Kuntasektorin säästötoimenpiteet vuonna 2014 ja niiden vaikutukset

Tehyläisen luottamusmiesten ja hoitotyön johtajien näkemyksiä

Eve Becker Asiantuntija, sh, TtM

Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala Tehy ry

Selvityksen taustaa

• Tarkoituksena selvittää kuntasektorin työnantajien vuoden 2014 aikana toteuttamia säästötoimia ja niiden vaikutuksia henkilöstöön sekä palveluiden saatavuuteen ja laatuun.

• Vastaajina sellaisten kuntasektorin organisaatioiden luottamusmiehet, osastonhoitajat ja ylihoitajat, joissa toteutettu säästötoimenpiteitä vuoden 2014 aikana.

• Kysely lähetettiin

• 33 organisaatioon 661 henkilölle, joista 176 vastasi. • Maantieteellisesti kattavat vastaukset. Vastaajia

kaikilta ERVA-alueilta.

Vastaajat

• Vastaajista 78% osastonhoitajia, 14% luottamusmiehiä ja 6% ylihoitajia.

• Valtaosa (52 %) edusti sairaalaympäristössä työskenteleviä tehyläisiä. Avohoidon puolelta vastauksia tuli terveyskeskuksesta ja kotisairaanhoidosta hieman yli viidennes (yht. 22 %), vanhainkodit ja palveluasuminen kattoi 13 % vastaajien työpaikoista ja varhaiskasvatus kattoi vain 2 %. Lisäksi vastaajia oli mm. ensihoidosta, työterveyshuollosta ja kouluterveydenhuollosta.

13.5.2015 3

Millä erva/tulevalla sote-alueella organisaatio sijaitsee? (n=171)

43

5

32

49

14

28

Eteläinen sote-alue / HYKS erva

Keskinen sote-alue / TAYS erva

Läntinen sote-alue / TYKS erva

Itäinen sote-alue/ KYS erva

Pohjoinen sote-alue / OYS erva

En tiedä vielä

Mikä on organisaation väestöpohja eli kuinka suurelle väestölle edustamanne organisaatio tuottaa palveluja? (n=169)

9

18

41

22

42

37

alle 10 000

10 000 - 19 999

20 000 - 49 999

50 000 - 99 999

100 000 - 200 000

yli 200 000

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Organisaatioissa vuoden 2014 aikana toteutetut säästötoimenpiteet TOP 10 (n=171)

5/13/2015 6

Organisaatioissa toteutetut toimenpiteet, 10 yleisintä %

n

On

toteutettu

Ei toteutettu,

mutta on

suunniteltu

Ei ole

toteutettu eikä

suunniteltu

En osaa

sanoa

Yhteensä

Toiminnan muuttaminen pysyvästi / uudet toimintatavat / muu tehostaminen

75% 128

8% 14

12% 21

4% 7

170

Tehtävien muuttaminen / uudelleenjärjestelyt 71% 121

12% 21

14% 24

3% 5

171

Täyttölupamenettely / vaikeutettu rekrytointimenettely 71% 120

4% 6

15% 26

10% 17

169

Sijaisten palkkaamiskielto (rajoitus, esto tai määräaikaisuuksia ei uusita)

64% 109

15% 25

18% 30

3% 5

169

Vapautuvien toimien / virkojen (esim. eläköityminen tai irtisanoutuminen) täyttämättä jättäminen

61% 105

13% 22

20% 34

6% 10

171

Palvelujen ja toimintojen supistaminen 57% 97

11% 18

25% 43

7% 11

169

Toimenpiteet joilla pyritty vähentämään

sairauspoissaolokustannuksia ja/tai varhaiseläkemaksuja

56%

94

10%

17

15%

26

19%

32 169

Säästösopimukset (säästötarkoituksessa pidettävät

palkattomat vapaat, lomarahasta luopuminen, lomarahan

vaihtaminen vapaaksi)

50%

85

15%

25

30%

51

6%

10 171

Ylityökiellot 44% 73

16% 26

30% 49

11% 18

166

Harkinnanvaraisista etuuksista luopuminen /

henkilöstöetuuksien karsiminen

37%

63

11%

18

40%

68

13%

22 171

Säästötoimenpiteet

• Toimintatapojen (75%) ja tehtävien uudelleenjärjestelyt (71%) yleisin tapa säästää.

• Irtisanomisiin (16%) ja lomautuksiin (19%) jouduttu turvautumaan vain harvoin. Lomautettuja arvioitiin olevan yhteensä 2676 henkilöä 17:sta eri organisaatiosta.

