espoo esbo -lehti

ESPOOESBO

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

2

2014

READ THIS IN

ENGLISH

www.espoomagazine.fi

Nunnia ja naperoita » 4 | Pulputtava viitasammakko » 5 | Uusi sheikki » 16 | Redrama » 22

Siksi EspooShefki ja muut kaupunkilaiset kertovat » 6

LIITE • LIITE

• L

IITE

•

LIITE • LIITE •

LII

TE

•

LI I

TE

•

RAKASTU

RANTARAITTIIN

Reittikartta

idah

Text Box

MULTAPEUKALOMIETI ENSIKSI haluatko kaunista vai hyödyllistä.

– Sitten alat vain huiskia, vinkkaa intohimoinen kaupunkiviljelijä Cleo Bade.

Suurpelto-seuran aktiivijäsen on itse valinnut kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäisen. Hänelle riittää koko vuodeksi itse kasvatettuja yrttejä, joita hän on satokauden päätyttyä joko pakastanut tai kuivannut.

Cleo viljelee kotipaikkansa pie-nessä pellossa reilun kolmen neliö-metrin viljelylavaa yli neljänkymme-nen muun kaupunkiviljelijän kanssa. Lavat on rakennettu itse rautakau-pasta hankituista laudoista. Halpaa ja helppoa.

– Riemun tunne syntyy luonnon kiertokulun seuraamisesta. Ohikulki-jatkin sanovat, että on ihanaa kävellä viljelylavojen ohi.

Suurpellossa pienimuotoinen vil-jely on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi saada asukkaat juurtumaan uuteen asuinalueeseen. Yhdessä tekeminen on monelle tärkeämpää kuin kypsyvät mansikat.

– Voit sijoittaa viljelylavan vaikka kerrostalon pihalle, kunhan ensin sovit viljelystä taloyhtiön tai omis-tajan kanssa, 44-vuotias graafikko sanoo ja vilkaisee uteliaana taivaalle.

Mitähän kesä tuo tullessaan: sadetta vai hellettä? n HELEN MOSTER

Opi ruukku- ja kasvatuslaatikkovilje-lyn perusteet Villa Elfvikin luontota-lossa Kasvata itse kaunista ja maukasta -kurssilla. Kaksiosainen kurssi järjeste-tään ke 13.5. klo 18–20 ja su 18.5. klo 16–18. Vapaa pääsy. Ilm. [email protected] tai p. 09 816 54400.

Viljelyvinkkejä: kaupunkiviljely.fi

2 « ESPOO-LEHTI 2/2014

KUVA

ANT

TI V

ETTE

NRAN

TA

ESPOO-TARINA

”Porukalla tekeminen on monelle satoa tärkeämpää.”

2/2014 ESPOO-LEHTI » 3

Sisällys 2/2014 » 2 ESPOO-TARINA » Multapeukalo» 3 PÄÄKIRJOITUS » Jukka Mäkelä» 4 KULMILLA » Ajankohtaista» 5 KULMILLA » Viitasammakko» 6 YTIMESSÄ » Siksi Espoo» 10 YTIMESSÄ » Matinkylä» 11 TYÖSSÄ » Matkailun ammattilainen» 12 HELMI » Suomenlahti-vuosi»14 VALOKEILASSA » Kesätekemistä» 15 KOLUMNI » Mia Ehrnrooth» 16 HYVÄ UUTINEN » Kaasuautoilu» 18 LIIKKEELLÄ » Koko viikko happea» 19 NÄKYVILLÄ » Kesäfestarit» 21 MIELESSÄ » Pulmat ja ristikko» 22 PÅ SVENSKA » Redrama » 24 ESPOO.FI » Kaupunki palvelee

KUVA

ANT

TI V

ETTE

NRAN

TA

PÄÄKIRJOITUS

ESPOOESBO

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

2

2014

FACEBOOK • FAC

EB

OO

K • FA

CEBOOK • FACEBOO

K •

F

AC

EB

OO

K •

Osallistu

keskusteluun

www.facebook.com/

espoonkaupunki

ESPOON ASUKASLEHTIJulkinen tiedote jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute [email protected] Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, www.espoo.fi, [email protected] Päätoimittaja viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo Toimitus A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki, [email protected] Toimituspäällikkö Katarina Cygnel-Nuortie Ulkoasu Jessica Leino Tuottaja Irene Dahlman Painopaikka Sanomapaino Oy Jakelu Itella Jakelupalaute [email protected] ja [email protected] Kansi Antti Vettenranta ja Fleur Wilson ISSN 1798-8438 Verkkoversio ISSN 1798-8454

Espoo-tarina elää yhteistyöstäTÄSSÄ NUMEROSSA käsitellään asumistoiveita. Muka-vaa, että monet espoolaiset kertovat asuvansa jo nyt toiveympäristössään! Koko metropolialueella on tär-keää parantaa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua niin, että pystymme vastaamaan kasvavan väestön ja elinkeinoelämän toiveisiin parhaalla tavalla myös tulevaisuudessa. Vähintään 14 kuntaa käsittävä metropolialue tarvitsee yhteisen metropolikaavan, jolla kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaa-lisesti kestävällä tavalla. Kuntien pakkoliitoksista ei tähän ole apua.

Espoo-tarina antaa hyvän pohjan kotikaupunkimme kehittämiselle. Tiede- ja tutkimusyhteisö, yritykset, kult-tuuritoimijat, kaupunki ja kaupunkilaiset voimistavat yhdessä Espoo Innovation Garden -kokonaisuutta, jolla ylsimme ensimmäisen Euroopan innovaatiopääkaupun-kikisan finaaliin. Hienoja esimerkkejä ovat myös kau-pungin henkilöstön palkitut palveluinnovaatiot: Lonk-kaliukumäki ja Energiatietopalvelu. Osallistuva Espoo on yksi viidestä Espoo-tarinaa toteuttavasta ohjelmasta. Tehdään yhdessä entistä parempi kaupunki, jossa arki sujuu ja innovaatioista syntyy elinvoimaa!

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Berättelsen om Esbo lever på samarbeteI DETTA NUMMER behandlas önskemål som gäller boende. Det är trevligt att många Esbobor redan nu anser att de bor i sin drömmiljö! I hela metropolområ-det är det viktigt att vi förbättrar planeringen av mar-kanvändning, boende och trafik, så att vi på bästa möj-liga sätt kan möta de behov ett växande invånarantal och näringslivet har, också i framtiden. För att detta ska lyckas behöver vi en gemensam metropolplan, som styr utvecklingen på ett ekonomiskt, ekologiskt och socialt hållbart sätt. En tvångssammanslagning av kommuner gör inte detta.

Berättelsen om Esbo skapar en stadig grund för en utveckling av vår hemstad. Vetenskaps- och forsknings-branscherna, företagen, kulturaktörerna, staden och stadsborna bidrar tillsammans till en helhet, Espoo Inno vation Garden, som gav oss en finalplats i tävlingen om Europas innovationshuvudstad. Några fina innova-tionerna som stadens personal skapat är Höftexpressen och tjänsten Energiatietopalvelu, som vunnit kvalitets-priser. Invånarna deltar heter ett av de fem programmen som verkställer Berättelsen om Esbo. Tillsammans gör vi en ännu bättre stad, där vardagen fungerar och innova-tionerna skapar livskraft!

Stadsdirektör Jukka Mäkelä

KUVA

ANT

TI V

ETTE

NRAN

TA

VUONNA 1922 maahamme saapui Pyhän Sydämen sisarkunnan nunnia lähetys-työhön. Kotiuduttuaan he perustivat Pyhän Maarian koulun. Koulu kasvoi ja osa lapsista jäi asumaan sisarten luokse. Vuonna 1936 Espoon Westendistä ostet-tiin 5,2 hehtaarin Eklunda-niminen ran-tapalsta rakennuksineen sisarten, las-ten ja piispan kesäpaikaksi. Nimekseen kesäpaikka sai Stella Maris (suom. Meri-tähti) eli kotoisasti ”Stellis”.

