit pysyvään käyttöön ja neuvotel-laan toteuttajatahosta. Vuonna 2005 laaditaanensimmäinen Diabetesbarometri. Seurantajär-jestelmän peruspilarit ankkuroidaan pysyvääkäytäntöä varten vuonna 2006.

Benchmarking-järjestelmää rakennetaanyhteistyössä Stakesin kanssa, ja Dehkon verk-kosivuja kehitetään hyvien hoitokäytäntöjenesittelyyn.

Diabeetikon omahoidon osaamisen jajaksamisen tukeminen

Diabeetikon omahoidon osaamista ja jaksamis-ta tuetaan sitä varten kehitetyillä työkaluilla:diabetesyhdistysten ja terveydenhuollon yhteis-työllä, OMA- ja ITE-ryhmätoiminnalla, hoidonpäivityspäivillä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoil-le sekä Diabetesliiton valtakunnallisella perhe-,nuoriso-, eläkeläis- ja liikuntatoiminnalla.

OMA-ryhmätoiminta on tyypin 1 diabeetikoi-den omahoidon tueksi kehitettyä ryhmätoimin-taa, jossa vetäjinä on terveydenhuollon ammatti-laisen ja diabeetikon muodostama pari. UusienOMA-ryhmä ohjaajien koulutusta jatketaan,OMA-ryhmä toimintaa laajennetaan mahdolli-suuksien mukaan koko maahan, ja luodaan oh-jaajaverkosto.

ITE-ryhmätoiminta on alun perin Sydänliitonluoma vertaistuen malli oman terveyden edistä-miseen. Pieni päätös päivässä -projektissa toi-mintamallia kehitettiin Sydänliiton ja Diabetes-liiton yhteistyönä, ja nykyään se on kummankinliiton pysyvää toimintaa.

Vertaistukiryhmiä toimii mallin mukaisestimonilla terveyden edistämisen alueilla, ja sitähyödynnetään erityisesti painonhallinnan ja lii-kunnan osalta myös tyypin 2 diabeteksen ehkäi-syssä ja hoidossa. Diabetesyhdistyksiä kannuste-taan käynnistämään ITE-ryhmiä ja tiedottamaanterveydenhuollolle ryhmien toiminnasta.

Suuren suosion saaneet hoidon päivityspäi-vät tyypin 1 diabeetikoille ovat koulutustilai-suuksia, joissa diabeteksen hoidon asiantuntijatluennoivat diabeteksen hoidon ajankohtaisistaasioista. Vuoden 2004 aikana on vastaava toi-minta käynnistynyt myös tyypin 2 diabeetikoille.Diabetesyhdistyksiä tuetaan ja kannustetaanjärjestämään tilaisuuksia entistä useammallaalueella kummallekin diabeetikkoryhmälle.

13

VÄLIARVIOINNIN VIESTIENHYÖDYNTÄMINEN

Dehkon väliarvioinnissa (liite 1) kiinnitettiinerityistä huomiota joihinkin asioihin, ja niihinon reagoitu jo toteutuneessa ja meneilläänolevassa toiminnassa, toimintasuunnitelmassa2005–2007 sekä toimenpiteiden jatkoesityk-sissä. Pohjaa vuosien 2005–2007 etenemisel-le on vahvistettu:

1) Dehkon ja Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyoh-jelman kiinnittäminen voimakkaamminTerveys 2015-ohjelmaan: Dehko ja Dehkon2D-hanke ovat näkyvästi terveydenhuollon val-takunnallisella agendalla, ja sekä Raha-auto-maattiyhdistys että sosiaali- ja terveysministe-riö ovat sitoutuneet ohjelman ja hankkeen ra-hoitukseen. Keskeiset viranomaiset ovat hyvinedustettuina Dehkon ohjaus- ja seurantaryh-mässä ja Dehkon 2D-hankkeen seurantaryh-mässä.

2) Kuntiin vaikuttaminen: Dehkon kuntastrate-giatyöryhmä on laatinut vuoden 2004 aikanaKuntastrategian, jonka mukaan Diabetesliitto

ja sen jäsenyhdistykset lähtevät pitkäjänteises-ti vaikuttamaan diabeteksen ehkäisyn ja hoi-don kehittämiseen sekä omahoidon edellytys-ten turvaamiseen.

3) Toimintaryhmien laajentaminen: ErityisestiTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma ja senväestöstrategia sekä Dehkon 2D-hanke perus-tuvat laajaan yhteistyöhön eri toimijoidenkanssa. Kumppaneiden piiri on jo laajentunutja laajenee lähivuosina edelleen.

4) Tutkijoiden integrointi Dehkon toteutukseen:Tutkijoiden panos kasvaa koko ajan ohjelmantoteutuksen, edistymisen ja tulosten arvioin-nissa. Hoidon laadun seurantajärjestelmänrakentamisessa Stakesin, Kelan ja Kansanter-veyslaitoksen tutkijoilla on yhteistyössä käy-tännön toteuttajien kanssa keskeinen asema.

Dehkon 2D-hankkeessa Kansanterveyslai-tos arvioi Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjel-man toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kus-tannusvaikuttavuuden vuosina 2003–2007.Myös Dehkon arvioinnissa tutkijoilla on tärkeärooli.

5) Benchmarking-järjestelmän kehittäminensekä hyvien ehkäisy- ja hoitokäytäntöjen lan-seeraus: Dehkon laadunseurantajärjestelmänyhteydessä kehitetään vuosina 2005–2007diabeteksen hoidon benchmarking-järjestelmä.Diabeteksen hyvien ehkäisy- ja hoitokäytäntö-jen lanseeraamista kaikkien terveydenhuollonyksiköiden käyttöön jatketaan Parempaan dia-beteksen hoitoon -sarjan uusilla julkaisuilla,Dehkon verkkosivuilla sekä Dehko-päivillä2006.

6) Kansainvälinen raportointi, vuorovaikutus javaikuttaminen: Sekä Dehko-ohjelma että Tyy-pin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma on käännet-ty englanniksi, samoin Dehkon väliarviointira-portin johtopäätökset ja suositukset, ja julkai-sut on jaettu maksutta Kansainvälisen diabe-tesliiton ja sen jäsenjärjestöjen, maailmandiabetesvaikuttajien sekä WHO:n diabetesyh-teistyökeskusten käyttöön. Näin toimitaanmyös vuosina 2005–2007. Dehkoa, Tyypin 2diabeteksen ehkäisyohjelmaa sekä Dehkon2D-hanketta on esitelty ja esitellään kansain-välisissä diabeteskokouksissa.

14

DEHKON ARVIOINTI 2005–2007

Dehkon nykytilanteen arvioinnin pääelement-tejä ovat Dehkon väliarviointi (Dehko-raportti2003:5), Diabeetikkojen hoitotasapaino Suo-messa vuosina 2000–2001 -tutkimus (Dehko-raportti 2004:1), Diabeetikoiden hoitotyytyväi-syys Suomessa -tutkimus (Dehko-raportti2003:4) sekä hoidon laadun seurantaan liitty-vät kyselyt.

Vuoden 2006 lopulla tehdään Dehkon toi-nen väliarviointi, jolloin tarkastellaan edelli-sessä väliarvioinnissa esiin nostettujen kes-keisten osuuksien toteutumista. Samoin dia-beetikkojen hoitotasapainoa ja heidän suhtau-tumistaan saamaansa hoitoon koskevat tutki-mukset tehdään vuoden 2006 aikana.

Dehkon 2D-hankkeen osalta Diabetesliittoteettää ulkopuolisen arvioinnin itse hankkeentoteutuksesta. Vaikuttavuuden arvioinnistavastaa Kansanterveyslaitos.

YHTEISTYÖ DEHKON TOTEUTUKSESSA

Diabetesliitto on ollut Dehkon aloitteentekijä,vastannut valmistelusta ja rahoituksesta sekäkoordinoinut toteutusta siitä lähtien, kun Deh-ko konsensuskokouksessa vuonna 2000 hyväk-syttiin maamme kansalliseksi diabetesohjel-maksi vuosiksi 2000–2010.

Diabetesliitto verkottui jo heti Dehkon val-misteluvaiheessa. Dehkon rakentamisessa olimukana noin sata diabetestutkijaa, käytännönhoidon ammattilaista, diabeetikkoa ja yhteis-työkumppania. Dehkon toteutuksen käynnistyt-tyä mukaan kutsuttiin viranomaisia, valtionlaitoksia, järjestöjä ja muita eri alojen asian-tuntijoita. Verkosto on laajentunut vuosi vuo-delta, ja erityisesti näin on tapahtunut Tyypin2 diabeteksen ehkäisyohjelman valmistelun javäestöstrategian toteuttamisen yhteydessä.

Dehkon keskeisinä yhteistyökumppaneinaovat sosiaali- ja terveysministeriö, opetusmi-nisteriö, Kansanterveyslaitos, Stakes ja Kelasekä järjestöistä Suomen Kuntaliitto, SuomenSydänliitto strategisena kumppanina, Munu-ais- ja siirtopotilaiden liitto, Näkövammaistenkeskusliitto, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto,Suomen Apteekkariliitto, Diabeteshoitajat ry,Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliit-to sekä muut terveydenhuollon ammattijärjes-töt.

Sosiaali- ja terveysministeriötä, ja päära-hoittajaa, Raha-automaattiyhdistystä informoi-daan säännöllisesti Dehkon etemisestä, sa-moin pääsponsoreina, sponsoreina ja tukijoinatoimivia yrityksiä. Taloudellisten tukijoidenvahva sitoutuneisuus on Dehkon toteutuksenehdoton edellytys.

15

DEHKON TOIMENPIDE-ESITYKSET VUOSIKSI 2005–2007

Avaintoimenpiteet

1. Toimenpide-esitys vuonna 2000:

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy nimetään yhdeksi Suomen terveys-poliittiseksi tavoitteeksi WHO:n Terveyttä kaikille 21. vuosisadalla-ohjelmaan. Ehkäisyohjelmalle laaditaan valtakunnallinen kokonais-suunnitelma, ja sille osoitetaan tarvittava rahoitus. Ehkäisyn käyn-nistämiseksi järjestetään laaja tiedotuskampanja.

■ Toteutunut:

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on hyväksytty yleisesti kansalliseksi ta-voitteeksi, ja ehkäisyyn liittyville hankkeille on osoitettu tarvittava ra-hoitus. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2003–2010 (rahoitusRAY ja Dehkon yritystukijat) valmistui vuonna 2003, ja sen toimeenpa-nohanke, neljän sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollossa ja työterve-yshuollossa toteutettava Dehkon 2D-hanke (rahoitus sosiaali- ja ter-veysministeriö, sairaanhoitopiirit, RAY, Kansanterveyslaitos, Diabetes-liitto) käynnistyi samana vuonna (liite 2).

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn liittyvät tiedotuskampanjat järjes-tettiin Diabetesliiton toteuttamina 2001 ja 2004, väestön tiedontasoakoskeva lähtötasotutkimus tehtiin vuonna 2003, ja viestintästrategiavuosiksi 2003–2007 kehitettiin samoin vuonna 2003.

■ Jatkotoimenpiteet:

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman väestöstrategiaa toteutetaanyhteistyössä Sydänliiton ja muiden kansallisten toimijoiden kanssa Ter-

veys 2015-ohjelman pääperiaatteet huomioon ottaen. Dehkon 2D-han-ke saatetaan loppuun projektisuunnitelman mukaisesti, ja väestöstrate-gian osalta hankealueet toimivat myös pilottialueina.

Hankkeen tuloksia hyödynnetään koko maassa tyypin 2 diabetestaja muita kansansairauksia ehkäisevien toimintojen vakiinnuttamiseksiperusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon. Kansanterveyslaitos arvi-oi hankkeen vaikuttavuuden, kustannusvaikuttavuuden sekä ehkäisyoh-jelman toteutettavuuden, ja ulkopuolinen asiantuntijaryhmä arvioi itseprojektin käytännön toteutuksen.

