liikkuvien palvelujen mahdollisuudet pohjois-karjalassa · maakunnassa on ollut pienimuotoisia...

CAri Tarkiainen & Virve Valoheimo

Liikkuvien palvelujen mahdollisuudet

Pohjois-Karjalassa

KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLu

Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisujaC, Raportteja: 23

Liikkuvien palvelujen mahdollisuudet

Pohjois-KarjalassaAri Tarkiainen & Virve Valoheimo

KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLu 2015

Ari Tarkiainen & Virve Valoheimo | 5

Julkaisusarja C:23

Julkaisusarjanvastaava toimittaja Kari Tiainen

Toimittajat Ari Tarkiainen & Virve Valoheimo

Graafinen suunnittelu ja taitto Salla Anttila

Kansikuva morguefile.com Kuvat KimmoVirtanen,morguefile.com

© Tekijät ja Karelia-ammattikorkeakoulu

Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain mukaisestikiellettyilmannimenomaistalupaa.

ISBN 978-952-275-163-8 (painettu)ISBN 978-952-275-164-5 (verkkojulkaisu)ISSN-L 2323-6914ISSN 2323-6914

Julkaisumyynti Karelia-ammattikorkeakoulu [email protected] http://www.tahtijulkaisut.net

Joensuu, Lasermedia Oy, 2015

Alkusanat

Hyvä lukija,

Käsissäsi oleva raportti on Liikkuvat palvelut oppimisen ja työllistymisen väylänä -hankkeen yksituotos.HankkeenrahoittajaELY-keskustoivoi,ettähankkeenyhteydessäkerättäisiintie-toamaakunnanliikkuvienpalvelujentilanteesta.Liikkuvat palvelut ovat nousseet esille erityisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

kehittelemänMallu-autonsaamanjulkisuudenkautta.Pohjois-Karjalassavastaavanlaistatoi-mintaaeioleollut.Maakunnassaonollutpienimuotoisiakokeiluja,joistapaljonjulkisuuttaonsaanutviimevuonnalopettanutKiertäväpysäkki-hanke.

Tämän selvitysraportin tavoite on ollut kerätä tietoa liikkuvien ja kotiin vietävien palvelujen tilanteestasekätuottajiennäkemyksiäniidenkehittämisestä.Myösasiakkaidentoiveitapalve-lujenkehittämisestähaluttiinkerätäyhteen.Tiedonkeruutoteutettiinsähköisenäkyselynäjahaastatteluina.KyselyjenkäytännnöntoteutuksestavastasiprojektikoordinaattoriNiinaPen-nanen ja siihen osallistui myös Karelia-ammattikorkeakoulun ja Luovin erityisammattiopiston opiskelijoitajaopettajia.

Maakunnallisen tiedonkeruun lisäksi raporttiin kerättiin tietoa muualla Suomessa kehitel-lyistähyvistäkäytännöistä.Näitäerilaisia”autoratkaisuja”olikinsuurimäärä.Senlisäksikerät-tiin tietoa siitä, miten haja-asutusalueilla ja kylissä oli ratkaistu palvelujen tuottaminen uudella tavalla.Tämänäkökulmanousikinselvitystyönedetessäyhäsuurempaanrooliin.SelvitysraporttikokoaayhteenmyösmenossaolevaanSOTE-uudistukseenliittyväälähi-ja

etäpalveluistakäytävääkeskustelua.Liikkuvatpalvelutonselkeästitärkeäosasiinäkeinovali-koimassa, jota tulevaisuudessa hyödynnetään palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden tur-vaamiseksi.Raportinlopputulemaon,ettäliikkuviapalvelujaeitulekäsitelläerilläänmuustakehittämisestä.Kaupunkienreuna-alueidenjaväljästiasuttujenalueidenpalvelujenturvaami-sen lähtökohta on alueen tarpeiden täsmällisempi analyysi ja lähipalveluiden sekä liikkuvien palvelujenparempiintegraatio.Myösuudenteknologianhyödyntäminenjamonitoimijuudenparempi hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa voivat taata palvelujen säilymisen ja saata-vuudenhaja-asutusalueillakin.

Joensuussa27.1.2015

Ari tarkiainenprojektipäällikkö

6 | Liikkuvien palvelujen mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Ari Tarkiainen & Virve Valoheimo | 7

Sisällys

1 JoHDANto 9

1.1 Sote-uudistus – vaikea yhtälö 9

1.2 Liikkuvat palvelut avuksi kapeikkoihin ja umpiperiin 10

1.3 Raportin tavoite 12

2 toImINtAYmPÄRIStÖN muutoKSEt 15

2.1 Uudet alueluokitukset 15

2.2 Palvelujen katoaminen maaseudulla ja reuna-alueilla 16

2.3 Kauppapalvelujen kehittyminen 18

2.4 Ikärakenteen muutos 19

3 PALVELuJEN tuottAmISEN HAAStE 21

3.1 Uusia tuottamisen malleja tarvitaan 21

3.2 Uusia muotoja -Yhteiskunnallinen yritys vai sosiaalinen yritys 22

3.3 Järjestöt ja kylätoimijat 24

4 uuSIA AVAuKSIA PALVELutuotANNoSSA SuomESSA 27

4.1 Kylien yhteisöllinen palvelutuotanto - Eskolan kylä 27

4.2 Kainuun Nuotta ry 28

5 LIIKKuVIEN PALVELuJEN HYVIÄ KÄYtÄNtÖJÄ 33

5.1 Historiaa 33

5.2 Mallu-auto -Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja pyörillä 34

5.3 Terveys- ja hyvinvointipalveluauto ONNI 35

5.4 Suupirssi – osaaminen liikkeelle 36

5.5 Liikkuva suunhoidon yksikkö Liisu 36

5.6 LINKKU -liikkuva tila 37

5.7 Pohjois-Karjalan parhaita käytäntöjä 38

6 PALVELutARPEEt PoHJoIS-KARJALAN HAJA-ASutuSALuEILLA 41

6.1 Palvelutarpeet ja niiden muutokset 41

6.2 Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 43

7 tuottAJA- JA ASIAKASKYSELYJEN tuLoKSEt 47

7.1 Hankkeen kyselyt liikkuvien palvelujen tuottamisesta ja niiden tarpeista Pohjois-Karjalassa 47

7.2 Tuottajien näkemykset kehittämisestä 48

7.3 Palvelujen tuottajien tulevaisuuden toiveet liikkuviin palveluihin liittyen 49

7.4 Liikkuvat palvelut asiakkaiden näkökulmasta 50

8 YHtEENVEto JA tuLEVAISuuDEN NÄKYmÄt 53

8.1 Yhteenvetoa- sammutetaanko valot vai mitä tehdään 53

8.2 Tulevaisuuden näkymiä 54

LÄHtEEt 60

LIIttEEt 64

Liite 1. Kysely yrityksille ja järjestöille

Liite 2. Kysely asiakkaille


1 Johdanto

1.1 SotE-uuDIStuS - VAIKEA YHtÄLÖ

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hy-vinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyden-huollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen.(STM2014.)Kansallisella jaSote-alueidenohjauksellahalutaanvarmistaavaltionns.kestä-vyysvajeensupistuminen¹.Tämäsangenmonimutkainentaloudentermionyksitapajäsentääikärakenteenmuutoksenaiheuttamaapainettakansantaloudelle.

Sote-uudistuksella pyritään vastaamaan talouden haasteisiin kokoamalla pirstaleiset pal-velujenjärjestämis-jatuotantorakenteetsuuremmiksikokonaisuuksiksi.Tämätarkoittaatoi-mintojentehostamistajavaikuttavuudenparantamista.

¹”Kestävyysvajesyntyy,josjulkisentaloudenpitkänaikavälintasapainottamiseksitarvittava,yliajanva-kaana pysyvä perusjäämä (julkisen sektorin tulot miinus menot ennen velanhoitokuluja) on suurempi kuin nykyinen,suhdannevaihteluistapuhdistettuperusjäämä.Pitkänaikavälinkestävyydentakaavanperusjää-män tulisi komission mukaan olla noin 5,5 prosenttia BKT:sta, ja kun suhdannekorjattu julkisen sektorin perusjäämäonhiukanpositiivinen,saadaankestävyysvajeeksi4prosenttiaBKT:sta.Tämänverranpitäisisiis veroja korottaa tai menoja supistaa tästä ikuisuuteen, jotta julkinen velka ei kasvaisi rajatta vuosisadan puolivälissä.”(Palkansaajientutkimuslaitos,http://www.labour.fi/pttalkom.asp?TalkomID=101)


Sote-uudistuksessa erotetaan palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan siten, että järjestämisvastuu on viidellä sosiaali- ja terveysalueella, ja palvelujen tuottamis-vastuuonkunnallataikuntayhtymällä.Tavoitteena ja lähtökohtanapidetään lähipalvelujenturvaamista.Uudistuksellapyritäänsaamaanmittakaavaetuja,muttataloudellistenvaikutus-tenarviointiyksiselitteisesti ja luotettavastieiolemahdollista.Kansainvälistenkokemustenperusteella ei löydy vielä selkeää evidenssiä siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio vaikuttaisipalvelujenkäyttöönjakustannuksiin.Tämäns.suuruudenekonomiaonkuitenkinuudistuksenyksisenkeskeisistäperusteista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksissa mittakaavaetuja ja –haittoja analysoita-essa on todettu, että pienissä vanhainkodeissa esiintyy mittakaavaetuja ja suurissa mittakaava-haittoja.Perusterveydenhuollontehokkuuttatutkittaessaonhuomattu,ettäpientenjahyvinsuurten terveyskeskusten tuotannollinen tehokkuus on keskikokoisia yksiköitä huonompi.Sosiaalipalveluistaonvähäntutkimustietoamitentuotannonmittakaavatvaikuttavat.Erikois-sairaanhoidon katsauksessa tutkimustulokset vaihtelivat eikä niistä ole voitu tehdä selviä joh-topäätöksiä.(THL2014).

Sote-uudistus on kuitenkin hallituksen ohjelmassa ja vaikka siihen liittyy monenlaisia haas-teita,poliittistatahtotilaauudenjärjestelmänrakentamiseenon.Niinsuurienreformientoi-meenpano kuten sote-uudistus on kuitenkin jo nyt osoittanut, että uudistuksen toimeenpano onvaativa tehtävä.Yksihaasteon tietojärjestelmät.Niidenarkkitehtuurin ja teknisen tuentulisi olla yhdenmukaista, jatkuvaa, ei-poliittista, läpinäkyvää, joustavaa ja aluetoimijoita osal-listavaa.Tietojohtamiseneetosonvoimakkaastirakennettusote-lakiuudistuksensisään.Paradoksaalistaon,ettäsosiaali-jaterveyspalvelujentietotekniikkaaonuudistettujopari-

kymmentä vuotta ilman, että olisi saatu aikaan tietojärjestelmiin kokonaisarkkitehtuuria ja eri sovellustenkommunikointia².Tämätoiveonmyösupotettusote-uudistukseen.

Vaikka nykyinen hallitus on päässyt sote-uudistuksessa eteenpäin, uudistus sisältää monia jopaperustuslaillisiapulmia.Ongelmiauudistusaiheuttaakunnalliseenitsehallintoon,koskauudistuksella puututaan kuntien keskeisimpiin tehtäviin. Taloudelliset vaikutukset kuntiinovatmerkittävät,silläkuntienbudjeteistanoinpuoletsiirtyisiviidensote-alueenhaltuun.Jospalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sote-alueille, myös kuntalaisten vaikutusmahdol-lisuudetpalveluihinjaniidenkustannuksiinheikkenevät.Kuntienpitäisikuitenkinrahoittaamyössote-alueidenjatuotantovastuualueidentoimintaa.Sote-uudistuksessaeikuitenkaanolekäsiteltypalvelujenrahoitusta,mikäonongelmallista.

Uudistusonmyöskytkettykuntauudistukseen,mikäonentisestäänsekoittanutuudistukseneteenpäinviemistä.Onpuhuttumyösdemokratiaongelmastajapäätöksenteonsiirtymisestäyhäkauemmaskuntienomastapäätöksenteosta.

1.2 LIIKKuVAt PALVELut AVuKSI KAPEIKKoIHIN JA umPIPERIINYksisote-uudistuksenpainopisteistäonlähipalveluidenkehittäminenjauudistaminen.Uusienpalvelumallien kehittäminen on välttämätöntä, mikäli palvelujen saatavuus halutaan taata myös kuntakeskustenulkopuolella.Liikkuvatpalvelutonyksikeinotäydentää jakorvataperinteistäkeskittyvääpalvelutarjontaa.Tällöinonkinparempipuhualähipalveluistajaniidenhaasteista.

Lehtola (2008) on tutkimuksessaan analysoinut palvelujen saavutettavuutta vyöhykemal-lin pohjalta niin, että palvelut asettuvat erilaisiin vyöhykkeisiin lähtien koti- ja lähiympä-ristöstä, edeten lähiympäristöön ja lähipalveluihin ja siitä seudullisiin ja maakunnallisiin palveluympäristöihin. Lähipalvelut ovat julkista tilaa ja ne ovat tärkeitä palvelutarpeidentyydyttämisenkannalta.Pienissäkunnissa lähipalveluympäristövoiolla taajamataikylä.LähipalvelutLehtolaon

Kuntaliittoa mukaillen määritellyt sellaisiksi, joita väestö tai osa asukkaista käyttää toistuvasti taijopapäivittäin.Lähipalveluitaontarjollakuntalaistenlähiympäristössä,niidenpiiriinonhelppohakeutuatainetuodaanihmisillekotiin.Palvelujavoidaansiistarjotasiellä,missäih-misetovatjatuodane,kutenkotipalvelunjakotisairaanhoidonkohdalla,kotiinasti.(Lehtola2008,25–26.)

Kaupungissa lähipalvelut voivat sijaita 2-4 kilometrin päässä, taajamissa ja kirkonkylissä 3-5 kilometrinjamaaseudulla5-9kilometrinetäisyydelläkodista.Liikkumismahdollisuudetvai-kuttavat siihen, mikä etäisyys on siedettävä: huonokuntoiset, vanhemmat ja autottomat ihmi-sethaluavatpalvelujalähemmäksi.(THL2010).Uudessa SOTE-järjestelmässä lähipalveluiden määritteleminen nousee tärkeään rooliin.

Mitenlähipalveluttulisimäärittää?Kuntaliitonmukaanpalvelukokonaisuuksiatulisiarvioidasäännöllisesti tulevaisuudessakin säännöllisesti sekä kuntaorganisaation sisällä että vuorovai-kutuksessakuntalaistenkanssa.(Kuntaliitto2012).Lähipalveluille on tunnusomaista toistuva ja päivittäinen käyttö. Paikkatieto-ohjelmalla

tehdyn,maaseudunpalvelujensaavutettavuuttakäsitteleväntutkimuksen(Keränen2003,ks.THL 2010) mukaan yli 20 kilometrin päässä lähimmästä taajamasta asui 130 000 asukasta ja yli15kilometrinetäisyydellälähimmästäkaupasta111000asukasta.Maaseudultamatkataaja-maanolikeskimäärinkymmenenkilometriäjakauppaanseitsemänkilometriä.Näistäkauka-napalveluistaasuvistanoin20%oliyli65-vuotiaita.Todennäköistäon,ettäyli100000ihmistäasuuedelleenkaukanapalveluista.² VTV( 2011) Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT- hankkeiden toteuttaminen Valtiontalou-

dentarkastusvirastontuloksellisuuskertomukset217/2011.[ https://www.vtv.fi/files/2442/217_2011_net-ti_korjattu_uusi.PDF]

Yksi sote-uudistuksen painopisteistä on lähipalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Uusien palvelumallien kehittäminen on välttämätöntä, mikäli palvelujen saatavuus halutaan taata myös kuntakeskusten ulkopuolella. Liikkuvat palvelut on yksi keino täydentää ja korvata perinteistä keskittyvää palvelutarjontaa.


Liikkuvalla palvelulla tarkoitetaan hajautetun palvelutuotannon muotoa, jossa palvelu(t) taisenosatuotetaanasiakkaalleliikkuvanpalvelualustan(esim.auto)välityksellälähelleasi-akkaankotiataikotiin(Immonenym.2012).

Liikkuvat palvelut voidaan jakaa karkeasti neljään erilaiseen muotoon (Suomen Kuntaliitto 2014).: » Kyyditys- ja asiointipalvelut, joissa asiakas viedään palvelun luo

» Kotiinvietävätpalvelut:terveyspalvelut,ateriapalvelut,kodinhoitopalvelutjne.

» Yhdenpalvelunkokonaisuudenautopalvelut,kutenkirjasto-,kauppa-taipoliisin lupahal-linto

» Monipalveluautot, joista saa eri sektoreiden tai toimijoiden palveluja

Liikkuviin palveluihin liittyy erilaisten kuljetusten yhteensovittaminen ja järkevän logistii-kanlöytäminenjatällöinpuhutaanlähi-taiseutulogistiikasta.Haastavintaonsovittaayhteenhyvinerilaistenpalvelujen, tuotteiden jatavaroidenkuljetustaasiakkaan luoeri toimijoilta.Onnistunut liikkuvien palvelujen kokonaisuus ehkäisee toisiaan sivuavien ja päällekkäisten reittienajamistajamahdollistaauudenlaistenkotiinvietävienpalvelujensuunnittelua.Näinollenontärkeääsuunnitellatoimintaayhteistyössäeritoimijoidenkanssa.

Harvaan asuttujen alueiden palvelujen varmistamiseksi liikkuvia palvelumalleja on kehi-tettyerilaisinkonseptein. Sinänsä liikkuviapalvelumallejaonollut Suomessayksityisissä jakunnallisissapalveluissajokauan,kutenkauppa-autotjakirjastoautot.Yhdenpalvelumallinrinnalle on kehitetty malleja, joissa liitetään monen toimialan palveluja yhteen, esimerkiksi pankki-,posti-jamuitaasiointipalveluja.Liikkuvatpalvelutmahdollistavatmyöslaajantuki-palvelujen liittämisenosaksiperinteistävanhustenhuoltoa.Erinomaisena japalkittunakon-septinaonEtelä-KarjalanSosiaali-jaTerveyspiirin(Eksote)liikkuvapalveluautoMallu,jostahaja-asutusalueenväestösaaterveyden-jasosiaalihuollonpalveluja.

Teknologian roolia on painotettu kotipalvelujen tehostajana, mutta yhtä tärkeää on tar-kastellakotipalvelunasiakkaitaasiakkaina,kuntalaisinajasosiaalisinatoimijoina.Palvelujenkehittämisessä on keskityttävä kartoittamaan niitä järjestelmän toiminnallisuuksia, joilla edis-tetäänikääntyvienhyvinvointiajatoimintakykyä.Tässäonhuomioitavamyösse,mitentär-keäksi ihmisten välinen kommunikaatio ja sosiaaliset suhteet muodostuvat, kun kokonaisuu-den tarkoituksena on mahdollistaa ikäihmisten toimintakyvyn ylläpito, sosiaalinen aktiivisuus sekämahdollisimmanpitkäänonnistuneestikotonaasuminen.(Immonenym.2012.)Yhteistyökuntien,kyläyhdistysten,erijärjestöjenjayritystenkanssamahdollistaamaaseu-

dun vireänä ja elinvoimaisena pysymisen, mikä voi houkuttaa paluumuuttajien lisäksi uusiakin tulokkaita.Maaseudun kehittämisessä korostetaan paikallista aloitteellisuutta ja kansalais-osallistumista, joiden on huomattu jääneen katveeseen palvelujen muutosprosesseissa (Kat-tilakoskiym.2011).

1.3 RAPoRtIN tAVoItESelvitysraportin taustana on ollut se, että maakunnassa ei ole oikein selkeää käsitystä liikku-vienpalvelujentilanteesta ja tähänhaluttiinsaadaselvennystä japarempaakokonaiskuvaa.Raportilleasetettiinneljätavoitetta.EnsimmäinentavoiteoliselvittääliikkuvienpalvelujentilannettaPohjois-Karjalassapainot-

tuenpalvelujentuottajiennäkökulmaan.Erityisestihaluttiinselvittääsitä,millaisiapalveluja

jatoimintaamaakunnassaontarjolla.Selvyyttähaluttiinmyössiihen,millaisiahaasteitapal-velujenkehittämisessäon.

Raportin toinen tavoite oli kartoittaa yleensä liikkuvista palveluista käytävää keskustelua Suomessa ja sijoittaa se laajempaan harvaan asuttujen alueiden palvelujen kehittämisestä käy-täväänkeskusteluun.Haluttiinselventääsitä,mitäliikkuvillapalveluillatarkoitetaanjasitä,millaisiamerkityksiäkäsitteelläon.Tämäteemaonhyvintärkeäajatellensote-uudistustajalaajemminharvaanasuttujenalueidentulevaisuutta.

Kolmas tavoite oli kartoittaa ja esitellä muualla Suomessa liikkuviin palveluihin liittyviä ko-keilujajahyviäkäytäntöjä.Tämäntavoitteentaustallaoliajatussiitä,ettäpyörääeikannatakeksiäuudelleen.

Neljäs tavoite oli, että selvitysraporttia voitaisiin käyttää keskustelun käynnistämiseen ja uusienaihepiiriinliittyvienhankkeidentäsmentämiseenjaarviointiin.

Raportti jakautuukin temaattisesti niin, että ensin käsitellään liikkuviin palveluihin liitty-vientoiminta-japalveluympäristöjenmuutoksia.SenjälkeentuodaanesiinuusiapalvelujentuottamisenvaihtoehtojajaliikkuvienpalvelujenhyviäkäytäntöjäeripuolillaSuomea.Senjäl-keensiirrytäänPohjois-Karjalaanjatäsmennetäänliikkuvienpalvelujenpalvelutarpeitajaesi-telläänhankkeenkyselyjentuloksiajaerityisestipalvelujentuottajienkehittämisehdotuksia.Lopuksi esitetään neljä erilaista tulevaisuuden näkymää siitä, miten liikkuvia palveluja tulisi maakunnassakehittää.


