Sosiaalisen median merkitys ja mah-
dollisuudet maatalousyrittäjän työssä Maajussit - ryhmän merkitys vertaistukena
Elina Nummela
Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Luonnonvara- ja ympäristöala Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
Kuvailulehti
Tekijä(t)
Nummela, Elina Julkaisun laji
Opinnäytetyö, AMK Päivämäärä
16.05.2016
Sivumäärä
38 Julkaisun kieli
Suomi
Verkkojulkaisulupa
myönnetty: x
Työn nimi
Sosiaalisen median merkitys ja mahdollisuudet maatalousyrittäjän työssä Maajussit-ryhmän merkitys vertaistukena
Tutkinto-ohjelma
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
Työn ohjaaja(t)
Mari Hakkarainen
Toimeksiantaja(t)
Tiivistelmä
Jokaisessa työssä omien tuntojen purkaminen on välillä tarpeen, ja kun vertaistukea tar-joavat oman alan jäsenet, on ymmärrys usein syvempää kuin alan ulkopuoliselle asioista puhuttaessa. Verkossa jaetun vertaistuen merkitys ja määrä ovat kasvaneet erityisesti so-siaalisen median yleistyessä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syitä Facebookissa toimivaan Maajussit-ryhmään kuulumiselle. Tutkimuksella selvitettiin, onko vertaistuella merkitystä maatalousyrittäjän työssä. Tutkimuksella selvittiin myös, tuottaako Maajussit-ryhmä jäsenilleen vertaistukea, missä muodossa sekä onko se merkityksellistä ryhmään kuulumisen kannalta. Tutkimuksen aihe syntyi sen ajankohtaisuudesta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Aineisto kerättiin Google Forms -toiminnon avulla helmikuun 2016 aikana. Tutkimuksen perusjoukko koostui kaikista Maajussit-ryhmän jäsenistä. Vastauksia kyselyyn tuli 105 kappaletta, jolloin vastausprosen-tiksi muodostui 1,57. Kysymykset koskivat syitä ryhmään kuulumiselle, vertaistuen merki-tystä, ryhmän tuottamaa vertaistukea sekä merkitystä vertaistuen kannalta.
Tutkimustulokset osoittivat, että maatalousalan ihmisten välinen vertaistuki omassa työssä ja opinnoissa koetaan melko tärkeäksi. Maajussit-ryhmästä vertaistukea saa jonkin verran erityisesti byrokratian purkamiseen, työhyvinvointiin sekä investointeihin. Huumori koe-taan ryhmässä tärkeäksi vertaistuen sekä henkisen jaksamisen välineeksi. Ryhmän kuulu-minen sekä sen tuottamat sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys koetaan myös tärkeäksi.
Avainsanat (asiasanat)
Maatalousyrittäjän työhyvinvointi, vertaistuki, yhteisöllisyys, sosiaalinen media Muut tiedot
Description
Author(s)
Nummela, Elina Type of publication
Bachelor’s thesis Date
16.05.2016
Language of publication: Finnish
Number of pages
38 Permission for web publi-
cation: x
Title of publication
The meaning and potential of social media in farmers work The significance of a Maajussit-group in peer support
Degree programme
Agriculture and Rural Industries
Supervisor(s)
Mari Hakkarainen
Assigned by
Abstract
In every work releasing own feelings is sometimes needed, and when peer support is being offered by members of your own industry, the understanding is often more intense than outsider when discussing matters. The meaning and volume of shared online peer support have increased, especially social media becomes more common.
The purpose of the study was to explore reasons for affiliation to Maajussit-group operat-ing in Facebook. The target of the study was to find out does peer support have signifi-cance in farmers work. The target of the study was also to explore does Maajussit-group give peer support to their members, in what form and whether it is relevant in terms of belonging to a group. The topic of the thesis was current at the time of the study.
Quantative research method was used in the thesis. Data was gathered through Google Forms-function in February 2016. The population included all members of Maajussit-group. 105 responses were received, when response rate was 1,57. Questions concerned the reasons for belonging to group, the importance of peer support and groups produced peer support.
The results showed that peer support in the agricultural sector between the people in work and studies is experienced fairly important. Maajussit-group gives peer support for dismantling of bureaucracy, well-being at work and investments. Humor is perceived im-portant for peer support and spiritual coping tool. Being a part of a group plus it produces social relationships and community is considered important.
Keywords/tags (subjects)
Farmers' well-being, peer support, community spirit, social media Miscellaneous
1
Jokainen meistä voi olla se yksittäinen lyhdynkantaja, joka tuo
valonpilkahduksen toisen elämään.
Partanen, K. 2016. Maaseudun Tulevaisuus
2
Sisältö
1 Johdanto ........................................................................................................ 5
2 Maatalousyrittäjän työhyvinvointi .................................................................. 6
2.1 Yleistä .......................................................................................................... 6
2.2 Maatalousyrittäjän työhyvinvointipalvelut ................................................. 7
2.2.1 Maatalousyrittäjien työterveyshuolto .................................................... 7
2.2.2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela ..................................................... 7
2.2.3 Kunnan/kaupungin maaseutuhallinto .................................................... 8
2.2.4 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ................................... 8
2.2.5 ProAgria .................................................................................................. 9
2.2.6 Maaseudun tukihenkilöverkko ............................................................... 9
2.3 Vertaistuki ................................................................................................... 9
2.3.1 Yleistä ...................................................................................................... 9
2.3.2 Vertaistuki käsitteenä ........................................................................... 10
2.3.3 Vertaistuki ryhmässä ............................................................................ 10
2.3.4 Vertaistuki työyhteisössä ...................................................................... 11
2.3.5 Vertaistuki verkossa .............................................................................. 12
3 Sosiaalinen media ......................................................................................... 13
3.1 Mitä sosiaalinen media on? ...................................................................... 13
3.2 Sosiaalisen median lajityypit ..................................................................... 13
3.3 Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ...................................................... 14
3.4 Facebook ................................................................................................... 15
3.4.1 Yleistä .................................................................................................... 15
3.4.2 Facebookin keskustelukulttuuri ........................................................... 16
3.4.3 Facebook-ryhmät .................................................................................. 16
4 Tutkimuksia vertaistuesta sosiaalisessa mediassa ......................................... 17
5 Tutkimusasetelma ........................................................................................ 18
3
5.1 Maajussit-ryhmä ........................................................................................ 18
5.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset ......................................... 19
5.3 Tutkimusmenetelmä ................................................................................. 19
5.4 Kyselylomake aineistonkeruumenetelmänä ............................................. 20
6 Tutkimustulokset .......................................................................................... 21
6.1 Vastaajien perustiedot .............................................................................. 21
6.2 Syyt ryhmään kuulumiselle ....................................................................... 21
6.3 Vertaistuen merkitys omassa työssä ja opinnoissa ................................... 22
6.4 Maajussit -ryhmän tuottama vertaistuki .................................................. 23
6.5 Ryhmään kuulumisen merkitys vertaistuen kannalta ............................... 24
6.6 Vastaajien mielipiteitä ryhmästä ja sen vertaistuesta .............................. 25
7 Johtopäätökset ............................................................................................. 26
8 Pohdinta....................................................................................................... 28
Lähteet ................................................................................................................ 31
Liitteet ................................................................................................................. 35
Liite 1. Kyselylomake ........................................................................................... 35
4
Kuviot
Kuvio 1. Syyt ryhmään kuulumiselle ............................................................................ 22
Kuvio 2. Koetko muiden saman alan ihmisten vertaistuen tärkeäksi
työssä/opinnoissa? ........................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
Kuvio 3. Koetko saavasi ryhmästä vertaistukea muilta ryhmäläisiltä? .................. Virhe.
Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
Kuvio 4. Millaisiin asioihin ryhmästä on mielestäsi mahdollista saada vertaistukea? 24
Kuvio 5. Koetko ryhmään kuulumisen vertaistuen kannalta...? Virhe. Kirjanmerkkiä ei
ole määritetty.
Taulukot
Taulukko 1. Verkkovertaistoiminnan SWOT (Holm ym. 2010, 75, muokattu.) ............ 12
Taulukko 2. Sosiaalisen median lajityypit (Nurmi 2011, 13, muokattu; Huupponen &
Piesala 2016) ................................................................................................................ 13
5
1 Johdanto
Työhyvinvointi rakentuu hyvästä johtamisesta, työn organisoinnista, työyhteisön pe-
lisäännöistä, osaamisesta, vaikuttamis- ja kouluttautumismahdollisuuksista ja työn
tekemisen mielekkyydestä. Yksinyrittäjillä erityisesti työn ja vapaa-ajan rajanveto,
fyysisen kunnon ylläpito, vertaistuki ja verkostoituminen sekä ajanhallinta edistävät
työhyvinvointia. (Manka, Hakala, Nuutinen & Harju 2010, 3-7.)
Työyhteisöissä jaetaan kollegoille tietoa, kokemusta ja vinkkejä. Sanallisen tiedon
lisäksi vinkkejä jaetaan myös käytännön yhteistyötä tekemällä. Työyhteisön ja saman
alan ihmisten tuki ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan tietojen ja taitojen opettamiseen,
vaan tukea voidaan tarjota myös vertaistuen muodossa. Jokaisessa työssä on tärkeää
saada silloin tällöin purkaa omia tuntojaan. Oman työyhteisön ja saman alan ihmisten
ymmärrys on usein syvempää kuin yhteisön ulkopuolelle asioista puhuttaessa. (3
tapaa, jolla työyhteisö oppii toinen toisiltaan - ja luo mittaamatonta arvoa 2016.)
Internetin käytön ja sosiaalisen median yleistyessä myös verkossa jaettavan
vertaistuen merkitys on kasvanut. Verkossa toimiminen on nopeaa ja globaalia. Se
antaa mahdollisuuden aktiivisille, kansalaislähtöisille ryhmille tehokkaasti
toimimiseen tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta ja samaistua etäälläkin olevien
kanssaihmisten tilanteisiin. (Holm, Huuskonen, Jyrkämä, Karnell, Laimio, Lehtinen,
Myllymaa & Vahtivaara 2010, 71.)
Minut liitettiin lähes 7 000 maataloustaustaisen jäsenen Facebookissa toimivaan
Maajussit-ryhmään syksyllä 2015. Huomioin ryhmän vahvan yhteisöllisyyden, mutta
samalla avoimen keskusteluilmapiirin heti liittymiseni jälkeen. Sosiaalisen media ja
sen merkitys kiinnosti sekä vapaa-ajalla että opinnäytetyön aiheena. Työyhteisöjen ja
saman alan ihmisten sosiaalisessa mediassa toimivia vertaistukiryhmiä ei juurikaan
ole aiemmin tutkittu. Tämän vuoksi halusin tutkia juuri sosiaalisessa mediassa toimi-
vaa Maajussit-ryhmää.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää syitä Maajussit-ryhmään kuulumiselle.