■ Toimijat:

Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansanterveyslaitos, kunnat, sairaanhoi-topiirit, perusterveydenhuolto, työterveyshuolto, Diabetesliitto, Sydän-liitto, Apteekkariliitto, Kunnossa kaiken ikää-ohjelma, Terveyden edis-tämisen keskus


Tehostetaan tyypin 2 diabeteksen lääkkeettömiä hoitomuotoja, jajärjestetään sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden vuosittainenseuranta ja hoito perusterveydenhuollon kaikissa hoitoyksiköissä.

■ Toteutunut:

Tehostetun elintapahoidon malli ja laatukriteerit on julkaistu vuonna2003 osana Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaa. Sydän- ja verisuo-nisairauksien vaaratekijöiden vuosittainen seuranta kuuluu Diabeetikonhyvän hoidon laatukriteereiden (2002) keskeisiin indikaattoreihin.

16


Vaikutetaan siihen, että tehostetun elintapahoidon malli ja laatukritee-rit tulevat käyttöön perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa.Hoitohenkilökunnan täydennyskoulutusta tehostetaan elintapaohjauk-sessa. Diabetesliiton ja Sydänliiton kehittämää painonhallintaryhmienohjaajakoulutusta jatketaan, ja sen vaikutuksia ryhmien toteutumiseenarvioidaan. Vertaistukitoimintaa aktivoidaan erityisesti painonhallinnanja liikunnan alueella.

■ Toimijat:

perusterveydenhuolto, työterveyshuolto, Sydänliitto, Diabetesliitto, lii-kuntajärjestöt


Erityiskorvattavien lääkkeiden myöntämisperusteita muutetaan sy-dän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden alentamista suosivaksi. Ve-ren rasvoja alentavat lääkkeet tulee saada erityiskorvattaviksi kaikilleniitä tarvitseville diabeetikoille. Rasva- ja verenpainelääkkeidenkäyttö erityiskorvattuina tulee voida aloittaa alemmilla tasoilla kuinei-diabeetikoilla.

■ Toteutunut:

Diabetesliitto on vaikuttanut ministeriaudienssien, kannanottojen, lau-suntojen ja kansalaisadressien avulla lääkekorvausjärjestelmän koko-naisuudistusta koskevaan valmisteluun.

Tämä sekä 1.4.03 voimaan astunut, ns. korvaavien lääkkeiden käyt-töönotto, 1.1.2004 voimaan astuneet lääkkeiden erityiskorvattavuutta

koskevien menettelysäännösten muutokset sekä uusien diabeteslääk-keiden markkinoille tuleminen ja niiden korvattavuuskysymykset ovatolleet päähuomion kohteina. Dehkoon nimettiin lääkehoitotyöryhmävastaamaan Diabetesliiton kannanottojen valmistelusta.

Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus julkaistiin14.1.2002, ja siinä on määritelty hyvin diabeetikon verenpaineen lää-kehoidon aiheet, mutta lääkkeiden erityiskorvattavuuden raja on edel-leenkin korkeampi kuin suosituksessa.

Veren rasva-arvojen häiriöiden hoitoa koskeva Käypä hoito -suositusjulkaistiin 2.8.2004, ja se antaa lisätukea veren rasva-aineenvaihdun-nan lääkityksen erityiskorvattavuuden ajamiseen lääkehoitoa tarvitsevil-le diabeetikoille.

Diabetesliiton lääkärineuvosto toimi aktiivisesti Euroopan sepelvalti-motaudin hoitosuosituksen suomentamisessa diabeetikoiden hoidonosalta.


Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistuksen valmistelua seurataanja pyritään aikaansaamaan korvausjärjestelmä, joka tukee diabeetikko-jen kokonaisvaltaista hoitoa diabetestyypistä ja diabeetikoiden talou-dellisesta asemasta riippumatta sekä lisäsairauksien ja tyypin 2 diabe-teksen ehkäisyä. Diabetekseen liittyvien rasva-aineenvaihdunnan häiri-öiden lääkehoitoa esitetään erityiskorvattavaksi. Kelan ohjeita kohon-neen verenpaineen lääkehoidon erityiskorvattavuuden kriteereistä esite-tään tarkistettavaksi Käypä hoito -suosituksen mukaiseksi.

■ Toimijat:

Sosiaali- ja terveysministeriö, Kela, Lääkehoidon kehittämiskeskusROHTO, Diabetesliitto ja sen lääkärineuvosto, Sydänliitto

17

4. Toimenpide-esitys vuonna 2000

Maassamme otetaan käyttöön yhtenäiset diabeteksen hoidon laatu-standardit, jotka jokaisen diabeetikkoja hoitavan yksikön (erikoissai-raanhoito/perusterveydenhuolto) tulee täyttää paikallisiin olosuhtei-siin sovellettuna.

■ Toteutunut:

Dehkon moniammatilliset asiantuntijaryhmät valmistelivat vuosina2000–2003 terveydenhuollon käyttöön Dehkon raporttisarjassa julkais-tut laatukriteerit: Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit ja laatumitta-ri, Lapsen diabeteksen hoidon laatukriteerit ja laatumittari, Diabeetikonhoidonohjauksen laatukriteerit, Diabeetikon jalkojenhoidon laatukritee-rit ja Tyypin 2 diabeetikon tehostetun elintapahoidon laatukriteerit.Sekä aikuisten että lasten diabeteksen hoidon laatukriteereihin perus-tuneet ensimmäiset hoidon resurssi- ja laatukyselyt tehtiin vuonna2004.

Diabetestiimeille tarkoitettu systemaattisen laadun kehittämisenkoulutus käynnistyi syksyllä 2004. Diabeteskeskuksessa järjestetty en-simmäinen kurssi oli kolmiosainen, ja siihen liittyi välitehtäviä.


Laatuindikaattoreiden toimivuus hoidon laadun mittareina testataansäännöllisin mittauksin ja määritetään standardit. Niistä kehitetäändiabeteksen hoidon laadunseurantajärjestelmän toimiva perusta. Tulos-sa olevat diabeetikon retinopatian Käypä-hoito -suositus ja raskausdia-betesta koskeva Käypä hoito -suositus mahdollistavat näiden sairauksi-en järjestelmällisen laadun parantamisen. Myös eräiltä muilta diabe-teksen hoidon alueilta tehdään esityksiä Käypä hoito -suosituksiksi.Hoidon laatua kehitetään myös monimuotoisella ammatillisella täyden-

nyskoulutuksella.Diabeetikkojen asiakastyytyväisyysmittauksissa hyödynnetään Stake-

sin kehittämää laatumittaria myös selvitettäessä diabeetikoiden suhtau-tumista saamaansa hoitoon. Diabeetikkojen elämänlaadun arviointiinkehitetään kansainvälisen mallin pohjalta oma laatumittari.

■ Toimijat:

Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, Stakes, Diabetesliitto, Lää-käriseura Duodecim, Suomen DESG


Diabeteksen hoidon laadun seuraamiseksi, arvioimiseksi ja kehittä-miseksi maahamme luodaan kolmiportainen diabetesrekisteri, jokamuodostuu toimintayksikkö-, alue- ja valtakunnan tason rekistereis-tä. Valtakunnallisen diabetesrekisterin toteuttamiseksi tehdäänselvitys ja käynnistetään kokeiluprojekti.

■ Toteutunut:

Valtakunnallisen diabetesrekisterin perustamismahdollisuuksia kartoit-tanut selvitys valmistui vuonna 2002 ja julkaistiin Dehko-raporttina.Selvityksen perusteella uutta diabetesrekisteriä ei perusteta erillisenä,vaan maahamme luodaan diabeteksen hoidon laadun seurantajärjestel-mä, jossa tietoa kerätään kolmelta tasolta:1. perustieto hoitopaikoissa sähköisistä terveyskertomuksista2. alueellinen vertaileva tieto hoidon laadusta hoitopaikkoihin

tehtävien kyselyiden avulla3. diabeteksen esiintyvyyttä, lisäsairauksia ja diabeetikkojen kuollei-

suutta koskeva tieto olemassa olevista valtakunnallisista rekistereistä

18

Diabetesliitto on palkannut laatupäällikön vuosiksi 2003–2005 raken-tamaan laadun seurantajärjestelmää yhteistyössä asiantuntijoiden javiranomaisten kanssa.

Diabetesliitto on osallistunut valtakunnallisen sähköisen terveysker-tomuksen kehittämiseen diabeteksen osalta.

Diabeteksen hoidon laatua ja resursseja selvitettiin pilottitutkimuk-silla syksyllä 2004 sekä lasten että aikuisten osalta.

Stakesin, Kelan, Diabetesliiton ja Tilastokeskuksen yhteistyönä tut-kitaan vuosina 2003–2005 olemassa olevien rekistereiden hyödyntämi-nen valtakunnallisen diabetestiedon keräämiseen.


Vaikutetaan edelleen sähköisen terveyskertomuksen kehittämiseen niin,että ne tukevat nykyistä paremmin diabeetikon laadukasta hoitoa.

Säännöllisten laatumittausten käytännön järjestelyjä koskevat selvi-tykset ja neuvottelut toteutetaan, ja tehtyjen mittausten pohjalta jatke-taan tarkennettujen laatuindikaattoreiden testausta.

Kehitetään diabeteksen esiintyvyyttä, lisäsairauksia ja diabeetikoi-den kuolleisuutta koskeva pysyvä seurantajärjestelmä.Ensimmäinen Diabetesbarometri kootaan ja julkaistaan.

■ Toimijat:

Diabetesliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes, Kela, Kansanterve-yslaitos


Omahoidon mahdollistamiseksi jokaiselle diabeetikolle taataan yksi-löllinen ja jatkuva hoidonohjaus. Hoitovälinejakelu järjestetään asi-anmukaisesti Diabetesliiton lääkärineuvoston ja sosiaali- ja terveys-ministeriön suosituksia noudattaen.

■ Toteutunut:

Terveydenhuollon käyttöön tuotettiin Diabeetikon hoidonohjauksen laa-tukriteerit vuonna 2003.

Diabetesliitto on tehnyt vuoden 2004 aikana diabeetikkojen kokonais-valtaista kuntoutusta koskevan selvityksen ja esitykset jatkotoimenpiteiksi.

Diabetesyhdistysten ja terveydenhuollon yhteistyötä on kehitettyjärjestelmällisesti diabeetikkojen omahoidon tukemiseksi, yhteistyö onarvioitu ja sen pohjalta on rakennettu yhteistyömalli. Konkreettisenaesimerkkinä yhteistyöstä on Dehkon OMA-ryhmätoimintamallin ja sii-hen liittyvän aineiston kehittäminen yhdessä sekä yli 30 OMA-ryhmänperustaminen tyypin 1 diabeetikoiden tukiryhmiksi vuosina 2001–2004. Ryhmien toiminnan tavoitteena on diabeetikoiden hoitotasapai-non parantaminen.

Uutena toimintamuotona ovat Diabetesliiton aluetoimikuntien jär-jestämät diabeteksen hoidon päivityspäivät, joissa hoitotietoa päivite-tään luentomuotoisissa tilaisuuksissa erikseen tyypin 1 ja 2 diabeeti-koille.

Dehko-yhteistyönä on kehitetty ja testattu tyypin 2 diabeetikoidenryhmäohjausmalli terveydenhuollon käyttöön.

Hoitovälinejakelu on toteutunut maamme kunnissa pääasiallisestiDiabetesliiton lääkärineuvoston, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kun-taliiton suositusten mukaisesti.


Laatukriteereiden käyttöä ja toteutumista hoitopaikoissa seurataan.Diabetesalan ammatillisessa täydennyskoulutuksessa kiinnitetään eri-tyistä huomiota diabeetikoiden hoidonohjaukseen ja kokonaisvaltaiseenkuntoutukseen.

Diabeetikkojen kuntoutuksen järjestämistä koskeva valtakunnallinensuunnitelma laaditaan. Neuvottelut kokonaissuunnitelman toteuttami-sesta käynnistetään.

19

Diabetesyhdistysten ja terveydenhuollon yhteistyön kehittämistä jatke-taan, ja yhteistyömallia sekä OMA-ryhmätoimintaa markkinoidaan niillealueille, joilla ne eivät vielä ole käytössä.

OMA-ryhmätoiminnan mallia hyödynnetään myös tyypin 1 diabeeti-koiden ryhmäohjausmallin kehittämisessä.

