Johdatus tutkimusmetodologiaan
Päivä 2: Keskeiset kvantitatiiviset ja
kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät
Paavo Ritala Professori, KTT Kauppatieteellinen tiedekunta, LUT [email protected]
Ryhmäkeskustelu
1) Tausta: Mitä tiedät tutkimusmetodeista
ennestään?
2) Motivaatio: Miksi olet täällä? Mitä haluat
oppia?
Kurssin tavoitteet
Kurssin suoritettuaan opiskelija
on tietoinen tieteellisen tutkimuksen ja tutkielmatyöskentelyn
perusvaatimuksista
ymmärtää keskeiset tieteenfilosofiset lähestymistavat,
tunnistaa keskeisimmät laadulliset ja määrälliset tutkimusmenetelmät.
tiedostaa empiirisen tutkimuksen merkityksen,
pystyy arvioimaan erilaisten tutkimusmenetelmien soveltuvuutta oman
tutkielmaprojektin toteuttamiseen
sekä suunnittelemaan ja raportoimaan tutkielman
tarkoituksenmukaisella tavalla.
3
Kurssin suorittaminen
Soveltava tentti
Palautus moodleen välillä 22.2. – 25.2.
Tarkka ohjeistus Moodlessa
Arviointi 1-5
Luentopäiväkirja
Vaihe 1. kielioppiosuus
Palautetaan Aija Käkelä-Laineelle Moodlessa, DL 10.2.
Vaihe 2. substanssiosuus
Palautetaan Paavo Ritalalle Moodlessa, DL 19.2.
Tarkka ohjeistus Aijan kurssilla – huom! Pitää sisältää viitteitä opitusta
substanssista
Arviointi hyväksytty / hylätty
4
Päivän agenda
Tieteenfilosofia ja tieteellinen kirjoittaminen
Tutkimuksen tekemisen perusteet & lähtökohdat
Kvalitatiiviset (laadulliset) tutkimusmenetelmät
Kvantitatiiviset (määrälliset) tutkimusmenetelmät
5
Tieteenfilosofia ja tieteellinen
kirjoittaminen
Tieteenfilosofisia suuntauksia
Positivismi
Luonnontieteilijä objektiivinen, hypoteeseja testaava tutkimus
Realismi
Objektiivinen tutkimusote, joka ottaa huomioon tutkijan ja
tutkimuskohteen ympärillä olevan sosiaalisen kontekstin
Interpretivismi
Tutkija on itse keskeinen osa tutkimusprosessia, subjektiiviset tulkinnat
sosiaalisista prosesseista
Pragmatismi
Tutkimuskysymys ja –tavoite määrittelevät valitut menetelmät ja
lähestymistavat
7
Tieteellisen tutkimuksen ja
-kirjoittamisen ominaispiirteet
Aineisto kerätään systemaattisesti
Aineistoa analysoidaan systemaattisesti
Tulokset raportoidaan systemaattisesti
Esim. ”IMRAD”-rakenne varsinkin kvantitatiivisessa tutkimuksessa
(Introduction, Methods, Results and Discussion)
Tutkimuksen tekemiselle on selvä tarkoitus (=tutkimuskysymys)
8
Tutkimuskysymyksen ja tutkimuksen
tavoitteiden muotoilu
OMAN tutkimuskysymyksen muotoilu
Ei liian laaja, mutta ei myöskään liian suppea
Mikä on oikea tutkimuskysymys juuri SINULLE?
Oletko aidosti kiinnostunut tästä?
Mikä on realistisesti toteutettavissa käytössä olevilla resursseilla?
Mikä on realistisesti toteutettavissa tällä aikajänteellä?
Mitkä ovat konkreettiset tavoitteet: miksi aiot tehdä tämän tutkimuksen?
9
Tutkimuskysymyksen ja tutkimuksen
tavoitteiden muotoilu
Kvantitatiivinen tutkimus vastaa parhaiten kysymyksiin kuten
Miten tietyn tuotantoprosessin käyttöönotto vaikuttaa tuotteen x
valmistuskustannuksiin?
Mikä on internet-markkinoinnin vaikutus tuotteen x myyntiin?
Miten X vaikuttaa Y:hyn?
Kvalitatiivinen tutkimus vastaa parhaiten kysymyksiin kuten
Mitä haasteita liittyy T&K yhteistyöhön kilpailevien yritysten välillä?
Minkälaisia motiiveja ihmisillä on liittyä online-yhteisöihin?
Miksi X vaikuttaa Y:hyn?
