eads casa cn-295 suomen ilmavoimien...

K o n s e r n i l e h t i 3 / 2 0 0 8

Kansainvälistä Hawk-koulutusta Kauhavalla

Vahva teollisuus puolustuksen tukena

EADS CASA CN-295Suomen ilmavoimien palveluksessa

FI

Uuden edessä

Kuluneen kesän uutiset eräisiin patrialaisiin kohdistuvista epäilyistä, jot-

ka ovat johtaneet muun muassa Patrian toimitusjohtajan vaihtumiseen,

ovat olleet raskaita meille patrialaisille. Mediamylläkkä ympärillämme on

ollut huima.

Patrian maine on kärsinyt ja luottamuksen palauttaminen onkin nyt

äärimmäisen tärkeää. Tätä me kukin tuemme parhaiten keskittymällä

jokapäiväiseen työhömme ja katsomalla tulevaisuuteen. Tiedämme,

että Patrian tuotteet ja niiden elinkaaren huoltopalvelut edustavat alan

huippua. Niistä saamamme kannustava asiakaspalaute, solmitut uudet

yhteistyösopimukset sekä Suomen puolustusvoimien pitkäaikaisena

strategisena kumppanina toimiminen vahvistavat luottamuspääomaam-

me.

Tulevaisuutta rakennamme yhdessä uuden toimitusjohtajamme

Heikki Allosen johdolla. Heikki kertoo vuoden viimeisen konsernileh-

temme Suunta-palstalla näkemyksiään siitä, millaisena hän Patrian lähi-

tulevaisuuden näkee.

Tämä Patria Focus on ilmailullisesti painottunut. Patrian Aviation-

liiketoiminnasta, jonka pääpaikkana on Jämsän Halli, kerrotaan lehtem-

me sivuilla 11–13. Halli on muun muassa NH90-kuljetuskoptereiden,

Hornet-torjuntahävittäjien sekä Hawk-koulutussuihkukoneiden kokoa-

misen, kunnossapidon ja koko elinkaarihuollon osaamiskeskus.

Meillä on lisäksi ilo esitellä Ilmavoimien uusi komentaja Jarmo

Lindberg lehtemme Q&A-palstalla. Henkilöhaastattelussa on Pääesi-

kunnan päällikkö Ari Puheloinen, joka kertoo muun muassa siitä, miksi

Suomi tarvitsee vahvaa, kotimaista

puolustusvälineteollisuutta.

Kerromme lukijoillemme myös hie-

man toisenlaisen näkemyksen Patriasta

– laajemmasta perspektiivistä katsottu-

na, sivuilla 9–10.

Toivotan lukijoillemme mielenkiintoi-

sia lukuhetkiä seurassamme sekä hyvää

syksyn jatkoa.

Satu Palm

päätoimittaja

SAT

U P

ALM

Pä

äk

irjo

itu

s

Patria Focus Patrian konsernilehti 3/2008 ISSN 1795-875X Julkaisija: Patria Oyj, Kaivokatu 10 A,

00100 Helsinki, puh. 020 4691, www.patria.fi Päätoimittaja: Satu Palm Toimitusneuvosto:

Tuure Hakavuori, Veli-Matti Kohtamäki, Pentti Miettinen, Simo Mäkipaja, Satu Palm,

Mika Nurminen, Raili Saarinen Toimitus ja taitto: Legendium Oy Käännökset: Done Infor-

mation Oy, Bożena Kojro, Praksis d.o.o, Mare Bulic Kuvat: Patria Paino: Libris Oy Patria

Focus ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2009. Annathan

palautetta osoitteessa www.patria.fi > uutiset > Patria Focus

Pari machia mittarissa

ADEX 2008 -lentotoiminta-

harjoitus toi toukokuussa Suomen

taivaalle vauhtia ja lisäliikennettä,

kun 54 lentokonetta viidestä eri

maasta hioi yhteistoimintakyky-

jään harjoitellessaan monikan-

sallisia kriisinhallintaoperaatioita

varten.

Kahden viikon aikana lennet-

tiin yli 800 lentoa. Lentotunteja

kertyi yli 1000. Harjoitukseen otti

osaa kaikkiaan noin 1300 henki-

löä.

Ulkomaiset harjoitusjoukot

Ranskasta, Tanskasta, Iso-Bri-

tanniasta sekä Saksasta käyttivät

Pirkkalan ja Rissalan lentokenttiä.

Tanskan kuninkaalliset ilma-

voimat oli harjoituksessa kuudella

F-16:lla, Saksan ilmavoimat toi

Suomeen puolestaan kuusi F-4F

Phantom II:a. Englannin kunin-

kaalliset ilmavoimat osallistui

harjoitukseen kahdeksalla Torna-

do F3:lla ja Ranskan ilmavoimat

kuudella Mirage 2000-5F:llä.

Suomesta harjoitukseen osal-

listui kolmisenkymmentä F-18C

Hornet-torjuntahävittäjää.

Kaikki harjoitukseen osal-

listuneet koneet pystyvät noin

kaksinkertaiseen äänennopeu-

teen. Mantereen yllä lennettäessä

harjoituksessa kuitenkin tietoisesti

lennettiin hitaammin.

Eli äänivallit jätettiin rikkomatta

– samoin ikkunat.

Aja

nk

oh

taista

2 Patria Focus Konsernilehti 3/2008

2 Pääkirjoitus

3 Ajankohtaista

4 Q&A Haastattelussa Jarmo Lindberg

5 Forum Kansainvälistä Hawk-koulutusta Kauhavalla

6 Vahva teollisuus puolustuksemme tukena

9 Patria tulen alla

11 Aviationin uudet tuulet

13 Vastakauppojen valvojat

14 In Focus

15 Suunta Heikki Allonen

Kansainvälinen yhteisvastuullisuus antaa enemmän kuin ottaa», sanoo pääesikunnan päällikkö Ari Puheloinen.