Diabetesliiton lääkärineuvoston vuonna 1998 laatima hoitoväline-suositus päivitetään, ja suositukset liitetään jatkossa diabeteksen hoi-don Käypä hoito-suosituksiin.

■ Toimijat:

Diabetesliitto ja sen lääkärineuvosto, diabetesyhdistykset, perustervey-denhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliit-to, Suomen DESG, Diabeteshoitajat ry


Jokaisessa terveyskeskuksessa tulee olla nimettynä diabetesvastuu-lääkäri ja diabeteshoitaja, jotka koordinoivat diabeteksen hoitoa,koulutusta ja laatuseurantaa terveyskeskuksessa. Erikoissairaanhoi-don toimipisteessä tulee olla nimetty diabetestiimi, jota johtaa dia-beteksen hoidosta vastaava erikoislääkäri (vastuulääkäri). Sekä pe-rusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa diabetestiimienkäytettävissä tulee olla ainakin jalkojenhoitaja/jalkaterapeutti, ravit-semusterapeutti, psykologi ja fysioterapeutti tai liikunnanohjaaja.Diabeetikko on hoitopaikassaan diabetestiimin tasavertainen jäsen.

■ Toteutunut:

Diabeetikkojen hoitotasapainot Suomessa vuosina 2000–2001-tutki-muksen mukaan yli 90 prosentilla sekä tyypin 1 diabeetikoista ettätyypin 2 diabeetikoista on hoitopaikassaan diabeteshoitaja ja diabetes-vastuulääkäri. Vuoden 2004 aikana on tehty diabeetikkojen hoidon laa-

tu- ja resurssikyselyt lapsidiabeetikoiden hoitoyksiköihin erikoissairaan-hoidossa ja aikuisten diabeetikkojen hoitoyksiköihin perusterveyden-huollossa ja erikoissairaanhoidossa. Lasten osalta lähes kaikissa hoito-paikoissa on diabeteshoitaja ja diabetesvastuulääkäri. Aikuisten hoito-järjestelyitä koskevat tulokset selviävät vuoden 2005 alkuun mennessä.

Olemassa olevan tiedon mukaan vain osassa perusterveydenhuollonyksiköitä on käytettävissä ravitsemusterapeutin, jalkojenhoitajan, psy-kologin ja fysioterapeutin palveluja diabeetikkojen hoitoon.


Toistuvien laatumittausten yhteydessä seurataan diabeetikkojen hoidonresurssitilannetta. Hoitopaikkoja kannustetaan kehittämään hoito-orga-nisaatiota myös asiakaspalautteiden avulla. Diabetesliitto tarjoaa hoito-henkilökunnalle tietoa, koulutusta ja työkaluja oman toiminnan kehittä-miseen. Dehkon verkkosivuilla ryhdytään julkaisemaan esimerkkejädiabeetikkojen hoidon onnistuneista järjestelyistä sekä toimivista hoi-toketjuista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

■ Toimijat:

perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, Stakes, Diabetesliitto, dia-betesyhdistykset, terveydenhuollon ammatillliset järjestöt

20


Jokaisessa sairaanhoitopiirissä tulee olla nimettynä diabetestyöryh-mä, jonka tehtävänä on diabeteksen hoidon kehittäminen ja koordi-nointi. Työryhmään tulee kuulua eri hoitotahojen (myös työterveys-huolto ja yksityissektori) lisäksi diabeetikkojen edustaja.

■ Toteutunut:

Kaikissa sairaanhoitopiireissä Ahvenanmaata lukuun ottamatta on ni-metty diabetestyöryhmä. Työryhmien kokoonpanoa ja diabeetikkoedus-tusta selvitettiin syksyllä 2004. Koska vain osassa ryhmiä on diabeetik-koedustaja, työryhmien puheenjohtajille lähetettiin Dehkon toimenpi-de-esitykseen viittaava kirje vuoden 2005 alussa.


Diabetestyöryhmien puheenjohtajille tehtävän kyselyn avulla selvitetääntyöryhmien toiminta, asema ja ongelmat.

Yhteistyötä sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmien kanssa tiiviste-tään: Diabetesliiton ja diabetestyöryhmien puheenjohtajien yhteinenkokous järjestetään vuosittain. Lisäksi yksi työryhmän edustaja kusta-kin sairaanhoitopiiristä kustannetaan joka vuosi Dehkon toimijasympo-siumiin sekä Dehko-päiville. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyönkehittämiseen Ahvenanmaan ja muiden ruotsinkielisten alueiden diabe-tesvastuuhenkilöiden kanssa.

Diabetesliiton aluetoimikuntien esittämä diabeetikkoedustaja pyri-tään saamaan jokaisen sairaanhoitopiirin diabetestyöryhmän.

■ Toimijat:

Sairaanhoitopiirit ja niiden diabetestyöryhmät, Diabetesliitto, Diabetes-liiton aluetoimikunnat


Diabetestietoutta lisätään kaikilla terveydenhuollon sektoreilla.

a) Erityistä huomiota kiinnitetään työterveys- ja väestövastuulääkä-reiden ja -hoitajien koulutukseen.

b) Lääkäreille luodaan diabeteksen hoidon täydennyskoulutus-ohjelma.

c) Hoitajien ammatillista täydennyskoulutusta diabeteksen hoitoonja hoidonohjaukseen kehitetään Diabeteshoitajan avainase-ma- projektin pohjalta.

d) Luodaan hoidonohjauksen moniammatillinen koulutusohjelma.

■ Toteutunut:

Dehko-projekteina on toteutettu hoitohenkilökunnan koulutustarveky-sely (Dehko-raportti 2003:1), diabeteshoitajien ammatillista koulu-tusta koskeva selvitys (Dehko-raportti 2003:2) sekä tyypin 2 diabe-teksen ehkäisyyn liittynyt koulutuskierros kaikissa sairaanhoitopiireis-sä vuosina 2002–2003.

Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteistyönä on maahamme kehitettyuudentyyppinen painonhallinnan ohjaajakoulutus ja koulutettu yli 600ohjaajaa 2002–2004 perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon.Projektin tuloksena painonhallintaohjaajien koulutuksesta on tullutkummallekin liitolle pysyvää toimintaa.

Ammattikorkeakoulujen edustajista koottu Dehko-työryhmä on val-mistellut yhtenäisiä linjoja diabeteshoitotyön osaamisen tehostamiseenterveysalan koulutuksessa. Diabetesaiheisen hoitopaikkoihin tilatuntäydennyskoulutuksen kysyntä on Diabeteskeskuksessa Dehkon vaiku-tuksesta kolminkertaistunut.

Valtion toimenpiteet täydennyskoulutusvelvoitteiden lisäämiseksisekä terveydenhuollon päättäjien sisäistämä tyypin 2 diabeetikoiden

21

määrän voimakas kasvu ja sen tuomat paineet hoitohenkilökunnalletukevat Dehkon toimenpiteitä terveydenhuollon ammattilaisten diabe-teskoulutuksen tehostamiseksi.


Diabetesliitto kehittää hoitohenkilökunnalle suunnattua diabetesalueentäydennyskoulutusta laajassa yhteistyössä terveydenhuollon ammattijär-jestöjen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa vuosina 2005–2007.

Lisäksi liitto toteuttaa ammattihenkilöstön diabetesosaamisen ke-hittämisprojektin yhteistyössä koulutusta järjestävien tahojen sekä ter-veydenhuollon yksiköiden kanssa. Projektin tavoitteena on luoda dia-beetikoiden kanssa työskenteleville ammattiryhmille ja työyhteisöilleosaamiskartoituspalvelu, virtuaalinen oppimisympäristö kehittämistyönja monimuotokoulutuksen tueksi, hyvän hoidon toimintamalleja sekädiabetesosaamisen valtakunnallinen kehittämisverkosto.

Diabetesliiton lääkärineuvoston asiantuntijaryhmä valmistelee ehdo-tuksen lääkäreiden diabeteskoulutuksen tehostamiseksi perus- ja täy-dennyskoulutustasolla.

■ Toimijat:

Diabetesliitto, yliopistot, ammattikorkeakoulut, sairaanhoitopiirit, ter-veydenhuollon ammattijärjestöt


Kehitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö-tä kaksisuuntaiseksi ja nykyistä joustavammaksi erityisesti konsul-taatiomahdollisuuksien osalta sekä luodaan sairaanhoitopiireittäinkattava ja laadukas palveluketju diabeetikon hoitoon.

■ Toteutunut:

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä jadiabeetikon hoitoketjuja on selvitetty hoidon resursseja ja laatua koske-villa kyselyillä syksyllä 2004. Diabetesliitto asiantuntijoineen on anta-nut lausuntonsa ja ollut kuultavana hoidon saatavuuden turvaamistakoskevaa lakiuudistusta valmisteltaessa.


Vuosien 2005–2007 hoidon laatumittauksissa sekä sairaanhoitopiiriendiabetestyöryhmien kanssa käytävissä neuvotteluissa selvitetään onnis-tuneita hoitoketjuratkaisuja. Joustavaa yhteistyötä työterveyshuollon japerusterveydenhuollon välillä kehitetään. Diabeetikon kuntoutus sisäl-lytetään osaksi hoidon kokonaisuutta.

Hyviä yhteistyömalleja haetaan järjestelmällisesti ja kootaan julkais-tavaksi Dehkon Parempaan diabeteksen hoitoon -julkaisuissa sekä verk-kosivuilla. Vaikutetaan siihen, että diabeetikon hoitoon pääsyn perusteetturvaavat hyvän, kokonaisvaltaisen hoidon ja laaditaan tarvittaessa tutki-musta, hoitoa sekä lääkinnällistä kuntoutusta koskeva henkilökohtainensuunnitelma. Diabetesliitto seuraa hoidon saatavuuden toteutumista jaesittää asiantuntijoidensa avulla tarvittaessa ratkaisuja ongelmakohtiin.

■ Toimijat:

perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto, sairaanhoi-topiirit ja niiden diabetestyöryhmät, Kuntaliitto, Diabetesliitto

22


Säännöllisten laatumittausten ja niistä hoitopaikoille annettavan palaut-teen avulla sekä hyviä hoitokäytäntömalleja julkistamalla vaikutetaanvaltakunnallisesti diabeetikon vuositarkastuksen säännölliseen toteutta-miseen. Sairaanhoitopiirien diabetesryhmien ansiosta jo syntyneidenhoitoketju-mallien leviämistä ja soveltamista edistetään koko maassa.

■ Toimijat:

perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sairaanhoitopiirit ja niidendiabetestyöryhmät, Stakes, Diabetesliitto


Tehokkaan hoidon ja hoidonohjauksen resurssien arvioimiseksi teh-dään diabeteshoitajien, jalkojenhoitajien/ jalkaterapeuttien ja ravit-semusterapeuttien tarvekartoitus. Hoitohenkilöstön keskuudessatarvittavan diabetesasiantuntemuksen tarve selvitetään.

■ Toteutunut:

Diabeetikkojen hoitoon käytettävien henkilöresurssien määrät selviävätlasten ja aikuisten osalta vuonna 2004 tehdyistä laatumittauksista,joiden tulokset on käytettävissä vuoden 2005 alussa.

Dehkon koulutustarveselvityksen raportti on julkaistu 2003 (Dehko-raportti 2003:1). Selvityksen mukaan diabetesaiheisen koulutuksentarve on suuri terveydenhuollon kaikilla diabeetikkojen parissa työsken-televillä ammattiryhmillä. Erityisesti koulutusta kaipaavat väestövastuu-henkilökunta ja työterveyshoitajat sekä kotihoidon henkilöstö.

Toimenpide-esitykset sisältöalueittain


Hoidon laadun ja tulosten seurantaa tehostetaan diabeteksen lisäsai-rauksien varhaiseksi toteamiseksi ja ehkäisemiseksi säännöllistenvuositarkastusten avulla. Hoitoyksiköiden yhteistyötä joustavoitetaanniin, että diabeetikon asianmukainen hoito päästään aloittamaanviivytyksettä oikean tasoisessa hoitoyksikössä.