10
Tutkimusprosessi (yleinen malli)
Tutkimuksen suunnittelu
Tutkimuskysymys & tutkimuksen tavoitteet
Teoria, käsitteet, operationalisointi
Aineiston keruu
Aineistoon pääsyn suunnittelu ja järjestäminen
Aineiston keruu
Aineiston tallennus ja säilytys
Aineiston analyysi
Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset metodit
Teorian ja empirian reflektointi
Aineiston / tutkimuksen raportointi
Taulukot, matriisit, kaaviot, yhtälöt (kvantitatiivinen aineisto)
Taulukot, tulkinnat, kuvat (kvalitatiivinen aineisto)
Tutkimusraportin kirjoitus (esim. lopputyö, harjoitustyö, muu tutkimusraportti)
11
Tutkimuksen tekemisen perusteet &
lähtökohdat
Liiketoiminta- ja teknologialähtöisen
tutkimuksen tunnuspiirteet
Eri tutkimustraditioiden yhdistely
Esim. taloustieteet, sosiologia, psykologia (liiketaloustieteellisessä
tutkimuksessa)
Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen otteen yhdistäminen tärkeää erityisesti
monimutkaisissa (ja relevanteissa) tutkimusongelmissa
Ominaispiirteitä sekä soveltavasta tutkimuksesta että perustutkimuksesta
Käytännön hyödyn vaatimus
Aineiston keruu on helpompaa jos tutkimuskohteet hyötyvät käytännössä
(esim. liiketoiminnallinen ongelma, tehtaan tuotantoprosessin parannus jne)
Informantit tyypillisesti omien alojensa erikoisosaajia ja tuntevat
tutkittavan aihepiirin
13
Tutkimuksen ”isot” lähestymistavat
Deduktiivinen tutkimus Induktiivinen tutkimus
Olemassa olevan teorian testaaminen Teorian rakentaminen
Hypoteesien testaus ja falsifiointi Johtopäätösten ja mallien tekeminen
Pääasiassa kvantitatiivinen aineisto Pääasiassa kvalitatiivinen aineisto
Pyrkii selittämään asioiden välisiä kausaalisuhteita
Pyrkii selittämään asioiden konteksteja ja luonnetta
Standardoidut välineet tutkimuksen tekemiseen
Melko joustavat välineet tutkimuksen tekemiseen
Käsitteiden operationalisointi tärkeää mittauksen onnistumisen kannalta
Käsitteiden määrittely tärkeää tutkimuksen laadun ja ymmärrettävyyden kannalta
Tavoitteena yleistää (vaikuttaa otoskokoon ja metodeihin)
Tavoitteena luoda uutta ymmärrystä
Tutkijan rooli objektiivinen (erillään tutkimuskohteesta)
Tutkijan rooli subjektiivinen (osana tutkimusprosessia) 14
Induktiivisen (ja kvalitatiivisen)
lähestymistavan rajoitteet
Induktiivinen logiikka ei ole aina yleistettävissä Ovatko kaikki joutsenet valkoisia?
15
Induktiivisen (ja kvalitatiivisen)
lähestymistavan edut
Mahdollisuus syvälliseen ymmärrykseen Miksi tämä joutsen on musta? Mitä se tarkoittaa?
16
Deduktiivisen (ja kvantitatiivisen)
lähestymistavan rajoitteet
Ennalta määrätyt, ”jäykät” metodit Olemassa olevat teoriat ja niistä johdetut hypoteesit Vaikeaa löytää uutta ymmärrystä ja ratkaista uudenlaisia ongelmia
17
Deduktiivisen (ja kvantitatiivisen)
lähestymistavan edut
Systemaattinen lähestymistapa, joka mahdollistaa parhaiten yleistämisen
18
Tutkimusstrategiat &
tutkimusmenetelmät
19
Aineiston keruu:
laadulliset vs. määrälliset menetelmät
KVANTITATIIVINEN aineisto KVALITATIIVINEN aineisto
Perustuu tulkintoihin joita tehdään numeerisesta aineistosta
Perustuu tulkintoihin joita tehdään (sanallisesta) viestinnästä
Aineiston keruun tuloksena numeerista ja standardoitua dataa
Aineiston keruun tuloksena ei-standardoitua dataa jota täytyy tulkita ja kategorisoida
Aineistonkeruu kestää pitkään, mutta analyysivaihe on nopeampi
Aineistonkeruu voi olla suhteellisen nopeaa, mutta analyysivaihe kestää pidempään
Aineiston keruu perustuu systemaattisiin ja vakiintuneisiin menetelmiin
Aineiston keruu on subjektiivisempaa, mutta perustuu systemaattisiin menetelmiin
Aineiston keruun tavoitteena on saada mahdollisimman paljon tarvittavaa dataa
Aineiston keruun tavoitteena on saada paras mahdollinen data
20
Aineiston analyysi:
laadulliset vs. määrälliset menetelmät
KVANTITATIIVINEN aineisto KVALITATIIVINEN aineisto
Analyysi perustuu numeerisen datan tarkasteluun
Analyysi perustuu tulkintoihin sanoista, kuvista, teoista jne…
Analyysin tuloksena syntyy taulukoita, diagrammeja, kaavoja
Analyysin tuloksena syntyy tulkintoja, kategorioita, käsitteitä, kuvia
