doctrina esitys 30_01_2012_es

Tuoreita tuloksia sosio-ekonomisten terveyserojen kaventamisesta

- - Millaisin keinoin ?

- - Ikääntymiskehitys ja tulevaisuuden kalliit sairaudet ?

- EERO SILJANDER, CHESS, THL.

25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 1


Perustietoa THL:n tutkimuksesta

• TEROKA –projekti keskittyy sosio-ekonomisten terveyserojen tutkimukseen.

• Kaventaja –verkkopalvelu (www) on helppo tapa saada tietoa terveyseroista:

• http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventaja-fi/etusivu

• THL:n terveys2011-, terveys2000, ATH- ja HYPA-tutkimus tarjoavat tietoa terveyseroja koskevan analyysin perustaksi.

• Nämä rekisteri- ja kyselyaineistot voidaan linkittää THL:n hoitoilmoitustietoihin.


Mitä sosio-ekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan ? Miten eroja mitataan ?

• Useimmiten sosio-ekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan koulutus-, ammatti- ja tuloryhmien välisiä eroja.

• Eroja mitataan pääasiassa sairastavuuden, toimintakyvyn ja kuolleisuuden indikaattoreilla & mittareilla.

• Myös alkoholi- ja tupakkatuotteiden kulutuksella väestöryhmittäin.

• Laskelmissa otetaan huomioon:

– Ikärakenteeseen liittyvät erot (esim. peruskoulutettuja on suhteellisesti enemmän vanhemmissa ikäryhmissä).

– Sukupuolirakenteeseen liittyvät erot (esim. mies- ja naisvaltaiset työmarkkina- ja teollisuusalat).

– Sairastavuuteen ja toimintakykyyn liittyvät erot.

4

Esimerkki: koulutusryhmien väliset erot liikkumisvaikeuksien*) yleisyydessä

• miehillä krooniset taudit, tupakointi ja lihavuus, työn fyysinen rasittavuus (työhistoria) selittivät yli 80 % alkuperäisistä koulutusryhmien eroista

• naisilla selittyi runsas 60 %.

• miehillä tärkein yksittäinen selittäjä oli työn fyysinen rasittavuus, sairauksista diabetes ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tules).

• naisilla tärkein yksittäinen selittäjä oli lihavuus.

Sainio ym. 2007 *) portaiden nousu

25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.

Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuus • Verrattuna moniin käytössä oleviin terveydenhuollon menetelmiin

elintapoja muokkaavat toimenpiteet ovat erittäin kustannusvaikuttavia:

• – Liikuntainterventioiden kustannukset laatupainotettua elinvuotta kohti

€ 1 800 – 17 000/QALY (esim. liikuntaresepti € 1 800 /QALY),

• – Ravitsemus- ja painonhallintaneuvonta € 7 000 – 30 000/QALY,

• – Tupakoinnin vähentäminen edelleen yksi kustannusvaikuttavimmista

alueista. Terveydenhuollon ammattilaisen (lääkäri, terveydenhoitaja)

antaman lopettamisohjauksen kustannukset vaihtelevat kirjallisuuden

mukaan välillä € 500 – 4 000/QALY lisäelinvuotta kohti.

Vertailun vuoksi esim. kolesterolitason alentaminen lääkehoidolla (statiinit):

• – Korkean riskin väestössä € 2 000 – 50 000/QALY , vertailussa

• – Matalan riskin väestössä (primaaripreventio) jopa > € 200 000

lisäelinvuotta kohden, vähintäänkin kyseenalainen.

• lähde: Kiiskinen 2008.


Ikärakenteen ja toimintakyvyn kehitys Suomessa - tulevaisuudet kalliit sairaudet


Kuvio 1. Kuolleisuuserot tuloryhmittäin Suomessa, 30 vuotta täyttäneet naiset ja miehet.