2.1 uuDEt ALuELuoKItuKSEt

Suomalainenaluepolitiikkaonainapohjautunutvahvaanmaaseutu-kaupunki -asetelmaan.Huolimatta siitä, että elinkeino- ja innovaatiopolitiikka on vahvasti painottunut suurten kau-punkikeskustenkehittämiseen,maaseutuhalutaanpitääasuttunajaelinkelpoisena.Kunpe-rinteisesti on ajateltu kehittämistä kuntaperustaisesti maaseutu- ja kaupunki-luokituksina, on tähänkeskusteluuntullutkiinnostavaavausSuomenympäristökeskuksentaholta.UusialueluokitusonTyö-jaelinkeinoministeriönsekäMaaseutupolitiikanyhteistyöryhmän

tilaama.Taustallaonhavainto,ettäkuntarajoihinperustuvakaupunki-maaseutu-luokitusonmuodostunutongelmalliseksikuntienkoonkasvaessa.Samankunnanalueellavoiollasekäkaupunkimaisia ettämaaseutumaisia alueita. Kuntarajoista riippumattomienpaikkatietoai-neistojenkäyttömahdollistaaalueidentarkemmantunnistamisenjaluokittelun.Perinteisenkuntapohjaisenluokituksenrinnallevoidaanasettaahienosyisempialueluoki-

tus (Helminenym.2014).Kaikenkaikkiaan luokituksessaonseitsemänalakategoriaa, jotkavoidaan erotella seuraavasti:Taajamat, joissa asukasmääräylittää 15 000,muodostavat kaupunkeja. Kaupunkialue ja-

kautuu ydinkaupunkialueeseen ja kaupungin kehysalueeseen. Ydinkaupunkialue jakautuuedelleenulompaanjasisempäänkaupunkialueeseen.Kaupunginkehysalueonydinkaupun-kialuettasekäsiihenfyysisestijatoiminnallisestikytkeytyviälähitaajamiaympäröiväjayhteenkokoavaalue.Sepitääsisälläänkaupunkiseudunkeskustaajamanalhaisellatehokkuudellara-kennetutreuna-alueetsekälähitaajamatjanäidenvälisetalueet.

Maaseudun paikalliskeskuksia ovat kaupunkien vaikutusalueen ulkopuolelle jäävät pie-nemmätkeskukset,jotkakoostuvatpienemmistäkaupunkimaisistataajamista.Niilläonsel-keärakenteeltaantiiviskeskusta jarooliympäröivänalueenkeskuksena.Kaupunkiseutujen

2 Toimintaympäristön muutokset


ulkopuoliset taajamat luokitellaan tähän joukkoon, mikäli vähintään kolme neljästä seuraavis-ta kriteereistä täyttyy:

1. Kolmen edellisen vuoden väestömäärän keskiarvo on yli 5 000

2. Taajaman asukastiheys on yli 400 asukasta/km2

3. Työpaikkoja on yli 2 000

4. Aluetehokkuudeltaan vähintään 0,1 alueen pinta-alan on oltava vähintään 1 km²

Kaupunginläheinenmaaseutuonmaaseutumaistaaluetta,jokaontoiminnallisestijafyy-sisestilähelläkaupunkialueita.Tämäluokkakuvaakaupunkienlaajempaatoiminnallistatyös-säkäyntialuetta.Ydinmaaseutuonmelkokaukanasuuristakeskuksistajaalueonjokovahvaaalkutuotannon

aluettataitoiminnoiltaansuhteellisentiiviistiasuttuamaaseutua.Ydinmaaseuturajautuukau-punginläheisenmaaseudunulkopuolelle,muttasevoikuitenkinulottuakaupunkialueenlähelle.Alueellaonkeskikokoisiakeskuksia,kirkonkyliäjasuhteellisentiheäpiententaajamienverkosto.

Harvaan asuttu maaseutu on yksipuolista elinkeinorakenteeltaan ja väestömäärältään har-vaanasuttuaaluetta.Yleisinmaankäyttöluokkaonmetsätaisuo.Nämäalueetsijaitsevatkau-kana isoista keskuksista ja asutusrakenne on hajanainen, taajamia on harvassa ja niiden välillä voiollalaajojaasumattomiaalueita.Nemaaseutualueet,jotkaeivättäytäkaupunginläheisenmaaseuduntaiydinmaaseudunkriteereitä,luokitellaanharvaanasutuksimaaseuduksi.KuntarkastellaanPohjois-Karjalaaylläolevanluokituksenpohjalta,aikanopeastikäysel-

väksimaakunnanerityispiirteet.Harvaanasuttunamaakuntana Pohjois-Karjalaonkin isonhaasteenedessäedellämainittujenkolmenmaaseututyypinpalvelujenjärjestämisessä.Kukinaluetyyppi vaatii hieman omanlaisensa toimintamallin ja tätä ei suuressa mitassa ole pohdittu kokomaakunnantasolla.

2.2 PALVELuJEN KAtoAmINEN mAASEuDuLLA JA REuNA-ALuEILLAKuntaliitosten tarkoituksena on ollut palvelujen turvaaminen isommalla väestöpohjalla, mutta seurauksenaonkinollutpalvelujenheikkeneminenliitosalueilla.Palvelutonajettuhyvinuseinalasvaikkaliittymissopimukseenonkirjattupalvelujensäilyttäminen.Kuntaliitoskunnissaonliitostenaikanaperustettumm.asukaslautakuntia,joillaonyritettypaikatatilannetta.Jotkuttutkijat ovatkin kehottaneet, että julkisten palvelujen murroksessa kylien kannattaa kehittää toimintaansajasuunnitellavaihtoehtoisiapalvelujentuottamisentapoja.(esim.Leinamo2010.)Yksisuurimuutoskoskeekouluverkkoa,jokaonkutistunutvuoden2006jälkeennopeasti.

Kouluverkko on harventunut koko Suomessa niin, että alle 50 oppilaan koulujen määrä on ku-tistunutvuoden1990alun2134koulusta646kouluunvuonna2010.Valtiolopettivuonna2006ns.pienkoululisänjatämänmuutosjohtiennennäkemättömäänkoulujenlakkautusaaltoon.Vuoden2006jälkeenonlakkautettuyhteensänoin600peruskouluajalukiota.

Kunnat perustelevat pienten koulujen sulkemista sekä oppilasmäärien vähentymisellä että tiukoillataloudensanelemillasäästötavoitteilla.Kunnissaonlaskettu,mitäkoulutoimisääs-tää,muttasäästääkökuntamitään.Samallavoimiettiämitätulojamahdollisestimenetetään.(Yle2013).Käytännössäkyläkoulujenlakkauttaminenontarkoittanutkylätoiminnantaantu-mista,vaikkakoulujaonmonessatapauksessaotettukylätoimijoidenkäyttöön.Maaseutumai-set alueet ovat siis jääneet melko syrjään kuntaliitoksissa, joiden piti juuri vahvistaa eri alueita niidenyhdistyessä.

Maaseudun julkisen liikenteen leikkaukset ovat vaikuttaneet siihen, että arki maaseudulla ilmanautoaonlähesmahdotonta.Tämävaikuttaaasukkaidenmoneenelämänosa-alueeseen,alkaenjokapäiväisenleivänhankkimisestasekätyöstäettäkaupasta.Aikuistenjalastenhar-rastusmahdollisuuksiin tarvitaan autoa, eikä näin ollen voida toimia ympäristöystävällisesti vaikkasiihenhalukkuuttaolisikin.Maaseudunasukkaatpyrkivätkuitenkinhoitamaansamal-laautomatkallauseitaasiointeja.Liikkuminenonsuunnitelmallisempaakuinjospalvelutoli-sivatlähempänätaijulkinenliikennetoimisihyvin.

Julkisen vallan perustuslain mukaisiin velvollisuuksiin kuuluu järjestää peruspalvelut, ku-ten sosiaali- ja terveyshuollon peruspalvelut, koulupalvelut, kirjastopalvelut, kauppapalvelut, pankkipalvelut,joukkoliikenteenpalvelutsekäposti-jatietoliikennepalvelut.Perustuslainmu-kaanjokaisellaonmyösoikeusvälttämättömääntoimeentuloonjahuolenpitoontarvittaessa.

Maaseudun palvelut ovat kuitenkin heikentyneet niin, että harvaan asutuilla alueilla arjen turvallisuusmietityttäälukuisiakylienasukkaita.Maaseudunkyläyhdistyksetovatkinherän-neet suunnittelemaan omatoimista varautumista julkisten palvelujen siirryttyä yhä kauem-maksi.Monissakyläyhdistyksissäkoulutetaanasukkaitaantamaanensiapuajahuolehtimaantulipalojen alkusammutuksista.Tämä toiminta ei yksinään riitä, mutta omatoimisuutta onalettutoteuttamaanjakehittämissuunnitelmiatehdääntulevaisuudenturvaamiseksi.

Aktiivisen kansalaisuuden vaade ja odotus on kasvanut, maaseutualueilla kansalaistoiminta onjouseinpakkoolosuhteidenmuutoksistajohtuen.Voidaankoikääntyviltämaaseutualuei-denasukkailtajayhteisöiltäyleisestikuitenkaanodottaanäinpaljon?Vastaavaahaneiedellyte-täkaupunkienasukkailta.Osamaaseudunaktiivisistakylistätokihaluaakehittääelinympäris-töönomaehtoisesti,muttaläheskäänkaikkiallatähäneioleedellytyksiä.

Maaseudun palvelut ovat kuitenkin heikentyneet niin, että harvaan asutuilla alueilla arjen turvallisuus mietityttää lukuisia kylien asukkaita. Maaseudun kyläyhdistykset ovatkin heränneet suunnittelemaan omatoimista varautumista julkisten palvelujen siirryttyä yhä kauemmaksi. Monissa kyläyhdistyksissä koulutetaan asukkaita antamaan ensiapua ja huolehtimaan tulipalojen alkusammutuksista.


2.3 KAuPPAPALVELuJEN KEHIttYmINENErityisenhuolestuttavaaonollutkyläkauppojenkuoleminen,jotavoidaanpitääseurauksenakauppapalvelujenpitkänlinjankehitykselläkohtisuurempiayksiköitä.Päivittäistavaramarkki-nat ovat keskittyneet isoihin myymälöihin ja yli 1 000 neliöisten myymälöiden markkinaosuus onnoin66%.Asiaaeikuitenkaanvoidatarkastellapelkästääntästäkustannustehokkuudennäkökulmasta.Esimerkiksivoidaanajatella,ettäpienillämyymälöilläonmyyntivolyymiaansuurempi merkitys, ja maamme asuttavuuden kannalta niillä on tärkeä tehtävä paikallisen elintarvike-japäivittäistavaratarjonnanjärjestäjänä.Harvaanasutuillaalueillapienetmyymä-lättoimivatmyösmerkittävinäsosiaalisenkohtaamisentiloina.Suurimmatmyymälät,eli30%kaikista myymälöistä, myy 79 % koko päivittäistavaramyynnistä, ja noin 1 600 pientä myymä-läämyyvain9%kaikestapäivittäistavaranmyynnistä.(Päivittäistavarakauppary.2014)

Haasteita kaupalle luovat muuttoliike sekä väestön ikärakenteen ja kulutustottumusten muutokset.Kaupanketjutkehittävätpalvelujaan japyrkivätvastaamaankaupunkien,taaja-mienjahaja-asutusalueidentarpeisiin.Myösverkkokauppaontuonutkaupanalankehitys-näkymiinuusiavisioita.Kesäasukkaatjamatkailijattuovatmaaseudullevilkkauttajasamallakaupantäytyyhuomioidaheidänerilaisettarpeensa.

”Kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palvelujen käyttöliittymä” -hanke, jossa arvioidaan kyläkauppojen nykyisiä toimintamalleja sekä kokeillaan yksityisten ja julkisten palvelujen to-teutustakyläkaupoissa.HankkeessaovatmukanaPäivittäistavarakauppary,Turunyliopistonkoulutus-jakehittämiskeskusBraheasekäJyväskylänyliopistonkauppakorkeakoulu.Pilotti-hankkeessaonmukana12kuntaa jakyläkauppaa.YhteiskumppaneitahankkeessaovatAlkoOy,ItellaPostiOy,Kuntaliitto,MatkahuoltoOy,Raha-automaattiyhdistys(RAY),VeikkausOyjaYliopistonapteekkiOy.HankettarahoitetaanELYManner-Suomenmaaseudunkehittämis-ohjelmasta2007-2013.EUosallistuuhankkeenrahoitukseen.Hankkeenkantavanaideanaonrakentaakyläkaupastaerilaisialogistisiavirtoja,palvelujajaverkostoja.Sitenvahvistetaanky-läkaupan toimintamahdollisuuksia ja tarjotaan haja-asutusalueiden asukkaille kattavammat yksityiset, julkiset jakolmannensektorintuottamatpalvelutmahdollisimman lähelläkotia.(Kyläkaupastayksityistenjajulkistenpalvelujenkäyttöliittymä–hanke.)

Kuntaliitto näkee kyläkauppojen ja kyläkauppiaiden roolin laajentamisessa monia mahdol-lisuuksia, kun kunnissamietitään julkistenpalvelujen turvaamista tulevaisuudessa.Yhtenävisionaonkyläkauppamonipalvelukeskuksena.

Kyläkaupat on monin paikoin jo lakkautettu, tällöin usein samaa ajatusta kehitellään kylä-talo monipalvelukeskuksena ajatuksella

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tekemän laajan kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että kaupan oheispalveluilla saadaan suomalaisia käyttämään lähikauppoja ensi-sijaisenaostopaikkana.(Päivittäistavarakauppary.2014)Elinvoimainenkyläkauppaonuseinpalvelujen ja asuttavuuden säilymisen kannalta avainasemassa, ja kyläkaupat turvaavat osal-taankokoSuomentasapainoistaalueellistakehitystä.Kehityshaluajayhteistyökykyälöytyyjapalvelujaonlähdettysuunnittelemaanennakkoluulottomasti.Päivittäistavarakaupan nykykehitykseen liittyy mielenkiintoisia avauksia. Monessa maassa

kuten Britanniassa, joka on ruuan nettikaupan johtava maa, ruokakaupan kokonaisvolyymista nettikauppamuodostaajo5%:nosuuden.SuurimmatWaitrose-ketjujaSimplyfood-ketjuovatkasvattaneet toimintaansanopeasti. Suomessapäivittäistavarakauppaayritettiinvuosia sittensaadamukaannettikauppaan,muttaseeionnistunut.Kansainvälisetnäkymätkuitenkinavaavatsuomalaisilleliikkuvillepalveluilleuusianäkökulmiajatoivosi,ettäniistäotetaanoppiajatkossa.

2.4 IKÄRAKENtEEN muutoSKuntarakenteen uudistus ja väestön ikääntyminen lisäävät ilman autoa saavutettavien kau-pan lähipalvelujen tarvetta. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008) ohjaa kuntiatukemaan yhä enemmän kotona asumista, lisäämään omaishoidontukea ja tehostettua pal-veluasumistajasamallavähentämäänhuomattavastilaitoshoitoa.Tavoitteenaonsiirtyminenennakoivaan toimintaan ja monipuolisempiin asumisratkaisuihin ympärivuorokautisen hoi-donsisällä.Tarkoituksenaontuottaapalvelujaiäkkäidenihmistentarpeidenmukaansinne,missä he asuvat, eikä niin, että ihmisen toimintakyvyn muuttuessa hän joutuisi muuttamaan palvelumuodostataipaikastatoiseen.Edelleenvaltakunnallisenatavoitteenaon,että75vuottatäyttäneistä henkilöistä 92 prosenttia asuu kotona joko itsenäisesti tai palvelutarpeen arvioin-nin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tukemana (STM2008).Useissa kunnissa hoivakäyntejä vanhuksen luokseonyksi päivässä, kunmatka palvelun

tarvitsijan luokseon40 - 50kilometriä.Taajamissavanhuksenasunnossakerrotaanolevansaatavillaviisikinhoivakäyntiäpäivässä.Kaukanaasuvillavanhuksillaonkolmevaihtoehtoa:1) pysyminen paikallaan jostain muualta saatavan avun turvin tai ilman apua, 2) pysyminen paikallaanyhdistellenkunnallistajamuutaapua,3)taajamaanmuuttaminen.Kotonasaasiisasuaniinpitkäänkuinhaluaa,muttapalvelujaeivoidaenempääantaa.Ratkaisunakuntienvanhustyöntekijätpitävätvanhuksenmuuttoataajamiin,jonnevanhuspalvelujaonkeskitetty.Kyseessä on palvelujärjestelmälähtöisyys eikä ihmisten elämäntapavalinnoille juurikaan ole si-jaa.(TedrejaPulkkinen2010).

Integroiduilla lähipalvelukokonaisuuksilla pyritään tukemaan myös ikäihmisten alueellisen osallisuudenjayhteisöllisyydenkehittymistä.Tavoitteenaon,ettäpalvelutvastaavatkäyttäjienyksilöllisiätarpeitajatoiveitasamallakunneaktivoivatarjenelämässä.(Immonenym.2012.)Miten tässä onnistutaan, jos kunnallinen palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan taajamien ul-kopuolellaasuvienvanhustentarpeisiinriittävästi?Etenkinvanhukset,joidentoimintakykyonalentunut,joutunevatmuuttamaantaajamiin.

Ikärakenteen muutos useiden ennusteiden mukaan on erityisen haasteellinen Keski-Kar-jalassa jaPielisenKarjalassa, joissamolemmissaväestöllisenhuoltosuhteenennustetaan lä-hestyvänvuonna2030arvoa120(TilastokeskusVäestöennuste2012).Tämätarkoittaa,että100työllistä(16-64vuotiasta)kohdenalueellaon120,jotkaeivätkuulutähänryhmään.Tässälu-vussa eivät ole mukana kuitenkaan kaikki työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, mikä synken-täänäkymääentisestään. Ikäihmistennäkökulmastaontällöinerityisentärkeää,ettäkotiinvietävätpalvelutjaerilaisetliikkuvatpalvelutjaliikennetoimivatkohtuullisesti.Väestöllinenhuoltosuhteen heikkeneminen eli tunnusluvun kasvu on yhteydessä alueen työpaikkojen vä-hentymiseenjatulevaisuudennäkymiensynkkenemiseen.


3.1 uuSIA tuottAmISEN mALLEJA tARVItAAN

Suomessa on viime vuosina keskusteltu tilaa-tuottaja -mallista yhtenä keinona selventää so-siaali- ja terveyspalvelujen haasteita ja löytää niihin kustannustehokkaita ja laadukkaita rat-kaisuja.Mallillatarkoitetaanpalveluntilaajanjatuottajanerottamistatoisistaanniin,ettäti-laajanatoimiijulkinentaho-kuntatms.Tuottajanavoitoimiakunnanomaorganisaatiotaijokuulkopuolinentaho.Tilaajanjatuottajanvälistätoimintaaohjataansopimuksilla.Kunsiispuhutaan tilaaja-tuottaja -mallista sillä tarkoitetaan eräänlaista kattokäsitettä, jolla julkinen palvelutuotantojasenohjausjärjestetään.

Suomessa jotkut isot kaupungit kuten Tampere ja Oulu ja jotkut pienemmät kuten Kouvola, JämsäjaJoensuuovatottaneetmallinkäyttöön.Ristiriitaistaon,ettäOululuopuijärjestelmäs-tä jasamoinTampereellamalliaonkritisoituvahvasti.Oulusiirtyins.elämänkaari-malliin,jossa palveluja tarkastellaan ja ryhmitetään elämänkaaren ajalle poikkihallinnollisiksi koko-naisuuksiksi(THL2012).Tilaaja-tuottaja-mallionyksiosalaajempaajulkisenhallinnonreformia,jossajulkistasek-

toriatarkastellaanns.NewPublicManagement(NPM)-viitekehyksenläpi.(Lähdesmäki2003)NPM-viitekehyksenhyödyntäminen julkisellasektorilla tarkoittaasitä,ettäkäyttöönote-

taan yksityisen sektorin johtamiskäytäntöjä, toimintaa arvioidaan suoritusten ja suoritteiden pohjalta, suositaan kilpailua sektorin sisällä sekä nostetaan kustannustehokkuus toiminnan keskiöön.Senlisäksitähdennetään,ettäjulkisissahankinnoissatulisiottaahuomioonmyösyhteiskunnallisetjasosiaalisetvaikutukset.Keskeinentyökalutilaaja-tuottaja-mallissaonkilpailutus.Valitettavaaon,ettänykyisinkil-

pailutuksissa halvin hinta usein ratkaisee ja hintaa painotetaan myös silloin, kun vedotaan kokonaistaloudelliseenedullisuuteen.Vaikkakyseessäovatasiakkailletarkoitetutpalvelut,ei

3 Palvelujen tuottamisen haaste


asiakaslähtöisyydellä, joustavuudella eikä uusilla onnistuneilla toimintavoilla ja menetelmillä olejuurikaanmerkitystäpalveluntoimittajaavalittaessa.(TEM2013.)Kuntienkilpailutusosaa-minenonollutjaonyhäpuutteellistajaseonisotulevaisuudenhaaste.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan hinnan kohtuuttoman suurella painotuk-sellavoiollamoniakielteisiävaikutuksiasekämarkkinoille,palveluntuottajilleettäasiakkaille.Halvan hinnan periaate vaikeuttaa palveluntuottajan toiminnan kehittämistä ja heikentää sa-mallapalveluntuottajanpalkanmaksuvaraa.Nämäheijastuvatedelleenmyösalankoulutuk-seenhakeutumiseensekäpalveluntuottajienmahdollisuuteenkilpaillatyövoimantarjonnasta.Nykyinen tapa kilpailuttaa näitä toimintoja ei ota riittävästi huomioon palvelujen käyttäjien tarpeita.Asiakastyytyväisyydelle,tyytyväisyysmittareilleja-seurannallepalveluntuottajanva-linnassaonannettumelkovähänpainoarvoa.(TEM2013.)Mainituntutkimuksen(TEM2013)mukaanhankinnoistapäättävätvirkamiehetpitäytyvät

konservatiivisissa toimintamalleissa, eivätkä huomioi uusien toimintatapojen ja menetelmien innovatiivisuutta.Valinnoissaeimyöskäänjuurihuomioidajoustavuutta,kykyäsopeutuapai-kallisiinolosuhteisiineikäpalvelujenjajärjestelmienmonipuolisuuttataikokonaistoimijuutta.Hankinnoissa pärjäävät siten parhaiten isot toimijat, jotka kilpailevat hinnalla, ja jättävät ulko-puolelleesim.nuoretkasvuhakuisetyritykset,joideninnovatiivisiajaasiakaslähtöisiäratkaisujakaivataanvarsinkinmuuttuviinjamonimutkaisiinpalvelutarpeisiin.Julkisellahankintatoimin-nalla voitaisiin edesauttaa yksityisten palveluntuottajien kehittymistä ilman tarvittavia erityisiä yritystukiataihuonostikohdennettaviaverokannusteita.Hankinnoillavaikutetaanmyösmer-kittävästipalvelujenlaatuun.Hankinnantavoitteenavoisiollatulostenjavaikutustenaikaan-saaminen;positiivinenmuutospalvelunkäyttäjänhyvinvoinnissajatoimintakyvyssä.

