KESU-PROSESSI JA

KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKOJENENNAKOINTI

Hyvinvointifoorumi II 1.11.2011

Erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä Varsinais-Suomen liitto

ENNAKOINTI ON OSA

STRATEGISTA SUUNITTELUA TULEVAISUUDEN TEKEMISTÄ

EI SIIS PELKKÄÄ MATEMAATTISTA ENNUSTAMISTA (puh pah pelko pois)

HYÖDYNNETÄÄNKÖ (USKALLETAANKO/HALUTAANKO HYÖDYNTÄÄ)

STRATEGISESSA SUUNNITTELUSSATULEVAISUUTTA ARVIOIVAA

TIETOA VAI EI…

…ONKIN SITTEN IHAN ERI JUTTU

KESU-PROSESSI ON

• koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen

• pitkän tähtäimen (tähtäin 10-15 vuoden päässä)

• strategista suunnittelutyötä

• jota tehdään neljän vuoden sykleissä

• ja johon maakunnat ovat vuodesta 2003 lähtien päässeet mukaan vaikuttamaan.

• KESU-prosessissa pyritään huomioimaan koulutuksen kehittämisen sekä laatua että määrää koskevat asiat.

• Maakuntien rooli ja ehkä myös ministeriöiden rooli prosessin eri vaiheissa (TEM, OKM) on toistaiseksi painottunut enemmän määrälliseen kuin laadulliseen kehittämistyöhön.

• KESU-prosessin kautta ei pystytä vastaamaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin eikä varmaan ole tarkoituskaan.

JUURI NYT

Yksi 4-vuotissykli on lopuillaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) laatiman asiakirjan

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016 –

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnos 13.9.2011

laaja lausuntokierros on juuri päättynyt.

Valtioneuvoston on määrä hyväksyä kehittämissuunnitelma tämän vuoden lopussa.

KESU-luonnoksessa esitetään seuraavaa sote-alalta

Aloittaneet 2009

Aloitus-paikat2016

Muutos

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala yhteensä 17 073 18 770 1 697Ammatillinen peruskoulutus 8 050 9 080 1 030Ammattikorkeakoulututkinto 7 552 7 700 148Yliopistotutkinto 1 471 1 990 519

Luvut löytyvät luonnoksen sivulta 57, myös tarkemmalla opintoalajaolla, mutta vain koko valtakunnan tasolla, vaikka ennakointityötä on tehty myös maakuntatasolla.

Muuta sote-alan viittausta ei KESU-luonnoksessa juuri löydykään. Pitäisikö? Onko KESU sen paikka? Koulutusta on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena.

MAAKUNTIEN ROOLI KESU-PROSESSISSA

• Maakunnille on annettu prosessissa alueellisen koulutuksen määrällinen ennakointitehtävä (aloituspaikat).

• Varsinais-Suomessa tästä tehtävästä vastasi Varsinais-Suomen liitto ja työtä ohjasi maakunnan koulutusjaosto.

• Työtä prosessoitiin erilaisissa työryhmissä

maakunnassa ja mukana oli elinkeinoelämän, viranomaisten sekä oppilaitosten edustajia.

• Maakuntien työtä ohjasivat TEM ja OPH/OKM prosessin eri vaiheissa.

MAAKUNTIEN ROOLI KESU-PROSESSISSA

• Tuottaa prosessissa alueellinen toimialoittainen ammattirakenne-ennuste vuodelle 2025.

• Esittää ennusteluluku 27 toimialan jokaiselle 59 ammattiryhmälle sekä tavoitekehityksen että peruskehityksen mukaisesti eli reilut 3000 lukua eli tehtävä oli varsin tekninen.

• Tietojen syöttämistä ja tarkastelua varten opetushallitus tarjosi Excel-pohjaisen työkalun maakuntien käyttöön.

• Lukujen syöttämisen jälkeen, opetushallitus (OPH) laski maakunnille aloittajatarvelaskelmat maakuntien laatmien ammattirakenne-ennusteiden pohjalta.

• Huom! Maakunnat eivät siis itse tehneet aloituspaikkatarvelaskelmia vaan esittivät oman näkemyksensä aloituspaikkatarpeesta OPH:n tuottamien laskelmien pohjalta.

MITÄ MAAKUNNAT EIVÄT VOINEET TEHDÄ

• Maakunnat eivät itse saaneet asettaa työpaikkatavoitteittaan vaan sen teki VATT.

• Maakunnat eivät saaneet vaikuttaa millaisella tutkinnolla ko. ammatissa ko. toimialalla työskennellään vaan sen teki OPH.

• Käytännössä maakuntien laatima ammattirakenne-ennuste ei vaikuta aloittajatarvelaskelmien tuloksiin kovinkaan paljon, sillä tuloksiin vaikuttaa enemmän työpaikkakehitys ja erityisesti se, millä tutkinnolla alalla on tarkoitus työskennellä.

• Tuloksiin vaikuttaa myös laskelmien sisälle rakennetut tavoitteet keskeyttämisestä ja moninkertaisesta koulutuksesta (ammatinvaihto) ja eläköitymisestä (ammateissa jo toimivien ikärakenne).

MITÄ VOISI TEHDÄ TOISIN JATKOSSA

• STM yhtä vahvaksi toimijaksi TEM:n rinnalle arvioimaan työvoimantarvetta. Tähän asti STM on ollut lähinnä kuulijan/kommentoijan roolissa.

• Kuntatyönantajat eli palkanmaksajat mukaan!

• Suomi ikääntyy ja sosiaali- ja terveysalan tekijöitä tarvitaan. Kaikkea ei voi kuitenkaan kouluttaa alalle. Työntekijöitä tarvitaan myös vientialojen tehtäviin tuomaan rahaa Suomen rajojen sisäpuolelle.

• Ennakoidaan enemmän sitä, miten työtä tehdään tulevaisuudessa eikä sitä miten monta tietyn tilastonimikkeen mukaista ammattilaista tarvitaan tulevaisuudessa.

MITÄ VOISI TEHDÄ TOISIN JATKOSSA

• Nyt kun nuorisoikäluokat vain pienenevät koulutuksen kehittämisessä olisi keskityttävä määrän sijasta enemmän laatuun, jokaisen toimijan osalta. Samalla myös ennakointitoimintaa tulee kehittää vastaavasti enemmän laadulliseen suuntaan.

• Aloituspaikkojen sijasta tulisi ennakoida, kuinka monta UUTTA tutkinnon suorittanutta tarvitaan eikä kuinka monta aloittajaa tarvitaan.

• Maakuntien numeromurskaustehtävää voisi keventää ja maakunnille oikeus asettaa itse työpaikkatavoitteensa. Peruskehityksen arvio voisi jäädä VATT:n tehtäväksi.

LINKKIVINKKEJÄKoulutustarjonta 2016 -tuloksia:www.varsinais-suomi.fi -> Organisaatio ->

Aluekehittäminen-> Koulutustarpeiden ennakointi -> Koulutustarjonta 2016

Koulutusjaoston toimintaa:www.koulutustajayhteistyota.com

Lyhyen tähtäimen ennakointitietoa maakunnastawww.luotain.fi

Valtakunnallista ja maakunnallista ennakointitietoahttp://www.oph.fi/info/ensti