Sosiaalisen median merkitys ja mah-

dollisuudet maatalousyrittäjän työssä Maajussit - ryhmän merkitys vertaistukena

Elina Nummela

Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Luonnonvara- ja ympäristöala Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Kuvailulehti

Tekijä(t)

Nummela, Elina Julkaisun laji

Opinnäytetyö, AMK Päivämäärä

16.05.2016

Sivumäärä

38 Julkaisun kieli

Suomi

Verkkojulkaisulupa

myönnetty: x

Työn nimi

Sosiaalisen median merkitys ja mahdollisuudet maatalousyrittäjän työssä Maajussit-ryhmän merkitys vertaistukena

Tutkinto-ohjelma

Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Työn ohjaaja(t)

Mari Hakkarainen

Toimeksiantaja(t)

Tiivistelmä

Jokaisessa työssä omien tuntojen purkaminen on välillä tarpeen, ja kun vertaistukea tar-joavat oman alan jäsenet, on ymmärrys usein syvempää kuin alan ulkopuoliselle asioista puhuttaessa. Verkossa jaetun vertaistuen merkitys ja määrä ovat kasvaneet erityisesti so-siaalisen median yleistyessä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syitä Facebookissa toimivaan Maajussit-ryhmään kuulumiselle. Tutkimuksella selvitettiin, onko vertaistuella merkitystä maatalousyrittäjän työssä. Tutkimuksella selvittiin myös, tuottaako Maajussit-ryhmä jäsenilleen vertaistukea, missä muodossa sekä onko se merkityksellistä ryhmään kuulumisen kannalta. Tutkimuksen aihe syntyi sen ajankohtaisuudesta.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Aineisto kerättiin Google Forms -toiminnon avulla helmikuun 2016 aikana. Tutkimuksen perusjoukko koostui kaikista Maajussit-ryhmän jäsenistä. Vastauksia kyselyyn tuli 105 kappaletta, jolloin vastausprosen-tiksi muodostui 1,57. Kysymykset koskivat syitä ryhmään kuulumiselle, vertaistuen merki-tystä, ryhmän tuottamaa vertaistukea sekä merkitystä vertaistuen kannalta.

Tutkimustulokset osoittivat, että maatalousalan ihmisten välinen vertaistuki omassa työssä ja opinnoissa koetaan melko tärkeäksi. Maajussit-ryhmästä vertaistukea saa jonkin verran erityisesti byrokratian purkamiseen, työhyvinvointiin sekä investointeihin. Huumori koe-taan ryhmässä tärkeäksi vertaistuen sekä henkisen jaksamisen välineeksi. Ryhmän kuulu-minen sekä sen tuottamat sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys koetaan myös tärkeäksi.

Avainsanat (asiasanat)

Maatalousyrittäjän työhyvinvointi, vertaistuki, yhteisöllisyys, sosiaalinen media Muut tiedot

Description

Author(s)

Nummela, Elina Type of publication

Bachelor’s thesis Date

16.05.2016

Language of publication: Finnish

Number of pages

38 Permission for web publi-

cation: x

Title of publication

The meaning and potential of social media in farmers work The significance of a Maajussit-group in peer support

Degree programme

Agriculture and Rural Industries

Supervisor(s)

Mari Hakkarainen

Assigned by

Abstract

In every work releasing own feelings is sometimes needed, and when peer support is being offered by members of your own industry, the understanding is often more intense than outsider when discussing matters. The meaning and volume of shared online peer support have increased, especially social media becomes more common.

The purpose of the study was to explore reasons for affiliation to Maajussit-group operat-ing in Facebook. The target of the study was to find out does peer support have signifi-cance in farmers work. The target of the study was also to explore does Maajussit-group give peer support to their members, in what form and whether it is relevant in terms of belonging to a group. The topic of the thesis was current at the time of the study.

Quantative research method was used in the thesis. Data was gathered through Google Forms-function in February 2016. The population included all members of Maajussit-group. 105 responses were received, when response rate was 1,57. Questions concerned the reasons for belonging to group, the importance of peer support and groups produced peer support.

The results showed that peer support in the agricultural sector between the people in work and studies is experienced fairly important. Maajussit-group gives peer support for dismantling of bureaucracy, well-being at work and investments. Humor is perceived im-portant for peer support and spiritual coping tool. Being a part of a group plus it produces social relationships and community is considered important.

Keywords/tags (subjects)

Farmers' well-being, peer support, community spirit, social media Miscellaneous

1

Jokainen meistä voi olla se yksittäinen lyhdynkantaja, joka tuo

valonpilkahduksen toisen elämään.

Partanen, K. 2016. Maaseudun Tulevaisuus

2

Sisältö

1 Johdanto ........................................................................................................ 5

2 Maatalousyrittäjän työhyvinvointi .................................................................. 6

2.1 Yleistä .......................................................................................................... 6

2.2 Maatalousyrittäjän työhyvinvointipalvelut ................................................. 7

2.2.1 Maatalousyrittäjien työterveyshuolto .................................................... 7

2.2.2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela ..................................................... 7

2.2.3 Kunnan/kaupungin maaseutuhallinto .................................................... 8

2.2.4 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ................................... 8

2.2.5 ProAgria .................................................................................................. 9

2.2.6 Maaseudun tukihenkilöverkko ............................................................... 9

2.3 Vertaistuki ................................................................................................... 9

2.3.1 Yleistä ...................................................................................................... 9

2.3.2 Vertaistuki käsitteenä ........................................................................... 10

2.3.3 Vertaistuki ryhmässä ............................................................................ 10

2.3.4 Vertaistuki työyhteisössä ...................................................................... 11

2.3.5 Vertaistuki verkossa .............................................................................. 12

3 Sosiaalinen media ......................................................................................... 13

3.1 Mitä sosiaalinen media on? ...................................................................... 13

3.2 Sosiaalisen median lajityypit ..................................................................... 13

3.3 Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa ...................................................... 14

3.4 Facebook ................................................................................................... 15

3.4.1 Yleistä .................................................................................................... 15

3.4.2 Facebookin keskustelukulttuuri ........................................................... 16

3.4.3 Facebook-ryhmät .................................................................................. 16

4 Tutkimuksia vertaistuesta sosiaalisessa mediassa ......................................... 17

5 Tutkimusasetelma ........................................................................................ 18

3

5.1 Maajussit-ryhmä ........................................................................................ 18

5.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset ......................................... 19

5.3 Tutkimusmenetelmä ................................................................................. 19

5.4 Kyselylomake aineistonkeruumenetelmänä ............................................. 20

6 Tutkimustulokset .......................................................................................... 21

6.1 Vastaajien perustiedot .............................................................................. 21

6.2 Syyt ryhmään kuulumiselle ....................................................................... 21

6.3 Vertaistuen merkitys omassa työssä ja opinnoissa ................................... 22

6.4 Maajussit -ryhmän tuottama vertaistuki .................................................. 23

6.5 Ryhmään kuulumisen merkitys vertaistuen kannalta ............................... 24

6.6 Vastaajien mielipiteitä ryhmästä ja sen vertaistuesta .............................. 25

7 Johtopäätökset ............................................................................................. 26

8 Pohdinta....................................................................................................... 28

Lähteet ................................................................................................................ 31

Liitteet ................................................................................................................. 35

Liite 1. Kyselylomake ........................................................................................... 35

4

Kuviot

Kuvio 1. Syyt ryhmään kuulumiselle ............................................................................ 22

Kuvio 2. Koetko muiden saman alan ihmisten vertaistuen tärkeäksi

työssä/opinnoissa? ........................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Kuvio 3. Koetko saavasi ryhmästä vertaistukea muilta ryhmäläisiltä? .................. Virhe.

Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Kuvio 4. Millaisiin asioihin ryhmästä on mielestäsi mahdollista saada vertaistukea? 24

Kuvio 5. Koetko ryhmään kuulumisen vertaistuen kannalta...? Virhe. Kirjanmerkkiä ei

ole määritetty.

Taulukot

Taulukko 1. Verkkovertaistoiminnan SWOT (Holm ym. 2010, 75, muokattu.) ............ 12

Taulukko 2. Sosiaalisen median lajityypit (Nurmi 2011, 13, muokattu; Huupponen &

Piesala 2016) ................................................................................................................ 13

5

1 Johdanto

Työhyvinvointi rakentuu hyvästä johtamisesta, työn organisoinnista, työyhteisön pe-

lisäännöistä, osaamisesta, vaikuttamis- ja kouluttautumismahdollisuuksista ja työn

tekemisen mielekkyydestä. Yksinyrittäjillä erityisesti työn ja vapaa-ajan rajanveto,

fyysisen kunnon ylläpito, vertaistuki ja verkostoituminen sekä ajanhallinta edistävät

työhyvinvointia. (Manka, Hakala, Nuutinen & Harju 2010, 3-7.)

Työyhteisöissä jaetaan kollegoille tietoa, kokemusta ja vinkkejä. Sanallisen tiedon

lisäksi vinkkejä jaetaan myös käytännön yhteistyötä tekemällä. Työyhteisön ja saman

alan ihmisten tuki ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan tietojen ja taitojen opettamiseen,

vaan tukea voidaan tarjota myös vertaistuen muodossa. Jokaisessa työssä on tärkeää

saada silloin tällöin purkaa omia tuntojaan. Oman työyhteisön ja saman alan ihmisten

ymmärrys on usein syvempää kuin yhteisön ulkopuolelle asioista puhuttaessa. (3

tapaa, jolla työyhteisö oppii toinen toisiltaan - ja luo mittaamatonta arvoa 2016.)

Internetin käytön ja sosiaalisen median yleistyessä myös verkossa jaettavan

vertaistuen merkitys on kasvanut. Verkossa toimiminen on nopeaa ja globaalia. Se

antaa mahdollisuuden aktiivisille, kansalaislähtöisille ryhmille tehokkaasti

toimimiseen tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta ja samaistua etäälläkin olevien

kanssaihmisten tilanteisiin. (Holm, Huuskonen, Jyrkämä, Karnell, Laimio, Lehtinen,

Myllymaa & Vahtivaara 2010, 71.)

Minut liitettiin lähes 7 000 maataloustaustaisen jäsenen Facebookissa toimivaan

Maajussit-ryhmään syksyllä 2015. Huomioin ryhmän vahvan yhteisöllisyyden, mutta

samalla avoimen keskusteluilmapiirin heti liittymiseni jälkeen. Sosiaalisen media ja

sen merkitys kiinnosti sekä vapaa-ajalla että opinnäytetyön aiheena. Työyhteisöjen ja

saman alan ihmisten sosiaalisessa mediassa toimivia vertaistukiryhmiä ei juurikaan

ole aiemmin tutkittu. Tämän vuoksi halusin tutkia juuri sosiaalisessa mediassa toimi-

vaa Maajussit-ryhmää.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää syitä Maajussit-ryhmään kuulumiselle.

