Tiesitkö?

✪ Teksti: American Resource Center, arc@usembassy.fi

Vaikka vaaleihin on vielä lähes vuosi aikaa, kampanjointi on ollut käynnissä jo jonkin aikaa. Presidentti Barack Obama on aloittanut kampanjoinnin maltillisesti, sillä demokraattisesta

puolueesta ei ole noussut haastajaa hänen ehdokkuudelleen. Re-publikaanien sisäinen kilpailu presidenttiehdokkuudesta alkoi jo kesällä 2011 ja saavutti yhden rajapyykin iowalaisten äänestäessä puoluekokouksissaan tammikuun kolmantena päivänä.

Esivaali tai puoluekokousEsivaalit Yhdysvalloissa eroavat Suomen puolueiden presiden-tinvaalien esivaaleista monella tavalla. Yhdysvalloissa puolueet järjestävät erilliset vaalit kaikissa osavaltioissa ja näissä vaaleissa parhaiten menestynyt ehdokas nimetään puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaleihin. Presidenttiehdokkaiden valintaan johtavaa vaalitapaa ei ole määritelty Yhdysvaltojen perustuslaissa, sillä pe-rustuslakia luotaessa ei maahan vielä ollut syntynyt varsinaista puoluejärjestelmää.

Osavaltioilla on oikeus päättää itse vaalitavastaan esivaaleissa. Tästä johtuen osassa osavaltioista käydään esivaali (primary) ja osassa ehdokas valitaan puoluekokouksessa (caucus). Esivaa-leissa äänestäjät käyvät valtakunnallisten vaalien tapaan uurnilla. Puoluekokoukset sen sijaan ovat julkisia tilaisuuksia, joissa ryhmät

voivat puhua omien ehdokkaidensa puolesta ja käydä keskustelua tärkeimmistä aiheista. Puoluekokouksen lopuksi lasketaan kunkin ehdokkaan kannattajien lukumäärä.

Varsinaisissa presidentinvaaleissa on yleinen äänioikeus käytän-nössä kaikilla 18 vuotta täyttäneillä. Esivaaleissa ja puoluekokouk-sissa on kuitenkin huomattavia eroja osavaltioiden sekä puolueiden välillä siitä, kuka saa äänestää puolueen presidenttiehdokasta. Useimmissa osavaltioissa on käytössä niin sanottu suljettu esi-vaali, jossa äänioikeus on ainoastaan puolueen jäsenillä. Osassa osavaltioista on käytössä avoin vaalitapa, jossa kaikki, riippumatta puoluejäsenyydestä, ovat oikeutettuja äänestämään. Äänioikeu-desta vastaavat viime kädessä puolueet kussakin osavaltiossa.

Supertiistai maaliskuussaOman lisänsä esivaalien mielenkiintoon tuo myös osavaltioiden oikeus päättää itse esivaalien ajankohdasta. Tämä aiheuttaa pitkän esivaalien putken ja pitkittyneen kampanjoinnin, jonka aikana voi-masuhteet saattavat vaihdella hyvinkin merkittävästi. Ensimmäinen esivaali on vuodesta 1920 lähtien käyty New Hampshiressä, jonka lainsäädäntö edellyttää osavaltiota pitämään esivaalinsa ensim-mäisenä. Tänä vuonna toinen hyvin tärkeä päivä on maaliskuun kuudes, niin sanottu supertiistai, jolloin kymmenen osavaltiota pitää esivaalinsa.

Kolumnia kirjoitettaessa on tämän vuoden esivaaleista käyty

Esivaalit lähtölaukaus Yhdysvaltain presidentinvaaleihin

Alkanut vuosi on poliittisesti erittäin merkittävä Yhdysvalloissa: taloudellinen tilanne, pääpuolueiden poliittiset ja ideologiset jakolinjat sekä ulkopoliittiset linjaukset tulevat hallitsemaan keskustelua. Ykköspuheenaiheeksi tulee kuitenkin nousemaan marraskuun kuudentena käytävät presidentinvaalit.

Republikaanien presidenttiehdokkaat 2012 (vasemmalta) Rick Santorum, Mitt Romney, Newt Gingrich sekä Ron Paul vaaliväittelyssä Etelä-Carolinassa. (AP Photo/David Goldman)

22 SUOMI-USA 1/2012

Mistä seurata vaaleja ja esivaaleja? * HS:n Washingtonin kirjeenvaihtajan, Tuomas Niskakankaan

blogi – Kaksi Amerikkaa, yksi presidentti http://blogit.hs.fi /usavaalit/* Talous-Sanomien USA-vaalit blogi http://blogit.taloussanomat.fi /usa-vaalit/

Kampanjabudjetit * Barack Obama - $86,2 M* Mitt Romney - $32,2 M* Rick Perry - $17,2 M* Ron Paul - $12,6 M* Newt Gingrich – 2,9 Mlähde: Federal Elections Commission 15.10.2011

SupertiistaiSupertiistai on päivä, jolloin moni osavaltio järjestää esivaalit. Helmi- tai maaliskuulle osuva päivä on merkittävä, sillä silloin valitaan enemmän edustajia puoluekokoukseen kuin minään muuna päivänä. Super Tuesday-nimeä on käytetty ainakin vuodesta 1984, jolloin useampi osavaltio järjesti esivaalit. Supertiistaina esivaalin järjestävät osavaltiot ja niiden määrä vaihtelevat vuosittain.