Hieno hiekkaranta, kalliot ja metsät tarjosivat loistavan ympäristön lasten kesäpäivien viettoon. Lastenkodin asuk-kaiden lisäksi lapsia saapui eri puolilta maata viettämään kesää katolisessa ympäristössä. Sotavuosien jälkeen kesä-koti tarjosi vähävaraisille lapsille mah-dollisuuden hyvään ravintoon, ja leskiäi-dit saivat hetken lepoa elämäänsä. Vilk-kaimpina kesinä lapsia saattoi olla jopa 70, joista suurin osa oli luterilaisia, kato-lilaisia kun oli maassamme vähän.

NUNNAT HOITIVAT kaiken, alkaen talou-desta ja lasten kaitsemisesta. Isot lapset auttoivat töissä. Ylisisar Gerardan joh-dolla Stella Mariksessa ahersi vuosien kulues sa 11 eri nunnaa. Kesän koho-kohtia olivat pappien ja seurakuntalais-ten vierailut esimerkiksi Kristuksen ruu-miin juhlaan. Marsalkka Mannerheimkin piipahti Stella Mariksessa noutaessaan Anastasie-tytärtään vierailulta.

1960-luvulla seutu muuttui rauhat-tomaksi vilkkaan rakentamisen takia. Niinpä Hiidenvedeltä hankittiin uusi virkistysalue seurakunnan käyttöön, ja Stella Maris myytiin Espoon kauppalalle 1964 nuorisotaloksi. Hurriganes-yhtye-kin vuokrasi taloa levytykseensä. Talvella 1979 lattialle valunut kamiinan öljy sytytti palon, joka tuhosi päärakennuksen. Pai-kalle valmistui Toppelundin päiväkoti 1991. n TARJA SINERVO

Lähteet: Raimo Painio sekä Stella Maris -kirja, jota voi selailla kaupunginmuseolla.KU

VA K

ATI P

AP-D

ÉVÉN

YI

VAALIMISEN VÄÄRTI KESÄPERINNEAURINKO PAISTAA, ja kevyt tuulenvire kutittelee nenän-päätä. Rullaa matot kainaloon ja ota toiseen kainaloon mäntysuopaa tai astianpesuainetta sekä juuriharja. Pakkaa juotavaa ja pientä välipalaa mukaan, pyydä puoliso, kaveri tai jälkikasvua seuraksi – ja suuntaa matonpesupaikalle. Kesä on täällä.

Espoon matonpesupaikat avautuvat tänä vuonna 12.5. ja ovat käytettävissä 30.9. saakka. Paikoilla on juokseva vesi, ergonomisen työasennon takaavat pesutasot, kuiva-tustelineet ja mattolinko. n

1) Pohjois-Espoo, Niipperinkuja2) Kilo, Kuninkaistenportti 223) Olarinluoma, Luomanportti 24) Finnoonniitty, Finnoonniitty 65) Espoonlahti, Soukanlahdentie 1

POTILASTIEDON ARKISTO on valtakunnalli-nen sähköinen palvelu, jonne Espoon kaupun-gin palveluissa syntyvät potilastiedot tallen-netaan 14.5.2014 alkaen. Uusi käytäntö avaa jokaiselle pääsyn omiin potilastietoihin, kuten lääkärien ja hoitajien kirjaamiin tietoihin, labo-ratoriotuloksiin sekä sähköisiin resepteihin. Arkistosta näkee myös, missä terveydenhuol-lon yksiköissä ja apteekeissa tietoja on käsi-telty. Tiedot tulevat näkyviin sitä mukaa, kun terveydenhuollon eri yksiköt ottavat palvelun käyttöön. Vanhoja potilastietoja ei tässä vai-heessa siirretä uuteen arkistoon.

Eniten hyötyä valtakunnallisesta arkistosta on silloin, kun potilastiedot ovat yhdessä pai-kassa, kaikkien hoitavien tahojen käytössä. Näin vältetään päällekkäisiä tutkimuksia ja hoitoja sekä varmistetaan, että asiakas saa

oikeanlaista hoitoa kaikissa terveydenhuol-lon yksiköissä – myös mökkipaikkakunnalla tai kotimaassa matkustaessaan.

PÄÄSET TUTUSTUMAAN Potilastiedon arkis-toon henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla (HST-kortti) tai mobiilivarmenteella. Samalla voit määritellä, saako potilastietojasi tarvittaessa luovuttaa terveyden huollon yksiköstä toiseen.

Kertomalla kantasi tietojen luovuttamiseen nopeutat toimintaa tulevilla vastaanotoilla. Jos et voi käyttää verkkopalvelua, suostumus-tasi kysytään seuraavalla vastaanottokäyn-nillä. n

Potilastiedon arkisto: kanta.fi/omakanta Lisää tietoa uudistuksesta: espoo.fi/earkisto

Katsasta potilastietosi

Palveluja muistisairailleHOIVA-ASUMISTA sekä pal-veluja kotona asuville muis-tisairaille tarjoava Viherlaak-son muistipalvelukeskus avasi ovensa maaliskuussa. Keskuk-sen henkilöstö luo yhdessä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa asukkaille ja heidän omaisilleen suunnattua vir-kistys- ja harrastustoimin-taa. Tarjolla on muun muassa puhelinpalvelua, muistineu-vojan ja fysioterapian konsul-taatiopalveluja sekä vertais-tukiryhmätoimintaa. n

NUNNIA JA NAPEROITA

Teatteri ei muuta vieläKAUPUNGINTEATTERI jat-kaa Revontulihallissa vuoden 2020 loppuun. Sen jälkeen teatteri siirtyy vesiputous-talon edustalle kaavoitetta-vaan kulttuurirakennukseen. Asemakaavaehdotus käsitel-lään loppuvuonna, ja rakenta-minen voi alkaa aikaisintaan 2018. Revontulihallin kortteli taas uudistuu vaiheittain niin, että sen eteläosaan voidaan rakentaa asuntoja, vaikka teatteri vielä toimiikin Revon-tulihallissa. n

RantaraittiopaskarttaanESPOON OPASKARTAN uusi painos on ilmestynyt. Pai-netun opaskartan hinta on 16,50 €, ja sitä on saatavana sekä suorana että taitet-tuna. Uuteen opaskarttaan on otettu mukaan noin nel-jäkymmentä kilometriä pitkä merellinen Rantaraitti. Kartan voi ostaa Espoon kaupunki-mittauksen asiakaspalvelusta (Virastopiha 2 B, 4. krs), kau-pungin yhteispalvelupisteistä sekä Karttakeskus Oy:n jäl-leenmyyjiltä. n

Kiitämme lehden lukijaa

Raimo Painiota juttuvinkistä!

KOON

NUT

KATA

RINA

CYG

NEL-

NUOR

TIE

KULMILLA


1

2

34

5

Matonpesupaikat

avautuvat 12.5.

ELINTÄRKEÄVIHERVERKOSTOLUONNONTILAISET alueet ja niitä yhdistävä viheraluei den verkosto mah-dollistaa lajien siirtymisen alueelta toi-selle. Jos yhteys alueiden välillä kat-keaa, populaatiot eristyvät toisistaan. Populaatioi den sekoittuminen on kui-tenkin elintärkeää, jotta eläin- ja kasvi-lajit säilyvät elinvoimaisina. Viherver-koston turvaamiseen on siksi kiinnitet-tävä huomiota kaikissa kehittyvän kau-pungin suunnitteluvaiheissa. n

Lähde: Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2014

ESPOO VIITA -SAMMAKON SILMIN

ESPOON RANTA-VIIVASTA

LUONNONTILASSA ON 36,4 %

OSITTAIN MUUTTUNEESSA TILASSA 28,4 %

TÄYSIN MUUTTUNEESSA TILASSA 35,2 %

Eniten luonnontilaista rantaa löytyy Espoonlahden, Suinonsalmen-Kaitalahden sekä Laajalahden alueilta.