Suhteellinen kuolleisuus

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

1

Suurituloisin

2 3 4 5 6 7 8 9 10

PienituloisinTulokymmenykset

Naiset

Miehet

Lähde: Martikainen ym. 2001


Prevalence of major sickness groups (1)


0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Age

Diabetes prevalence rates for 0-90 year olds ( Year 2007 level based on Prevalence data from the National pension

insurance institution (KELA) and Care registers for social welfare and health care 2006 and changes 2007 onward on THL estimates)

diabetes women 2040

diabetes women 2020

diabetes women 2007

diabetes men 2040

diabetes men 2020

diabetes men 2007

Lähde: Häkkinen, Martikainen, ym. 2008

(Health economics, policy and law)

Prevalence for major sickness groups (2)


0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%

18%

30 40 50 60 70 80 90

Age

Stroke prevalence rates for 30-90 year olds. (Year 2007 level based on Prevalence data from the National pension insurance

institution (KELA) and Care registers for social welfare and health care 2006 and changes 2007 onward on THL estimates)

Stroke women 2040

Stroke women 2020

Stroke women 2007

Stroke men 2040

Stroke men 2020

Stroke men 2007

Lähde: Häkkinen, Peltonen, ym. 2008

(Health economics, policy and law)

Prevalence for major sickness groups (3)

10/09/2010 Senior researcher, Eero Siljander, CHESS/NIHW. 10

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Age

Coronary heart disease prevalence rates for 40-90 year olds.

Coronary heart diseasewomen 2020Coronary heart diseasewomen 2007Coronary heart diseasemen 2020Coronary heart diseasemen 2007

Lähde: Häkkinen, Martikainen, ym. 2008

(Health economics, policy and Law)

11

Mistä terveyserot johtuvat? • Ikääntyvän väestön terveys- ja toimintakyky on yhteydessä

moniin tekijöihin, kuten:

A) Elintapoihin – huono ravinto, liikkumattomuus, tupakointi, alkoholi. Niistä (osittain) aiheutuviin - kroonisiin sairauksiin – erityisesti kansantaudit (dementia, diabetes, stroke, sydänsairaudet).

B) - Psykososiaalisiin tekijöihin – tyytyväisyys ihmissuhteisiin (sukulaiset & ystävät jne.), yhteiskunnallinen osallistuminen, harrastusmahdollisuudet - ympäristön ominaisuuksiin – asumisen esteettömyys ja taso, kulkuyhteydet.

C) – Palveluiden rakenteisiin – saatavuus, saavutettavuus, kustannus-vaikuttavuus, tuottavuus.

Toimintakyvyn väestöryhmittäisten erojen taustalla voi olla hyvin monenlaisia tekijöitä !


TULOKSIA SOSIO-EKONOMISISTA TERVEYSEROISTA JA NIIDEN KEHITYKSESTÄ


Taulukko 1. Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla.

Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%)

kaikista tapauksista

Hampaattomuus 80 %

Hengityselinsairaudet: kuolemat 50–75 %

Alkoholikuolemat 50–60 %

Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve 50 %

Sepelvaltimotautikuolemat 30–50 %

Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat 20–45 %

Diabetes 30 %

Selkäsairaudet 30 %

Nivelrikko 30 %

Aivoverisuonisairauskuolemat 20–40 %

Syöpäkuolemat 20–30 %

Näkö- ja kuulovammat 20 %

Lähde: Koskinen ja Martelin 2007.


Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset – SOME -simulaatiomalli.

• Sosiaalimenojen kehityksen ennustamiseen on STM:ssä kehitetty ns. SOME-malli. Mallissa voidaan ottaa huomioon: terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksikkökustannukset, käyttäjämäärät, etuuksien indeksointi jne. keskeiset muuttujat.

• SOME-mallin tulokset ovat absoluuttisia euromääriä, BKT-osuuksia, sektorikohtaisia rahoitusosuuksia ja väestö-osuuksia. Terveys- ja sosiaalipalveluiden menojen kehitystä verrataan asukasta kohden laskettuun BKT:hen.

• Mallin tuottamat ennusteet pohjautuvat väestöennusteisiin sekä oletuksiin talous- ja työllisyyskehityksestä (sis. tuottavuuskehitys).

• Talouskasvun oletetaan hidastuvan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, mikä huomioidaan ennusteissa.

• Inflaation ja työttömyyden oletetaan pysyvän lähellä nykytasoa.

• Työllisyyttä edistävän talouspolitiikan ansiosta ja väestön ikääntymisestä johtuen työllisyysasteen oletetaan kasvavan.


Yhteenveto terveyden edistämisen vaikuttavuudesta

• Skenariolaskelma A. Korkeakoulutettujen suomalaisten terveystaso v.2020 lähtien kaikilla:

• + Suomen väestössä monien eri sairauksien riskiä voidaan todennäköisesti alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle, mikä tarkoittaa noin 20-40 prosentin alenemista nykyisestä sairastavuudesta.

