Eettiset periaatteet sosiaalisen

median tutkimuskäytössä

@MiiaKosonen

KTT, tki-asiantuntija, someaktiivi, #DigitaliaFI

miia.kosonen@xamk.fi

http://www.digitalia.fi

http://tohtorilletoita.com

Etiikka

Tieteenala, joka tutkii moraalia, käsitystä oikeasta ja väärästä ja hyvän elämän edellytyksiä.

Normatiivisen etiikan lajeja

• Seuraamusetiikka – teon moraalista arvoa punnitaan siitä koituvien (ennakoitavissa olevien tai tosiasiallisten) seurausten mukaan.

• Velvollisuusetiikka – toimimme oikein silloin kun seuraamme tiettyjä periaatteita.

• Hyve-etiikka – moraalin kannalta tärkeintä ovat ihmisen ominaisuudet, hyveet ja paheet.

Fieser, J.: Ethics

Sosiaalinen media

• sisältöjen luomista ja jakamista

• viestintää ja vuorovaikutussuhteita

• prosesseja, joissa rakennetaan yhteisiä merkityksiä

ja uutta tietoa

• sekä joukko sovelluksia, jotka mahdollistavat kaikki

edellämainitut.

Somen edut tutkijan näkökulmasta

• Laaja tavoittavuus– Sosiaalisen median käyttö kasvaa tasaisesti

– Facebookissa 2,6 miljoonaa suomalaista, Twitterissä 0,7 miljoonaa, joista 150 000 aktiivisia kuukausittain

• Kohdejoukon kokoon nähden hyvin alhaiset kustannukset

• Nopea tiedonkulku säästää aikaa ja hermoja

• Osallistuminen vapaaehtoista – vastausten autenttisuus

Lähteet: Terkamo-Moisio, A. ym. 2016 ja Pönkä, H. 2017. https://harto.wordpress.com/2017/03/29/suomalaiset-sosiaalisessa-mediassa-q12017/

Verkkoaineistojen aarrearkku

• Citizen Mindscapes –Kansakunnan mielenliikkeet. Suomi24 –foorumienkeskustelukulttuuri ja tunneaaltojen tunnistaminen (2016-2018)

• Millaisia suosituimmat YouTube –videot ovat sisällöltään ja kerronnaltaan? (Karhu, 2014)

• Ammattilehden nettifoorumin

lukijat kokevat vahvempaa

yhteisöllisyyttä kuin foorumille

kirjoittavat (Tonteri, Kosonen,

Ellonen ja Tarkiainen 2011)

• ”Twitterissä viestii eliittien

eliitti”. Tviittien politiikkaa –

demokratia, edustus ja tasa-

arvo politiikan uusissa

verkkojulkisuuksissa (Vainikka

ja Huhtamäki, 2017)