■ Toteutunut:

Säännöllisten vuositarkastusten merkitys tuodaan selkeästi esiin tervey-denhuollon käyttöön jaetuissa diabeetikoiden hoidon laatukriteereissä.Lapsidiabeetikoiden ja raskaana olevien diabeetikoiden hoitopaikka onsuomalaisessa hoitojärjestelmässä selkeästi keskussairaala. Diabeetik-kojen hoitotasapaino 2000–2001-tutkimuksen mukaan diabetesvas-tuulääkärit pitävät tyypin 2 diabeetikoiden osalta oikeana hoitopaikka-na perusterveydenhuoltoa, jossa myös valtaosa tätä diabetesmuotoasairastavista hoidetaan.

Tyypin 1 diabeetikoiden kohdalla hoitopaikkakäytäntö vaihtelee:sairauden alkuvaiheessa ensisijainen hoitopaikka on tutkimuksen mu-kaan ja Dehkon toimenpide-esitystenkin mukaisesti sairaala, muttaterveyskeskuksen hoitoon siirtämisaikataulussa on suuria eroja. Liiannopeassa siirtämisessä on tutkimukseen vastanneiden mukaan ongel-mana toimivan konsultointikäytännön puuttuminen, jolloin terveyskes-kuslääkäri ei saa riittävästi tukea erikoissairaanhoidolta tyypin 1 dia-beetikon hoitoon. Muilta osin sairaaloiden lääkärit pitivät terveyskes-kusta oikeana pysyvänä hoitopaikkana myös tyypin 1 diabeetikoille.

23


Tilannetta seurataan säännöllisten laatu- ja resurssimittausten avulla,ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä. Diabetesliitto seuraa selvitystentuloksia ja vaikuttaa kannanotoillaan diabeetikkojen hoidon resurssiti-lanteeseen.

■ Toimijat:

Diabetesliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Stakes


Jokaiseen keskussairaalaan nimetään jalkojenhoitotyöryhmä.

■ Toteutunut:

Vuoden 2000 lopulla tehdyn kyselyn mukaan jokaisessa keskussairaa-lassa on jalkojenhoitotyöryhmä. Ryhmien kokoonpanot ja toimintakäy-tännöt poikkeavat kuitenkin melko suuresti toisistaan. Säännöllisentyöryhmätyöskentelyn vuosien aikana luoneet pitävät jalkojenhoitotyö-ryhmää välttämättömänä erityisesti diabeetikoiden vaikeiden jalkaon-gelmien ratkaisemisessa.

Vuoden 2004 lopulla erikoissairaanhoidolle tehty Dehkon resurssi-ja laatuselvitys sisälsi kysymyksiä myös jalkojenhoitoryhmästä ja senkokoonpanosta. Tulokset saadaan vuoden 2005 alkupuolella.


Jalkojenhoitoryhmiä, niiden toimintaa sekä diabeetikkojen jalkaongel-mien tilannetta käsitellään Dehkon jalkakokouksessa keväällä 2005.Apteekkien diabetesohjelman ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiantuottama Diabeetikon jalkojenhoitomateriaali on jaossa vuoden 2005

alusta alkaen apteekeissa, ja Maailman diabetespäivän jalkateema kiin-nittää huomiota myös median kautta.

Hyvien käytäntöjen mallia markkinoidaan Dehkon julkaisuissa jainternet-sivuilla.

■ Toimijat:

sairaanhoitopiirit ja niiden diabetestyöryhmät, terveydenhuollon am-mattijärjestöt, Diabetesliitto, Suomen Apteekkariliitto, Helsingin am-mattikorkeakoulu Stadia


Diabeetikon silmänpohjien säännöllinen valokuvaus järjestetäänkeskitetysti sairaanhoitopiireittäin kerran vuodessa tai harkinnanmukaan harvemmin.

■ Toteutunut:

Diabeetikkojen silmänpohjien kuvaus on yleistynyt Suomessa 1990-lu-vulla julkaistun Diabetesliiton retinopatiasuosituksen, lisääntyneen tutki-mustiedon sekä aktiivisen koulutuksen vaikutuksesta. Valokuvauksenjärjestämiskäytännöt vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Aikuisdiabeetik-koja koskevista hoidon resurssiselvityksistä saadaan asiaa koskevaa tie-toa 2005 alussa.

Sekä diabeetikkojen tehostuneen hoidon että silmänpohjien entistäparemman seurannan ansiosta diabeetikoiden sokeutuminen on Näkö-vammaisrekisterin mukaan pysähtynyt ja kääntymässä laskuun. Toisaal-ta pienempiä näkövaurioita esiintyy aiempaa suuremmalla joukolla,sillä silmäpohjien valokuvaus tuo vauriot aikaisemmin esiin, jolloin ne

24

voidaan myös hoitaa ja siten ehkäistä sokeutuminen.Diabetesliiton lääkärineuvoston esityksestä asiantuntijaryhmä on

laatimassa diabeetikon silmäsairauksien, retinopatian hoitoa koskevaaKäypä hoito-suositusta. Suosituksessa käsitellään myös silmänpohjienvalokuvausta.


Diabetesliiton ja diabetestyöryhmien neuvotteluissa käsitellään alueel-lisia käytäntöjä. Retinopatian Käypä hoito -suositusta tehdään tunne-tuksi. Laatu- ja resurssimittausten avulla seurataan hoitopaikkakohtais-ta ja valtakunnallista tilannetta. Hyvien käytäntöjen malleja markkinoi-daan Dehko-julkaisuissa ja internet-sivuilla.

■ Toimijat:

Sairaanhoitopiirit ja niiden diabetestyöryhmät, Suomen Silmälääkäriyh-distys, Lääkäriseura Duodecim, Diabetesliitto


Diabeetikon suun terveyden hoito järjestetään terveyskeskuksissasamoin kuin muille erityisryhmille.

■ Toteutunut:

Terveyskeskusten hammashoito on laajentunut koskemaan koko väes-töä, ja sairausvakuutuslain mukaiset hammashoidon korvaukset onmyös ulotettu koko väestöön 1.12.2002 lukien. Hoitoon pääsy kuiten-kin vaihtelee kunnittain, ja sairausvakuutuksen korvaustaso on jäänytnoin 40 prosenttiin.


Diabeetikoiden suun terveyden hoito terveyskeskuksissa turvataan. Hoi-tojärjestelyjen käytännön toimivuutta selvitetään yhteistyössä Hammas-lääkäriliiton kanssa.

■ Toimijat:

perusterveydenhuolto, sosiaali- ja terveysministeriö, Diabetesliitto, Suo-men Hammaslääkäriliitto, Suun terveydenhuollon ammattiliitto


Hoidon seurannassa käytettävien laitteiden laadun valvontaan ja ke-hittämiseen luodaan kattava järjestelmä.

■ Toteutunut:

Dehko-projekteina on vuosina 2001–2003 tehty kolme kyselyä veren-sokerin omaseurannasta ja verensokerimittareiden laadun varmistuk-seen liittyvistä käytännöistä. Kyselyt tehtiin maahantuojille, diabeetik-koja ohjaaville diabeteshoitajille sekä tyypin 1 diabeetikoille.

Kyselyjen tulokset osoittivat, että mittareiden tulosten luotettavuu-den kontrollointikäytännöt ovat sekavia, ohjeet ja käytäntö mittareidenkalibrointiin vaihtelevat, koulutus ja ohjaus puuttuu, ja verensokerinseurantatulosten hyödyntäminen diabeetikon hoitoratkaisuissa ontuu.Kyselyt toimivat pohjana jatkotyöskentelylle.


Dehkon selvitysten ja FinOHTA:n verensokerin omaseurantaa koskevanselvityksen perusteella luodaan yhtenäinen käytäntö mittaustulostenlaadunvarmistukseen.

25

Verensokerin omaseuran toteuttamiseen kiinnitetään erityistä huo-miota ammatillisessa täydennyskoulutuksessa, ja diabeetikkojen hoi-donohjausta tehostetaan.

Hoitovälinesuositus päivitetään ja liitetään hoitosuositusten osaksi.

■ Toimijat :

Sairaanhoitopiirit, perusterveydenhuolto, Diabeteshoitajat ry, Diabetes-liitto, FinOHTA, Suomen DESG, verensokerimittareiden maahantuojat


Terveydenhuollon ja diabetesyhdistysten yhteistyötä tehostetaankaikkialla maassamme erityisesti tiedotuksessa, koulutuksessa, ver-taistukitoiminnassa sekä omahoidon toteuttamisessa ja sen edelly-tysten valvonnassa.

■ Toteutunut:

Terveydenhuollon ja diabetesyhdistysten yhteistyötä on kehitetty järjes-telmällisesti. Vuosina 2003– 2004 on laadittu malli yhteistyön tasoksija sisällöksi, ja yhteistyön toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Konkreettista tukea terveydenhuollossa tehtävälle diabetestyölleannettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002, jolloin maamme kaikkienkuntien ja terveydenhuollon päättäjille jaettiin Täsmätietoa päätöksen-teon tueksi -kansio. Kansio sisälsi ydintiedot Diabeteksen ehkäisyn jahoidon kehittämisohjelmasta (DEHKO 2000–2010), Dehko-ohjelmantiivistelmän, diabeetikkojen hoitokustannuksia koskevan esitteen sekäParempaan diabeteksen hoitoon-esitteen, jossa esiteltiin kolme eriko-koisen kunnan ja yhden kuntayhtymän taustat ja ratkaisuja diabetek-seen ehkäisyyn ja hoitoon.

OMA-ryhmä-toiminta tyypin 1 diabeetikoiden tueksi, Sydänliiton jaDiabetesliiton yhteisesti kehittämä ITE-ryhmä toiminta tyypin 2 diabee-tikoille, hoidon päivityspäivät ja luentoyhteistyö tukevat kaikki diabee-tikkojen hyvää hoitoa.

Yhteistyön kehittämiseen on panostettu Diabetesliitossa erityisestiRaha-automaattiyhdistyksen 2003–2005 tukeman aluesihteereidenparityöskentelyprojektin avulla.


Yhteistyön kehittämistä jatketaan, ja yhteistyömallin käyttöä pyritäänlaajentamaan kaikkien diabetesyhdistysten alueelle. Toiminnassa keski-tytään diabeetikkojen omahoidon tukemiseen ja kehitettyjen työkalujenhyödyntämiseen terveydenhuollon ja yhdistysten omien voimavarojenmukaisesti.

■ Toimijat:

Diabetesliiton jäsenyhdistykset, perusterveydenhuolto, erikoissairaan-hoito


Diabeetikoiden asiantuntemusta hyödynnetään hoitokäytäntöjen jauusien hoitovälineiden kehittämisessä.

■ Toteutunut:

Diabeetikkojen asiantuntemusta on käytetty hoitoketjujen suunnitte-luun, verensokerin omaseurantaan ja uuteen teknologiaan liittyvissäkehityshankkeissa.

26


Diabeetikon arkipäivän asiantuntemusta diabeteksen hoidossa ja hoito-välineiden käytössä hyödynnetään entistä paremmin terveydenhuollonkaikilla tasoilla.

■ Toimijat:

Diabetesliitto, diabetesyhdistykset, perusterveydenhuolto, erikoissai-raanhoito, sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmät


Käytössä olevien ohjelmien ja menetelmien pohjalta kehitetään hoi-donohjauksen perusmalli paikallisesti sovellettavaksi.

■ Toteutunut:

Hoidonohjauksen laatukriteerit julkaistiin terveydenhuollon käyttöönvuonna 2003 (Dehko-raportti 2003:3). Tyypin 2 diabeetikoiden ryh-mänohjausmalli on julkaistu alkusyksystä 2004 (Dehko-raportti2004:3), ja vastaavanlainen malli on suunnitteilla tyypin 1 diabeetikoi-den hoidonohjaukseen. Lisäksi Suomen Diabetes Education StudyGroup, DESG, on julkaissut hoidonohjaukseen liittyviä opetuslehtisiä,jotka on saatavana ryhmän internet-sivuilta.

Diabetesyhdistysten ja terveydenhuollon yhteistyössä kehittämäOMA-ryhmä-malli on niin ikään hyödynnettävissä koko maassa. Painon-hallintaryhmien ohjaamiseen on tarjolla Diabetesliiton ja Sydänliitonyhteisesti kehittämä Pieni päätös päivässä- ohjaajakoulutus.