• + 80 000 lisähenkilötyövuotta saavutettavissa. Työllisyysaste 75 %:iin v.2050 mennessä. Mahdolliset terveydenhuollon säästöt 1,0-1,5 Mrd. € vuosittain (10-20 % menoista).

• Skenariolaskelma B. Status quo – ”nykymeno jatkuu kansanterveyden ja erityisesti terveyserojen kehityksessä”:

• - Työllisyysaste n. 73 % vuonna 2050.

• - Terveydenhuoltomenot suhteessa BKT:hen 1-2 % korkeammat kuin vaihtoehdossa A. Terveydenhuollon kustannukset 2-3 Mrd. € korkeammat kuin myönteisen kehityksen vaihtoehdoissa.

• Lähde: Myhrman, Alila, Siljander, STM-selvityksiä, 7/2009.


Terveet ja sairaat elinvuodet (pitkäaikaishoidon tarve) sosiaalimenojen kannalta.

- Terveenä elettyjen lisäelinvuosien

osuus vaikuttaa huomattavasti

menokehitykseen (jopa 50 % kasvusta).

- STAKESin malli pitkäaikaishoidon

käytöstä viittaa samaan (Häkkinen,

Martikainen ym., 2008).

25.1.2013

17

Iän karttuessa monet terveistäkin kokevat työkykynsä rajoittuneeksi

On pitkäaikais-

sairaus

Ei pitkäaikais-

sairautta

%

30–34 40–44 50–54 60–64 70–74

Miehet

Naiset

Naiset

Miehet

100

80

60

40

20

0

Työkyvyltään rajoittuneiden osuus (%) pitkäaikaissairaista ja muista

- Suuri osa

kroonisia

sairauksia

potevistakin

pitää kuitenkin

työkykyään

hyvänä

ainakin 60

ikävuoteen

asti.

Lähde: Gould R. ym, Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki 2006.


18

0

20

40

60

80

100

18 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 74

%

Ikä

Työssä käyvät

Kaikki

Täysin työkykyisten osuus –

ainakin työssä käyvistä huolehditaan?

Lähde: Gould R. ym, Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki 2006.


19

%

100

Liikkumisesta* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01 ->kasvussa.

IKÄ

2000-01

80

60

40

20

0 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85+

Martelin ym. 2004

55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+

Naiset Miehet

2000-01

1978-80 1978-80

* Portaiden nousu, ostoskassin kantaminen, 0.5 km kävely 25.1.2013 EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL.

20 * Pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen, asunnossa liikkuminen

Perustoiminnoista* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01 ->kasvussa.

%

IKÄ

2000-01

%

100

80

60

40

20

0 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+

Martelin ym. 2004

55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+

Naiset Miehet

2000-01

1978-80 1978-80


21

Harrastuksiin osallistuminen kasvussa -> (liikunta, kulttuuri, tms.), vähintään kerran viikossa, osuus vuosina 1978-80 ja 2000-01

%

IKÄ

2000-01

%

100

80

60

40

20

0 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85+

Lähde: Martelin ym.

2004

55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85+

Naiset Miehet

2000-01

1978-80

1978-80


Terveyden & toimintakyvyn kehitys Suomessa.

• + Suurimmista kansantaudeista sydänsairauksien (infarkti, sepelvaltimotauti, vajaatoiminta) ja aivoinfarktin ennustetaan vähentyvän kaikissa ikäryhmissä huomattavasti v.2040.

• + työkyvyltään rajoittuneiden osuudet ovat laskussa tai säilyneet ennallaan yli 45-vuotiaiden ikäryhmässä.

• + toimintakyvyltään rajoittuneiden ikääntyneiden osuudet ovat laskussa yli 50-vuotiaiden ikääntyneiden osalta.

• - Diabeteksen ja siihen liittyvien kustannusten ennustetaan yleistyvän voimakkaasti ylipainoisuuteen liittyvän väestökehityksen vuoksi.

• - Parhaassa työiässä olevan väestön koetun terveyden myönteinen kehitys pysähtynyt (terveys2011-tutkimus).

• - 30-vuotiaiden ja sitä nuorempien ikäryhmässä työkyvyttömyys on kasvussa (mielenterveyden ongelmat).