https://mediaviestinta.fi/blogi/tvi

ittien-politiikkaa/

Esityksen rajaus

Erityisesti sosiaalisessa mediassa

• syntyneiden tai sen kautta jaettujen aineistojen

• käyttö ja hyödyntäminen

• tieteelliseen tutkimukseen

Painotus tutkimusprosessin alkuvaiheessa

• esim. tutkimustuloksista viestiminen ja sen etiikka rajattu ulkopuolelle

Vain ei-kaupallinen tutkimuskäyttö

Sosiaalisen median tutkimusetiikka

Peruskivi: laki

• Sopimusoikeus – Terms of service ja näihin liittyvät

käyttöpolitiikat, edellytykset aineistojen hyödyntämiseen

• Tekijänoikeus

– teoskynnys matala eli laki suojaa sisältöä myös tutkimuskäytössä

– oikeudenhaltijan lupa, käytännössä Creative Commons –lisenssi

• Tietosuoja – yksityisyys, ei arkaluontoista tietoa, henkilötiedot

anonymisoitava tai jos ei mahdollista, pseudonymisointi

Salokannel, 2016

Esimerkkejä käyttöehdoista

• Facebook: ei-kaupallisiin tarkoituksiin

• Twitter: rajapintojen (API) kautta erillisin käyttöehdoin, web

crawling sallittu, scraping ei

– Web crawling = sovellukset hakevat dataa verkkosivuilta

– Scraping = sovellukset hakevat dataa monista erilaisista lähteistä

(esim. verkkosivut, tietokannat) ja kokoavat sitä

• Instagram: sisältöä ja käyttäjäprofiileja ei saa ohjelmallisesti

luodata

Salokannel, 2016

#Eettinensome

• Eettiset perusperiaatteet ovat tutkijalle yhteneviä, toimittiinpa

verkossa tai sen ulkopuolella.

• Somessa tarvitaan lisäksi ymmärrystä sen omasta kulttuurista:

mikä eri kanavissa ja yhteisöissä on hyväksyttävää ja mikä ei? Miten

erotat ”aidon” ja ”epäaidon”?

• On myös aina kysyttävä, kenen ääni jää piiloon, jos käytetään

yksinomaan some-aineistoja.

• Yhtenäistä ja valmista moraalikoodia, jota seuraamalla tutkimuksen

eettisyys varmistuu, ei ole olemassakaan!

• Tutkimuksen eettisiä ongelmia ovat piittaamattomuus hyvästä

tieteellisestä käytännöstä sekä tiedevilppi, so. sepitys, vääristely,

anastus ja plagiointi (Gylling, 2006)

#Eettinensome – käytännön haasteita

• Häilyvä raja yksityisen ja julkisen välillä

– Vahva henkilökohtainen kädenjälki ja tunnekokemus

– Käyttäjät tiedostavat toimivansa julkisella alustalla, mutta sisältö

koetaan silti yksityiseksi

• Tietoon perustuva suostumus

– Huomioitava, miten suostumus pyydetään ja missä vaiheessa

– Käyttäjien turtuminen käyttöehtoihin ja ”automaattihyväksynnät”

• Yksityisyyden suojaaminen tutkimuksen jokaisessa vaiheessa

– Mitä henkilötietoja sisältää, onko käsittelylle asianmukainen

peruste, mikä on käyttötarkoitus ja miten tietoja käsitellään

Terkamo-Moisio ym. 2016

#Eettinensome – horror story

Toimija Pahe tai laiminlyönti

Tutkija Henkilökohtaiset ominaisuudet: kärsimättömyys, lyhytjänteisyys, motivaation

ja kiinnostuksen puuttuminen

Vastuuton toiminta: epärehellisyys aineiston käsittelyssä, esim.

ohjelmallisesti generoidut aineistot

Tahattomat virhetulkinnat: esim. vääristyneen someaineiston käsittely aitona

Autonomiaperiaatteen rikkominen: ei tutkittavien suostumusta tai

palautemahdollisuus puuttuu

Tietosuojan laiminlyöminen: ”unohdin muistitikkuni junaan” tai tietoja

käytetään muuhun tarkoitukseen

Tiedeyhteisö Avoimuuden hyväksikäyttö: tutkijan tuottaman somesisällön plagiointi tai

ideoiden esittäminen omina

Ohjeistuksen, tuen ja osaamisen puuttuminen: ”ennenkään tällä tavalla

aineistoa kerätty”

Suuri yleisö Tutkijaa vastaan hyökkääminen, esim. masinoidut vihakampanjat

Tutkijan ajatusten vääristely tai kaupallinen käyttö ilman viittauksia

alkuperäiseen kirjoittajaan – tutkimusprosessia avataan esim. blogien kautta

Armi ja anoreksia

Armi on psykologian opiskelija, joka tekee pro gradua nuorten tyttöjen

syömishäiriöistä ja kehonkuvasta.