LIVSVIKTIGA GRÖNA NÄTVERKOMRÅDEN I NATURLIGT tillstånd och nätverk som förbinder grönom-råden med varandra gör det möj-ligt för olika arter att röra sig från ett område till ett annat. Det är livs-viktigt att populationerna blandas för att djur- och växtarter ska för-bli livskraftiga. När staden utvecklas bör man därför i alla planeringsske-den fästa uppmärksamhet vid att de gröna nätverken hålls intakta. n

Källa: Esbo miljönämnds publikations-serie 1/2014

Marras kuussa 2013 Suomenojan Luonto ry ilmoitti havainneensa viita sammakoita Suomenlahdentien jatkon linjauksella.VÄLITTÖMÄSTI tiedon saatuaan kaupunki keskeytti kadunrakennus-työt havaintoalueella ja ryhtyi sel-vitystöihin. Aiemmin tilannetta oli inventoitu vuosina 2006, 2008 ja 2011. Tuolloin viitasammakoita tavat-tiin Finnoon altaalta, mutta ei sen pohjoispuolelta.

Uhanalaisten viitasammakoiden, kuten monien muidenkin lajien, suo-jelussa tärkeää on elinympäristön säilyttäminen. Kosteikot ja vesis-töt ovat merkittäviä luontokohteita niissä elävän eliölajiston vuoksi. Täl-laiset monimuotoiset keitaat ovat kuitenkin uhanalaistuneet kaikkialla maailmassa, mikä näkyy maailman-laajuisesti sammakkoeläinten vähen-tymisenä.

Se, että viitasammakoita on Espoossa, kertoo kaupungin moni-muotoisesta luonnosta ja erityi-sesti vesistöjen suuresta määrästä. Espoon lounainen sijainti lienee myös varsin optimaalinen. Mutta annetaan sammakon itsensä kertoa:

”Varmimmin minut tapaa meren-lahtien ja järvien rantamilla sekä räme- ja aapasoilla. Arkana kaverina tosin säikyn helposti ja voin pysytellä pitkäänkin piilossa. Paikkauskollisina en kuitenkaan lähde kauaksi kutuve-den läheisyydestä. Jotta te espoolai-set voisitte tulevaisuudessakin olla ylpeitä luonnonläheisestä kaupungis-tanne, kannattaa meidän pikku otus-ten elinympäristöistä huolehtia. Suo-menlahdentien linjauksen maakat-selmuksessa selvitettiin kuulemma muun muassa ne paikat, joissa me saatamme lisääntyä, levähtää ja tal-vehtia. Vaikka rakennustyöt nyt jat-kuvatkin, luotamme siihen, ettei luonnontilaisia kosteikkoalueitamme päästetä kuivumaan.” n LILLI OLLIKAINEN

Viitasammakko on tavallisen samma-kon tapaan rauhoitettu. Myöskään sen kutua ei saa häiritä millään tavoin.

KULMILLA

”Parhaiten minut tunnistaa pulputtavasta äänestäni, joka

poikkeaa tavallisen sammakon

kurnutuksesta.”

”Bäst känner du igen mig på mitt kluckande ljud, som skiljer

sig från en vanlig grodas kväkande.”

KUVA

HAN

NU H

UOVI

LA /

VAST

AVAL

O


MIELUISATKOTIKULMATTurvallisesti omissa oloissa lähellä luontoa, mutta kuitenkin hyvien palvelujen ja liikenneyhteyksien äärellä. Näin suomalaiset haluavat asua, eivätkä espoolaiset tee poikkeusta.TEKSTI KARI LATVANEN JA LILLI OLLIKAINEN (HENKILÖHAASTATTELUT), KUVAT ANTTI VETTENRANTA JA LILLI OLLIKAINEN, KUVITUS FLEUR WILSON

YTIMESSÄ

»

MILLAISESTA ASUINALUEESTA me suomalaiset pidämme? Rauhallisesta, luonnonkauniista ja väl-jästä. Sellainen on ympäristö, jossa valtaosa suomalai-sista haluaa asua. Suurin osa viihtyy omissa oloissaan, kenenkään häiritsemättä.

Suomalaisten asumistoiveita selvitettiin vuosi sitten ilmestyneessä Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapun-tari-tutkimuksessa. Asuinaluetta valittaessa tärkeimmät tekijät ovat turvallisuus ja rauhallisuus. Asuntojen hinta-laatusuhde, alueen kauneus ja maine merkitsevät myös paljon.

TYYTYVÄISIMPIÄ SUOMALAISET ovat asuinympäristönsä turvallisuuteen. Viihtyvyys, häiriöttömyys ja alueen maine ovat myös hyvällä tolalla. Lisäksi suomalaiset ovat tyytyväisiä asumisen sekä luonnon ja ympäristön väliseen tasapainoon yhdyskuntarakentamisessa. Ulkoi-lumahdollisuuksien ja luonnonympäristön puutteesta tai rakentamisen liiallisesta väljyydestä ei tutkimuk-sessa valiteltu.

Viihtymistä häiritsevät syrjäinen sijainti, liikenne, palvelujen puute, epäsiisteys, rakentamisen liika tii-

viys sekä rakennusten mittakaava ja ulkonäkö. Maa-hanmuuttajien määrä kiusaa viidesosaa suomalai-sista.

Kerrostaloasujien joukossa on muita enemmän niitä, joita häiritsevät asuinalueen rauhattomuus, epäsiisteys, rakennusten ulkonäkö ja maahanmuut-tajien määrä. Omakotitaloasujaa taas nyppii, mikäli asuinalue on liian syrjässä tai jos palveluja ei ole riit-tävästi lähistöllä.

Näin siis yleisesti ottaen Suomessa. Entä Espoossa?

VIIME SYKSYNÄ Espoon kaupunkisuunnittelukeskus toteutti Harava-kyselyn, jossa tiedusteltiin espoolaisten mielipiteitä asuinympäristöstä. Kyselyyn osallistui 1 599 vastaajaa, joista valtaosa oli asunut Espoossa 11–40 vuotta.

Lähes 80 prosenttia vastaajista asui omistusasun-nossa ja vajaa 20 prosenttia vuokralla. Puolet asui ker-rostalossa, joka kolmas omakotitalossa, joka kuudes rivitalossa ja joka kymmenes paritalossa.

Espoolaiset pitävät asuinympäristöstänsä. Peräti 85 prosenttia espoolaisista on tyytyväisiä asuinalueensa »


YTIMESSÄ

Espoolaisista 82 prosenttia on ylpeitä asuin-alueestaan.

KONKARITAKSINKULJETTAJA TONI KEINÄNEN, 38, ASUNUT PITKÄÄN LEPPÄVAARASSA:

“Muutimme tänne vuonna 2000 Lap-peenrannasta, jossa olin opiskele-massa, ja josta vaimoni on kotoisin. Nykyisin meillä on kolme kouluikäistä lasta, kaksi kissaa ja koira. Kerrosta-lopihallamme yhdistyvät monet kult-tuurit ja kansallisuudet, mutta kaikilla on mennyt tosi kivasti.

Asukaspuisto oli yksi suosikki-paikoistamme lasten ollessa pieniä. Siellä oli helppo tutustua alueen ihmi-siin, ja niiltä ajoilta on jäänyt paljon kavereita niin lapsille kuin meille van-hemmillekin.