Patria Focus Konsernilehti 3/2008 3

Q&A

JAR

MO

LIN

DB

ERG

hteistä eurooppalaista sotilaslentäjäkoulutusta on ideoitu kauan. Kou-

lutuskaluston vanheneminen ja yhtenevät eurooppalaiset tarpeet tekisivät koulutuk-sen yhdistämisen järkeväksi. Länsi-Euroopan maiden ilma-voimien komentajien visioissa Eurooppaan mahtuu kolme tai neljä kansainvälistä koulutus-keskusta. Useissa Länsi-Euroopan maissa on pohdittu monikan-sallisten koulutuskeskusten perustamista, mutta hankkeet ovat jääneet ajatusten asteelle. Poikkeuksen tekee Patrian yhdessä Suomen Ilmavoimien ja puolustusministeriön kanssa toteuttama Nordic Pilot Trai-ning Centre (NPTC). Hankkeen taustalla on Suomen ilmavoimien Hawk-harjoituskoneiden keskittämi-nen Kauhavalle, josta käsin on käytettävissä erinomaiset, Euroopan suurimpiin kuuluvat harjoitusalueet. Suomalaisesta hävittäjäarsenaalista riittää koulutuskapasiteettia myös kansainväliseen käyttöön. »Asiaan tartuttiin tosis-saan, jotta varmistettaisiin

Y

Ilmavoimien tuore komentaja Jarmo Lindberg on lentänyt

lähes koko ikänsä. Hänellä on laaja kokemus erilaisesta

kalustosta aina purjelentokoneista Horneteihin.

minnasta on ollut jatkuvasti vaikeampaa

saada tasapainoon.

Millainen yhteistyökumppani Patria näkökulmastanne tarkasteltuna on?

Patria on ollut jo pitkään esimerkillinen

strateginen kumppani. Ilmavoimien ja

Patrian yhteistyö esimerkiksi lentokone-

huollon alalla on osoitus siitä, että jos

kummallakin osapuolella on tahtoa ja

luottamusta, voidaan puolustusvoimi-

enkin torjuntakykyyn vaikuttavilla ydin-

alueilla tehdä molempia hyödyttävää

strategisen tason yhteistyötä.

Mitä uutta haluaisitte oppia työelämässä?

Eri liikkeenjohtomenetelmät kiinnos-

tavat. Olen yrittänyt hakea toiminnal-

lemme vertailupisteitä liikkeenjohtoa

käsittelevistä kirjoista ja yritysjohtajien

elämänkerroista. Vertailen toiminta- ja

johtamiskulttuuriamme eri maista löytä-

miini vertailukohteisiin. Jos löytyy hyviä

ideoita, pyrin tuomaan meille niistä ne

osat, jotka sopivat Suomeen ja Ilma-

voimien organisaatioon.

Mistä haette vastapainoa työlle?

Vajaan vuosikymmenen raken-

telin internetiin Fighter Tactics

Academy -sivustoa, koska

kansainvälinen julkaisutoiminta

kiinnosti. Se oli intensiivinen ja

luova harrastus.

Helsingissä työskennellessäni

ajoin ympäri vuoden Cyclo-

Cross-pyörällä virkapaikalle, mikä

piti kunnossa ja virkeänä. Uusin

ideani on opetella olympialuokan

soutu kapealla kilpasoutuveneellä.

Jos se toimii, olen Jämsänjoen

soutuveikkojen mukaan Suomen

pohjoisin olympialuokan soutu-

harrastaja. Saapa nähdä kuinka

käy.

Millainen on työhistorianne?

Ilmailuharrastuksen aloitin 12-vuotiaana

lennokkipoikana. Purjelentäjän lupakirjan

suoritin 15-vuotiaana ja moottorilentäjän

lukioaikana. Sitten hakeuduin Ilmavoimiin

varusmiesohjaajakurssille vuonna 1978.

Lentokadettikurssin jälkeen palvelin

MiG-lentäjänä Karjalan lennostossa Rissa-

lassa. Sotakorkeakoulun jälkeen olin Ilma-

voimien lentokoulutuspäällikkö. Sieltä lähdin

Yhdysvaltain merivoimien Hornet-koulutuk-

seen. Palasin Suomeen 1995 lopussa ja

menin Pirkkalaan Hävittäjälentolaivue 21:n

komentajaksi viikkoa ennen ensimmäisten

Hornetien saapumista Suomeen.

Tämän jälkeen olin Ilmavoimien esikun-

nassa valmiuspäällikkönä ja operaatiopääl-

likkönä.

Pääesikuntaan menin operatiivisen

osaston apulaisosastopäälliköksi vuonna

2004. Vain vuoden pestin jälkeen olin va-

jaan vuoden Napapiirillä Lapin lennoston

komentajana, josta menin Pääesikuntaan

valmiuspäälliköksi ja operatiivisen osaston

päälliköksi. Lentäminen toi minut Ilmavoi-

miin ja olen iloinen, että sain lentää suih-

kuhävittäjillä lähes 23 vuotta. Muita

töitäkään väheksymättä.

Mikä on haasteellisinta nykyisessä tehtävässänne?

Tehtävien ja resurssien tasa-

painottaminen. Ilmavoimilla on

erittäin pääomavaltaisia han-

kintoja, joihin valuuttakurssit

vaikuttavat voimakkaasti.

Ydintoimintaan taas

vaikuttavat öljyn hinnanvaih-

telut. Yhden centin hinnan-

muutos vaikuttaa yli puoli

miljoonaa euroa Ilmavoimien

vuotuisiin lentopetrolikustannuk-

siin. Jos suihkuhävittäjillä ei len-

netä, ei ohjaajien lisäksi taistelun-

johtajilla ja lentokonemekaanikoilla

ole koulutustaan vastaavaa työtä.

Sen seurauksena puolustushaaran

torjuntakyky kärsii. Ikävä kyllä viime

vuosina tämä osa Ilmavoimien toi-

ideoita, pyr

osat, jotka

voimien o

Misttyö

Va

te

A

k

k

lu

ajo

Cro

piti k

idea

sout

Jos

sou

po

ha

käy

Muita

nne?

n

n

nuk-

len-

telun-

nikoilla

työtä.

shaaran

yllä viime

ien toi-


Forum

suomalaisten tarvitsema kor-keatasoinen koulutus ja jotta Suomella olisi tarjota valmis kilpailukykyinen koulutusjär-jestelmä siinä vaiheessa, kun eurooppalainen yhteistyö saa tuulta alleen», kertoo johtaja Jukka Koskela Patriasta.

Yhteistyöverkkoja viritellään

Puitesopimus Nordic Pilot Training Centrestä allekirjoi-tettiin 17.9.2008 ja kansainvä-linen hävittäjälentäjäkoulutus Kauhavalla voidaan aloittaa vuonna 2009.