Työssä selvitetään tuottaako ryhmä jäsenilleen vertaistukea ja millä tavoin se mah-
dollisesti esiintyy. Tutkimuksessa selvitetään vertaistuen merkitystä maatalousyrittä-
jän työssä ja Maajussit-ryhmään kuulumisessa.
6
Opinnäytetyön avulla saadaan tietoa Maajussit-ryhmän merkityksestä jäsenilleen
sekä ylläpidolle. Tämän avulla Maajussit-ryhmää on mahdollista kehittää haluttuun
suuntaan. Työ tuo lisää tietoa sosiaalisessa mediassa toimivista työyhteisöjen vertais-
tukiryhmistä, joka mahdollisesti alentaa kynnystä perustaa toiselle alalle samankal-
tainen ryhmä.
Opinnäytetyön tutkimus on määrällinen, eli kvantitatiivinen tutkimus, ja se
toteutettiin kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin helmikuun 2016 aikana, ja siihen
vastasi 105 ryhmäläistä Google Forms-toiminnon kautta.
Työn teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen osa koostuu maatalousyrittäjien
työhyvinvoinnista sekä vertaistuesta. Toinen osa keskittyy sosiaaliseen mediaan ja
Facebookiin. Lisäksi työssä tutustutaan aiemmin tehtyihin verkossa tapahtuvaan
vertaistuen tutkimuksiin.
2 Maatalousyrittäjän työhyvinvointi
2.1 Yleistä
Nopeasti muuttuvassa ympäristössä maatalousyrittäjän työkyvyllä ja sen ylläpidolla
on erityinen merkitys. Työnkuvan moninaisuus, fyysinen kuormitus, epäsäännöllisyys,
ajan puute, alan investointivaltaisuus, luonnonolosuhteet ja byrokratia liittyvät maa-
talousyrittämiseen. Yrittäjältä on kuitenkin löydyttävä henkisiä ja fyysisiä voimavaro-
ja jokaiselle päivälle sekä yrityksen on oltava kannattava niin pitkällä kuin lyhyellä
aikavälillä. Tämän vuoksi on tärkeää ylläpitää työkykyä sekä pohtia työkykyyn vaikut-
tavia asioita monista eri näkökulmista. Mitä useampi osa on kunnossa, sitä varmem-
paa on yrityksen ja yrittäjän hyvinvointi. (Eskola, Jokipii, Kinnunen, Lehtonen, Lu-
miaho, Murtonen, Pirkkalainen, Pethman, Ristola, Saastamoinen & Yliselä 2009, 6.)
Melan (2015) toteuttaman nettikyselyn mukaan tärkeimpiä maatalousyrittäjän työs-
sä jaksamisen tekijöitä ovat parisuhde ja perhe, positiiviset tulevaisuudennäkymät,
sosiaaliset suhteet sekä toimiva työterveyshuolto. Myös yhteiskunnallinen arvostus
omaa ammattia kohtaan koetaan tärkeäksi (mt.).
7
Terveyskeskuslääkäri Tapani Kiminkisen mukaan ei ole olemassa erillistä työelämää,
on vain elämää. Oman työn ja ammatin arvostaminen on tärkeää, työssä viihtymistä
ei ratkaise yksi asia. Maaseudulla ja viljelijän työssä hyvinvointia luo ihmissuhteet ja
muiden pariin hakeutuminen. (Lassila 2013, 10.)
2.2 Maatalousyrittäjän työhyvinvointipalvelut
2.2.1 Maatalousyrittäjien työterveyshuolto
Maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisesti vakuutettu 18-67-vuotias henkilö voi
ostaa maatalousyrittäjien terveyspalveluja. Työterveyspalveluja voi ostaa oman koti-
paikkakunnan työterveydenhuollon palveluntuottajalta eli terveyskeskuksesta tai
työterveyspalveluja tarjoavalta lääkäriasemalta. Työterveyspalvelujen ostaminen on
vapaaehtoista. (Maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalvelujen ostaminen 2016.)
Työterveyshuolto ylläpitää ja parantaa yrittäjän työkykyä, pyrkii ehkäisemään työpe-
räisiä sairauksia sekä ohjaa yrittäjän tarvittaessa kuntoutukseen. Työterveyshuollon
ydintehtävä on maatalousyrittäjän hyvinvointi ja terveyden edistäminen. (Työterve-
yspalvelujen ostaminen 2013.) Työterveyshuoltoon sisältyvät muun muassa työ-
oloselvitys, terveystarkastus, työterveyspainotteinen sairaanhoito, kuntoutuksen
ohjaus, ammattitautitutkimukset sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollon yhteis-
työryhmä (Maatalousyrittäjien työterveyshuollon sisältö 2013).
Työoloselvityksen tilakäynneillä tehdään yhteiskehittämistä. Työterveyshuollon koh-
teena olevien maatalousyrittäjien lisäksi tilakäynnille osallistuvat etukäteen sovitut
yrittäjäkollegat antaen vertaistukea työolojen arvioimiseen ja kehittämiseen. (Työ-
olojen selvittäminen maatalousalalla 2016.)
2.2.2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela
Melan tehtävänä on hoitaa maatalousyrittäjien sekä taiteelliseen ja tieteelliseen toi-
mintaan apurahaa saajien sosiaaliturvaa kattavasti ja tehokkaasti. Mela huolehtii
yrittäjien lakisääteisistä työeläke- ja työtapaturmavakuutuksista, vapaa-ajan tapa-
turmavakuutuksista, luopumistuesta sekä Mela-sairauspäivärahasta. (Tietoa Melasta
2014.) Sosiaaliturva taataan lomitusjärjestelmän, työturvallisuustyön ja työhyvinvoin-
tiohjelman avulla (Tietokortti 18. 2010. Maatalousyrittäjän työkyvyn tuki 2010).
8
MYEL-vakuutetut kotieläintuotantoa harjoittavat maatalousyrittäjät voivat käyttää
maatalouslomituspalveluja. Maatalousyrittäjällä on mahdollista saada lomituspalve-
luina vuosilomaa ja sijaisapua lomituspalvelulain mukaisesti. Yrittäjällä on mahdolli-
suus saada myös maksullista lomituspalvelua. (Maatalouslomitus 2016.)
Melan verkkosivuilta löytyvät kattavat ohjeet maatilan työtehtävien turvalliseen hoi-
toon. Lasten turvallisuudesta maatilalla on luotu erilaisia opetusmateriaaleja sekä
erityisesti lapsille suunnattuja pelejä. Turvallinen maatila -videosarja on Melan, Lähi-
Tapiolan ja MTK:n yhteistyö, jossa tartutaan maatilan turvallisuuden ja työhyvinvoin-
nin eri teemoihin, yrittäjien näkökulmasta katsottuna. (Työturvallisuus 2016.)
Työhyvinvointiohjelman tavoitteena on lisätä terveitä työvuosia ja edistää maatalo-
usyrittäjiä irrottautumaan työstään terveenä lomalle ja eläkkeelle. Työhyvinvointioh-
jelma nitoo toisiinsa työterveyshuollon, lomituspalvelut, kuntoutuksen sekä työtur-
vallisuuden ja työssä jaksamisen asiantuntijapalvelut. (Maatalousyrittäjien työhyvin-
vointiohjelman tiivistelmä n.d., 1.)
2.2.3 Kunnan/kaupungin maaseutuhallinto
Maaseutuhallinnon tehtävät muodostuvat viljelijätukien hallinnoinnista: tukihake-
musten käsittelystä ja maksatusten hoitamisesta, rekistereiden päivittämisestä, val-
vonnasta sekä asiakasneuvonnasta. Perinteisesti neuvonta on hakemuksiin keskitty-
vää ohjausta. Virkailijan sosiaalisuudesta riippuen keskustelu voi tietysti ohjautua
myös muille raiteille, esimerkiksi maatalouspolitiikkaan tai asiakkaan sen hetkiseen
tilanteeseen. (Mattila 2016.)
2.2.4 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK
MTK:n edunvalvontaan kuuluu tärkeänä osana maatalousyrittäjien työhyvinvointi.
MTK luo Melan, Työterveyslaitoksen, valtionhallinnon sekä muiden yhteistyökump-
paneiden kanssa yrittäjien työhyvinvointia tukevia järjestelmiä. (Tietokortti 18 2010.)
MTK:n tämän hetken työhyvinvoinnin kehittämisen kohteita ovat muun muassa jä-
senten sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut, lomitus sekä työterveyshuolto (Voi hyvin
työssä 2016). MTK-liitot, maataloustuottaja- ja metsänhoitoyhdistykset tekevät alu-
eellista toimintaa ja vaikuttamista. Yhdistyksissä yhdessä tekeminen ja osallistuminen
9
samanhenkisten maatalousyrittäjien kanssa luo sosiaalisia verkostoja ja parantaa
henkistä hyvinvointia. (MTK 2016.)
2.2.5 ProAgria
ProAgria tarjoaa maatalousyrittäjille erilaisia palveluita tilan toiminnan suunnitte-
luun, kehittämiseen ja seurantaan (Tietokortti 18. 2010. Maatalousyrittäjän työkyvyn
tuki 2010). Voimavarariihi-neuvontapalvelu on kehitetty yrittäjien avuksi muutosti-
lanteisiin. Voimavarariihi tuo apua onnettomuuden, tulipalon, avioeron tai kuoleman
keskelle. Se on hyvä apu myös toiminnan suunnitteluun muutostilanteessa, kuten
sukupolvenvaihdoksen, tuotannon muutoksen, laajentamisen tai tuotannosta luo-
pumisen yhteydessä. (Voimavarariihi näyttää suuntaa muutoksessa n.d.)
2.2.6 Maaseudun tukihenkilöverkko
Maaseudun tukihenkilöverkon toiminta on osa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto
ry:n toimintaa (Hallinto n.d.). Tukihenkilöverkko tarjoaa keskusteluapua kaikille maa-
seudun asukkaille toimialasta riippumatta. Auttamisverkoston toiminta perustuu
vapaaehtoisuuteen. Tukihenkilöt ovat maaseudun olosuhteet tuntevia, koulutettuja
auttajia, joille voi puhua ja joiden kanssa voi etsiä apua vaikeisiin tilanteisiin. Tukemi-
nen on keskustelemista, kuulemista, rinnalla kulkemista sekä tietenkin luottamuksel-
lista. (Tukihenkilöt n.d.)