Analyysityökaluja esim. Excel, SPSS, SAS, LISREL, AMOS, CAD
Analyysityökaluja tulkinnat, teemoittelut, kategorisoinnit (joko ohjelmistojen avulla tai ilman)
Analyysin tuloksena matemaattisia ja tilastollisia tuloksia ja niiden tulkintoja
Analyysin tuloksena käsitteellisiä tuloksia ja niiden tulkintoja
21
Kvalitatiiviset (eli laadulliset)
tutkimusmenetelmät
Mitä on kvalitatiivinen tutkimus? 1/3
Tieteenfilosofinen suuntaus / -valinta
Määrällinen vs. laadullinen -debatti
”Pehmeä” näkökulma
Lähtökohta aineistonkeruuseen
Tietynlainen data on kiinnostavaa rikas, syvällinen aineisto
Haastattelut, kenttäpäiväkirjat, osallistuminen, observointi…
Lähtökohta aineiston analyysiin
Miten data nähdään ja tulkitaan Kategorisointi, johtopäätökset,
synteesi jne…
Lähtökohta aineiston raportointiin
Kuvat, suorat lainaukset, kuvailut…
23
Mitä on kvalitatiivinen tutkimus? 2/3
Tyypillisesti induktiivista
Ei kuitenkaan yleispätevä sääntö, myös deduktiivista logiikkaa käytetään
Ei hypoteeseja
Ei ekplisiittistä hypoteesien testausta, hyväksymistä tai falsifiointia
Tutkija ei odota tiettyä tulosta ennakolta
Tuottaa uudenlaista tietoa ja ymmärrystä valitusta aiheesta (ja mahdollisesti
sen ulkopuolelta)
Korostunut ja subjektiivinen tutkijan rooli
Vapausasteita ja joustavuutta analyysissa ja tulkinnassa
Ei-numeerinen (laadullinen) näkökulma aineiston rajaamiseen ja valintaan
Tyypillisesti pienet otokset, joiden valintaan tutkija vaikuttaa tutkimuksen
tavoitteiden pohjalta
24
Mitä on kvalitatiivinen tutkimus? 3/3
Sateenvarjokäsite erilaisille metodeille / lähestymistavoille
Case/tapaustutkimus (ei metodi itsessään, vaan yleinen tapa esittää
kvalitatiivisen tutkimuksen tulokset)
Haastattelututkimukset
Toimintatutkimus / observointi
Liiketoimintahistoriatutkimus
Etnografia
Diskurssianalyysi
Grounded research
25
Kvalitatiivinen tutkimusprosessi
Tavoitteet, aineistonkeruu, analyysi, tulkinta ja raportointi ovat
linkittyneitä toisiinsa
Tutkija työskentelee edes takaisin näiden välillä
Ymmärtämisen ja tulkinnan ”Hermeneuttinen kehä"
Tutkija on osa tutkimusprosessia
Yhteistyö tutkimuksen kohteen kanssa tärkeää
Pääsy dataan neuvoteltava
Eettiset asiat liittyen datan keräykseen ja julkistamiseen
Aineiston keruu helpompaa/nopeampaa kuin analysointi (toisinpäin
kvantitatiivisessa tutkimuksessa)
26
Teorian rooli kvalitatiivisessa
tutkimuksessa
Teorian rooli
Teoria taustoittaa datan keruuta ja auttaa analyysissa
Teoria ei kuitenkaan aina rajoita tutkimusta (toisin kuin hypoteeseja
testaavassa tutkimuksessa)
Aineiston keruu ja analyysi voivat auttaa kehittämään teorioita
Käsiteanalyysilla keskeinen rooli
Määritellään mikä on X, kun tutkitaan X:ää
Määritellään mitä X ei ole
Määritellään mikä on lähellä X:ää
Määritellään miksi X on tärkeä ja mielenkiintoinen ilmiö
27
Aineisto ja otoskoko
Suhteellisen pienet otokset (yleensä)
Päätarkoitus ei ole yleistää ja selittää, vaan tulkita ja ymmärtää
Tavoitteena saturaatio
Etsitään toistuvia kuvioita aineistosta
Aineistoa voi olla loputtomiin mikä on tarpeeksi?
Tutkimuksen rajaus tärkeää
Tavoitteena syvällinen ymmärrys tietystä asiasta
Riittävästi dataa jotta tämä toteutuu
28
Aineiston keruu
Sekundääridata
Observointi ja osallistuminen
Haastattelut
29
Sekundääridata
Muiden keräämä aineisto
Viralliset tilastot
Vuosikertomukset yms.
Lehdet, case-raportit, kirjat
Pääpaino hyvämaineisilla, vakiintuneilla lähteillä!
Mahdollisesti vähän käytettyjä, hyviä aineistolähteitä
Uusia näkökulmia
Tehokas tapa kerätä dataa
Voi myös täydentää itse kerättyä dataa
Tiettyjä rajoitteita
Data on kerätty toiseen tarkoitukseen
Datan laadussa voi olla vaihtelua tai puutteita
30
Observointi ja osallistuminen
Observointi vs. osallistuminen
Kuinka paljon osallistuu itse vs. tarkkailee?
Tutkijan identiteetti on tiedossa
Tutkijan identiteetti on salattu
31
Haastattelut
Yleisin aineistonkeruumenetelmä laadullisessa tutkimuksessa
Syvällisen, rikkaan aineiston keskeinen lähde
Avaininformattien valinta tärkeää
Kuka tietää aiheesta eniten?
Kuka on vastuussa tästä asiasta organisaatiossa?
Kuka on paras henkilö vastaamaan tähän?