Leppävaaran urheilupuistossa voi harrastaa monenlaista urheilua. Fudiskentätkin ovat tuttuja poikien harrastusten ja Leppävaaran pallon ansiosta. Itse tykkään maastopyöräi-lystä; sata metriä kun polkaisee, on jo metsässä hyvien maastopyöräilyreit-tien varrella.

Leppävaaran väkimäärä on kasva-nut viimevuosina paljon, ja erityisesti Etelä-Leppävaaran alue on muuttu-nut. Kasvusta huolimatta viihdymme täällä edelleen. Kun vaimo keksii läh-teä ostoksille, tuntuu Sellon tarjonta olevan joskus liiankin lähellä.”

TULOKAS FC HONGAN PÄÄVALMENTAJA,SHEFKI KUQI, 37, TUORE LEPPÄVAARALAINEN:

”Englannissa meillä oli omakotitalo, ja on edelleenkin, mutta vaimo halusi tulla mukanani Suomeen. Valitsimme Leppävaaran kauppojen ja palvelui-den takia. Vaimoni ei tunne hyvin paikkoja eikä ole ajanut paljon, joten kaiken on oltava lähellä.

Vaikeinta muutoissa on ollut ehkä se, että juuri kun vaimoni on saanut jonkun hyvän kaverin, olemme muut-taneet. Minulle taas sopeutuminen on helppoa. Joukkueessa tutustun moniin ihmisiin, joita yhdistää sama kieli: jalkapallo. Myös vanhempani, kaksi veljeäni ja siskoni perheineen asuvat nyt lähellämme Lintuvaarassa.

Isänä haluan huolehtia, että tytöil-läni tulee olemaan harrastuksia, eikä aikaa kuluteta tv:n, pelien ja puheli-men ääressä. Liikkuminen ulkona on tärkeää. Kun lapset kasvavat ja aloit-tavat koulun, asumisjuttuja on mietit-tävä tarkemmin. Jatkuva muuttami-nen ei ole koulun kannalta järkevää. Toisaalta haluaisin oman pihan, toi-saalta kerrostaloissa on muita hyviä asioita, kuten leikkipuistoja ja park-kialueita. Ja kun kävelee vähän mat-kaa, aina löytyy tekemistä.”

KANSIHENKILÖMME SHEFKI KUQI PELASI JALKAPALLOA ISO-BRITANNIASSA YLI KYMMENEN VUOTTA. KOSOVOLAISLÄH-TÖISEN KUQIN PÄÄSARJAURA ALKOI VUONNA 1995 MIKKELIN PALLOILI-JOISSA. SUOMEN MAAJOUKKUEESSA HÄN PELASI VUOSINA 1999–2010.


LÄHELLÄHALLITUSSIHTEERI JOHANNA HUOVINEN, 39, ASUU PALVELUIDEN ÄÄRELLÄ TAPIOLASSA:

”Olen kaupunkilaistyttö useammassa sukupolvessa. Minulle on tärkeää, että kaikki palvelut, niin julkiset kuin yksityisetkin, ovat kävelyetäisyydellä. Luonnonläheisyydestäkään ei tar-vitse puutarhamaisessa Tapiolassa tinkiä.

Helsingin keskustassa asuvat pitä-vät usein tärkeänä mainita, että hei-dän lähikauppansa on Stockmann. Sii-hen olen voinut sanoa, että niin se on meilläkin.

Tapiolan keskusta, uimahallin ympäristö ja Silkkiniityn päiväkoti ovat arkemme kulmakiviä. Kun lapset tuosta kasvavat, he voivat liikkua itse-näisesti ja helposti moneen paikkaan. Vanhempana haluan tarjota lapsilleni monipuoliset mahdollisuudet harras-tuksiin ja vapaa-aikaan.

Kerrostaloelämä sopii perheel-lemme. Mukavien naapureiden kanssa on hauska jutella. Järjestämme usein yhdessä tempauksia ja talkoita. Nyt suunnittelemme vastapäisen rivita-loyhtiön kanssa iloista tapahtumaa tiemme varrelle, kun asunto-osake-yhtiöt Ketju ja Kolmirinne juhlivat 24. toukokuuta 60-vuotispäiväänsä.”

YTIMESSÄ

KAUKANAYRITTÄJÄ HILKKA KARIMO, 50, ASUU VIHERMÄESSÄ JA KÄYTTÄÄ TYÖMATKAN VARREN PALVELUITA:

”Asumme maalaismaisemissa Bodo-minjärven koillispuolella, kaavoit-tamattomalla alueella Pohjois-Espoossa. Reunaehtomme aikanaan oli, että talo sijaitsisi lähellä järveä ja metsää, josta pääsisi nopeasti mar-jaan ja sieneen. Lisäksi saimme ison pihan ja puutarhan.

On upeaa seurailla vuodenaikojen vaihtelua. Talvisin käyn jäällä retki-luistelemassa ja hiihtämässä. Kesäisin soutelen ja kalastelen. Lähimetsässä on paljon eläimiä, ja tunnistan noin sata lintulajia.

Elämme pitkälti omavaraista arkea. Pöydästä löytyy usein oman piha-maamme perunaa sekä Bodominjär-vestä nostettua kuhaa, haukea tai ahventa. Joka toinen vuosi ostamme pakkaseen puolikkaan hirven. Kau-pasta haemme lähinnä maitoa, leipää ja rasvaa.

Naapureita on vähän, mutta kaikki ovat mukavia. Olen tehnyt koko elä-mäni myyntityötä ja tavannut paljon ihmisiä, joten en kaipaa ympärilleni suurempaa sosiaalista elämää. Kaikki mahdolliset palvelut yritän löytää työmatkan varrelta.”

rauhallisuuteen, ja 82 prosenttia on ylpeä alueestaan.Erityisen tyytyväisiä ollaan siihen, että asuinalue on

viihtyisä, lähellä luontoa, puistoja ja muita ulkoilualuei ta. Eniten parannettavaa löytyy meluttomuudessa,

veden läheisyydessä ja palveluiden saatavuudessa.

JOS NYKYISEEN asuinalueeseensa tyytyväinen espoo-lainen muuttaisi jonnekin toisaalle kotikaupungissaan, hän haluaisi muuttaa alueelle, joka on viihtyisä, rauhal-linen ja turvallinen.

Alue olisi ennestään tuttu, tai sitten sillä olisi muu-ten hyvä imago.

Hyvät liikenneyhteydet, palvelut, ulkoilureitit ja veden läheisyys vetävät mahdollisia muuttajia puo-leensa. Hyvät kulkuyhteydet Helsinkiin, aiempaa hel-pompi työmatka ja tuleva metro kiinnostavat. Joita-kin houkuttelee kaupunkimaisten alueiden eläväinen sosiaa linen ympäristö, kun taas toiset arvostavat maa-seutumaisuutta, omaa rauhaa ja luontoa.

Tutkimukseen osallistuneet merkitsivät kartalle, mitä asuinalueita he pitävät onnistuneina ja mitä epä-onnistuneina. Onnistumisen kriteereiksi nousivat muun

muassa tunnelma, esteettisyys ja rauhallisuus sekä pal-velujen saavutettavuus ja hyvät liikenneyhteydet.

ONNISTUNEITA ALUEITA löytyy runsaasti kaikkialta Espoosta. Erityisen onnistuneina pidetään Etelä-Lep-pävaaraa ja Espoon etelärannikkoa Otaniemestä aina Saunaniemeen asti. Myös Olarinmäki, Nöykkiönlaakso, Kauklahti, Tuomarila ja Jupperi miellyttävät.