Diabetesliitto ja Suomen DESG-ryhmä seuraavat hoidonohjauksen to-teutumista ja tarpeita. Tyypin 1 diabeetikoiden ryhmäohjausmalli kehi-tetään ja markkinoidaan terveydenhuollolle.

Painonhallinnan ohjaajakurssien vaikutusta ja ryhmien toteutustaarvioidaan. Onnistuneita ryhmäohjauskäytäntöjä esitellään Dehko -jul-kaisuissa ja Dehkon verkkosivuilla.

■ Toimijat:

Diabeteskeskus, DESG, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, Dia-beteshoitajat ry


Eurooppalaisesta mallista sovellettu omahoidon seurantamalli, yhte-näinen valtakunnallinen “diabetespassi” otetaan käyttöön.

■ Toteutunut:

Diabetespassi valmistui vuonna 2001 ja otettiin terveydenhuollossaheti käyttöön. Muovikantinen passi sisältää diabeteksen hoidon seuran-takortin, Minulla on diabetes-kortin, Diabeteksen seuranta-lehtisen,jossa selostetaan lyhyesti hoidon seurantaan liittyvät tutkimukset vii-tearvoineen sekä Omahoidon pelisäännöt -lehtisen. Palautteen perus-teella seurantakorttia ja seurantalehtistä on kehitetty uusiin painoksiin.Diabetespassi kaikkine sisältöineen on käännetty myös ruotsiksi. Passiaon markkinoitu säännöllisesti Diabetes-lehdessä ja Diabetesliiton muis-sa julkaisuissa.

27


Diabetespassin käytöstä tehdään kysely. Kyselyn perusteella passia ke-hitetään ja markkinointia kohdistetaan sekä tehostetaan.

■ Toimijat:

Diabetesliitto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito


Perusterveydenhuollon yksiköt laativat suunnitelman siitä, kuinka netunnistavat korkean vaaran yksilöt ja toteuttavat ehkäisyyn liittyvättoimenpiteet.

■ Toteutunut:

Dehkon päätavoitteeseen, tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn, liittyvissätoimenpiteissä on edetty nopeammin kuin vuonna 2000 osattiin odot-taa. Samaan aikaan, kun Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaa vieläviimeisteltiin, sille rakennettiin jo toimeenpanohanketta. Kun ohjelmajulkaistiin maaliskuussa 2003, sosiaali- ja terveysministeriöltä oli josaatu myönteinen rahoituspäätös samalle vuodelle Dehkon 2D -hank-keen toteuttamisesta Kansallisen terveysprojektin raameissa.

Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyoh-jelma perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon vuosina 2003–2007. Se toteutetaan Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomenja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä em. sairaanhoitopiirien,Kansanterveyslaitoksen ja Diabetesliiton yhteistyönä. Mikäli rahoitusjärjestyy, myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri liittyy mukaan.

Hankkeen projektisuunnitelma ja materiaali ovat kaikkien terveys-

keskusten ja työterveysasemien käytettävissä, ja hankkeen etenemises-tä raportoidaan sen omilla internetsivuilla (www.diabetes.fi/dehko),vuotuisissa Dehkon toimijasymposiumeissa sekä Dehko-päivillä.

Tampereen kaupunki on laatinut paikallisen Dehko-ohjelman, ja ontoteuttanut korkean riskin yksilöiden seurantaa normaalien terveystar-kastusten yhteydessä ja ehkäiseviä toimenpiteitä vuoden 2003 alustalähtien. Myös HUS-piiri on liikkeellä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn jahoidon kehittämisessä.


Dehkon 2D -hanke tuottaa tietoa ja kokemusta koko perusterveyden-huollon ja työterveyshuollon käyttöön ja auttaa siten diabetesta ja sy-dän- ja verisuonisairauksien ehkäisevien toimenpiteiden niveltämistäterveydenhuollon pysyvään toimintaan.

■ Toimijat:

Dehkon 2D -hankkeen toimijat, Sydänliitto, sairaanhoitopiirit, peruster-veydenhuolto, työterveyshuolto


Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä sovelletaan sydän- ja verisuoniter-veyden edistämisohjelmaa, erityisesti joukkoruokailun, elintarvike-symbolin, koulutuksen ja viestinnän alueilla.

■ Toteutunut:

Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat luoneet Dehkon rakentamisesta lähtienvähitellen tiivistynyttä yhteistyötä, joka on kehittynyt vuonna 2004

28

strategiseksi kumppanuudeksi. Konkreettisiin yhteistyöhankkeisiin kuu-luvat Sydänmerkki -järjestelmän kehittäminen, kolmevuotinen Pienipäätös päivässä -projekti vuosina 2001–2003 ja siihen liittynyt TerveMedia! -hanke, joka jatkuu terveysviestinnän kansallisten suuntaviivo-jen työstämisenä Terveyden edistämisen keskuksen johdolla. Kumppa-nuus liittyy myös Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman rakentamiseenvuosina 2001–2003, Terveystieto-oppimateriaalin MC Urho-hankkeentoteuttamiseen 2003–2004 (www.mcurho.fi) sekä Dehkon 2D -hank-keeseen, erityisesti väestöstrategian ja seurannan osalta 2003–2007.

Diabetesliiton edustajat ovat olleet mukana vuonna 2003 päätty-neen sydänohjelman jatkon suunnittelussa, ja yhteisenä hankkeena onkäynnistynyt kolmivuotinen Ylipainosta tasapainoon-projekti 2004–2006. Suunnitteilla on elintapoihin ja valtimosairauksiin liittyvä pro-jekti, joka täydentää väestöstrategian kokonaisuutta ja liittää mukaanmyös Aivohalvaus- ja dysfasialiiton.

Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteistyö vaikuttaa maamme terveyspo-litiikkaan myös Kansanterveyslaitoksen Sydän- ja verissuonisairauksienja diabeteksen asiantuntijaryhmässä, jonka toiminta käynnistyi vuonna2002.

Diabetesliiton ja Sydänliiton strateginen kumppanuus on ainutlaa-tuista maailmassa ja vastaa täydellisesti sekä Maailman terveysjärjes-tön, WHO:n, vuoden 2004 julistamaan kansansairauksia ehkäisyyn täh-täävään haasteeseen että kotimaassa Terveys 2015 -ohjelman konk-reettisen toteuttamiseen. Ulkopuolinen arvioitsija on tehnyt kaksi väli-arviointiraporttia kumppanuuden toteutumisesta.


Dehkon 2D -hankkeessa testataan jo olemassa ja meneillään oleviayhteisiä toimintoja väestöstrategian toteuttamisessa, ja niiden pohjaltakehitetään väestöstrategian toimivaa kokonaisuutta yhteistyössä mui-den Terveys 2015-ohjelman tavoitteisiin tähtäävien toimijoiden kanssa.

■ Toimijat:

Dehkon 2D -hanke, Diabetesliitto, Sydänliitto, Aivohalvaus- ja dysfasia-liitto, Kansanterveyslaitos, Apteekkariliitto, Terveyden edistämisen kes-kus, Suomen Kuluttajaliitto, kunnat, neuvolaverkosto, kouluterveyden-huolto, perusterveydenhuolto, työterveyshuolto, puolustusvoimat, lii-kuntajärjestöt, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma


Koko väestön liikuntaa edistetään terveydenhuollon, liikunta-alanjärjestöjen, koulun ja kansanterveysjärjestöjen yhteistyötä tehosta-malla. Lihavuuden ehkäisyä ryhdytään toteuttamaan järjestelmälli-sesti.

■ Toteutunut:

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman suunnitteluryhmään kuuluivat joUKK-instituutin, valtakunnallisen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman sekäSuomen Kuntourheiluliiton vastuuhenkilöt. Samoja tahoja on mukanamyös Dehkon 2D-hankkeen seurannassa ja toteutuksessa. Dehkon 2D-hanke sekä Diabetesliiton ja Sydänliiton kaikki muutkin yhteistyöhank-keet vastaavat myös lihavuuden ehkäisyyn.


Väestöstrategian kokonaisuutta kehitetään ja toteutetaan laajana, terve-ydenhuollon, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä Dehkon 2D-hankkeentuloksia ja kokemuksia hyödyntäen.

■ Toimijat:

sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, perusterveydenhuolto,työterveyshuolto, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, liikuntajärjestöt, Sy-dänliitto, Diabetesliitto, kunnat, oppilaitokset

29


Tyypin 1 diabeetikkojen hoidonohjausta tehostetaan kaikissa ikä-ryhmissä hoitotasapainon parantamiseksi ja lisäsairauksien välttä-miseksi.

■ Toteutunut:

Tyypin 1 diabeetikoiden hoidonohjauksen tueksi on jo olemassa tehok-kaita välineitä, joita voi hyödyntää koko maassa. OMA-ryhmä-toimin-nasta on runsaasti kokemuksia, hoidon päivityspäivät on mallitettu, jamalli on otettu käyttöön Diabetesliiton kaikilla toiminta-alueilla. Ryh-mäohjausmalli on kehitteillä. Diabetesliiton kuntoutusselvitys antaaeväät hoidonohjauksen ja kuntoutuksen järjestämiseen.


Hoidonohjauksen laatukriteereitä sekä lasten diabeteksen hoidon laatu-kriteereitä markkinoidaan tehokkaasti terveydenhuollolle. LaaditaanTyypin 1 ryhmäohjausmalli. Terveydenhuollon ja diabetesyhdistystenyhteistyötä OMA-ryhmätoiminnan kehittämisessä ja laajentamisessaedistetään.

Diabetesliiton kuntoutusselvitys antaa vuoden 2005 alussa evääthoidonohjauksen ja kuntoutuksen järjestämiseen. Vuoden 2004 laatu-ja resurssimittausten pohjalta voidaan myös kiinnittää huomiota hoi-donohjauksen kehittämiseen.

Diabetesyhdistyksiä kannustetaan jatkamaan ja lisäämään hoidonpäivitystilaisuuksia koko maassa. Hyviä hoitoketjukäytäntöjä esitelläänDehko-julkaisuissa ja Dehkon verkkosivuilla.

■ Toimijat:

erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, Suomen Lastenlääkäriyhdis-tys, Suomen DESG, Diabetesliitto ja sen jäsenyhdistykset


Lasten ja nuorten tarvitsemat erikoispalvelut turvataan, ja heidänsaumaton siirtymisensä oikeassa kehitysvaiheessa korkeatasoisenaikuisdiabeetikoiden hoidosta vastaavan yksikön seurantaan varmis-tetaan.

■ Toteutunut:

Lasten diabeteksen laatukriteerit ja laatumittari ovat valmistuneet Deh-ko-projektina ja jaettu terveydenhuollolle vuonna 2003. Vuoden 2004aikana on toteutettu lasten diabeteksen hoitoa koskeva laatu- ja resurs-siselvitys yhteistyössä lastenlääkäreiden kanssa. Tavoitteena on lastendiabeteksen hoidon ongelmakohtien löytäminen ja hoidon kehittämi-nen. Vuoden 2005 alkuun valmistuu diabeetikkojen kuntoutusta koske-va selvitys.


Selvitysten pohjalta laaditaan diabeetikkolasten ja nuorten hoitoa kos-keva hoitomalli. Erityistä huomiota kiinnitetään murrosikäisten hoidon-ohjaukseen, siirtymävaiheen järjestelyihin ja 19–25 -vuotiaisiin nuoriinaikuisiin.

■ Toimijat:

erikoissairaanhoito, Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Diabeteshoitajat ry,Diabetesliitto.

30

Tiivistelmä Dehko-väliarvioinnin päätelmistä ja suosituksista

äliarvioinnin tarkoituksena oli analysoi-da Dehkon valmisteluvaihe ja sen en-simmäinen toteutusvaihe, arvioida oh-

jelman tulokset ja vaikutukset, tarkastella oh-jelman yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekätehdä päätelmiä ja laatia toimenpide-ehdotuk-sia tulevaisuutta ajatellen.

Arviointi perustui kirjallisen dokumentaati-on analyysiin, avainhenkilöiden ja sidosryhmi-en edustajien haastatteluihin, case-analyysei-hin sekä arviointitiimin ja sen jäsenten asian-tuntijakokemukseen. Arviointiraportissa esitet-tyjen analyyttisten tulosten perusteella arvioin-titiimi laati päätelmänsä ja joukon kehittämis-suosituksia.