Käytännön asioita
Haastattelupyynnöt, neuvottelut
Valmistautuminen haastatteluihin
Nauhoitus & litterointi
Softat (Atlas.ti, Excel jne)
Tutkijan etiikka
32
Haastattelutyypit
Standardoidut haastattelut
Valmiit vastauslomakkeet
Tutkijan ja tutkittavan välinen interaktio ainoastaan varmistamaan että
kysymyksiin vastataan ja ne ymmärretään (mutta ei muuten)
Ei-standardoidut haastattelut
Puolistukturoidut ja avoimet haastattelut
Yksilö- ja ryhmähaastattelut
33
Yksilöhaastattelut
Puolistrukturoidut
Ennalta määrätyt teemat
Perustuvat teorioihin, käsitteisiin, tutkimuksen kannalta keskeisiin
asioihin/teemoihin
Haastattelun aikana saattaa nousta muitakin asioita esille
Kysymysten järjestys saattaa vaihdella haastattelusta riippuen
Avoimet
Idea aiheesta on olemassa, mutta muuten keskustelu on avointa
Kutsutaan myös ”syvähaastatteluksi” (in-depth interview)
Epäformaaleja
34
Ryhmähaastattelut
Ryhmähaastattelu
Tehokas tapa saada paljon mielipiteitä lyhyessä ajassa
Riskinä dominoivat vs. passiiviset persoonat
Fokusryhmät
Fasilitoidut keskustelut tietyn aiheen ympäriltä
Avaininformatit ja ekspertit eri alueilta mukana
Tutkijan roolina ”moderaattori” tai ”fasilitaattori”
Keskustelun pitäminen tietyssä aihealueessa, mutta johdattelua
välttäen
35
Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät:
analyysi
Kvalitatiivisia analyysimenetelmiä
(sekä induktiiviset että deduktiiviset)
Yhteenvetäminen ja tiivistäminen
Kategorisointi, teemoittelu, tyypittely
Aineiston ja/tai teorioiden perusteella
Yhteyksien tunnistaminen aineistosta
Korkeamman ja alemman tason käsitteet
Käsitteiden väliset suhteet
Narratiivit
Kvantifiointi
Propositioiden kehittäminen
Deduktiivisen lähestymistavan vaikutus analyysiin
Teorian ja propositioiden ennalta määrittelyn tärkeys (enemmän kuin induktiivisessa lähestymistavassa)
Kategoriat ja johtopäätökset pohjautuvat olemassa oleviin teorioihin (enemmän kuin induktiivisessa lähestymistavassa)
37
Raportointi:
Tekstimuotoinen
Yhteenvetäminen & johtopäätökset
Analyysin tulokset tiiviissä muodossa
Myös yhteenveto aineistosta ja analyysistä ennen tulkintaa
Aineiston analyysi
Analyysin tulokset
Johtopäätökset
Mahdolliset propositiot/mallit
Aineiston esittäminen
Suorat lainaukset
Suorat havainnot
38
Raportointi:
Taulukot
Hyvä tapa tiivistää ja kuvata laadullista analyysiä
Rivit tai sarakkeet teorian perusteella
Esim. analyysitasot (yksilö, tiimi, organisaatio)
Esim. eri caset (A, B, C)
Esim. eri käsitteet (palvelu-, tuote-, ja prosessi-innovaatio)
Rivit tai sarakkeet aineiston perusteella
Perustuvat empiirisiin löydöksiin
Esim. eri tyyppiset tuotanto-ongelmat
39
Raportointi:
Kuvat ja kaaviot
Kuvilla voidaan liittää löydöksiä teoreettisiin käsitteisiin (ja toisinpäin)
Kuvat voivat tiivistää tai esitellä löydöksiä
Viitekehykset
Kategoriat
Kaaviot (esim. tuotantoprosessi)
Propositiot (”nuolia ja laatikoita”)
Suhteet (x y)
40
Kvalitatiivisen tutkimuksen
raportointi
Laadullisen tutkimuksen tyypillinen rakenne: ”IMRAD”
Intro + teoria (tutkimuskysymys ja tavoitteet, kirjallisuuskatsaus,
mallit, typologiat, käsitteet)
Metodologia (otoksen/casen/tutkimusaineiston kuvailu + aineiston
keruu + analyysimenetelmät)
Tulokset (analyysin kuvailu ja lopputulemat)
Johtopäätökset (arviointi ja johtopäätökset, rajoitukset ja
jatkotutkimusaiheet)
Vaihtoehtona IMRAD-rakenteelle varsinkin kvalitatiivisessa
tutkimuksessa erilaisia rakenteita
Esim. historiantutkimus, kvalitatiiviset reflektiiviset työt
Mallin tai systeemin suunnittelu / kuvaus
Empiria- /käytäntölähtöinen, kuvaileva tutkimus
41
Kvantitatiiviset (eli määrälliset)
tutkimusmenetelmät
Mitä on kvantitatiivinen tutkimus? 1/3
Tietty tieteenfilosofinen lähestymistapa
Positivismi, empiirinen ote, tavoitteena selittää & ennustaa
Objektiivinen, rationaalinen, kumulatiivinen
Hypoteeseja testaava, deduktiivinen
”jos sitä ei voi mitata, se ei ole olemassa”
Lähtökohta aineistonkeruuseen
Tietynlainen data on kiinnostavaa numeerisessa muodossa olevat, laajat datasetit
Kyselytutkimukset (esim. likert-asteikolla), taloudelliset tunnusluvut, mittaustulokset
Lähtökohta aineiston analyysiin
Mittaaminen, laskeminen
Lähtökohta aineiston raportointiin
Numerot, taulukot, yhtälöt, kaaviot
43
Mitä on kvantitatiivinen tutkimus? 2/3
Tyypillisesti deduktiivista
Kausaalisuhteiden löytäminen ja todistaminen keskeistä
Joskus käytetään myös kokeellisempia ja avoimempia lähestymistapoja
Hypoteesien käyttö yleistä
Testaus hypoteesi saa tukea tai falsifioidaan
Tutkija odottaa tietynlaisia tuloksia teoriaan perustuen
Kvantitatiivinen tutkimus voi tukea teorioita tai auttaa kehittämään niitä
Tutkijan rooli objektiivinen
Otanta valitaan numeerisin ja koon perusteella
Tavoitteena suuri otoskoko yleistettävyys
Kohteena kvantifioitavat/mitattavat asiat
44
Mitä on kvantitatiivinen tutkimus? 3/3
Sateenvarjokäsite erilaisille metodeille / lähestymistavoille
Tapaus/case-tutkimukset (kvantitatiivisella aineistolla)
Kyselytutkimukset (survey)
Julkista dataa käyttävät tutkimukset
Aikasarja-analyysit
Kokeet
Simulaatiot
Jne..
