1

OTA MINUTMUKAAN

Erityistukea tarvitseva lapsi leikissä ja liikunnassa

2

OTA MINUT MUKAAN -oppaan tavoitteena on rohkaista ohjaajaa otta-maan mukaan erityistukea tarvitseva lapsi. Tämä ryhmä voi olla seura, iltapäivä-kerho, päiväkoti tai koululuokka. Oppaassa esitellään kaikille avoimen toiminnanerilaisia toteuttamistapoja. Toimintaa esitellään liikunnan kautta. Samat ideat toimi-vat myös monessa muussa yhteisessä toiminnassa.

Liikunnallisten leikkien ja pelien avulla on helppo opettaa lapsia toimimaanyhdessä. Lapsista kasvaa ymmärtäviä ja suvaitsevia aikuisia, kun he kohtaavat erilai-sia ihmisiä jo pienestä pitäen.

Ota minut mukaan -oppaan päähenkilöitä ovat 9–12-vuotiaat Jukka, Jaana,Nicke, Elli, Rauno ja Jenni. Heidän avullaan esitellään asioita, joita ohjaajan onhyvä ottaa huomioon, kun ryhmään tulee erityistukea tarvitseva lapsi. Jokainen lapsion ainutlaatuinen ja hänellä on yksilölliset kyvyt. Vamma ei ole lapsen tärkein omi-naisuus. Vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi.

Nicke on 10-vuotias,filosofinen asioiden

pohdiskelija, ruotsin-kielinen, mutta

puhuu sujuvastisuomea. Hän pitää

juoksemisesta, muttakolhii itseään päivit-täin. Nicke on lähes

sokea. Hän hahmot-taa vain vähän

muotoja.

Elli on 12-vuotias,totinen, omissamaailmoissaan.Hän rakastaajärjestystä ja ratsas-tusta. Hänellä onongelmia ryhmäti-lanteissa ja hänen onvaikea seuratapuhetta. Elli onautistinen.

OTA MINUT MUKAAN

3

Jukka on 9-vuotias,seurallinen,

suosittu ja nokkelakaveri. Hänellä on

huono tasapaino,hahmotusongelmiaja puhe puuroutuu.

Hänen kehonsaoikea puoli on

vasenta heikompi.Jukalla on synnyn-

näinen liikunta-vamma (cp hemi-

plegia).

Rauno on11-vuotias, iloinennuori mies, jokanauttii kaikestatoiminnasta. Hänelläon lievä sydänvika,lievä kuulovamma jahän väsyy helposti.Hän on seurallinen jahalailee mielellääntuntemattomiakinihmisiä. Raunolla ondown syndrooma.

Jenni on 13-vuotias iloinen ja älykäs tyttö. Hän harrastaatanssia ja askartelua. Hänen puheensa on erittäin epäselvää.Hänellä on aina mukanaan kansiossa omat kuvat ja symbolitpuheen tueksi. Hän käyttää sähköpyörätuolia. Jennillä onvaikea liikuntavamma (cp tetraplegia).

Jaana on 12-vuotias, ujo ja hiljainen. Hän on taitava pyörä-tuolin käyttäjä ja hänellä on hyvä pelisilmä. Hän käveleekepeillä lyhyitä matkoja, mutta enimmäkseen hän käyttääpyörätuolia. Jaanalla on synnynnäinen selkäydinvamma(MMC).

Erilaisuus on rikkautta

4

OTA MINUT MUKAAN

EsteettömyysLiikuntapaikan tulee olla kaikkien saavutettavissa.Esteettömyyttä ovat riittävän tilava vessa japeseytymistilat sekä yleinen kynnyksettömyys, tarpeek-si loivat luiskat portaissa ja hissit, jotka ovat käyttö-kunnossa. Tilan valinnassa kannattaa etukäteen miettiäpystyvätkö kaikki liikkumaan ja siirtymään paikastatoiseen mahdollisimman itsenäisesti.