2.3 Vertaistuki
2.3.1 Yleistä
Vertaistoiminta on syntynyt ihmisten tarpeesta olla vuorovaikutuksessa toistensa
kanssa, koska ihmiset ovat sosiaalisia ja elävät yhteisöissä. Aiemmin yhteisöt ovat
olleet perhe- tai heimo- ja kyläyhteisöjä, joiden selviytymiseen vaikutti se, miten nii-
den jäsenet huolehtivat toisistaan. Ensimmäinen varsinainen vertaistukiryhmä, AA-
liike on syntynyt vuonna 1935 Amerikassa kahden alkoholiongelmista kärsivän mie-
hen avun tarpeesta. Suomeen AA-liike juurtui vuonna 1948. 1990-luvun lama synnyt-
ti Suomeen uutta vapaaehtoistoimintaa, erityisesti vertaistuki- ja erilaiset oma-
apuryhmät lisääntyivät huomattavasti. (Holm ym. 2010, 9-10.)
10
Suomalaisessa maaseutuyhteisössä solidaarinen yhteisvastuun perinne on aina ollut
vankalla pohjalla. Nykyisessä yhteiskunnassa, jossa vanhat yhteisömuodot, kuten
suku- ja kyläyhteisöt, ovat hälvenneet, nähdään vertaistoiminta yhtenä uutena kei-
nona rakentaa kaivattua yhteisöllisyyttä. (Holm ym. 2010, 10.)
2.3.2 Vertaistuki käsitteenä
Vertaistuen lähtökohtana on ihmisen tarve liittyä muihin, kokea yhteisöllisyyttä ja
luoda sosiaalisia suhteita. Ihmisen jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta sosiaalisilla
suhteilla on tärkeä merkitys. Tuki vahvistaa yksilön voimavaroja vuorovaikutuksessa
muiden kanssa lisäämällä elämänhallintaa sekä vähentämällä stressiä. Sosiaalisen
tuen toteutuminen edellyttää sosiaalista verkostoa sekä sen sisällä toimivia erilaisia
vuorovaikutussuhteita. (Kääriäinen & Mykkänen-Hänninen 2009, 10.)
Vertaistuki on omaehtoista, yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdis-
tää samankaltainen elämäntilanne. Ihmisten yhteiset ja samankaltaiset kokemukset
lisäävät keskinäistä ymmärrystä. Kokemusten yhdessä jakaminen usein helpottaa
tilannetta. (Vertaistoiminta n.d.) Vertaistuki voi toteutua osana ihmisten normaalia
arkipäiväistä vuorovaikutusta sosiaalisissa suhteissa tai sitä voidaan toteuttaa organi-
soidusti vertaistukipalvelussa (Kääriäinen & Mykkänen-Hänninen 2009, 4).
Vertaistukitoiminnan pelisäännöt muotoutuvat aina tuen tarpeessa olevien henkilöi-
den tarpeiden ja ryhmän toiminnan luonteen mukaan. Yleisesti vertaistoiminnassa
kuitenkin noudatetaan eettisiä periaatteita, joita ovat muun muassa jokaisen itse-
määräämisoikeus, luottamuksellisuus, toisen ihmisen kunnioitus sekä vaitiolovelvolli-
suus. Eettisten periaatteiden ja omien pelisääntöjen tarkoitus on tukea ryhmää kehit-
tymään turvalliseksi ja toimivaksi yhteisöksi. (Holm ym. 2010, 63-64.)
2.3.3 Vertaistuki ryhmässä
Ryhmän yhteisöllisyys perustuu luottamukseen, joka puolestaan luo turvallisuutta.
Henkilön tulevaisuususkon edellytys on, että hänen elämässään on toivoa ja luotta-
musta herättäviä merkityksiä. Ne syntyvät usein lähimmäisten ja yhteisöjen kautta.
Vertaistukiryhmät ovat usein ongelmanratkaisuryhmiä, niissä käsitellään menetyksiä
tai ratkotaan yhdessä vaikean elämätilanteen kysymyksiä. Ryhmät voivat keskittyä
11
myös yhdessäoloon ja erilaisiin aktiviteetteihin. Näiden avulla on mahdollista synnyt-
tää uusia yhteyksiä ja eristäytyminen voi vähentyä. (Holm ym. 2010, 10-16.)
Tarpeeksi samankaltainen elämäntilanne ryhmäläisten välillä takaa sen, että osanot-
tajat tietävät omien kokemuksien kautta jotain myös toisten tunteista. Usein ryhmä-
läiset kokevat tulevansa ymmärretyiksi jo puolesta sanasta. Ryhmäläisiltä saatava
empatia on myös erilaista kuin ammattilaisilta tai lähimmäisiltä saatu. Joskus vertais-
ryhmä saattaa olla ainoa paikka, jossa osanottaja tulee kuulluksi omine ongelmineen,
kysymyksineen, ajatuksineen ja tunteineen. (Holm ym. 2010, 18.)
Toimivan vertaistukiryhmän yleisiä tunnusmerkkejä ovat ryhmän turvallisuus, jokai-
sen hyväksyminen omana itsenään ja huomioiminen yksilönä, puheenvuoro kaikille
ryhmäläisille, kuulluksi tuleminen sekä ryhmän jäsenten välinen luottamus (Holm ym.
2010, 64).
2.3.4 Vertaistuki työyhteisössä
Työyhteisö ja siellä olevat vertaiset ovat sosiaalisen pääoman lähde sekä voimavara.
Vertaisten kesken rakentuva toisten arvostus ja luottamus mahdollistavat avoimuu-
den myös epäonnistumisissa ja virhetilanteissa. Kollegoiden kesken jaettavat koke-
mukset tuottavat usein uusia ideoita, jotka synnyttävät yhteisöllisyyttä ja voimaan-
tumista. (Soukka 2014, 12.)
Työpaikoilla puhutaan arjen tapahtumista, keskeneräisistä töistä sekä koetuista
hauskoista ja hankalista tilanteista. Kertominen helpottaa, sillä sen avulla jäsenne-
tään arkityötä ja suunnataan tulevaa. Monilla työpaikoilla ei kuitenkaan ole mahdol-
lista kertoa kokemuksiaan tai kuulumisiaan. Tarve puhua työstä on kuitenkin olemas-
sa ja erityisen suureksi se muodostuu, kun oma persoona ja tunteet liittyvät työroo-
liin. Usein tällainen työ on yksinäistä, eikä työn aikana ole mahdollista puhua muiden
kollegojen kanssa. (Estola, Kaunisto, Keski-Filppula, Syrjälä & Uitto 2007, 34-35.)
Erilaisissa työyhteisöissä yhteisten kokemusten jakaminen auttaa ymmärtämään,
keitä me olemme. Samalla ihmisten välinen yhteys lujittuu. Kerrotut asiat voivat
muuttaa itsestä tai ryhmästä saatua kuvaa ja suunnata tulevaa toimintaa. Jotain uut-
ta kasvaa, syntyy luottamusta sekä toivoa tulevista mahdollisuuksista elämässä. (Es-
tola ym. 2010, 34-35.)
12
2.3.5 Vertaistuki verkossa
Internetin käytön ja sosiaalisen median yleistyessä myös verkossa jaettavan vertais-
tuen määrä ja merkitys ovat kasvaneet. Verkossa toimivat vertaistukiryhmät ovat osa
yhteisöllistä mediaa. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat verkkoyhteisöjen suurimpia hyö-
dyntäjiä. Internetistä haetaan tietoa myös henkilökohtaiseen elämään, terveyteen ja
hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Sosiaalisen median kautta on mahdollista ta-
voittaa vertaistuen piiriin sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten hakeutuisi ver-
taisryhmiin. Merkittävää internetin vertaistukiryhmissä on mahdollisuus osallistua
niiden toimintaan nimettömästi ja matala kynnys osallistumiseen. (Holm ym. 2010,
71-72.)
Verkossa toimii useita vertaistukea tarjoavia yhteisöjä. Yhteisöt voidaan karkeasti
jaotella avoimiin ja suljettuihin keskusteluryhmiin, chat-yhteisöihin, sähköpostilistoi-
hin, blogeihin sekä kahdenkeskiseen tukeen. Osa yhteisöistä vaatii kirjautumisen ja
niissä on mukana ylläpitäjä, osa ryhmistä taas eivät vaadi kirjautumista eikä niissä
aina ole ohjaajaa. (Holm ym. 2010, 72-73.) Taulukossa 1 on esitetty verkossa toimi-
van vertaistoiminnan vahvuudet ja mahdollisuudet sekä heikkoudet ja uhat.
Taulukko 1. Verkkovertaistoiminnan SWOT (Holm ym. 2010, 75, muokattu.)
VAHVUUDET + ei aika- /paikkasidonnainen + maailmanlaajuinen + tavoittaa laajan joukon + nimettömyys + käyttäjälähtöisyys + matala osallistumiskynnys + tasa-arvoisuus
HEIKKOUDET - vaatii yhteydet - nimettömyys - sattumanvaraiset palautteet - vaatii sanallista lahjakkuutta
MAHDOLLISUUDET + uudet kommunikaatiomenetelmät + nuorten tavoittaminen + palvelut, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa
UHAT - sosiaalisten suhteiden virtualisoitumi-nen - ei-toivotut suhteet - identiteetin varastaminen - medialukutaidon puute
13
3 Sosiaalinen media
3.1 Mitä sosiaalinen media on?
Sosiaalinen media (eng. social media, lyhennettynä usein myös some) muodostuu
Internetin uusista palveluista ja sovelluksista, joissa yhdistyy käyttäjien välinen kom-
munikaatio ja oma sisällöntuotanto. Vakiintunutta määritelmää sosiaaliselle medialle
ei ole, vaikka sen käyttö on yleistynyt nopeasti kansalaismediassa ja opetuksessa.
Sosiaalinen viittaa yleisesti ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja media informaati-
oon ja kanaviin, joiden myötä sitä välitetään ja jaetaan. Sosiaalisessa mediassa käyt-
täjät eivät ole pelkästään vastaanottajia, vaan he voivat myös muun muassa kom-
mentoida, tutustua toisiinsa, merkitä suosikkeja ja jakaa sisältöjä. Toiminta sosiaali-
sessa mediassa tuottaa sosiaalisuutta, yhteisöllisyyttä ja verkottumista. (Hintikka
n.d.)
3.2 Sosiaalisen median lajityypit
Sosiaalinen media muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, joten siitä on vaikeaa muodostaa
yhtä ja yleispätevää määritelmää. Media jaetaan eri lajityyppeihin, joilla sisältöä ym-
märretään, luokitellaan, ilmaistaan, tulkitaan ja tuotetaan. Lajityypeiksi luokitellaan
tuotanto- ja julkaisuvälineet, jakelusivustot, verkostosivustot, yhteistuotannot, virtu-
aalimaailmat sekä liitännäiset. (Lietsala & Sirkkunen 2010, 273-274.) Taulukossa 2
esitetään lajityyppien peruskäytännöt ja esimerkit.
Taulukko 2. Sosiaalisen median lajityypit (Nurmi 2011, 13, muokattu; Huupponen &
Piesala 2016)
LAJITYYPPI PERUSKÄYTÄNNÖT ESIMERKKI
Tuotanto- ja julkaisuväline Tuotetaan, julkaistaan ja levitetään aineistoa.