Työssä selvitetään tuottaako ryhmä jäsenilleen vertaistukea ja millä tavoin se mah-

dollisesti esiintyy. Tutkimuksessa selvitetään vertaistuen merkitystä maatalousyrittä-

jän työssä ja Maajussit-ryhmään kuulumisessa.

6

Opinnäytetyön avulla saadaan tietoa Maajussit-ryhmän merkityksestä jäsenilleen

sekä ylläpidolle. Tämän avulla Maajussit-ryhmää on mahdollista kehittää haluttuun

suuntaan. Työ tuo lisää tietoa sosiaalisessa mediassa toimivista työyhteisöjen vertais-

tukiryhmistä, joka mahdollisesti alentaa kynnystä perustaa toiselle alalle samankal-

tainen ryhmä.

Opinnäytetyön tutkimus on määrällinen, eli kvantitatiivinen tutkimus, ja se

toteutettiin kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin helmikuun 2016 aikana, ja siihen

vastasi 105 ryhmäläistä Google Forms-toiminnon kautta.

Työn teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen osa koostuu maatalousyrittäjien

työhyvinvoinnista sekä vertaistuesta. Toinen osa keskittyy sosiaaliseen mediaan ja

Facebookiin. Lisäksi työssä tutustutaan aiemmin tehtyihin verkossa tapahtuvaan

vertaistuen tutkimuksiin.

2 Maatalousyrittäjän työhyvinvointi

2.1 Yleistä

Nopeasti muuttuvassa ympäristössä maatalousyrittäjän työkyvyllä ja sen ylläpidolla

on erityinen merkitys. Työnkuvan moninaisuus, fyysinen kuormitus, epäsäännöllisyys,

ajan puute, alan investointivaltaisuus, luonnonolosuhteet ja byrokratia liittyvät maa-

talousyrittämiseen. Yrittäjältä on kuitenkin löydyttävä henkisiä ja fyysisiä voimavaro-

ja jokaiselle päivälle sekä yrityksen on oltava kannattava niin pitkällä kuin lyhyellä

aikavälillä. Tämän vuoksi on tärkeää ylläpitää työkykyä sekä pohtia työkykyyn vaikut-

tavia asioita monista eri näkökulmista. Mitä useampi osa on kunnossa, sitä varmem-

paa on yrityksen ja yrittäjän hyvinvointi. (Eskola, Jokipii, Kinnunen, Lehtonen, Lu-

miaho, Murtonen, Pirkkalainen, Pethman, Ristola, Saastamoinen & Yliselä 2009, 6.)

Melan (2015) toteuttaman nettikyselyn mukaan tärkeimpiä maatalousyrittäjän työs-

sä jaksamisen tekijöitä ovat parisuhde ja perhe, positiiviset tulevaisuudennäkymät,

sosiaaliset suhteet sekä toimiva työterveyshuolto. Myös yhteiskunnallinen arvostus

omaa ammattia kohtaan koetaan tärkeäksi (mt.).

7

Terveyskeskuslääkäri Tapani Kiminkisen mukaan ei ole olemassa erillistä työelämää,

on vain elämää. Oman työn ja ammatin arvostaminen on tärkeää, työssä viihtymistä

ei ratkaise yksi asia. Maaseudulla ja viljelijän työssä hyvinvointia luo ihmissuhteet ja

muiden pariin hakeutuminen. (Lassila 2013, 10.)

2.2 Maatalousyrittäjän työhyvinvointipalvelut

2.2.1 Maatalousyrittäjien työterveyshuolto

Maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisesti vakuutettu 18-67-vuotias henkilö voi

ostaa maatalousyrittäjien terveyspalveluja. Työterveyspalveluja voi ostaa oman koti-

paikkakunnan työterveydenhuollon palveluntuottajalta eli terveyskeskuksesta tai

työterveyspalveluja tarjoavalta lääkäriasemalta. Työterveyspalvelujen ostaminen on

vapaaehtoista. (Maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalvelujen ostaminen 2016.)

Työterveyshuolto ylläpitää ja parantaa yrittäjän työkykyä, pyrkii ehkäisemään työpe-

räisiä sairauksia sekä ohjaa yrittäjän tarvittaessa kuntoutukseen. Työterveyshuollon

ydintehtävä on maatalousyrittäjän hyvinvointi ja terveyden edistäminen. (Työterve-

yspalvelujen ostaminen 2013.) Työterveyshuoltoon sisältyvät muun muassa työ-

oloselvitys, terveystarkastus, työterveyspainotteinen sairaanhoito, kuntoutuksen

ohjaus, ammattitautitutkimukset sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollon yhteis-

työryhmä (Maatalousyrittäjien työterveyshuollon sisältö 2013).

Työoloselvityksen tilakäynneillä tehdään yhteiskehittämistä. Työterveyshuollon koh-

teena olevien maatalousyrittäjien lisäksi tilakäynnille osallistuvat etukäteen sovitut

yrittäjäkollegat antaen vertaistukea työolojen arvioimiseen ja kehittämiseen. (Työ-

olojen selvittäminen maatalousalalla 2016.)

2.2.2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Melan tehtävänä on hoitaa maatalousyrittäjien sekä taiteelliseen ja tieteelliseen toi-

mintaan apurahaa saajien sosiaaliturvaa kattavasti ja tehokkaasti. Mela huolehtii

yrittäjien lakisääteisistä työeläke- ja työtapaturmavakuutuksista, vapaa-ajan tapa-

turmavakuutuksista, luopumistuesta sekä Mela-sairauspäivärahasta. (Tietoa Melasta

2014.) Sosiaaliturva taataan lomitusjärjestelmän, työturvallisuustyön ja työhyvinvoin-

tiohjelman avulla (Tietokortti 18. 2010. Maatalousyrittäjän työkyvyn tuki 2010).

8

MYEL-vakuutetut kotieläintuotantoa harjoittavat maatalousyrittäjät voivat käyttää

maatalouslomituspalveluja. Maatalousyrittäjällä on mahdollista saada lomituspalve-

luina vuosilomaa ja sijaisapua lomituspalvelulain mukaisesti. Yrittäjällä on mahdolli-

suus saada myös maksullista lomituspalvelua. (Maatalouslomitus 2016.)

Melan verkkosivuilta löytyvät kattavat ohjeet maatilan työtehtävien turvalliseen hoi-

toon. Lasten turvallisuudesta maatilalla on luotu erilaisia opetusmateriaaleja sekä

erityisesti lapsille suunnattuja pelejä. Turvallinen maatila -videosarja on Melan, Lähi-

Tapiolan ja MTK:n yhteistyö, jossa tartutaan maatilan turvallisuuden ja työhyvinvoin-

nin eri teemoihin, yrittäjien näkökulmasta katsottuna. (Työturvallisuus 2016.)

Työhyvinvointiohjelman tavoitteena on lisätä terveitä työvuosia ja edistää maatalo-

usyrittäjiä irrottautumaan työstään terveenä lomalle ja eläkkeelle. Työhyvinvointioh-

jelma nitoo toisiinsa työterveyshuollon, lomituspalvelut, kuntoutuksen sekä työtur-

vallisuuden ja työssä jaksamisen asiantuntijapalvelut. (Maatalousyrittäjien työhyvin-

vointiohjelman tiivistelmä n.d., 1.)

2.2.3 Kunnan/kaupungin maaseutuhallinto

Maaseutuhallinnon tehtävät muodostuvat viljelijätukien hallinnoinnista: tukihake-

musten käsittelystä ja maksatusten hoitamisesta, rekistereiden päivittämisestä, val-

vonnasta sekä asiakasneuvonnasta. Perinteisesti neuvonta on hakemuksiin keskitty-

vää ohjausta. Virkailijan sosiaalisuudesta riippuen keskustelu voi tietysti ohjautua

myös muille raiteille, esimerkiksi maatalouspolitiikkaan tai asiakkaan sen hetkiseen

tilanteeseen. (Mattila 2016.)

2.2.4 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK

MTK:n edunvalvontaan kuuluu tärkeänä osana maatalousyrittäjien työhyvinvointi.

MTK luo Melan, Työterveyslaitoksen, valtionhallinnon sekä muiden yhteistyökump-

paneiden kanssa yrittäjien työhyvinvointia tukevia järjestelmiä. (Tietokortti 18 2010.)

MTK:n tämän hetken työhyvinvoinnin kehittämisen kohteita ovat muun muassa jä-

senten sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut, lomitus sekä työterveyshuolto (Voi hyvin

työssä 2016). MTK-liitot, maataloustuottaja- ja metsänhoitoyhdistykset tekevät alu-

eellista toimintaa ja vaikuttamista. Yhdistyksissä yhdessä tekeminen ja osallistuminen

9

samanhenkisten maatalousyrittäjien kanssa luo sosiaalisia verkostoja ja parantaa

henkistä hyvinvointia. (MTK 2016.)

2.2.5 ProAgria

ProAgria tarjoaa maatalousyrittäjille erilaisia palveluita tilan toiminnan suunnitte-

luun, kehittämiseen ja seurantaan (Tietokortti 18. 2010. Maatalousyrittäjän työkyvyn

tuki 2010). Voimavarariihi-neuvontapalvelu on kehitetty yrittäjien avuksi muutosti-

lanteisiin. Voimavarariihi tuo apua onnettomuuden, tulipalon, avioeron tai kuoleman

keskelle. Se on hyvä apu myös toiminnan suunnitteluun muutostilanteessa, kuten

sukupolvenvaihdoksen, tuotannon muutoksen, laajentamisen tai tuotannosta luo-

pumisen yhteydessä. (Voimavarariihi näyttää suuntaa muutoksessa n.d.)

2.2.6 Maaseudun tukihenkilöverkko

Maaseudun tukihenkilöverkon toiminta on osa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto

ry:n toimintaa (Hallinto n.d.). Tukihenkilöverkko tarjoaa keskusteluapua kaikille maa-

seudun asukkaille toimialasta riippumatta. Auttamisverkoston toiminta perustuu

vapaaehtoisuuteen. Tukihenkilöt ovat maaseudun olosuhteet tuntevia, koulutettuja

auttajia, joille voi puhua ja joiden kanssa voi etsiä apua vaikeisiin tilanteisiin. Tukemi-

nen on keskustelemista, kuulemista, rinnalla kulkemista sekä tietenkin luottamuksel-

lista. (Tukihenkilöt n.d.)

2.3 Vertaistuki

2.3.1 Yleistä

Vertaistoiminta on syntynyt ihmisten tarpeesta olla vuorovaikutuksessa toistensa

kanssa, koska ihmiset ovat sosiaalisia ja elävät yhteisöissä. Aiemmin yhteisöt ovat

olleet perhe- tai heimo- ja kyläyhteisöjä, joiden selviytymiseen vaikutti se, miten nii-

den jäsenet huolehtivat toisistaan. Ensimmäinen varsinainen vertaistukiryhmä, AA-

liike on syntynyt vuonna 1935 Amerikassa kahden alkoholiongelmista kärsivän mie-

hen avun tarpeesta. Suomeen AA-liike juurtui vuonna 1948. 1990-luvun lama synnyt-

ti Suomeen uutta vapaaehtoistoimintaa, erityisesti vertaistuki- ja erilaiset oma-

apuryhmät lisääntyivät huomattavasti. (Holm ym. 2010, 9-10.)