Citizens United vs. Federal Election Commission & Super PAC (Political Action Committee)

Vuonna 2010 Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös, Citizens United vs. Federal Election Commission, vahvisti riippumattomille poliittisille ryhmille (PAC) samat oikeudet kuin yksityisille ihmisille poliittisten kampanjoiden tukemises-sa. PAC:t eivät kuitenkaan voi toimia suorassa yhteistyössä ehdokkaiden tai puolueiden kanssa.

Korkeimman oikeuden päätös synnytti perinteisten riip-pumattomien poliittisten ryhmien rinnalle ns. Super PAC:t. Nämä ryhmät voivat kerätä rajoittamattoman määrän rahaa ilman, että niiden tarvitsee kertoa sen alkuperää. Tämä mahdollistaa yrityksille, ammattiliitoille ja yhdistyksille en-tistä suuremman mahdollisuuden osallistua kampanjoiden tukemiseen.

kolme ensimmäistä; Iowassa, New Hampshiressä sekä Etelä-Ca-rolinassa. Iowan esivaalit olivat äärimmäiset tiukat ratketen aluksi vain kahdeksan äänen erolla Mitt Romneylle. Tarkistuslaskenta kuitenkin osoitti, että voittaja oli Rick Santorum. New Hampshiressä Romney saavutti odotetun voiton lähes kotiosavaltiossaan. Etelä-Carolinassa oli taas hienoisen yllätyksen vuoro, kun Newt Ging-rich kiri voittoon viimeisen viikon nosteen avulla. Republikaanien kolmen ensimmäisen esivaalin voitot ovat nyt menneet kolmelle eri ehdokkaalle – näin ei ole käynyt koskaan ennen historiassa. Seuraavaksi ehdokkaat kohtaavat Floridassa 31. tammikuuta ja Nevadassa 4. helmikuuta.

Pitkittynyt esivaaliPitkittyneestä esivaalikampanjasta voi olla sekä hyötyä että haittaa republikaanisen puolueen ehdokkaalle. Pitkittynyt kampanja lisää ehdokkaan negatiivisen julkisuuden määrää oman puolueen si-sällä. Ehdokkaat joutuvat käyttämään huomattavan määrän rahaa kampanjansa pyörittämiseen, joka on suoraan pois lopullisesta vaalikassasta. Toisaalta, kampanja hyötyy esivaalien pitkittymi-sestä, kun ehdokas joutuu koviin väittelyihin viikosta toiseen. Myös ehdokkaiden mahdolliset heikkoudet kaivetaan jo nyt keväällä esiin ja näin ne menettävät varsinaisessa kampanjassa yllätyksellisyy-tensä. Ja saavathan ehdokkaat esivaaleissa ilmaista näkyvyyttä julkisuudessa. Esivaalien pitkittyminen hidastaa myös Barack Oba-man todellisen kampanjoinnin käynnistymistä.

Esivaalit käydään kaikissa osavaltioissa, joissa ehdokkaat kil-pailevat saadakseen republikaanisen puolueen edustajien tuen puoluekokouksessa. Kaiken kaikkiaan puolueella on 2 250 edusta-jaa, joista varsinaisen presidenttiehdokkaan tulee saada taakseen 1 144. Toisin kuin itse presidentinvaaleissa, osavaltion voittaja ei saa taakseen kaikkia edustajia vaan tuki jakautuu vaalituloksen mukaan. Esimerkiksi New Hampshiressä Mitt Romney sai taakseen seitsemän edustajaa, Ron Paul kolme ja Jon Huntsman kaksi. De-legaattien laskemiseen oman haasteensa tuovat myös niin sano-tut superdelegaatit. Näihin kuuluvat muun muassa kuvernöörit ja kongressin jäsenet eivätkä esivaalien äänestystulokset sido heitä puoluekokouksessa.

Kun esivaalit on käyty, molemmat suuret puolueet pitävät kansal-lisen puoluekokouksensa, joissa ehdokas vahvistetaan. Republi-kaanien puoluekokous järjestetään tänä vuonna Pohjois-Carolinan Charlottessa 27. elokuuta ja demokraattien Floridan Tampassa 3. syyskuuta. Puoluekokouksen jälkeen on aika pitää lyhyt hengäh-dystauko ennen kuin varsinainen kamppailu alkaa. ✪

Demokraattien puoluekokous 2008, Barack Obama pitää hyväksymispuheensa Denverissä.

American Resource Center (Amerikka-kirjasto)PL 15 (Unioninkatu 36), 00014 Helsingin yliopistoarc@usembassy.fi http://fi nland.usembassy.gov/arc.html

AmericanResourceCenter ARCHelsinki

23SUOMI-USA 1/2012