Maaseutua koskevassa keskustelussa ja palvelujen kehittämisessä tarvitaan uusia keskuste-lunavauksiajatiedonjakamistaesim.yhteiskunnallisenyrittäjyydenmerkityksistä,vaikutuksis-tajamahdollisuuksista.Yhteisöllisetyrityksetmahdollistavattyönomistajuudenjakeskinäisenluottamuksen.Avoinjayhteisöllinentoimintakulttuuriluojatkuvaatiedon-jaideoidenvaihtoasekäyhteisöllistäongelmanratkaisua.Julkinen,yksityinenjakolmassektorivoivattehdämyössuunnitelmallistayhteistyötätuottamallaerilaisiapalvelukokonaisuuksia.Mahdollisuuksialöy-tyy sieltä, missä erilaiset näkökulmat, ammatilliset kulttuurit, työtavat ja ratkaisumallit kohtaa-vat.(Jutila&Vanhapiha2012.)

3.2 uuSIA muotoJA - YHtEISKuNNALLINEN YRItYS VAI SoSIAALINEN YRItYSYksiuusinäkökulmasuomalaisessakeskustelussasosiaali-jaterveysalanpalvelujenkehittämi-sessäkoskeeyhteiskunnallisiayrityksiä.

Jutilan ja Vanhapihan (2012) mukaan yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallia on ke-hitetty Suomessa muun muassa yhdistysten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotannon kehittämisessäjatyöllisyydenedistämisessä.Toimintamallisopiihyvinjärjestöjenpalvelutuo-tannonorganisoimiseenjauudenyrittäjyydenlisäämisenaktivointiin.Parhaimmillaanyhteis-kunnallinenliiketoimintaonluovayhdistelmätaloudellista,sosiaalistajaekologistavastuuta.Yhteiskunnallinenyrittäminenjayhteisöllisyysruokkivattoisiaan,jasiinätoteutuuasiakkai-denkuuleminenjaosallistuminen.

Julkisten palvelujen, etenkin hoito- ja hoivapalvelujen tarpeen sekä kysynnän kasvun tyy-dyttämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja ja tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisääviä tuotanto-malleja. Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä nähdään parhaimmillaan toimiva ratkaisu esim.maaseudun kohtaamiin haasteiin, joissa palveluntuottajalta edellytetään joustavuutta ja vas-tuullisuutta.Yhteiskunnallisenyrityksentavoitteenaonyhteiskunnallisenhyväntuottaminen;

se pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia ja toteuttamaan yhteiskunnallisia tavoittei-ta.Tämänvuoksiyhteiskunnallinenyrityskäyttäävoitostaanylipuolettoiminta-ajatuksensaedistämiseen jatoiminnankehittämiseen.Yhteiskunnallisenvaikuttavuuden lisäksi liiketoi-mintamallilleonominaistamyösavoimuusjaasiakaslähtöisyyssekätoiminnanläpinäkyvyys.Vaikuttavuuttatuleemyöskyetäarvioimaan.(Jutila&Vanhapiha2012.)EU-keskustelussayhteiskunnallisetyrityksetluokitellaanosuus-jayhteisötaloudenosaksi.

Siihen kuuluu sekä voittoa tavoittelevia että yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia, juri-disilta yritysmuodoiltaan erilaisia yhteisöjä, kuten osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset tai säätiöt.Osuus- jayhteisötalouson tuttuaSuomessakin,sillä 1880-luvullaalkanutosuustoi-mintaonyhävoimissaan.OsuuskuntiaSuomessaontällähetkelläalle1%kaupparekisteriinilmoitetuistayrityksistäjajäseniäylineljämiljoonaa.Yhteiskunnallisenyrityksenkäsiteeioleuusi,vaansepalautuu1980-luvunItaliaan.EU:ssa

tuli 1980-luvun lopulla viralliseksi käsitteeksi termi yhteisötalous, joka pitää sisällään osuus-kunnat,keskinäisetyhtiöt,yhdistykset,säätiötjayhteiskunnallisetyritykset.Kaikilleem.toi-mijoille yhteistä on yhteiskunnallisen hyvän edistäminen eikä niiden tavoitteena ole voiton maksimointi.Yhteiskunnallisenyrityksenmäärittelyätarkennettiin1990-luvunlopullasiten,ettäniidenyhteiskunnallisiainnovaatioitatuottavaavaikutustaalettiinpainottaa.Samallakä-sitelaajenitarkoittamaansekävapaaehtoistoimintaaettäyritystenyleistäyhteiskuntavastuuta.

Keskustelua yhteiskunnallisista yrityksistä hankaloittaa suomenkielisten termien merki-tysteneroverrattunaenglanninkielisiintermeihin.Englanninkielinentermisocialenterprisekäännetäänsuomeksiyhteiskunnallinenyritys. Sosiaalinenyritys taasonenglanniksisocialfirmtaiwork-integrationsocialenterprise(WISE).Eurooppalaisittainsosiaalinenyritys(work-integrationsocialenterprise)onosalaajempaa,yhteiskunnallistenyritysten(socialenterpri-se)viitekehystä.(YhteinenYritys–hanke2012.)Yhteiskunnallinenyritystoimiipalvelumarkkinoillasamoillaehdoillakuinmuutkinyrityk-

set, eikä niille ole luotu erillisiä suoria tukia kuten sosiaalisille yrityksille, jotka voivat saada työllisyyspoliittistaavustustatoimintaansa.Julkisensektorinmerkitysonhuomattavayhteis-kunnallisten yritysten toiminnalle ja sosiaalisten näkökulmien huomioiminen mahdollistaa markkinat yhteiskunnallisille yrityksille ja kannustaa siten myös uusien yhteiskunnallisten yri-tyksienperustamiseen.(Yhteinenyritys–hanke2012.)

Suomessakin on kiinnitetty huomiota siihen, miten hankintamenettelyt vaikuttavat markki-noiden kehitykseen, ja hankintakriteerejä pyritään kehittämään siten, että ne edistävät parem-pienpalvelujenjapositiivistenmarkkina-jaaluevaikutustentoteutumista.Samoinpainotetaanjulkisen yrityspalvelujärjestelmän kehittämistä niin, että yhteiskunnallisten yritysten erityispiir-teettunnistetaanjaettänesaavatriittävääjakattavaaohjaustajaneuvontaa.(TEM2011.)Yhteiskunnallisetjasosiaalisetyrityksetvoivatollamerkittäviäsosiaalisteninnovaatioiden

tuottajia, jotkayhdistävät luovasti jamonipuolisestierilaistaosaamista javoimavaroja.Suo-messa on jo tuhansia yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden toiminta on kannattavaa ja jotka kehit-

Avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri luo jatkuvaa tiedon- ja ideoidenvaihtoa sekä yhteisöllistä ongelmanratkaisua.


tävätasiakaslähtöisiäpalveluja,uudistavatpalvelurakenteitajakehittävätlähiyhteisöjä.Asia-kaslähtöisyydenmyötäyrityksilleitselleenmuodostuulojaaliasiakaskunta.Yhteiskunnallisetyrityksettuottavathyvinvointiaasiakkaille,työntekijöilleenjayhteiskunnalle.

Kun sitten puhutaan sosiaalisista yrityksistä, huomataan, että Suomessa sosiaaliset yritykset poikkeavatmuidenEuroopanmaidensosiaalisistayrityksistäsiten,ettäSuomessapainopisteonliiketoiminnassa,eitoiminnanyhteisöllisyydessä.Sosiaalistenyritystentavoitteenaontyöl-listää vaikeasti työllistyviä henkilöitä, joiden työllistämiseksi voidaan myöntää muihin yrityk-siinverrattunapidempikestoisempaapalkkatukea.Toimintaaohjaalakisosiaalisistayrityksistä.Sosiaalinen yrittäminen on Suomessa melko nuorta toimintaa, vaikka taustalla voi olla aikai-sempaa toimintaaesim. työkeskuksina.Lakisosiaalisistayrityksistä (1351/2003) tulivoimaanSuomessavuoden2004alussa.Eurooppalaisiinverrattunasuomalaisetsosiaalisetyrityksettyöl-listävätvielämelkovähänihmisiä.Vaikkasuomalaisetsosiaalisetyrityksetovatalussaolleetpie-niä mikroyrityksiä, on osa yrityksistä onnistunut kasvamaan ja kehittämään liiketoimintaansa jasamallarekrytoimaanlisäätyöntekijöitä.(Hyytiäinen,KarjalainenjaKostilainen2013.)Palkkatuenlisäksisosiaalinenyritysvoisaadatyöllisyyspoliittistaavustustatoimintaansa.Työllisyyspoliittisenavustuksenmyöntääelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus(ELY-kes-

kus).Avustuksenmyöntämisenedellytyksenäon,ettäsetyö-jaelinkeinotoimisto(TE-toimis-to),jonkatoimialueellatoimintatoteutetaan,puoltaaavustuksenmyöntämistä.Josavustustahaetaantoimintaan,jotatoteutetaanuseammanELY-keskuksenalueella,avustuksenmyöntä-misenedellytyksenäon,ettäTE-toimistot,joidenalueillatoimintaapääosintoteutetaan,puol-tavatavustuksenmyöntämistä.Yhdistyksellejasäätiölleavustustavoidaanmyöntääenintään100prosenttiaELY-keskuksen

hyväksymistäkokonaiskustannuksista.Kunnallejakuntayhtymälleavustustavoidaanmyön-tääenintään50prosenttiahyväksytyistäkokonaiskustannuksista.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 90 sosiaalista yritystä, joiden toimialat ovat pitkälti ma-talankynnyksenjaalhaisentuottavuudenaloja.Hyvänäpuolenaonse,etteitoiminnanaloit-taminenvaadisuuriainvestointeja.Sosiaalisistayrityksistänoinkaksikolmasosaahakeetoi-minnalleenkasvuajapitääverkostoitumistamuihinyrityksiinmerkityksellisenä.Liikevaihtoavoidaankinkasvattaanopeamminyhteistyökumppaneidenkauttakuinominvoimin.Toimin-nan laajentamiseen tarvittavaa rahoitusta haetaan esimerkiksi kehittämisohjelmien kautta julkisiltarahoittajilta.

Suomen lainsäädännön mukaan sosiaaliset yritykset voivat olla myös yhteiskunnallisia yrityksiä,elleiniidenmissionaolevainratkaistatyövoimaongelmia.Suomessaonkuitenkinuseita sosiaalisia yrityksiä, jotka ovat onnistuneet työllistämistehtävän ja kannattavan liiketoi-minnanyhdistämisessä.Monissamuissamaissasosiaalisetyrityksetkäsitetäänosaksilaajem-paa yhteiskunnallisten yritysten viitekehystä, sillä niiden toiminta edistää vaikeassa työmark-kina-asemassaoleviahenkilöitätyöelämäänpääsyyn.(Jutila&Vanhapiha2012.)

3.3 JÄRJEStÖt JA KYLÄtoImIJAtPohjois-Karjalassa järjestötoimintaonhyvin suunnitelmallista jamukanamaakunnallisessakehittämistyössä.Järjestöjenyleisettavoitteetvuodeksi2015onkirjattuPohjois-Karjalanhy-vinvointistrategiaan(Pohjois-KarjalanMaakuntaliitto2007),jonkamukaanPohjois-Karjalanjärjestöttoimivataktiivisinahyvinvoinninedistäjinä.Monipuolinenjaaktiivinenjärjestötoi-mintaedistääkansalaistenyleistäsosiaalista ja terveydellistähyvinvointia.Pohjois-Karjalanmaakunnan yhdistysten toimintaedellytykset ovat vahvat, ja hyvinvointialan julkiset toimijat ja järjestöt toimivat avoimessa, kumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä paikallisen, seu-dullisen jamaakunnallisen hyvinvoinninedistämiseksi. Strategianmukaan hyvinvointialan

järjestöjen ja yksityisten yrittäjien yhteistyöhön kehitetään uusia toimintamalleja, ja järjestö-jen asiantuntemus otetaan huomioon kuntien, seutukuntien ja koko maakunnan hyvinvoin-tipoliittisessapäätöksenteossa.Maakuntaohjelmassahyvinvointialankehittämisenerityisenäpainopisteenä on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen työnjaon tehostaminen (Pohjois-KarjalanMaakuntaliitto2007).Pohjois-Karjalassa on maakunnan järjestöjen yhteistyörakenne ja yhteinen toimintaelin

JANEeliPohjois-Karjalan Järjestöasiainneuvottelukunta, jonka jäsenetedustavateri toimi-alojenjärjestöjä.JANEtoimiimaakuntaliitossajärjestö-jayhdistystoiminnanasiantuntijaryh-mänä,javahvistaajärjestöjenrooliamaakunnankehittämistyössä.JANEtuojärjestötyhteenjarakentaayhteistyötäkuntienkanssa.LisäksiJANEkehittääuusiatoimintamuotojajaraken-teitajärjestötoiminnanhelpottamiseksijalaajentamiseksi.YhteistäHyvää-Pohjois-KarjalanHyvinvointialan järjestöstrategia on laadittu yhteistyössä maakuntaliiton, kuntien ja järjes-töjenkanssa.JANEtekeemaakunnanjärjestötoimintaatunnetuksijaluopohjoiskarjalaisillekeskustelu-javaikuttamismahdollisuuksia.Toiminnallavaikutetaankunnalliseenjamaakun-nalliseenpäätöksentekoonjaedistetäänkansalaisnäkökulmanesiintuomista.

Järjestöjen lisäksi Joensuussa toimii Joensuun kaupungin vammaisneuvosto, Keski-Karja-lassa seudullinenvammaisneuvosto ja Lieksassa Lieksan kaupunginvammaisneuvosto. Itä-Suomen Veteraaniasianneuvottelukunta toimii maakunnallisena neuvottelukuntana, joka vai-kuttaamyönteisesti sotiemmeveteraanienyhteiskunnallisiinoloihin.Kunnissa toimiimyösvanhus- jaeläkeläisneuvostot, jotkaovat ikäihmistenyhteistyöelin.Niidenavullaedistetäänikäihmistenosallistumis-javaikuttamismahdollisuuksia.Järjestö- ja kansalaistoiminnankehittämishanke JAKE:n tavoitteenaon luoda järjestö- ja

kansalaistoiminnanalueellinentoimintamalliterveydenjahyvinvoinninedistämiseksi.JAKE-kumppanuushankkeessaovatmukanaPohjois-Karjalankansanterveysry,Pohjois-Karjalanso-siaaliturvayhdistysryjaPohjois-KarjalanKylätry.HankettarahoittaaRAYvuosien2013-2017aikana.HankkeenkohdealueenaonPohjois-Karjala,muttahankkeenedetessäaluettalaajen-netaanmuuallekinItä-Suomeen.JAKE-hankemuodostuuTerveys-JAKEsta,jokakeskittyyter-veyden ja hyvinvoinnin edistämiseen alueella edistämällä uusien toimivien käytäntöjen käyt-töönottoajakehittämälläyhteistyötä.Terveys-JAKEatoteuttaaPohjois-Karjalankansanterveysry.Moni-JAKE luo ja levittää järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan uusiamuotoja sekä nostaaesiinmonikulttuurisuutta.SitätoteuttaaPohjois-KarjalanSosiaaliturvayhdistysry.Kylä-JAKEkehittääpuolestaanpaikallisyhteisöjähyvinvointitoimijoina jasitä johtaa toteuttaaPohjois-KarjalanKylätry.Kylä-JAKEkehittääpaikallisyhteisöjenhyvinvointitoimijuuttajatuokansa-laisvaikuttamisenlähelleasukkaitayhdessäkylienjakuntienkanssa.JAKE-JärjestöjakansalaistoiminnankehittämishanketekijärjestökyselynPohjois-Karja-

lassakeväällä2014.Kyselyosoitettiin339järjestöllejavastauksiasaatiin105järjestöltä.Vasta-usprosenttioli30.Melkeinkaikkijärjestötpitivättärkeimpänätoimintanaansuoraanjäsenis-töäpalveleviatehtäviäkutenharrastus-,virkistys-javapaaehtoistoimintaa.Tärkeänäpidettiinmyösedunvalvontaajakehittämistyötä.Palvelujentuottamineneikyselyynvastanneidenpoh-joiskarjalaisten yhdistyksissä näyttäydy tärkeänä, sillä yli 20 % yhdistyksistä ei tuota ollenkaan palveluja.Sosiaali-jaterveysyhdistyksissäohjaustajaneuvontaapidetääntärkeämpänämuissayhdistyksissä.(JAKE-hanke2014.)JärjestöjentoimintaajasentilaakuvaaSOTE:njulkaisemaJärjestöbarometri.Viimeinenba-

rometri nostaa esiin vapaaehtoistoiminnan hiipumisen ja hallinnollisen työn lisääntymisen järjestön sekäpalvelutoiminnan haasteena. Järjestötovatmenestyneet vaikuttamistyössä japaikallisyhdistystentoimintaahalutaanlaajentaa(SOSTE2014)


4.1 KYLIEN YHtEISÖLLINEN PALVELutuotANto - ESKoLAN KYLÄ

Harvaan asuttujen alueiden palvelujen turvaamiseksi on kehitetty erilaisia yhteisöllisiä pal-veluntuotantomalleja, kun julkiset palvelut ovat siirtyneet kauemmaksi keskuksiin, eikä yk-sityinen palveluntuotanto tunnu houkuttelevan yrityksiä pitkien välimatkojen ja vähäisen asiakaspohjanvuoksi.Suuretvaltakunnallisetjakansainvälisetyhtiötheikentävätpaikallistenyrittäjien ja järjestöjen asemaa markkinoilla, ja lisäksi kilpailutuskäytännöt suosivat tuottajia, jotkapystyvätkilpailemaanhinnoilla.Samoinkolmannensektorinjoutuminenkilpailulain-säädännön piiriin on horjuttanut yhdistysten asemaa ja lisännyt epävarmuutta palvelumarkki-noilla.(Kattilakoski2012.)

Koska ihmiset edelleen haluavat asua maaseudulla, on monissa kylissä alettu organisoimaan tarvittaviapalvelujayhteisöllisesti.Mielenkiintoisenaesimerkkinäon400asukkaanEskolankylä Keski-Pohjanmaalla. Halusta vastatamaaseudun rakennemuutokseen, vaikuttaa kylänkehitykseen ja herätellä asukaslähtöistä kehittämistä perustettiin kylään kunnan aloitteesta 1970-luvulla kylätoimikunta ja hieman myöhemmin kyläläisten toimesta kylätalo entiseen ve-turitalliin.Kylänjärjestäytymiselläjayhteiselläkokoontumistilallaonollutkeskeinenmerkityskylänomaehtoisenjayhteisöllisenkehittämisenheräämisessä.(Kattilakoski2012.)

Kylätalo on toiminut merkittävänä kylän keskuksena, kylän peruspalvelujen ja yhteisölli-sentoiminnanpaikkana.Kylätalollaonjärjestettyarkisinvanhustenruokailujakunnanko-tipalvelujen kaksi kodinhoitajaa toimivat kylätalolta käsin. Kylätalo tarjoaa toimitilatmyöserilaisille kylän tapahtumille ja harrastustoiminnalle. Kylätalonyhteydessä toimiimyös Es-kolan Kyläpalvelu Oy:n ylläpitämä päivähoitoyksikkö Tenavatalli, jonka toiminnasta vastaa kyläläistenperustamayritys, toimintatavaltaanyhteiskunnallinenyritys.Kylätalon toimintaja palvelujen tuottaminen yhteisöllisesti mahdollistavat lähipalvelujen turvaamisen ja kehit-

4 Uusia avauksia palvelutuotannossa Suomessa


tämisen.EU-hanketoiminnanmyötäkylänkehittämistoimintaonmuuttunutyhteisölähtöi-seksikuntalähtöisyydensijaan.Kylätoimikuntamuutettiinvuonna1997kyläyhdistykseksiEU-hankerahoituksensaamiseksi.Kyläyhdistyksenjäseninäovatlähespuoletkunnanasukkaista.Eskolankylänmenestyksellinenkehittäminenperustuukylänjakunnanyhteistyölle,sekäky-län organisoitumiselle eri muodoissa - kyläyhdistys, paikallinen osuuskunta, kehitysyhtiö ja lähipalveluyritys.Kyläyhdistysvastaavuonna2004perustetustakesäteatterista,jonkatuotoillamahdollistetaankylänmuutatoimintaajapalvelujentuottamista.Kylänpitkäaikaistyöttömiäja vajaatyökykyisiä asukkaita työllistää kunnassa vuonna 2004 perustettu sosiaalinen yritys OsuuskuntaNelikataja.Osuuskuntavastaa kunnan jayritystenpalvelutarpeisiin, joitaovatmm.koti-jaremonttipalvelut,siivousapu,kiinteistöjenpurkutyötjne.Lisäksikylässätoimiivuonna2009perustettuEskolankehitysOy,jonkaomistajinaovatkyläyhdistysja120kyläläis-tä.EskolankehitysOy:ntehtävänäonkylänasuntotuotannonkehittäminenjakylältäpuuttu-vanliiketoiminnanharjoittaminen.(Kattilakoski2012.)UusimpanaEskolankylänyrityksistäonvuonna2014perustettu lähipalveluyritysEskolanKyläpalveluOy, jokaperustiyksityisenpäiväkodinkylälle.Erilaisetorganisoitumismuodottakaavatmonipuolisentoiminnanjamahdollistavaterira-

hoituskanavien hyödyntämisen. Eskolan kylänmonipuolinen toimintaelävöittää kylää, luoyhteisöllisyyttäjakiinnittääasukkaitayhteisöön.Palvelutjatyöllistäminenyhdessäkulttuuri-senluovuudenkanssaruokkivathyvintoisiaan.(Kattilakoski2012.)