• Vastaajista suurin osa kokee, että säästöt kohdistuvat henkilöstöresursseihin. Rekrytointia on vaikeutettu (71%), sijaisia ei palkata (64%) eikä avautuvia paikkoja täytetä (61%).

13.5.2015 7

Edellä mainittujen lisäksi 2014 toteutettuja säästötoimenpiteitä

• Yksikkökokojen kasvattaminen

• Hankintakielto

• Seutuyhteistyö

• Työaikamuodon vaihtuminen (jaksotyöstä yleistyöajaksi)

• Muu, mikä

• Ulkoistaminen / yhtiöittäminen

• Ostopalvelu- ja vuokratyövoiman lisääminen

• Henkilöstön lomautukset

• Työaikapankki

• Henkilöstön irtisanomiset

• Henkilöstön osa-aikaistaminen

• Sovittujen palkankorotusten siirtäminen tai maksamatta jättäminen

• Valtakunnallisten sopimusten tasoa parempien palvelussuhteen ehtoja koskevien sopimusten purkaminen (esim. kutsurahasopimuksen irtisanominen)

13.5.2015 8

Onko valituilla toimenpiteillä käsityksesi mukaan syntynyt rahallista säästöä? (n=163)

• Saavutettuja säästöjä oli vaikea arvioida.

• Noin neljäsosan mielestä säästötoimenpiteillä ei ole syntynyt säästöä. Tätä mieltä oli 33% luottamusmiehistä, 21% osastonhoitajista ja 22% ylihoitajista.

• 20 henkilöä arvioi saavutettujen säästöjen euromäärää seuraavasti: 0 -> 500 000 e / 7 vastaajaa 500 000 -> 1 milj. e / 2 vastaajaa 1 -> 2 milj. e / 6 vastaajaa 2 -> 8 milj. e / 5 vastaajaa

33%

23%

44%

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

50%

Kyllä,paljonko

Ei En osaa sanoa

Ovatko menot käsityksesi mukaan kasvaneet muuta kautta? (n=165)

Kaikista vastaajista n. 40% mielestä menot kasvoivat muuta kautta. Ne vastaajat, joiden mielestä säästöjä oli syntynyt (n=54) edustivat 20 eri organisaatiota. Heistä n. puolet (9 eri organisaatiota; 4 sairaanhoitopiiriä ja viisi kaupunkia) koki menojen kasvaneen muuta kautta.

39%

19%

42%

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

Kyllä, mitä kautta? Ei En osaa sanoa

Mitä muuta kautta menot kasvoivat?

• 58 avovastausta, joista löytyi 5 selkeää osa-aluetta, joiden kautta menojen nähtiin lisääntyneen:

– Sairaslomien lisääntyminen (14 kpl) ”Mikä on henkilökunnassa säästetty se on sairaslomissa kulutettu.”

– Ulkoistaminen (11 kpl) ”Vuokratyövoiman palkkakustannukset suuret, budjetti ylittyy”

– Lisäresurssien palkkaaminen (10 kpl) ”Jonojen purkua erillisillä korvauksilla”

– Hoidon saatavuus heikentynyt (10 kpl) ”Potilaiden hakeutuminen päivystykseen”

– Organisaatiouudistukset ja hankkeet (10 kpl) ”Virkamiestyöaika valmisteluineen. Organisaatiouudistuksen kahden vuoden välein.”

13.5.2015 11

Ovatko toteutetut säästötoimenpiteet käsityksesi mukaan vaikuttaneet henkilöstön hyvinvointiin? (n=166)

Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä

Ovatko säästöt vaikuttaneet työilmapiiriin negatiivisesti?

72% 120 31 organisaatiota

18% 30

10% 16

166

Onko henkilöstö viestittänyt, että työmäärä on säästöistä johtuen kasvanut kohtuuttomaksi (vrt. Työturvallisuuslaki)?

51% 85 29 organisaatiota

42% 69

7% 12

166

Ovatko säästötoimenpiteet aiheuttaneet kokemusta työturvallisuuden vaarantumista?

45% 75 10 organisaatiota

41% 68

14% 23

166

Onko työnjako hallittua eli onko suunnitelmallista, riittävät resurssit, täydennyskoulutuksen ja palkkaus huomioivaa (vrt. Ammattihenkilölaki)

36% 59

51% 84 21 org

13% 22

165

Ovatko henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyneet?