Hyvä hengitysilma parantaa astmaatikkojen

KAIKILLE AVOIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ on paikka, jonne pääseeesteettä ja jossa on turvallista liikkua. Saatavilla ovat avustaja tai opas sekä tarvitta-vat apuvälineet. Jokaisella on oikeus tasa-arvoiseen harrastamiseen vammasta taitoimintakyvystä riippumatta. Vammaispalvelulain perusteella voi hakea omastakotikunnastaan niitä erityispalveluita, joita harrastamiseen tarvitaan.

mahdollisuuksia olla mukana ryhmissä. Puhtaista japölyttömistä tiloista, yleisestä siisteydestä ja ilmas-toinnin toimivuudesta hyötyvät kaikki.

Osallistujat, joilla on hahmotushäiriöitä, ymmär-tämisen vaikeus tai huono näkö hyötyvät selkeistävärikontrasteista rakennetuissa tiloissa. Selkokieltä jakuva- tai värisymboleita sisältävät opasteet helpottavatymmärtämistä.

5

Kaikille avoin toimintaympäristö

KuljetuksetErityistukea tarvitseva lapsi voi tarvita kuljetuspalve-luja esimerkiksi apuvälineen käytön takia tai siksi,ettei vammastaan johtuen selviä ilman saattajaa.

Avustajat ja oppaatAvustajat ja oppaat toimivat lapsen käsinä, jalkoina,silminä ja korvina. Avustajat, oppaat ja tulkit auttavatlasta tekemään itse. Avustamista tarvitaan itse toimin-nassa sekä oheistoiminnoissa, kuten vessassa käynnit,pukeutuminen, peseytyminen sekä siirtymiset. Myösvanhemmat ja sisarukset voivat toimia avustajanatilapäisesti mahdollisuuksien mukaan.

Apuvälineitä ja hyviä niksejäApuväline voi olla itsekeksitty ja -tehty. Esimerkiksipahvi- tai muoviputkesta halkaistu vierityskourupallopeleihin tai tiettyyn liikuntamuotoon hankittuerikoistuoli, kuten juoksupyörä. Liikunnan apu-välineistä voi hankkia tietoa vammaisliikunta-järjestöistä (katso takakansi).

6

OTA MINUT MUKAAN

YHTEISEN TOIMINNAN ERILAISET KEINOT

Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan itselleen soveltuvallatavalla ja tarkoituksenmukaisella tuella (katso inkluusio ja integraatio sivu 17).Yhdessä toimiminen on tasa-arvoa. Onnistumisen kokemusten lisäksi yhteiseentoimintaan kuuluvat myös mahdollisuus ottaa riskejä ja epäonnistua sekä tehdävalintoja ja virheitä.

Jokainen on erilainen. Ihmisen arvo ei ole kiinni toimintakyvystä. Jokaisellaovat samat sosiaaliset ja liikuntakasvatukselliset tarpeet. Jokaisella on oikeus olla osayhteisöä. Erillään toimiminen vahvistaa leimautumista.

Yhteisessä toiminnassa erilaisia toimintatapoja käytetään vaihtelevasti ja tilanteen mukaan.(Youth Sport Trust: Inclusion Spectrum)

AVOINTOIMINTA

SOVELTAVATOIMINTA

RINNAKKAINENTOIMINTA

KÄÄNTEINENINTEGRAATIO

ERILLINENTOIMINTA

7

Yhteisen toiminnan erilaiset keinot

AVOIN TOIMINTAAvoimet harjoitteet soveltuvat jokaiselle, koska välineet ja ympäristö ovat kaikillesamat. Toiminta on suunniteltu siten, että se ei sulje ketään pois. On tärkeää saadaryhmä toimimaan kokonaisuutena. Kaikilla tulee olla olo, että kuuluu ryhmäänmukaan. Avoimet harjoitteet voivat olla esimerkiksi yhteisen liikuntatuokionalku- ja loppuleikki.

SOVELTAVA TOIMINTASovelletaan sääntöjä, välineitä tai aluetta jokaisen liikkujan tarpeisiin. Tavoitteetovat yhteiset, keinot yksilölliset. Esimerkiksi käytetään pelissä kirkasväristä helisevääpalloa heikkonäköisen lapsen mukanaolon helpottamiseksi joukkueessa.