4.2 KAINuuN NuottA RY Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten ja taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen perustama Kainuun kylä- ja asukastoiminnan kat-tojärjestö. Järjestöön kuuluunoin 150 kainuulaista kylä- ja asukasyhdistystä.Kattojärjestöntavoitteena on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten osallistumista Kainuun maa-kunnanelinvoimaisuudenkehittämiseen.Jokaisestakunnastaonedustajakattojärjestönjoh-tokunnassa.KainuunNuottary:narvojaovatyhteisöllisyys,yhdenvertaisuus,tasa-arvoisuus,kestäväkehitys,luottamus,kansainvälisyysjainnovatiivisuus.

Kainuun Nuotta ry:llä on kaikille avoimia toimintakeskuksia, joissa toimitaan aktiivisesti yh-teistyössäyhdistystenkanssa.RAY:njakuntienavustamaakohtaamispaikkatoimintaaKainuunNuotta ryon koordinoinutKajaanissa ja Suomussalmellavuodesta 2013alkaen.Toiminnallavahvistetaankulttuurisestijasosiaalisestitoimivaa,turvallistaarkea.Kohtaamispaikattoimivatmyös hyvinä maahanmuuttajien kotoutumisen paikkoina, joissa voi luoda sosiaalisia verkostoja ja saada tietoa suomalaisestayhteiskunnasta.Kohtaamispaikat tarjoavatmatalan kynnyksenolohuonetoimintaajaniissäonmahdollisuusasioidamaksuttomastiverkossa.Niissäjärjeste-täänyhdistystenkerhotoimintaa,tapahtumiajainfotilaisuuksia.Asiantuntijaluentojajatiedo-tustilaisuuksiajärjestetäänmyösyhdessäeriviranomaistenkanssa.Kohtaamispaikatovatalu-eenmonikulttuurisiamonipalvelukeskuksia,jotkapalvelevatalueenväestönerilaisiatarpeita.

Kainuun Nuotta ry:llä on paljon hanketoimintaa, joilla edistetään maakunnan hyvinvointia, asukkaidentyöllistymistäjamaahanmuuttajienkotoutumista.Yhdistyksettoimivathankkeis-samukanajaedistävätyhteistoimintaajaosaamisenvahvistamista.KainuunNuottary:ntoi-minta voidaan tiivistää seuraavasti:

1. Kainuun jätevesiKainuunNuotta ry:n hallinnoima hanke, jota rahoittaa Kainuun ELY-keskus sekä Kainuunkunnat.Hankkeellaedistetäänhaja-asutusalueidentalousvesienkäsittelystäannetunasetuk-sen (209/2011) toimeenpanoa siirtymäaikana vuoteen 2016 mennessä

2. PalkeKainuunNuotta ry:n hallinnoima hanke, jota rahoittaa Kainuun ELY-keskus sekä Kainuunkunnat.Hankkeellaedistetäänhaja-asutusalueidentalousvesienkäsittelystäannetunasetuk-sen(209/2011)toimeenpanoasiirtymäaikanavuoteen2016mennessä.

3. Osallisuus vahvistaaEdistääKainuuseenmuuttavienulkomaalaistenkiinnittymistäjasitoutumistayhteiskuntaansekätukiverkostojensyntymistäuudessaelämänvaiheessa.HankettarahoittaaRAY.

4. Osaava tekijäLuodaan toimintamalli, jossa verkostomaisessa työpajassa mukana olevien yhdistysten välillä siirretääntyöntekijöitäjaosaamistatyötehtävienvaatimantarpeenmukaan.Toimintatukeemyöstyöllistymistä.HankkeessayhteistyökumppaneitaovatKainuunELY-keskusjaKajaaninkaupunki.

5. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voimavaraksiAktivoi maahanmuuttajanaisia ja –miehiä tasa-arvoiseen osallisuuteen ja vaikuttamiseen yh-teiskunnassa.Hankkeessavahvistetaanmonikulttuurisissaasiakaspalvelutehtävissätoimivienosaamista.KehittämishankkeenrahoittajinaovatESRjaKajaaninkaupunki.

6. Kainuun sopimuksellinen toimintatapa 2013Hankeorganisoimaaseudunpirstaleisia töitä sopimuksellisuudenmenetelmiähyödyntäen.Sopimuksellista toimintatapaa tehdään tunnetuksi julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille Kainuussa.Tavoitteenaonsopimuksellistenpalvelujentuotteistaminenjavälittäjäorganisaa-tiotoiminnankehittäminen.Hankkeessaluodaanpalvelujenvälitykseenjatöidenorganisoin-tiininternetportaali.Tärkeimpänätavoitteenaonsäilyttääpalvelujatailuodaniitämahdolli-simman lähelleasukkaita jaasiakkaita.Lisäksiedistetään julkisen,yksityisen jakolmannen

Toiminnalla vahvistetaan kulttuurisesti ja sosiaalisesti toimivaa, turvallista arkea. Kohtaamispaikat toimivat myös hyvinä maahanmuuttajien kotoutumisen paikkoina, joissa voi luoda sosiaalisia verkostoja ja saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.


sektorinyhteistyötä.Hankkeeseensisältyytyöllistämistavoitteita,yritystoiminnanedistämistäjamaaseudunpirstaleistentöidenorganisointialiiketaloudellisestikannattavaksi.

Kainuun Nuotta ry:n liiketoimintayrityksiä ovat GrowNow Oy ja sosiaalinen yritys Raja-Nuotta.GrowNowOyonerikoistunutmaaseudunjataajama-alueidenkehittämiseenjapalve-lujentuottamiseen.Verkostonjakumppaneidenavullayhtiötoimiilaadukkaasti,joustavastijanopeastireagoideneritilanteisiin.Yhtiöpanostaatoimijoidenosaamiseen,verkostomaiseenpalvelujen tuottamiseen ja sähköisten palvelujen hyödyntämiseen kaikilla sen palvelusekto-reilla.Yhtiönkohderyhmänäovatmaaseudunjataajama-alueidenkehittämispalvelujatarvit-sevattoimijatjulkisella,yksityiselläjakolmannellasektorilla.YhtiöönkuuluumyösRavintolaWanhaTeppana,tilausravintola,jokaonkoulutus-,tapahtuma-jajuhlakäyttöönerikoistunutravintola.OsuuskuntaRajanNuottaantaatarvittavaaperustyövoimaaravintolalle.

Osuuskunta Raja Nuotta on sosiaalinen yritys, jonka omistajana toimii Kainuun Nuotta ry ja palvelujentuottajinatoimivatkyläyhteisöt,kylienosaajatyhteistyökumppaneineen.Yhtiötoi-mii arvopohjaisesti, jossa kylien ja maaseudun kehittyminen, yhteisöllisyys, sosiaalinen vastuu jakotiseutuhenkiovatkeskeisiävoimavaroja.Yhtiötoimiiverkostomaisestijahyödyntääuusiateknologioita.Sosiaalisenayrityksenäyhtiökorostaasosiaalistavastuuta.

Kaiken kaikkiaan Kainuun Nuotta ry on erinomainen esimerkki siitä, kuinka kylä- ja asu-kasyhdistykset ovat yhdessä järjestäytyneet alueelliseksi toimijaksi, joka harjoittaa liiketoi-mintaa,edunvalvontaajaonmerkittäväkansalaisvaikuttaja.Kiinnostavaatoiminnassaonsenlaajuusjase,ettäsepyrkiilisäämäänkylienjareuna-alueidenliiketoimintaosaamista.Liiketoi-mintaosaamisen kautta kylät pystyvät itse organisoimaan omaa toimintaa ja palveluja, jolloin riippuvuuskeskuksistavähenee.


5.1 HIStoRIAA

Liikkuvien palvelujen historiaa ei voi erottaa myymäläautojen historiasta, koska ne ovat olleet yksitapaviedäkauppapalvelujamaaseudulle.AutostatarjottaviapalvelujaonollutSuomes-sa saatavilla jovuodesta 1932saakka, jolloinOsuusliikeElantoperustiHelsinkiin liikkuvankaupan. Elantooli tutustunutRuotsin, Englannin ja Sveitsinmyymäläautotoimintaan, jotaulkomaillaoliharjoitettu jo 1920-luvulla.Myymäläautotoimintaoli Suomessavähäistävielä1950-luvulle asti, jolloin kauppa-autojen liikennöinti kasvoivoimakkaasti. Teidenparempikuntojaajokalustontekninenkehittyminenmahdollistivatliikkuvankaupanmenestymisen.Myymäläautojen huippuvuonna 1970 myymäläautoja toimi Suomessa peräti 1200 kattavasti koko maassa, kunnes liikkuvien kauppojen määrä alkoi rajusti laskea, ja vuonna 2005 toimi Suomessa60javuonna2011enää26autoa.(Lehtonen2005.)EnsimmäinensuomalainenpankkiautoaloittitoimintansaHelsingissävuonna1952.Enim-

milläänpankkiautojatoimiSuomessanoin50.EnitenpankkiautojakäyttiSäästöpankki-ryh-mä.Pankitkilpailivatasiakkaistakovasti1960-ja1970–luvuilla,jolloinsähköisiäpankkipalve-lujaeivieläollutsaatavilla.Pankkiautotoiminnanlakkaamiseenvaikuttivatkustannustekijät,sähköiset pankkipalvelut sekä huonontunut turvallisuustilanne, ja niin ne lopettivat toimin-tansa1990-luvulla.(Lehtonen2005.)EnsimmäinenkirjastoautoaloittitoimintansaTurussavuonna1961.Kirjastoautojenmäärä

kasvoinopeastiyli200autoon,muttalaski1990-luvunlamanmyötähieman.Nykyisinkirjas-toautojaonrunsaat190.

Nykyisin liikkuvilla palveluilla voidaan korvata ja täydentää monia palveluja: sosiaali- ja terveyspalveluja,asiointipalveluja, kulttuuripalveluja, ruokapalveluja jne. Sähköisetpalvelutvoivatollaosanajokoitsepalvelunataiohjattuna.Oikeastaanpalvelujentuottamisensuunnit-telu lähtee alueen ihmisten tarpeista ja eri toimijat voivat yhdessä asukkaiden kanssa luoda ja

5 Liikkuvien palvelujen hyviä käytäntöjä

Kuva: Kimmo Virtanen


kehittäätarvittaviapalvelujajapalvelukonseptejasuunnitelmallisestijakokeillen.Tavoitteenaovat toimivat ja kustannustehokkaat palvelut sekä kansalaisosallistumisen ja lähidemokratian vahvistaminen.

5.2 mALLu-Auto - SoSIAALI- JA tERVEYDENHuoLLoN PALVELuJA PYÖRILLÄMallu-auto toimii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten liikkuvana vastaanottona,jokatarjoaasosiaali-jaterveydenhuollonpalveluja.Eksoteonkuntayhtymä,johonkuuluvatLappeenranta,Lemi,Luumäki,Imatra,Parikkala,Rautjärvi,Ruokolahti,SavitaipalejaTaipal-saari.Alueellaonasukkaitanoin133000.Mallu-autotoimiiEtelä-Karjalassakahdeksankunnanalueella.YhdeksästäkunnastayksieliImatraonEksotessamukanavainerikoissairaanhoidonjakehitysvammaistenerityishuollonosalta.Mallu-autontoiminta-alueellaasuunoin105000asukasta.Mallu-autontoimintaaonkehitettyKaakkois-SuomenELY-keskuksenrahoituksentukemana.(Mallukylillä2–Loppuraportti2014.)Mallu-klinikka–auton toimintaalkoimarraskuussa2010kausi-influenssarokotuskampan-

jalla.Sairaanhoitajanjavanhuspalveluohjaajanpalvelujahaja-asutusalueillaeripuolillaEtelä-KarjalaaMallu-klinikka-autoon tarjonnutvuoden 2011alusta.NytMallu-autonpalveluihinkuuluvat sairaanhoitajan maksuttomat vastaanotto-palvelut kuten: » injektiot ja rokotteet

» pikalaboratoriotutkimukset,kutentulehdusarvo(CRP),INR,verensokerijanielunäyte

» tikkien ja hakasten poistot, korvahuuhtelut, pienet haavahoidot

» lääkereseptien uusiminen

» sairasloma- ja matkakorvaustodistukset

» pitkäaikaissairauksien seuranta

» tarvittaessa ohjaus lääkärin vastaanotolle

LisäksiMallustasaaosallapysähtymispaikoistaetälääkärinvastaanottopalveluja.Puhe-janäköyhteys lääkäriin jaerilaiset tutkimusvälineetmahdollistavatesim. korvan,nielun, iho-muutosten,ihottumantaihaavojennäyttämisenlääkärille.Mallussavoiotattaamyösperusve-rinäytteitä.TällähetkelläMallu-autotarjoaamyössuuhygienistinjahammashoitajanpalvelujayli65-vuotiaille.YlämaallasaaMallussapalveluohjaajanneuvontapalveluailmanajanvaraus-ta.(Mallu-autonesite2014.)Myöserilaisiateema-jakampanjapäiviäjärjestetäänyhteistyössämuuanmuassakyläyhdistystenkanssa.Teemapäivissäpainotetaanennaltaehkäisyäjapaneu-dutaansyvemminjohonkinsosiaali-jaterveydenhuollonerityisaiheeseen.Teemapäivänäonmukanayhdistyksen,yrityksen,Eksotentailiikuntatoimenhenkilö,jonkakanssaonsovittuteemastajateemapäiväntoteuttamisesta.Eksotetoimiikuitenkinpääasiallisenapalveluntuot-tajana.Vaikkapalveluaeiolesuunnattuvaintietyllekäyttäjä-taiikäryhmille,niinasiakkainaovat olleet pääasiassa Etelä-Karjalan haja-asutusalueella asuvat ikäihmiset. (Immonen ym.2012,14-15.)

Vuonna 2011 Mallu-auto palkittiin Kaakkois-Suomen Tuottava Idea -kilpailussa yhteiskunta-sarjanvoittajana.SuomenNuorkauppakamarienarvosteluraatipitiMallu-autoaasiakaslähtöi-senäjaihmisläheisenätoimintamallina:”Syrjäseutujenuseinvanhenevaväestösaaterveyspal-velutluokseen,muttasamallamyöstunteensiitä,ettäheistävälitetään.”

Vuonna2012Mallukylillä-hankepalkittiinMaaseutuverkostonParhaatkäytännötkilpai-lussa.

”Yhteiskunnan tarpeisiin erinomaisesti soveltuva hankeidea on onnistunut aktivoimaan alu-een asukkaita. Käytännönläheisen ja kustannustehokkaan hankkeen toteuttajana ovat maa-seutuohjelman näkökulmasta uudet toimijat. Hanke on helposti siirrettävissä/monistettavissa muillekin haja-asutusalueille, joilla on tarvetta liikkuville palveluille.”

Mallu-auton palveluista eniten on käytetty sairaanhoitajan vastaanottoa, joka sisältää myös laboratoriopalvelut.Näitäpalvelujatarjottiinkolmenapäivänäviikossa,janiidenkäyttöosuusoli64%.Suunterveydenhuollonpalvelujenosuusoli32%,suuhygienistienpalvelujatarjottiinkah-tenapäivänäviikossa.Palveluohjaustaolikaksikertaakuukaudessamuutamantunninkerral-laanjapalveluohjauksenosuusoli4%palvelutarjonnasta.(Mallukylillä2–Loppuraportti2014.)

Mallu-auton reitin suunnittelussa on tarkasteltu eri pysähdyspaikkojen käyntitilasto-ja, samoin Mallu-auton henkilöstön havainnot eri pysähdyspaikkojen palvelutarpeesta on huomioitu.Myöspaikallinen toiminta,kutenkerhotoiminta ja liikeyhteydetkyläkeskuksiinhuomioidaan.Mallu-autonpalvelutarjonnanjapysähdyspaikkojenvalinnattehdäänasiakas-lähtöisyydenpohjalta.Viestinnän toteutus edellyttää hyvää suunnittelua, silläMallu-autonreittiaikatauluvaihtuusäännöllisinväliajoinjaautontoiminta-alueonlaaja.(Mallukylillä2–Loppuraportti2014.)Etelä-KarjalantyövoimanpalvelukeskuseliTE-toimisto,alueenkunnat,Etelä-Karjalansosi-

aali- jaterveyspiiri (Eksote) jaKelatoteuttivat”Tellu” -pilotin, jokaajalla21.9.-30.11.2012palveliParikkalanasukkaitatyövoimakeskuksenaMallu-autostakäsinperjantaisin.Tellu-autossatyöhal-linnon asiakkaille tarjottiin moniammatillista tukea työllistymistilanteen selvittämiseksi, neuvot-tiinkoulutusmahdollisuuksista,annettiintietoapalveluistajatukeaelämänhallintaan.AsiakkaattulivatTelluunajanvarauksellajapilottiaikanaTellutoteuttiyhdeksänasiakastapaamismatkaa.

5.3 tERVEYS- JA HYVINVoINtIPALVELuAuto oNNITerveys-jahyvinvointipalveluautoONNIonEAKR:n,LapinliitonjaESR:nsekäLapinELY-kes-kuksenrahoittamahanke,jotahallinnoiKemi-Tornionammattikorkeakoulu(KTAMK).Lähtö-kohtanaontarjotaavoinoppimisympäristöhoitotyön,vanhustyönjasosiaalialanopiskelijoille.Hankkeessaonmukanayhdeksänkuntaa:Kemi,Keminmaa,Tornio,Simo,Tervola,Ylitornio,

Vuonna 2011 Mallu-auto palkittiin Kaakkois-Suomen Tuottava Idea -kilpailussa yhteiskuntasarjan voittajana. Suomen Nuorkauppakamarien arvosteluraati piti Mallu-autoa asiakaslähtöisenä ja ihmisläheisenä toimintamallina


Pello,KolarisekäMuonio.Toteutettavatterveyspalvelutovatkunkinkunnanterveystoimenjoh-don ja valvonnan alaista toimintaa ja sosiaalipalvelujen osalta toiminnassa noudatetaan lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Oppilastyöt tehdään aina sosiaalihuollonammattihenkilöstönohjauksessajavalvonnassa.Opettajiajaopiskelijoitakoskevatsamatsalas-sapitosäännöksetkuinkunnansosiaali-jaterveysalanviranomaisiakin.

ONNI voi täydentää kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja viemällä palvelut tarvitsijoiden luo haja-asutusalueilla.SamallaONNIonuudenlainenoppimisympäristöhoitotyön,sosiaalialanjavanhustyönopiskelijoillejatyöympäristöalanopettajillejatyöntekijöille.Eri-ikäistenterveydenja hyvinvoinnin edistäminen yhdessä kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa on toiminnan läh-tökohtana.ONNItarjoaaosallisuuttajayhteisöllisyyttätarjoamallakohtaamisiakylätaloillajakaupoillasekäjärjestämällätapahtuma-jateemapäiviäkunnissa.Palveluihinkuuluvatmatalankynnyksensosiaali-jaterveyspalvelujenvieminenkylillelähel-

leihmisiä.ONNIonmukanaikä-ihmistenryhmätoiminnassajalapsiperheidenMuksupiirissä.Toiminnassa tehdään terveystarkastuksia pitkäaikaistyöttömille, ikä-ihmisille ja omaishoitajil-le.ONNItekeemyöskotikäyntejä,antaaohjaustajaneuvontaasekäjärjestäätietoiskujaeri-laisissakerhoissa,työpaikoillajajärjestöissä.ONNInpalvelutontarkoitettukaikenikäisille.³ONNI-autoonainutlaatuaanSuomessa.ONNIonräätälöityalustaamyötensentoiminta-

tarpeidenmukaisesti.Hankeonpäättynytkeväällä2014jasiinämukanaoleviltakunniltakysy-täänhalukkuuttatoiminnankehittämiseen.(YleUutiset2013.)Syksyn2014aikanaontoteutet-tuliikkuvanpalvelunavullamm.työhönvalmennuksenkoulutusryhmienterveystarkastuksiajahyvinvointitapahtumiayhteistyössäoppilaitoksenjatyöpaikkojenkanssa.Järjestötyökinonhakemassamuotoaan.Alueenkuntientarpeitaselvitelläänparaikaajayhteistyöneuvottelujapyritäänsaamaanalulle.KokonaissuunnitelmaONNI-autontoiminnastaonsiisvastamuo-toutumassa.

5.4 SuuPIRSSI – oSAAmINEN LIIKKEELLESavonia –ammattikorkeakoulun Suupirssi-projekti alkoi vuonna 2009 ja sen tarkoituksena oli tuottaa yhteistyössä työelämän kanssa liikkuva suun terveydenhuoltoyksikkö sekä kehittää yk-sikköönoppimis-japalvelutoimintamalli.Projektiinotettiinkäyttäjätalustaastimukaantoi-mintamallienkehittämisprosessiin.Mielenkiintoistatässäprojektissaonse,mitentoimijoidenyhteisöllinenosaaminenkehittyi.Osaamisenlaatu,erilaisuusjaosaamisenjakamisentaidotolivatmerkittävänäkehittämisenvoimavaranaprojektissa.(Sirviö&Äijö2012.)

Suupirssi-projektin alkuvaiheessa kehitettiin yhteistyötä yritysten kanssa, samoin monialaista toimintatapaaSavonia-ammattikorkeakoulunsisällä.Teknisiähaasteitakohdattiinniintervey-denhoitotyöhönliittyenkuinliikkuvanhoitoyksiköntoimintaanvaihtelevissasääolosuhteissa.