Blogi, Twitter
Jakelusivusto Jaetaan aineistoa muille käyttäjille.
Flickr, YouTube, Instagram
Verkostosivusto Ylläpidetään vanhoja verkostoja, rakennetaan uusia, tuodaan esiin omaa olemassaoloa tai osaamista.
Facebook, LinkedIn, Peris-cope
Yhteistuotanto Osallistutaan yhteisesti Wikipedia
14
rakennettaviin tuotoksiin.
Virtuaalimaailma Pelataan, koetaan ja eletään virtuaalisissa ympäristöissä.
Defiance, H1Z1, Farming Simulator
Liitännäinen Omaksutaan käytäntöjä yhdeltä sivustolta toiselle.
Adobe Flash
Nykyään sosiaalisen median palveluita on satoja, jopa tuhansia (eBrand Suomi Oy &
Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut 2013). MTV:n, Kurion ja Laurea ammat-
tikorkeakoulun toteuttaman tutkimuksen mukaan ainoastaan 7,3 % 15-55-vuotiaista
suomalaisista ei vuonna 2015 kolmen kuukauden aikana käyttänyt mitään sosiaalisen
median palveluja. Suomalaisten kaksi suosituinta sosiaalisen median palvelua ovat
suoratoistovideopalvelu Youtube ja yksi maailman laajin sosiaalinen verkosto Face-
book (Suomalaisten sosiaalisen median käyttö 2015, 3; Mäki 2007; What is Face-
book? 2012). Kolmas laajalle levinnyt sosiaalisen median palvelu on pikaviestipalvelu
WhatsApp. Muita suosittuja palveluja ovat muun muassa kuva- ja videojakopalvelu
Instagram, yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter sekä työn hakemiseen keskittyvä
verkkoyhteisöpalvelu LinkedIn. (Suomalaisten sosiaalisen median käyttö 2015, 3.)
Näiden verkkoyhteisöjen kautta vaikutetaan yhteiskunnallisiin asioihin, niissä viihdy-
tään, jaetaan kokemuksia, opitaan uutta, vaihdetaan tietoa, ylläpidetään nykyisiä ja
luodaan uusia suhteita. Sosiaalinen media ja talouselämä kulkevat jo käsi kädessä,
mutta mahdollisuuksia löytyy myös sosiaali- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiselle.
(Holm ym. 2010, 72.)
3.3 Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisen median sisältö voi olla täysin julkista, niin että sitä voi käyttää kuka tahan-
sa, tai se voi olla näkyvillä ainoastaan henkilön tuntemille tai kutsumille ihmisille.
Sisällön ohella sosiaaliset verkostot ovat sosiaalisen median tyypillisimpiä piirteitä.
Ihmisten väliset verkostot voivat tulla sosiaalisessa mediassa näkyviksi, kun ihmisten
profiilit linkittyvät toisiinsa. Ihmisten verkostot sosiaalisessa mediassa voivat olla sa-
mat kuin netin ulkopuolellakin, mutta niin ei välttämättä tarvitse olla. Ihmiset voivat
esiintyä jonakin muuna henkilönä, tai he voivat jäljitellä toimintaa, jolla ei ole teke-
mistä todellisen maailman kanssa. (Lietsala & Sirkkunen 2010, 268-269.)
15
Verkossa tapahtuva viestintä on vaativaa. Viestien sisällön tulkintaa auttava oheis-
viestintä on vähäisempää kuin kasvokkain keskustellessa. On helppo tulla ymmärre-
tyksi väärin erityisesti huumorin ja sarkasmin kohdalla. Verkossa käydyt keskustelut
myös jäävät saataville, ja niitä voidaan nostaa vuosien jälkeen takaisin pinnalle ja ne
voidaan irrottaa alkuperäisestä asiayhteydestään. Sosiaalisessa mediassa viestintä on
kiivastahtista ja hetkessä elävää. Nopea ja helppo viestintäympäristö voi johtaa hel-
posti ylilyönteihin ja emotionaalisiin kuohahduksiin. (Rongas 2012b.)
Vuorovaikutus kuitenkin auttaa ymmärtämään asioita. Sosiaalinen media helpottaa
ja tukee yhteistyötä, yhteisöllistä oppimista, avointa innovointia ja tiedon sekä osaa-
misen jakamista. (Rongas 2012b.)
Internet ja sosiaalinen media luovat huikeat puitteet ihmisten ja organisaatioiden
verkostoitumiseen. Sosiaalinen media yhdistää ihmisen kontaktiverkostot, osaamisen
ja tiedot. Enää ei tarvitse tietää kaikkea, kun lähettyvillä on hajautettu asiantuntijuus
ja joukkoäly. Verkostoitumisessa ei kannata olla liian arka ja vanhanaikainen, sillä
ainutlaatuisia ideoita saattaa syntyä yllättävienkin yhteistyökumppaneiden kanssa.
Erityisesti yli omien sisäryhmien rajojen tapahtuva verkostoituminen rikastuttaa. Ra-
janylitykset voivat kohdistua esimerkiksi ammattialaan, ikäryhmään, kulttuuripiiriin,
maantieteelliseen alueeseen, oppiaineeseen tai organisaatioon. Toimivia verkostoja
ei kuitenkaan synny, jos ajatellaan vain omaa hyötymistä. Verkostoituminen on vaih-
dantaa, ja omastaan täytyy olla valmis jakamaan. Parhaimmillaan verkostojen avulla
voi löytää uusia toimintaideoita, toteuttaa erilaisia asioita kustannustehokkaasti, vai-
kuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, selvittää ongelmia ja oppia uutta. (Rongas 2012a.)
3.4 Facebook
3.4.1 Yleistä
Facebook on yksi maailman suurimmista ja suosituimmista yhteisöpalveluista. Face-
bookin käyttäjät voivat kirjoittaa päiväkirjamaisia päivityksiä, kommentoida toistensa
kuvia, pelata pelejä sekä fanittaa tuotteita, palveluja ja aatteita. (Aalto & Uusisaari
2009, 86.) Facebookin kaltaiset verkostosivut on suunniteltu auttamaan yhteydenpi-
dossa ennestään tuttujen ihmisten kesken, vaikka verkostosivuilla tutustutaan myös
uusiin ihmisiin. Facebookissa vuorovaikutus tapahtuu henkilökohtaisten viestien,
16
seinien tai sovellusten välityksellä. Käyttäjät voivat liittyä tai kutsua muita ryhmiin,
verkostoihin, tapahtumiin tai jonkin aatteen kannattajiksi. (Lietsala & Sirkkunen
2010, 296.)
3.4.2 Facebookin keskustelukulttuuri
Väisäsen (2014, 65) mukaan Facebook-keskusteluissa vuorovaikutusta rakennetaan
monin eri tavoin. Vuorovaikutus rakentuu samoin kuin varsinaisessa puheessa ja kes-
kustelussa: vierusparirakenteen kautta, käskyin, ehdotuksin sekä minimipalauttein.
Facebook-keskusteluissa kommentit eivät ole irrallisia, vaan ne suunnataan joko kes-
kustelun aloittavaa kirjoitusta tai jotakin toista keskustelun kommenttia kohti. (Mts.
65-66.)
3.4.3 Facebook-ryhmät
Facebook-ryhmät ovat ryhmäsivustoja, jotka koostuvat Facebookin käyttäjistä. Ryh-
mässä voi julkaista päivityksiä, keskustella kaikkien ryhmäläisten kanssa tai luoda
kyselyjä. Ryhmien tarkoitus on helpottaa sisällön jakamista niiden kanssa, joita aiheet
eniten kiinnostavat. Facebook-ryhmiä on kolme erilaista: avoimet, suljetut ja salaiset.
Avoimessa ryhmässä kuka tahansa voi nähdä ryhmän, sen julkaisut sekä jäsenet. Sul-
jetut ryhmät näkyvät kaikille, mutta sen julkaisut ainoastaan jäsenille. Salaisen ryh-
män ja sen julkaisut näkevät ainoastaan jäsenet. Salaisiin ryhmiin jäsenet kutsutaan
jonkun ryhmään kuuluvan toimesta. (Pylväs n.d.)
Erilaisia ryhmiä Facebookissa on lukematon määrä. Erityisesti salaiset ja suljetut ryh-
mät ovat suosittuja, sillä ne luovat vahvemman yhteisöllisyyden tunteen kuin julkiset
Facebook-ryhmät tai anonyymit keskustelusaitit. Yhteinen kiinnostuksen kohde lisää
yhteisöllisyyttä, eikä ryhmissä ole mukana pelkkiä haahuilijoita. (Heikkinen 2015.)
Monesti nettikeskusteluja piinaavat häiriköt, jotka huutelevat nimimerkkinsä takaa.
Facebook-ryhmissä puhutaan omalla nimellä, mikä saattaa vähentää aggressiivista
huutelua. Ryhmissä pyritään käyttäytymään kuten normaalissakin elämässä. (Heikki-
nen 2015.)
Ryhmistä saattaa muodostua myös uusia Facebook-ryhmiä, joissa kokoontuvat sa-
manhenkiset tai -ikäiset, jotka olivat tavanneet alkuperäisessä ryhmässä. Parhaimmil-
17
laan Facebook-ryhmien keskustelut tuottavat uusia ystäviä ja tapaamisia oikeassa
elämässä. (Heikkinen 2015.)
4 Tutkimuksia vertaistuesta sosiaalisessa mediassa
Verkossa tapahtuvasta vertaistuesta on tehty muutamia erilaisia tutkimuksia.
Useimmiten tutkimukset käsittelevät erilaisista sairauksista kärsivien ja perheväkival-
taa kokevien vertaistukea. Karppisen ja Paanasen (2008) Vertaistuki verkossa -
opinnäytetyön mukaan virtuaalivertaistuki on yhä kasvava vertaistuen muoto. Virtu-
aalisen vertaistuen vahvuutena pidetään sen sitoutumattomuutta aikaan tai paik-
kaan. Vertaistuessa arvostetaan sen mahdollista anonymiteettiä, jolloin arkaluontoi-
sista asioista voi puhua nimettömästi. Jotta vertaistukipalvelut olisivat entistä use-
amman käyttäjän ulottuvissa, tulee saavutettavuuden edistäminen Internetin vertais-
tukipalveluissa nostaa keskeiseksi tekijäksi. Vertaistukipalveluja perustettaessa tur-
vallisuusnäkökulmien huomioonottaminen on tärkeää. Tulevaisuuden haasteiksi
Karppinen ja Paananen ovat nostaneet tiedon hyödyntämisen ja talteen oton, jotta
yhä useammat ihmiset pääsisivät osallisiksi näistä tiedoista. (Karppinen & Paananen
2008, 48-50.)