Kansainvälistä Hawk-koulutusta Kauhavalla

»Patria vastaa koulutuksen markkinoinnista ja myynnistä sekä teoria- ja simulaattori-koulutuksen järjestämisestä. Suomen ilmavoimat huolehtii ilmassa annettavasta käytän-nön koulutuksesta», kertoo Koskela. Patria markkinoi Nordic Pilot Training Centren palve-luita sekä Eurooppaan että Euroopan ulkopuolelle. »Akuutein tarve koulu-tukselle on Euroopan itäosien maissa, mutta myös länsi-maiden kalusto vanhenee ja uudenaikaista koulutusta tar-

vitaan. Koulutus on sen verran suuri satsaus, että omien in-vestointien sijasta sen ulkoista-minen on vakavasti harkittava vaihtoehto.» Yhteydenottoja Patria on saanut useista maista. Yhteis-työmahdollisuuksista on kes-kusteltu muun muassa Viron, Puolan ja Itävallan kanssa. Lisäksi NPTC tavoittelee tii-viimpää kumppanuutta Ruot-sin kanssa. »Aluksi koulutetaan vuo-sittain 10 oppilasta. Jatkossa määrää on mahdollista kasvat-taa 50 oppilaaseen.» Patria on lisännyt vahvasti tietotaitoaan sekä siviili- että sotilaslentokoulutuksesta. NPTC:n koulutus tulee ole-maan erittäin korkeatasoista. Taktisen koulutuksen määrä ja laatu ylittävät reilusti keski-vertotason. Koulutukseen liit-tyvät muun muassa itsenäistä päätöksentekoa ja johtamista kehittävät osiot. »Suomessa on yli 10 vuo-den kokemus Hornet-tason koulutuksesta, joka puolestaan perustuu Hawk-osaamiseen. Tätä kokemusta ja osaamista päästään entistä tehokkaam-

Patria on toteuttamassa Suomen Ilmavoimien

ja puolustusministeriön kanssa kansainvälistä

hävittäjälentokoulutuskeskusta Kauhavalle. NATO-tasoinen

Hawk-koulutus on Euroopan huippuluokkaa.

TEKSTI Virpi Hopeasaari

min lisäämään uusilla Hawk-koneilla annettavaan koulu-tukseen», sanoo Koskela.

Euroopan moderneimpia koulutuskoneita

Koulutuskalusto koostuu Suomen ilmavoimien yli 60 Hawk-harjoituskoneesta. Pa-rasta aikaa Patria modernisoi harjoitushävittäjiä niin, että ne vastaavat modernin koulutuk-sen huipputasoa. »Koneiden ohjaamot muutetaan lasiohjaamoiksi ja niihin asennetaan uudet tehtä-vien valmistelu-, tallennus- ja purkutoiminnot, navigoinnin karttajärjestelmät ja heijastus-näytöt. Ensimmäiset moderni-soidut koneet luovutetaan ensi vuoden aikana.» Suomen ilmavoimat ja Patria sopivat joulukuussa 2006 Hawk-suihkuharjoi-tuskoneiden modernisointi-hankkeesta ja kaikkiaan Ilmavoimat on kertonut mo-dernisoivansa 30 lentokonetta. Tavoitteena on, että vuonna 2010 NPTC:n käytössä on vain uudella lasiohjaamolla varustettuja koneita.


»

mahdollisimman laaja järjestelmien integraatio-osaaminen», to-teaa Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen. Nykyaikaisten kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioiden onnistuminen edellyttää kuitenkin myös kansainvälistä materiaa-lista yhteensopivuutta. Eikä moni maa yksin pysty rakentamaan uskottavia puolustusjärjestelmiä tai poikkeusolojen valmiutta.

Yhteinen etu kansallisten intressien edelle

Puheloinen sanoo seuraavansa hyvin kiinnostuneena Euroopan unionin puolustuksellisen integraation etenemistä ja Euroopan puolustusvirasto EDA:n toimintaa. Monien kansallisten teollisuus- ja työllisyysintressien yh-teensovittaminen ja yhteisistä tavoitteista sopiminen on sekä

Vahva teollisuutemme puolustuksen tukena

»Kansainvälinen yhteistyö on tämän päivän puolustuspolitiikkaa. Esimerkiksi Patrian kumppaneillemme kriisinhallinta-alueilla tarjoama kaluston huoltotuki on mielestäni erittäin järkevää toimintaa, josta saa arvo-kasta kokemusta», Ari Puheloinen sanoo.

Puolustusvoimat odottaa poliittista

linjausta siitä, minkä tasoista puolustusta ja

sotilaallista suorituskykyä Suomessa halutaan

ylläpitää. Joka tapauksessa vahva kotimainen

puolustusvälineteollisuus on oleellinen osa

maamme puolustusta ja huoltovarmuutta.

TEKSTI Vesa Ville Mattila KUVAT Jari Härkönen

kärsivällisyyttä että määrätietoisuutta vaativa kansainvälinen palapeli. »Yhdessä saavutettavan edun täytyy ylittää kansalliset intres-sit. Vasta silloin virta voi viedä samaan suuntaan. Yhteistyössä tehtävä suorituskyvyn puutteisiin paneutuva tarkastelutapa tun-tuukin tehokkaalta lähtökohdalta.» Puheloisen mielestä puolustusvälineiden kansainvälinen yhteensopivuus tarjoaa alan suomalaiselle teollisuudelle oivan tilaisuuden päästä uusille markkinoille. Kunhan vain varmiste-taan valmius toimia erilaisissa rooleissa myös alihankkijana ja muistetaan tuoda tarpeeksi esille omaa osaamista. »Suomi on varsin pitkällä esimerkiksi tietoverkkoihin poh-jautuvien puolustusjärjestelmien kehittämisessä», Puheloinen muistuttaa.