Ohjelmistojen käyttö yleistä
Excel, SPSS, SAS, Statgraphics, DataFit, E-Views, Stata, AMOS, Lisrel,
CAD
45
Kvantitatiivisessa tutkimuksessa
keskeistä
Hypoteesien esittäminen
Käsitteiden määrittely
Aineiston keruun suunnittelu
Tutkittavien valinta
Muuttujien muodostaminen
Aineisto tilastollisesti käsiteltävään muotoon
Päätelmien tekeminen tilastolliseen analyysiin perustuen
Kvantitatiivinen tutkimusprosessi
Tutkimuksen suunnittelu
Teoria & kirjallisuuskatsaus olemassa olevasta tutkimuksesta (empiirinen ja teoreettinen)
Tutkimuskysymys ja tavoitteet
Käsitteiden määrittely ja käsiteanalyysi
Empiirinen operationalisointi ja mittaaminen
Aineiston keruu
Suunnittelu (otos, otanta, aineistoon pääsy)
Aineiston keräys
Aineiston säilyttäminen
Aineiston analyysi
Kvantitatiiviset metodit
Reflektointi teorian & hypoteesien kanssa
Aineiston raportointi
Taulukot, matriisit, yhtälöt, kaaviot
Tutkimusraportin kirjoitus (esim. lopputyö, harjoitustyö, muu tutkimusraportti)
47
Kvantitatiivinen tutkimusprosessi
ilmiö käsitteet
muuttujat
kohderyhmä otos datamatriisi tulokset
käsitteellistäminen
operationalisointi
mittaaminen
kohderyhmän
määrittely
otanta tiedonkeruu analyysi
(Puumalainen, 2009)
Teorian rooli
Teorian rooli
Hypoteesit tehdään teorian pohjalta (yleinen tapa)
Lisäksi olemassa oleva empiirinen tutkimus tai muu käytännön kokemus voi vaikuttaa tähän teorian lisäksi
Teoria määrittelee tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset (eksploratiivinen tapa)
Teoria määrittelee miten ja mitä dataa kerätään ja analysoidaan
Aineisto auttaa vahvistamaan, hylkäämään ja kehittämään teorioita
Käsiteanalyysilla keskeinen rooli
Määritellään mikä on X, kun tutkitaan X:ää
Määritellään mitä X ei ole
Määritellään mikä on lähellä X:ää
Määritellään miksi X on tärkeä ja mielenkiintoinen ilmiö
Mahdollistaa hypoteesien testauksen!
49
Muuttujatyypit ja kausaliteetti
IV DV
IV DV
MoV
IV DV
CV IV MeV DV
50
Esimerkki
Corsten & Kumar (2005) Do suppliers benefit from collaborative relationships with large retailers? An empirical investigation of efficient consumer response adoption. Journal of Marketing, Vol. 69, pp. 80-94.
51
Kvantitatiivisen tutkimuksen
tyypillinen kehitys
Ilmiön X tunnistaminen ja käsitteen määrittely, käsitteen dimensiot ja
mittarin kehittäminen
Ilmiön seuraukset:
X Y
Ilmiön syyt:
A X
Kontekstuaaliset tekijät, yleistettävyys, moderaattorit, rajoitukset
Otanta
- kuinka paljon dataa tarvitaan?
Tyypillisesti paljon havaintoja, jotta voidaan tehdä tilastollisia testejä
(keskiarvotestit, korrelaatiot, kausaliteetti, klusterit jne)
Tavoitteena yleistettävyys
Otanta tehdään koko populaatiosta jos sitä ei voida tutkia kokonaan
Populaatio = kaikki ryhmän/organisaation/muun kokonaisuuden jäsenet
Koko populaation tutkiminen on paras ratkaisu, mutta ei läheskään aina
mahdollista
Probability sampling (kyselytutkimukset, tilastolliset tutkimukset)
vs. non-probability sampling (subjektiivinen lähestymistapa)
53
Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät:
aineistonkeruu
Kvantitatiiviset
aineistonkeruumenetelmät
“Pöytälaatikkotutkimus” (huom! Ei suositella opinnäytetöissä)
Yritysten tietokannat
Tilastolliset, julkiset tietokannat
Kaupalliset tietokannat
”Tutkimustuotteet”
Monitor, RISC, etc.