Virpi Tarkiainen (2013) on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan epilepsiaa sairastavien
lasten vanhempien verkossa toteutettua vertaistoimintaa. Tutkimuksen mukaan
vanhemmat odottivat verkkokeskustelulta kokemusten jakamista, tiedon saamista,
vertaisten tukea ja vuorovaikutusta. Vertaisesta vanhemmat löysivät sosiaalisen ja
emotionaalisen tuen. Vanhemmille oli tärkeää saada kokemus siitä, että muualla
Suomessa asui perhe, jossa oli lapsia, jotka sairastivat samaa sairautta. Yksi tutkimuk-
sen tärkeimpiä tuloksia olivat vanhempien kuvaukset vertaiskeskustelun ilmapiiristä,
joka osoittautui kannustavaksi, hyväksi ja toisten kirjoituksia arvostavaksi. Keskuste-
lujen sisällössä korostuivat erityisesti lasten epilepsiat. Vanhemmat jakoivat keskus-
teluissa myös omia tunnekokemuksiaan ja kannustivat toisiaan arkielämän tilanteis-
sa. Vertaiskeskustelussa sai käsitellä vaikeita asioita muiden aikuisten kanssa, mikä
kevensi omaa oloa tai auttoi jäsentämään omaa elämäntilannetta uudelleen. (Tarki-
ainen 2013, 71-80.)
18
Rinnekoti-Säätiö Norio-Keskus on toteuttanut kyselyn vammaisten tai pitkäaikaissai-
raiden lasten ja nuorten vanhempien vertaistuesta Facebook-ryhmässä. Myös tämän
tutkimuksen mukaan vertaistuen rooli on merkittävä, ja tässä tapauksessa erityisesti
Facebook-ryhmissä tapahtuvan tuen. Vertaistukiryhmistä saadaan tukea omaan jak-
samiseen ja arjen sujuvuuteen. Kyselyn vastauksien perusteella ammattilaiset eivät
kuulu ryhmään, sillä se saattaa häiritä vapaata keskustelua ja tunteiden ilmaisua.
Ammattilaisten olisi hyvä olla esillä sosiaalisessa mediassa muulla tavoin, esimerkiksi
omien Facebook-sivujen kautta. Kyselyn vastauksien mukaan tarvetta on kuitenkin
myös oikeille vertaistapaamisille, joissa on ammattilaisten ohjelmaa sekä aikuisille
että lapsille. (Vertaistuki Facebook -ryhmissä: Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten
lasten/nuorten vanhempien ajatuksia vertaistuesta Facebook -ryhmissä n.d., 13-14.)
5 Tutkimusasetelma
5.1 Maajussit-ryhmä
Maajussit-ryhmä on Facebookissa toimiva "maajussien ja -justiinoiden" salainen
ryhmä. 3.4.2016 ryhmässä oli 7 257 jäsentä. Ryhmän jäseneksi pääsee toisen ryhmä-
läisen pyynnön kautta, ylläpitäjä hyväksyy käyttäjät uusiksi jäseniksi. Ryhmän jäsenet
ovat maatalousyrittäjiä, maatalousalan opiskelijoita, muulla tavoin maataloudesta
kiinnostuneita tai yrittäjien puolisoja ja appiukkoja.
Ryhmän puhutuimmat aiheet ovat kaikki ajankohtaiset aiheet maa- ja metsätalou-
desta, politiikan kautta säähän ja sesonkitöihin. Ryhmään lisätään kysymyksiä koneis-
ta, lannoitteista, viljalajikkeista, tukihakemuksien täyttämisestä, työssä jaksamisesta,
sukupolvenvaihdoksesta, kissanpennuista ja jäsenten siviilisäädyistä. Ilmoitukset uu-
sista koneista, eläimistä ja sormuksista ovat myös ryhmässä yleisiä aiheita. Suurin osa
aiheista siis liittyy maa- ja metsätalouteen, mutta myös muun muassa erilaiset humo-
ristiset kuvat ja videot ovat suosittuja. Ryhmäläiset julkaisevat ryhmässä myös suh-
teellisen paljon omaan henkilökohtaiseen elämään liittyviä aiheita. Tällaiset avaukset
pääsääntöisesti herättävät paljon keskustelua ja saavat muiden ryhmäläisten kerto-
maan omista kokemuksistaan sekä jakamaan neuvoja tilanteisiin. Päivittäin uusia
keskustelun avauksia ryhmään tulee useita kymmeniä.
19
Maajussit-ryhmässä on suhteellisen yhtenäinen ja hyvä henki sekä melko suuri ilmai-
sunvapaus. Muutamia sääntöjä kuitenkin ryhmästä löytyy. Jäseniksi hyväksytään ai-
noastaan maatalousmyönteiset henkilöt, joilla on profiilissaan julkinen ja tunnistet-
tava profiilikuva. Ryhmän ollessa salainen ei siellä käytäviä keskusteluja ja kuvia jaeta
ryhmän ulkopuolelle.
5.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sosiaalisessa mediassa toimivan Maa-
jussit-ryhmän vertaistuellista merkitystä maatalousyrittäjän työssä. Tutkimuksella
pyritään selvittämään mihin aiheisiin maatalousyrittäjät toivovat saavansa vertaistu-
kea muilta alan ihmisiltä. Tutkimuksen avulla toivottiin saatavan tietoa Maajussit-
ryhmän merkityksestä ja syistä sen olemassa ololle. Tavoitteena oli saada myös lisä-
tietoa sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa toimivista vertaistukiryhmistä.
Tutkimuksella etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
Miksi henkilöt kuuluvat Maajussit-ryhmään?
Kokevatko henkilöt muiden saman alan ihmisten vertaistuen tärkeäksi työs-sään?
Saako Maajussit-ryhmästä vertaistukea ja onko se ryhmään kuulumisen kan-nalta oleellista?
Millaisiin asioihin ryhmästä saa vertaistukea?
5.3 Tutkimusmenetelmä
Tutkimus toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivista tutkimuksena. Kvantitatiivinen
tutkimusote soveltuu tutkimuksiin, joissa numeraalisesti halutaan kuvailla yleisesti
jotakin asiaa. Määrällinen tutkimusmenetelmä on mahdollinen, jos tutkimusaineisto
on muutettavissa mitattavaan muotoon. (Vilkka 2005, 41-42.) Ominaista määrälliselle
tutkimukselle on tiedon strukturointi tietylle vastaajajoukolle, mittaaminen, mittarin
käyttäminen, tiedon käsittely ja esittäminen numeroin. Tyypillistä tutkimukselle on
myös suuri vastaajien määrä. (Vilkka 2007, 13-17.) "Mitä suurempi on otos, sitä pa-
remmin toteutunut otos edustaa perusjoukossa keskimääräistä mielipidettä, asen-
netta tai kokemusta tutkittavasta asiasta" (Alasuutari 1996, 55).
20
Määrällisen tutkimuksen tarkoitus on joko ennustaa, kartoittaa, kuvata, selittää tai
vertailla ihmistä koskevia asioita ja ominaisuuksia. Tässä työssä käytettiin kartoitta-
vaa tutkimusta, sillä sen tavoitteena on etsiä uusia näkökulmia. Sen avulla voidaan
tutkia vähän tunnettuja asioita sekä selvittää tarkasteltavasta aiheesta sen sisältöjä ja
kirjallisuutta että kehittää hypoteeseja. (Vilkka 2007, 19-20.)
Opinnäytetyössäni päädyttiin määrälliseen tutkimukseen, sillä tutkimuksessa hyö-
dynnetään tilastollisia menetelmiä ja aineisto on numeerisessa muodossa. Työssäni
kartoitettiin vertaistuen merkitystä sosiaalisen median ryhmässä, jolloin kartoittava
tutkimusote sopii tähän työhön. Suuren ja hajallaan olevan vastaajamäärän vuoksi
kyselylomake on paras tapa tutkimuksen toteuttamiseen.
5.4 Kyselylomake aineistonkeruumenetelmänä
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselytutkimuksella. Määrällisen tutkimuksen taval-
lisin aineiston keräämistapa on kyselylomake. Kyselystä voi käyttää myös nimeä sur-
vey-tutkimus, jolloin kysely on standardoitu eli vakioitu. Tämä tarkoittaa, että kaikilta
kyselyyn vastaavilta kysytään sama asiasisältö samalla tavalla. Kyselylomakkeessa
vastaaja lukee itse kysymykset ja vastaa siihen itse. Aineiston kerääminen tällä tavalla
soveltuu hyvin suurelle ja hajallaan olevalle joukolle ihmisiä. (Vilkka 2005, 62-63.)
Opinnäytetyön tutkimuskohde toimii sosiaalisessa mediassa, joten kyselyn toteutta-
minen oli luonnollista hoitaa Internetissä. Kyselylomake (ks. Liite 1) luotiin Google
Forms -toiminnon avulla. Kyselyyn vastaamiseen oli kaksi vaihtoehtoa: ei kirjautumis-
ta tai kirjautuminen Google-tunnuksilla. Jokaiselta kyselyyn vastaajalta vaadittiin
Google-tunnukset. Kirjautumisen avulla rajoitettiin vastaaminen yhteen kertaan, jolla
mahdollistetaan luotettavat tutkimustulokset ja vältytään mahdollisilta pelleilyiltä
vastauksissa.
Ennen julkaisua kysely luetutettiin läpi vastuuopettajalla ja muutamalla lähipiirin su-
kulaisella ja opiskelukavereilla. Opinnäytetyön aiheesta keskusteltiin ylläpidon kanssa
ja samalla pyydettiin lupa kyselyn toteuttamiselle. Kysely julkaistiin Maajussit-
ryhmässä 8.2.2016 jolloin ryhmässä oli 6 669 jäsentä.
21
6 Tutkimustulokset
Verkkokyselyn toteutuksen ajankohta oli 8.-21.2.2016. Aikaa kyselyyn vastaamiseen
oli siis kaksi viikkoa. Kyselyä "nostettiin" ryhmässä ylös muutamia kertoja tuttujen ja
itseni toimesta.
Vastauksia kyselyyn saatiin 105 kappaletta. Kun kysely julkaistiin, ryhmässä oli 6 669
jäsentä. Vastausprosentiksi muodostui siis 1,57 %.
6.1 Vastaajien perustiedot
Kyselyyn vastanneista 65,7 % oli miehiä ja loput 34,3 % naisia. Vastaajien ikäjakauma
oli seuraavanlainen; alle 20-vuotiaita 7,6 %, 20-29-vuotiaita 37,1 %, 30-39-vuotiaita
26,7 %, 40-49-vuotiaita 18,1 %, 50-59-vuotiaita 9,5 %, 60-69-vuotiaita 1 %. Yli 70-
vuotiaita kyselyyn ei osallistunut lainkaan. Suurin ryhmä on siis 20-29-vuotiaat 39
vastauksella.
Kolmannessa perustietokysymyksessä kysyttiin vastaajan suhdetta maatalouteen.
Suurin osa (66,7 %) vastaajista ilmoitti olevansa maatalousyrittäjiä. Molempia sekä
maataloustyöntekijöitä että alan opiskelijoita löytyi 19 % vastaajista. Oman kiinnos-
tuksen mainitsi 7,6 % vastaajista. Eläintenhoitaja/lomittaja sekä muu vaihtoehdon
valitsi 6,7 % vastaajista. Myynti-, markkinointi-, koulutus- tai viestintätausta oli 6
%:lla vastaajista. 1 % vastaajista oli seminologeja. Suhteeltaan muun valinneet ovat
muun muassa yrittäjien puolisoita, sivutoimisia viljelijöitä, kone- ja metsäyrittäjiä
sekä neuvontahenkilöitä.
Kysymys oli monivalintamuodossa, jolloin vaihtoehdoista pystyi valitsemaan useam-
man kuvaavan kohdan. Vastaajista 22,9 % valitsi useamman kohdan kuvaamaan suh-
dettaan maatalouteen. Suosituimmat yhdistelmät muodostuivat maatalousyrittäjien,
maataloustyöntekijöiden, alan opiskelijoiden sekä myynti-, markkinointi-, koulutus- ja
viestintänimikkeiden välille.
6.2 Syyt ryhmään kuulumiselle
Kyselyn ensimmäisessä kohdassa (ks. kuvio 1) kysyttiin syitä ryhmään kuulumiselle.
Selkeästi suurimmaksi syyksi ryhmään kuulumiselle osoittautui vastaajien tiedon tar-
22
ve: 70 vastaajista valitsi sen yhdeksi syistä. Toiseksi suurin syy on sosiaalisten suhtei-
den ylläpito. Vertaistuki ja vastaajien uteliaisuus nousi seuraaviksi syiksi ryhmään
kuulumiselle, reilu puolet vastaajista ilmoittivat nämä syikseen. 31 vastaajista ilmoitti
haluavansa auttaa ja tukea muita ryhmäläisiä. 11 ilmoitti avun tarpeen syyksi ryh-
mään kuulumiselle. Muun syyn, esimerkiksi ammattimaiset keskustelut ja huvin, il-
moitti 7 vastaajaa.
Kuvio 1. Syyt ryhmään kuulumiselle
Toinen kysymys selvitti, kuinka usein vastaajat seuraavat ryhmässä käynnissä olevia
keskusteluja. Valtaosa (86,7 %) vastaajista kertoi seuraavansa keskusteluja päivittäin,
ja reilut puolet heistä useita kertoja päivässä. 3-4 kertaa viikossa keskusteluja ilmoitti
seuraavansa 7,6 % vastaajista. 2,9 % vastaajista ilmoitti seuraavansa keskusteluja 1-2
kertaa viikossa. Loput vastaajista seuraa keskusteluja ainoastaan muutamia kertoja
kuussa tai harvemmin.
6.3 Vertaistuen merkitys omassa työssä ja opinnoissa
Seuraavassa kysymyksessä kysyttiin vastaajien mielipidettä siitä, kuinka tärkeäksi he
kokevat muiden saman alan ihmisten vertaistuen työssään tai opinnoissaan. Erittäin
tärkeäksi vertaistuen työssään koki kolmasosa vastaajista (ks. kuvio 2). Suurimman
osan (43,8 %) mielestä saman alan vertaistuki on melko tärkeää omassa työs-
sään/opinnoissa. 18,1 %:lla vastaajista oli neutraali suhtautuminen vertaistukeen. He
eivät kokeneet sitä tärkeäksi, mutta ei myöskään turhaksi. 3,8 % vastaajista ei koke-
nut vertaistukea kovinkaan tärkeäksi, ja loppujen vastaajien mielestä saman alan
vertaistukea ei koeta lainkaan tärkeäksi omassa työssään.
23
Kuvio 2. Koetko muiden saman alan ihmisten vertaistuen tärkeäksi työs-
sä/opinnoissa?
6.4 Maajussit -ryhmän tuottama vertaistuki
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kokevatko vastaajat saavansa vertaistukea
muilta ryhmäläisiltä. Valtaosa vastaajista (ks. kuvio 3) kokee saavansa ryhmästä ver-
taistukea jonkin verran tai runsaasti. Hyvin runsaasti vertaistukea kokee saavansa
16,2 % vastaajista. Vähäisesti tai ei lainkaan vertaistukea ilmoitti saavansa 12,4 %.
Kuvio 3. Koetko saavasi ryhmästä vertaistukea muilta ryhmäläisiltä?
0
20
40
60
1 (1 %) 4 (3,8 %)
19 (18,1 %) 46 (43,8 %)
35 (33,3 %)
1 4
19
46
35 Hyvin tärkeäksi
En lainkaan tärkeäksi
Koetko muiden saman alan ihmisten vertaistuen tärkeäksi työssä/opinnoissa?
0
20
40
4 (3,8 %) 9 (8,6 %) 40 (38,1
%) 35 (33,3
%) 17 (16,2
%)
Hyvin runsaasti En lainkaan
Koetko saavasi ryhmästä vertaistukea muilta ryhmäläisiltä?
24
Tutkimuksen avulla kerättiin tietoa Maajussit-ryhmän toteuttamasta vertaistuesta
sekä sen eri muodoista. Vastauksissa (ks. kuvio 4) suurimmiksi vertaistuen tarpeen
kohteiksi muodostuivat investoinnit, byrokratian hoitaminen sekä työhyvinvointi.
Vastaajista reilun 30 %:n mukaan vertaistukea saa sekä poliittiseen keskusteluun että
henkilökohtaiseen elämään. 15 vastaajan mukaan ryhmäläisiltä saa vertaistukea kou-
luprojekteihin. 16 vastaaja ilmoitti muun esimerkin ryhmän tuottamaan vertaistu-
keen. Eniten kommentteja tuli liittyen maatalouden arkipäiväisiin ongelmiin ja tila-
kohtaisiin ratkaisuihin. Myös saman alan ihmisten kanssa käydyt samanhenkiset kes-
kustelut, huumori ja ihmisten välittäminen mainittiin ryhmästä saatavaksi vertais-
tueksi. Kahden vastaajan mukaan ryhmän keskustelut keskittyvät nykyään pilkkaami-
seen ja arvosteluun, eikä ryhmästä saa vertaistukea oikeastaan mihinkään.
Kuvio 4. Millaisiin asioihin ryhmästä on mielestäsi mahdollista saada vertaistukea?
6.5 Ryhmään kuulumisen merkitys vertaistuen kannalta
Kuviossa 5 esitetään vastaajien mielipiteet ryhmään kuulumisen merkityksestä ver-
taistuen kannalta. 31 vastaajista kokee Maajussit-ryhmään kuulumisen muilta ryhmä-
läisiltä saatavan vertaistuen kannalta hyvin tärkeäksi. Valtaosan vastaajista mukaan
ryhmään kuuluminen koetaan melko tärkeäksi. 25 vastaajista kokee ryhmään kuulu-
misen melko neutraalisti. 11 vastaajan mukaan ryhmään kuulumista vertaistuen kan-
nalta ei koeta kovinkaan tai lainkaan tärkeäksi.
25
Kuvio 5. Koetko ryhmään kuulumisen vertaistuen kannalta...?
6.6 Vastaajien mielipiteitä ryhmästä ja sen vertaistuesta
Kyselyn lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin ryhmän tuottamasta
vertaistuesta. Vastauksia vapaan sanaan -kohtaan tuli yhteensä 20. Vastauksissa pin-
nalle nousivat erityisesti asiapitoiset ja ammattiin liittyvät keskustelut.
Olen ryhmässä mukana lähinnä asiapitoisten keskustelujen takia sekä ongel-ma/ratkaisu-keskustelujen jotka liittyvät käytännön töihin ja vertailukeskustelujen (esim. viljelytapa, tuotantopanosten osto) takia. Vertailukeskustelut toimivat erään-laisena benchmarkkina oman tilan toimivuuteen sekä tapoihin toimia.
Mielenkiintoinen ryhmä, luo nopean ja helpon väylän olla kolleegoihin yhteydessä eri puolella suomea. Välillä seuraaminen jää vähemmälle, jos alkaa liiaksi olla alas-ton kuvia ym. asiatonta.
Saman ammatin harjoittajat ymmärtävät arkea ja osaavat antaa relevantteja uusia näkökulmia asioihin.
Hauskoja ja hyödyllisiä kuvia ja kirjoituksia muiden alan yrittäjien kansa. Ei näinhy-vin voi olla missään muualla seuraamassa toisten "virkaveljien" tekemisiä ja mielipi-teitä kuin Maajussit-ryhmässä!
Työt maatalouden parissa saattavat joskus olla melko yksinäistä, joten ryhmän luo-
mat sosiaaliset suhteet ja sen psykologinen vaikutus koettiin vastaajien kesken tärke-
0
10
20
30
40
4 (3,8 %) 7 (6,7 %)
25 (23,8 %)
38 (36,2 %)
31 (29,5 %)
Tarpeelliseksi Turhaksi
Koetko ryhmään kuulumisen vertaistuen kannalta...?
26
äksi. Myös omien kokemusten jakaminen niitä tarvitseville koettiin mukavaksi ja tär-
keäksi.
Ryhmä on luonut sosiaalisia suhteita ja kommunikaatiota saman alan ihmisten kes-ken, kun muuten sosiaalinen kanssakäynti jää vähäiseksi.
Sillä on iso psykologinen vaikutus, kun tietää, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa. Toisinaan pään hakkaaminen seinään on paras ratkaisu, toisinaan on parempi kysyä kollegoilta kannattaako valita mänty vai kuusi ;)
Monenlaista kokeneena on mukava jakaa kokemuksia niitä tarvitseville.
Toisten viljeliöiden kokemukset ja niitten vaihtaminen. Yhteishenki ketään ei pulaan jätetä ja neuvotaan
Asiapitoisten keskusteluiden ja sosiaalisten suhteiden lisäksi myös huumori ja ehkä
pieni jäsenten välinen naljailu koetaan tärkeäksi ryhmän toiminnassa.
Huumorijutut piristää päivää, saman alan ihmisten kanssa voi jutella kaikesta ja vertailla koneita ja toimintatapoja. Helppo tapa sosiaaliseen kanssakäymiseen joka muuten jää oikeastaan omaan puolison ja molempien vanhempien ja sisarusten vä-liseksi.
Joukkoon kuuluminen on tärkeätä. Ja pieni naljailu on virkistävää. Huumorilla kun ottaa, melkoisia peräkammarin setiä on osa keskustelijoista. Välillä miettii ovatko edes tosissaan.
kiva huomata että samanlaista se on muillakin joten en tuskaile yksin :) ..ja huumori on näämmä monen maatalousihmisen tapa selviytyä
Huumor jutut parhaita. Onko se sitten varsinaista vertaistukea, jokainen päättä-köön itse
7 Johtopäätökset
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tutkimustietoa sosiaalisessa mediassa toimivan
Maajussit -ryhmän merkitystä sen jäsenilleen. Tarkoituksena oli selvittää syitä ryh-
mään kuulumiseen, koetaanko vertaistuki tärkeäksi maatalousyrittäjän työssä sekä
millaista tukea ryhmästä on mahdollista saada.
Kyselyn taustatietojen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä perusjoukosta. Vas-
taajista reilusti yli puolet oli miehiä. Tämän perusteella Maajussit -ryhmässä miehiä
on enemmän kuin naisia, ja he toimivat keskusteluissa aktiivisemmin. Suurin vasta-
usprosentti oli 20-29 -vuotiailla. MTV:n, Kurion ja Laurea ammattikorkeakoulun
(2015) tutkimuksen mukaan suurimmat Facebookin käyttäjäryhmät löytyvätkin juuri
15-25 -vuotiaista. Kuitenkin myös 30-39 -vuotiaita vastasi kyselyyn melko runsaasti.
27
Vastauksia kyselyyn tuli lähes joka ikäluokasta aina alle parikymppisistä 69-
vuotiaisiin. Ainoastaan yli 70-vuotiaista ei vastaajia löytynyt. Tämän perusteella voi-
daan todeta Maajussit -ryhmän keski-iän olevan melko nuori, joka eroaa huomatta-
vasti viljelijöiden keski-iästä. Luken (2016) mukaan viljelijöiden keski-ikä yksityishen-
kilöiden omistamilla tiloilla vuonna 2015 oli 50,8 vuotta.
Vastaajajoukko muodostui maatalousalan työntekijöistä ja yrittäjistä, alan muista
työntekijöistä ja opiskelijoista sekä alan työntekijöiden puolisoista. Maajussit -ryhmä
todella on "maajussien ja -justiinoiden" oma ryhmä, jossa alan ihmiset saavat harjoit-
taa keskustelua ilman ulkopuolisia jäseniä.
Työni tavoitteena oli selvittää vastaajien syitä Maajussit -ryhmään kuulumiselle. Suu-
rin yksittäinen syy oli vastaajien tiedon tarve, joka kävi ilmi myös avoimista vastauk-
sista. Ryhmästä haetaan nopeasti vastauksia työskentelytapoihin, kone-, rakennus- ja
eläininvestointeihin sekä byrokratian hoitoon. Ihmisten välinen vuorovaikutus koe-
taan ryhmässä tärkeäksi, sillä sekä sosiaaliset suhteet että vertaistuki nousivat kysel-
lyssä merkittäväksi syyksi. Maajussit-ryhmään kuulutaan myös puhtaasti uteliaisuu-
den vuoksi.
Lähes 90 % vastaajista ilmoitti seuraavansa ryhmän keskusteluja päivittäin. Ryhmän
toiminta on siis hyvinkin aktiivista. Ryhmäläisillä on selkeä tarve päivittäiselle ajatus-
ten ja mielipiteiden vaihdolle sekä sosiaalisten suhteiden kehittämiselle.
Maatalouden ihmisten välinen vertaistuki koetaan melko tärkeäksi. Vastaajat kokivat
saavansa ryhmäläisiltä vertaistukea jonkin verran tai melko runsaasti. Ryhmään kuu-
luminen erityisesti vertaistuen kannalta koettiin jopa hyvinkin tarpeelliseksi.
Johtopäätöksenä voidaankin todeta Maajussit-ryhmän olevan vertaistuelliselta kan-
naltaan tarpeellinen maatalouden parissa työskenteleville ja alaa opiskeleville. Ryh-
män keskustelut liittyvät vahvasti maatalouteen ja siellä käytettäviin toimintatapoi-
hin. Tärkeää on kuitenkin huomata, että puheet eivät liiku ainoastaan ammatillisissa
keskusteluissa. Vastauksissa työhyvinvointi ja sosiaaliset kontaktit nostettiin vahvasti
esille. Maatalousyrittäjän työ koettiin osittain melko yksinäiseksi, ja ryhmässä on
mahdollista jakaa omia tuntojaan ja henkilökohtaisiakin asioita sekä luoda uusia sosi-
aalisia suhteita. Sosiaalisia suhteita ja ryhmään kuulumista vahvistetaan ryhmässä
huumorikuvien ja -tekstien sekä pienen ryhmäläisten välisen naljailun kautta.
28
Muutamia vastauksia tuli myös ryhmän keskittymisestä muiden pilkkaamiseen ja
arvosteluun. Yleisesti ryhmä toimii hyvin, mutta toivottiin asiallista käytöstä ja pikku-
tuhmuuksien välttämistä.
Vertaistuki koetaan monena erilaisena muotona, toiset uskovat asiapitoisten keskus-
telujen auttavan ja toiset taas kaipaavat huumoria jaksamiseensa. Vastausten laaja
kirjo kuitenkin todistaa, että ryhmästä saa vertaistukea moneen eri asiaan ja tarpee-
seen.
Maajussit-ryhmälle annettiin myös kehitysehdotuksia, joissa toivottiin salaisia kes-
kustelumahdollisuuksia toisen saman alan ihmisen kanssa. Ryhmässä on aktiivinen
sisäpiiri, joka kirjoittelee päivittäin, mutta hiljaisemmillekin pitäisi löytää väylä omien
murheiden kertomiselle. Mahdollisuutena nähtiin salainen sivusto, jossa saisi puhua
mahdollisesti anonyymisti ja vähintään ilman julkisuutta toisen ihmisen kanssa. Ai-
heen arkaluontoisuus kuitenkin tuotiin ilmi. Tärkeää on myös, että keskustelu on alan
ihmisten välistä, ei psykologin tai muun ammattilaisen kautta tapahtuvaa.
Internet koettiin vastaajien kesken hyväksi ja nopeaksi keskusteluväyläksi, joka ta-
voittaa käytännössä jokaisen maanviljelijän. Sosiaalisen median keskustelut saattavat
kuitenkin helposti aiheuttaa ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä ihmisistä.
8 Pohdinta
Työni tavoitteena oli selvittää, miksi lähes 7000 maatalousyrittäjää ja alan ihmistä
kuuluvat Facebookissa toimivaan Maajussit-ryhmään. Tavoitteena oli myös selvittää
saako ryhmästä vertaistukea ja millä tavoin se ilmenee. Tutkimuksessa oli tarkoitus
selvittää miten vertaistukiryhmä toimii sosiaalisessa mediassa.
Tutkimuksen tulokset vastasit asetettuja tavoitteita. Saman alan ihmisten välinen
vertaistuki koettiin tärkeäksi, ja Maajussit-ryhmästä sitä saa jonkin verran tai melko
runsaasti. Apua ja vertaistukea ryhmästä saa nopeasti ja helposti moneen, sekä alaan
tai sen ulkopuolelle liittyviin aiheisiin.
Tutkimuksen toteutus onnistui suhteellisen hyvin. Positiivista palautetta sain
vastaajilta sopivan pituisesta ja selkeästä kyselystä, johon oli helppo vastata.
Pohdintaa herätti opinnäytetyön toteuttaminen salaisesta ryhmästä, ja siitä kuinka
29
onnistun raportoimaan aiheesta kattavasti. Yleisesti kuitenkin viestit olivat positiivisia
ja kannustavia.
Kyselyn vastausprosentti oli melko alhainen, ainoastaan 1,57 %. Ryhmässä on
kuitenkin melko pieni aktiivinen sisäpiiri, joka osallistuu päivittäiseen keskusteluun.
Tämän vuoksi koimme ohjaavan opettajan kanssa vastausprosentin riittäväksi. Lisää
vastauksia olisi mahdollisesti saanut, jos kirjautumista vastaamiseen ei olisi vaadittu.
Tässä tapauksessa yksi henkilö olisi kuitenkin voinut vastata kyselyyn useamman
kerran, jolloin tutkimuksen luotettavuus olisi kärsinyt. Mainostin kyselyä muutaman
kerran uudestaan ryhmässä, mutta entistä aggressiivisemmalla mainonnalla
vastauksia olisi saattanut saada useampia.
Tutkimuksellani sain selvitettyä Maajussit-ryhmän vertaistuellista merkitystä sen
jäsenilleen. Kyselyn avulla sain hyvin vastauksia vertaistuen muodoista ja sen
merkityksestä maatalousyrittäjän työssä. Kyselyssäni olisin voinut keskittyä hieman
enemmän myös sosiaaliseen mediaan, ja erityisesti Facebookiin sekä sen tuottamaan
vertaistukeen. Avoimissa vastauksissa kuitenkin muutamat vastaajat ottivat
huomioon internetin ja sen helppokäyttöisyyden tälläisissä ryhmissä.
Olen itse kuulunut Maajussit-ryhmään reilun puolen vuoden ajan. Tässä ajassa
ryhmässä on jaettu tuhansia ammatillisia vinkkejä, kuvia uusista koneista, lumesta ja
aloitetuista toukotöistä, muistutettu oman jaksamisen ja sosiaalisten suhteiden
tärkeydestä sekä autettu tulipalosta kärsineitä takaisin jaloilleen. Ryhmässä
yhteisöllisyys on ollut oletettavasti aina suhteellisen vankalla tasolla. 12.3.2016
Helsingissä järjestetty Traktorimarssi kuitenkin hitsasi ryhmää entistä
yhtenäisemmäksi kuvien, tsemppiviestien, suuren osallistujamäärän sekä yhteisen
asian kautta. Aihe puhututti ryhmässä vielä viikkoja myöhemmin.
Ryhmän vahvuus on ilmaisunvapaus, mutta omilla kasvoilla tapahtuva keskustelu.
Ryhmän tulevaisuuden kannalta juuri ilmaisunvapaus on tärkeää, jotta kaikki
mielipiteet pääsevät esiin. Oma profiili kuitenkin takaa keskustelun pysyvän
asiallisena. Ryhmä tarjoaa jo tällä hetkellä vertaistukea moneen eri tarpeeseen.
Tulevaisuudessa tarvetta ja mahdollisuuksia voisi olla kahdenkeskiselle vertaistuelle,
joka järjestettäisiin ainoastaan alan ihmisten välillä Maajussit-ryhmän kautta. Pelkkä
Maajussit-ryhmä saattaa olla liian laaja näyttämö omille ajatuksilleen, mutta
30
ammattilaiselle puhuminenkin saattaa pelottaa, joten henkilökohtainen verkossa
auttava tuki saattaa olla monessa tilanteessa paras vaihtoehto.