10

Suomalaisessa maaseutuyhteisössä solidaarinen yhteisvastuun perinne on aina ollut

vankalla pohjalla. Nykyisessä yhteiskunnassa, jossa vanhat yhteisömuodot, kuten

suku- ja kyläyhteisöt, ovat hälvenneet, nähdään vertaistoiminta yhtenä uutena kei-

nona rakentaa kaivattua yhteisöllisyyttä. (Holm ym. 2010, 10.)

2.3.2 Vertaistuki käsitteenä

Vertaistuen lähtökohtana on ihmisen tarve liittyä muihin, kokea yhteisöllisyyttä ja

luoda sosiaalisia suhteita. Ihmisen jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta sosiaalisilla

suhteilla on tärkeä merkitys. Tuki vahvistaa yksilön voimavaroja vuorovaikutuksessa

muiden kanssa lisäämällä elämänhallintaa sekä vähentämällä stressiä. Sosiaalisen

tuen toteutuminen edellyttää sosiaalista verkostoa sekä sen sisällä toimivia erilaisia

vuorovaikutussuhteita. (Kääriäinen & Mykkänen-Hänninen 2009, 10.)

Vertaistuki on omaehtoista, yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdis-

tää samankaltainen elämäntilanne. Ihmisten yhteiset ja samankaltaiset kokemukset

lisäävät keskinäistä ymmärrystä. Kokemusten yhdessä jakaminen usein helpottaa

tilannetta. (Vertaistoiminta n.d.) Vertaistuki voi toteutua osana ihmisten normaalia

arkipäiväistä vuorovaikutusta sosiaalisissa suhteissa tai sitä voidaan toteuttaa organi-

soidusti vertaistukipalvelussa (Kääriäinen & Mykkänen-Hänninen 2009, 4).

Vertaistukitoiminnan pelisäännöt muotoutuvat aina tuen tarpeessa olevien henkilöi-

den tarpeiden ja ryhmän toiminnan luonteen mukaan. Yleisesti vertaistoiminnassa

kuitenkin noudatetaan eettisiä periaatteita, joita ovat muun muassa jokaisen itse-

määräämisoikeus, luottamuksellisuus, toisen ihmisen kunnioitus sekä vaitiolovelvolli-

suus. Eettisten periaatteiden ja omien pelisääntöjen tarkoitus on tukea ryhmää kehit-

tymään turvalliseksi ja toimivaksi yhteisöksi. (Holm ym. 2010, 63-64.)

2.3.3 Vertaistuki ryhmässä

Ryhmän yhteisöllisyys perustuu luottamukseen, joka puolestaan luo turvallisuutta.

Henkilön tulevaisuususkon edellytys on, että hänen elämässään on toivoa ja luotta-

musta herättäviä merkityksiä. Ne syntyvät usein lähimmäisten ja yhteisöjen kautta.

Vertaistukiryhmät ovat usein ongelmanratkaisuryhmiä, niissä käsitellään menetyksiä

tai ratkotaan yhdessä vaikean elämätilanteen kysymyksiä. Ryhmät voivat keskittyä

11

myös yhdessäoloon ja erilaisiin aktiviteetteihin. Näiden avulla on mahdollista synnyt-

tää uusia yhteyksiä ja eristäytyminen voi vähentyä. (Holm ym. 2010, 10-16.)

Tarpeeksi samankaltainen elämäntilanne ryhmäläisten välillä takaa sen, että osanot-

tajat tietävät omien kokemuksien kautta jotain myös toisten tunteista. Usein ryhmä-

läiset kokevat tulevansa ymmärretyiksi jo puolesta sanasta. Ryhmäläisiltä saatava

empatia on myös erilaista kuin ammattilaisilta tai lähimmäisiltä saatu. Joskus vertais-

ryhmä saattaa olla ainoa paikka, jossa osanottaja tulee kuulluksi omine ongelmineen,

kysymyksineen, ajatuksineen ja tunteineen. (Holm ym. 2010, 18.)

Toimivan vertaistukiryhmän yleisiä tunnusmerkkejä ovat ryhmän turvallisuus, jokai-

sen hyväksyminen omana itsenään ja huomioiminen yksilönä, puheenvuoro kaikille

ryhmäläisille, kuulluksi tuleminen sekä ryhmän jäsenten välinen luottamus (Holm ym.

2010, 64).

2.3.4 Vertaistuki työyhteisössä

Työyhteisö ja siellä olevat vertaiset ovat sosiaalisen pääoman lähde sekä voimavara.

Vertaisten kesken rakentuva toisten arvostus ja luottamus mahdollistavat avoimuu-

den myös epäonnistumisissa ja virhetilanteissa. Kollegoiden kesken jaettavat koke-

mukset tuottavat usein uusia ideoita, jotka synnyttävät yhteisöllisyyttä ja voimaan-

tumista. (Soukka 2014, 12.)

Työpaikoilla puhutaan arjen tapahtumista, keskeneräisistä töistä sekä koetuista

hauskoista ja hankalista tilanteista. Kertominen helpottaa, sillä sen avulla jäsenne-

tään arkityötä ja suunnataan tulevaa. Monilla työpaikoilla ei kuitenkaan ole mahdol-

lista kertoa kokemuksiaan tai kuulumisiaan. Tarve puhua työstä on kuitenkin olemas-

sa ja erityisen suureksi se muodostuu, kun oma persoona ja tunteet liittyvät työroo-

liin. Usein tällainen työ on yksinäistä, eikä työn aikana ole mahdollista puhua muiden

kollegojen kanssa. (Estola, Kaunisto, Keski-Filppula, Syrjälä & Uitto 2007, 34-35.)

Erilaisissa työyhteisöissä yhteisten kokemusten jakaminen auttaa ymmärtämään,

keitä me olemme. Samalla ihmisten välinen yhteys lujittuu. Kerrotut asiat voivat

muuttaa itsestä tai ryhmästä saatua kuvaa ja suunnata tulevaa toimintaa. Jotain uut-

ta kasvaa, syntyy luottamusta sekä toivoa tulevista mahdollisuuksista elämässä. (Es-

tola ym. 2010, 34-35.)

12

2.3.5 Vertaistuki verkossa

Internetin käytön ja sosiaalisen median yleistyessä myös verkossa jaettavan vertais-

tuen määrä ja merkitys ovat kasvaneet. Verkossa toimivat vertaistukiryhmät ovat osa

yhteisöllistä mediaa. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat verkkoyhteisöjen suurimpia hyö-

dyntäjiä. Internetistä haetaan tietoa myös henkilökohtaiseen elämään, terveyteen ja

hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Sosiaalisen median kautta on mahdollista ta-

voittaa vertaistuen piiriin sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten hakeutuisi ver-

taisryhmiin. Merkittävää internetin vertaistukiryhmissä on mahdollisuus osallistua

niiden toimintaan nimettömästi ja matala kynnys osallistumiseen. (Holm ym. 2010,

71-72.)

Verkossa toimii useita vertaistukea tarjoavia yhteisöjä. Yhteisöt voidaan karkeasti

jaotella avoimiin ja suljettuihin keskusteluryhmiin, chat-yhteisöihin, sähköpostilistoi-

hin, blogeihin sekä kahdenkeskiseen tukeen. Osa yhteisöistä vaatii kirjautumisen ja

niissä on mukana ylläpitäjä, osa ryhmistä taas eivät vaadi kirjautumista eikä niissä

aina ole ohjaajaa. (Holm ym. 2010, 72-73.) Taulukossa 1 on esitetty verkossa toimi-

van vertaistoiminnan vahvuudet ja mahdollisuudet sekä heikkoudet ja uhat.

Taulukko 1. Verkkovertaistoiminnan SWOT (Holm ym. 2010, 75, muokattu.)

VAHVUUDET + ei aika- /paikkasidonnainen + maailmanlaajuinen + tavoittaa laajan joukon + nimettömyys + käyttäjälähtöisyys + matala osallistumiskynnys + tasa-arvoisuus

HEIKKOUDET - vaatii yhteydet - nimettömyys - sattumanvaraiset palautteet - vaatii sanallista lahjakkuutta

MAHDOLLISUUDET + uudet kommunikaatiomenetelmät + nuorten tavoittaminen + palvelut, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa

UHAT - sosiaalisten suhteiden virtualisoitumi-nen - ei-toivotut suhteet - identiteetin varastaminen - medialukutaidon puute

13

3 Sosiaalinen media

3.1 Mitä sosiaalinen media on?

Sosiaalinen media (eng. social media, lyhennettynä usein myös some) muodostuu

Internetin uusista palveluista ja sovelluksista, joissa yhdistyy käyttäjien välinen kom-

munikaatio ja oma sisällöntuotanto. Vakiintunutta määritelmää sosiaaliselle medialle

ei ole, vaikka sen käyttö on yleistynyt nopeasti kansalaismediassa ja opetuksessa.

Sosiaalinen viittaa yleisesti ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja media informaati-

oon ja kanaviin, joiden myötä sitä välitetään ja jaetaan. Sosiaalisessa mediassa käyt-

täjät eivät ole pelkästään vastaanottajia, vaan he voivat myös muun muassa kom-

mentoida, tutustua toisiinsa, merkitä suosikkeja ja jakaa sisältöjä. Toiminta sosiaali-

sessa mediassa tuottaa sosiaalisuutta, yhteisöllisyyttä ja verkottumista. (Hintikka

n.d.)

3.2 Sosiaalisen median lajityypit

Sosiaalinen media muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, joten siitä on vaikeaa muodostaa

yhtä ja yleispätevää määritelmää. Media jaetaan eri lajityyppeihin, joilla sisältöä ym-

märretään, luokitellaan, ilmaistaan, tulkitaan ja tuotetaan. Lajityypeiksi luokitellaan

tuotanto- ja julkaisuvälineet, jakelusivustot, verkostosivustot, yhteistuotannot, virtu-

aalimaailmat sekä liitännäiset. (Lietsala & Sirkkunen 2010, 273-274.) Taulukossa 2

esitetään lajityyppien peruskäytännöt ja esimerkit.

Taulukko 2. Sosiaalisen median lajityypit (Nurmi 2011, 13, muokattu; Huupponen &

Piesala 2016)

LAJITYYPPI PERUSKÄYTÄNNÖT ESIMERKKI

Tuotanto- ja julkaisuväline Tuotetaan, julkaistaan ja levitetään aineistoa.