35% 75 8 organisaatiota

52% 85

13% 22

164

Onko henkilöstön kokema väkivallan uhka lisääntynyt?

17% 28 10 organisaatiota

62% 103

21% 34

165

Onko työtapaturmien määrä kasvanut? 8% 14 10 organisaatiota

75% 124

16% 27

165

Säästöjen vaikutukset lähiesimiesten (n=170) ja johtajien (n=150) asemaan:

• Noin puolet (45%) vastaajista koki, että hoitotyön esimiesten vakansseja on vähennetty ja n. kolmannes (27%) heidän toimivaltuuksiaan vähennetyn.

• Neljännes (25%) vastaajista raportoi ylihoitajien vakansseja ja (17%) heidän toimivaltuuksiaan vähennetyn.

• Näkemykset ovat hyvin samankaltaisia eri vastaajaryhmissä.

• Lähiesimiesten toimivaltuuksien vähenemisestä raportoivat hieman enemmän osastonhoitajat ja säästöjen vaikutuksia ylihoitajien vakansseja ja toimivaltuuksia kohtaan ylihoitajat.

13.5.2015 13

Täydennyskoulutuksen määrä on (n=167)

3 %

59 %

38 %

Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt

Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on täydennyskoulutusvelvollisuus. Vastaajista 38% kokee, että täydennyskoulutuksen määrää on vähennetty säästösyistä. Olennaista lähtötaso: Täydennyskoulutuksen määrä on jo ennen vuoden 2014 säästötoimenpiteitä ollut huolestuttavan alhaisella tasolla: 2011 25% Tehyläisistä työntekijöistä jäi kokonaan vaille ammatillista täydennyskoulutusta (Tehy tilastoina).

Minkälaisia vaikutuksia säästöistä on kokemuksesi mukaan seurannut hoidon laatuun? (n=171)

Säästöjen vaikutukset hoidon % laatuun n

Kyllä Ei En osaa sanoa

Yhteensä

Ovatko (suulliset tai kirjalliset) ilmoitukset potilasturvallisuuden vaarantumisesta lisääntyneet?

24%

41

58%

99

18%

30

170

Ovatko kirjalliset muistutukset / hoitovirheilmoitukset lisääntyneet?

16%

27

54%

92

30%

52

171

Ovatko kantelut AVIin tai Valviraan lisääntyneet?

12%

21

50%

86

37%

64

171

Ovatko säästöt vaikuttaneet asiakkaiden/ potilaiden hoidon saatavuuteen? (n=171)

Säästöjen vaikutus % hoidon saatavuuteen n

Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä

Joutuvatko potilaat jonottamaan hoitoon entistä pidempään?

36% 62

41% 69

23% 39

170

Onko pyöröovi-ilmiö (potilaat palaavat pian kotiuttamisen jälkeen) lisääntynyt?

33% 56

27% 46

40% 69

171

Onko päivystyksen potilasmäärä lisääntynyt?

29% 49

18% 31

53% 89

169

Onko AVI tehnyt tarkastuksen?

28% 47

38% 64

35% 59

170

Onko potilaita jouduttu lähettämään entistä useammin erikoissairaanhoitoon?

20% 33

39% 64

41% 67

164

Onko AVI määrännyt organisaatiolle uhkasakkoja?

10% 17

52% 89

38% 65

171

Johtopäätöksiä • Vääränlaiset säästöt tuovat moninkertaisia lisäkustannuksia sekä

heikentävät hoidon laatua ja saatavuutta.

– Juustohöylällä säästäminen johtaa osa-optimointiin. Kun kokonaisuus ei ole hallinnassa, menot kasvavat muuta kautta.

– Palkkakustannuksissa säästäminen heikentää henkilöstön hyvinvointia ja vaikuttaa organisaation vetovoimaan työnantajana.

– Kun terveyspalvelut heikentyvät säästöjen myötä (hoito viivästyy tai tulee hoitovirheitä), niin seuraa inhimillistä kärsimystä, hoito on kalliimpaa ja kansalaisten luottamus terveyspalvelujärjestelmään rapautuu.

• Säästöjä kannattaisi toteuttaa kehittämällä tuloksellisuutta - tavoittelemalla hyvää esimiestyötä, sujuvia työprosesseja, toimivia hoitoketjuja ja osaamisen hyödyntävää työnjakoa.

• Henkilöstö on otettava YT-lain mukaisesti mukaan toiminnan tehostamisen suunnitteluun.

13.5.2015 17

Kiitos mielenkiinnostanne!