Tieto ja vuorovaikutus monimuotoisuuden
turvaamisen kohdentamisen tueksi
Anni Arponen
Helsingin yliopisto
METSO-tutkimusseminaari
16.11.2016
2
Tavoitteena:
Selvittää
1. mitkä ovat monimuotoisuuden
turvaamiskeinojen kohdentamisen keskeiset
haasteet alue- ja tilatasolla?
2. kuinka erilaisille metsänomistajille kohdennettu
monimuotoisuusneuvonta voi vastata
niihin?
Edistää
3. tilarajat ylittävää monimuotoisuuden
turvaamista metsä- ja
maatalousympäristöissä
3
Aineistot ja menetelmät
Ryhmäkeskusteluja
5
Yhteensä 59 henkeä osallistui ryhmäkeskusteluihin
Rekijokilaaksossa, Joensuussa ja Pirkanmaalla
Kyselyt ja haastatteluja
6
● Metsänomistajakysely
○ Yhteensä 541 (509) vastaajaa
○ 144 (112) vastaajaa Rekijokilaaksosta
> Zonation –analyysi
● METSO-sopimuksia tehneiden
metsänomistajien haastatteluja
● Metsäammattilaiskysely
○ Yhteensä 214 vastaajaa 59 eri
MHYstä, 46 vastaa OTSOsta
Maastoretkiä
7
● Ymmärtääksemme paremmin toimintaympäristöä,
eri näkökulmia ja eri toimijoiden välistä
vuorovaikutusta
● Viestiäksemme vuorovaikutteisesti hankkeesta ja
sen (alustavista) tuloksista
● Paikallisella alueellisella ja kansallisella tasolla
toimivien kanssa
8
Kartat: Annika Harlio ja Sari Pynnönen
Metsänomistajien suojeluhalukkuuden
vaikutus suojelualuepriorisointiin -
Ekologisen ja sosiaalisen tiedon yhdistävä
paikkatietoanalyysi
9
Kuva: Anni Arponen
Keskeiset tulokset
Metsänomistajakysely
11
Kuinka tärkeinä pidät
erilaisia monimuotoisuuden
turvaamiseen liittyviä
tekijöitä?
Seuraavat väittämät
tarkastelevat METSOn
toteutusta. Mitä mieltä olet
väittämistä?
Monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvien
tekijöiden tärkeys
12
Kuva: Sari Pynnönen
Näkökulmia METSOn toteutukseen
13 Kuva: Sari Pynnönen
● Konfirmatorinen faktorianalyysi
● Seuraavat 6 faktoria selittävät 69 % kokonaisvarianssista
1. Tilarajat ylittävä monimuotoisuuden turvaaminen
2. Biodiversiteetin turvaaminen
3. Kasaamisbonus
4. Sosiaalinen normi
5. Taloudellinen hyöty
6. Sopimus
14
Metsänomistajien näkemykset -
faktorointi
● Metsikkö- ja tilarajat ylittävää suojelua pitäisi edistää
nykyistä enemmän
● Naapuriomistajien pitäisi tehdä nykyistä enemmän
yhteistyötä monimuotoisuuden turvaamisessa
● Olen omasta puolestani valmis yhteistyössä naapuri(e)ni
kanssa perustamaan laajemman suojelualueen
● Monimuotoisuuden suojelua tarkastellaan nykyisin liian
usein vain yhden metsikön osalta kerrallaan
● On tärkeää, että suojelualueverkosto muodostaa
ekologisesti toimivan verkoston
15
Tilarajat ylittävä monimuotoisuuden
turvaaminen
● Kaksi luonnontieteellistä aineistoa:
○ Metsien monilähteinen VMI
○ Puustoiset perinnebiotoopit
Jokaiselle elinympäristölle annettiin paino
Jokaiselle elinympäristölle laskettiin kytkeytyneisyys
● Kolmantena aineistona kyselyaineiston Tilarajat ylittävä
monimuotoisuuden turvaaminen –faktori suojeluhalukkuuden
indikaattorina
Faktorilataukset normalisoitiin ja asenteiden ääripäät
painotettiin kuusinkertaisiksi