Suupirssi on Savonia-ammattikorkeakoulun suun terveydenhoidon opetusklinikan liikkuva yksikkö, joka vie palveluja asiakkaiden omiin toimintaympäristöihin kuten hoitoyhteisöihin, työpaikoille,kouluille japäiväkoteihin.SuuhygienistiopiskelijattekevätSuupirssissäharjoit-telujaksoja ja tekevät siinä suun terveystarkastuksia ja hoidon tarpeen arviointia, kiinnitys-kudossairauksienhoitoasekätarjoavatasiakkailleohjaustajaneuvontaa.Opiskelijoitaohjasisuunterveydenhuollonkoulutusohjelmanlehtori.

Koska erilaisissa palveluyksiköissä asuvien asiakkaiden/potilaiden määrä kasvaa koko ajan, onheidänsuunterveydenhuollonjärjestämisessäollutongelmia.Suupirssintoiminnankoet-tiinhelpottavansuunterveydenhuollonjärjestämistäpalveluyksiköissä.Samoinpalvelujenvie-minen kouluille ja päiväkoteihin koettiin hyväksi, koska lasten kuljetuksiin ei tarvinnut käyt-täävanhempienaikaaeikämyöskäänlastenliikkumisiinkulunutaikaa.Myösiäkkäätihmisethyötyvätjaosaavatarvostaahyvääpalvelua,jokatuodaanasiakkaanluokse.Suupirssi-projektion vahvistanut toiminnallaan suun terveydenhuollon palvelujen tasa-arvoista ja oikeudenmu-kaistapalvelutarjontaa. Liikkuvaasuun terveydenhoitoyksikköäpohdittiinprojektissamyössen kannattavuuden pohjalta ja varovaisten laskelmien ja arvioiden mukaan liiketoimintamal-liakannattaalähteäkehittämäänjasuunnittelemaan.(Sirviö&Äijö2012.)Suupirssimahdol-listaasuuhygienistin,hammaslääkärinsekähammashoitajanhoitotoiminnan.

5.5 LIIKKuVA SuuNHoIDoN YKSIKKÖ LIISuHelsingin kaupungin terveyspalvelujen hammashoidon palveluissa on otettu liikkuva suun-hoidonyksikköLiisukäyttöönvuonna2012.Tarvemuunlaisillepalveluillesyntyi,kunkouluil-lasijaitseviapieniähammashoitoloita lakkautettiin.Helsinginkaupungininnovaatiorahastotukitoteutustataloudellisesti.NytliikkuvassasuunhoitoyksikössäLiisussaannetaanterveys-neuvontaa ja tehdään suun terveystarkastuksia, ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja korjaavaa hoitoa.LiisukiertääHelsinginkoulujajaloma-aikoinaleikkikenttiäjapalvelukeskuksiajatar-joaahammashoitoasiellä,missähoitolaonkaukana taimuutenvaikea tavoittaa. (Liikkuvasuunhoidonyksikkö(Liisu)/Helsinginkaupunki2014.)

Liisulla on etukäteen laadittu suunnitelma, jonka mukaan se kulkee sinne, missä sen pal-veluja tarvitaan.Liisunpalvelutovatsamojakuinkaupunginkiinteissähammashoitoloissa,muttaLiisuuneivoivarataaikoja.Liikkuvansuunhoitoyksikönpiiriinkuuluvatkoululaistensuunterveydenhuoltojaliikkuvasuunhoitoyksikkökulkeepäivittäinkoulunalueille.KoulunoppilaatkutsutaanluokistakoulupäivänaikanasuoraanLiisuunilmanerillistäajanvarausta.1.,5.ja7.-luokkalaisetoppilaattarkastaasuuhygienistijaluokkien3ja8oppilaattarkastaaham-maslääkäri.Muidenluokkienoppilaatsaavatkutsuntarkastukseenyksilöllisenhoitosuunni-telmanmukaisesti.(Liikkuvasuunhoidonyksikkö(Liisu)/Helsinginkaupunki2014.)

Myös iäkkäät ihmiset hyötyvät ja osaavat arvostaa hyvää palvelua, joka tuodaan asiakkaan luokse. Suupirssi-projekti on vahvistanut toiminnallaan suun terveydenhuollon palvelujen tasa-arvoista ja oikeudenmukaista palvelutarjontaa.

³http://www.youtube.com/watch?v=3uyseiATONA.


5.6 LINKKu - LIIKKuVA tILA

LahdenammattikorkeakouluonrakentanutliikkuvanmonipalvelutilanLINKKU,jonkamyö-täluodaanuudenlaisiapalvelukokonaisuuksiakasvukeskuksenulkopuolelle.Kevään2014pi-lotissaolivatmukanaPäijät-HämeenkunnistaSysmä,Hartola,PadasjokijaAsikkala.MuistaliikkuvistapalveluautoistaLINKKUeroaasiten,ettäsemahdollistaahyvinkinmonimuotoistenpalvelujen tarjoamisen, sillä LINKKUavoidaanyhdensuuren tilan lisäksi jakaaesimerkiksikuuteeneriosioon.Näinmahdollistetaanpalvelutarjonnanmoninaisuus.(Lahdenammatti-korkeakoulu2014.)ProjektiaontoteutettuyhteistyössäLahdenammattikorkeakoulunjaKoulutuskeskusSal-

pauksenerialojen,peruspalvelukeskustenAavanjaOivansekäPäijät-Hämeenkoulutuskon-sernin Tieto- ja kirjastopalvelujen kanssa. Myös Suomen muotoilusäätiö on ollut mukanaprojektissa.Yhteistyömahdollistaamm.kasvukeskuksenulkopuolisenkuntalaisenopiskelun,mikävahvistaaihmistenhyvinvointiajaesteettömyyttä.Terveydenedistämiseenliittyvättee-mat tuodaan kuntalaisille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden toimesta ja peruspalvelukes-kuksetAavajaOivatarjoavatpuolestaanterveyskioskityylistäpalvelua.Linkkuunvoitullail-manajanvaraustajatarvittaessapalveluttuodaanlähellekotiovea.Linkustavoitullaihmisillemyösuusikohtaamispaikkajaedistääsitenmyösalueidensosiaalistakanssakäymistä.LinkkuaovatolleetsuunnittelemassaLahdenammattikorkeakoulunerialojenopiskelijat.

Muotoiluinstituutin opiskelijat kehittivät auton väliseinissä käytettävän uudenlaisen voilei-pärakenteen, jossayhdistyvätsiirreltävyys,äänieristys jakeveys.Lisäksimuotoiluinstituutinopiskelijatsuunnittelivatautonsisustuksenjagraafisenilmeen.Tekniikanopiskelijatkehitti-vät auton verkkoratkaisuja ja liiketalouden opiskelijat suunnittelevat auton käytännön organi-sointiselvityksenjatoteuttavatkäyttäjäkyselyn.Sosiaali-jaterveysalanopiskelijatovatsuunni-telleet erilaisia palvelukonsepteja ja he tarjoavat Linkussa terveyden edistämiseen ja sairauden ennaltaehkäisemiseenliittyviäpalvelujajakampanjoita.Lisäksisosiaali-jaterveysalanopiske-lijatselvittelevätkuntalaistenpalvelutarpeita.(Lahdenammattikorkeakoulu2014.)Linkkuonmyösliikkuvaoppimisyksikkö,jossaPäijät-HämeenkoulutuskonserninTieto-ja

kirjastopalvelut tarjoaa pääasiassa digitaalisia aineistoja ja tietolähteitä, ja edistää näin opiske-lijoidenoppimistajavalmistumista.Etäyhteydetjaälylaitteetmahdollistavatetäinformaatikonpalvelut.Nämäpalvelutmahdollistavatmonialaisenyhteistyönjavahvistavatjaedistävätyh-dessäoppimista.Tulevaisuudessaesimerkiksiavoimenyliopistonopiskelijavoisuorittaatentinbussissasensijaan,ettähänjoutuisimatkustamaanLahteen.Linkkuonherättänyt laajaakiinnostustaniinEuroopassakuinsenulkopuolellakin,mikä

ontodellamerkittäväasia.Seavaaopiskelijoillekinainutlaatuisiamahdollisuuksia.Linkuntoi-mintamallissa hyvinvointi onkin ymmärretty laajasti, ja yhteinen työ eri alojen opiskelijoiden kanssaonollutopiskelijoillemerkittäväoppimiskokemus.Tuotekehitysprojektiaonollutteke-mässäläheskymmenenopiskelijantiimiammattikorkeakoulunerialoilta.

5.7 PoHJoIS-KARJALAN PARHAItA KÄYtÄNtÖJÄVaikkaPohjois-Karjalaeiolekaanollutliikkuvienpalvelujennäkökulmastakovinkaanaloitteel-linen,maakunnassaonkuitenkintoteutettukiinnostaviahankkeita.YksitällainenonTaitobus-si-hanke,jonkaideanaontarjotaasiakasläheistäkurssipalveluaPohjois-Karjalassa.Kurssipai-kaksisopiikylä-taiseurojentalotaivaikkaosallistujankoti.JoviisiilmoittanuttaosallistujaariittääjaTaitobussinkäsityöneuvojatuleeohjaamaankurssia.Taitobussitovatolleettoiminnas-saPohjois-Karjalassajosyksystä2010alkaen.Taitobussi-hankepääsineljänparhaanjoukkoonMaaseutuverkostonParhaatkäytännöt–kilpailussa.(Taitobussi2014.)

KIERTÄVÄPYSÄKKI – hankeoli Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry:n toimintaa ja sevalittiinMaaseutuverkostonParhaatkäytännöt2012-kilpailunfinalistienjoukkoon.Kiertävänpysäkintoiminta-ajatuksena oli yhdistää paikalliset voimavarat ja tuoda kylätapahtumiin terveyteen, turvallisuuteenjaesteettömyyteenliittyväätietoa,toimintaajamahdollisuuksiakohtaamiseen.Mm.alkusammutuksenjaensihoidonharjoitteluunjakolesteroli-javerenpainearvojenmitta-ukseen oli mahdollisuus yleensä jo valmiiksi järjestetyn kylätapahtuman, rantakala- tai kara-okeillanyhteydessä.Pohjois-KarjalanSydänpiirirytoteuttihankettayhdessäPohjois-Karjalanammattikorkeakoulun,Pelastuslaitoksen,Rajavartiolaitoksenjauseidenpaikallistentoimijoi-denkanssa.HankettarahoittiPohjois-KarjalanmaakuntaliittojaPohjois-KarjalanELY-keskus.MONIPALVELUAUTOILONANtoimintaakokeiltiinOutokummussakylätoimijavetoisesti

vuosina2006-2007LEADER-rahoituksella.Kuntalahjoittikirjastoautonhankkeenkäyttöönjaautontoimintoihinkuuluivatkauppa-,kulttuuri-jakansanterveyspalvelut.Tilauksestatoimi-tettiinkauppapalvelujajamyösmyynnissäolijoitakintuotteita.Autovälittikirjastonlainoja.Terveyspalvelunaolimm.kuljettajansuorittamaverenpainemittaus.Lisäksiautotoimisosiaa-lisenkohtaamisenpaikkana,jossakuljettajakeittikahvitjaosallistuiaktiivisestikeskusteluun.

Kiertävän pysäkin toiminta-ajatuksena oli yhdistää paikalliset voimavarat ja tuoda kylätapahtumiin terveyteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvää tietoa, toimintaa ja mahdollisuuksia kohtaamiseen. Mm. alkusammutuksen ja ensihoidon harjoitteluun ja kolesteroli- ja verenpainearvojen mittaukseen oli mahdollisuus yleensä jo valmiiksi järjestetyn kylätapahtuman, rantakala- tai karaokeillan yhteydessä.


6.1 PALVELutARPEEt JA NIIDEN muutoKSEt

Pohjois-Karjalanerityispiirreonharvaasutus,pitkätvälimatkatjaikärakenteennopeamuutos.Tämä tarkoittaa, että erilaisille Sote-palveluille ja myös muille palveluille on nyt ja tulevaisuu-dessasuurikysyntä.Kiinnostavaaon,ettävastaviimevuonnaPohjois-KarjalanmaakuntaliittotekiPOKETTI -ennakointihankkeeseen liittyenvuosien2012 ja2013taitteessakartoituksenpohjoiskarjalaisten 55- ja 65-vuotiaiden hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä sekä selvitti heidän näkemyksiääntilanteesta10vuodenkuluttua.Kartoituksellapyrittiinsaamaanselville55-ja65-vuotiaiden kokemaa tyytyväisyyttä omaan elämäntilanteeseensa, asuinympäristöön sekä palvelujentarjontaan.Saamallahaluttiinmyöslöytääkehittämiskohteitamaakunnanpalvelu-tarjonnankehittämiseksijahyvinvoinninlisäämiseksi.Kyselylomakelähetettiinyli5300poh-joiskarjalaisellejavastauksiasaatiin1773kplelivastausprosenttioli33,4%.KyselyntekoaikaanPohjois-Karjalassaasui166754henkilöäjaheistä65vuottatäyttänei-

täoli 35 344eli 21,3%prosenttiaalueenväestöstä.Vuonna2022pohjoiskarjalalaisiaonTi-lastokeskuksen väestöennusteen mukaan 164 088 ja heistä on 65 vuotta täyttäneitä jo 46 310 eli28,2%kokoalueenväestöstä.Tämäväestörakenteenmuutosedellyttääpalvelutarjonnanuudelleenjärjestelyä ja suunnittelua, jotta ikääntyneiden, ja etenkin harvaan asutulla alueella asuvien ikääntyneiden ihmisten arjen hyvinvointi turvataan ja mahdollistetaan ikäihmisten mahdollisimmanpitkäänkotonaasuminen.Lisäksionhyväpohtiamyössitä,mitenasukkaillaonmahdollisuusvaikuttaaomanelinympäristönkehittämiseen.KyselytoteutettiinJoensuun,Keski-KarjalanjaPielisenkarjalanseutukunnissa,jajoensuu-

laistenosuusvastanneistaoli42,1%. Joensuunseudun, johonkuuluvat Ilomantsi, Joensuu,Kontiolahti,Liperi,OutokumpujaPolvijärvi,osuuskaikistavastanneistaoli68,1%.Pientenkuntienkohdallavastausprosentitolivatmelkopieniä.

6 Palvelutarpeet Pohjois- Karjalan haja-asutusalueilla


Palvelutarpeitakartoitettiinseuraavienpalvelujensuhteen:hyvinvointipalvelutkutenkyl-pylä- ja kuntoutuspalvelut, terveyspalvelut, asiointipalvelut kuten kotiin toimitetut ruokaos-tokset, kuljetuspalvelut, ATK-apu, sosiaalinen tuki kuten ystäväpalvelut, viihde- ja kulttuu-ripalvelut, turvapalvelut, pankki- ja sijoituspalvelut, siivous- ja kodinhoitopalvelut, kodin huoltotyöt,koulutuspalvelut,harrastuspalvelut,liikuntapalvelutsekäruokapalvelut.Kyselyntulkintojenkannaltapulmallistaon,ettäjoitakinpalvelujaeiavattuenempää.Myös

sosiaalisentuentulkitseminenystäväpalveluksionliiankapeatulkinta.Kyselyssäeimyöskäänollut yhtään kysymystä yhteisöllisyydestä vaikka maakunnassa on laajaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestötoimintaa kuten asukasyhdistys- tai kylätoimintaa, joissa ihmiset kohtaa-vat,saavatjaantavattukeajavirikkeitätoisilleen.Ikääntyneetihmisettoimivatmaaseudullaaktiivisestihankkeissa,talkootyössäjanaapuriapuna.Lisäksionmyöskodinpiirinyhteisöllis-tätoiminta.Näilläkaikillatoiminnantasoillaikääntymistäeinähdävainongelmakeskeisesti,vaanvoimavarana.(Tedre&Pulkkinen2012.)Selvitystuoesiinkiinnostaviaseikkoja.Esimerkiksinythyvinvointipalvelujakäyttää44,1%

vastaajista,kuntulevaisuudessa76,1%vastaajistaarveleekäyttävänsäniitä.Käyttäjienmääräsiiskasvaakaksinkertaiseksi.Esimerkiksiasiointipalveluja,joitaeitällähetkelläkäytetäjuurilainkaan,ennakoidaantulevaisuudessakäytettävänkaksikymmenkertaisesti.Kuljetuspalvelu-jenkäyttö,joitanytkäyttään.10%vastaajista,tuleemyöskasvamaanrajustiniin,ettäyli60%arveleekäyttävänsäniitä tulevaisuudessa.Atk-avuntarve tuleemyös jatkossakasvamaanvastaustenperusteellanykyisestäkolminkertaiseksi.

Kiinnostavaa on, että sosiaalista tukea ei juurikaan käytetä, mutta tulevaisuudessa lähes puoletvastaajistaarveleetarvitsevansasitä.Myösturvapalvelujensuhteenkäyttöonnytvä-häistä,muttaetenkinnyt65-vuotiaidenryhmäarveleetarvitsevansaniitä.Erityisenmerkillepantavaa on, että lähes kaksi kolmesta vastaajista uskoo käyttävänsä siivous- ja kodinhoitopal-velujatulevaisuudessa.Yhteenvetonavoisanoa,ettäsuurinpalvelujentarvetulevaisuudessakohdentuusiivous-ja

kodinhoitopalveluihin ja sen jälkeen kuljetus-, kodinhuolto-, hyvinvointi- ja sosiaalisen tuen palveluihin.Suurintasuhteellistakasvuatuleeolemaanasiointi-,ruoka-,sosiaalisentuen jaturvapalvelujenalueella.Kaikkinämäovattavallataitoisellakytköksissäliikkuvienpalvelujenkehittämiseen.

6.2 PALVELuJEN SAAtAVuuS JA SAAVutEttAVuuSKuntaliitto (Kuntaliitto 2014) on määritellyt lähipalvelut valtakunnan tasolla seuraavasti: ”Lä-hipalvelut ovat usein käytettyjä tai arkipäiväisiä palveluita. Palvelut ovat kohtalaisen helposti saavutettavissa, joko asiakkaan läheltä, sähköisesti tai kotiin tuotuna. Palvelun ollessa lähellä ja asiakkaat huomioiva, on käyttökynnyskin matala.”

Kunta- ja aluetasolla tulkinta on hieman toisenlainen: ”Lähipalveluja väestö tai ainakin osa asukkaista käyttää toistuvasti, jopa päivittäin. Lähipalvelut tarjotaan kuntalaisten lähiympäris-tössä. Niiden piiriin on helppo hakeutua, tai ne tuodaan ihmisille kotiin. Lähipalvelun tulee olla myös vammaisten saavutettavissa. Kaksikielisissä kunnissa palveluja tulisi tarjota sekä suomen että ruotsin kielillä. ”

Asiakasnäkökulma on lähipalveluissa ja niiden kehittämisessä avainasemassa: ” Lähipalve-lut ovat jokaiselle helposti saavutettavissa olevia päivittäin tai usein käytettyjä palveluita, joiden käyttäminen on asiakkaalle tärkeää. Lähipalveluita ei voida tyhjentävästi listata vaan ne ovat määriteltävissä kunkin alueen asiakkaiden ja alueellisten erityispiirteiden kautta siten, että palvelujen saavutettavuus ja toteuttamistavat huomioivat eri ikäryhmien erilaiset tarpeet. Pal-veluita tarjotaan alueellisten pääkielten mukaisesti asiakkaat huomioiden.”Poketti-hankeselvittimyöspalvelujensaatavuuttajaniidensaavutettavuutta.Kyselyynvas-

tanneiden mukaan parhaiten on saatavilla pankki- ja sijoituspalveluja ja seuraavaksi parhaiten saatavillaonliikunta-,harrastus-,viihde-jaruokapalveluja.Hyvinvointi-,terveys-,asiointijakuljetuspalvelujaonliianvähänsaatavissa.Toisaaltaesimerkiksiasiointipalvelujenjasosiaa-lisentuenpalvelujensaatavuuteenjariittävyyteeneiosaaottaakantaajokakolmasvastaaja.On myös huomioitava se, että vastaajat, jotka eivät käytä paljon palveluja, eivät tiedä niiden riittävästäsaatavuudesta.Voikinpohtia,johtuukopalvelujenvähäinenkäyttötiedonvähäisyy-destävaijohtaakopalvelujenvähäinenkäyttöniistätiedottamisenvähäisyyteen.Rantanenym.(2012)puhuvatpalvelujenfyysisensaavutettavuudenlisäksikognitiivisestasaavutettavuudes-ta, jolla tarkoitetaan tietoisuutta palvelun sijainnista, laadusta, luotettavuudesta ja vastaavista tekijöistä.Palvelujensaatavuuttakysyttiinvieläerikseenjulkisistapalveluistasosiaali-,jaterveyspal-

velujen,Kelan,työhallinnonjapoliisinpalvelujenosalta.Vastauksiapyydettiinsosiaali-jater-veyspalveluistakokonaisuutena jamuutamistaerityisaloistavielätarkemmin.Valtionpalve-luistakysyttiinKelan,työhallinnonjapoliisinpalveluista.

Julkisten palvelujen osalta vastaajista yli puolet piti nykyisiä terveyspalveluja ja terveyskes-kuspalveluja joko hyvinä tai melko hyvinä, erikoissairaanhoidon palveluja vastaavasti lähes puolet.Terveyspalveluistahammashuollonpalvelutkoettiinheikommaksija18%vastanneistapitiniitähuonona.

Terveyspalvelujen ohjaus- ja neuvontapalveluista 44 % vastaajista ei osannut sanoa mielipi-dettään.Samoinsosiaalipalvelujenosaltamonivalitsienosaasanoa-vaihtoehdon.Todennä-köisesti heillä ei ole kovin paljon kokemuksia sosiaalipalveluista ja siksi niihin ei osattu ottaa kantaa.Sosiaalipalveluja,vanhuspalvelujasekälapsi-jalapsiperheidenpalvelujapitihyvinätaimelkohyvinäyli25%vastaajista.Vanhuspalvelujajanuortenpalvelujajokakolmaspitimelkohuonoinataihuonoina.Kelanpalvelujensaatavuuttaarvioimelkohyväksi jahyväksi40%vastaajista.Työhallin-

non palveluista yli 60 % vastaajista ei osannut sanoa kantaansa ja vajaat 20 % piti niitä melko hyvänätaihyvänä.Poliisinpalveluja30%pitimelkohyvänätaihyvänäjasuurinpiirteinyhtämonipitiniitämelkohuononataihuonona.Vähitenenosaasanoa–vastauksiaoliterveyskes-kuspalvelujenjahammashuollonosalta.Toisaaltaterveyskeskus-jahammashuollonpalvelujaarvioitiinprosentuaalisestienitenhuonoksi,muttamyöshyväksi.