PäätelmätToimenpide-ehdotuksiaan edeltävinä päätelmi-nään arviointitiimi esittää muun muassa seu-raavaa:1 Dehko on selvästi erittäin tarpeellinen laa-

jan kohdealueensa kehikkona ja toiminta-mallina.

2 Dehko liittyy luontevasti myös valtakunnal-liseen Terveys 2015 kansanterveysohjelmaan ehkäisypainotuksellaan sekä oma-

voimaistaessaan/valtaistaessaan diabee-tikkoja.

3 Dehko palvelee samoin hyvin maamme ter-veydenhuoltoa ja muita diabeteksen hoi-don ja ehkäisyn tahoja.

4 Dehko on tärkeä ja monella tavoin perustel-tu tehtävä Diabetesliitolle.

5 Tähän saakka tärkein Dehkon lisäarvo onarviointitulostemme mukaan koitunut dia-betestietoisuuden lisäämisestä terveydenhuollon henkilöstön, päättäjien, riskiryh-mien ja yleensä kansalaisten keskuudessa.

6 Dehko on ryhdittänyt ja jäntevöittänyt ter-veydenhuollon käytäntöjä ehkäisyn ja dia-beteksen varhaistoteamisen alueilla.

7 Käytettävissä olevat lääketieteelliset näy-töt sallivat ennusteen, että Dehko tuottaatoteutumisensa jatkuessa huomattavaa se-kä taloudellista että terveydellistä lisäarvoa.

8 Arviointitulostemme mukaan Dehko on ver-kostomuotoisena vaativa ohjelma toimeen-panoltaan.

9 Dehkossa toteutunutta onnistunutta verkot-tumista osoittaa useiden uusien yhteistyö-tahojen liittyminen ohjelmaan verrattunatilanteeseen ennen ohjelmaa.

10 Dehko-toimenpiteiden laaja ja kattava kir-jo sekä tyypin 2 diabeteksesta kertynytuusi tieto selittävät ohjelman hyväävastaanottoa.

11 Dehkon kriittisiin kohtiin kuuluu tervey-denhuollon organisaatioiden sitoutuminenohjelman toimenpiteisiin.

12 Ohjelman toimenpiteiden kirjo on kuiten-kin kattava ja kokonaisuutena onnistunut.

13 Tyypin 2 diabeteksen hoidon, varhaisentoteamisen ja ehkäisyn kehittäminen onnyt noussut ohjelman tärkeimmäksi paino-pisteeksi.

14 Dehkon toimenpiteiden tavoite-keino-suhteet on pääpiirteittäin määritelty joh-donmukaisesti ja perustellulla tavalla.

15 Kun otetaan huomioon Dehkon potentiaa-lisesti laajat kansanterveys- ja talousvaiku-tukset, ohjelman koordinaatioon saadutpanokset ovat olleet pieniä. Jatkoresurssi-en saatavuus määrittää Dehkon toteutumi-sen kannalta erään kriittisen polun.

16 Vaikuttaminen kuntatasolla on Dehkonkannalta hyvin tärkeää toimintaa.

17 Enemmän kuin panoksista, monessa ta-pauksessa on kysymys olemassa olevien

LIITE 1

V• Pertti Ahonen, Arja Rimpelä, Sirpa Tapaninen, Klaus af Ursin, Silja Vilmi: Dehkon väliarviointi, 2003

31

panosten käytön tehostamisesta tai koh-dentamisesta uudelleen.

18 Erillisten diabetesrekisterien muodostami-nen ei enää tämän päivän tiedon ja tervey-denhuollon tietojärjestelmien kehittämisenkannalta näytä perustellulta. Tältä osintavoitteet pitäisi tarkentaa. Asiaa koskevaDehko-raportti muodostaa hyvää pohjaa.

19 Dehkoon kokonaisuutena ei liity kriittisiäkehittämistarpeita, koska ohjelmassa eisinänsä ole vakavia puutteita, mutta tar-peita esiintyy ohjelman yksityiskohtienhienosäätöön.

20 Dehko-toimenpiteiden kirjo on laaja jainnovatiivinen. Toimenpiteiden maantie-teellisestä kattavuudesta terveydenhuolto-järjestelmän piirissä ei ole saatavissa suo-raa tietoa, mutta välillisesti voidaan pää-tellä, että ohjelman käynnistymisessä jatoimeenpanossa on suuria alueellisia eroja.

21 Perusterveydenhuollon terveydenhoitajientyönkuvaan Dehko lienee vaikuttanut javaikuttaa edelleen erityisen vahvasti.

22 Erinomaisen onnistunut ja tärkeä on ollutDehkon merkitys innovaatioprosessina.

23 Toimeenpanossa on korostettu diabeetik-kojen omaa panosta. Tältä osin vallitseekuitenkin myös kehittämistarpeita.

24 Dehkon alkuperäisten ohjelma-asiakirjojenmerkitys on edelleen suuri.

25 Arviointitehtävän päättyessä tyypin 2 dia-beteksen ehkäisyn ohjelmadokumentti olijuuri ilmestymässä. Tuo dokumentti ontoistaiseksi keskeisin Dehkon täydennys.

26 Apteekkien diabetesohjelma ja jossakinmielessä myös PPP-painonhallintaohjelmaovat Dehkon tärkeitä myönteisiä sivuvaiku-tuksia.

27 Dehkoon nähden riskitekijöitä ovat lääke-korvausjärjestelmän kehitys, perustervey-denhuollon ja erikoissairaanhoidon raken-teellinen kehitys sekä maan yleinen talou-dellinen, poliittinen ja sosiaalinen kehitys.

28 Dehkon sisäinen riskitekijä liittyy jatku-vuuden turvaamiseen ohjelman koko toi-meenpanoajan.

29 Dehkon tähänastinen päävastuu on ollutdiabeteksen hoidon ja tutkimuksen asiantuntijoilla ja tautia sairastavia edustavillatahoilla. Terveysviranomaisten ja rahoittaji-en edustus on ollut riittävä. Ohjelman van-hetessa syntyy tarvetta kenties vielä mui-denkin toimijoiden mukanaoloon kuin oh-jelmaan jo liittyneet tahot.

30 Dehkon toimeenpanon vielä lyhyehkönkestoajan johdosta väliarvioinnin hetkelläkäytettävissä ei ole tietoja Dehkon vaiku-tuksista sen keskeisimpiin vaikuttamisenkohteisiin eli diabetekseen liittyvän sairas-tavuuden vähenemiseen. Arviointitulokset

varmistavat kuitenkin osaltaan sitä, ettäDehkon etenemissuunta on tuolta kannaltaoikea. Vastaavia päätelmiä tukee myösvarsinainen lääketieteellinen tilastollinentodistusaineisto, jota esiteltiin muun mu-assa kevään 2003 Dehko-päivillä.

Suositukset

Tekemänsä arviointianalyysin ja päätelmienperusteella arviointitiimi laati joukon suosituk-sia. Ne voidaan tiivistää seuraavasti. Ohjelmanorganisoinnista tiimi toteaa:

1 Dehkoa on kehitettävä siten, että Diabetes-liiton koordinoimana vahvistetaan entises-tään seuraavia yhteistoimintamuotoja:vahva verkottuminen, hyvien käytäntöjensynnyttäminen, vertailuarviointi (benchmar-king), askeltaen etenevä oppiva toiminta-tapa ja näyttöön perustuvan tiedon käyttö.

2 STM:n ja sen hallinnon roolia ja osallisuut-ta Dehkon toteutuksessa tulisi täsmentääja syventää. Samalla Dehkon roolia suh-teessa Terveys 2015 -kansanterveysohjel-man toimeenpanoon tulee selkeyttää.

3 Nykyistä, sinänsä hyvin toimivaa tilapäistäorganisointimallia pysyvämpien organisaatiorakenteiden muodostamista verkostonkeskeisissä kohdissa kannattaa harkita ke-hitettäväksi erityisenä Dehko-foorumina.

LIITE 1

32

Ajatusta Dehko-foorumista tiimi kehitteleenäin.4 Foorumia kehitettäisiin jatkuvan paranta-

misen periaatteita noudattavana intensiivi-senä ideoiden, tiedon, kokemusten ja hyvi-en käytäntöjen oppivana prosessina. Sentulisi hyödyntää aktiivisesti uuden infor-maatio- ja kommunikaatioteknologian mah-dollisuuksia.

5 Foorumin avustamana Dehkon jatkotoi-meenpano tulisi rakentaa niille best prac-tice -kokemuksille, joita on karttunut ver-kostomaisesta yhteistyöstä ja viestinnästä,sekä niille terveydenhuollon käytännöille,joilla Dehkoa on toteutettu kentällä.

6 Dehko-foorumin avustuksella muutkin kuinisojen ja hyvin resurssoitujen yksikköjenaikaansaannokset voidaan tuoda vertailu-arvioinnin kohteiksi ja levittää niistä tietoasamojen ongelmien parissa työskentelevienkeskuuteen.

Tiimi ottaa kantaa myös alan ammattiosaami-sen kehittämiseen:7 Diabeteksen lääkkeettömään hoitoon ja

hoidonohjaukseen liittyvä ammattiosaami-nen on kriittinen polku, jonka kehittämi-seen tulee erityisesti panostaa pätevyys-diplomi- eli PD-tyyppisellä tai muullapidempikestoisella koulutuksella, jota voi-taisiin tarjota myös useille ammattiryhmillesamanaikaisesti.

8 Verkottuminen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja terveydenhoito-oppilaitostenkesken on tärkeä Dehkon toimeenpanonosa.

9 Koulutukseen liittyviä hyviä käytäntöjätulee jakaa laajasti ja tehokkaasti Dehko-foorumin kautta, ja koulutuksen alueel-linen kattavuus tulee varmistaa.

10 Terveyden- ja sairaanhoitajien sekä työter-veyshoitajien keskeisen Dehko-roolin takiaon pidettävä huolta siitä, etteivät nämäammattiryhmät kuormitu liikaa diabetes-neuvonnan lisääntyessä tai koe joutuvansatinkimään muista tärkeistä tehtävistään.

Dehkon strategisesta kehittämisestä ja muustatarkentamisesta tiimi lausuu seuraavaa:11 Kuntiin ja kuntapäättäjiin kohdistuvaa vai-

kuttamista tulee tehostaa, jotta Dehkostatulee osa kuntien omaa terveys- ja hyvin-vointistrategiaa.

12 Kun merkittävä vastuu Dehkon toimeenpa-nemisesta jää perusterveydenhuollon yksi-köiden vastuulle, tulee Dehkon kehittääjärjestelmällisiä toimia näiden yksiköidentukemiseksi.

13 Erillisten diabetestietojärjestelmien kehit-tämisen sijasta Dehkossa tulisi ponnistellasen puolesta, että sähköisille terveydenhuollon tietojärjestelmille määritellään yh-tenäinen perusrakenne laaditun Dehko-

suosituksen (Klas Winell) mukaisesti nivo-en tähän työhön selkeästi diabeteksenlaatutyö.

14 On varmistettava, että myös jokainen tyy-pin 1 diabeetikko saa sairautensa vaatimanhoidon ja huomion.

15 Työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteis-työtä tulee kehittää nykyistä jäsentyneem-mäksi ja tehokkaammaksi lähtien työterveyshuollon omista kehittämispyrkimyk-sistä.

16 Hoitotasapainon ja hoitotyytyväisyydennäkökohtien yhteensovittamisen keskei-senä periaatteena tulee olla diabeetikkojenja tarvittaessa heidän omaistensa omavoi-maistaminen/valtaistaminen laatukriteeri-en tuella.

17 Käypä hoito suositusten laadintaa Dehkonkohdealueella tulee edistää laatutyön te-hostamiseksi.

Tiimi ehdottaa myös tiettyjä uusia strategisiaavauksia:18 Verkostoyhteistyötä tulee kehittää siten,

että Dehkon periaatteet ja suosituksetulottuvat muuallekin kuin organisaatioi-hin, jotka ovat sitoutuneet diabeteksen taisen liitännäissairauksien ehkäisyyn ja hoi-toon. Dehkon kokemukset ovat niin arvok-kaita, että niissä on oppimista muillakintahoilla kuin niillä, jotka ovat suoraan dia-beteksen kanssa tekemisissä.