Meta-analyysit
Kenttätutkimus
Kyselytutkimus / survey
Observaatio
Kokeet
55
Pöytälaatikkotutkimus
Edut
Nopeaa, halpaa
Mahdollisuus tutkia mitä on tapahtunut
Pitkäaikaistutkimus mahdollista
Rajoitukset
Ei sovellu aina tiettyyn tutkimusongelmaan
Reliabiliteetti kyseenalainen
Ei voi tutkia abstrakteja asioita
Ei usein sovellu opinnäytetyöhön
56
Kenttätutkimus
Observointi
Kokeet
Kyselytutkimus / survey
Henkilöhaastattelut
Puhelinhaastattelut
Postisurvey
Web survey / e-mail survey
57
Observointi
Asioiden toiminta
Taloudelliset tms. tunnusluvut
Fyysisten olomuotojen tarkkailu (kuntokartoitus tms)
Prosessit ja aktiviteetit (esim. liikenteen tai tuotannon seuranta)
Ihmisten käyttäytyminen & toiminta
Liikkeet, eleet
Kielenkäyttö
Tilankäyttö
58
Kokeet
Hyviä kausaliteetin tarkasteluun
Tutkija manipuloi riippumatonta/selittävää muuttujaa ja tarkkailee mitä se aiheuttaa
Testiryhmät ja kontrolliryhmät
Sokkotestit
Helppo monistaa
Vaikeasti yleistettäviä
Helpointa tehdä silloin, kun mittaaminen on selkeää ja mittarit helppo luoda
59
Kyselytutkimus (survey)
Yleisin aineistonkeruumenetelmä kvantitatiivisessa tutkimuksessa
Aineisto kerätään vastaajilta kysymällä
Esim. asenteet, arvot, mielipiteet, aikomukset, odotukset,
tunteet, aktiviteetit, strategiat, prosessit, asiat
Hyvä mittaamaan abstrakteja asioita (luottamus, asiakaslähtöisyys
jne)
Hyvä mittaamaan aiemmin tapahtuneita asioita
Tutkijan ja tutkittavien yhteistyö tärkeää
60
Kyselytutkimus: vastausprosentti
Tyypillisesti 10-95%
Riippuu aineistonkeruumenetelmästä ja kohdejoukosta
Suurin haastatteluissa ja yritysten sisäisissä tutkimuksissa,
pienempi e-mail / web-tutkimuksissa
Pyri 30-40%:iin, ei mielellään alle 15%
Mitä pienempi vastausprosentti, sitä suurempi vaara tulosten
vääristymisestä (non-response bias)
61
Kyselytutkimuksen
aineistonkeruumenetelmät
Henkilöhaastattelut
Puhelinhaastattelut
Postitse/sähköpostitse lähetettävät haastattelut
Web survey
62
Kyselytutkimuksen kysymystyypit
Arviointi
Likert-asteikko (tyypillisesti 5 tai 7-kohtainen, täysin eri mieltä – täysin
samaa mieltä)
Semanttinen, Osgood-skaala (ankkuroidut vastakohdat, hyvä-huono)
Graafinen
Rankkaus / järjestys
Asioiden vertailu keskenään, paremmuusjärjestys jne.
Kategorisoidut
Avoimet
63
Kyselytutkimuksen aikataulutus
YEAR
Month1 Month 2 month 3 month 4 month 5 month 6 month 7responsibilityresearch problem specification COL
ideas of what to ask all
formulation of questions:how to ask COL
questionnaire design COL
cover page design COL
cover letter /message design COL
reminder letter /message design COL
translation and back
pretesting the questionnaire all
modifying the questionnaire all
copying the questionnaire all
mailing arrangements all
prenotifications all
mailing all
mailing the reminder all
coding the responses COL
preparing the data file COL
analysing data COL
writing the report All
RESEARCH SCHEDULE
64
Kyselytutkimus:
Mitä voi mennä pieleen?
Tutkimusdesign
Populaatio määritelty väärin
Valittu väärät vastaajat
Valittu väärä otos
Väärät / huonot mittarit
Aineistonkeruu
Kysytty väärällä tavalla
Koodattu väärin
Vastausvirheet
Tarkoitukselliset tai vahingossa
Common method bias ja single-respondent bias
65
Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät:
Käsitteet, muuttujat, data
Muuttuja
Käsitteen operationaalinen indikaattori (eli miten joku asia käytännössä
mitataan)
Esim: Innovatiivisuus (vuonna x esitellyt uudet tuotteet)
Esim: Tuotannon tehokkuus (käytetyt resurssit per tuote/palvelu)
Numeerinen
Diskreetti (esim. kategorinen) tai jatkuva
Mittaustasot
Nominaalinen
Ordinaalinen
Intervalli
67
Datamatriisi 5 muuttujaa 6 havaintoa
Obs. No. Name Sex Age LikertA
1 Anne F 22 3
2 Berit F 15 4
3 Clas M 30 1
4 Daniel M 21 5
5 Emil M 35 2
6 Frida F 50 4
68
Leveä datamatriisi (aikasarja-aineisto)
obs Firm
name
Emp
2008
Emp
2009
Emp
2010
1 Nokia 60 57 55
2 Lukoil 90 95 95
3 Valio 10 9 10
4 Shell 100 99 98
5 GM 150 130 110
6 Motorola 20 22 23
69
Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät:
Aineiston analyysi
Analyysin tyypilliset vaiheet
1. Alustava aineiston tarkastelu, avoimet vastaukset, virheet yms.
2. Koodaus
3. Muunnokset
4. Kuvailu, normaalisuuden/jakaumien tarkastelu
5. Hypoteesien testaus / analyysit
6. Analyysien tulkinta ja raportointi
71
1.&2. Aineiston tarkastelu ja koodaus
Avoimien ym. vastauksien muuttaminen numeerisiksi
kategoriat, järjestykset
Muuttujille informatiiviset otsikot
Mitä tehdään puuttuvalle tai virheelliselle datalle?
ID-koodit havainnoille
72
3. Muunnokset
Avoimet vastaukset numeerisiksi
Jatkuvien muuttujien (mahdollinen) kategorisointi
Muuttujien kääntäminen
Keskiarvojen laskeminen summamuuttujille (usean muuttujan
mittarit)
Logaritmit ym. jakaumamuunnokset
73
4. Kuvailu ja jakaumatarkastelu
Graafinen tarkastelu Diagrammit Histogrammit Piirakkakuviot Sirontakuviot Jakaumien ja varianssin graafinen tarkastelu!