On myös huomioitava se, että vastaajat, jotka eivät käytä paljon palveluja, eivät tiedä niiden riittävästä saatavuudesta. Voikin pohtia, johtuuko palvelujen vähäinen käyttö tiedon vähäisyydestä vai johtaako palvelujen vähäinen käyttö niistä tiedottamisen vähäisyyteen.


Kun vastaajat arvioivat julkisten palvelujen saatavuutta kymmenen vuoden kuluttua, koke-mukset palvelujen saatavuudesta arvioitiin kaikkien palvelujen osalta enemmän huonoiksi ja melkohuonoiksiverrattunanykytilanteeseen.Enosaasanoa–vastauksiaolivähemmänkuinnykytilanarvioinnissa.Melkohyväksiarvioipalvelujensaatavuudentulevaisuudessajopahuo-mattavastiharvempikuinnykytilanteessa.Esimerkiksiterveyskeskuspalvelujensaatavuudenkoki nykytilassa melko hyväksi 45 % vastaajista, mutta vain 26 % arvioi saatavuuden olevan melkohyväkymmenenvuodenkuluttua.Samoinerikoissairaanhoidonsaatavuudenkokivas-taajista 39 % tällä hetkellä melko hyväksi, mutta vain 25 % vastaajista arvioi sen saatavuuden tulevaisuudessamelkohyväksi.Vanhuspalvelujenosaltamuutosonvoimakkain.Tällähetkellävastaajista9%kokisaata-

vuudenhuonoksi,mutta21%vastaajistaarvioisaatavuudenolevantulevaisuudessahuono.Jakun nykyhetkellä vanhuspalvelujen saatavuuden arvioi 28 % melko hyväksi tai hyväksi, niin kymmenenvuodenkuluttuavain18%vastaajistaarvioisaatavuudenhyväksitaimelkohyväksi.

Selvityksentekijät jaottelivat vastaajat neljään kategoriaan sen suhteen, miten he näkevät tilanteennyt ja tulevaisuudessa.Kategoriatolivatmuutospessimistit (hyvänyt -huono jat-kossa), palvelupessimisti (hyvä nyt - huono jatkossa), muutosoptimistit (huono nyt - hyvä jat-kossa)japalveluoptimistit(hyvänyt-hyväjatkossa).Näidenperusteellanäyttääolevanniin,ettänykykäsityspalveluistaonyhteydessävastaajiennäkemyksiintulevaisuudesta.Kuitenkinkaikki vastaajat arvioivat palvelujen saatavuuden 10 vuoden kuluttua heikommaksi kuin tämän hetkisensaatavuuden.

Miten yllä käsitelty tieto suhteutuu siihen, miten liikkuvien palvelujen tuottajat ja asiakkaat näkevät palvelumuotojen kehittämisen ja itse palvelutarpeet ja niihin liittyvät haasteet, selviää seuraavassaluvussa.

Esimerkiksi terveyskeskuspalvelujen saatavuuden koki nykytilassa melko hyväksi 45 % vastaajista, mutta kymmenen vuoden kuluttua vain 26 % arvioi saatavuuden melko hyväksi.


7.1 HANKKEEN KYSELYt LIIKKuVIEN PALVELuJEN tuottAmISEStA JA NIIDEN tARPEIStA PoHJoIS-KARJALASSARaportinyhtenätiedonkeruunmuotonaolikaksikyselyä.Ensimmäinenkysely(Tuottaja-kyse-ly) kohdennettiin pohjoiskarjalaisille palveluntuottajille, yrityksille, yhdistyksille ja järjestöille, jatoinenpalvelutarpeitakartoittavakysely(Asiakas-kysely)mahdollisillepalvelunkäyttäjille.KyselytlaadittiinsähköiseenmuotoonKarelia-ammattikorkeakoulunTypala-järjestelmään.Tuottaja-kyselylähetettiinsähköpostitsealueenyrittäjillejayhdistyksille(79sähköpostiin).

Kyselylinkin levittämisessä alueen yrityksille auttoivat myös Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEKOyjaKeski-KarjalankehittämisyhtiöKETIOy,jotkavälittivätkyselylinkinomilleyh-teistyötahoilleen.JärjestöjätavoitettiinJelli–järjestötietokannanavulla,kunkyselylinkkiälevi-tettiinJellinuutiskirjeenkautta.KyselyynpystyivastaamaanmyöshankkeenFacebook-sivunkautta.Kyselynavullakartoitettiinsitä,kuinkapaljonjaminkälaisialiikkuviapalvelujaPoh-jois-Karjalan alueella tällä hetkellä tarjotaan, mitkä ovat mahdollisia esteitä palvelujen tuotta-misellejaminkälaisiatulevaisuudenajatuksiapalvelujentuottajillaonliikkuvistapalveluista.

Mahdollisille liikkuvien palvelujen käyttäjille suunnattu liikkuvien palvelujen tarvetta kar-toittavaasiakaskyselyolihankkeenFacebook-sivulla.Kyselylomakkeestatehtiinmyöspape-riversio,mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Paperilomakkeen avulla tavoitettiin vastaajiaeriyhteyksissä.AmmattiopistoLuovinliiketaloudenopiskelijattekiväthaastattelujakyselylo-makkeenavullaLiperinalueella,minkäjälkeenopiskelijatsiirsivättiedotsähköiseenkyselyyn.Paperikyselyynpystyivastaamaan15.9.Osallistu!Vaikuta!-tapahtumassaJoensuussaRantaky-länostoskeskuksessasekäPyhäselän,KiihtelysvaaranjaEnonyhteispalvelupisteissä.

7 Tuottaja- ja asiakaskyselyjen tulokset


7.2 tuottAJIEN NÄKEmYKSEt KEHIttÄmISEStÄ

”Yrityksemme vie tällä hetkelläkin palveluja ihmisten kotiin syrjäseudulle ja toiminta-alueem-me on laaja. Kuitenkin asiakasmäärä syrjemmässä on vähäistä, joten matkakulut ovat suuret, vaikkakin ne sisältyvät tuntihintaan, mutta jonkinlainen organisointi esimerkiksi siten, että sa-man seudun asiakkaat voitaisiin palvella samana päivänä, lisäisi kannattavuutta.”

Tuottajakyselyynsaatiin28vastausta,joista18oliyrityksiltäja10yhdistyksiltä.Yrityksistäsuurinosaon 1-2hengenyrityksiä.Vastanneista21 tarjoaa tällähetkellä liikkuviapalveluja,jotka käsittävät kotipalvelua, siivousta/kodinhoitoa, atk-apua, kodin ja pihamaan huoltotöitä, kotiin kuljetusta/ruokakassit, liikuntaa asiakkaan tiloissa, jalkojen hoitoa, puutarhanhoitoa, kotisairaanhoitoa, avustamista ja asiointia, vapaaehtoistoimintaa, vertaistukea, edunvalvon-taa,konsultointia,kotineuvontaa,lastenhoitoapua.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä ja yhdistyksistä puolet (13 kpl) oli erittäin kiinnostunut tai melkopaljonkiinnostunutkehittämäänkotiinvietäviäpalveluja.Tämäselittyyosinsillä,ettänämäyrityksetmyöstarjosivatkotiinvietäviäpalveluja. Kyselynperusteellayritykset jayh-distykset haluavat kehittää ja laajentaa asiakaskantaa, joille he voisivat tarjota kotiin tuotavia palveluita.Toiveenaon,ettäasiakkaidentarpeetjatarjollaolevatpalvelutkohtaisivattoisensanykyistäparemmin.Tuottajathalusivatkehittääomaamarkkinointiajatiedottamista.Erityi-sestitoivottiinparempaatiedottamistapalveluista jaasiakkaanoikeuksistasaadapalveluita.Asiakkaan ja palvelun tuottajan välille syntyvä luottamus koetaan tärkeäksi kun puhutaan ko-tiinvietävistäpalveluista.Palvelujentuottajatkaipaavatmyöspäättäjien jayhteiskunnanarvostustaheidäntyötään

kohtaan.Vastaantuloa kaivataanmm.verotuksen huojentamisella jamahdollisuuksilla toi-minnankehittämiseenesimerkiksilisähenkilöstönpalkkaamisellailmanriskiä.

Kun palvelujen tuottajilta kysyttiin, mitkä asiat estävät liikkuvien palvelujen tarjoamista tällä hetkellä, nostivat vastaajat esiin seuraavia seikkoja: Lähes joka neljäs oli sitä mieltä, että taloudelliset resurssit estävät jonkin verran tai erittäin paljon palvelujen tarjoamista kun taas kolmannesolisitämieltä,ettätaloudellisetresurssiteivätoleesteenä.Toiminnanhuonokan-nattavuusonkuitenkinuseanmielestämelkopaljonesteenäpalvelujentarjoamiselle.Toiminnanhuonoonkannattavuuteenvaikuttavatvastaajienmielestämonettekijät.Ensin-

näkin jos toimijan ja asiakkaan käytettävissä olevat taloudelliset resurssit eivät ole riittäviä, toimintalakkaa.Yleinenongelmaon,ettäkaikkiasiakkaateivättiedäriittävästioikeuksistaansaadakotiinpalveluja.Lisäksikaikillaavuntarvitsijoillaeiole tietoasiitä,mitenpalvelujenpiiriinpääseejamitensaapalvelutarvonlisäverottomasti.Myöskäänkotitalousvähennysoikeu-destaeioleriittävästitietoa.Tiedonpuutejohtuuosittaintietoyhteiskuntakehityksestä.Kaikillaeioleinternet-yhteyttä

tai ei osata etsiä internetistä tietoa kunnan sivuilta, joissa kerrotaan palvelujen saatavuudesta japalveluntuottajista.Joskyseessäonvähävarainenihminen,eiverovähennysoikeudestanäh-däolevanhyötyä.

Tuottajien kannalta on myös ongelmallista, että toimijan tilapäisesti tarvitsemia toimitilo-jaonvaikeasaadaesimerkiksisyrjäisilläkylillä.Pitkätmatkatvaikuttavatpalvelujenhintaan,eikäkaikillaasiakkaillaolemaksukykyätai-haluakustantaamatkakuluja.Tällöinmuutamantunnintyöaikaeioleriittävä.Palvelutarpeidensirpaleisuusheikentääkannattavuutta.Yhdistyksissätoiminnankeskiössäonuseinyhteisöjenjaryhmientoiminnankehittäminen.

Organisaatioilla on valtakunnallisia linjauksia ja periaatteita, joiden mukaan tukihenkilöpal-veluonmahdollistaasiakkaankotonavainpoikkeustapauksissa.Suurinosayhdistyksistäeiharjoita palvelujen ammattimaista tuottamista, vaan vapaaehtoistoimintaa, eivätkä yhdistys-tenjäsenetsitoudusäännölliseentoimintaan.

7.3 PALVELuJEN tuottAJIEN tuLEVAISuuDEN toIVEEt LIIKKuVIIN PALVELuIHIN LIIttYEN

Koordinaatiota tarvitaan

”Palvelu tulisi koordinoida virallisen organisaation kautta.”

Tuottaja-kyselyssä ja erityisesti kolmessa teemahaastattelussa tuli vahvasti esiin, että liikku-vienpalvelujenkokonaisuuteentoivottiinlaajempaakoordinaatiota.Varsinyleisenätoiveenaoli,ettäkoordinaattorinatoimisikunta.

Tämän perusteella on selvää, että nykyinen käytäntö ei oikein toimi ja sitä pidetään yleisesti sangensekavanajamonimutkaisena.Palvelujaeiolesaatavillaniinpaljonkuinolisitarvetta,kunyksittäisetihmiseteivätosaakäyttääesimerkiksikotitalousvähennystätäydessämitassa.Osittain toimintakentän sekavuutta lisää se, että sama toiminta voi olla yhdessä paikassa täysin vapaaehtoistyötäjatoisessamaksullinenpalvelu.Ongelmaonmyösse,ettätoimintaeiolela-kisääteistä,jolloinosakunnistaeiolepalvelujenkehittämisestälainkaankiinnostunut.Kuiten-kinpienikinapuhaja-asutusalueillaasuvilleikäihmisillevoiollajuurise,jokaajaaratkaisuihin.Useintämätarkoittaamuuttamistataajamaanpalvelujenlähellejaomankodinhylkäämistä.

Jos liikkuvia palveluja tarkastellaan tuottamisen näkökulmasta, voidaan ajatella, että pal-velujenkentälläontoimijoitakolmestasektorista.Ensimmäinensektorionjulkisensektorintoimintakenttä,jossajulkinensektorisekäjärjestääettätuottaapalvelut.Suurimmassaosassakuntialakisääteisetpalvelutontoteutettunäin.Kunnatvoivatkuitenkintilaa-tuottaja-mallinmukaisesti ulkoistaa palveluitaan, jolloin tuottaja ei olekaan julkinen sektori itse vaan joku muutaloudellinentoimija.TämäsektorionSuomessakasvanutjopitkäänjanäyttääsiltä,ettäsetuleekasvamaanjatkossaedelleen.Jotkutkunnatovatulkoistaneetläheskaikkipalvelunsa.Tällä kehityksellä on pitkät juuret ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa kehitys on ollut melkonopeaa.Yksityistenasiakaspalvelujenarvoolikunnissajakuntayhtymissävuonna2011läheskaksi

miljardiaeuroaviidenprosentinpiileväarvonlisäveromukaanlukien.Summaoli18prosenttiakuntiensosiaalipalvelujenkäyttökustannuksista.Tilastokeskuksenkansantaloudentilinpidonmukaan vuonna 2012 terveydenhuollon tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo oli 16,26 miljar-diaeuroajatyöllisyys186100henkilöä.Alantuotoksestajulkinentoimintaoli75prosenttiajayksityinentoiminta25prosenttia.Oikeastaan nykyisessä toimintamallissaon tuottajalla karkeasti kolmevaihtoehtoa. Ensim-

mäinen toimintatapa on se, että tuottaja- joko yrittäjä, yhdistys tai osuuskunta -liittyy kunnan kotipalvelutarjoajiin jatuottaasopimuksenmukaisestisellaisiapalvelujakuintarvitaan.Tällai-sessamallissaedellytetäänyrittäjältäsangenlaajaatoimenkuvaajakykyäliikkuaeritoimialoilla.Tuottajaltatarvitaanmyösosaamistakilpailuttamisestajakuntienpalvelutoiminnastaylipäätään.Toinen toimintamallionperinteinenns.vapaapalvelutuotanto, jotavoi tarjotaesimerkiksi

osuuskunnan,yhdistyksentaimuunyrityksenkautta.Palveluteivätolevälttämättäyhteydessäkunnallisiinjalakisääteisiinpalveluihin,vaanovattarjollavapaasti.Nämäpalvelutovatns.täy-dentäviätailakisääteisiäpalvelujatukeviapalveluja,joitaasiakkaatvoivatostaamarkkinahintaan.

Kolmas malli on perinteisen julkisen sektorin eli kunnan järjestämän ja markkinaehtoi-sesti toimivan tuottajan väliin jäävä usein vapaaehtoistyöhön tai yhteisöllisyyteen pohjaava toiminta.Tämätässäyhteydessähyvinkiinnostavauseinharmaaksialueeksi leimattualueon järjestöjen ja yhdistysten toimintakenttä, jossa toiminta on lähtökohtaisesti vastavuoroi-suuteenperustuvaa.Toimintaanvoiliittyäpienimaksu,muttakäytännössämaksuonusein


nimellinen.Tämätoimintaonuseinyhdistyspohjaista japienimuotoistakutenesimerkiksiEskolankylässä.Kysymyssiitä,miteneripalvelujenlogistiikkaavoitaisiinparantaatuliesillePohjois-Karja-

lanosuuskaupanhaastattelussaniin,ettäheilletällaistatoivettaolitullut.TällähetkelläPKO:nyhteydessäonerilaisiamuitapalvelujakutenpostipalvelu.Uudenlaistaliikkuvienpalvelujentyyppistä palvelun kehittämistä on kuitenkin hahmoteltu niin, että se olisi muunnos päivit-täistavarakaupannettikaupasta.Tavaratnoudettaisiinjostakinpaikastaesimerkiksimarketinoheensijoitetustapalvelusta,jotkasittentoimitettaisiinasiakkaille.Tähänpalveluunyhdistyisimuitapalvelujakutenapteekki- japostipalveluja.Asiaeiolekuitenkaanedennyt,koskatäl-laisentoiminnankannattavuuseitehtyjenselvitystenmukaanolisikovinhyvä.Toisinsanoenpalvelunhintanousisiliikaa.Yhteenvetonavoisanoa,ettätällähetkelläsuurempaakiistaaeiolesiitä,ettätoistentoi-

mintahäiritsisitoista,koskatoimintaonpienimuotoista.Kutenmaakuntaliitonselvityksestäkäyilmi,liikkuvillepalveluilleonjatkossaoletettavastipaljonkysyntää.Setaasmerkitseesitä,ettäkokokysymystäpitäälähestyäuudestasuunnasta.Yksisangentodennäköinenvaihtoehtoon,ettäjatkossatoimintatuleemuodostumaanns.hybrideistä.Toisinsanoentoimijatmuo-dostavat erilaisia yhteenliittymiä, jossa alueen, esimerkiksi kylän, toimijat toimivat palvelujen tuottajinahiemansamaanmalliinkuinEskolankylässä.

7.4 LIIKKuVAt PALVELut ASIAKKAIDEN NÄKÖKuLmAStAKuten raportin alussa todettiin, käsite liikkuvat palvelut on sangen epämääräinen ja sitä käyte-täänhyvinväljästi.Tämäonhyväpitäämielessä,kuntulkitaansaatujavastauksia.Kotitalouk-sillesuunnattuunkyselyynsaatiin57vastausta.Vastaajieniätolivat20-89vuottajavastaajienkeski-ikä52vuotta.Vastaajientalouteenkuului1-6henkeä;suurinosaolikuitenkinkahdenhengentalouksia.Vastanneistakotitalouksista30%onkäyttänytkotiintuotavialiikkuviapal-veluja,javastaavasti70%eiole.Enitenonkäytettysiivousapua,seuraavaksienitentietotek-niikkaanliittyvääapua,lastenhoitoajakauppapalvelua.Tämäkertoojoitsessäänsen,mitenliikkuvatpalvelutymmärretään.Tällähetkelläenitenkotitalouksissakaivataansiivousapuajakotitalkkariaulkotöihin.Jos

kotiin saatavia palveluja olisi helposti saatavilla, niin 32 vastaajan mukaan siivous- ja kotitalk-karinlisäksikäytettäisiinmm.lastenhoitoapua,kuljetuspalveluitakauppaanjaasioille,lem-mikkieläintenhoitoa,luomuruokaaja”kontaktejatoisiinihmisiin”.Kirjasto-,posti-jatervey-denhoitopistepalvelu mainittiin yhden kerran, samoin luomuruoka ja jalkahoito mainittiin yhdenkerran.Vastaajistakaksieikäyttäisimitäänpalveluja.

Vastaajissa oli kuitenkin sellaisia, jotka olivat käyttäneet liikkuvia palveluja säännöllises-titaiharvemmin. Joitakinkertojakäyttäneetolisuurinvastaajaryhmä.Kunsittenkysyttiin,millaisia palveluja voisitte käyttää, olivat siivouspalvelut ja kotitalkkaripalvelut sellaisia, jotka nousivatkärkeen.Muutpalvelutkutenkotitalous-,hoiva-jahoito-,kauppa-jakyydityspalve-luteivätherättäneetvastausjoukossakiinnostusta.TämäpoikkeaaPoketintuloksista,joissaolilaajempivastaajajoukko.

Keskeisin syy siihen, että palveluja ei käytetä, on melko selkeästi se, että niille ei koeta ole-vantarvetta.Toinensyyolipalvelujenesimerkiksikauppapalvelujenkorkeahinta jakolmassyyolise,ettäpalveluistaeitiedetäkovinkaanhyvin.Kiinnostavaavastauksissaoli,ettäkotiinvietäviä palveluja ei haluttu yhdistää kuntien kotipalveluun, vaan niiden tilaaminen haluttiin tehdäitsenäisesti.Haastateltaviltakysyttiinmillaisiapalvelujahekäyttäisivät,josniitäolisihelpostisaatavilla.

Jokakolmaskäyttäisisiivouspalvelujaedellyttäen,ettähintaolisikohtuullinen.Myöskauppa-,

lastenhoito-, kotitalkkari- ja kodinhoitopalveluihinolisi kiinnostusta.Kiinnostavaaon,ettäkukaan ei maininnut usean palvelun yhdistämisestä mitään, vaikka sen kuvittelisi olevan yksi uusiavausaiheenympärillä.

Aiemmin esillä olleessa maakuntaliiton palvelutarpeen kartoituksessa oli myös avoimia ky-symyksiä,joitaeiavattuvarsinaisessaraportissa.Näitäkäsitelläänseuraavaksi.Ihmisetkaipai-sivat vastausten mukaan kuljetus- ja kyytipalveluja, kiertävää palveluautoa ja eri palvelujen yh-distämistä.Myöserilaisilletietoliikenteenjatalkkaritoiminnan-tukipalveluille,kodinhoito-jasiivouspalveluillesekäsosiaaliselletuellejaturvallisuudelleolitarvetta.

Kun vastaajilta kysyttiin, millaisia lähipalveluja he ylipäätään haluaisivat, vastaukset hei-jastelevat hyvin sitä, miten lähipalvelut ymmärretään ja millaisia asioita liittyy ihmisten ko-kemaan hyvinvointiin.Vastaajat toivoivat valaistuja latuja ja lenkkeilyreittejä, lähikauppaa,viihde-jakulttuuripalveluita,leikkipuistojajayhteisötaloa.Myöstukeaväliinputoajillekutennuorillejaikääntyneilletoivottiin.