Heikoiten Espoo on onnistunut Espoon keskuksessa ja Suvelassa. Niitä leimaavat epäsiisteys, levottomuus ja turvattomuus. Leppävaaran sanotaan olevan liian tii-viisti rakennettu ja ankea. Myös Matinkylän uusia ker-rostaloalueita moititaan liian tiiviiksi, ja Matinkylän ja Espoonlahden-Kivenlahden vanhojen ostoskeskus-ten ympäristöä ja vanhaa rakennuskantaa kritisoidaan. Suurpelto on etäällä kaikesta eikä siellä ole riittävästi palveluja.

EPÄONNISTUNEINA PIDETTYJEN alueiden puutteet eivät tule yllätyksenä, ja Espoo onkin panostanut vah-vasti alueiden kehittämiseen. Suvelassa on esimer-kiksi kohennettu asuinympäristöä, tuettu rakennus-


SYNTYPERÄINENASIAKASPALVELIJA JONNA MODIG, 21, PALJASJALKAINEN ESPOOLAINENNÖYKKIÖSTÄ:

”Olen asunut monessa eri paikassa, mutta aina Espoossa. Isälläni oli tapana sanoa, että jokaisen miehen pitää rakentaa elämässään talo. Nyt olen asunut 15 vuotta isäni rakenta-massa talossa Nöykkiössä.

Mietiskelen opiskelujen aloitta-mista ja muuttoa omaan kerrostalo-kotiin. Tällä hetkellä kuljen työmatkat omalla autollani, mutta opiskellessa auton pitämiseen tuskin olisi varaa.Leppävaarasta olisi hyvät joukkolii-kenneyhteydet Helsinkiin ja moneen muuhunkin suuntaan.

Asuinalue on minulle merkittävä. Espoossakin on alueita, joihin en suostuisi muuttamaan.

Mieluummin haluan kivalta pai-kalta huonomman asunnon, kuin huo-nolta paikalta hienomman asunnon. En myöskään osaisi kuvitella asuvani kerrostalossa loppuelämääni.

Omakotitalo on ajankohtainen, kun asetun aloilleni ja alan suunnitella perhettä. Rakentamisesta en haa-veile, sillä äidin mukaan se on rankka projekti.”

YTIMESSÄ

MAAHANMUUTTAJAYRITTÄJÄ/TUOTTAJA LUIS CASTANEDA, 40, MUUTTI KAUKAA JA PÄÄTYI VIHERLAAKSOON:

“Synnyin vuonna 1973 Perun pääkau-pungissa Limassa. Asuimme tiheään asutussa miljöössä, paikallisessa mit-takaavassa tavanomaisesti, eli aika vaatimattomasti. Olin 11-vuotias, kun muutimme Vantaalle. Sen jälkeen olen asunut myös eri puolilla Hel-sinkiä. Haave omasta pihasta syntyi vähitellen.

Vaimoni kanssa olemme aina olleet oman polkumme kulkijoita, emmekä koskaan ole haaveilleet asumisesta niin sanotulla eliittialueella, kuten ehkä monet muut. Muuttaessamme Espooseen vajaat kymmenen vuotta sitten asumisen pääkriteereinä olivat tilava talo ja isohko piha, jossa lapset voisivat leikkiä, ja meillä olisi omaa rauhaa ja mahdollisuus pieneen kas-vimaahan.

Elämme nyt unelmaamme Viher-laaksossa, emmekä kaipaa muu-alle. Suurimmat haaveeni liitty-vät talomme muutostöihin: saunan remontointiin, oman kuntosalin ja lasten leikkihuoneen rakentamiseen sekä autokatoksen siirtämiseen.”

ESPOO VASTAA ASUKKAIDEN HUUTOONEspoolla on hyvät lähtö-kohdat vastata asukkaiden toiveisiin, kertoo kaupunki-suunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen.

ESPOOSEEN RAKENNETAAN noin 2 500 uutta asun-toa vuosittain. Valtaosa, noin neljä viidestä, on kau-punkimaiseen ympäristöön sijoittuvia kerrostalo-asuntoja. Tiivistä asumista syntyy etenkin metron ja kaupunkiradan varrelle, eli Tapiolaan, Matinkylään, Kiloon ja Espoonlahteen sekä myös Suurpeltoon.

– Kuulostelemme jatkuvasti asukkaiden toiveita. Harava-kysely on yksi esimerkki tästä, kertoo kau-punkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen.

– Asukkaiden mieltymykset ovat erilaisia. Tässä suhteessa Espoo on Suomi pienoiskoossa. Toiset haluavat asua kaupunkikeskuksissa, toiset pienta-loissa.

Hokkasen mukaan Espoolla on hyvät lähtökohdat vastata asukkaiden toiveisiin, sillä kaupungista löy-tyy sekä harvemmin asuttuja alueita että tiiviimpiä keskuksia hyvine palveluineen. Tiiviimminkin raken-netut alueet ovat lähellä luontoa.

Kohtuuhintaisista asunnoista ja vuokra-asun-noista on pulaa. Vaikka kaupunki pyrkii kaavoitta-maan joka vuosi tarpeeksi tontteja, pelkällä kaavoi-tuksella asiaa ei ratkaista.

– Kyse on pitkälti siitä, missä ihmiset haluavat asua ja mistä he ovat valmiita maksamaan. Halu-tuimmilla alueilla ei ole enää tontteja saatavilla, mikä merkitsee sitä, että hinnat nousevat.

Rakentamiseen vaikuttaa myös valtion ja Helsin-gin seudun kuntien välinen maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimus (MAL). Siinä Espoon tavoit-teeksi on asetettu 2 500 uutta asuntoa vuosina 2012–2015.

– MAL-sopimuksen myötä pitää katsoa sekä lähitulevaisuuteen että myös vuosikymmenien päähän. Kymmenen vuoden tähtäimellä meillä pitää olla riittävästi asuntoja varten asemakaavoitettua varantoa. Mutta sitä, miten ja missä järjestyksessä aluei ta suunnitellaan, kaavoitetaan ja toteutetaan, pitää miettiä aina 2050-luvulle asti.

Epäviihtyisiksi miellettyjen 1970-luvulla raken-nettujen lähiöiden oloja voidaan Hokkasen mukaan parantaa sekä peruskorjauksella että täydennysra-kentamisella. Rakentamisen lisäksi on huolehdittava palveluista ja liikenneyhteyksistä.

– Jatkossa ei myöskään ole tarkoitus rakentaa suuria vuokra-asuntoalueita, vaan vuokra-asunnot sijoitetaan tasaisesti eri puolille kaupunkia. n

ten peruskorjauksia ja alueen yhteisöllisyyttä, turvattu palveluiden saatavuutta sekä parannettu turvallisuutta. Jatkossa kehittämistyö laajenee radan pohjoispuolelle Kirkkojärvelle.

Etelä- ja Pohjois-Leppävaara on tulevaisuudessa tar-koitus sitoa yhteen nykyistä tiiviimmäksi kaupunkikes-kukseksi. Turuntien pohjoispuolelle nousee asuinraken-nuksia ja hotelliakin alueelle on kaavailtu. Tien etelä-puolelle taas on luvassa lisää liiketiloja.

Matinkylän vanhan ostoskeskuksen aluetta ja sen lähiympäristöä kehitetään myös. Liikekeskuskortteli muutetaan asuinkerrostaloalueeksi, ja sinne on tulossa liiketila päivittäistavarakaupalle ja yhteistila asukkaille.

Espoonlahdessa aiotaan kaavoittaa Ulappatorin pohjoispuolta asumiselle. Lippulaivan ympäristössä tutkitaan kauppakeskuksen laajentamista ja yhteyksiä tulevaan metroon sekä asuntorakentamisen lisäämistä.