Numeerinen tarkastelu Keskiarvo ja mediaani Min / max arvot Keskihajonta Vinoutuneisuus ja huipukkuus Normaalijakautuneisuus (tärkeää monissa tilastollisissa testeissä) Keskiarvon keskivirhe Korrelaation keskivirhe Keskihajonnan keskivirhe Luottamusvälit
74
Kaaviot, histogrammit
75
Kaaviot, histogrammit
76
Sirontakuviot
77
Sirontakuviot
78
Sirontakuviot
79
Piirakkakaaviot
80
Normaalijakautuneisuus
ja jakaumatarkastelu
81
Normaalijakautuneisuus
ja jakaumatarkastelu
Kolgomorov-Smirnov & Anderson Darling tilastollisina testeinä
Skewness (vinous) & kurtosis (huipukkuus) –tunnusluvut
Huom! Jakauma ei käytännössä ole läheskään aina
normaalijakautunut
Huom. Normaaliuden tarkastelu keskiarvon lähellä ja jakauman
hännissä
Esim. kahden jakauman leikkausriski (kuormitus vs. koneen
osan kantokyky)
82
Virhetarkastelu
Jakaumatarkastelun lisäksi on tärkeää tehdä virhetarkastelu,
jotta tuloksia, eri mittausmenetelmiä ja niiden tarkkuuksia voidaan
vertailla keskenään
Mahdollisia virhetarkastelun muotoja
Luottamusvälit
Keskiarvon keskivirhe
Korrelaation keskivirhe
Keskihajonnan keskivirhe
83
5. Hypoteesien testaus & analyysit
Yhden/kahden muuttujan testejä tai monimuuttujatestejä
Sopiva testi valitaan muuttujien määrän ja luonteen sekä jakaumien perusteella
Kahden muuttujan testit
Korrelaatioanalyysit (e.g. Pearson’s correlation)
Riippuvuustestit (e.g. Pearson’s chi-square test, Independent samples T-test)
Monimuuttujatestit
ANOVA (useamman muuttujan keskiarvojen vertailuun)
Faktorianalyysit (käsitteiden, mittareiden ja ilmiöiden analysointiin)
Regressioanalyysit (vuorovaikutussuhteiden analysointiin)
Klusterianalyysit (havaintojen klusteroituminen)
Rakenneyhtälömallinnus (Structural equation modelling)
84
5. Hypoteesien testaus & analyysit
5% tilastollinen merkitsevyys tyypillisesti testataan(5 % mahdollisuus että tulos on ”sattumaa”)
Merkitään usein: * p < 0.05; ** p < 0.01
Pitää kuitenkin muistaa myös käytännön merkitsevyys
Aineistosta voi tunnistaa myös eroavaisuuksia, trendejä ja samanlaisuuksia
85
Yhteneväisyyksien, eroavaisuuksien
ja korrelaatioiden analyysi
Kysymykset kuten: Mitkä ovat erot näiden ryhmien välillä x:n osalta (x
jatkuva muuttuja)? Esim. ovatko matematiikan arvosanat erilaiset lukiolaispojilla ja –tytöillä? T-testit jos 2 ryhmää Anova jos 3 tai enemmän
Hypoteesit kuten: Strategia x (jatkuva muuttuja) on tärkeämpi
palveluyrityksille kuin tuoteyrityksille T-testit jos 2 ryhmää Anova jos 3 tai enemmän
Ehdotetut/oletetut suhteet kuten uudet ideat käänteisesti riippuvaisia iästä Korrelaatioanalyysi, esim. Pearsonin korrelaatio (jos jatkuvat muuttujat)
Ehdotetut/oletetut suhteet kuten lapsen saaminen ja osa-aikaopiskelu ovat
yhteydessä toisiinsa Test of independence (esim. Chi-square testi)
86
Yleisimmät monimuuttujamenetelmät (mm. mittareiden
validiteetin & kausaalisuhteiden analysointi useita
muuttujia käyttämällä)
Tutkimuksen vaihe Riippuva (y) muuttuja
Riippumaton (x) muuttuja
Reliabiliteeti, validiteetti
Konseptit, mittarit - -
Ekploratiivinen faktorianalyysi
Konseptit, mittarit - -
Konfirmatorinen faktorianalyysi
Typologiat (teorian pohjalta)
- -
Lineaarinen regressioanalyysi
Efektit, vaikutukset Jatkuva Jatkuva
ANOVA Efektit, vaikutukset Jatkuva Kategorinen
Logistinen regressioanalyysi
Efektit, vaikutukset Kategorinen Jatkuva 87
6. Tulosten tulkinta
Kuvaileva tulkinta
Trendit, samankaltaisuudet, eroavuudet
Visuaalinen, numeerinen, tekstuaalinen
Hypoteesien testaus
Tilastollinen merkitsevyys
Ei-merkitsevät tulokset
Negatiiviset (päinvastoin kuin odotetut) tulokset
Johtopäätökset
88
Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät:
Otannan ja aineistonkeruun raportointi
Otanta ja aineistonkeruu
Otanta
Populaatio, otantakehys, otoskoko
Informantit, metodi, valintaprosessi
Aineistonkeruu
Keruumenetelmän valinta, prosessi, esitestaus (kysely, mittarit)
Vastausprosentti, vastaajajoukon edustavuus populaatiosta
90
Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät:
Mittareiden ja tulosten raportointi
Mittareiden ja tulosten raportointi
Mittarit
Mittareiden kehitys, perustelu ja alkuperä
Validiteetti ja reliabiliteetti
Analyysien tulokset
Mitä analyysimenetelmää käytettiin ja miksi
Raportoitavat asiat vaihtelevat analyysimenetelmästä riippuen