Kansainvälisen yhteisvastuullisuuden joukot

EU:n nopean toiminnan joukkojen rakentamista kolmessa vuo-dessa Puheloinen pitää hyvänä saavutuksena. Hän arvostaa Suo-men saamaa kokemusta päivystämisestä taisteluosastossa ensin saksalaisten ja hollantilaisten, sittemmin muiden pohjoismaisten joukkojen kanssa. Pääesikunnassa jo viritellään valmiuksia osallistua EU:n no-pean toiminnan joukkoihin ensi vuosikymmenen alussa, jolloin Suomelle siihen seuraavan kerran tarjoutuu tilaisuus. Virallista päätöstä osallistumisesta ei ole tehty. »Kansainvälinen yhteisvastuullisuus on tätä päivää. Se antaa enemmän kuin ottaa», Puheloinen toteaa. »Nyt EU:ssa täytyy kuitenkin miettiä, pitäisikö maavoima-painotteiseen joukkoon saada enemmän mukaan myös muita

Vahva kotimainen puolustusvälineteollisuus ei ole pelkästään teollisuutta, vaan osa puo-lustustamme ja elintärkeä tekijä huoltovar-muuden kannalta. Puolustusmateriaalisten valmiuksiemme minimitasoon kuuluvat kaluston ylläpito- ja vauriokorjauskyky sekä


puolustushaaroja. Lisäksi tulevaisuudessa haasteeksi saattaa muodostua henkilöstön motivointi. Joukot kun eivät ole joutu-neet tositoimiin, onneksi tosin valmiusaikaa on voitu hyödyntää erinomaiseen kansainväliseen koulutukseen.»

Sota heijastuu turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon

Parhaillaan Suomessa valmistellaan esitystä uudeksi turvallisuus- ja puolustuspoliittiseksi selonteoksi. Puolustusvoimien kannalta oleellista on saada poliittinen linjaus sille, minkä tasoista puolus-tusta ja suorituskykyä Suomessa aiotaan ylläpitää. Sen jälkeen resurssit tulee mitoittaa halutun tason varmistamiseksi. Puheloinen vakuuttaa Venäjän ja Georgian välillä käydyn so-dan vaikuttavan selonteon laadintaan. Hän ei kuitenkaan ryhdy ennakoimaan, miten ja missä laajuudessa. »Tätä täytyy nyt analysoida. Loppuvuodesta olemme var-masti viisaampia.»

Käsillä tekeminen viehättää vapaa-aikana

Vaikka Puheloinen varoittaa tekemästä sodasta liian nopeita johtopäätöksiä, hän muistuttaa muutamasta merkittävästä ha-vainnosta. »Euroopassa voidaan vieläkin käyttää sotilaallista voimaa valtioiden välisissä ristiriitatilanteissa. Kylmän sodan jälkeen moni meistä tuudittautui ajatukseen, jonka mukaan sotilaalliset uhat Euroopassa voivat liittyä vain valtioiden sisäisiin kehitys-kulkuihin, esimerkiksi etnisiin vastakohtaisuuksiin.» Toinen merkillepantava seikka on Venäjän kyky käynnistää ripeästi sotilaallinen operaatio lähes rauhanaikaisesta tilanteesta.

Puolustusvoimat arvostaa asiakaslähtöistä yhteistyötä

Patrian ja Puolustusvoimien yhteistyötä Puheloinen luonnehtii on-nistuneeksi. Hän kiittelee yhtiön asiakaslähtöisyyttä ja yhteistoi-minnan kehittämistä kumpaakin osapuolta hyödyttävällä tavalla. Patrian suurimpina haasteina Puheloinen pitää ulkomailta

hankittavan materiaalin hyvää ylläpito-osaamista, kansainvälisen kilpailuky-vyn säilyttämistä ja maavoimien kalus-ton kunnossapitoon keskittyvän Millog Oy:n – josta Patria omistaa yli puolet – mallikasta vetämistä. Pitkään valmistellussa ja viime ke-sänä allekirjoitetussa kumppanuussopi-muksessa Millogin kanssa kysymys on puolustusvoimien strategiasta rakentaa rauhanajan toiminnot lähelle poikkeus-olojen vastaavia. »Suunnitelmiemme mukaan myös poikkeusoloissa puolustusvoimien ka-lustoa huolletaan siviiliyhteiskunnassa. Kumppanuussopimuksen avulla saam-me verkoston toimimaan jo normaali-tilanteessa. Lisäksi Millogin toiminta yhden luukun periaatteen mukaisesti helpottaa huomattavasti meidän ar-keamme.» »Tietysti tässä haetaan myös sääs-töjä, muun muassa valtion tuottavuus-ohjelman vaatimusten mukaisesti. Kun-nossapidon kiinteiden kulujen sijaan voimme jatkossa enemmän säädellä niitä.» Syksyn aikana kumppanuuden käytännön toteutusta tarkennetaan. Pohdintaa vaativat vielä henkilöstö- ja tietojärjestelmäratkaisut, Millogin käyttöön tulevat alueet ja tilat, kump-panuuden arviointijärjestelmän raken-taminen sekä koulutus- ja turvallisuus-kysymykset.

»

Teoreettispainotteisen esikuntatyön vastapainok-

si Ari Puheloinen tekee mielellään muunlaisia aska-

reita. Pienestä pitäen esimerkiksi puu on taipunut

moneksi hänen käsissään.

»Olisi mukava vielä vaikka joskus eläkepäivinä

rakentaa yksi hirsimökki. Plakkarissa kun on koke-

musta ja taitoa rungon tekemisestä moottorisahal-

la niin pyöröhirrestä kuin kelostakin.»

Pääesikunnan päällikkö käy myös säännölli-

sesti kuntosalilla ja lenkkeilee kolmesti viikossa

säässä kuin säässä. Edeltäjästään poiketen Puhe-

loinen ei ole kuitenkaan innostunut maratonista.

»Pidän parempana juosta neljä 10 kilometrin

lenkkiä kuin 40 kilometriä yhteen menoon.»

Nuorempana sotilaan sydän sykki bluesil-

le, nyt Puheloinen kuuntelee yhä enemmän

klassista musiikkia. Se siivitti äskettäin

Anton Tšehovin novellikokoelman

lukemistakin. Kirjahyllystä kaivetun –

aikoinaan koulusta kirjoituskilpailun

palkinnoksi saadun – novellikokoelman

läpikäynti oli kovin erilainen kokemus

kuin 16-vuotiaana.

»Vaikka nuo novellit on kirjoitettu

1800-luvulla, niistä löytyy paljon ajankoh-

taista yhteiskuntakritiikkiä, satiirista ja sar-

kastista otetta sekä ihmisen tarkkanäköistä

psykologista tarkastelua. Suosittelen!»

Ari Puheloinen asuu vaimonsa kanssa oma-

kotitalossa Pohjois-Espoossa. Edellisestä avio-

liitosta hänellä on kaksi aikuista lasta.