Suurpellon osalta voisi sanoa, että kritiikki on hie-man ennenaikaista. Kyseessähän on yksi aikamme mer-kittävimmistä kehitys- ja rakennushankkeista pääkau-punkiseudulla. Suurpellon arvioidaan valmistuvan vuo-den 2020 tienoilla. n

Matinkylän asuinalue jakoi rakennusaikoinaan mielipiteitä: yksi tykkäsi, toinen ei. Nyt alueesta on kehittymässä yksi Espoon vetovoimaisimmista kaupunkikeskuksista. Lue juttu seuraavalta sivulta.

LÄHTEITÄ: » MILLAINEN ON HYVÄ ESPOOLAINEN ASUINYMPÄRISTÖ? VUODEN 2013 ASU-KASKYSELYN ALUSTAVIA TULOKSIA. KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUKSEN JULKAISUJA 3/2014. » KAKS – KUNNALLISALAN KEHITTÄMIS-SÄÄTIÖN VUODEN 2013 ILMAPUNTARI-TUTKIMUS. » ESPOO.FI.

MATINKYLÄN HISTORIA ulottuu aina 1500-luvulle, jolloin keskiaikaisen Mattbyn kylän kohdalle syntyi Mattbyn tila. Sen päärakennus on sijainnut samalla kohdalla 1800-luvulta lähtien.

Nykyinen Matinkylä perustettiin kartanon maille rakennuskaavan valmistuttua vuonna 1959. Haka osti maa-alueita 1960-luvulla ja rakennutti avaraan maisemaan korkeita betonisia kerrostaloja. Ikäväksi mielletty yleisilme herätti tuolloin närää varsinkin naapurilähiöis sä Olarissa ja Tapiolassa.

1980- ja 1990-luvut olivat Matinkylän kasvun aikaa, ja erityisesti Tiistilään rakennettiin paljon uusia asuin-kerrostaloja. Matinkylän ympäristöön syntyi myös uusia rivitalo- ja omakotitaloalueita tyypillisen lähiön tapaan.

2000-luvun suuri muutos oli kauppakeskus Ison Omenan valmistuminen. Sen jälkeen rakentaminen on keskittynyt vahvasti Matinkylän ja Olarin väliin, ja molempien lähiöt ovat kasvaneet yhteen.

ALUEEN KEHITTÄMISEEN monella tapaa vaikuttanut Matinkylän huolto perustettiin samaan aikaan, kun Haka aloitti rakentamisen. Huoltoyhtiö kohentaa ympä-ristöä, parantaa pihoja ja ylläpitää rakennuksia.

– Meillä on valtava verkosto ja oma osaamiskeskus projektipäälliköineen ja isännöitsijöineen, sanoo toi-mitusjohtaja Mikko Peltokorpi, itsekin matinkyläläinen. Yhteistyö on vilkasta monien huolto-, asuntoja kiin-teistöyhtiöiden sekä Espoon kaupungin kanssa.

Matinkylän sydämessä Gräsantörmässä sijaitsevasta Peltokorven työhuoneesta aukeaa näkymä isoihin ker-

rostaloihin. Aikoinaan jyrkästi mielipiteitä jakaneesta rumasta ankanpoikasesta ei näy enää jälkeäkään.

– Matinkylässä on hyvä ja edullista asua. Meillä on Länsiväylän myötä nopeat yhteydet Helsinkiin, upea meri, iso kaupallinen keskus sekä keskuspuisto Länsi-väylän pohjoispuolella Olarissa.

MATINKYLÄ ON JÄLLEEN myllerryksen edessä. Raken-teilla on muun muassa Länsimetro ja sen yhteyteen nouseva metrokeskus, uusi yhtenäiskoulu ja uimahalli. Metrokeskukseen syntyy palvelutori kaupungin palve-luille, kuten kirjastolle, Kelalle sekä sosiaali- ja sivis-tystoimen palveluille. Iso Omena laajenee ja valmistuu arviolta kesällä 2016. Metroasema pyritään avaamaan metroliikenteelle elokuussa 2016.

Suomen suurimpiin kuuluva rakentamisen keskit-tymä vaatii pitkälle ulottuvaa suunnittelua useilta eri tahoilta, ja etenkin Espoon kaupungilta.

– Olemme juuri aloittamassa Matinkylän ja Olarin alueiden visiotyön, joka ulottuu vuoteen 2040, kertoo Matinkylän projektijohtaja Markus Saari.

Lähiöt sulautuvat kaupunkikeskukseksi, rakentami-nen tiivistyy ja palvelut monipuolistuvat. Väestön ikään-tyessä tarvitaan uusia asumisen ja elämisen malleja.

– Yksi kehittämisen kohde on Tynnyripuisto, josta suunnittelemme hyvinvointipuistoa, Saari mainitsee.

Tavoitteena on luoda ympäristö, jota asukasryhmät voivat hyödyntää eri tarkoituksiin. Hyvinvointi on nyky-kaupunkisuunnittelun avainsana, myös Matinkylässä, entisessä työläiskaupunginosassa. n HELEN MOSTER

MattbyMATTBYS HISTORIA sträcker sig till 1500-talet, då Mattby gård omnämns. Dagens Mattby grunda-des på herrgårdens mar-ker sedan en byggnads-plan hade gjorts upp år 1959. Haka köpte området på 1960-talet och byggde flervåningshus i betong i det öppna landskapet.

På 1980- och 90-talet växte Mattby snabbt. 2000-talets största för-ändring var att Iso Omena stod klart år 2001. Däref-ter har byggandet kraftigt koncentrerats till området mellan Mattby och Olars, som vuxit ihop.

Matinkylän huolto, som grundades när Haka kom in i bilden, har i stor utsträckning påverkat utvecklingen. Bolaget för-bättrar miljön, snyggar upp gårdsplaner och skö-ter byggnadsunderhåll enligt detaljerade prin-cipprogram.

– Vi har ett stort nät-verk och ett eget kompe-tenscenter, säger bolagets vd Mikko Peltokorpi, som själv är Mattbybo.

– Här bor man bra och förmånligt. Vi har snabba förbindelser till Helsing-fors, det fina havet, ett stort ekonomiskt centrum och Centralparken norr om Västerleden.

Välmående är nyckel-ordet för stadsplane-ringen i den tidigare arbe-tarstadsdelen. n

KUVA

T JU

SSI K

AUTT

O / E

SPOO

N KA

UPUN

GINM

USEO

JA

CITY

CON

1969Matinkylän perus-tamiskirja muu-rattiin Mattbyn kartanon mailla.

2001 Kauppakeskus Iso Omena valmistui.

2014Visiotyö uuden Matinkylä-Olari-kaupunkikeskuk-sen kehittämi-seksi.

2016 Metroliikenne alkaa. Matinkylän metrokeskus valmistuu.

2016–20 Tynnyripuiston kehittäminen alkaa ja toteutuu.

2025 Tämänhetkiset kaavoitettavana olevat hankkeet on rakennettu.


AIKA

JANA

RESUME

YTIMESSÄ

"Här bor man bra och förmånligt."

Ison Omenan laajennus valmistuu vuonna 2016.

Matinkylästä kuoriutuu uusi vetonaulaEntinen ruma ankanpoikanen on nyt yksi Espoon vetovoimaisimmista kaupunkikeskuksista.

MATKAILUPALVELUT niin espoolai-sille kuin toispaikkakuntalaisillekin lisääntyvät ja monipuolistuvat vuosi vuodelta.

– Espoo muuttuu ja kehittyy koko ajan, ja yhä enemmän myös matkailu kaupunkina perinteisen kokous- ja kongressipaikkakunnan lisäksi. Olemme viime vuosina teh-neet Espoon Matkailussa paljon töitä nimenomaan vapaa-ajan ja loma-matkailun eteen ja onnistuneet, mutta toki paljon on vielä tekemistä, Miikka Valo sanoo.