Blogi, Twitter

Jakelusivusto Jaetaan aineistoa muille käyttäjille.

Flickr, YouTube, Instagram

Verkostosivusto Ylläpidetään vanhoja verkostoja, rakennetaan uusia, tuodaan esiin omaa olemassaoloa tai osaamista.

Facebook, LinkedIn, Peris-cope

Yhteistuotanto Osallistutaan yhteisesti Wikipedia

14

rakennettaviin tuotoksiin.

Virtuaalimaailma Pelataan, koetaan ja eletään virtuaalisissa ympäristöissä.

Defiance, H1Z1, Farming Simulator

Liitännäinen Omaksutaan käytäntöjä yhdeltä sivustolta toiselle.

Adobe Flash

Nykyään sosiaalisen median palveluita on satoja, jopa tuhansia (eBrand Suomi Oy &

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut 2013). MTV:n, Kurion ja Laurea ammat-

tikorkeakoulun toteuttaman tutkimuksen mukaan ainoastaan 7,3 % 15-55-vuotiaista

suomalaisista ei vuonna 2015 kolmen kuukauden aikana käyttänyt mitään sosiaalisen

median palveluja. Suomalaisten kaksi suosituinta sosiaalisen median palvelua ovat

suoratoistovideopalvelu Youtube ja yksi maailman laajin sosiaalinen verkosto Face-

book (Suomalaisten sosiaalisen median käyttö 2015, 3; Mäki 2007; What is Face-

book? 2012). Kolmas laajalle levinnyt sosiaalisen median palvelu on pikaviestipalvelu

WhatsApp. Muita suosittuja palveluja ovat muun muassa kuva- ja videojakopalvelu

Instagram, yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter sekä työn hakemiseen keskittyvä

verkkoyhteisöpalvelu LinkedIn. (Suomalaisten sosiaalisen median käyttö 2015, 3.)

Näiden verkkoyhteisöjen kautta vaikutetaan yhteiskunnallisiin asioihin, niissä viihdy-

tään, jaetaan kokemuksia, opitaan uutta, vaihdetaan tietoa, ylläpidetään nykyisiä ja

luodaan uusia suhteita. Sosiaalinen media ja talouselämä kulkevat jo käsi kädessä,

mutta mahdollisuuksia löytyy myös sosiaali- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiselle.

(Holm ym. 2010, 72.)

3.3 Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median sisältö voi olla täysin julkista, niin että sitä voi käyttää kuka tahan-

sa, tai se voi olla näkyvillä ainoastaan henkilön tuntemille tai kutsumille ihmisille.

Sisällön ohella sosiaaliset verkostot ovat sosiaalisen median tyypillisimpiä piirteitä.

Ihmisten väliset verkostot voivat tulla sosiaalisessa mediassa näkyviksi, kun ihmisten

profiilit linkittyvät toisiinsa. Ihmisten verkostot sosiaalisessa mediassa voivat olla sa-

mat kuin netin ulkopuolellakin, mutta niin ei välttämättä tarvitse olla. Ihmiset voivat

esiintyä jonakin muuna henkilönä, tai he voivat jäljitellä toimintaa, jolla ei ole teke-

mistä todellisen maailman kanssa. (Lietsala & Sirkkunen 2010, 268-269.)

15

Verkossa tapahtuva viestintä on vaativaa. Viestien sisällön tulkintaa auttava oheis-

viestintä on vähäisempää kuin kasvokkain keskustellessa. On helppo tulla ymmärre-

tyksi väärin erityisesti huumorin ja sarkasmin kohdalla. Verkossa käydyt keskustelut

myös jäävät saataville, ja niitä voidaan nostaa vuosien jälkeen takaisin pinnalle ja ne

voidaan irrottaa alkuperäisestä asiayhteydestään. Sosiaalisessa mediassa viestintä on

kiivastahtista ja hetkessä elävää. Nopea ja helppo viestintäympäristö voi johtaa hel-

posti ylilyönteihin ja emotionaalisiin kuohahduksiin. (Rongas 2012b.)

Vuorovaikutus kuitenkin auttaa ymmärtämään asioita. Sosiaalinen media helpottaa

ja tukee yhteistyötä, yhteisöllistä oppimista, avointa innovointia ja tiedon sekä osaa-

misen jakamista. (Rongas 2012b.)

Internet ja sosiaalinen media luovat huikeat puitteet ihmisten ja organisaatioiden

verkostoitumiseen. Sosiaalinen media yhdistää ihmisen kontaktiverkostot, osaamisen

ja tiedot. Enää ei tarvitse tietää kaikkea, kun lähettyvillä on hajautettu asiantuntijuus

ja joukkoäly. Verkostoitumisessa ei kannata olla liian arka ja vanhanaikainen, sillä

ainutlaatuisia ideoita saattaa syntyä yllättävienkin yhteistyökumppaneiden kanssa.

Erityisesti yli omien sisäryhmien rajojen tapahtuva verkostoituminen rikastuttaa. Ra-

janylitykset voivat kohdistua esimerkiksi ammattialaan, ikäryhmään, kulttuuripiiriin,

maantieteelliseen alueeseen, oppiaineeseen tai organisaatioon. Toimivia verkostoja

ei kuitenkaan synny, jos ajatellaan vain omaa hyötymistä. Verkostoituminen on vaih-

dantaa, ja omastaan täytyy olla valmis jakamaan. Parhaimmillaan verkostojen avulla

voi löytää uusia toimintaideoita, toteuttaa erilaisia asioita kustannustehokkaasti, vai-

kuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, selvittää ongelmia ja oppia uutta. (Rongas 2012a.)

3.4 Facebook

3.4.1 Yleistä

Facebook on yksi maailman suurimmista ja suosituimmista yhteisöpalveluista. Face-

bookin käyttäjät voivat kirjoittaa päiväkirjamaisia päivityksiä, kommentoida toistensa

kuvia, pelata pelejä sekä fanittaa tuotteita, palveluja ja aatteita. (Aalto & Uusisaari

2009, 86.) Facebookin kaltaiset verkostosivut on suunniteltu auttamaan yhteydenpi-

dossa ennestään tuttujen ihmisten kesken, vaikka verkostosivuilla tutustutaan myös

uusiin ihmisiin. Facebookissa vuorovaikutus tapahtuu henkilökohtaisten viestien,

16

seinien tai sovellusten välityksellä. Käyttäjät voivat liittyä tai kutsua muita ryhmiin,

verkostoihin, tapahtumiin tai jonkin aatteen kannattajiksi. (Lietsala & Sirkkunen

2010, 296.)

3.4.2 Facebookin keskustelukulttuuri

Väisäsen (2014, 65) mukaan Facebook-keskusteluissa vuorovaikutusta rakennetaan

monin eri tavoin. Vuorovaikutus rakentuu samoin kuin varsinaisessa puheessa ja kes-

kustelussa: vierusparirakenteen kautta, käskyin, ehdotuksin sekä minimipalauttein.

Facebook-keskusteluissa kommentit eivät ole irrallisia, vaan ne suunnataan joko kes-

kustelun aloittavaa kirjoitusta tai jotakin toista keskustelun kommenttia kohti. (Mts.

65-66.)

3.4.3 Facebook-ryhmät

Facebook-ryhmät ovat ryhmäsivustoja, jotka koostuvat Facebookin käyttäjistä. Ryh-

mässä voi julkaista päivityksiä, keskustella kaikkien ryhmäläisten kanssa tai luoda

kyselyjä. Ryhmien tarkoitus on helpottaa sisällön jakamista niiden kanssa, joita aiheet

eniten kiinnostavat. Facebook-ryhmiä on kolme erilaista: avoimet, suljetut ja salaiset.

Avoimessa ryhmässä kuka tahansa voi nähdä ryhmän, sen julkaisut sekä jäsenet. Sul-

jetut ryhmät näkyvät kaikille, mutta sen julkaisut ainoastaan jäsenille. Salaisen ryh-

män ja sen julkaisut näkevät ainoastaan jäsenet. Salaisiin ryhmiin jäsenet kutsutaan

jonkun ryhmään kuuluvan toimesta. (Pylväs n.d.)

Erilaisia ryhmiä Facebookissa on lukematon määrä. Erityisesti salaiset ja suljetut ryh-

mät ovat suosittuja, sillä ne luovat vahvemman yhteisöllisyyden tunteen kuin julkiset

Facebook-ryhmät tai anonyymit keskustelusaitit. Yhteinen kiinnostuksen kohde lisää

yhteisöllisyyttä, eikä ryhmissä ole mukana pelkkiä haahuilijoita. (Heikkinen 2015.)

Monesti nettikeskusteluja piinaavat häiriköt, jotka huutelevat nimimerkkinsä takaa.

Facebook-ryhmissä puhutaan omalla nimellä, mikä saattaa vähentää aggressiivista

huutelua. Ryhmissä pyritään käyttäytymään kuten normaalissakin elämässä. (Heikki-

nen 2015.)

Ryhmistä saattaa muodostua myös uusia Facebook-ryhmiä, joissa kokoontuvat sa-

manhenkiset tai -ikäiset, jotka olivat tavanneet alkuperäisessä ryhmässä. Parhaimmil-

17

laan Facebook-ryhmien keskustelut tuottavat uusia ystäviä ja tapaamisia oikeassa

elämässä. (Heikkinen 2015.)

4 Tutkimuksia vertaistuesta sosiaalisessa mediassa

Verkossa tapahtuvasta vertaistuesta on tehty muutamia erilaisia tutkimuksia.

Useimmiten tutkimukset käsittelevät erilaisista sairauksista kärsivien ja perheväkival-

taa kokevien vertaistukea. Karppisen ja Paanasen (2008) Vertaistuki verkossa -

opinnäytetyön mukaan virtuaalivertaistuki on yhä kasvava vertaistuen muoto. Virtu-

aalisen vertaistuen vahvuutena pidetään sen sitoutumattomuutta aikaan tai paik-

kaan. Vertaistuessa arvostetaan sen mahdollista anonymiteettiä, jolloin arkaluontoi-

sista asioista voi puhua nimettömästi. Jotta vertaistukipalvelut olisivat entistä use-

amman käyttäjän ulottuvissa, tulee saavutettavuuden edistäminen Internetin vertais-

tukipalveluissa nostaa keskeiseksi tekijäksi. Vertaistukipalveluja perustettaessa tur-

vallisuusnäkökulmien huomioonottaminen on tärkeää. Tulevaisuuden haasteiksi

Karppinen ja Paananen ovat nostaneet tiedon hyödyntämisen ja talteen oton, jotta

yhä useammat ihmiset pääsisivät osallisiksi näistä tiedoista. (Karppinen & Paananen

2008, 48-50.)