Maanomistajien asenne yhdistettiin kiinteistötietoon
Tyhjät alueet täydennettiin mediaanilla
16
Zonation prioritisointi
Metsänomistajien näkemykset kartalla
Kaikkein positiivisin
Positiivinen
Neutraali /Ei vastausta
Negatiivinen
Kaikkein negatiivisin
Kartta: Annika Harlio
Zonation: ekologinen tieto
Kartta: Annika Harlio
Suojelubiologinen arvo Suojelubiol. + tilarajat
ylittävän suojelun näkemys
Kartta: Annika Harlio
Selkein muutos silloin kun alue on monimuotoisuudeltaan arvokas, laaja ja
kytkeytynyt ja (kahden vierekkäisen tilan) maanomistajan suhtautuminen
suojeluun eroaa selkeästi
Priorisointi muuttuu hieman arvokkaammaksi silloin, kun paremmin
kytkeytyneellä (ja isommalla) alueella on joitain monimuotoisuusarvoja ja
maanomistaja suhtautuu suojeluun myönteisesti
Maanomistajien suhtautuminen suojeluun ei nosta priorisointia silloin kun alue
ei ole monimuotoisuusarvoiltaan erityisen arvokas eikä se ole kytkeytynyt
Zonation: Erot saavutetussa
suojeluarvossa
20
Optimi
Optimikohteita jää suojelematta
Kompromissi: Suojeluhalukkuus huomioitu
Tilarajat ylittävän
monimuotoisuuden
turvaamisen
kehitysmahdollisuuksia
● Hankkeessa tunnistettiin kytkeytyvyyden näkökulmasta
olennaisia kohteita Rekijokilaaksossa
● Osana eri hankkeiden jatkumoa hanke myös alensi
maanomistajien yhteydenottokynnystä ja tuotti muutamia
uusia yksityisen suojelualueen hakemuksia ja
suojelualueita
22
Hankkeen luonnonsuojeluhyödyt
”Niin siinä aika luontevaa ois se
että jos joku ois kiinnostunu siittä
suojelusta niin sitte, mie voisin
ottaa siihen naapuriin yhteyttä että
tää nyt tää teijän naapuri on, sillä
on ehkä tämmöstä virreillä että
ootteko kiinnostunu. Se nyt ois
ihan semmosta normaalielämää.”
nainen, mhy:n neuvoja, Joensuu
23
Metsäneuvojat markkinoijina
”Mä just nimenomaan tätä oon ite
korostanu aika monessa puheenvuorossa
että se nimenomaan täältä, metsän-
omistajista ku se lähtee ja nimenomaan
siitä naapurista lähtee ja samalta kylältä
lähtee. Elikkä joku on kylällä malliesimerkki
niin, se lisää sitä. Se on joka asiassa, ja
tässä erityisesti.”
mies, mhy:n neuvoja, Joensuu
24
Metsänomistajat markkinoijina
● Ekologisen ja sosiaalisen tiedon yhdistäminen tuottaa
erilaisen priorisoinnin kuin vain toinen tuottaa yksinään
○ Kokonaisvaltaisempi, legitiimimpi, tehokkaampi?
○ Maanomistajien näkemysten kerääminen työlästä
Harkittava milloin/miten järkevä tehdä: metsaan.fi?
● Metsänomistajat, neuvojat ja ammattilaiset ovat
kiinnostuneita tilarajat ylittävän suojelun kehittämisestä
Mutta näkökulma on vielä uusi
Tiedon tuottamisen, jakamisen ja tulkinnan käytäntöjä
on kehitettävä
Onnistumiskokemuksia on jaettava
25
Päätelmiä
● Tavoite: kouluttaa tilarajat ylittävän monimuotoisuuden
näkökulmasta, metsien monikäytöstä ja metsäsuunnittelusta
● Kehitetty koulutusshapluuna
26
Metsäammattilaisille koulutusta
Kiitos!
Kiitos maanomistajat,
ammattilaiset, tutkijat
ja muut tutkimukseen
osallistuneet!
27
