Esa Nordling

Miten MIELI-hankkeen pitäisi näkyä Sote-uudistuksessa?

Kehittämispäällikkö Esa Nordling

Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveyspalvelujen näkökulma

9.2.2016

9.2.2016

Esa Nordling9.2.2016

Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteina oli vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmia ja niihin liittyvää syrjäytymistä, taata palvelut, jotka perustuvat kansalaisten todellisiin tarpeisiin ja ovat vaivattomasti ja joustavasti saatavilla sekä perustaa toiminta hyviin ja vaikuttaviksi arvioituihin käytäntöihin

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen painopisteissä on paljon yhdenmukaisuutta Mieli-suunnitelman linjausten kanssa

Esa Nordling

Sote-uudistuksessa on tärkeää hyödyntää Mieli-suunnitelman toteutuksessa hyvin edenneet asiat ja kiinnittää erityistä huomiota niiden asioiden edistämiseen, joissa ollaan jääty lähtötelineisiin ulkopuolisen arviointityöryhmän raportilla avainasema

9.2.2016

Esa Nordling

Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman viimeinen vuosiraportti julkaistiin joulukuussa 2015

Professori Sami Pirkolan johtaman ulkopuolisen arviointiryhmän Mieli-suunnitelman loppuraportti luovutetaan ministeri Rehulalle 6.4.20169.2.2016

Esa Nordling9.2.2016

Esa Nordling9.2.2016

Haasteita ja mahdollisuuksia

1. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden nopeapääsy palveluihin

Hoitotakuu ei palvele tällä riittävän hyvin mielenterveys- ja päihdeongelmaisia

Hoitotakuu koskee nykyisellään kiireettömään hoitoon pääsyä, kun taas mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvä hoidontarve on usein kiireellistä

Esa Nordling

2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraatio ja asiakkaiden tasavertainen kohtelu

Tätä ajatusta tukee mielenterveys- ja päihdeongelmien yhä laaja-alaisempi yhteenkietoutuminen asiakaskunnassa

Päihdehoitajien ja depressiohoitajien määrät ovat lisääntyneet jonkin verran perusterveydenhuollossa, mutta työ on edelleenkin eriytynyttä ja alueelliset erot ovat suuret

Päihdehoitaja/depressiohoitaja –malli ei palvele kovin hyvin asiakasryhmiä, joilla on esim. rahapeli- tai nettiriippuvuus

9.2.2016

Esa Nordling

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ongelmien monimuotoisuus lisää myös palveluohjauksellisen työotteen ja sosiaalityön merkitystä: mielenterveys- ja päihdetyössä sosiaalityön osaamista pitäisi vahvistaa SOTE-uudistuksen yhteydessä

Todellinen integraatio voi toteutua vain, jos psykiatriset ja päihdehuollon yksiköt yhdistyvät hallinnollisesti, sijoittuvat samoihin tiloihin ja samassa työryhmässä toimii sekä psykiatrian että päihdehoidon ammattilaisia

9.2.2016

Esa Nordling9.2.2016

3. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujienasumiseen pitää panostaa

MIELEN ASKE –hankkeen selvitys:

Psykiatriset sairaalat, vastaukset 12 sairaanhoitopiiristä:Vuonna 2011

- asunnon puutteen vuoksi sairaalaan joutuneita 3 %- riittämättömän asumisen tuen vuoksi sairaalaan 15%- sairaalajakson aikana menettänyt kotinsa 6%

Sairaalasta kotiuttamista - vaikeutti asunnon puute 10%- vaikeutti asumisen tuen puute 13%

Vuoden 2011 aikana jouduttiin kotiuttamaan epätarkoituksenmukaisiinasumisratkaisuihin 337 henkilöä (esim. tuen puute, sukulaistenluo, liian vahvan tuen kohteeseen, tk-vuodeosastolle).

Esa Nordling

4. Peruspalveluiden vahvistamisen pitäisi mahdollistaa myös mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden somaattisten sairauksien varhaisemman toteamisen, paremman hoidon ja siten myös eliniän pitenemisen

Näin monta vuotta mielenterveyshäiriöt lyhentävät elinikää (Lähde: TEHY 10/2015)

• Skitsofrenia: Miehet 17 v. Naiset 16 v.

• Alkoholihäiriö, jota on hoidettu sairaalassa: Miehet 28 v. Naiset 26

• Kaksisuuntainen mielialahäiriö:Miehet 20 v. Naiset 16 v.

9.2.2016

Esa Nordling

5. Kunnallisten ja alueellisten mielenterveys- ja päihdestrategioiden, -suunnitelmien ja -ohjelmien hyödyntäminen

Mieli-suunnitelman toteuttamisaikana tehtiin lukuisia kunnallisia tai alueellisia mielenterveys- ja päihdestrategioita KASTE-hankkeissa ja THL:n Mielen tuki-hankkeen ohjauksessa

Strategiat tehtiin pääsääntöisesti monialaisissa työryhmissä tehty strategiatyö pitää saada riittävän painokkaasti

mukaan SOTE-alueiden suunnitelmiin, niin että paikalliset erityistarpeet otetaan huomioon

tämä on todellinen haaste, koska itsehallintoalueilla mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeet ovat hyvin heterogeenisia

9.2.2016

Esa Nordling

6. Ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävään työhön pitää panostaa vahvasti

Mieli-suunnitelman loppuarvioissa tuotiin esiin se, että ehkäisevä ja edistävä mielenterveys- ja päihdetyö ei ole edennyt samalla tavalla kuin muut kehittämiskohteet

Ehkäisevä ja edistävä työ toteutuu suurelta osin sosiaali- ja terveyssektorin ulkopuolella (koulu- ja sivistystoimi, nuorisotoimi, työvoimahallinto, liikuntatoimi, kolmas sektori)

Edistävään ja ehkäisevään työhön on tarjolla monia kohderyhmäspesifejä vaikuttavia menetelmiä sekä hyviä ja lupaavia käytäntöjä haasteena on näiden liittäminen SOTE-palveluiden kokonaisuuteen

9.2.2016

Esa Nordling

7. Kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen SOTE-palveluiden kehittämistyössä

Mieli-suunnitelman toimeenpanon suurin menestystarina liittyi pyrkimykseen kuunnella palveluiden käyttäjiä

Satoja kokemusasiantuntijoita koulutettiin kolmannella sektorilla ja KASTE-hankeissa

Kokemusasiantuntijoita myös käytettiin hyvin monenlaisissa tehtävissä (esim. Nordlingin ja Hätösen selvitys 2013)

SOTE-uudistuksen yhteydessä kokemusasiantuntijoilla on oltava merkittävä ja pysyvä rooli palveluiden kehittämisessä ja arvioinissa

9.2.2016

Esa Nordling

Tätä edellyttää myös hallituksen kärkihanke ”Palvelut asiakaslähtöisiksi”, päätoimenpide 1: Kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamallin määrittely ja ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistaminen

9.2.2016

9.2.2016 Esa Nordling

Kohti parempaa tulevaisuutta!