92
Tulosten kuvailu
Graafinen
Pylväät, histogrammit
Piirakkakaaviot
Viivat, alueet
Sirontakuviot
Frekvenssitaulukot
Kuvailevat tulokset (taulukossa)
N
Keskiarvo, mediaani
Keskihajonta, minimi ja maksimiarvo
(Vinoutuneisuus, huipukkuus)
Korrelaatiomatriisi
93
Taulukot, korrelaatiomatriisit
94
Tulosten raportointi: analyysi
Riippuu valitusta metodista
Mallit toimivuus (fit)
Testisuure (+ keskivirhe) sekä tilastollinen merkittävyys ja
luottamusvälit
Raportoi ovatko menetelmän peruslähtökohdat kunnossa
Ei suoraa tulostetta ohjelmasta, vaan itse tehdyt selkeän taulukot
95
Tilastollisten testien tulokset
96
Tulosten raportointi:
Johtopäätökset
Ei numeroita, kerro ja tiivistä mitä tulokset tarkoittavat Nosta esille tärkeimmät ja yllättävimmät tulokset Vertaa aiempiin muiden tekemiin tutkimustuloksiin – mikä samaa, mikä
erilaista? Jos tulokset erilaisia, mistä tämä johtuu? Kommentoi tulosten reliabiliteettia, validiteettia ja yleistettävyyttä
Keskustele tulosten käytännön merkityksestä ja sovellettavuudesta Rajoitukset Jatkotutkimusaiheet
97
Kvantitatiivisen tutkimuksen
raportointi
Tyypillinen rakenne: ”IMRAD”
Intro + teoria (tutkimuskysymys ja tavoitteet, kirjallisuuskatsaus,
hypoteesit)
Metodologia (otanta ja otos + aineiston keruu + mittarit + analyysi)
Tulokset (kuvailu ja testaus)
Johtopäätökset (arviointi ja johtopäätökset, rajoitukset ja
jatkotutkimusaiheet)
Tästä kannattaa poiketa vain poikkeustapauksissa!
98
Tutkimuksen reliabiliteetti, validiteetti,
yleistettävyys, ja herkkyystarkastelu
Määritelmät
Reliabiliteetti
Yleiskielessä: Reliabiliteetti on henkilön tai systeemin kyky
suoriutua omassa toiminnassaan sekä rutiini- että yllättävissä
tilanteissa
(Tilastollisessa) tutkimuksessa: mittaamisen konsistenssi, eli
samaa asiaa mitataan samalla tavalla, riippumatta siitä kuka
suorittaa mittauksen
Validiteetti
Yleiskielessä: Loogisesti toimiva argumentti, yhtälö yms..
(Tilastollisessa) tutkimuksessa: Tutkimus mittaa sitä mitä on
tarkoitus mitata
100
Reliabiliteetti ja validiteetti
KVALITATIIVINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
Reliabiliteetti Totuudenmukaisuus, johdonmukaisuus Arviointi: Dokumentointi siitä miten data on kerätty ja analysoitu + raakadatan/sitaattien näyttäminen
Reliabiliteetti Mittauksen ja metodien johdonmukaisuus uudelleen testattavuus ja tulosten uusimisen mahdollisuus muiden toimesta Arviointi: Tilastollinen testaus mittareiden reliabiliteetista, uudelleentestaus, aineiston puolittaminen yms.
Validiteetti Tulosten tarkkuus ja uskottavuus Arviointi: triangulaatio, yksityiskohtainen kuvaus aineistonkeruusta, analyysistä ja tuloksista, tulosten tarkastelu yhdessä tutkimuskohteiden kanssa
Validiteetti Tutkimus mittaa sitä mitä on tarkoitus mitata – eli kuinka todenmukaisia tulokset ovat Arviointi: Käsitteellinen ja tilastollinen arviointi (content, criterion, and construct validiy)
101
Yleistettävyys
Yleistettävyyden arviointi
Yleistettävyys: tutkimuksen tulosten hyödynnettävyyden laajuus
Kuinka hyvin tulokset pätevät muissa tapauksissa – muiden
ihmisten, kulttuurien, paikkojen, ajankohtien, tehtaiden, laitteiden
jne osalta?
Jos tutkimus toteutettaisiin näissä muissa tapauksissa, olisivatko
tulokset samanlaiset vai erilaiset?
Yleistettävyydessä on aina rajoitteita – on tärkeää että ne
huomioidaan!
102
Herkkyystarkastelu
Tiedonkeruun herkkyys
Yhden vastauksen ero vs. koko joukko miten vaikuttaa
tuloksiin jos tulee poikkeavia vastauksia
Matemaattisen mallin herkkyys
Desimaalin tarkkuus vs. ”sinne päin”
Päätöksenteon herkkyys
Euron tarkkuus vs. ”päätöksenteon sumea tuki”
103
Metodologia-lähteitä
Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset metodit (helppotajuinen yleisopas)
Saunders, M, Lewis, P. and Thornhill, A. (2009). Research methods for business students, 5th ed., FT/Prentice Hall.
Case tutkimus
Yin. Case Study Research: Design and Methods (mikä tahansa painos)
Baxter & Jack (2008) Qualitative case study methodology: study design and implementation for novice researchers, saatavilla: http://www.nova.edu/ssss/QR/QR13-4/baxter.pdf
Erityisesti tilastolliset metodit
Hair, J. F. J., W. C. Black, B. J. Babin, R. E. Anderson and R. L. Tatham (2006). Multivariate Data Analysis, 6th edition. (tai joku muu painos)
104