Vastaajat halusivat kehittää omaa asuinympäristöään tietoliikenneyhteyksiä ja julkista lii-kennettä parantamalla, kehittämällä kyyti- ja asiointipalveluja sekä kotiin vietäviä palveluja kutenterveyspalvelujasekäesteettömyysneuvontaa.Haluttiinmyösparempialiikuntapaikko-ja,yhteistätekemistäjamahdollisuuttavaikuttaaomaanlähiympäristöön.Liikkuvienpalvelujentilannettaonkintarkasteltavaedellämainituistanäkökulmista.Mitä

tapahtuu,kunsuuriosaedelläluetuistapalveluistakatoaa?Voidaankopalvelutarpeeseenedel-leenvastata?Ovatkoliikkuvatpalvelutjuuritällainentyökalupakki?


Kun yksinäisyys tulee, niin ihminen ei enää kykene olemaan kotona. Samoin kotiuttaminen osastoilta onnistuisi paremmin, jos asiakkaat saisivat riittävästi palveluja. Nyt pahimmillaan iltapäivällä kotiutettu ihminen joutuu jo illalla palamaan takaisin osastolle”.

8.1 YHtEENVEtoA- SAmmutEtAANKo VALot VAI ?Kun liikkuvista palveluista puhutaan, on tärkeää selkeästi rajata se, mistä puhutaan ja kyt-keä keskustelu erilaisten alueiden toimintaympäristöihin hyödyntäen uutta alueluokitusta.Nykyisessä kielenkäytössä liikkuvat palvelut viittaavat usein lähipalveluihin ja ovat yksi kei-novarmistaalähipalvelut.Kunpalveluverkkoajatkossamääritellään,lähtökohtanatulisiollapalvelujensaatavuusjasaavutettavuus.Senjälkeenonolennaistaanalysoidasitä,mitenpal-veluttuotetaanjakukaontuottajamissäkintapauksessa.Nykyinenpaljonesilläolluttilaaja-tuottaja-mallionyksitapajäsentääkokonaisuutta.Myösmuitaviitekehyksiävoidaanajatellaotettavaksikäyttöön.Kuntien kannalta hyvin olennainen kysymys on palvelujen tehokkuus ja taloudellisuus.

Kiinnostavaaon,ettänykyisessäjärjestelmässäpalvelujenhinnatvaihtelevatsuuresti.Josesi-merkiksi erityissairaanhoito olisi järjestetty kaikkialla, kuten se on järjestetty kaikkein kustan-nustehokkaimmin,säästötolisivatvaltakunnantasollahuomattavat.(KAKS2014)

Tärkeää on ymmärtää, että liikkuvat palvelut eivät koske ainoastaan haja-asutusalueita, vaan niitätarvitaanmyöskaupunkiensisällä.Liikkuvatpalvelutvoivattoisinsanoenollapalvelumuo-tomyösydinkaupunginjasenkehysalueenalueella. Erityisentärkeäksisenouseekaupunginkehysalueilla, jonne julkinen liikenne ei enää kunnolla ulotu ja josta monet palvelut ovat kadon-neet.HyvänäesimerkkinätästäonJoensuukaupunki,jokakuntaliitoksienmyötäjoutuisupis-tamaan palveluverkkoaan ja kärsijän osaan joutuivat juuri kehysalueen asukkaat, joilla aiemmin

8 Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät


oliterveyspalvelujajamuitalähipalvelujahyvinkin,muttajoidentilanneonnythaasteellinen.SamanlainenkehitysonollutmyösmuissauusissakaupungeissakutenLappeenrannassa.

Vaikeassa tilanteessa ovat myös läheiset maaseutualueet, joista on myös julkinen liiken-nekadonnut.Kaikkitämätiivistyyharvaanasuttuunmaaseutuun,jotaPohjois-Karjalassaonpaljon.Välimatkatovat pitkiä ja asutus harvaa. Juuri näihin alueisiin liikkuvienpalvelujenkehittämiselleonselkeäätarvetta.Ongelmakuitenkinon,ettäkaikkipalvelutovatvahvastikeskittyneet.Tämäkoskeejulkisiapalveluja,kauppapalvelujajasosiaali-jaterveyspalveluja.Pohjois-Karjalanväestöennuste ja sisäinenmuutto kertoo sangenpaljon. Erityisen suuri

haaste liittyyalueenasuttunapitämiseen.Yksittäisetkylät jaseutukunnateivätoleelinvoi-maisia,josniilläeioleelinkeinotoimintaajatyöpaikkoja.Seutukunnanolemassaolorapautuuväistämättä,josväestöllinenhuoltosuhdeylittääsenkantokyvyn.Harvaanasutunmaaseudundilemmaonkinse,että josmuuttoliikekuntataajamiinjatkuu,kylätnäivettyvät jakuolevat.Tälläkehitykselläonpitkätjuuretjasiitäonpaljontutkimuksellistanäyttöä.Liikkuvienpalve-lujenavullavoidaantätäkehitystähidastaajamäärätytalueetpitääasuttuina.Suurempihaasteonkuitenkintaajama-alueidenjakaupunkienkehysalueidentilanne.Sen

vuoksionkintärkeää,ettäliikkuvatpalvelutsaavattilaauudessaSOTE-järjestelmässäjapar-haillaanmenossaolevassapohjoiskarjalaisessaSiunSote-hankkeessa.Setarkoittaakuitenkin,että palveluja tulee tarkastella kokonaisuutena ja pohjana pitää olla aiemmin esitelty alueluoki-tus.Senperusteellavoidaantarkemminpureutuasiihen,mitkäpalvelutvoivatollaliikkuvienpalvelujensateenvarjonalla.

Se, millaisia mahdollisuuksia liikkuvien palvelujen avulla on parantaa palvelujen saatavuut-tajasaavutettavuutta,selviääseuraavassaluvussa.

8.2 tuLEVAISuuDEN NÄKYmIÄYksikiinnostavaerityisestiliikkuvienpalvelujentuottajakyselyssäesiintullutseikkakoskeeihmistenyksinäisyyttä.Kaikkihaastatellutpalveluntuottajat,olikysesittenyrittäjästä,osuus-kunnasta tai yhdistystoimijasta nostivat esiin sen, että kotiin vietävät palvelut, joista liikkuvat palvelut on yksi palvelumuoto, pitävät sisällään elementin, jota voisi kutsua välittämisen ja yhdessäolonhetkeksi.Jokainentuottajaymmärsitoimintansaluonteenniin,ettäpalvelueiolepelkästäänsiivoustataihoitamista,vaanseonvuorovaikutuksenhetki.Viimeaikoinayksinäisyydentutkimusonnoussutuudeksitutkimusteemaksi(Saari2010).

Yksinäisyyseiolevainpersoonallisuuspiirre,vaanseonseurausvalikoitumisesta.Yksinäisyyson myös oikeudenmukaisuuskysymys ja yksinäisyyden ehkäisy on myös syrjäytymisen ehkäi-syä.YksinäisyysedeltääSaarenmukaantaloudellistasyrjäytymistä.Seaiheuttaayhteiskunnal-lekulujajaseheikentääterveyttäjakoettuahyvinvointia.Yksinäisetnukkuvathuonommin,ovatylipainoisia jakärsiväterilaisistamielenterveydenongelmista. Ikäihmistentapauksessase tarkoittaa, että vanhukselta puuttuu turvaverkko, ja pienessäkin avuntarpeessa joudutaan turvautumaanammattilaiseen.Yksinäisyysonhyvintyypillinensuomalainenongelma.Senvastakohtanaonuseinyhteisöl-

lisyys,mikätarkoittaakuulumistajohonkinyhteisöön,yhdessäoloa.Yhteisöllisyysontutkitustimyössuurivoimavara japorttipitempäänelämään jahyvinvointiin (Hyyppä2014).Kulttuu-riharrastuksettuovatelämäänsisältöäjapidentävätelinikää.Tämätuliesiin,kuinselvitettiinsuomenruotsalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Suomenruotsalaiset harrastavat kuorolaulua,teatteria,musiikkiajaerilaistamuutayhdessäoloamuutaSuomeaenemmän.

Viimeinen THL:n ATH- tutkimus nostaa esiin, että pohjoiskarjalaiset osallistuvat vähän yh-distystenjajärjestöjentoimintaan.Syytähänvoiollaalhainenperuskoulutustasojapienituloi-suus,koskanekorreloivatosallistumisaktiivisuudenkanssa.(ATH2014)

Liikkuvien palvelujen kehittäminen ei voi yksistään olla ratkaisu harvaan asuttujen aluei-denpalveluongelmiin.Seonkuitenkinehkäratkaisevinkeino,joshalutaanpitäämyösreuna-alueitajaharvaanasuttujaalueitaasuttuna.

Lähtökohtana alueiden erityispiirteiden tunnistaminen ja ihmisten tarpeetJos tarkastellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viimeisestä Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimustavuodelta 2013 (THL2014)huomataankiinnostaviaseikkoja.Pohjois-karjalaiset sijoittuvat ylimpään kolmannekseen suhteessa muihin maakuntiin, kun verrattiin onnellisuuttajatyytyväisyyttä.Elämänlaadunsuhteenmaakuntasijoittuutaasalimpaankol-mannekseen.Palveluistatiedottamiseen,terveyskeskuspalveluihinsekäsosiaalipalveluihineioltutyytyväisiä.Joensuussaolimukanaolleistakaupungeistasuurintyytymättömyysterveys-keskuspalveluihin.

Kuva1.Kaupunki–maaseutuluokitus.(Helminen,Nurmio,Rehunen,Ristimäki,Oinonen,Tii-tu, Kotavaara, Antikainen & Rusanen 2014)


THL on mainitussa tutkimuksessa tuonut vahvasti esiin sen, että väestön hyvinvointi vaih-teleemaaseutumaisten jakaupunkimaistenalueidenvälillä.MainitussaATH-tutkimuksessa150 000 ihmiseltä koottu tieto on liitetty väestörekisterikeskuksen rakennuskohtaisiin koor-dinaatteihin,jollointuloksiavoidaantarkastellauudenalueluokituksenpohjalta.Perinteinenkuntaluokituseisiiskykeneerottelemaanalueidenerojariittävällätarkkuudella.Ihmistenkokemaelämänlaatujaonnellisuusvaihtelevatalueittain.Elämänlaatunsahyväksi

kokeviaonkaupungeissaenemmänkuinmaaseudulla.Itsensäonnelliseksikokeviaonmaa-seudullaenemmän(53%)kuinsisemmälläkaupunkialueilla(47%).Yli 75-vuotiaat kokevat elämänlaadun heikommaksi kuin muut ikäryhmät. Maaseudul-

la 25-54-vuotiaat kokevat elämänlaatunsa heikommaksi muihin ikäryhmiin verrattuna kuin kaupungeissa.Ydinmaaseudulla,maaseudunpaikalliskeskuksissa sekä kaupungin läheisellämaaseudulla55-75-vuotiaatovatonnellisimpia.Kaupunginkehysalueillaonnellisinikäryhmäon25-54-vuotiaat.

Suurimmat erot kaupunkien ja maaseudun välillä näkyivät kulttuuripalvelujen koetussa riittävyydessä.Maaseudullaasuvistajokakolmaskokisaavansaliianvähänkulttuuripalveluita.

Maaseudulla asuvat olivat onnelliseksi itsensä kokevia, ja myös terveyspalvelujen riittävyy-teentyytyväisiäolienitenharvaanasutullamaaseudulla,mikäonhiemanyllättävää.Jokanel-jäs koki terveyspalvelut kuitenkin riittämättömäksi, kun kaupungissa asuvista niin koki vain jokaneljäs.Yhteenvetonavoikinsanoa,ettäkuntaperustainenpalvelutarkastelueiannariittävääkuvaa

palvelujentarpeestaerialueilla.Tarkempialueluokitustuoesiinpaljonparemminerialueidenerityispiirteetkuntiensisällä.TämätulisiottaatodellavakavastiuudessaSOTE-järjestelmässä.

Nyt käsillä olevan selvityksen tulokset ja edellä esitelty ATH-tutkimus nostavat kiinnostavia näkökulmiasiihen,mitenpalvelujentulevaisuuttatulisitarkastella.Oheisessakuviossapal-velutarvesekäniidensaatavuusjasaavutettavuusonkehittämisenlähtökohta.Kuviossatämäonasetettukuvionkeskelle.Käytännössätämätarkoittaa,ettäpalvelutarvettatulisitarkastellauuden alueluokituksen pohjalta ja tarvittaessa tuottaa kokemustietoa kunkin alueen asukkai-dennäkemyksistäpalvelujenkehittämisestä.Kuntämäontehty,onerilaisiavaihtoehtojayrittääratkaistahaasteet.Tämätarkoittaa,että

tarveanalyysi on asetettava taloudelliseen kehykseen ja kehitettävä malleja, joilla kustannuste-hokkuusvoidaankussakintapauksessalaskea.Tämävoitarkoittaaerilaistenlogistiikkamallienhyödyntämistäjaniidenliittämistätaloudelliseentarkasteluun.

Nykyisessä palvelujärjestelmässä liikkuvat palvelut ovat pieni erikoisuus lähinnä siksi, että niitäeiainaliitetälakisääteisiinkotiinvietäviinpalveluihin.Josasiaatarkasteleelähemmin,on kuitenkin aivan olennaista, että palveluja kehitettäessä liikkuvat palvelut otetaan mukaan palvelutarjottimeenlaajemmin.

Kun sitten tarkastellaan, millaisia keinoja on olemassa, käy nopeasti ilmi, että liikkuvat palvelut ja logistiikkaeivätyksinratkaisemonimutkaistahaastetta. Jottaasiassapäästäisiineteenpäin,onliikkuviapalvelujatarkasteltavamuidenpalveluvaihtoehtojenyhteydessä.Täs-tä seuraa, että liikkuvia palveluja ei voi pidemmällä aikavälillä tarkastella ilman, että tähän tarkasteluunyhdistetään sähköisetpalvelut ja niiden kehittäminen.Tässä kokonaisuudessaosapalveluistavoidaantuottaaetäpalvelunaerilaistenteknologioidenkautta.Tämäsektorionkoko ajan voimakkaassa kehityksessä ja siihen pitäisi yhdistää lähipalvelujen, sähköisten pal-velujenjaliikkuvienpalvelujenvaihtoehdot.

Voidaan myös ajatella, että ratkaisua etsitään pelkästään kehittämällä palvelujen logistiik-kaa eli kehittämällä uusi etäpalvelukokkonaisuus, jossa palveluja yhdistetään radikaalisti yh-teen.Tällainenyhdellä kyydillämontaasiaa- tyyppinenratkaisuonhyvinkinmahdollinen,muttaedellyttääsopimistajaneuvottelujaerilaistentoimijoidenkanssa.Tästäonjonytmonia

esimerkkejäkutenmaaseudulleperustetutAlkonjaPostinpalvelupisteet.Myöspäivittäistava-rakauppa on suunnittelemassa uudenlaisia kotiin vietäviä kauppapalveluita, joiden yhteyteen voitaisiinrakentaamuitakinpalveluja.Suurinhaastetässäratkaisussaon,ettätoimijatovaterilläänjatoiminnanansaintalogiikkaonvaikealuoda.

Oheisen kuvion idea on asettaa alueen tarpeet keskiöön ja sen jälkeen päättää se, millaisin keinoinpalvelutarpeeseenvastataan.Kuvionideanaonmyösse,ettävaikkajokuratkaisuvaih-toehtosaapääpainon,muitaeituleunohtaa.Seuraavassaesitelläänneljävaihtoehtoa,joihinkiinnittymälläPohjois-Karjalaanvoidaanlähi-jaetäpalveluihinliittyenlöytääratkaisuja.Näi-tävaihtoehtojavoidaannimittäätässäikkunoiksi.NeovatEtäpalvelut-ikkuna,Lähipalvelut-ikkuna,Markkinat-ikkunajaOsaaminen-ikkuna.

EtÄPALVELut LÄHIPALVELut

markkinat PALVELuJEN EKoSYStEEmIoSAAmINEN

Alue

Paikka

tarpeet

teknologia

Sähköiset palvelutPalveluhybridit

Logistiikka

Kansalaisyhteiskunta

toimijayhteisöt

Yritykset

Yhdistykset

Johtaminen

Koordinaatio

Yhteistyö

Yhdessä työskentely

Julkinen liikenne


Etäpalvelut-ikkunaMaaseudun ja harvaan asuttujen alueiden palvelutarpeeseen voidaan vastata kehittämällä säh-köisiäpalveluita.Myösns.hyvinvointiteknologiavoiollayhdistettynätähänkokonaisuuteen.Etäpalvelujenkehittämiselleonhyvätedellytyksetjasitätukevatmaakuntaanasennetutlaaja-kaistaverkot.Teknologiavaihtoehtoeikuitenkaansinänsäratkaisemitään,vaanniidentakanaonoltavapalvelujärjestelmä.Teknologiaratkaisuviittaatässäuudenlaiseenasiakasrajapintaan,jolloin asiakkaan käyttöliittymä on sähköinen ja digitaalinen. Tähän voidaan liittäämoniamuita etäratkaisuja kuten etätelevisio- ja videoneuvottelujärjestelmät mutta myös erilaiset seuranta-javalvonta-jahälytysjärjestelmät.Erityisestisähköisetpalvelutjaasiointimuodos-tavattämänlohkontärkeimmänteeman.

Lähipalvelut-ikkunaKutenaiemminonkäynytilmi,lähipalvelutovatyksitärkeimpiäkehitteilläolevanSOTE-jär-jestelmänpainopisteitä.Setarkoittaaennenkaikkeapalvelujensaatavuuttaalueella.Palveluvoiollalähellä,muttasensaatavuusvoiollahankalaa.Yksitaparatkaistavälimatkojenaihe-uttamatongelmatonkehittääerilaisialiikkumisenjalogistiikanratkaisuja.Useintämäonol-lutjonkinlainenauto,jostaonkehiteltyuusiapalveluyksiköitä,kutenaiemminonollutesillä.Tämä vaihtoehto on yhä edelleen vakavasti otettava, sillä voidaan ajatella, että esimerkiksi kyliä kiertävä auto, johon olisi liitetty erilaisia terveyden- ja sosiaalihuollonpalveluja, voisi olla hy-vinkin realistinenvaihtoehto. Sillävoitaisiin ratkaista joitakinpalvelujen saavutettavuuteenliittyviäongelmia.

Palvelujen ekosysteemi- ikkunaKolmas ikkunanostaaesiinpalvelutarpeen japalvelujentarjoajien jännitteen.Sosiaali- jater-veyspalvelut on nähty eräänlaisena puolikypsänä markkinana, joka täyttää kysynnän ja tarjonnan tunnusmerkitjajossaonmahdollistalöytäämaksavatasiakkaatjasitäkauttans.ansaintalogiik-kapalvelulle.Perinteisestijulkinensektorionollutmyössosiaali-jaterveyspalveluissatuottaja.Tämäasetelmaonviimevuosinamuuttunutjayksityistenpalvelutuottajienmääräonkasvanut.SOTE-markkinoidenerityispiirreon,ettäsiihenliittyysuurijoukkoerilaistasäännöstelyä.

Lisäksi on olemassa myös kolmas sektori, joka voi toimia markkinoilla yritysten tapaan, muttasevoimyösollayleishyödyllistäkansalais-jajärjestötoimintaa.Tällöinalueentoimijatitse määrittävät sen, miten ihmiset itse voisivat vastata palvelutarpeeseen, kuten esimerkiksi Eskolankylässäontapahtunut.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimijat ja yhteisöt voisivat itse tuottaa omat palvelunsa perustamallayhteiskunnallisiayrityksiä jakehittämällä liiketoimintaosaamista.Tämävaihto-ehtonostaaesiinmyösosallisuudenkysymyksen ja tietynlaisenomaehtoisuuden.Ratkaisul-laolisimyösyhteisöllisyydenlisääntymisenmyötämoniamuitapositiivisiavaikutuksia.Aluepysyisiasuttunajakyseisenalueenhyvinvointilisääntyisijatekisialueistaomavaraisia.Tämäyhdistettynäkestävänkehityksennäkökulmaanvoisiollahyvinkinvarteenotettavavaihtoehto.

osaamisen ja johtamisen-ikkunaNeljäs ikkunanostaaesiintoiminnanosaamisen, johtamisen jaoppimisen.Nykyisessä jär-jestelmässä kunta tai yhteistoiminta-alue on se, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen jär-jestämisestä.Kaikkipalvelut,eritotentässäkäsitellytkotiinvietävätjaliikkuvatpalveluteivätkuulusuoraankuntienjärjestämisvastuunpiiriin.Osaamisennäkökulmastatarvitaankuiten-kinkoordinaatiotajajohtamista.Koordinaatiotarkoittaatässäyhteydessäerityisestikokonais-kuvanhahmottamistajatilanteenkuvausta.Kuitenkinvoiajatella,ettäosapalveluistaeitar-vitsekoordinaatiota,vaanolisitärkeääsynnyttääyhteisöllisyyttäjaosaamistaalueella.Tämätarkoittaamyöskokopalvelujärjestelmänjaalueenerityisyydenhuomioimista.

Jos ajatellaan liikkuvia palveluja kokonaisuutena ja osana laajempaa palvelujen kirjoa, on selviö,ettänykyinentapajärjestääpalveluteioleriittävä.Tarvitaansiisuuttakokonaisnäke-mystäjainnovatiivisiaihmisiä, jottaratkaisujalöydettäisiin.Erityisestitarvitaankilpailutta-misosaamistajakokoniasnäkemystä-eräänlaisiainnovaatioalustoja.Kyseeiolekustannuksis-ta,vaanajattelutavanmuuttamisesta.Siirtyminenliikkuviinpalveluihinontavallaanpaluutatulevaisuuteen.Aiemminkunnanlääkäritkävivätkotona,terveydenhoitajatpyöräilivätsairai-denluojaruokakaupoillaoliyleisestikäytössäkotiinkuljetus.Näineitänäänolejaonkinhyväpohtia,mikäestäämeitäottamastaniitäuudelleenkäyttöön.

Tulevaisuudessa liikkuvien palvelujen kokonaisuutta pitäisi katsoa yllä olevien ikkunoiden läpijavertaillatuotakokonaisuutta.Vainsitenvoidaanlöytääkustannustehokassekäasiakkai-taettätuottajiatyydyttäväratkaisu.