Haltian luontokeskus avattiin vuosi sitten Nuuksion Solvallaan. Miikka on siitä innoissaan.

– Se on tuonut paljon lisää mat-kailijoita tänne. Jo itse rakennus on näkemisen arvoinen, samoin näyt-telyt ja erilaiset tapahtumat. Haltia on täysin eri maailma muihin luonto-

keskuksiin nähden – todellinen portti Suomen luontoon. Mahtava paikka!

Kollegansa kanssa Miikka on kehi-tellyt Espoon pyöräreittitarjontaa.

– Ideoimme pari vuotta sitten, millä tavoin Espoon upeita pyöräreit-tejä voitaisiin tuotteistaa espoolaisille ja muille matkailijoille. Päädyimme mobiilisovellus Sports Trackeriin, jonne olemme ajaneet erilaisia pyö-räreittejä. Kuka tahansa voi ladata niitä kännykkäänsä antamaan virik-keitä ja kertomaan parhaat pyörärei-tit. Reittejä voit käydä katsomassa nettisivuillamme visitespoo.fi.

KESÄN KESTOSUOSIKKEJA ovat Espoon saaristo ja saaristoliikenne. Reittiliikennettä lähisaariin on kuu-tena päivänä viikossa tiistaista sun-nuntaihin, kesäkuusta syyskuulle. Lisäksi maanantaisin järjestetään

teemallisia kolmen tunnin meriris-teilyjä. Tänä kesänä niitä ovat Hana-saaresta lähtevät illallisristeilyt, joi-den päätteeksi voi illallistaa Ravin-tola Johanneksessa.

Reittiristeilyt lähtevät muun muassa Otarannasta ja Haukilah-desta. Ne kiertävät Espoon ulkosaa-ristoa. Netistä ja kuudesta eri puo-lilla Espoota sijaitsevasta yhteispal-velupisteestä löytää karttoja, aika-tauluja ja hintatietoa.

– Esimerkiksi Isossa Vasikkasaa-ressa on kiva kesäravintola, mutta reiteillä on myös lähes autioi ta saa-ria, joissa voi vain tuijotella ulapalle.

PALJON MUUTAKIN Espoossa toki tapahtuu.

– Kesällä on massatapahtumia, kuten pyöräilyä ja -juoksua. Syys-kuussa juostaan Rantamaraton, jonka

voi suorittaa joko kokonaan, puolik-kaana tai kymmenen kilometrin lenk-kinä. Se on upea reitti. Kesän päätös on Espoo-päivä elokuun viimeisenä lauantaina, jolloin on paljon tapahtu-mia ympäri Espoota.

– Kesä-heinäkuun vaihteessa Tapio lassa järjestetään Maalipallon MM-kilpailut – Suomi on hallitseva olympiavoittaja Lontoon paralym-piakisoista. Osallistujia tulee ympäri maailmaa. n RIITTA NIKKOLA

Miikka Valo, 30, on matkailualan ammattilainen, joka opiskeli alaa neljä vuotta Satakunnan ammattikorkeakou-lussa. Espoon Matkailussa hän on työs-kennellyt kolme vuotta. Miikka on syn-tyisin Porista ja asunut nelisen vuotta Espoon Leppävaarassa perheensä, avo-puoliso Anna-Kaisan ja 2-vuotiaan Onni-pojan kanssa. Kesällä perhe aikoo suunnata ainakin Espoon saaristoon.

Kaikki matkailutiedot: visitespoo.fi

HYPPÄÄ SATULAANMiikka Valon kädenjäljen näet pyöräreiteissä, joita voit ladata kännykkääsi Sports Trackerista.

FAKTAEspoossa oli vuonna 2013:

600 kmpyöräilyreittejä

370 000 rekisteröityä yöpymistä

11 hotellia

KUVA

ANT

TI V

ETTE

NRAN

TATYÖSSÄ


Luonto on Espoon valttikortti verrattuna Helsinkiin.

Naturen är Esbos trumfkort när man jämför med Helsingfors.

TEKS

TI K

ATAR

INA

CYGN

EL-N

UORT

IE,

KUVA

JUK

KA R

APO

SUOMENLAHTI-VUOSI 2014ESPOON MERIALUE kärsii muun Itä-meren tavoin rehevöitymisestä. Sen näkyvimpiä merkkejä ovat sinileväku-kinnat, vesien samentuminen ja ran-tojen limoittuminen. Erikoissuunnitte-lija Mats Westerbom Metsähallituk-sesta kertoo:

– Teimme Espoossa vedenalaiskar-toitusta vuosina 2012 ja 2013. Espoon ulkosaariston kalliopohjat ovat hyvin-kin monimuotoiset, mikä oli positii-vinen yllätys. Mutta ongelmiakin on: Espoonlahti oli ainakin kuvausvii-koilla hyvin samea ja Suvisaaristossa oli voimakkaimpia koskaan näkemiäni sinileväkukintoja.

Espoon, kuten koko Uudenmaan, rannikkovedet on luokiteltu ekolo-giselta tilaltaan pääosin välttäviksi. Erinomaisessa tai hyvässä tilassa ole-via vesialueita ei ole lainkaan.

Suomenlahti-vuonna 2014 jokai-nen voi kantaa kortensa kekoon ja osallistua Suomenlahden suojeluun ja tapahtumiin. Teemavuoden suojelijat ovat presidentit Sauli Niinistö, Vladi-mir Putin ja Toomas Hendrik Ilves.

Vuoden aikana kolmen maan tut-kijat tuottavat entistä kattavamman arvion Suomenlahden meriympäris-tön tilasta, ja vuoden lopuksi maiden ministeriöt sopivat yhdessä tärkeim-mät toimenpiteet Suomenlahden tilan parantamiseksi.espoo.fi/suomenlahtivuosi

j LUMOUDU SUOMENLAHDESTA Villa Elfvikin Meren viisi vuodenaikaa -näyttely esittelee Ilkka Korhosen ja Ari Sepän valokuvia itäiseltä Suo-menlahdelta. 30.4.–22.6. Vapaa pääsy.

j TUNNE MERI IHOLLASI Saaristoveneiden kyydissä kesä–syys-kuussa ihailet merta leppoisissa tun-nelmissa ja voit astua maihin Stora Herrö, Rövaren ja Gåsgrund –ulkoi-lusaarilla. Saarissa on keittokatokset polttopuineen sekä wc:t. Aikataulut ja reitit: visitespoo.fi

j SANOISTA TEKOIHIN Tiedätkö rannan, joka kaipaisi sii-vousta? Kerää oma tiimi Siisti Biitsi -talkoisiin 12.–25.5. Espoon kaupunki tarjoaa jätesäkit ja noutaa roskasäkit. Ilmoittautumiset: espoo.fi/suomen-lahtivuosi

HELMI



FINSKA VIKENS ÅR 2014HAVSOMRÅDENA I ESBO lider av övergödning liksom resten av Öster-sjön. De tydligaste tecknen är blågrön algblomning, grumliga vatten och slemmiga stränder. Specialforskare Mats Westerbom på Forststyrelsen säger så här:

– I Esbo kartlade vi undervattens-vegetationen år 2012 och 2013. Klipp-bottnarna i yttre skärgård var mycket olikartade, vilket var positivt. Men Esboviken var åtminstone under de veckor då undersökningarna gjordes mycket grumlig och kring Sommar-öarna fanns den kraftigaste blomning av blågröna alger som jag har sett.

Esbos, liksom hela Nylands kust-vatten, har i ekologiskt avseende till största delen klassificerats som för-svarligt. Utmärkta eller goda vatten-områden finns över huvud taget inte.