RINNAKKAINEN TOIMINTAKaikki tekevät samaa tehtävää samassa tilassa, mutta kukin harjoittelee omallatasollaan. Esimerkiksi temppuradalla voi olla erilaisia vaihtoehtoja tehtäviensuorittamiseen.

KÄÄNTEINEN INTEGRAATIOVammaisurheilun lajeja opetetaan kaikille osallistujille. Lajikokeilut voivat ollahauska kokemus kaikille ja samalla hyvää asennekasvatusta. Boccia ja maalipalloovat esimerkkejä vammaisurheilulajeista, joita voivat pelata myös vammattomat.

ERILLINEN TOIMINTAVammaiset ja vammattomat toimivat omissa ryhmissään samassa urheiluseurassa.Kummatkin joukkueet harjoittelevat omiin kisoihinsa. Omassa vertaisryhmässätoimiminen tai kilpaileminen on tärkeää. Esimerkiksi vammaiset uimaritharjoittelevat omassa harjoitusryhmässään uintikisoihin.

8

OTA MINUT MUKAAN

KIPOT JA KANNETLeikissä toinen joukkue kääntää kartioita oikein päin (kipot) ja toinen väärin päin (kannet). Aikaa annetaanesimerkiksi yksi minuutti. Jos Jaana on mukana pyörätuolilla kartioita voi asettaa tuolille tai pöydälle. Kartioidenlisäksi leikissä voi olla lattialla muovipulloja, joiden pohjalle on laitettu vähän hiekkaa. Pullon voi tönäistä kumoonesimerkiksi pyörätuolilla tai jalalla. Ajan päättyessä voittajajoukkue on se, jolla on enemmän kartioita käännettynä.

AVOIN TOIMINTA

Avoin leikki soveltuu kaikille sellaisenaan tai pienin sovellutuksin. Jokainen toimii omalla tasollaan.Kannattaa kysyä ideoita ja ratkaisuja lapsilta itseltään, ettei kukaan tulisi suljetuksi pois yhteisestä toiminnasta.Lapsilähtöisessä ohjauksessa annetaan tilaa lapsen tai ryhmän omalle oivaltamiselle.

EnnakointiOhjaajan tulee olla ensiaputaitoinen. Ohjaajan tuleetietää lapsen mahdollinen lääkkeiden käyttö ja tilan-teet, joissa niitä voidaan tarvita. Kannattaa tutustualasten kanssa tilaan etukäteen ja selvittää poistumis-väylät. Kannattaa myös suunnitella miten aikoo toimiaja minne ottaa yhteyttä, jos jotakin sattuu. Ohjaajan onhyvä tutustua myös erilaisiin liikunnan apuvälineisiin,jotka helpottavat osallistumista yhteiseen toimintaan.

Ilmoittautumis- ja perustietolomakkeella voikoota kaikilta yhteystiedot, mahdolliset erityistuentarpeet ja sen, mistä huoltajan tavoittaa tarpeen tullen.Ohjaaja voi varautua erilaisiin erityistarpeisiin kysy-mällä esimerkiksi: ”Onko jotakin erityistä, mitä minunohjaajana tulisi tietää lapsesta?” Kysymystä voi täyden-tää tilanteen mukaan (vamma, avun tarve, lääkitys,erityisruokavalio). Ohjaajalla on vaitiolovelvollisuus.

9

Avoin toiminta

PelisääntökeskusteluOperaatio Pelisäännöt (Nuori Suomi) auttavat ryhmänyhteisten pelisääntöjen tekemisessä ohjaajan, huoltajienja lasten kesken. Pelisääntökeskusteluissa lasten van-hempien kanssa on hyvä kertoa rehellisesti, että ryh-mässä on mukana erityistukea tarvitsevia lapsia, jaantaa vanhemmille mahdollisuus keskustella asiasta.Integraatio voi uutena tilanteena aiheuttaa pelkoja jaennakkoluuloja.