Virpi Tarkiainen (2013) on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan epilepsiaa sairastavien

lasten vanhempien verkossa toteutettua vertaistoimintaa. Tutkimuksen mukaan

vanhemmat odottivat verkkokeskustelulta kokemusten jakamista, tiedon saamista,

vertaisten tukea ja vuorovaikutusta. Vertaisesta vanhemmat löysivät sosiaalisen ja

emotionaalisen tuen. Vanhemmille oli tärkeää saada kokemus siitä, että muualla

Suomessa asui perhe, jossa oli lapsia, jotka sairastivat samaa sairautta. Yksi tutkimuk-

sen tärkeimpiä tuloksia olivat vanhempien kuvaukset vertaiskeskustelun ilmapiiristä,

joka osoittautui kannustavaksi, hyväksi ja toisten kirjoituksia arvostavaksi. Keskuste-

lujen sisällössä korostuivat erityisesti lasten epilepsiat. Vanhemmat jakoivat keskus-

teluissa myös omia tunnekokemuksiaan ja kannustivat toisiaan arkielämän tilanteis-

sa. Vertaiskeskustelussa sai käsitellä vaikeita asioita muiden aikuisten kanssa, mikä

kevensi omaa oloa tai auttoi jäsentämään omaa elämäntilannetta uudelleen. (Tarki-

ainen 2013, 71-80.)

18

Rinnekoti-Säätiö Norio-Keskus on toteuttanut kyselyn vammaisten tai pitkäaikaissai-

raiden lasten ja nuorten vanhempien vertaistuesta Facebook-ryhmässä. Myös tämän

tutkimuksen mukaan vertaistuen rooli on merkittävä, ja tässä tapauksessa erityisesti

Facebook-ryhmissä tapahtuvan tuen. Vertaistukiryhmistä saadaan tukea omaan jak-

samiseen ja arjen sujuvuuteen. Kyselyn vastauksien perusteella ammattilaiset eivät

kuulu ryhmään, sillä se saattaa häiritä vapaata keskustelua ja tunteiden ilmaisua.

Ammattilaisten olisi hyvä olla esillä sosiaalisessa mediassa muulla tavoin, esimerkiksi

omien Facebook-sivujen kautta. Kyselyn vastauksien mukaan tarvetta on kuitenkin

myös oikeille vertaistapaamisille, joissa on ammattilaisten ohjelmaa sekä aikuisille

että lapsille. (Vertaistuki Facebook -ryhmissä: Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten

lasten/nuorten vanhempien ajatuksia vertaistuesta Facebook -ryhmissä n.d., 13-14.)

5 Tutkimusasetelma

5.1 Maajussit-ryhmä

Maajussit-ryhmä on Facebookissa toimiva "maajussien ja -justiinoiden" salainen

ryhmä. 3.4.2016 ryhmässä oli 7 257 jäsentä. Ryhmän jäseneksi pääsee toisen ryhmä-

läisen pyynnön kautta, ylläpitäjä hyväksyy käyttäjät uusiksi jäseniksi. Ryhmän jäsenet

ovat maatalousyrittäjiä, maatalousalan opiskelijoita, muulla tavoin maataloudesta

kiinnostuneita tai yrittäjien puolisoja ja appiukkoja.

Ryhmän puhutuimmat aiheet ovat kaikki ajankohtaiset aiheet maa- ja metsätalou-

desta, politiikan kautta säähän ja sesonkitöihin. Ryhmään lisätään kysymyksiä koneis-

ta, lannoitteista, viljalajikkeista, tukihakemuksien täyttämisestä, työssä jaksamisesta,

sukupolvenvaihdoksesta, kissanpennuista ja jäsenten siviilisäädyistä. Ilmoitukset uu-

sista koneista, eläimistä ja sormuksista ovat myös ryhmässä yleisiä aiheita. Suurin osa

aiheista siis liittyy maa- ja metsätalouteen, mutta myös muun muassa erilaiset humo-

ristiset kuvat ja videot ovat suosittuja. Ryhmäläiset julkaisevat ryhmässä myös suh-

teellisen paljon omaan henkilökohtaiseen elämään liittyviä aiheita. Tällaiset avaukset

pääsääntöisesti herättävät paljon keskustelua ja saavat muiden ryhmäläisten kerto-

maan omista kokemuksistaan sekä jakamaan neuvoja tilanteisiin. Päivittäin uusia

keskustelun avauksia ryhmään tulee useita kymmeniä.

19

Maajussit-ryhmässä on suhteellisen yhtenäinen ja hyvä henki sekä melko suuri ilmai-

sunvapaus. Muutamia sääntöjä kuitenkin ryhmästä löytyy. Jäseniksi hyväksytään ai-

noastaan maatalousmyönteiset henkilöt, joilla on profiilissaan julkinen ja tunnistet-

tava profiilikuva. Ryhmän ollessa salainen ei siellä käytäviä keskusteluja ja kuvia jaeta

ryhmän ulkopuolelle.

5.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sosiaalisessa mediassa toimivan Maa-

jussit-ryhmän vertaistuellista merkitystä maatalousyrittäjän työssä. Tutkimuksella

pyritään selvittämään mihin aiheisiin maatalousyrittäjät toivovat saavansa vertaistu-

kea muilta alan ihmisiltä. Tutkimuksen avulla toivottiin saatavan tietoa Maajussit-

ryhmän merkityksestä ja syistä sen olemassa ololle. Tavoitteena oli saada myös lisä-

tietoa sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa toimivista vertaistukiryhmistä.

Tutkimuksella etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Miksi henkilöt kuuluvat Maajussit-ryhmään?

Kokevatko henkilöt muiden saman alan ihmisten vertaistuen tärkeäksi työs-sään?

Saako Maajussit-ryhmästä vertaistukea ja onko se ryhmään kuulumisen kan-nalta oleellista?

Millaisiin asioihin ryhmästä saa vertaistukea?

5.3 Tutkimusmenetelmä

Tutkimus toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivista tutkimuksena. Kvantitatiivinen

tutkimusote soveltuu tutkimuksiin, joissa numeraalisesti halutaan kuvailla yleisesti

jotakin asiaa. Määrällinen tutkimusmenetelmä on mahdollinen, jos tutkimusaineisto

on muutettavissa mitattavaan muotoon. (Vilkka 2005, 41-42.) Ominaista määrälliselle

tutkimukselle on tiedon strukturointi tietylle vastaajajoukolle, mittaaminen, mittarin

käyttäminen, tiedon käsittely ja esittäminen numeroin. Tyypillistä tutkimukselle on

myös suuri vastaajien määrä. (Vilkka 2007, 13-17.) "Mitä suurempi on otos, sitä pa-

remmin toteutunut otos edustaa perusjoukossa keskimääräistä mielipidettä, asen-

netta tai kokemusta tutkittavasta asiasta" (Alasuutari 1996, 55).

20

Määrällisen tutkimuksen tarkoitus on joko ennustaa, kartoittaa, kuvata, selittää tai

vertailla ihmistä koskevia asioita ja ominaisuuksia. Tässä työssä käytettiin kartoitta-

vaa tutkimusta, sillä sen tavoitteena on etsiä uusia näkökulmia. Sen avulla voidaan

tutkia vähän tunnettuja asioita sekä selvittää tarkasteltavasta aiheesta sen sisältöjä ja

kirjallisuutta että kehittää hypoteeseja. (Vilkka 2007, 19-20.)

Opinnäytetyössäni päädyttiin määrälliseen tutkimukseen, sillä tutkimuksessa hyö-

dynnetään tilastollisia menetelmiä ja aineisto on numeerisessa muodossa. Työssäni

kartoitettiin vertaistuen merkitystä sosiaalisen median ryhmässä, jolloin kartoittava

tutkimusote sopii tähän työhön. Suuren ja hajallaan olevan vastaajamäärän vuoksi

kyselylomake on paras tapa tutkimuksen toteuttamiseen.

5.4 Kyselylomake aineistonkeruumenetelmänä

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselytutkimuksella. Määrällisen tutkimuksen taval-

lisin aineiston keräämistapa on kyselylomake. Kyselystä voi käyttää myös nimeä sur-

vey-tutkimus, jolloin kysely on standardoitu eli vakioitu. Tämä tarkoittaa, että kaikilta

kyselyyn vastaavilta kysytään sama asiasisältö samalla tavalla. Kyselylomakkeessa

vastaaja lukee itse kysymykset ja vastaa siihen itse. Aineiston kerääminen tällä tavalla

soveltuu hyvin suurelle ja hajallaan olevalle joukolle ihmisiä. (Vilkka 2005, 62-63.)

Opinnäytetyön tutkimuskohde toimii sosiaalisessa mediassa, joten kyselyn toteutta-

minen oli luonnollista hoitaa Internetissä. Kyselylomake (ks. Liite 1) luotiin Google

Forms -toiminnon avulla. Kyselyyn vastaamiseen oli kaksi vaihtoehtoa: ei kirjautumis-

ta tai kirjautuminen Google-tunnuksilla. Jokaiselta kyselyyn vastaajalta vaadittiin

Google-tunnukset. Kirjautumisen avulla rajoitettiin vastaaminen yhteen kertaan, jolla

mahdollistetaan luotettavat tutkimustulokset ja vältytään mahdollisilta pelleilyiltä

vastauksissa.

Ennen julkaisua kysely luetutettiin läpi vastuuopettajalla ja muutamalla lähipiirin su-

kulaisella ja opiskelukavereilla. Opinnäytetyön aiheesta keskusteltiin ylläpidon kanssa

ja samalla pyydettiin lupa kyselyn toteuttamiselle. Kysely julkaistiin Maajussit-

ryhmässä 8.2.2016 jolloin ryhmässä oli 6 669 jäsentä.

21

6 Tutkimustulokset

Verkkokyselyn toteutuksen ajankohta oli 8.-21.2.2016. Aikaa kyselyyn vastaamiseen

oli siis kaksi viikkoa. Kyselyä "nostettiin" ryhmässä ylös muutamia kertoja tuttujen ja

itseni toimesta.

Vastauksia kyselyyn saatiin 105 kappaletta. Kun kysely julkaistiin, ryhmässä oli 6 669

jäsentä. Vastausprosentiksi muodostui siis 1,57 %.

6.1 Vastaajien perustiedot

Kyselyyn vastanneista 65,7 % oli miehiä ja loput 34,3 % naisia. Vastaajien ikäjakauma

oli seuraavanlainen; alle 20-vuotiaita 7,6 %, 20-29-vuotiaita 37,1 %, 30-39-vuotiaita

26,7 %, 40-49-vuotiaita 18,1 %, 50-59-vuotiaita 9,5 %, 60-69-vuotiaita 1 %. Yli 70-

vuotiaita kyselyyn ei osallistunut lainkaan. Suurin ryhmä on siis 20-29-vuotiaat 39

vastauksella.

Kolmannessa perustietokysymyksessä kysyttiin vastaajan suhdetta maatalouteen.