31
Lähteet
3 tapaa, jolla työyhteisö oppii toinen toisiltaan - ja luo mittaamatonta arvoa. 2016. Kommeet-sivuston blogikirjoitus. Viitattu 11.5.2016. www.kommeet.com/fi/blogfin/3-tapaa-jolla-tyoyhteiso-oppii-toinen-toisiltaan-ja-luo-mittaamatonta-arvoa/
Aalto, T. & Uusisaari, M. Y. 2009. Nettielämää - sosiaalisen median maailmat. Jyväskylä: BTJ Finland
Alasuutari, P. 1996. Erinomaista rakas Watson. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. 3. painos. Helsinki: Hanki ja Jää.
eBrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. 2013. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut. Viitattu 2.3.2016. www.ebrand.fi/somejanuoret2013/suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut
Eskola, E., Jokipii, P., Kinnunen, B., Lehtonen, E., Lumiaho, M., Murtonen, M., Pirkkalainen, M., Pethman, K., Ristola, P., Saaastamoinen, J. & Yliselä, P. 2009. Maatilayrittäjän hyvinvointi. ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja nro 1075. ProAgria Keskusten Liitto.
Estola, E., Kaunisto, S-L., Keski-Filppula, U., Syrjälä, L. & Uitto, M. 2007. Lupa puhua. Kertomisen voima arjessa ja työssä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Hallinto. N.d. Maaseudun tukihenkilöverkon verkkosivut. Viitattu 13.5.2016. www.tukihenkilo.fi/fi/Tukihenkil%C3%B6verkon%20toiminta/Hallinto/.
Heikkinen, M-P. 2015. Parhaat keskustelut siirtyivät somessa salaisiin ryhmiin. Helsingin Sanomat 1.6.2015. Viitattu 31.3.2016. www.hs.fi/elama/a1432866011543.
Hintikka, A. N.d. Sosiaalinen media. Jyväskylän yliopiston verkkosivujen kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalin sanasto. Viitattu 13.2.2016. kans.jyu.fi, sanasto, sanat-kansio, sosiaaalinen media.
Holm, J., Huuskonen, P., Jyrkämä, O., Karnell, S., Laimio, A., Lehtinen, I., Myllymaa, T. & Vahtivaara, J-M. 2010. Vertaistoiminta kannattaa. Toim. Tanja Laatikainen. Asumispalvelusäätiö ASPA. Viitattu 11.2.2016. www.kansalaisareena.fi/Vertaistoiminta_kannattaa.pdf
Huupponen, H. & Piesala, M. 2016. Esimerkki virtuaalimaailmasta. Whatsapp-keskustelu 30.3.2016.
Karppinen, R. & Paananen, H. 2008. Vertaistuki verkossa: Tutkimus internetin vertaistukipalvelujen ominaisuuksista osana Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projektia. Opinnäytetyö. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, vammaistyön ja yhteisö- ja perusturvatyön sv. Viitattu 2.4.2016. www.theseus.fi/handle/10024/1396.
Kääriäinen, A. & Mykkänen-Hänninen, R. 2009. Vertaisuus ja vertaistuki eroauttamisessa. Lastensuojelun Keskusliitto/Neuvo-projekti. Helsinki: Hakapaino.
Lassila, A. 2013. Ei työelämää - vain elämää. Maalaislääkäri Kiminkinen kannustaa vastuullisuuteen ja elämisen rohkeuteen. Hyvinvointisanomat, 10-11. Viitattu
32
25.2.2015. http://docplayer.fi/24958-Maatalousyrittajien-tyohyvinvoinnin-parantamisessa-kaikki-keinot-kayttoon.html.
Lietsala, K. & Sirkkunen, E. 2010. Johdatusta sosiaaliseen mediaan. Ote informaatiosta - Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola. Helsinki: BTJ Finland.
Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne. 2016. Luonnonvarakeskuksen tilasto. Viitattu 26.4.2016. www.stat.luke.fi/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne.
Maatalouslomitus. 2016. Mela. Viitattu 29.3.2016. https://www.mela.fi/fi/maatalouslomitus.
Maatalousyrittäjien työterveyshuollon sisältö. 2013. Työterveyslaitos. Viitattu 31.1.2016. www.ttl.fi, toimialat, maatalous, työterveyshuollon sisältö.
Maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalvelujen ostaminen. 2016. Työterveyslaitos. Viitattu 29.3.2016. www.ttl.fi/fi/toimialat/maatalous/tyoterveyshuoltoon_liittyminen/tyoterveyshuoltoon_liittyminen/sivut/default.aspx.
Maatalousyrittäjät toivovat jaksamisensa tueksi konkreettista työhyvinvointitoimintaa. N.d. Melan verkkosivujen Ajankohtaista-palsta. Viitattu 25.2.2015. www.mela.fi/fi/ajankohtaista/maatalousyrittajat-toivovat-jaksamisensa-tueksi-konkreettista-tyohyvinvointitoimintaa.
Manka, M-L., Hakala, L., Nuutinen, S. & Harju, R. 2010. Työn iloa ja imua - työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto. Viitattu 11.5.2016. www.kuntoutussaatio.fi/files/391/tyhyopas_lopullinen.pdf
Mattila, H. 2016. Maaseututoimi. Sähköpostiviesti 2.2.2016. Vastaanottaja E. Nummela. Kärkölän maaseutusihteerin viesti maaseutuhallinnon tehtävistä.
Mela. N.d. Maatalousyrittäjien työhyvinvointiohjelman tiivistelmä. Viitattu 29.3.2016. www.mela.fi/sites/default/files/tiedostot/tyohyvinvointi/tyohyvinvointiohjelma2011.pdf.
MTK. 2016. Viitattu 30.3.2016. www.mtk.fi/mtk/fi_FI/mtk/.
Mäki, M. 2007. Ei ihme, että Youtube ärsyttää kilpailijoita. Viitattu 15.2.2016. www.digitoday.fi/viihde/2007/06/29/ei-ihme-etta-youtube-arsyttaa-kilpailijoita/200716082/66.
Nurmi, S. 2011. Sosiaalisen median lajityypit. Sosiaalisen median käyttö viestinnässä metsänomistajille - Pirkanmaan Bittimetsä-tiedonvälityshanke. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, metsätalouden koulutusohjelma. Viitattu 3.3.2016. https://www.theseus.fi/handle/10024/28867.
Pylväs, K. N.d. Ryhmät. Tampereen sudun työväenopiston Facebook-kurssin opetusblogi. Viitattu 31.3.2016. www.facebooktutummaksi.blogspot.fi/p/ryhmat.html.
33
Rongas, A. 2012a. Verkostoituminen ja vertaistyöskentely. Edu.fi - opettajan verkkopalveluja -sivuston materiaaleja ja työtapoja sosiaalisen median käyttöön. Viitattu 2.3.2016. www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/verkostoituminen_ja_vertaistyoskentely
Rongas, A. 2012b. Vuorovaikutus ja viestintätaidot. Edu.fi - opettajan verkkopalveluja -sivuston materiaaleja ja työtapoja sosiaalisen median käyttöön. Viitattu 2.3.2016. www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/vuorovaikutus_ja_viestintataidot.
Soukka, T. 2014. Vertaistuen merkitys esimiehen työssä jaksamiseen. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelma. Viitattu 25.2.2016. www.theseus.fi/handle/10024/74316.
Suomalaisten sosiaalisen median käyttö 2015. 2015. Kurio, Laurea ammattikorkeakoulu & MTV. Viitattu 15.2.2016. http://im.mtv.fi/blob/4941078/6c812d65a85598db50814610bd1da47b/suomalaisten-sosiaalisen-median-kaytto-2015-mtv-white-paper-data.pdf?utm_campaign=NTF_pdf_Some2015%3Aeimarklupa&utm_medium=email&utm_source=Eloqua.
Tarkiainen, V. 2013. Epilepsiaelämää verkossa: kokemusten jakamista ja vertaistukea verkkoympäristössä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, yleinen ja aikuiskasvatustiede. Viitattu 2.4.2016. www.helda.helsinki.fi/handle/10138/41911.
Tietoa Melasta. 2014. Mela 29.3.2016. www.mela.fi/fi/tietoa-melasta.
Tietokortti 18. 2010. Maatalousyrittäjän työkyvyn tuki. 2010. Työterveyslaitos. MTK. Mela. Viitattu 31.1.2016. www.ttl.fi/fi/tietokortit/Documents/Tietokortti%2018.pdf.
Tukihenkilöt. N.d. Maaseudun tukihenkilöverkko. Viitattu 1.2.2016. www.tukihenkilo.fi, kaipaatko apua, tukihenkilöt.
Työolojen selvittäminen maatalousalalla. 2016. Työterveyslaitos. Viitattu 29.3.2016. www.ttl.fi/fi/toimialat/maatalous/tyoterveyshuollon_sisalto/tyooloselvitys/Sivut/default.aspx.
Työterveyspalvelujen ostaminen. 2013. Työterveyslaitos. Viitattu 31.1.2016. www.ttl.fi, toimialat, maatalous, työterveyshuoltoon liittyminen.
Työturvallisuus. 2016. Mela 29.3.2016. www.mela.fi/tyohyvinvointi/tyoturvallisuus.
Vertaistoiminta. N.d. Mielenterveyden keskusliiton tarjoamat palvelut. Mielenterveyden keskusliiton verkkosivut. Viitattu 11.2.2016. www.mtkl.fi, palvelut, vertaistoiminta.
Vertaistuki Facebook-ryhmissä: Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten/nuorten vanhempien ajatuksia vertaistuesta Facebook-ryhmissä. N.d. Toim. S Kalmari & P Taanila. Rinnekoti-Säätiö Norio-Keskus. Viitattu 2.4.2016. www.norio-keskus.fi/fi/alasivut/ajankohtaista/uusi-julkaisu-vertaistuki-facebook-ryhmissa.
What is Facebook? 2012. BBC:n verkkosivujen ohjesivut sosiaalisen mediaan. Viitattu 15.2.2016. www.bbc.co.uk/webwise/guides/about-facebook.
34
Vilkka, H. 2005. Tutkimusmetodeja ammattilliselle kentälle. Viitattu 3.4.2016. hanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2014/02/Tutki-ja-kehitä.pdf.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa: Määrällisen tutkimuksen perusteet. Viitattu 3.4.2016. hanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2014/02/Tutki-ja-mittaa.pdf.
Voi hyvin työssä. 2016. MTK. Jäsenverkko Reppu. Viitattu 31.1.2016. www.mtk.fi, reppu, työhyvinvointi.
Voimavarariihi näyttää suuntaa muutoksessa. N.d. Artikkeli ProAgrian sivustolla. Viitattu 1.2.2016. www.proagria.fi, asiantuntijapalvelut, henkilöstö ja hyvinvointi, voimavarariihi näyttää suuntaa muutoksessa.
Väisänen, T. 2014. Facebook-keskustelu vuorovaikutteisena genrenä. Nykysuomen pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto, filosofinen tiedekunta. Viitattu 31.3.2016. www.tritonia.fi/en/e-theses/abstract/5805/Facebook-keskustelu+vuorovaikutteisena+genren%C3%A4.
35
Liitteet
Liite 1. Kyselylomake
36
37
38