LIITE 1

33

19 Diabeteksen hoidon nivomiseksi mielenter-veystyöhön on perustettava erityinen kehit-tämisryhmä.

20 Yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa tuleekäynnistää tutkimusta Dehkon aikaansaa-mista terveydenhuollon ehkäisy- ja hoito-käytäntöjen muutoksista ja kehittämistyös-tä sekä näiden esteistä ja edellytyksistä.

21 Suomella on eettinen velvollisuus välittääDehkosta saadut hyvät kokemuksensa kan-sainväliseen käyttöön, jolloin niitä voidaanhyödyntää niin EU-terveyspolitiikan kiteyt-tämiseksi kuin muiden maiden diabetek-sen ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksietenkin Dehkon sittemmin lähestyessäloppuvaihettaan.

22 Dehkossa on syytä voimistaa yhteiskuntatieteellisen, psykologisen ja hoitotieteelli-sen tiedon käyttöä.

Eriarvoisuuden vähentämiseen liittyen23 Dehkon tehtäviin tulisi kuulua diabeteksen

ehkäisyssä ja hoitoketjuissa ilmenevänalueellisen ja kuntakohtaisen eriarvoisuu-den seuraaminen ja niistä tiedottaminen.Dehkon tulee mahdollisuuksiensa rajoissatukea pyrkimyksiä saumattomien diabetek-sen hoitoketjujen määrittelemiseksi ja to-teuttamiseksi kaikkien sairaanhoitopiirienalueella.

24 Terveydenhuollon alueellisesti ja organi-saatioiden välillä epäyhtenäisten arkikäy-täntöjen vaihtelua diabeteksen hoidossa jaehkäisyssä tulee seurata ja ongelma-alueetkartoittaa. Laatukriteerit ja niistä johdetutalueelliset ja paikalliset sovellutukset jakehitystyö varmistavat yhtenäistä linjaa.Dehkon piirissä tulee kehittää malleja,joilla liiallinen hajonta järjestelmän eritahoilla vältetään.

Dehko-ohjelman toteutunut jaodotettava tuloksellisuus

Dehkon suunta on oikea vaikuttavuudenkannalta

Dehkon perimmäiset tavoitteet koskevat senvarsinaisia vaikutuksia. Tavoitteena on diabe-tessairastavuuden väheneminen ja hoidon pa-raneminen. Noilta osin on ennenaikaista tehdäarviointeja, koska runsaat kaksi vuotta jatkunutohjelma ei ole vielä voinut vaikuttaa ratkaise-vasti trendejä kääntäen. Toisaalta on mahdollis-ta arvioida, onko ohjelma edennyt tavoitteiden-sa toteuttamisen suuntaan. Samoin voidaanarvioida, missä määrin on syntynyt muita kuinaiottuja vaikutuksia. Tältä osin on otettava huo-mioon sekä myönteiset että kielteiset sivuvaiku-tukset.

Raporttimme alkupuolella esittämämmekuvio toi esiin osan yleisintä, käyttämäämmearviointialan käsitteistöä. Vaikutusten lisäksikuvio tuo esiin sen, että jo ennen vaikutustensyntymistä ohjelmilla voi olla tuloksia. Sitäennen niillä on tuotoksia. Tekemämme haas-tattelut, Dehko-päivien abstraktit ja laatimam-me case-analyysit tekevät mahdolliseksi tiivis-telmän, johon voidaan sisällyttää Dehkon ansi-oina varsin suuri joukko sen tuloksia. Mieles-tämme ei ole ongelma, vaikka jotkut tuloksistaolisivat syntyneet pääosaltaan muista syistäkuin Dehkon johdosta. Edes se ei ole mieles-tämme pulmallista, että jotkut tuloksista olisi-vat syntyneet jopa ilman Dehkoa. Nyt Dehkoon kuitenkin kehyksenä myös niille. Samoin,osin Dehkon ansiosta, tieto niistä välittyy pa-remmin muille soveltajille kuin ennen Dehkoa.

LIITE 1

34

Dehkon toimeenpanossa on jo kertynyt hyviä tuloksia

7. Pysyvien diabetestiimien luominen paikalli-sesti tai alueellisesti, moniammatilliset tiimit.

8. Yksittäisiin hoito- tai diagnosointitoimenpi-teisiin kohdistuva aktivoituminen, uudelleenorganisoiminen tai aikaisemmin mukana ole-mattoman toimenpiteen aloittaminen: esim.silmänpohjatutkimusten lisääminen tai syste-matisoiminen, jalkojenhoitajapalveluiden tairavitsemusterapeuttien palveluiden hankkimi-nen.

9. Diabeetikoiden ja riskiryhmiin kuuluvienryhmätoiminnat (liikuntapainotteiset ryhmät,laihdutus-, tupakastavieroitus- ja elämänhal-lintaryhmät tai muut ryhmät ja ryhmätoimin-nat) ja kurssittaminen (esim. päivityskurssitpitkään sairastaneille diabeetikoille)

10. Diabetesmonitoroinnin kehittäminen.

11. Diabeteksen hoitoa parantavien tietojärjes-telmien kehittäminen, ennen kaikkea diabetes-rekisterin kehittämishankkeet käytettävissäolevan kaupallisen tuotteen avulla tai manuaa-linen diabeetikkojen rekisteröinti.

12. Internetin ja matkapuhelimen hyväksikäyt-tö omaseurannan ja hoidon kehittämisessä.Erityisalueille kehittämistä varten asetetut työ-ryhmät (esim. hoito-ohjeiden päivittämiseksi).

13. Diabeetikoiden tilanteen ja toiveiden sel-

vittäminen esim. kyselyin.

14. Yhteistyöverkostojen synty (esim. diabe-tesyhdistykset, apteekit, terveydenhuollon toi-mipisteet, koulutusyksiköt, kansalaisjärjestöt:esim. Munuais- ja siirtopotilaiden liitto, Sy-dänliitto).

15. Uusien tahojen mukaantulo ja aktivoitumi-nen (etenkin apteekit).

16. Diabeteksen hoitoon liittyvät palvelut/hoi-toketjujen kehittäminen.

17. Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus osa-na isompaa projektia tai omana osanaan.

18. Jatkuva koulutus (sisältäen esim. laatukri-teereihin perehdyttämisen hoitopaikkakohtai-sesti).

19. Ammatilliset erikoistumisopinnot (diabe-teksen hoito) opinto-ohjelmaan ammattikor-keakoulussa; myös yhteistyöprojekteja, joissaopiskelijat käyvät opettamassa diabeetikkoja.

20. Kertaluonteiset tai todennäköisesti kerta-luonteisiksi jäävät tapahtumat ja toiminta (dia-betespäivät, diabetesiltamat, paikallislehdissäkirjoittelu), jotka sinänsä voivat olla osa muutatoiminnan uudelleen organisointia tai hoito-käytäntöjen muuttamista.

21. Diabeteskerhojen perustaminen.

1. Paikallisen Dehko-ohjelman laadinta kun-nan tai terveyden- ja sairaanhoidon vastuuyk-sikön toimesta ja sen hyväksyttäminen tarvit-taessa valtuustossa.

2. Perusterveydenhuollon uuden toiminta-mallin kehittäminen terveyskeskuksessa taimuulla alueella.

3. Alueelliset ja paikalliset projektit, joissakehitetään yhteistyössä eri tahojen kanssauseita eri diabeteshoidon alueita; mukanavoi olla tutkimusta ja vastaavasti jokin yli-opisto.

4. Diabeteshoidon nykytilan selvitys ja ongel-makohtien löytäminen esim. paikallisen Deh-kon laatimiseksi tai muuten hoitokäytäntöjenuusimiseksi.

5. Olemassa olevien käytäntöjen vertaaminenDehko-ohjelman käytäntöihin ja omien toi-mintojen muuttaminen.

6. Diabeteksen perushoitoa ja tavallisimpiaerityistilanteita koskevat ohjeet koko sairaa-laan tai alueen sairaaloihin (kattavat myöshoidon silloin, kun potilas on sairaalassamuun syyn kuin diabeteksen takia) sekä tä-hän liittyvä jatkuva koulutus sekä hoitopaik-kakohtaiset laatukriteerit.

LIITE 1

35

Dehkon yleinen tuloksellisuus- ja vaikuttavuusennuste on hyvä

■ Dehko on rakenteeltaan ja perusratkaisuiltaan ilmeisen lupaava oh-jelma ajatellen sen kokemusten mukauttamista muiden kansantau-tien ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi.

■ Dehkon rakenne, perusratkaisut ja kertyvät kokemukset ovat jo ohjel-man tässä vaiheessa kansainvälisesti merkittävä “benchmarking”-kohde.

■ Dehko-ohjelman luonteesta johtuu, ettei siihen sinänsä ole ollut asi-anmukaista kirjata Diabetesliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnanmuutostavoitteita. Muutokset tuolta osin ovat kuitenkin olleet myön-teisiä. Kuten edellä todettiin, järjestön toiminnan luonne on Dehkonmyötä kasvanut ehkäisyn suuntaan, potilasjärjestöpainotteisuudenasemaa ainakaan toistaiseksi vaarantamatta.

■ Dehkon muodostuminen kehykseksi jo ennestään toteutuneille sekäuusille toimenpiteille on luettava Dehkon varsinaisiin, tarkoitettuihinvaikutuksiin. Sitä, miten ja missä määrin nuo vaikutukset ovat jo nyttosiasiassa toteutuneet, ei voida vielä tarkasti arvioida. Yleisesti voi-daan todeta, että Dehkossa on edetty systemaattisesti asetettujentavoitteiden suuntaan ja että moni asia toteutuu jo nyt paremminkuin ennen Dehkoa.

■ Merkille pantavaa on eräänlainen “Dehko-innostus”, joka leimaakäynnistyneiden toimenpiteiden parissa toimivia. Parhaimmillaantällainen innostus on omiaan tarttumaan sellaisiinkin tahoihin, jotkaeivät kuulu ohjelman välittömään kohdealueeseen. Tämän innostuk-sen kehittymisessä on ratkaisevaa tyypin 2 diabeteksen luonteen jaseurausten oivaltaminen ja sovellutusten keksiminen niillekin toimin-takentille, joissa diabetes on perinteisesti nähty pienenä kysymyksenä.

■ Dehkolla on ollut sellaisia merkittäviä positiivisia vaikutuksia, joita eialun perin ollut suunniteltu. Apteekkien diabetesohjelma ja tämänpohjalta Norjassa alkanut vastaava ohjelma, osin PPP-painonhallin-taohjelma sekä lääkealan yritystoiminnan kiteytynyt rooli ovat oivalli-sia esimerkkejä “spin-off”-vaikutuksista. Paikallisen tason esimerk-kejä ovat muun muassa kunnan vanhainkodin oma diabetesohjelma,johon kimmokkeen antoi terveyskeskuksessa Dehkon nimissä läpivie-ty koulutusohjelma sekä terveyskeskuksesta kansalaisopistoon siirty-nyt painonhallintaryhmätoiminta.

LIITE 1

36 LIITE 2

Dehkon 2D -hanke 2003–2007

Lisä

tiet

oja:

ww

w.d

iabe

tes.

fi/d

2d

yypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman(2003–2010) toimeenpano, Dehkon2D -hanke (D2D), toteutetaan neljän

sairaanhoitopiirin, Kansanterveyslaitoksen jaDiabetesliiton yhteishankkeena vuosina2003–2007.

Käytännön työ tapahtuu perusterveyden-huollossa ja työterveyshuollossa Pirkanmaan,Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Poh-jois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella.Hanke koskee 132 kuntaa, joiden yhteinenasukasmäärä on 1,3 miljoonaa. Alueella toi-mii 90 terveyskeskusta. Pohjois-Savon sai-raanhoitopiiri on lähdössä mukaan hankkee-seen vuonna 2005.