Lasten omissa pelisääntökeskusteluissa on hyväkeskustella yhdessä ne seikat, jotka ovat turvallisuudenkannalta tärkeitä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksiapuvälineet yhteisissä leikeissä ja se, että joku ei näe tai

PUHALLUSTIKKAPuhallustikka on Raunon suosikkipeli. Sitä pelataan metrin mittaisella puhallusputkella ja kevyillä tikoilla, joitapuhalletaan putken läpi maalitauluun. Tikka lähtee kevyesti pienellä terävällä puhalluksella. Tarvittaessa avustajavoi pidellä puhallusputkea.

kuule. Yhteisissä pelisääntökeskusteluissa on hyvätuoda esiin myös se, että apuvälineet ovat osa lapsenyksityistä tilaa. Niihin ei pidä koskea ilman lupaa.Kannattaa myös miettiä keinoja, joilla erilaisella tavallakommunikoivan lapsen mielipiteet tulevat kuulluiksi jaymmärretyiksi. Apuna voi käyttää kuvia, eleitä, avusta-jaa tai tulkkia.

Lasten esittämiin kysymyksiin pyritään vastaa-maan lyhyesti ja selkeästi. Lasten vammaan tai henki-lökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvistä asioista keskus-telu vaatii ohjaajalta hienotunteisuutta ja tilannetajua.Kaikkiin kiusaamistilanteisiin on syytä puuttua heti.

10

OTA MINUT MUKAAN

Liikuteltava näköeste tasoittaa taitoeroja näkevän ja heikkonäköisenvälillä pöytäkiekossa. Pöytäkiekko on sovellutus paitsi näkövammaisten

kilpapeli sokkopingiksestä, myös pöytätenniksestä.

VälineetVälinettä vaihtamalla taimuuntelemalla toiminnan luonnemuuttuu. Isompi ja kevyempi pallohidastaa peliä ja antaa aikaa reagoida.Apuna voi käyttää vierityskourua, joslapsi ei itse pysty tarttumaan palloon.Kirkasvärinen ja helisevä pallo soveltuusellaiselle, joka ei näe tai hahmotaleikkivälineitä. Lyhytvartinen maila voihelpottaa palloon osumista.

TilaPienennetään tai suurennetaan peli-aluetta, nostetaan tai lasketaan verkon/korin korkeutta tai erotetaan kaistojapelialueelle. Toiminnassa voidaan edetäpienestä tilasta suurempaan taitojenkehittyessä.

SOVELTAVA TOIMINTA

Toimintaa voidaan soveltaa lasten erilaisten tarpeiden mukaan, jos se ei sellaisenaan sovellu kaikille. Soveltamisentulee olla tilapäistä ja apukeino toiminnan tavoitteisiin pääsyn helpottamiseksi. Soveltaminen voi koskea kokoryhmää, osaa ryhmästä tai yksilöä. Leikkiä tai peliä ei tule soveltaa vain ryhmän heikoimman mukaan. Toiminnantulee olla haastavaa kaikille. Yleisimmin muunnellaan toiminnan sääntöjä, välineitä tai nopeutta. Kannattaavarautua erilaisiin vaihtoehtoihin jo etukäteen. Ennakointi antaa pelivaraa.

11

Soveltava toiminta

Pöytäkeilailussavoi käyttää myös

vierityskourua, muttaElli ei tarvitse sitä.

Säännöt ja roolitMuokataan sääntöjä tai määritelläänturva-alueet. Eri tavoin liikkuvillevoidaan antaa erilaisia tehtäviä. Esimer-kiksi pyörätuolia käyttävä saa kuljettaapalloa ja kävelevä ei. Tenniksessä pallosaa pompata useita kertoja. Lento-pallossa sallitaan useampia kosketuksia.

Lapsilla itsellään voi olla hyviäideoita sääntöjen muokkaamiseksi siten,että jokainen voi osallistua.

NopeusMuuntelemalla välineitä, tilaa, sääntöjätai rooleja voidaan vaikuttaa pelinnopeuteen ja antaa hitaammalle aikaareagoida ja nopeammalle haasteita.