Puolustusvälineiden kansainvälinen yhteensopivuus tarjoaa alan suomalaiselle teollisuudelle oivan tilaisuuden päästä uusille markkinoille.


isällä heti pääsisäänkäynnin jälkeen on yrityksen kahvio, joka on avoinna paikallisen yrityskes-

kittymän henkilökunnalle. Ympäristö vaikuttaa varsin ystävällismieliseltä, kun otetaan huomioon, että kyseessä on yksi maailman teknisesti edistyksellisimmistä puolustustarvikevalmistajista. Paikallinen postitoimisto ei toki tar-joa kyytiä miljoonan euron arvoisella ajoneuvolla, joka ohittaa moottoritiellä autoja yli 110 kilometrin tuntinopeudella. Patrian työntekijöiden mutkaton käytös ei myöskään tarkoita, ettei salaisuuksia olisi. Vierailut tehtaalle on järjestettävä etukä-teen, eikä vierailulla voi kuljeskella va-paasti etsimässä uusia leluja James Bondin asearsenaaliin. Onhan Patria kuitenkin Suomen puolustuksen etulinjassa.

Rauhanturvaamisen suurvalta

Suomella on maailmalla enemmän rau-hanturvaajia asukasta kohden kuin mil-lään muulla maalla. Siksi sitä kutsutaan »rauhanturvaamisen suurvallaksi». Mai-netta ei ole ansaittu hetkessä. Vuonna 1947 solmitun Pariisin rau-hansopimuksen seurauksena Suomi joutui

maksamaan sotakorvauksia Neuvosto-liitolle 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta (vuoden 1938 dollarin arvon mukaan). Tuolloin Suomessa ei ol-lut soveltuvaa raskasta teollisuutta, joten sitä ryhdyttiin luomaan aivan alusta. Nyt Suomi on paitsi rauhanturvaamisen suur-valta myös ainoa maa, joka on maksanut sotakorvauksensa kokonaisuudessaan. Jokainen sentti maksettiin, kaikki velvolli-suudet täytettiin. Silloin Suomeen luotiin teollisuus, jonka seurauksena Suomesta kehittyi yksi maailman johtavista huipputekniikan valmistajista. Nokia on tunnettu ympäri

Ulkomaiselle toimittajalle saapuminen Patria-konsernin

panssariajoneuvotehtaalle Hämeenlinnaan on osapuilleen

yhtä jännittävää kuin vierailu paikallisessa postitoimistossa.

Aseistettuja vartijoita tai turvatarkastusta ei ole, ja auton voi

pysäköidä kolmikerroksisen toimistorakennuksen eteen.

Rakennus ei poikkea mitenkään kaupungin kaikista muista

samankokoisista toimistorakennuksista.

TEKSTI Scott Diel KUVAT Patria

S

maailman, kuten ovat myös Sako- ja Tikka-kiväärit sekä Lapua-ammukset. »Mitä tulee korkeaan ja innovatiivi-seen teknologiaan Patrian tuotteet vetävät näille vertoja vaikka branditunnettuudes-sa eivät vielä yllä samalle tasolle», sanoo Patrian viestintäjohtaja Satu Palm.

Patria tulen alla

Patrialla on kasvava maine maailman tur-vallisimpien kuljetuspanssariajoneuvojen (AMV) valmistajana. Vuonna 2003 Patria joutui huhujen kohteeksi Puolassa saavu-tetun ennätyksellisen 690 ajoneuvokau-pan voiton seurauksena. Patrian voitettua

Patria

TULEN ALLA

»


tarjouskilvan alkoi kiertää huhu, ettei Patrian AMV:tä ollut olemassa ja että se paloi ja upposi testeissä. Todellisuudessa Patrian AMV on voittanut useita kansain-välisiä kenttätestejä ja jättänyt jälkeensä pölypilven lisäksi myös kilpailijansa. Huhuista huolimatta ajoneuvot ovat saa-vuttaneet alalla nopeasti ansaitsemansa maineen tuvallisina ja suurinta suojaa tar-joavina ratkaisuina. Armeijan testialueella Santahaminassa järjestetyssä suuressa kansainvälisessä leh-distötilaisuudessa Puolan maavoimien ko-mentaja päätti osallistua Patrian AMV:n vesitestiin. Komentaja nousi spontaanisti ajoneuvoon lehdistön edessä, minkä jälkeen ajoneuvo ui parisataa metriä yli metrin korkuisessa aallokossa. Hän oli riittävän vaikuttunut. Toistaiseksi yksi-kään puolalainen sotilas ei ole menehty-nyt tässä ajoneuvossa, joita Puola käyttää Afganistanin kriisinhallintatehtävissä. Tä-hän mennessä Patrian panssariajoneuvoja on myyty Etelä-Afrikkaan, Arabiemiiri-kuntien liittoon, Alankomaihin, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Viroon, Kroatiaan, Sloveniaan ja Suomeen.

Afganistanissa Patrian AMV:llä on erittäin hyvä maine. Muun muassa Yhdys valtain erikoisjoukkojen sotilaiden tiedetään lainanneen Patrian kuljetuspans-sariajoneuvoja kriittisiin operaatioihinsa. Vuonna 2007 maailman suurin puolustus-teollisuuden konserni Lockheed Martin allekirjoitti Patrian kanssa sopimuksen, jonka perusteella yhtiöt osallistuvat tule-vaan tarjouskilpailuun uuden sukupolven keskiraskaan panssaroidun ajoneuvon (MPC) tarjoamisesta Yhdysvaltain meri-jalkaväelle. Viime aikoina Patriaa on syytetty lahjusten maksamisesta Slovenian pää-ministerille Slovenian ajoneuvohankkeen yhteydessä. Aihetta on käsitelty sanoma-lehdissä ja televisiossa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tilanne on ollut erityisen hankala Suomessa, joka on yksi maail-man vähiten korruptoituneista maista. Avoin yhteiskunta ei ole tottunut tällaisiin väitteisiin ja niitä seuraavaan mediamyl-läkkään. Patrian johto kumosi syytteet pi-kaisesti. »Patrian tiedon mukaan yksikään Patrian työntekijä ei ole koskaan maksa-nut lahjuksia Slovenian viranomaisille tai

virkamiehille. Kaikki Patrian suorittamat maksut ovat perustuneet asianmukaisiin sopimuksiin.»

Sisu

Toisen maailmansodan aikana ulkomainen lehdistö käytti kansainvälisissä sanoma- ja aikakauslehdissä suomen kielen sanaa sisu kuvaamaan suomalaisten peräänantamat-tomuutta. Jonkin aikaa koko maailma oli tietoinen suomalaisesta sisusta. Ajat ovat ehkä muuttuneet, mutta suomalainen luonne ei ole. Suomalaiset noudattavat yhä liiketoimissaan samaa päättäväisyyttä, re-hellistä etiikkaa ja sitoutuneisuutta, joista heidät on aina tunnettu. Ajoittain on hyvä palauttaa mieliin, että Helsinki ja Lontoo olivat Euroopan ainoat pääkaupungit, joita viholliset eivät onnistuneet valtaamaan toisessa maailman-sodassa. Patria on yhtä vahva kohdates-saan nykymaailman kilpailutilanteen.

Patria AMV on voittanut useita kansainvälisiä kenttätestejä ja jättänyt jälkeensä pölypilven lisäksi myös kilpailijansa.

»

Scott Diel on amerikkalainen toimittaja. Hänen

viimeisin kirjoituksensa on ehdolla Pushcart

Prize -kirjallisuuspalkinnon saajaksi.


Elinjaksopäivityksiä Horneteille

Jämsässä huolletaan muun muassa Puo-lustusvoimien Hawk-harjoituskoneita ja Hornet-torjuntahävittäjiä sekä tehdään elinjaksopäivityksiä, joilla kaluston suo-rituskyky pidetään ajan tasalla ja turva-taan sen toiminnallinen ja rakenteellinen elinikä. Hornetien ohjelmistoihin ja järjestel-miin tehdään MLU1- ja MLU2- elinjakso-päivitykset (Midlife Upgrade). Lähitaiste-lukykyä tehostava MLU1 on parhaillaan sarja-asennusvaiheessa. MLU2 on suunnitteluasteella ja sen asennukset toteutetaan vuosina 2012–2014. Tuolloin Horneteihin asennetaan muun muassa kansainvälisesti yhteen-sopiva tietovuojärjestelmä, joka mahdol-listaa lentokoneen ja maa-aseman välisen tiedonsiirron. Toinen uudistus koskee ilmasta maahan -aseistuksen integrointia, jolla tuetaan maavoimien toimintakykyä. F-18 MLU2 -hankkeesta Patrialla vas-taava projektijohtaja Juha Alanko huo-mauttaa, että Hornetien elinkaaripalve-luiden (Life Cycle Support) osaamispohja

Patrian Aviation-liiketoiminta koostuu Aircraft, Helicopters- sekä Training-

yksiköistä, jotka koottiin Aviationin alle vuoden 2008 alusta. Toimipisteitä on

sekä Suomessa että Ruotsissa, pääosa toiminnoista on Jämsän Hallissa.

TEKSTI Jaakko Liikanen KUVAT Jari Härkönen

Aviationin uudet tuulet

ennakolta, miten rakenteet ja erilaiset komponentit kuluvat ja pystymme entistä tehokkaampaan ennakoivaan huoltoon», sanoo Aviation-liiketoiminnan uusien projektien hankinnasta vastaava johtaja Veli-Matti Erkkilä.

NH90-helikopterit työn alla

Jämsän toimipisteessä kootaan kaikkiaan 50 NH90-kuljetushelikopteria, joista 33 Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien käyttöön – ensimmäisellä NHIndustries-konsortion ulkopuoliseen maahan perus-tetulla NH90-kokoonpanolinjalla. Veli-Matti Erkkilä korostaa Patrian olevan enemmän kuin helikopterien kokoaja. Patrian osaaminen Pohjoismaiden tilaamien NH90-helikoptereiden kokoon-panossa onkin entisestään syventänyt heli-kopteriyhteistyötä NHIndustriesin kanssa. Patrian NH90-huoltokeskuksen kautta tavoitteena on tuottaa elinkaaren tukipal-veluja Suomen ja muiden Pohjoismaiden NH90-koptereille.

Veli-Matti ErkkiläJuha Alanko

»

on rakennettu tiiviissä yhteistyössä U.S. Navyn ja koneen valmistaneen Boeingin kanssa. Hornetien elinkaarihuollon osaa-minen ja kilpailukyky on siis hankittu jo kokoonpanohankkeiden ja niiden jälkei-sen käytön myötä. Hornetien elinkaarihuollon erityis-osaamiseen kuuluu myös Patriassa kehi-tetty rakenteiden seurantajärjestelmä. »Järjestelmä perustuu jatkuvaan tie-don keruuseen koneen käytön aikana ja tiedon analysointiin. Näin tiedämme jo


Kokoonpanotyötä riittää ainakin vuoteen 2013. Ensimmäinen Suomen puolustusvoimien tilaama Jämsässä koottu NH90-kopteri luovutettiin viime keväänä. Ihan ensimmäinen meni kuiten-kin Ruotsin puolustusvoimille jo syksyllä 2007. Elokuun lopulla kopteri järjestys-numerolla kuusi teki testilentoja Hallin ilmatilassa. Kaluston kunnossapitoa tarjotaan muillekin kuin NH90-koptereille. Esi-merkiksi Ruotsin Poliisin sekä Ruotsin ja Norjan puolustusvoimien helikopteri-tyyppejä on huollettu Aviationin Ruotsin toimipisteessä Arlandassa jo pitkään.

Ilmavoimien kuljetuskoneiden huollot aloitettu

Ilmavoimien Fokker F-27 ja EADS CASA CN-295 kuljetuskonekaluston huollot ovat alkaneet Patrialla. Fokker-huolloista allekirjoitettiin pitkäaikainen sopimus maaliskuun lopussa ja huollot ovat al-kaneet väliaikaisissa tiloissa. Patrian henkilöstö on myös jo osallistunut käyt-töönottovaiheessa olevan CASA CN-295 kaluston huoltoihin. Kuljetuskonehuoltoja varten JYKES Kiinteistöt rakentaa Patrian käyttöön Jyväskylän lentoasemalle, Tikkakoskelle, uuden huoltohallin, joka otetaan käyt-töön syksyn aikana. Patria tuottaa Tikkakoskella Ilmavoi-mien peruslentokoulutuksen sekä Ilma-voimien Vinka-ja Redigo-kaluston huollot sekä tarjoaa jatkossa myös Kauhavalla kansainvälistä hävittäjälentokoulutusta. Malmilla toimii Patrian siviililentäjäkou-lutukseen keskittyvä yksikkö.

»

Jukka Holkeri ja toimitusjohtaja Heikki Allonen

Patriasta sekä Ilmavoimien komentaja Jarmo Lindberg

allekirjoittivat syyskuussa yhteistyösopimuksen kansainvälisen

lentokoulutuskeskuksen (NPTC, Nordic Pilot Training Centre)

perustamiseksi.

Koulutuskeskus tarjoaa sotilaslentokoulutusta ulkomaisille

asiakkaille Ilmavoimien Hawk-lentokoulutuksen yhteydessä

Kauhavalla.

Kansainvälinen lentokoulutuskeskus


eollinen yhteistyö on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle työti-laisuuksia, jollaisia olisi muutoin

lähes mahdotonta saada. »Se helpottaa haasteellista kotimaisen puolustusteollisuuden integroitumista ulkomaille», linjaa toimikunnan sihteeri, johtaja Henrik Räihä työ- ja elinkeino-ministeriöstä teollisen yhteistyön eli vastakauppavelvoitteen pohjimmaisen merkityksen. Vastakauppavelvoitteeseen tartuttiin Suomessa ensimmäistä kertaa Hawk-hankinnan yhteydessä 1970-luvun lopulla. 1990-luvun Hornet-hankintaan liit-tyvät vastakaupat poikivat puolestaan Suomen teollisuudelle noin 360 hanketta – tärkeimpinä Horneteihin liittyvät suo-rat alihankinnat. Suurin osa hankkeista meni Patrialle ja silloiselle Instrumentointi Oy:lle (nykyinen Insta). Mutta hyötyivät niistä monet muutkin suomalaiset yri-tykset, etupäässä kuitenkin siviilisektorin puolella.

»Vastakaupan valtavat vaikutukset»

Kompensaatiotoimikunnan puheenjohtaja kenraaliluutnantti (res) Pertti Nykänen luonnehtii Hornet-vastakauppojen mer-kitystä kotimaiselle puolustusteollisuu-

Mikä kompensaatio-toimikunta?

Puolustusministeriön tehdessä vähin-

tään 10 miljoonan euron suuruisen han-

kinnan ulkomailta Suomi edellyttää myy-

jältä valmiutta teolliseen yhteistyöhön.

Teollisen yhteistyön pää tavoitteena

on parantaa ulkomailta hankittujen jär-

jestelmien huoltovalmiutta ja edistää

suomalaista kehitystyötä. Sen tarkoitus

on myös kehittää muuta suomalaista

puolustusteollisuutta.

Toimikunnan jäsenet edustavat työ-

ja elinkeinoministeriötä, puolustusminis-

teriötä sekä ulkoasiainministeriötä.

Vastakauppojen valvojat

Tdelle valtavaksi. Nykänen oli tuolloin puolustusministeriön kansliapäällikkönä, josta tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 2001. »Suomalainen teollisuus pk-yrityksiä myöten sai käyttöönsä sellaista teknolo-giaa ja kontakteja, jollaisia ei muuten olisi saatu itkemälläkään», Nykänen toteaa. Kompensaatiotoimikunnan rooli on valvoa, että valtiollisella tasolla sovitut vastakauppavelvoitteet täytetään ja että vastakauppoina tarjotaan sellaisia hank-keita, joilla on selkeä yhteys puolustus-teollisuuteen. »Tehtävämme ei ole puuttua teollisen yhteistyön käytäntöihin, se on teollisuu-den itsensä asia», Nykänen huomauttaa. Vienninedistämistä sen sijaan pitää tarvittaessa harjoittaa.

Harmonisoiden kohti vapaita markkinoita

EU:n puolustuksellisen integraation ede-tessä ja EDA:n laatiessa käytännesääntöjä puolustushankintoihin tulee mieleen, jos-ko vastakauppakäytännöistä päästäisiin joskus kokonaan eroon. Pertti Nykänen vahvistaa ajatuksen oikeansuuntaiseksi. »Kyllä, mutta kansalliset intressit ovat Euroopassa vahvoja ja ne korostuvat vielä puolustuksellisissa hankinnoissa. Vasta-

Teollisen yhteistyön nimissä sovittujen sopimusten

toteutusta valvova kompensaatiotoimikunta vieraili

elokuussa Patrian Jämsän toimipisteessä.

TEKSTI Jaakko Liikanen KUVAT Jari Härkönen

ostojen harmonisointi varmaan etenee, mutta tuloksia siltä ei pidä ihan heti odot-taa», Nykänen sanoo. Henrik Räihä on samaa mieltä. »Harmonisoinnilla pyritään poista-maan huonoja käytäntöjä, kuten oman tuotannon tukemista kustannuksista piit-taamatta. Mutta tällä tiellä ollaan vasta alussa. Ja sinänsä vastakauppojen harmo-nisointi sopisi Suomelle hyvin, paremmin kuin muutamille muille.»

»Puolustus- ja turvallisuus-teollisuus on tärkeä osa

Suomen vientiä ja on selvää, että valtiolla ja samoin

kompensaatiotoimikunnalla on intressi sitä edistää»,

Henrik Räihä toteaa.


Millog Oy aloittaa tammikuussa Suomen puolustusvoimien ja

Millog Oy:n välinen kumppa-nuus alkaa konkreettisesti ensi vuoden alussa. Osapuolet allekirjoittivat kesällä sopimuksen Maavoi-mien kunnossapitovastuulla olevan materiaalin kunnossa-

pidon siirtämisestä Millog Oy:lle vuoden 2009 alusta lähtien. Siirtoa valmistellaan KUTO-09-projektissa, joka koostuu kaikkiaan 11 osa-projektista. Toiminnan nyt käynnis-tyessä Millog Oy kasvaa

Testattavana Nemon ja veneen liitto

Yhtiön hallitus kuuntelee neuvottelukuntaa yhtiön toiminnan kannalta merkittävissä asioissa. Puheenjohtaja: Mikaela Nylander, kansanedustajaVarapuheenjohtaja: Reijo Laitinen, kansanedustajaJäsenet: Ahti Airikka, lentokonelaiteasentaja, Patria Timo Grön, verstaspäällikkö, Patria Ari Puheloinen, kenraaliluutnantti, Pääesikunta Jan Vidfelt, ILS-insinööri, Patria Juha Hakola, kansanedustaja Minna Innala, konfi guraatiopäällikkö, Patria Tuija Nurmi, kansanedustaja Eero Reijonen, kansanedustaja Eeva-Liisa Virkkunen, teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö.