Projektissa keskitytään Tyypin 2 diabe-teksen ehkäisyohjelman pohjalta erityisestikorkean riskin strategiaan eli niihin henkilöi-hin, joilla tyypin 2 diabeteksen riski on kor-kea, sekä varhaisen diagnoosin ja hoidonstrategiaan. Ehkäisyohjelman väestöstrategi-aa eli koko väestölle suunnattavia toimiatoteutetaan toimeenpanohankkeen alueillayhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Ehkäisyohjelman toteutukselle toimeen-panohankealueilla – varsinkin väestöstrategi-

an osalta – antavat toiminnallisen tukensaDiabetesliitto ja Sydänliitto strategisenkumppanuutensa periaatteiden mukaisesti jayhteistyössä muiden järjestöjen ja tahojenkanssa. Myös apteekit ovat paikallisesti sovit-tavin tavoin mukana ehkäisevässä työssäSuomen Apteekkariliiton ja Diabetesliitonyhdessä laatiman Apteekkien diabetesohjel-man pohjalta sekä Kunnossa kaiken ikää-liikuntaohjelma.

Hankkeen rahoitus perustuu mukana ole-vien sairaanhoitopiirien omaan rahoitukseensekä vastaavan suuruiseen valtionavustuk-seen, jota Pirkanmaan sairaanhoitopiiri anoovuosittain keskitetysti sosiaali- ja terveysmi-nisteriöltä Kansallisen terveyshankkeen mää-rärahoista. Diabetesliitto vastaa valtakunnal-lisen koordinaattorin ja aluekoordinaattorienpalkkauksesta ja hakee niihin vastaavastivuosittain rahoituksen sekä Raha-automaatti-yhdistykseltä että sosiaali- ja terveysministe-riön jakamista terveyden edistämisen määrä-rahoista. Hankkeeseen liittyviin muihin mah-dollisiin osa- ja tutkimusprojekteihin on haet-tava hankkeen talousarvion ulkopuolista ra-hoitusta.

Hankkeen tavoitteet:

■ vähentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuttaneljänneksellä sekä vähentää diabetekseen lä-heisesti liittyvien sydän- ja verisuonisairauksienvaaratekijöiden vallitsevuutta merkittävästi hen-kilöillä, joilla diabeteksen ja sydän- ja verisuoni-sairauksien riski on korkea; hankkeen käynnis-tämät ehkäisytoimet toteutetaan perustervey-denhuollon ja työterveyshuollon normaalin toi-minnan osana

■ tunnistaa tyypin 2 diabetes oireettomassa var-haisvaiheessa niiltä henkilöiltä, joilla diabetek-sen ja sydän- ja verisuonisairauksien riski onkorkea

■ kehittää uusia ja tukea jo käytössä olevia tyypin2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksienehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja ja -käytäntöjä perusterveydenhuollossa

■ arvioida tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja sitävarten kehitettyjen toimintamallien toteutettavuutta, vaikutuksia ja kustannuksia

■ lisätä väestön tietoisuutta tyypin 2 diabetekses-ta ja sen vaaratekijöistä sekä tukea tyypin 2diabeteksen ehkäisyohjelman väestöstrategiantoteutumista.

T

37

Dehkon julkaisut

Vuosi 2003• Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma -kirja• Program för prevention av typ 2-diabetes• Programm for the Prevention of Type 2 Diabetes in Finland• Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma -kirjan tiivistelmä• Korkean riskin strategia (esite, Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma)• Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia (esite, Tyypin 2 diabeteksen

ehkäisyohjelma)• Väestöstrategia (esite, Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma)• Täydennyskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen – vastaus Dehkon

haasteisiin? (DEHKO-raportti 2003:1)• Diabeteshoitajien koulutus – esiselvitys (DEHKO-raportti 2003:2)• Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit (DEHKO-raportti 2003:3)• Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa (DEHKO-raportti 2003:4)• Dehko – Väliarviointi (DEHKO-raportti 2003:5)• Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerit (DEHKO-raportti 2003:6)• Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit (DEHKO-raportti 2003:7)• Lasten diabeteksen hoidon laatumittari (esite, perustuu DEHKO-raporttiin

2003:7)• Oma-ryhmäesite diabetesyhdistyksille ja terveydenhuollolle

Vuosi 2004• Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi

(Dehkon 2D -hankkeen projektisuunnitelma)• Tuijota omaan napaasi -kampanjan aineisto (juliste ja esite)• Kolla Naveln• Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina 2000–2001

(DEHKO-raportti 2004:1)• Tyypin 2 diabeetikoiden ryhmäohjausmalli pilottiraportti (DEHKO-

raportti 2004:2)• Esite diabetesyhdistysten ja terveydenhuollon yhteistyöstä omahoidon

tukemiseksi

Vuosi 2000

• Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO2000–2010 -toimenpideohjelmakirja

• DEHKO 2000–2010 -toimenpideohjelmakirjan tiivistelmä• Program för prevention och vård av diabetes – Resumé• Diabeetikoiden hoidon kustannukset (esite)• Diabeteksen hoidon organisointi (esite)• Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabeteksen hoito (esite)• Tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksen ehkäisy (esite)• Tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksen hoito (esite)• Dehkon luentokalvosarja

Vuosi 2001• Development Programme for the Prevention and Care of Diabetes

in Finland (Dehko-toimenpideohjelmakirja)Diabetesliiton aineistoa Dehkon käyttöön:

• Tyypin 2 diabeteksen riskitestilomake• Diabetestest• Mikä nyt neuvoksi -lehtinen• Vad ska man göra

Vuosi 2002• Diabeetikon hyvän hoidon laatukriteerit (DEHKO-raportti 2002:1)• Diabeteksen hoidon laatu ja seurantajärjestelmät (DEHKO-raportti

2002:2)• Diabeteksen hoidon laatumittari (esite, perustuu DEHKO-raporttiin

2002:1)• Hyvä diabeteksen hoito on investointi tulevaisuuteen (esite)• Parempaan diabeteksen hoitoon (esite)• Oma-ryhmäesite diabetesyhdistyksille• Täsmätietoa päätöksenteon tueksi -kuntapäättäjäkansio

LIITE 3

38

Dehkon toimihenkilöt Dehkon ohjaus- ja seurantaryhmä 2004–2007

Esittelijä Pääsihteeri Leena Etu-Seppälä, DehkoSihteeri Keiju Pääskynkivi, Dehko

Professori Matti Uusitupa Kuopion yliopisto, puheenjohtajaYlitarkastaja Maire Kolimaa STMAsiantuntijalääkäri Pekka Koivisto KelaKehittämispäällikkö Olli Nylander StakesHallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki KuntaliittoOsastopäällikkö Erkki Vartiainen KansanterveyslaitosJohtaja Mikael Fogelholm UKK-instituuttiPuheenjohtaja Paula Nikkanen Diabeteshoitajat ry.Ylilääkäri Hannu Vanhanen SydänliittoFarmaseuttinen johtaja Sirpa Peura ApteekkariliittoProfessori Leo Niskanen Kuopion yliopistollinen sairaalaApulaisylilääkäri Ari Aimolahti Helsingin terveyskeskusTerveyskeskuslääkäri Nils Holmström Mustasaaren terveyskeskusTerveydenhoitaja Anne Niska Oulun terveyskeskusPäätoimittaja Heikki Hakala Lahden seudun diabeetikot ryPalopäällikkö (eläkk.) Keijo Karlsson Forssan seudun diabeetikot ryPalkkahallintopäällikkö Heikki Saaristo Lohjan seudun diabetesyhdistys ryToimittaja Kirsti Talsi-Sirkka Porvoon seudun diabetesyhdistys ryPuheenjohtaja Matti Väistö DiabetesliittoToimitusjohtaja Jorma Huttunen DiabetesliittoPuheenjohtaja, LT Sirkku Tulokas Diabetesliitto/lääkärineuvostoProfessori Tero Kangas DiabetesliittoYlilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Diabetesliitto

Pääsihteeri Leena Etu-SeppäläSuomen Diabetesliitto ry.Kirjoniemiementie 15,33680 Tamperepuh. 03 2860 2200400 723 [email protected]

Laatupäällikkö Klas Winell ( 2003–2005)Suomen Diabetesliitto ry.c/o ConmedicAntaksenkuja 302320 Espoopuh. 0400 407 [email protected]

Tiedottaja Sanna Korkee ( myös Dehkon 2D-hanke)Suomen Diabetesliitto ry.Kirjoniementie 1533680 Tamperepuh. 03 2860 [email protected]

Sihteeri Keiju PääskynkiviSuomen Diabetesliitto ry.Kirjoniementie 1533680 Tamperepuh. 03 2860 [email protected]

39

Dehkon 2D-hankkeen toimihenkilöt

Timo Saaristo, LL

Valtakunnallinen koordinaattoriSuomen Diabetesliitto ry,Kirjoniementie 1533680 Tamperepuh: (03) 2860 413gsm: 0400 723 659faksi: 03-3600 462s-posti: [email protected]

Satu Kiuru, tradenomi

Projektin sihteeriSuomen Diabetesliitto ry,Kirjoniementie 1533680 Tamperepuh: (03) 2860 253faksi: 03-2860 322s-posti: [email protected]

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Arja Hyytiä, fysioterapeuttiMedi-West TerveysteknologiakeskusKoskenalantie 16, 60220 Seinäjokipuh. (06) 4155 216gsm: 0400 723 653faksi: (06) 4155 171s-posti: [email protected]

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Kaija Korpela, TtM, terveydenhoitajaKeski-Suomen sairaanhoitopiiriKeskussairaalantie 19, rakennus 4/740620 Jyväskyläpuh. (014) 2693 690gsm: 0400 723 656s-posti: [email protected]

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Auli Pölönen, MMM, ravitsemussuunnittelijaFinn-Medi 1, 4 krs. DEHKO-hankePL 2000, 33521 Tamperepuh: (03) 311 69022gsm: 0400 723 670faksi: 03-311 69030s-posti: [email protected]

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Karita Pesonen, ravitsemusterapeuttiPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiric/o Kansanterveystieteen ja yleislääke-tieteen laitosPL 5000, 90014 Oulun yliopistopuh. 08-537 5667gsm: 0400-723 671faksi: 08-537 5661sähköposti: [email protected]

Aluekoordinaattorit:

Dehkon 2D-hankkeen johtoryhmä jaasiantuntijaryhmätJohtoryhmä• Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki,

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja• Professori Matti Uusitupa,

Kuopion yliopisto, varapuheenjohtaja• Valtakunnallinen koordinaattori Timo Saaristo,

Suomen Diabetesliitto, esittelijä• Dehko-sihteeri Satu Kiuru, Suomen Diabetesliitto, sihteeri

• Toimitusjohtaja Jorma Huttunen, Suomen Diabetesliitto• Professori Antero Kesäniemi, Pohjois-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri• Toimialueen johtaja Heikki Oksa, Pirkanmaan

sairaanhoitopiiri• Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka, Keski-Suomen sairaan-

hoitopiiri• Pääjohtaja Pekka Puska, Kansanterveyslaitos• Ylilääkäri Mauno Vanhala, Laukaan terveyskeskus

Seurantaryhmä• Pj. Johtaja Tapani Melkas, sosiaali- ja terveysministeriöValtakunnallisen koordinaattorin ohjausryhmä• Pj. Johtava lääkäri Jouko Saramies,

Savitaipaleen terveyskeskusTiedonhallintaryhmä• Pj. Valtakunnallinen koordinaattori Timo Saaristo,

Suomen DiabetesliittoKoulutus- ja interventioryhmä• Pj. Dosentti Maritta Poskiparta, Jyväskylän yliopistoArviointi- ja tutkimusryhmä• Pj. Professori Jaakko Tuomilehto, Kansanterveyslaitos

Pääsponsorit 2005

Sponsorit 2005

Keskinäinen työeläkeyhtiö Varma

Oy Eli Lilly Finland Ab

Tamro MedLab Oy

Tukijat 2005

Bayer Oy/Diagnostiikkaosasto GlaxoSmithKline OyHemocue Oy LifeScan/Johnson & Johnson Novartis Finland Oy Oy Leiras Finland Ab Pfizer/Sydänlääkkeet Roche Diagnostics Suomen MSD Oy

Diabeteskeskuswww.diabetes.fi

dehko etenee 2005–2007 - diabetes.fi · seksi diabetesohjelmaksi vuosiksi 2000–2010. ohjelmassa...

Documents