ATH.2014.Alueellinenhyvinvointitukimus-sähköinenversio.http://www.terveytemme.fi/ath/index.html5.2.2015

Helminen,V.,Nurmio,K.,Rehunen,A.,Ristimäki,M.,Oinonen,K.,Tiitu,M.,Kotavaara,O.,Antikainen,H.,Rusanen,J.2014.Kaupunki-maaseutu-alueluokitus.Suomenympäristökes-kuksenraportteja25/2014.

Hyyppä,M.T.2014.Kulttuuripidentääikää.Helsinki:Duodecim.

Hyytiäinen,S.,Karjalainen,J,&Kostilainen,H.2013.Tavoitteenatasapainoinenkehitys.Yh-teiskunnallisetyrityksetjaliiketoiminnankasvu2013.YhteiskunnallistenyritystenLivinglab2010-2013.http://www.finsern.fi/site/files/2513/7889/7669/Tavoitteena_tasapainoinen_kehi-tys-1.pdf17.10.2014.

Immonen,M.,Kiviniemi,J.,Natunen,S.&Laasonen,K.2012.Liikkuvatpalvelukonseptithy-vinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan haja-asutusalueella.TechnologyBusinessResearchCenter,WorkingPapers24.

JAKE-hankkeen järjestökyselyPohjois-Karjalanalueella 2014. http://jake-hanke.fi/wp-con-tent/uploads/2014/06/JAKE-verkostokysely.pdf25.11.2014.

Jutila,T.&Vanhapiha,E.2012.Yhteiskunnallinenyrittäjyys-elinvoimaamaaseudulle?Teok-sessaKattilakoski,M.,Kilpeläinen,A.&Peltomäki,Pirja (toim.):Yhteisöllisyydellähyvin-vointiajapalvelujamaaseudulle.Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmänjulkaisuja1/2012.http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/2408/MMM_YTR_2012-WEB.pdf22.9.2014.

KAKS.2014.Kinnula,P.,Malmi,T.,Vauramo,Erkki.SisältöäSote-uudistukseen.Kunnallisa-lankehittämissäätiö.http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_78_net.pdf

Kattilakoski,M.,Matthiess,A-L.&Rantamäki,N.2011.Kansalaisosallistuminenmaaseudunhyvinvointipalveluissa.Maaseudunuusiaika2:5-19.

Kattilakoski,M.2012.Kyläyhteisötpalvelujentuottajina-vastavoimaakeskittämiselle.Teok-sessaKattilakoski,M.,Kilpeläinen,A.,jaPeltomäki,P.(toim.):Yhteisöllisyydellähyvinvointiajapalvelujamaaseudulle.Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmänjulkaisuja1/2012.

Kuntaliitto2014.Lähipalvelut-mitänenytovatkin.Helsinki:Kuntaliitto.

Kyläkaupastayksityistenjajulkistenpalvelujenkäyttöliittymä-hanke.http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Hankkeet_Kampanjat_ilman_sivustoa/Kylakauppahanke/Kylakauppahankkeen_aikataulutus_Ilkka_Nieminen_puheenvuoro2.pdf14.10.2014.

Lahdenammattikorkeakoulu2014.Linkkutuopalvelutlähelle.http://www.lamk.fi/ajankohtaista/Sivut/Linkku-tuo-palvelut-lahelle.aspx19.9.2014

Lähteet Lehtonen,J.2005.Palvelutpyörillä.Liikkuvienpalvelujenkehitysvaiheita.Tekniikanvaiheita1/05.http://www.ths.fi/Lehtonen105.pdf17.9.2014.

Leinamo,K.2010.Yhdeksänhyvääjakymmenenkaunista.Vuosina2001–2009toteutettujenmaaseutu–kaupunki–kuntaliitostentarkastelua.Vaasanyliopisto.Levón-instituutti.http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-318-9.pdf3.11.2014.

Liikkuvasuunhoidonyksikkö(Liisu)/Helsinginkaupunki2014.http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-jaterveyspalvelut/terveyspalvelut/hammashoi-to/liisu/8.9.2014

Lähdesmäki,K.2003.NewPublicManagementjajulkisensektorinuudistaminen.ActaWa-saensia No 113 Vaasan yliopisto. http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_952-476-004-5.pdf20.1.2015

Mallu kylillä 2 – Loppuraportti. Eksote. Etelä-Karjalansosiaali- ja terveydenhuollonkun-tayhtymä 2014. http://www.eksote.fi/Fi/Eksote/Tutkimus_kehittaminen/Paattyneet_hank-keet/mallukylilla2/Documents/Mallu%20kylillä%202%20loppuraportti%20sis%20liitteet.pdf1.10.201.4

Meinilä,A.(toim.)2014.MitäONNIon?Terveys-jahyvinvointiautoONNIuudenlainenop-pimis-jatyöympäristö.2014.Lapinammattikorkeakoulunjulkaisuja.SarjaB.Raportitjasel-vitykset7/2014.http://www.lapinamk.fi/fi/Tyoelamalle/Julkaisut/Lapin-AMKin-julkaisusarjat?itemid=1899&showlocation=b2f0223d-fe53-44e1-9862-9c37021a82fa3.10.2014.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. 2007. Yhteistä Hyvää. Pohjois-Karjalan järjestö-strategia 2015. Julkaisu 106. http://pohjois-karjala.fi/documents/557926/809142/ja%CC%88rjesto%CC%88strategia.pdf/5a87e94b-9467-4712-94b8-6f42e951395f30.10.2014.

Pohjois-Karjalanmaakuntaliitto.2014.Pohjois-Karjalanpalvelukartoitus.55- ja65-vuotiai-denarviotapalvelujennykytilasta janiidentulevaisuudesta.2014. Julkaisu167.2014.http://pohjois-karjala.fi/documents/557926/992667/167+Pohjois-Karjalan+palvelutarvekartoitus/9a18f2c2-fe91-4550-8f78-3bbdad06687e23.9.2014.

Päivittäistavarakauppary.2014.Kaupanrakennemuutoskasvattimyymäläkokoa.http://www.pty.fi/kaupan-toiminta/paeivittaeistavaramarkkinat-suomessa/kaupan-raken-nemuutos/14.10.2014.

Päivittäistavarakauppary.2014.Kehittyväkyläkauppamahdollistaaarjenpalvelujentuotan-nonhaja-asutusalueille.http://www.pty.fi/ajankohtaista/tiedotteet/uutinen/article/kehitty-vae-kylaekauppa-mahdollistaa-arjen-palvelujen-tuotannon-haja-asutusalueilla/13.10.2014.

Pöyhönen,E.,Hänninen,E.,Merenmies,J.,Lilja,I,Kostilainen,H.&Mankki,J.2012.Sosiaali-setjayhteiskunnallisetyritykset.Uudentaloudenedelläkävijöitä?YhteinenYritys–hankkeenjulkaisuja. http://www.yhteiskunnallinenyritys.fi/yhteiskunnallinen-yritys/kehittyminen/tutkimukset-ja-selvitykset/yhteiskunnalliset-yritykset-uuden-talouden-edellaekaevijoeitae-yhteinen-yritys-hankkeen-raportti/23.10.2014.


Rantanen,M.,Lehtola,I,Hyyryläinen,T.&Hiltunen,M.J.2012.Palvelujensaavutettavuu-denkäsitejaulottuvuudet.TeoksessaRehunen,A.,Rantanen,M.,Lehtola,I.jaHiltunen,M.J.(toim.):Palvelujensaavutettavuusmuutoksessa–Maaseudunvakituistenjavapaa-ajanasukkaidenpalveluympäristönkehityssuunnatjauudetmahdollisuudet.Helsinginyliopis-to.Ruralia-Instituutti.Raportteja88.http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportte-ja88.pdf13.10.2014.

Saari,J.2010.Yksinäistenyhteiskunta.Helsinki:SanomaOy.

Sirviö,K.&Äijö,M.2012.Suupirssi–osaaminenliikkeelle2012.Savonianammattikorkea-koulun julkaisusarja D/C2/1/2012 http://portal.savonia.fi/amk/sites/default/files/pdf/tki_ja_palvelut/julkaisut/Savonia_Suupirssi_web.pdf9.9.2014

SOSTE.2014.Peltosalmi, J.,Hakkarainen,T.,Londén,P.Kiukas,V.,Särkelä,R. Järjestöba-rometriSOSTEhttp://www.soste.fi/media/kuvat/julkaisut/jarjest-f6barometri2014_nettiin.pdf5.2.2015

STM.2014.Sote-uudistus.http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/pal-velurakenneuudistus6.11.2014.

SuomenKuntaliitto2014.Liikkuvatpalveluthttp://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tyk/asiakaspalvelut/liikkuvatpalvelut/Sivut/default.aspx#anchor-details10.9.2014.

SuomenKuntaliitto2012.Lähipalveluthttp://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/palvkeh/lahip/Sivut/default.aspx10.10.2014.

Taitobussi2014.TAITOBUSSI-kiertäväkäsityöneuvonta,hyvinvointiajatekemistämaaseu-dulleLoppuraportti1.4.2010–31.12.2013TaitoPohjois-Karjalaryhttp://www.taitopohjoiskar-jala.fi/Taitobussi/taitobussi%20loppuraportti%20web_2.pdf Tedre,S.&Pulkkinen,A.2010.Vanhuksenpaikkamaaseudulla -vanhustyönjohtajiennä-kemyksiä.Maaseudunuusiaika1/2010.http://www.mua.fi/SIRA_Files/downloads/Arkisto/MUA_lehti/2010/mua_2010_1_a_Tedre.pdf10.11.2014.

Tedre, S. & Pulkkinen, A. 2012. Vastapuhe maaseudun ikääntymisen ongelmakeskeisyy-delle–eläkeläisetkyläyhteisöjenkehittäjinä.TeoksessaKattilakoski,M.,Kilpeläinen,A. jaPeltomäki, P. (toim.):Yhteisöllisyydellä hyvinvointia japalvelujamaaseudulle.Maaseutu-politiikanyhteistyöryhmän julkaisuja 1/2012. http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/2408/MMM_YTR_2012-WEB.pdf1.12.2014.

TEM.2011.Yhteiskunnallisenyrityksentoimintamallinkehittäminen.Työ- jaelinkeinomi-nisteriönjulkaisuja4/2011.http://www.tem.fi/files/29202/4_2011_web.pdf22.10.2014.

TEM.2013.Yksityisetsosiaali-jaterveyspalvelut.Raporttiyksityisestäpalvelutarjonnastajayritysten kasvusta sekä julkisista hankinnoista ja toiminnan kehittämisestä sosiaali- ja ter-veyspalveluissa.TEMraportteja 34/2013.PekkaLith.https://www.tem.fi/files/37584/TEM-rap_34_2013_30092013.pdf20.10.2014.

TEM.2014.Maaseutukatsaus2014.Työ-jaelinkeinoministeriönjulkaisuja.Alueidenkehit-täminen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2/2014. http://www.tem.fi/files/38570/TEM-jul_2_2014_web_23012014.pdf15.10.2014.

TEM.2014.Mahdollisuuksienmaaseutu.Maaseutupoliittinenkokonaisohjelma2014-2020.työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. alueiden kehittäminen. Maaseutupolitiikan yh-teistyöryhmä 9/2014. http://www.tem.fi/files/38887/TEMjul_9_2014_web_25022014.pdf3.11.2014.

Terveys-jahyvinvointipalveluONNI-hanke2014.http://some.lappia.fi/blogs/onniauto/http://yle.fi/uutiset/onnikka_kuskaa_kokkeita_kylliin/651774415.9.2014.

THL.2010.Missäonlähipalvelu?Lähipalvelukäsitteenmäärittelyjakäyttöjulkisissaasiakir-joissa.Raportti43/2010.https://www.julkari.fi/handle/10024/800884.11.2014

THL.2012.Tilaajatuottajatoimintatapa.Kide38.https://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat/innovaatiot-sosiaali--ja-terveyspalveluissa/tilaaminen_sote.pdf20.1.2015

THL.2014.Soteviidellealueelle-vaikutustenarviointi.http://www.stm.fi/c/document_lib-rary/get_file?folderId=10386860&name=DLFE-31541.pdf6.11.2014.

YLE2013.Lakkautustahtionraju–täältäkoulutkatoavat.http://yle.fi/uutiset/lakkautustah-ti_on_raju_-_taalta_koulut_katoavat/652670910.11.2014.


LIIKKuVAt PALVELut PoHJoIS-KARJALASSA

kysely yrityksille ja järjestöilleLiikkuvat palvelut oppimisen ja työllistymisen väylänä –hanke on Karelia-ammattikorkeakou-lunhallinnoimajaAmmattiopistoLuovinkanssayhteistyössätoteutettavahanke.Hankkeenyksi tavoite on selvittää laajemmin yritysten ja järjestöjen liikkuvien ja kotiin vietävien palve-lujentilannettaPohjois-Karjalassa.Kyselyynvastaaminenvieaikaapariminuuttia.Vastauksiakäsitelläänluottamuksellisesti.Lämminkiitososallistumisestanne.

AriTarkiainen,projektipäällikkö NiinaPennanen,projektikoordinaattori

1.Valitseoikeavaihtoehto:Kyseessäona.yritysb.yhdistys/järjestö

2.Yrityksenkoko.Montakotyöntekijääyrityksessä/yhdistyksessäon?___________________

3.Yrityksen/yhdistyksennimi.(Huom.vapaa-ehtoinentieto)__________________________________________________________________________

4.Yrityksen/yhdistyksenkotipaikanpostinumero_________________________

5.Mitäpalvelujataitoimintojatällähetkellätuotatte?a.kuljetuspalvelu,mitäkuljetatte_______________________________________b.siivousc.kodinhoitod.kodinhuoltotyöte.ruokapalvelutf.asiointipalvelutg.ATK-apuh.sosiaalinentukii.turvapalvelutj.harrastuspalvelutk.liikuntapalvelutl.viihdejakulttuuripalvelutm.hyvinvointipalvelutn.eimitäänedellämainituistao.jotainmuuta,mitä________________________________________6.Tarjoaakoorganisaationnetällähetkelläkotiinvietäviäpalveluita?

a.kyllä,mitä?_____________________________________________________________b.ei.

7.Kotiinvietävienpalvelujenkehittäminenorganisaatiossanne,ilmaiskaaasteikolla1-5.1=eilainkaan,2=vähän,3=jonkinverran,4=melkopaljon,5=erittäinpaljona.halukkuustarjotakotiinvietäviäpalvelujab.mahdollisuustarjotakotiinvietäviäpalvelujac.tarvekehittääkotiinvietäviäpalveluja

8.Mitkäasiattällähetkelläestävätorganisatiotannetarjoamastaliikkuviapalveluja,jakuinkapaljon?Ilmaiskaaasteikolla1-5.1=eilainkaan,2=vähän,3=jonkinverran,4=melkopaljon,5=erittäinpaljona.käytettävissäolevattaloudellisetresurssitb.käytettävissäolevathenkilöresurssitc.käytettävissäolevavälineistöjajakalustod.toiminnankannattamattomuuse.toiminnanorganisointiinliittyvätongelmatf.asiakkaidentavoitettavuuteenliittyvätongelmatg.asiakkaidenmaksukyky

9.Onkojokinmuukuinedellämainitutasiatkotiinvietävienpalvelujentarjoamisenesteenä?Joson,niinmikä?

10.Minkälaisellekohderyhmälleyrityksenne/yhdityksennevoisitarjotakotiinvietäviäpalve-lujaa.yksinasuvatikäihmisetb.omaishoitajatjahoidettavatc.lapsiperheetd.jokinmuuryhmä,mikä_______________________________________________

11.Minkälaistapanostustakotiinvietävienpalvelujentuottaminentaikehittäminenvaatisior-ganisaatioltanne?

12.Mitävaaditaan,ettäkotiinvietävienpalvelujentuottaminenolisikannattavaaorganisaati-ollenne?

13.Millätavallaasiakasvoisitilatatuotteitanne/palveluitanneomaankotiinsataisenlähetty-ville?a.netissäb.puhelimitsec.kotikäynninyhteydessäd.toimipisteessännee.muutapa,mikä?______________________________________________

14.Millaisetolisivattulevaisuudentoiveennekotiinvietävienpalvelujenosalta?

KIITOSOSALLISTUMISESTANNE!

Liite 1


LIIKKuVAt PALVELut PoHJoIS-KARJALASSA

Kysely

Liikkuvat palvelut oppimisen ja työllistymisen väylänä -hanke on Karelia-ammattikorkeakou-lunhallinnoimaAmmattiopistoLuovinkanssayhteistyössätoteutettavahanke.

Hankkeen yksi tavoite on selvittää laajemmin pohjoiskarjalaisten palvelujen käyttäjien ja asiakkaidenkokemuksiajanäkemyksiäliikkuvistajakotiinvietävistäpalveluista.Kyselyynvas-taaminenvieaikaapariminuuttia.Vastauksiakäsitelläänluottamuksellisesti.Lämminkiitosvastauksestanne.

AriTarkiainen,projektipäällikkö NiinaPennanen,projektikoordinaattori

1.Taloudenpostinumero____________

2.Kotitaloudenkoko(henkilöä)____________

3.Vastaajanikä____________

4.Mitälähipalvelujaontällähetkelläsaatavillanne?__elintarvikekauppatai-kioski__pankkipalvelut__postinpalvelupiste__apteekki__joukkoliikenne__kirjastopalvelut__koulu__muu,miKä__________________________________________________________

5.Olettekokäyttäneetkotiinsaakkatuotaviapalveluja,toisinsanoenliikkuviapalveluja?__kyllä__ei

6.Josvastasitedelliseenkysymykseenkyllä,mitäseuraavistakotiin/lähelletuotavistapalve-luistaolettekäyttäneet?__kotitalouspalvelu__siivouspalvelu__hoito/hoivapalvelu__lastenhoito__kotitalkkari__kauppaostostenkotiinkuljetuspalvelu__tekninenapu,esimerkiksitietokoneentaiinternetyhteydenkäyttöönliittyen

7.Josolettekäyttäneetkotiintuotaviapalveluja,kuinkauseinoletteniitäkäyttäneet,jamitäpalvelua?__useitakertojaviikossa:_______________________________________________________noin1kerranviikossa:________________________________________________________2-3kertaakuukaudessa:______________________________________________________noin1kerrankuukaudessa:____________________________________________________joitakinkertojavuodenaikana:_________________________________________________noin1kerranvuodessa:_______________________________________________________harveminkuin1kerranvuodessa:_____________________________________________

8.Mitäkotiinvietäviäpalvelujakotitaloudessannetarvittaisiintällähetkellä?__kotitalouspalvelu__siivouspalvelu__hoito/hoivapalvelu__lastenhoito__kotitalkkari,ulkotyöt__kotitalkkari,sisätyöt__kauppaostostenkotiinkuljetuspalvelu__muukuljetuspalvelu__noutokyytiovelta,mihin:_______________________________________tekninenapu,esimerkiksitietokoneentaiinternetyhteydenkäyttöönliittyen__muuta,mitä:________________________________________________________

9.Mitenhaluaisittetilatataivaratakotiintuotaviapalveluja?Voittevalitauseitavaihtoehtoja.__puhelimella__itsenäisestiinternetinkautta__avustettunainternetinkautta__kotikäynninyhteydessä__muullatavalla,miten_______________________________

10.Missäkotiintuotavanpalveluntilaaminenvoisitoivomallannetavallatapahtua?Voittevail-tauseitavaihtoehtoja.__koti__työpaikka__kylätalo,asukastupa,taivastaava__toimintakeskus__lähikauppa__yhteispalvelupiste__muupaikka,mikä_________________________________

Liite 2


11.Mitkäasiattällähetkelläestävättaihaittaavatkotiintuotavienpalvelujenkäyttöäkotitaloudessanne?Voittevalitauseitavaihtoehtoja__entunnetälläistäpalvelua__entiedäkotiintuotavienpalvelujentuottajia__palvelunhintaonkallis__ensaatarvitsemaanikotiintuotavaapalveluariittävänusein__kotiintuotavanpalveluntilaamisessaonvaikeuksia,mitä__________________________________tällähetkelläkotitaloudessaeitarvitakotiintuotaviapalveluja__muusyy,mikä______________________________________________________________

12.Mitäkotiintuotaviapalvelujakäyttäisitte,josniitäolisihelpostisaatavillakotitalouteennetaisenläheisyyteen?____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

KIITOSOSALLISTUMISESTANNE!

Tämän selvitysraportin tavoite on koota yhteen tietoa liikkuvien ja kotiin vietävi-en palvelujen tilanteesta maakunnassa sekä kerätä tietoa tuottajien ja asiakkaiden näkemyksistä niiden kehittämisestä. Sen lisäksi raporttiin on kerätty tietoa muu-alla Suomessa kehitellyistä hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista.

Selvitysraportti kokoaa yhteen myös menossa olevaan SOTE-uudistukseen liitty-vää lähi- ja etäpalveluista käytävää keskustelua. Liikkuvat palvelut on tärkeä osa siinä keinovalikoimassa, jota tulevaisuudessa hyödynnetään sosiaali- ja terveys-palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.

Raportin lopputulema on, että reuna-alueet ja maaseutu voidaan pitää asuttuna vain, jos palvelujen saatavuus on varmistettu. Tärkeää on myös ymmärtää, että kyse on laajasta kokonaisuudesta. Liikkuvia palveluja ei tule käsitellä erillään muusta palvelujen kehittämisestä eikä aluekehityksestä.

Alueiden palvelujen turvaamisen lähtökohta on alueen tarpeiden täsmällisempi analyysi ja lähipalveluiden sekä liikkuvien palvelujen parempi integraatio. Myös uuden teknologian käyttöönotto ja monitoimijuuden parempi hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa voivat taata palvelujen säilymisen ja saatavuuden haja-asutusalueillakin.

ISBN 978-952-275-163-8 (painettu)ISBN 978-952-275-164-5 (verkkojulkaisu)

ISSN-L 2323-6914 | ISSN 2323-6914

Karelia-ammattiKorKeaKoulun julKaisuja C:23