Ikääntyneiden laitoshoidon riskit

• - Ikääntyneiden laitoshoidon riskejä on tutkittu THL:ssä ja HY:ssä kattavasti. Julkaistu mm. ETLA B253 –julkaisuna: ”hoivariskit ja hoivaturva”.

• - Tutkimus perustuu viiden vuoden rekisteriseurantaan laitosjaksoista terveys2000-tutkimuksen jälkeen, jossa suoritettiin lääkärin tutkimus ja toimintakyvyn testaus.

• - Laitosjakso on vähintään 90-päivän yhtäjaksoinen episodi tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodissa tai terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla.

• Keskeiset tulokset (julkaisemattomia):

• - Suurimmat laitoshoitoa ennustavat tekijät ovat tulotaso, muistisairaudet ja toimintakyvyn vajeet.

• - Myös aivoinfarkti, sepelvaltimotaudit ja tules -ongelmat (lonkan ja polven artroosi) merkittäviä riskitekijöitä.


Yhteenveto ja johtopäätökset

24 25.1.2013

Erikoistutkija,

Eero Siljander,

STM.

EERO SILJANDER / ERIKOISTUTKIJA / CHESS / THL. 24

Mitä terveyseroille voidaan tehdä?

• I. Primääripreventio: Taloustieteellisessä kirjallisuudessa tehokkaimmaksi elintapojen ohjauskeinoksi on osoitettu verotus- ja tulonsiirrot. Erityisesti alkoholi- ja tupakkaverotus sekä huumeiden vastainen politiikka.

• Interventiot työterveyshuollossa ja terveystoimessa, liikunta- ja elintapaneuvonta.

• Ravitsemusneuvonta: vähärasvainen & terveellinen ruokavalio.

• II. Sekundääripreventio: Lääketieteelliset innovaatiot ja tekninen kehitys, tutkimusresurssien riittävyyden turvaaminen. Seulontojen ja rokotusten laajempi hyödyntäminen.

• Perusterveydenhuollon kehittäminen niin, että lääkäreille jää enemmän aikaa potilastyöhön. Jatkuvuus potilassuhteissa.

• Kuntien hankkeet: hyvätasoiset ja hoidetut liikuntapaikat, turvallinen liikenne, ennakkoluulottomat terveyskampanjat.


Lääkekehityksen tulevaisuuden painopisteet?

• Tärkeimpiä yksittäisiä työkyvyttömyyteen johtavia sairauksia ovat: mielialahäiriöt, selkäsairaudet ja skitsofrenia. Myös verenkiertoelinten sairaudet, nivelrikko ja vammat aiheuttavat melko paljon työkyvyttömyyttä.

• Sairaalakustannuksia aiheuttavista yksittäisistä sairauksista merkittävin on dementia (15 %), ja seuraavina tulevat skitsofrenia ja aivoverisuonisairaudet (kumpikin 9 %).

• Tuoreiden suomalaisten tulosten mukaan koko väestön elämänlaatua heikentävät eniten lonkka- ja polvinivelrikko, masennus, selkävaivat, virtsainkontinenssi sekä tapaturmien aiheuttamat vammat.


Puska, Pekurinen (toim.), VNK-julkaisu 4/2007.

Seulonnat osaksi terveyserojen kaventamista??

• + Hyviä tieteellisiä perusteluja on kohdunkaulan syövän, rintasyövän ja suolistosyövän seulomiseksi. Kuolleisuuteen voidaan vaikuttaa ja pienenemä on 20-80 prosenttia. Hyvin organisoiduilla seulonnoilla voidaan kokonaissyöpä-kuolleisuutta vähentää noin 6 prosenttia.

• + Myös HPV-viruksen seulonnasta on saatu tuoretta kustannus-vaikuttavuusnäyttöä.

• - Monen syöpämuodon seulonnan vaikuttavuutta ei tunneta. PSA:n, suuontelon syövän ihomelanooman, munasarja-syövän, kohdunrungon syövän, maksasyövän ja monen muun syöpämuodon seulomiseksi on olemassa testi.

• - Mikään näistä testeistä ei kuitenkaan ole kypsä suositeltavaksi terveydenhuollon rutiinikäyttöön, sillä vaikutusta kuolleisuuteen ei ole riittävästi tutkittu.


Lähde: Puska, Pekurinen (toim.), VNK-julkaisu 4/2007.

doctrina esitys 30_01_2012_es

Health & Medicine