Pöytäpelit voi rakentaa pöytätennis- tai tavallisellepöydälle. Laidat estävät palloa vierimästä pitkiltä sivuilta ulos.Päätyaukon kokoa on säädetty Jennille kapeammaksi. Maila sidotaanJennin käteen elastisella siteellä. Pelipallona voi käyttää kevyttämuovikiekkoa tai helisevää sählypalloa. Mailojen reunaa on tasattu,jotta mailaa voidaan vain työntää pöydän pintaa vasten.

12

OTA MINUT MUKAAN

RINNAKKAINEN TOIMINTA

Rinnakkainen toiminta voidaan toteuttaa siten, että lapsella on mahdollisuus valita itsel-leen sopivin vaihtoehto. Radat soveltuvat hyvin perusliikuntaan, erilaisten taitojen harjoit-teluun ja jo opitun taidon vahvistamiseen. Toiminta- ja temppuradat ovat helppo tapajärjestää rinnakkaista toimintaa. Erilaisia aistiratoja voi toteuttaa myös pienessä tilassa.

Temppuradalla jokainen kulkee omaa vauhtiaan ja omalla tasollaan. Radalla jokaiselletulee paljon toistoja ja kukaan ei joudu odottelemaan omaa vuoroaan pitkään. Kuvilla

voi ohjata lapset keksimään itse oman temppunsa tai tapansa toimia. Kuvat luovatradalle selkeyttä ja ohjaavat eteenpäin.

Rinnakkain toimien teema on kaikille sama. Jokainen voi valita itselleen

12

13

Rinnakkainen toiminta

Rinnakkaista toimintaa voidaan toteuttaa myös peleissä. Helpoimmantason ryhmä harjoittelee pallon syöttöä ja haltuunottoa piirissä, seuraavantason ryhmä liikkuu palloa syötellen. Vaativimmalla tasolla mukana voiolla puolustaja, joka yrittää katkaista syöttöjä. Harjoitusta voidaan sovel-taa jalkapalloon, koripalloon, salibandyyn jne.

soveltuvan vaihtoehdon.Kuperkeikka on haasta-vampi, kieriminen hel-pompi. Elli voi valita roikkuuko korkealla vaimatalalla. Jaanalle tasapainoilua on esteiden yliajo, Nicke tasapainoilee puomilla. Slalomrataon Jennille hyvä harjoitus tuolin käyttöön.Jukka voi valita, kiertääkö radan pallon kanssavai kokeillen pyörätuolislalomia.

13

14

OTA MINUT MUKAAN

KÄÄNTEINEN INTEGRAATIO

Vammaisurheilun pelit ja välineet sopivat asennekasvatukseen, sillä ne ovat hyviä liikkumisenperustaitoja kehittäviä pelejä kaikille. Maalipallo, istumalentopallo, pyörätuolikoripallo, pyörä-tuolirugby, sokkopingis tai boccia ovat vammaisurheilulajeja, joiden kautta vammainen lapsivoi onnistua vammattomien joukossa tai saada ohjausta itselleen soveltuvassa lajissa. Myösyleisurheilun erilaisia rata- tai heittotuoleja voi kokeilla.

Kannattaa pyytää joku vammaisurheilija ryhmään vierailulle tai katsoa videolta välähdyk-siä kisatunnelmista. Jokainen tarvitsee roolimalleja.

Maalipallo on näkövammaisten paralympiapeli, jota pelataan kolmihenkisin joukkuein. Maalipallo onreaktiokykyä ja nopeutta kehittävä peli kaikille. Siinä joutuu keskittymään ja kuuntelemaan toisin kuinpeleissä, joissa käytetään näköaistia. Nicke voi pelata maalipalloa näkevien koulukavereidensa kanssa,koska kaikki käyttävät näkösuojia. Helisevää palloa torjutaan heittäytymällä pallon eteen.

15

Käänteinen integraatio

Boccia on petanquen tyyppinen kuulapeli, jota pelataan kolmihenkisin joukkuein. Se on myös vaikeasti liikunta-vammaisten paralympialaji ja kehitysvammaisten Special Olympics -laji. Jenni käyttää pelissä avustajaa javierityskourua. Tarkkuusboccia on boccian sovellutus. Siinä maali on kiinteä, esimerkiksi kirkasvärinen maalimatto.

ParalympialaisetParalympialaiset ovat näkö- ja liikuntavammaistenhuippu-urheilutapahtuma. Paralympialaiset järjes-tetään olympiavuosina samoissa paikoissa kuin kesä-ja talviolympialaiset. Paralympialaisiin pääsevätkarsintojen kautta vain maailman parhaat liikunta-ja näkövammaiset urheilijat omissa luokissaan jalajeissaan.

Suomessa paralympiajoukkueen valitsee ja toi-mintaa organisoi Suomen Paralympiayhdistys. Kehitys-vammaiset urheilijat ovat osittain mukana para-lympiaperheessä.

Special OlympicsSpecial Olympics on kehitysvammaisten kansainvälinenliikuntaorganisaatio, joka järjestää neljän vuodenvälein Special Olympics talvi- ja kesämaailmankisat.Special Olympics -kilpailuihin voivat osallistualuokittelujen kautta kaiken tasoiset kehitysvammais-urheilijat. Special Olympics järjestää myös kehitys-vammaisurheiluun liittyviä koulutuksia, seminaareja,leirejä, lajien kehittämisohjelmia sekä maanosien jamannerten kilpailuja. Suomessa Special Olympics-toimintaa toteuttaa Suomen KehitysvammaistenLiikunta ja Urheilu ry.

Myös Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ja Kuurojen Urheiluliitto osallistuvat kansainväliseen kilpailutoimintaan.

16

OTA MINUT MUKAAN

ERILLINEN TOIMINTA

Kaikki lapset eivät kykene toimimaan isoissa ryhmissä. Silloin on mielekkäämpää liikkua muiden vastaavantoimintakyvyn omaavien kanssa. Vaihtoehtona voi olla yksin, erikseen tai vertaisryhmissä järjestetty toiminta.Erikseen pienryhmässä (vertaisryhmä, harjoituspari) toimiminen voi tarjota rauhallisemman, turvallisemman jatehokkaamman oppimisympäristön kuin yleinen ryhmä. Hetkittäinen erikseen toimiminen voi olla käytännönsanelema ratkaisu tilanteissa, joissa erityistukea tarvitsevalla lapsella menee paljon aikaa arkitoimintoihin, kutenvessassa käyntiin ja pukemiseen. Vertaisryhmästä voi siirtyä integroituun ryhmään taitojen lisäännyttyä. Maas-samme toteutettava erityisliikunta on enimmäkseen vertaisryhmissä tapahtuvaa toimintaa.

Vammaisurheilu on vakiintunutta toimintaa, jossa kilpaillaan toisten vastaavan toimintakyvyn omaavienkanssa. Kilpailijat luokitellaan joko vamman aiheuttaman haitta-asteen tai toimintakyvyn mukaan eri luokkiin.Luokittelua käytetään vain kilpailutoiminnassa. Tunnetuin kansainvälinen vammaisurheilutoiminta tapahtuuliikunta- ja näkövammaisilla paralympia- ja kehitysvammaisilla Special Olympics -toiminnan kautta.

Jokaiselle ei ole tarjolla omaa vertaisryhmää harrastamiseen, etenkään pienillä paikkakunnilla. Diagnoosi-pohjaisesti perustetut erityisryhmät voivat sulkea jonkun pois, vaikka itse toiminta soveltuisikin hänelle.

Rauno on mukana jalkapallo-joukkueessa, koska hän haluaa isonajalkapalloilijaksi.

16

17

Erillinen toiminta

IntegraatioIntegraatiolla tarkoitetaan erityistukea tarvitsevanlapsen sijoittamista yleiseen ryhmään (koulu, harrastus-ryhmä, seura, iltapäiväkerho). Fyysinen yhteen sijoitta-minen ei takaa lapsen tarvitsemia tukipalveluja(avustaja, apuvälineet, soveltaminen jne). Fyysistäintegraatiota ei välttämättä seuraa yhdessäolon, toistenhyväksymisen ja sosiaalisten suhteiden syntymisenkautta yhteiskunnallinen integraatio. Kapeimmillaanintegraatio voi olla näennäistä yhdessä olemista, jossaerityistukea tarvitseva lapsi on ”eriytetty” pois yhteisestätoiminnasta.

Pyörätuolikoripalloilijoiden alkulämmittelyleikkinä pelataan Takaportti-peliä, jossa tarkoituksenaon saada pallo vastustajan tuolin alle. Samalla pelaajat yrittävät suojella omaa tuolin alustaansa.

Inkluusio (suomeksi sulauttaminen)Inkluusiossa erityistukea tarvitseva lapsi on osayhteisöä. Inkluusio-ajattelussa huomioidaan kunkinyksilön tarvitsemat tukipalvelut ja järjestelyt, joillajokainen ryhmän jäsen pystyy toimimaan omallatasollaan osana yhteisöä. Koulumaailmassa inkluusiosisältää periaatteen lähikoulusta. Harrastustoimin-nassa inkluusio voisi sisältää ajatuksen lähiseurasta taiiltapäiväkerhosta.

Tässä oppaassa inkluusiosta puhutaan kaikilleavoimen liikunnan ja yhteisen toiminnan käsitteidenalla.

17

18

ERILAISENA YHTEISESSÄ RYHMÄSSÄ

Jukka Jukalla voi kulua toimintaan hieman enemmän aikaa, jos tila, välineet tai pelin säännöt eivät oleentuudestaan tuttuja. Liikuntatuokioissa voidaan liikkua myös lattiatasossa (tasapaino) ja lähel-lä Jukkaa (hahmottaminen) sekä siten, että hän joutuu käyttämään myös heikompaa kättä jajalkaansa. Selkeästi erottuvat rajat ja pelivälineet auttavat hahmottamaan toimintaa paremmin.

Jaana Jaana voi valita suorittaako tehtävät lattiatasossa ilman apuvälineitä, seisten keppien avulla vaipyörätuolista käsin. Jaana voi käyttää liikuntatilanteissa myös eri lajeihin suunniteltujaerikoistuoleja ja -kelkkoja. Lattiatason leikeissä Jaanan pelialueelle voi laittaa pehmusteeksijumppamaton. Toiminta tulee suunnitella siten, ettei Jaana pyörätuolinsa kanssa aiheuta vaaraamuille. Pyörätuoli vaatii myös enemmän kääntymistilaa pelialueen ulkopuolella.

Nicke Nicken kohdalla tulee opetella selostamaan tilanteita ja puhuttelemaan häntä aina nimellä.Ohjaustilanteessa voi mennä näyttämään aivan lähelle ja tarvittaessa ohjata käsin. Ohjeita voimyös havainnollistaa tunnusteltavilla kohokartoilla (magneettitaulut, kartongille askarrellutkartat). Kannattaa ennaltaehkäistä törmäyksiä soveltamalla sääntöjä esimerkiksi alue-järjestelyin. Toiminnan aloitus tehdään aina tutustumalla ensiksi tilaan. Rajat voi merkitäkohoteipillä (ikkunatiiviste tai teipin alle naru).

Elli Elli pysyy parhaiten mukana pienessä ryhmässä ja oman avustajan tukemana. Ellinkommunikoinnissa kuvat ja kirjoitettu kieli kuvien tukena toimivat parhaiten. Toiminnanselkeys (toiminnalla alku ja loppu), säännöllisyys, rutiinit ja sopiva tauotus auttavat toimimaanryhmässä. Elli ei pidä kovista äänistä ja leikeistä, joissa liikutaan sikin sokin ympäri salia.