• Aineistoa saadakseen hän rekisteröityy anoreksiaa ihannoivien ”pro-

ana” –nuorten keskustelupalstalle nimimerkillä Thinspis-98.

• Armi on itse sairastanut syömishäiriötä.

• Hän ei ole aiemmin osallistunut verkkokeskusteluihin aiheesta.

Mitä eettisiä ongelmia asetelmaan liittyy?

Turtiainen ja Östman, 2013

ARKALUONTOINEN TIETO

EI-ARKALUONTOINEN TIETO

YKSITYINEN JULKINEN

Yksityinen

tutkimushaastattelu

seksuaalisen

hyväksikäytön

kokemuksesta

Blogikirjoitus

seksuaalisen

hyväksikäytön

kokemuksesta

Mediassa julkaistu

haastattelu

seksuaalisen

hyväksikäytön

kokemuksesta

Verkko-CV:n

koulutustiedot

Sitaatti

verkkolehden

artikkelista,

blogista tms.Tutkittavan

suostumus on

eettisesti

välttämätön

Suostumus ei

eettisesti

välttämätön

Turtiainen ja Östman, 2013

Nettitutkijan huoneentaulu 1

• Arvioi edut ja haitat. Ovatko tutkimuksesi tavoitteet jollain tavoin

ristiriidassa ko. someryhmän/yhteisön tavoitteiden kanssa? Onko

tutkimuksesta hyötyä ryhmän jäsenille?

• Kerro oma identiteettisi. Kuka olet, mitä teet, missä ja miksi? Mistä

syystä haluat tutkia tätä? Miten aiot käyttää saamaasi tietoa?

• Pyydä erillinen suostumus. Jos siteeraat, pyydä erillinen lupa.

• Anna mahdollisuus palautteen antamiseen. Tutkimukseen

osallistuvien on voitava halutessaan kysyä ja kommentoida.

Sharf, 1999

Nettitutkijan huoneentaulu 2

• Onko verkko tutkimuksesi 1) väline 2) lähde vai 3) kohde? Voi olla

myös näitä kaikkia yhtä aikaa!

• Lähdekritiikki

• Verkon kulttuuriset käytännöt, digikulttuurit

• Aineiston syntykonteksti

• Kokevatko käyttäjät sisällön julkiseksi vai intiimiksi

• Ihmisten ja sisältöjen kunnioitus

• Tapauskohtainen harkinta

Turtiainen & Östman, 2013

Lähteitä ja kirjallisuutta

• Gylling, H. 2006. Tutkijan ammattietiikka. Teoksessa Hallamaa, J., Launis, V., Lötjönen, S.

& Sorvali, I. Etiikkaa ihmistieteille, ss. 349-359. Helsinki: SKS.

• Henderson, M., Johnson, N.F. & Auld, G. 2013. Silences of ethical practice: dilemmas for

researchers using social media. Educational Research and Evaluation 19(6), 546-560.

• Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka: aineiston hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere:

Vastapaino.

• Salokannel, M. 2016. SOME-tietojen tutkimuskäyttö oikeudellisesta näkökulmasta.

Avoin tiede ja tutkimus –hanke 14.9.2016 https://www.youtube.com/watch?v=zXTawzRMx8M

• Sharf, B. F. 1999. Beyond netiquette: The ethics of doing naturalistic discourse

research on the Internet. In S.Jones (Ed.), Doing Internet Research, pp. 243-256.

Thousand Oaks: Sage Publications.

• Terkamo-Moisio, A., Halkoaho, A. & Pietilä, A. 2016. Sosiaalinen media tieteellisessä

tutkimuksessa – Tutkimuseettisiä näkökulmia. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti

2016: 53, 141-143.

• Turtiainen, R. & Östman, S. 2013. Verkkotutkimuksen eettiset haasteet: Armi ja

anoreksia. Teoksessa S. Laaksonen, J. Matikainen ja M. Tikka (toim.): Otteita verkosta.

Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino.