Kuntasektorin säästötoimenpiteet vuonna 2014 ja niiden vaikutukset
Tehyläisen luottamusmiesten ja hoitotyön johtajien näkemyksiä
Eve Becker Asiantuntija, sh, TtM
Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala Tehy ry
Selvityksen taustaa
• Tarkoituksena selvittää kuntasektorin työnantajien vuoden 2014 aikana toteuttamia säästötoimia ja niiden vaikutuksia henkilöstöön sekä palveluiden saatavuuteen ja laatuun.
• Vastaajina sellaisten kuntasektorin organisaatioiden luottamusmiehet, osastonhoitajat ja ylihoitajat, joissa toteutettu säästötoimenpiteitä vuoden 2014 aikana.
• Kysely lähetettiin
• 33 organisaatioon 661 henkilölle, joista 176 vastasi. • Maantieteellisesti kattavat vastaukset. Vastaajia
kaikilta ERVA-alueilta.
Vastaajat
• Vastaajista 78% osastonhoitajia, 14% luottamusmiehiä ja 6% ylihoitajia.
• Valtaosa (52 %) edusti sairaalaympäristössä työskenteleviä tehyläisiä. Avohoidon puolelta vastauksia tuli terveyskeskuksesta ja kotisairaanhoidosta hieman yli viidennes (yht. 22 %), vanhainkodit ja palveluasuminen kattoi 13 % vastaajien työpaikoista ja varhaiskasvatus kattoi vain 2 %. Lisäksi vastaajia oli mm. ensihoidosta, työterveyshuollosta ja kouluterveydenhuollosta.
13.5.2015 3
Millä erva/tulevalla sote-alueella organisaatio sijaitsee? (n=171)
43
5
32
49
14
28
Eteläinen sote-alue / HYKS erva
Keskinen sote-alue / TAYS erva
Läntinen sote-alue / TYKS erva
Itäinen sote-alue/ KYS erva
Pohjoinen sote-alue / OYS erva
En tiedä vielä
Mikä on organisaation väestöpohja eli kuinka suurelle väestölle edustamanne organisaatio tuottaa palveluja? (n=169)
9
18
41
22
42
37
alle 10 000
10 000 - 19 999
20 000 - 49 999
50 000 - 99 999
100 000 - 200 000
yli 200 000
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Organisaatioissa vuoden 2014 aikana toteutetut säästötoimenpiteet TOP 10 (n=171)
5/13/2015 6
Organisaatioissa toteutetut toimenpiteet, 10 yleisintä %
n
On
toteutettu
Ei toteutettu,
mutta on
suunniteltu
Ei ole
toteutettu eikä
suunniteltu
En osaa
sanoa
Yhteensä
Toiminnan muuttaminen pysyvästi / uudet toimintatavat / muu tehostaminen
75% 128
8% 14
12% 21
4% 7
170
Tehtävien muuttaminen / uudelleenjärjestelyt 71% 121
12% 21
14% 24
3% 5
171
Täyttölupamenettely / vaikeutettu rekrytointimenettely 71% 120
4% 6
15% 26
10% 17
169
Sijaisten palkkaamiskielto (rajoitus, esto tai määräaikaisuuksia ei uusita)
64% 109
15% 25
18% 30
3% 5
169
Vapautuvien toimien / virkojen (esim. eläköityminen tai irtisanoutuminen) täyttämättä jättäminen
61% 105
13% 22
20% 34
6% 10
171
Palvelujen ja toimintojen supistaminen 57% 97
11% 18
25% 43
7% 11
169
Toimenpiteet joilla pyritty vähentämään
sairauspoissaolokustannuksia ja/tai varhaiseläkemaksuja
56%
94
10%
17
15%
26
19%
32 169
Säästösopimukset (säästötarkoituksessa pidettävät
palkattomat vapaat, lomarahasta luopuminen, lomarahan
vaihtaminen vapaaksi)
50%
85
15%
25
30%
51
6%
10 171
Ylityökiellot 44% 73
16% 26
30% 49
11% 18
166
Harkinnanvaraisista etuuksista luopuminen /
henkilöstöetuuksien karsiminen
37%
63
11%
18
40%
68
13%
22 171
Säästötoimenpiteet
• Toimintatapojen (75%) ja tehtävien uudelleenjärjestelyt (71%) yleisin tapa säästää.
• Irtisanomisiin (16%) ja lomautuksiin (19%) jouduttu turvautumaan vain harvoin. Lomautettuja arvioitiin olevan yhteensä 2676 henkilöä 17:sta eri organisaatiosta.
• Vastaajista suurin osa kokee, että säästöt kohdistuvat henkilöstöresursseihin. Rekrytointia on vaikeutettu (71%), sijaisia ei palkata (64%) eikä avautuvia paikkoja täytetä (61%).
13.5.2015 7
Edellä mainittujen lisäksi 2014 toteutettuja säästötoimenpiteitä
• Yksikkökokojen kasvattaminen
• Hankintakielto
• Seutuyhteistyö
• Työaikamuodon vaihtuminen (jaksotyöstä yleistyöajaksi)
• Muu, mikä
• Ulkoistaminen / yhtiöittäminen
• Ostopalvelu- ja vuokratyövoiman lisääminen
• Henkilöstön lomautukset
• Työaikapankki
• Henkilöstön irtisanomiset
• Henkilöstön osa-aikaistaminen
• Sovittujen palkankorotusten siirtäminen tai maksamatta jättäminen
• Valtakunnallisten sopimusten tasoa parempien palvelussuhteen ehtoja koskevien sopimusten purkaminen (esim. kutsurahasopimuksen irtisanominen)
13.5.2015 8
Onko valituilla toimenpiteillä käsityksesi mukaan syntynyt rahallista säästöä? (n=163)
• Saavutettuja säästöjä oli vaikea arvioida.
• Noin neljäsosan mielestä säästötoimenpiteillä ei ole syntynyt säästöä. Tätä mieltä oli 33% luottamusmiehistä, 21% osastonhoitajista ja 22% ylihoitajista.
• 20 henkilöä arvioi saavutettujen säästöjen euromäärää seuraavasti: 0 -> 500 000 e / 7 vastaajaa 500 000 -> 1 milj. e / 2 vastaajaa 1 -> 2 milj. e / 6 vastaajaa 2 -> 8 milj. e / 5 vastaajaa
33%
23%
44%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
50%
Kyllä,paljonko
Ei En osaa sanoa
Ovatko menot käsityksesi mukaan kasvaneet muuta kautta? (n=165)
Kaikista vastaajista n. 40% mielestä menot kasvoivat muuta kautta. Ne vastaajat, joiden mielestä säästöjä oli syntynyt (n=54) edustivat 20 eri organisaatiota. Heistä n. puolet (9 eri organisaatiota; 4 sairaanhoitopiiriä ja viisi kaupunkia) koki menojen kasvaneen muuta kautta.
39%
19%
42%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
Kyllä, mitä kautta? Ei En osaa sanoa
Mitä muuta kautta menot kasvoivat?
• 58 avovastausta, joista löytyi 5 selkeää osa-aluetta, joiden kautta menojen nähtiin lisääntyneen:
– Sairaslomien lisääntyminen (14 kpl) ”Mikä on henkilökunnassa säästetty se on sairaslomissa kulutettu.”
– Ulkoistaminen (11 kpl) ”Vuokratyövoiman palkkakustannukset suuret, budjetti ylittyy”
– Lisäresurssien palkkaaminen (10 kpl) ”Jonojen purkua erillisillä korvauksilla”
– Hoidon saatavuus heikentynyt (10 kpl) ”Potilaiden hakeutuminen päivystykseen”
– Organisaatiouudistukset ja hankkeet (10 kpl) ”Virkamiestyöaika valmisteluineen. Organisaatiouudistuksen kahden vuoden välein.”
13.5.2015 11
Ovatko toteutetut säästötoimenpiteet käsityksesi mukaan vaikuttaneet henkilöstön hyvinvointiin? (n=166)
Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä
Ovatko säästöt vaikuttaneet työilmapiiriin negatiivisesti?
72% 120 31 organisaatiota
18% 30
10% 16
166
Onko henkilöstö viestittänyt, että työmäärä on säästöistä johtuen kasvanut kohtuuttomaksi (vrt. Työturvallisuuslaki)?
51% 85 29 organisaatiota
42% 69
7% 12
166
Ovatko säästötoimenpiteet aiheuttaneet kokemusta työturvallisuuden vaarantumista?
45% 75 10 organisaatiota
41% 68
14% 23
166
Onko työnjako hallittua eli onko suunnitelmallista, riittävät resurssit, täydennyskoulutuksen ja palkkaus huomioivaa (vrt. Ammattihenkilölaki)
36% 59
51% 84 21 org
13% 22
165
Ovatko henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyneet?
35% 75 8 organisaatiota
52% 85
13% 22
164
Onko henkilöstön kokema väkivallan uhka lisääntynyt?
17% 28 10 organisaatiota
62% 103
21% 34
165
Onko työtapaturmien määrä kasvanut? 8% 14 10 organisaatiota
75% 124
16% 27
165
Säästöjen vaikutukset lähiesimiesten (n=170) ja johtajien (n=150) asemaan:
• Noin puolet (45%) vastaajista koki, että hoitotyön esimiesten vakansseja on vähennetty ja n. kolmannes (27%) heidän toimivaltuuksiaan vähennetyn.
• Neljännes (25%) vastaajista raportoi ylihoitajien vakansseja ja (17%) heidän toimivaltuuksiaan vähennetyn.
• Näkemykset ovat hyvin samankaltaisia eri vastaajaryhmissä.
• Lähiesimiesten toimivaltuuksien vähenemisestä raportoivat hieman enemmän osastonhoitajat ja säästöjen vaikutuksia ylihoitajien vakansseja ja toimivaltuuksia kohtaan ylihoitajat.
13.5.2015 13
Täydennyskoulutuksen määrä on (n=167)
3 %
59 %
38 %
Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt
Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on täydennyskoulutusvelvollisuus. Vastaajista 38% kokee, että täydennyskoulutuksen määrää on vähennetty säästösyistä. Olennaista lähtötaso: Täydennyskoulutuksen määrä on jo ennen vuoden 2014 säästötoimenpiteitä ollut huolestuttavan alhaisella tasolla: 2011 25% Tehyläisistä työntekijöistä jäi kokonaan vaille ammatillista täydennyskoulutusta (Tehy tilastoina).
Minkälaisia vaikutuksia säästöistä on kokemuksesi mukaan seurannut hoidon laatuun? (n=171)
Säästöjen vaikutukset hoidon % laatuun n
Kyllä Ei En osaa sanoa
Yhteensä
Ovatko (suulliset tai kirjalliset) ilmoitukset potilasturvallisuuden vaarantumisesta lisääntyneet?
24%
41
58%
99
18%
30
170
Ovatko kirjalliset muistutukset / hoitovirheilmoitukset lisääntyneet?
16%
27
54%
92
30%
52
171
Ovatko kantelut AVIin tai Valviraan lisääntyneet?
12%
21
50%
86
37%
64
171
Ovatko säästöt vaikuttaneet asiakkaiden/ potilaiden hoidon saatavuuteen? (n=171)
Säästöjen vaikutus % hoidon saatavuuteen n
Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä
Joutuvatko potilaat jonottamaan hoitoon entistä pidempään?
36% 62
41% 69
23% 39
170
Onko pyöröovi-ilmiö (potilaat palaavat pian kotiuttamisen jälkeen) lisääntynyt?
33% 56
27% 46
40% 69
171
Onko päivystyksen potilasmäärä lisääntynyt?
29% 49
18% 31
53% 89
169
Onko AVI tehnyt tarkastuksen?
28% 47
38% 64
35% 59
170
Onko potilaita jouduttu lähettämään entistä useammin erikoissairaanhoitoon?
20% 33
39% 64
41% 67
164
Onko AVI määrännyt organisaatiolle uhkasakkoja?
10% 17
52% 89
38% 65
171
Johtopäätöksiä • Vääränlaiset säästöt tuovat moninkertaisia lisäkustannuksia sekä
heikentävät hoidon laatua ja saatavuutta.
– Juustohöylällä säästäminen johtaa osa-optimointiin. Kun kokonaisuus ei ole hallinnassa, menot kasvavat muuta kautta.
– Palkkakustannuksissa säästäminen heikentää henkilöstön hyvinvointia ja vaikuttaa organisaation vetovoimaan työnantajana.
– Kun terveyspalvelut heikentyvät säästöjen myötä (hoito viivästyy tai tulee hoitovirheitä), niin seuraa inhimillistä kärsimystä, hoito on kalliimpaa ja kansalaisten luottamus terveyspalvelujärjestelmään rapautuu.
• Säästöjä kannattaisi toteuttaa kehittämällä tuloksellisuutta - tavoittelemalla hyvää esimiestyötä, sujuvia työprosesseja, toimivia hoitoketjuja ja osaamisen hyödyntävää työnjakoa.
• Henkilöstö on otettava YT-lain mukaisesti mukaan toiminnan tehostamisen suunnitteluun.
13.5.2015 17
Kiitos mielenkiinnostanne!