Rauno Raunon ohjauksessa on pyrittävä yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Opetetaan asiat pienistäpalasista suurempiin kokonaisuuksiin. Ymmärtämistä lisäävät askelmerkit, suuntia ohjaavatnuolet (teipit, narut, liidut) sekä värien ja kuvien käyttö: merkitään maalit, pelialueet tai-pisteet, sääntöjen opettaminen kuvilla. Positiivinen palaute vahvistaa oppimista.

Jenni Jennin ohjauksessa kannattaa suosia leikkejä, joissa voi liikkua eri suuntiin eri nopeuksilla jamiettiä etukäteen missä tilanteissa Jenni voi osallistua toimintaan ilman sähköpyörätuoliaesimerkiksi jonkun muun liikkumisen apuvälineen, kuten vatsalaudan ja/tai avustajan kanssa.Jennille tulee varata aikaa keskusteluun (kuvakansiot), toimintaan, siirtymisiin pyörätuoliin/tuolista pois, vessassa käynteihin ja pukeutumiseen. Ohjeet annetaan Jennille, ei avustajalle.

OTA MINUT MUKAAN

19

Oppaan pohjana ovat englantilaisilta ja australia-laisilta saadut ideat tasa-arvoisesta lasten liikun-nasta. Kaikille avoimen liikunnan keinot ovatavaimia laadukkaampaan ja lapsilähtöisempäänliikuntaan. ”Normaaleja” lapsia on varsin vähän.

Maa-meri-ilma –leikissä kuvilla ja väreillä tuodaan selkeyttä leikintilaan ja suuntiin. Elli voi toimia ohjaajana kuvien avulla.

Erilaisena yhteisessä ryhmässä

Jokaisella lapsella ovat omat yksilölliseterityistarpeensa. Näitä keinoja yhdistelemällä jalisätietoja kyselemällä löytyy keinoja myös muidenerityistukea tarvitsevien lasten mukana oloonleikeissä, peleissä ja yhteisessä liikunnassa.

KiitämmePeter Downs, Australian Sports Commission (www.ausport.gov.au)

Ken Black, Youth Sport Trust (www.youthsporttrust.org)Sekä kaikkia ammattilaisia, jotka ovat auttaneet oppaan teossa antamalla vinkkejä ja neuvoja.

20

OTA MINUT MUKAANErityistukea tarvitseva lapsi leikki- ja liikuntaryhmässä

Miten toimia, kun harrastusryhmään tulee mukaan erityistukea tarvitseva lapsi?Ota minut mukaan -oppaassa esitellään keinoja toteuttaa yhteistä toimintaa liikunnan avulla.

Oppaan toteutus ja julkaisu

Opas on osa Invalidiliiton liikuntavammaisten koululaisten iltapäivätoiminnan projektinkehittämistyötä. Projektin tavoitteena on luoda toimiva malli liikuntavammaisten lasten januorten iltapäivätoiminnan järjestämiseksi kuntiin. Projekti toteutetaan yhteis-työssä Ruskeasuon koulun, mukana olevien lasten kotikuntien, Helsingin Invali-dien Yhdistyksen ja Ruskeasuon koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Projektion saanut tukea toimintaansa Raha-automaattiyhdistykseltä.

Liikuntaa Kaikille Lapsille -hanke on vammaisliikuntajärjestöjen (SuomenInvalidien Urheiluliitto ry, Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilury, Näkövammaisten Keskusliitto ry) yhteinen kehitysohjelma, jonka tavoit-teena on madaltaa erityistukea tarvitsevien lasten kynnystä osallistua yleiseenliikuntaan. Hanketta toteutetaan Nuori Suomi ry:n ja useiden lajiliittojenkanssa yhteistyössä. Hankkeeseen on saatu tukea Opetusministeriöltä.

Kirjoittajat Alanko Rea, Remahl Virpi, Saari AijaPiirrokset Nyyssönen Arto

Taitto ja graafinen toteutus Kauppinen HeiniFrenckellin Kirjapaino Oy 2004

ISBN 951-98491-6-5

www.siu.fi www.nkl.fi www.sklu.fi www.nuorisuomi.fi