Suurin osa (66,7 %) vastaajista ilmoitti olevansa maatalousyrittäjiä. Molempia sekä

maataloustyöntekijöitä että alan opiskelijoita löytyi 19 % vastaajista. Oman kiinnos-

tuksen mainitsi 7,6 % vastaajista. Eläintenhoitaja/lomittaja sekä muu vaihtoehdon

valitsi 6,7 % vastaajista. Myynti-, markkinointi-, koulutus- tai viestintätausta oli 6

%:lla vastaajista. 1 % vastaajista oli seminologeja. Suhteeltaan muun valinneet ovat

muun muassa yrittäjien puolisoita, sivutoimisia viljelijöitä, kone- ja metsäyrittäjiä

sekä neuvontahenkilöitä.

Kysymys oli monivalintamuodossa, jolloin vaihtoehdoista pystyi valitsemaan useam-

man kuvaavan kohdan. Vastaajista 22,9 % valitsi useamman kohdan kuvaamaan suh-

dettaan maatalouteen. Suosituimmat yhdistelmät muodostuivat maatalousyrittäjien,

maataloustyöntekijöiden, alan opiskelijoiden sekä myynti-, markkinointi-, koulutus- ja

viestintänimikkeiden välille.

6.2 Syyt ryhmään kuulumiselle

Kyselyn ensimmäisessä kohdassa (ks. kuvio 1) kysyttiin syitä ryhmään kuulumiselle.

Selkeästi suurimmaksi syyksi ryhmään kuulumiselle osoittautui vastaajien tiedon tar-

22

ve: 70 vastaajista valitsi sen yhdeksi syistä. Toiseksi suurin syy on sosiaalisten suhtei-

den ylläpito. Vertaistuki ja vastaajien uteliaisuus nousi seuraaviksi syiksi ryhmään

kuulumiselle, reilu puolet vastaajista ilmoittivat nämä syikseen. 31 vastaajista ilmoitti

haluavansa auttaa ja tukea muita ryhmäläisiä. 11 ilmoitti avun tarpeen syyksi ryh-

mään kuulumiselle. Muun syyn, esimerkiksi ammattimaiset keskustelut ja huvin, il-

moitti 7 vastaajaa.

Kuvio 1. Syyt ryhmään kuulumiselle

Toinen kysymys selvitti, kuinka usein vastaajat seuraavat ryhmässä käynnissä olevia

keskusteluja. Valtaosa (86,7 %) vastaajista kertoi seuraavansa keskusteluja päivittäin,

ja reilut puolet heistä useita kertoja päivässä. 3-4 kertaa viikossa keskusteluja ilmoitti

seuraavansa 7,6 % vastaajista. 2,9 % vastaajista ilmoitti seuraavansa keskusteluja 1-2

kertaa viikossa. Loput vastaajista seuraa keskusteluja ainoastaan muutamia kertoja

kuussa tai harvemmin.

6.3 Vertaistuen merkitys omassa työssä ja opinnoissa

Seuraavassa kysymyksessä kysyttiin vastaajien mielipidettä siitä, kuinka tärkeäksi he

kokevat muiden saman alan ihmisten vertaistuen työssään tai opinnoissaan. Erittäin

tärkeäksi vertaistuen työssään koki kolmasosa vastaajista (ks. kuvio 2). Suurimman

osan (43,8 %) mielestä saman alan vertaistuki on melko tärkeää omassa työs-

sään/opinnoissa. 18,1 %:lla vastaajista oli neutraali suhtautuminen vertaistukeen. He

eivät kokeneet sitä tärkeäksi, mutta ei myöskään turhaksi. 3,8 % vastaajista ei koke-

nut vertaistukea kovinkaan tärkeäksi, ja loppujen vastaajien mielestä saman alan

vertaistukea ei koeta lainkaan tärkeäksi omassa työssään.

23

Kuvio 2. Koetko muiden saman alan ihmisten vertaistuen tärkeäksi työs-

sä/opinnoissa?

6.4 Maajussit -ryhmän tuottama vertaistuki

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kokevatko vastaajat saavansa vertaistukea

muilta ryhmäläisiltä. Valtaosa vastaajista (ks. kuvio 3) kokee saavansa ryhmästä ver-

taistukea jonkin verran tai runsaasti. Hyvin runsaasti vertaistukea kokee saavansa

16,2 % vastaajista. Vähäisesti tai ei lainkaan vertaistukea ilmoitti saavansa 12,4 %.

Kuvio 3. Koetko saavasi ryhmästä vertaistukea muilta ryhmäläisiltä?

0

20

40

60

1 (1 %) 4 (3,8 %)

19 (18,1 %) 46 (43,8 %)

35 (33,3 %)

1 4

19

46

35 Hyvin tärkeäksi

En lainkaan tärkeäksi

Koetko muiden saman alan ihmisten vertaistuen tärkeäksi työssä/opinnoissa?

0

20

40

4 (3,8 %) 9 (8,6 %) 40 (38,1

%) 35 (33,3

%) 17 (16,2

%)

Hyvin runsaasti En lainkaan

Koetko saavasi ryhmästä vertaistukea muilta ryhmäläisiltä?

24

Tutkimuksen avulla kerättiin tietoa Maajussit-ryhmän toteuttamasta vertaistuesta

sekä sen eri muodoista. Vastauksissa (ks. kuvio 4) suurimmiksi vertaistuen tarpeen

kohteiksi muodostuivat investoinnit, byrokratian hoitaminen sekä työhyvinvointi.

Vastaajista reilun 30 %:n mukaan vertaistukea saa sekä poliittiseen keskusteluun että

henkilökohtaiseen elämään. 15 vastaajan mukaan ryhmäläisiltä saa vertaistukea kou-

luprojekteihin. 16 vastaaja ilmoitti muun esimerkin ryhmän tuottamaan vertaistu-

keen. Eniten kommentteja tuli liittyen maatalouden arkipäiväisiin ongelmiin ja tila-

kohtaisiin ratkaisuihin. Myös saman alan ihmisten kanssa käydyt samanhenkiset kes-

kustelut, huumori ja ihmisten välittäminen mainittiin ryhmästä saatavaksi vertais-

tueksi. Kahden vastaajan mukaan ryhmän keskustelut keskittyvät nykyään pilkkaami-

seen ja arvosteluun, eikä ryhmästä saa vertaistukea oikeastaan mihinkään.

Kuvio 4. Millaisiin asioihin ryhmästä on mielestäsi mahdollista saada vertaistukea?

6.5 Ryhmään kuulumisen merkitys vertaistuen kannalta

Kuviossa 5 esitetään vastaajien mielipiteet ryhmään kuulumisen merkityksestä ver-

taistuen kannalta. 31 vastaajista kokee Maajussit-ryhmään kuulumisen muilta ryhmä-

läisiltä saatavan vertaistuen kannalta hyvin tärkeäksi. Valtaosan vastaajista mukaan

ryhmään kuuluminen koetaan melko tärkeäksi. 25 vastaajista kokee ryhmään kuulu-

misen melko neutraalisti. 11 vastaajan mukaan ryhmään kuulumista vertaistuen kan-

nalta ei koeta kovinkaan tai lainkaan tärkeäksi.

25

Kuvio 5. Koetko ryhmään kuulumisen vertaistuen kannalta...?

6.6 Vastaajien mielipiteitä ryhmästä ja sen vertaistuesta

Kyselyn lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin ryhmän tuottamasta

vertaistuesta. Vastauksia vapaan sanaan -kohtaan tuli yhteensä 20. Vastauksissa pin-

nalle nousivat erityisesti asiapitoiset ja ammattiin liittyvät keskustelut.

Olen ryhmässä mukana lähinnä asiapitoisten keskustelujen takia sekä ongel-ma/ratkaisu-keskustelujen jotka liittyvät käytännön töihin ja vertailukeskustelujen (esim. viljelytapa, tuotantopanosten osto) takia. Vertailukeskustelut toimivat erään-laisena benchmarkkina oman tilan toimivuuteen sekä tapoihin toimia.

Mielenkiintoinen ryhmä, luo nopean ja helpon väylän olla kolleegoihin yhteydessä eri puolella suomea. Välillä seuraaminen jää vähemmälle, jos alkaa liiaksi olla alas-ton kuvia ym. asiatonta.

Saman ammatin harjoittajat ymmärtävät arkea ja osaavat antaa relevantteja uusia näkökulmia asioihin.

Hauskoja ja hyödyllisiä kuvia ja kirjoituksia muiden alan yrittäjien kansa. Ei näinhy-vin voi olla missään muualla seuraamassa toisten "virkaveljien" tekemisiä ja mielipi-teitä kuin Maajussit-ryhmässä!

Työt maatalouden parissa saattavat joskus olla melko yksinäistä, joten ryhmän luo-

mat sosiaaliset suhteet ja sen psykologinen vaikutus koettiin vastaajien kesken tärke-

0

10

20

30

40

4 (3,8 %) 7 (6,7 %)

25 (23,8 %)

38 (36,2 %)

31 (29,5 %)

Tarpeelliseksi Turhaksi

Koetko ryhmään kuulumisen vertaistuen kannalta...?

26

äksi. Myös omien kokemusten jakaminen niitä tarvitseville koettiin mukavaksi ja tär-

keäksi.

Ryhmä on luonut sosiaalisia suhteita ja kommunikaatiota saman alan ihmisten kes-ken, kun muuten sosiaalinen kanssakäynti jää vähäiseksi.

Sillä on iso psykologinen vaikutus, kun tietää, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa. Toisinaan pään hakkaaminen seinään on paras ratkaisu, toisinaan on parempi kysyä kollegoilta kannattaako valita mänty vai kuusi ;)

Monenlaista kokeneena on mukava jakaa kokemuksia niitä tarvitseville.

Toisten viljeliöiden kokemukset ja niitten vaihtaminen. Yhteishenki ketään ei pulaan jätetä ja neuvotaan

Asiapitoisten keskusteluiden ja sosiaalisten suhteiden lisäksi myös huumori ja ehkä

pieni jäsenten välinen naljailu koetaan tärkeäksi ryhmän toiminnassa.

Huumorijutut piristää päivää, saman alan ihmisten kanssa voi jutella kaikesta ja vertailla koneita ja toimintatapoja. Helppo tapa sosiaaliseen kanssakäymiseen joka muuten jää oikeastaan omaan puolison ja molempien vanhempien ja sisarusten vä-liseksi.

Joukkoon kuuluminen on tärkeätä. Ja pieni naljailu on virkistävää. Huumorilla kun ottaa, melkoisia peräkammarin setiä on osa keskustelijoista. Välillä miettii ovatko edes tosissaan.

kiva huomata että samanlaista se on muillakin joten en tuskaile yksin :) ..ja huumori on näämmä monen maatalousihmisen tapa selviytyä

Huumor jutut parhaita. Onko se sitten varsinaista vertaistukea, jokainen päättä-köön itse

7 Johtopäätökset

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tutkimustietoa sosiaalisessa mediassa toimivan

Maajussit -ryhmän merkitystä sen jäsenilleen. Tarkoituksena oli selvittää syitä ryh-

mään kuulumiseen, koetaanko vertaistuki tärkeäksi maatalousyrittäjän työssä sekä

millaista tukea ryhmästä on mahdollista saada.

Kyselyn taustatietojen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä perusjoukosta. Vas-

taajista reilusti yli puolet oli miehiä. Tämän perusteella Maajussit -ryhmässä miehiä

on enemmän kuin naisia, ja he toimivat keskusteluissa aktiivisemmin. Suurin vasta-

usprosentti oli 20-29 -vuotiailla. MTV:n, Kurion ja Laurea ammattikorkeakoulun

(2015) tutkimuksen mukaan suurimmat Facebookin käyttäjäryhmät löytyvätkin juuri

15-25 -vuotiaista. Kuitenkin myös 30-39 -vuotiaita vastasi kyselyyn melko runsaasti.

27

Vastauksia kyselyyn tuli lähes joka ikäluokasta aina alle parikymppisistä 69-

vuotiaisiin. Ainoastaan yli 70-vuotiaista ei vastaajia löytynyt. Tämän perusteella voi-

daan todeta Maajussit -ryhmän keski-iän olevan melko nuori, joka eroaa huomatta-

vasti viljelijöiden keski-iästä. Luken (2016) mukaan viljelijöiden keski-ikä yksityishen-

kilöiden omistamilla tiloilla vuonna 2015 oli 50,8 vuotta.

Vastaajajoukko muodostui maatalousalan työntekijöistä ja yrittäjistä, alan muista

työntekijöistä ja opiskelijoista sekä alan työntekijöiden puolisoista. Maajussit -ryhmä

todella on "maajussien ja -justiinoiden" oma ryhmä, jossa alan ihmiset saavat harjoit-

taa keskustelua ilman ulkopuolisia jäseniä.

Työni tavoitteena oli selvittää vastaajien syitä Maajussit -ryhmään kuulumiselle. Suu-

rin yksittäinen syy oli vastaajien tiedon tarve, joka kävi ilmi myös avoimista vastauk-

sista. Ryhmästä haetaan nopeasti vastauksia työskentelytapoihin, kone-, rakennus- ja

eläininvestointeihin sekä byrokratian hoitoon. Ihmisten välinen vuorovaikutus koe-

taan ryhmässä tärkeäksi, sillä sekä sosiaaliset suhteet että vertaistuki nousivat kysel-

lyssä merkittäväksi syyksi. Maajussit-ryhmään kuulutaan myös puhtaasti uteliaisuu-

den vuoksi.

Lähes 90 % vastaajista ilmoitti seuraavansa ryhmän keskusteluja päivittäin. Ryhmän

toiminta on siis hyvinkin aktiivista. Ryhmäläisillä on selkeä tarve päivittäiselle ajatus-

ten ja mielipiteiden vaihdolle sekä sosiaalisten suhteiden kehittämiselle.

Maatalouden ihmisten välinen vertaistuki koetaan melko tärkeäksi. Vastaajat kokivat

saavansa ryhmäläisiltä vertaistukea jonkin verran tai melko runsaasti. Ryhmään kuu-

luminen erityisesti vertaistuen kannalta koettiin jopa hyvinkin tarpeelliseksi.

Johtopäätöksenä voidaankin todeta Maajussit-ryhmän olevan vertaistuelliselta kan-

naltaan tarpeellinen maatalouden parissa työskenteleville ja alaa opiskeleville. Ryh-

män keskustelut liittyvät vahvasti maatalouteen ja siellä käytettäviin toimintatapoi-

hin. Tärkeää on kuitenkin huomata, että puheet eivät liiku ainoastaan ammatillisissa

keskusteluissa. Vastauksissa työhyvinvointi ja sosiaaliset kontaktit nostettiin vahvasti

esille. Maatalousyrittäjän työ koettiin osittain melko yksinäiseksi, ja ryhmässä on

mahdollista jakaa omia tuntojaan ja henkilökohtaisiakin asioita sekä luoda uusia sosi-

aalisia suhteita. Sosiaalisia suhteita ja ryhmään kuulumista vahvistetaan ryhmässä

huumorikuvien ja -tekstien sekä pienen ryhmäläisten välisen naljailun kautta.

28

Muutamia vastauksia tuli myös ryhmän keskittymisestä muiden pilkkaamiseen ja

arvosteluun. Yleisesti ryhmä toimii hyvin, mutta toivottiin asiallista käytöstä ja pikku-

tuhmuuksien välttämistä.

Vertaistuki koetaan monena erilaisena muotona, toiset uskovat asiapitoisten keskus-

telujen auttavan ja toiset taas kaipaavat huumoria jaksamiseensa. Vastausten laaja

kirjo kuitenkin todistaa, että ryhmästä saa vertaistukea moneen eri asiaan ja tarpee-

seen.

Maajussit-ryhmälle annettiin myös kehitysehdotuksia, joissa toivottiin salaisia kes-

kustelumahdollisuuksia toisen saman alan ihmisen kanssa. Ryhmässä on aktiivinen

sisäpiiri, joka kirjoittelee päivittäin, mutta hiljaisemmillekin pitäisi löytää väylä omien

murheiden kertomiselle. Mahdollisuutena nähtiin salainen sivusto, jossa saisi puhua

mahdollisesti anonyymisti ja vähintään ilman julkisuutta toisen ihmisen kanssa. Ai-

heen arkaluontoisuus kuitenkin tuotiin ilmi. Tärkeää on myös, että keskustelu on alan

ihmisten välistä, ei psykologin tai muun ammattilaisen kautta tapahtuvaa.

Internet koettiin vastaajien kesken hyväksi ja nopeaksi keskusteluväyläksi, joka ta-

voittaa käytännössä jokaisen maanviljelijän. Sosiaalisen median keskustelut saattavat

kuitenkin helposti aiheuttaa ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä ihmisistä.

8 Pohdinta

Työni tavoitteena oli selvittää, miksi lähes 7000 maatalousyrittäjää ja alan ihmistä

kuuluvat Facebookissa toimivaan Maajussit-ryhmään. Tavoitteena oli myös selvittää

saako ryhmästä vertaistukea ja millä tavoin se ilmenee. Tutkimuksessa oli tarkoitus

selvittää miten vertaistukiryhmä toimii sosiaalisessa mediassa.

Tutkimuksen tulokset vastasit asetettuja tavoitteita. Saman alan ihmisten välinen

vertaistuki koettiin tärkeäksi, ja Maajussit-ryhmästä sitä saa jonkin verran tai melko

runsaasti. Apua ja vertaistukea ryhmästä saa nopeasti ja helposti moneen, sekä alaan

tai sen ulkopuolelle liittyviin aiheisiin.

Tutkimuksen toteutus onnistui suhteellisen hyvin. Positiivista palautetta sain

vastaajilta sopivan pituisesta ja selkeästä kyselystä, johon oli helppo vastata.

Pohdintaa herätti opinnäytetyön toteuttaminen salaisesta ryhmästä, ja siitä kuinka

29

onnistun raportoimaan aiheesta kattavasti. Yleisesti kuitenkin viestit olivat positiivisia

ja kannustavia.

Kyselyn vastausprosentti oli melko alhainen, ainoastaan 1,57 %. Ryhmässä on

kuitenkin melko pieni aktiivinen sisäpiiri, joka osallistuu päivittäiseen keskusteluun.

Tämän vuoksi koimme ohjaavan opettajan kanssa vastausprosentin riittäväksi. Lisää

vastauksia olisi mahdollisesti saanut, jos kirjautumista vastaamiseen ei olisi vaadittu.

Tässä tapauksessa yksi henkilö olisi kuitenkin voinut vastata kyselyyn useamman

kerran, jolloin tutkimuksen luotettavuus olisi kärsinyt. Mainostin kyselyä muutaman

kerran uudestaan ryhmässä, mutta entistä aggressiivisemmalla mainonnalla

vastauksia olisi saattanut saada useampia.

Tutkimuksellani sain selvitettyä Maajussit-ryhmän vertaistuellista merkitystä sen

jäsenilleen. Kyselyn avulla sain hyvin vastauksia vertaistuen muodoista ja sen

merkityksestä maatalousyrittäjän työssä. Kyselyssäni olisin voinut keskittyä hieman

enemmän myös sosiaaliseen mediaan, ja erityisesti Facebookiin sekä sen tuottamaan

vertaistukeen. Avoimissa vastauksissa kuitenkin muutamat vastaajat ottivat

huomioon internetin ja sen helppokäyttöisyyden tälläisissä ryhmissä.

Olen itse kuulunut Maajussit-ryhmään reilun puolen vuoden ajan. Tässä ajassa

ryhmässä on jaettu tuhansia ammatillisia vinkkejä, kuvia uusista koneista, lumesta ja

aloitetuista toukotöistä, muistutettu oman jaksamisen ja sosiaalisten suhteiden

tärkeydestä sekä autettu tulipalosta kärsineitä takaisin jaloilleen. Ryhmässä

yhteisöllisyys on ollut oletettavasti aina suhteellisen vankalla tasolla. 12.3.2016

Helsingissä järjestetty Traktorimarssi kuitenkin hitsasi ryhmää entistä

yhtenäisemmäksi kuvien, tsemppiviestien, suuren osallistujamäärän sekä yhteisen

asian kautta. Aihe puhututti ryhmässä vielä viikkoja myöhemmin.

Ryhmän vahvuus on ilmaisunvapaus, mutta omilla kasvoilla tapahtuva keskustelu.

Ryhmän tulevaisuuden kannalta juuri ilmaisunvapaus on tärkeää, jotta kaikki

mielipiteet pääsevät esiin. Oma profiili kuitenkin takaa keskustelun pysyvän

asiallisena. Ryhmä tarjoaa jo tällä hetkellä vertaistukea moneen eri tarpeeseen.

Tulevaisuudessa tarvetta ja mahdollisuuksia voisi olla kahdenkeskiselle vertaistuelle,

joka järjestettäisiin ainoastaan alan ihmisten välillä Maajussit-ryhmän kautta. Pelkkä

Maajussit-ryhmä saattaa olla liian laaja näyttämö omille ajatuksilleen, mutta

30

ammattilaiselle puhuminenkin saattaa pelottaa, joten henkilökohtainen verkossa

auttava tuki saattaa olla monessa tilanteessa paras vaihtoehto.

31

Lähteet

3 tapaa, jolla työyhteisö oppii toinen toisiltaan - ja luo mittaamatonta arvoa. 2016. Kommeet-sivuston blogikirjoitus. Viitattu 11.5.2016. www.kommeet.com/fi/blogfin/3-tapaa-jolla-tyoyhteiso-oppii-toinen-toisiltaan-ja-luo-mittaamatonta-arvoa/

Aalto, T. & Uusisaari, M. Y. 2009. Nettielämää - sosiaalisen median maailmat. Jyväskylä: BTJ Finland

Alasuutari, P. 1996. Erinomaista rakas Watson. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. 3. painos. Helsinki: Hanki ja Jää.

eBrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. 2013. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut. Viitattu 2.3.2016. www.ebrand.fi/somejanuoret2013/suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut

Eskola, E., Jokipii, P., Kinnunen, B., Lehtonen, E., Lumiaho, M., Murtonen, M., Pirkkalainen, M., Pethman, K., Ristola, P., Saaastamoinen, J. & Yliselä, P. 2009. Maatilayrittäjän hyvinvointi. ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja nro 1075. ProAgria Keskusten Liitto.

Estola, E., Kaunisto, S-L., Keski-Filppula, U., Syrjälä, L. & Uitto, M. 2007. Lupa puhua. Kertomisen voima arjessa ja työssä. Jyväskylä: PS-kustannus.

Hallinto. N.d. Maaseudun tukihenkilöverkon verkkosivut. Viitattu 13.5.2016. www.tukihenkilo.fi/fi/Tukihenkil%C3%B6verkon%20toiminta/Hallinto/.

Heikkinen, M-P. 2015. Parhaat keskustelut siirtyivät somessa salaisiin ryhmiin. Helsingin Sanomat 1.6.2015. Viitattu 31.3.2016. www.hs.fi/elama/a1432866011543.

Hintikka, A. N.d. Sosiaalinen media. Jyväskylän yliopiston verkkosivujen kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalin sanasto. Viitattu 13.2.2016. kans.jyu.fi, sanasto, sanat-kansio, sosiaaalinen media.

Holm, J., Huuskonen, P., Jyrkämä, O., Karnell, S., Laimio, A., Lehtinen, I., Myllymaa, T. & Vahtivaara, J-M. 2010. Vertaistoiminta kannattaa. Toim. Tanja Laatikainen. Asumispalvelusäätiö ASPA. Viitattu 11.2.2016. www.kansalaisareena.fi/Vertaistoiminta_kannattaa.pdf

Huupponen, H. & Piesala, M. 2016. Esimerkki virtuaalimaailmasta. Whatsapp-keskustelu 30.3.2016.

Karppinen, R. & Paananen, H. 2008. Vertaistuki verkossa: Tutkimus internetin vertaistukipalvelujen ominaisuuksista osana Tietoteknologia järjestöosaamisen välineeksi -projektia. Opinnäytetyö. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, vammaistyön ja yhteisö- ja perusturvatyön sv. Viitattu 2.4.2016. www.theseus.fi/handle/10024/1396.

Kääriäinen, A. & Mykkänen-Hänninen, R. 2009. Vertaisuus ja vertaistuki eroauttamisessa. Lastensuojelun Keskusliitto/Neuvo-projekti. Helsinki: Hakapaino.

Lassila, A. 2013. Ei työelämää - vain elämää. Maalaislääkäri Kiminkinen kannustaa vastuullisuuteen ja elämisen rohkeuteen. Hyvinvointisanomat, 10-11. Viitattu

32

25.2.2015. http://docplayer.fi/24958-Maatalousyrittajien-tyohyvinvoinnin-parantamisessa-kaikki-keinot-kayttoon.html.

Lietsala, K. & Sirkkunen, E. 2010. Johdatusta sosiaaliseen mediaan. Ote informaatiosta - Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola. Helsinki: BTJ Finland.

Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne. 2016. Luonnonvarakeskuksen tilasto. Viitattu 26.4.2016. www.stat.luke.fi/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne.

Maatalouslomitus. 2016. Mela. Viitattu 29.3.2016. https://www.mela.fi/fi/maatalouslomitus.

Maatalousyrittäjien työterveyshuollon sisältö. 2013. Työterveyslaitos. Viitattu 31.1.2016. www.ttl.fi, toimialat, maatalous, työterveyshuollon sisältö.

Maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalvelujen ostaminen. 2016. Työterveyslaitos. Viitattu 29.3.2016. www.ttl.fi/fi/toimialat/maatalous/tyoterveyshuoltoon_liittyminen/tyoterveyshuoltoon_liittyminen/sivut/default.aspx.

Maatalousyrittäjät toivovat jaksamisensa tueksi konkreettista työhyvinvointitoimintaa. N.d. Melan verkkosivujen Ajankohtaista-palsta. Viitattu 25.2.2015. www.mela.fi/fi/ajankohtaista/maatalousyrittajat-toivovat-jaksamisensa-tueksi-konkreettista-tyohyvinvointitoimintaa.

Manka, M-L., Hakala, L., Nuutinen, S. & Harju, R. 2010. Työn iloa ja imua - työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto. Viitattu 11.5.2016. www.kuntoutussaatio.fi/files/391/tyhyopas_lopullinen.pdf

Mattila, H. 2016. Maaseututoimi. Sähköpostiviesti 2.2.2016. Vastaanottaja E. Nummela. Kärkölän maaseutusihteerin viesti maaseutuhallinnon tehtävistä.

Mela. N.d. Maatalousyrittäjien työhyvinvointiohjelman tiivistelmä. Viitattu 29.3.2016. www.mela.fi/sites/default/files/tiedostot/tyohyvinvointi/tyohyvinvointiohjelma2011.pdf.

MTK. 2016. Viitattu 30.3.2016. www.mtk.fi/mtk/fi_FI/mtk/.

Mäki, M. 2007. Ei ihme, että Youtube ärsyttää kilpailijoita. Viitattu 15.2.2016. www.digitoday.fi/viihde/2007/06/29/ei-ihme-etta-youtube-arsyttaa-kilpailijoita/200716082/66.

Nurmi, S. 2011. Sosiaalisen median lajityypit. Sosiaalisen median käyttö viestinnässä metsänomistajille - Pirkanmaan Bittimetsä-tiedonvälityshanke. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, metsätalouden koulutusohjelma. Viitattu 3.3.2016. https://www.theseus.fi/handle/10024/28867.

Pylväs, K. N.d. Ryhmät. Tampereen sudun työväenopiston Facebook-kurssin opetusblogi. Viitattu 31.3.2016. www.facebooktutummaksi.blogspot.fi/p/ryhmat.html.

33

Rongas, A. 2012a. Verkostoituminen ja vertaistyöskentely. Edu.fi - opettajan verkkopalveluja -sivuston materiaaleja ja työtapoja sosiaalisen median käyttöön. Viitattu 2.3.2016. www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/verkostoituminen_ja_vertaistyoskentely

Rongas, A. 2012b. Vuorovaikutus ja viestintätaidot. Edu.fi - opettajan verkkopalveluja -sivuston materiaaleja ja työtapoja sosiaalisen median käyttöön. Viitattu 2.3.2016. www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/vuorovaikutus_ja_viestintataidot.

Soukka, T. 2014. Vertaistuen merkitys esimiehen työssä jaksamiseen. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelma. Viitattu 25.2.2016. www.theseus.fi/handle/10024/74316.

Suomalaisten sosiaalisen median käyttö 2015. 2015. Kurio, Laurea ammattikorkeakoulu & MTV. Viitattu 15.2.2016. http://im.mtv.fi/blob/4941078/6c812d65a85598db50814610bd1da47b/suomalaisten-sosiaalisen-median-kaytto-2015-mtv-white-paper-data.pdf?utm_campaign=NTF_pdf_Some2015%3Aeimarklupa&utm_medium=email&utm_source=Eloqua.

Tarkiainen, V. 2013. Epilepsiaelämää verkossa: kokemusten jakamista ja vertaistukea verkkoympäristössä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, yleinen ja aikuiskasvatustiede. Viitattu 2.4.2016. www.helda.helsinki.fi/handle/10138/41911.

Tietoa Melasta. 2014. Mela 29.3.2016. www.mela.fi/fi/tietoa-melasta.

Tietokortti 18. 2010. Maatalousyrittäjän työkyvyn tuki. 2010. Työterveyslaitos. MTK. Mela. Viitattu 31.1.2016. www.ttl.fi/fi/tietokortit/Documents/Tietokortti%2018.pdf.

Tukihenkilöt. N.d. Maaseudun tukihenkilöverkko. Viitattu 1.2.2016. www.tukihenkilo.fi, kaipaatko apua, tukihenkilöt.

Työolojen selvittäminen maatalousalalla. 2016. Työterveyslaitos. Viitattu 29.3.2016. www.ttl.fi/fi/toimialat/maatalous/tyoterveyshuollon_sisalto/tyooloselvitys/Sivut/default.aspx.

Työterveyspalvelujen ostaminen. 2013. Työterveyslaitos. Viitattu 31.1.2016. www.ttl.fi, toimialat, maatalous, työterveyshuoltoon liittyminen.

Työturvallisuus. 2016. Mela 29.3.2016. www.mela.fi/tyohyvinvointi/tyoturvallisuus.

Vertaistoiminta. N.d. Mielenterveyden keskusliiton tarjoamat palvelut. Mielenterveyden keskusliiton verkkosivut. Viitattu 11.2.2016. www.mtkl.fi, palvelut, vertaistoiminta.

Vertaistuki Facebook-ryhmissä: Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten/nuorten vanhempien ajatuksia vertaistuesta Facebook-ryhmissä. N.d. Toim. S Kalmari & P Taanila. Rinnekoti-Säätiö Norio-Keskus. Viitattu 2.4.2016. www.norio-keskus.fi/fi/alasivut/ajankohtaista/uusi-julkaisu-vertaistuki-facebook-ryhmissa.

What is Facebook? 2012. BBC:n verkkosivujen ohjesivut sosiaalisen mediaan. Viitattu 15.2.2016. www.bbc.co.uk/webwise/guides/about-facebook.

34

Vilkka, H. 2005. Tutkimusmetodeja ammattilliselle kentälle. Viitattu 3.4.2016. hanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2014/02/Tutki-ja-kehitä.pdf.

Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa: Määrällisen tutkimuksen perusteet. Viitattu 3.4.2016. hanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2014/02/Tutki-ja-mittaa.pdf.

Voi hyvin työssä. 2016. MTK. Jäsenverkko Reppu. Viitattu 31.1.2016. www.mtk.fi, reppu, työhyvinvointi.

Voimavarariihi näyttää suuntaa muutoksessa. N.d. Artikkeli ProAgrian sivustolla. Viitattu 1.2.2016. www.proagria.fi, asiantuntijapalvelut, henkilöstö ja hyvinvointi, voimavarariihi näyttää suuntaa muutoksessa.

Väisänen, T. 2014. Facebook-keskustelu vuorovaikutteisena genrenä. Nykysuomen pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto, filosofinen tiedekunta. Viitattu 31.3.2016. www.tritonia.fi/en/e-theses/abstract/5805/Facebook-keskustelu+vuorovaikutteisena+genren%C3%A4.

35

Liitteet

Liite 1. Kyselylomake

36

37

38