Patrian neuvottelukunta

merkittäväksi puolustusteolli-suusyritykseksi. Sen vuotuinen liike vaihto on noin 70 miljoo-naa euroa. Millog Oy hyödyn-tää toimipisteiden erikoisosaa-mista ja muodostaa osaamis-keskuksia tukemaan erityisesti Puolustusvoimien materiaalin

Patria on saanut Suomen puolustusvoimilta Patria Nemo Navy -konseptin testaukseen liittyvän tilauksen. Testattavana on Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmän ja Marine Alutech Oy:n ke-hittämän Watercat M12 -veneen yhdistelmäkonsepti. Kyseessä on Nemo Navy -hankkeen toinen vaihe, ensimmäi-nen oli Patrian Merivoimille tekemä konseptitutkimus. Nyt määritellään valitun konseptin valmius sarjatuotantoon. Hankkeen tavoite on luoda rannikkojääkäreille uusi liikkuva tulivoimainen tulitukijärjestelmä, jolla merivoimien suoritusky-

kyä rannikon puolustuk-sessa voidaan tehostaa. Konseptin uskotaan herättävän myös laajaa kansainvälistä kiinnos-tusta kranaatinheittimen uutena sovellusalueena.

elinkaaren hallintaa sekä etsii osaamiskeskuksille uusia asiakkaita. Millog on osa Patria-konsernia. Sen muut omistajat ovat Insta Group Oy, Raskone Oy, Oy Sisu Auto Ab ja Oricopa Oy.


in Focus

HEIK

KI A

LLON

EN

Muuttuva ympäristö,haastava aika

Kyllähän nämä toimitusjohtajan tehtävät oli-

si suoraan sanottuna voinut ottaa vastaan

parempaankin aikaan. Toisaalta juuri nyt

ollaan tilanteessa, jossa pitää ja voi katsoa

rohkeasti eteenpäin. Patria haluaa olla lii-

ketoimintojensa kehittämisessä aktiivinen

– niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin

ja nyt tämä tarve on vielä aiempaakin ajan-

kohtaisempi.

Toimintaympäristömme on jatkuvassa

muutoksessa ja puolustusvälineteollisuus

konsolidoituu vähitellen. Ympäristöämme

muokkaa myös kiristynyt kansainvälinen

tilanne, joka saattaa osaltaan vauhdittaa

kehitystä ainakin alan sisällä. Pohjoismaisen

yhteistyön merkitys puolustuksen alalla on

mielestäni selvästi lisääntymässä. Kaiken

kaikkiaan sanoisin, että tilanne on hyvin

kiinnostava.

Patria on Suomen Puolustusvoimille

strateginen kumppani ja aikoo ehdotto-

masti olla sitä jatkossakin. Erityisesti haluan

tässä yhteydessä painottaa erilaisiin palve-

lukokonaisuuksiin liittyvien liiketoimintojem-

me kehittämisen merkitystä. Näen todella

tärkeänä sen, että Patriassa arvostetaan

riittävästi palveluliiketoimintoja. Elinkaaren

tukipalveluiden, kuten huollon, kunnossa-

pidon ja koulutuksen kehittämiseen ja mer-

kityksen kasvattamiseen pitää siis paneutua

nykyistä painokkaammin.

Esimerkiksi Aviation-liiketoiminnan puo-

lella kilpailukykyämme rakennetaan pitkälti

juuri huollollisen ja kunnossapidollisen

osaamisen ympärille. Muun muassa NH90-

kuljetushelikopterien ympärille Jämsään

rakennetaan yhteispohjoismaista helikopte-

rien huoltokeskusta.

Osoituksena pitkäaikaisen asiakkaan

luottamuksesta solmimme syyskuussa

yhteistyösopimuksen kansainvälisen lento-

koulutuskeskuksen perustamisesta Ilma-

voimien kanssa.

Erittäin kiinnostava avaus palvelul listen

liiketoimintojen kehityksen puolella on

maavoimien kalustohuollosta ja kunnossa-

pidosta vastaava tytäryhtiömme Millog, joka

aloittaa toimintansa vuoden 2009 alussa.

Eikä mielestäni ole lainkaan mahdoton

ajatus, että olisimme kiinnostuneita myös

muun muassa kotimaan turvallisuuspalve-

luista käsitteen laajemmassakin merkityk-

sessä.

Toinen esimerkki kannaltamme erittäin

tärkeästä liiketoiminnasta on tasaosuuk-

sin Norjan valtion kanssa omistamamme

Nammo, jossa olemme aktiivisesti

mukana pohjoismaisen puolustusväline-

teollisuuden yhteistyössä ja turvaamme

samalla kotimaan huoltovarmuutta.

Lopuksi haluan todeta, että ne ongel-

mat, joita meillä Land & Armamentin

puolella tällä hetkellä on, tulevat seuraa-

maan meitä ja julkisuuskuvaamme vielä

pitkään. Ei ole mitään pikaratkaisua ja

muun muassa viranomaistutkimukset

Patrian Sloveniaan tehdystä ajoneuvo-

kaupasta ja siihen liitetyistä lahjusepäilyistä

tulevat viemään enemmän aikaa kuin halu-

aisimme. Tulemme luomaan uusia järjestel-

miä, joilla tällaisten tilanteiden syntymistä

voidaan tehokkaasti välttää.

Meidän tulee nyt katsoa rohkeasti

riittävän pitkälle eteenpäin ja hoitaa hyvin

päivittäinen työmme. Näin rakennamme

yhdessä uutta ja yhä parempaa Patriaa.

Toivotan lehtemme lukijoille hyvää ja

menestyksellistä loppuvuotta.

Heikki Allonen

toimitusjohtaja

Su

un

ta


Patria Oyj, Kaivokatu 10 A, FI-00100 Helsinki, Finland, Tel. +358 20 4691, Fax +358 20 469 2022, [email protected]

www.patria.fi

PATRIA DELIVERS PROTECTION AND PERFORMANCE

Patria’s ultimate focus is to

protect and increase security

through all its solutions.

FI

eads casa cn-295 suomen ilmavoimien...

Documents