Under temaåret 2014 kan var och en dra sitt strå till stacken och delta i evenemang och skydd av Finska viken. Temaårets beskyddare är pre-sidenterna Sauli Niinistö, Vladimir Putin och Toomas Hendrik Ilves.

Under året gör forskarna en ännu mer ingående analys av havsmiljöns situation i Finska viken och mot slu-tet av året beslutar de tre ländernas ministrar om de viktigaste förbätt-ringsåtgärderna.esbo.fi/finskavikensar

j UPPLEV HAVETS MAGI Utställningen Havets fem årstider på Villa Elfvik visar Ilkka Korhonens och Ari Seppäs fotografier från Fin-ska vikens östra del. 30.4–22.6. Fritt inträde.

j KÄNN HAVET MOT DIN HUDOmbord på skärgårdsbåtarna kan du från juni till september beundra havet i lugn och ro och stiga iland på Stora Herrö, Rövaren och Gåsgrund i den yttre skärgården. Kokskjul med ved samt utedass finns på öarna. Tidtabeller och rutter: visitespoo.fi

j FRÅN ORD TILL HANDLING Känner du till någon strand som borde städas? Samla ihop en egen grupp och delta i Snygg Beach-talkot 12–25.5. Staden förser er med sop-säckar och avhämtar dem. Anmälningar: esbo.fi/finskavikensar

TEKS

TI M

INNA

HUU

HKA,

KUV

A SH

UTTE

RSTO

CK

YHDENKÄÄN KOULULAISEN ei tarvitse viettää kesäpäiviä yksin, vaikka vanhemmat olisivatkin töissä eikä kesäleirille tullut ilmoittaudut-tua ajoissa. Eväät vaan reppuun ja kesänviettoon. Tekemistä riittää.

Esimerkiksi Entressen kirjasto järjestää kesäpihatoimintaa kesä- ja heinäkuussa. Kirjaston henkilökunta jalkautuu sisäpihalle ja nuortentila Jukeboksiin aamukymme nestä ilta-päiväneljään. Sään mukaan ulkoil-laan, pelataan jalkapalloa, korista ja leikitään ulkoleikkejä. Sateella askarrellaan, leivotaan ja pelataan lautapelejä. Myös muut Espoon kir-jastot, kuten Sello, Soukka ja Kiven-lahti, tarjoavat koululaisille moni-puolista ohjelmaa.

HOP ON JA HOP OFF -tapahtumat ovat kaupungin järjestämiä maksut-tomia tapahtumia, joihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Niissä on tasapaino- ja temppurata, jumppia, suunnistusta, sovellettuja pelejä, ulko- ja sisäkuntosalien laiteopas-tusta ja lajikokeiluja. Lapsille on oma temppupiste. Koska paikalle ei ole järjestetty erikseen lastenhoi-toa, touhuaminen tapahtuu huolta-jien vastuulla.

Asukaspuistoihin kaikki koulu-laiset ovat niin ikään tervetulleita ilman ilmoittautumisia ja maksuja. Kussakin puistossa on oma kuukau-siohjelmansa, tapahtumia ja juhlia. Kuukausiohjelmaan voit tutustua paitsi asukaspuistossa myös netissä puistojen sivuilla.

30 500 ELÄKÖITYNEEN espoo-laisen porukasta voi hyvinkin löy-tyä mummi tai ukki lapsen seuraksi. Varamummia- ja pappaa voi kysellä apuun soittamalla rohkeasti tutun eläkeläisen ovikelloa tai ottamalla yhteyttä varamummi- tai pappa -pal-veluun, jollaista järjestää Espoossa esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto sekä Espoon tuomiokirkkoseura-kunta. Koululaisen kanssa puuhas-telu virkistää myös useimpia isovan-hempia. n

n Liikuntapaikkoja: espoo.fi/liikunta n Nuorisopalvelujen toimintaa: espoo.fi/nuoriso > Loma-aikojen toiminnotn Asukaspuistot: espoo.fi > Päivähoito ja koulutus > Päivähoito > Asukaspuis-tot ja kerhot > Asukaspuistotn Kirjastot: espoo.fi > Kulttuuri ja liikunta > Kirjasto > Kirjastot

Fråga efter annullerade

sommarlägerplatser hos staden,

idrottsföreningarna eller Barn-förbundet.

Kysy kesäleirien peruutus paikkoja

kaupungilta, urheiluseuroista tai Lastenliitosta

osoitteesta lastenliitto.fi.

VALOKEILASSA


”Isi, mulla ei oo kohtamitään tekemistä...”

INGEN SKOLELEV behöver vara ensam på dagarna i sommar även om föräldrarna är på jobb och det inte blev av att göra anmälan till sommarläger i tid. Packa ner lite matsäck i ryggsäcken bara.

Entressebiblioteket ordnar gårdsverksamhet i juni och juli. Bibliotekspersonal finns på inner-gården och i ungdomsutrymmet Jukebox från klockan 10 till 16. När vädret medger är man ute, spe-lar fotboll, korgboll och leker utele-kar. Vid regn pysslar man inomhus, bakar och spelar brädspel. Också andra bibliotek i Esbo, såsom Sello och biblioteken i Sökö och Stensvik bjuder på program för skolelever.

HOP ON HOP OFF-evenemangen är gratis och ordnas av staden. Till dem behöver man inte anmäla sig i förväg. Här finns bana för balan-sövningar och trick, gympa, orien-tering och spel. Dessutom kan man pröva på olika sport- och idrottsfor-mer och får instruktioner om hur gymmens apparater fungerar. För barnen finns egen lekhörna. Särs-kild barnpassning arrangeras inte, så barnens aktiviteter sker på vård-nadshavarnas ansvar.

Också till aktivitetsparkerna är alla skolelever välkomna, avgifts-fritt och utan anmälan. Varje park har sitt eget månadsprogram, med egna evenemang och fester. Pro-grammen finns uppsatta i invånar-parkerna, men du hittar dem också på parkernas nätsidor.

I ESBO FINNS DET ca 30 500 pen-sionärer, och det är fullt möjligt att hitta någon som vill umgås med ett barn. En reservmormor eller -far-far kan man hitta genom att modigt ringa på hos en bekant pensionär. Eller ta kontakt med Förbundet för mödra- och skyddshem eller Esbo domkyrkoförsamling som båda har reservmormors- och reservfarfar-sverksamhet. Att pyssla med en skolelev piggar också upp de flesta far- och morföräldrar. n

n Motion: esbo.fi > kultur och idrott n Ungdomstjänster: esbo.fi/unga> Semestertidernas verksamhetn Aktivitetsparkerna: espoo.fi > Päi-vähoito ja koulutus > Päivähoito > Asukaspuistot ja kerhot > Asukas-puistotn Bibliotek: esbo.fi > Kultur och idrott > Bibliotek > Bibliotek

”Pappa, snart har jag inget att göra...”

SAIN ÄSKETTÄIN upean työtarjouksen, joka lupasi enemmän kuin hyvää: vakituinen työsuhde, mie-lenkiintoinen duuni ja hyvä palkka. Vastaus tarjouk seen oli kuitenkin helppo, ”ei kiitos”.

Olin itsekin vähän yllättynyt, kuinka selkeältä ja kevyeltä päätös tuntui. Vakituinen työsuhdehan on se, mihin meidän erityisesti taloudellisen tur-vallisuuden tähden tulisi pyrkiä.

Vai onko?Hetken kieltävää vastausta maistellessani ym-

märsin, mistä se johtui: olin jo löytänyt turvallisuu-den sisältä itsestäni, koska olin tavoitellut unelmiani.

KUN LOPETIN puoli vuotta sitten yli neljä vuotta kestäneen työsuhteen Suomen suosituimmassa tv-sarjassa, tulevaisuus oli yksi iso kysymys-merkki. Mutta uudet tuulet puhalsivat, Los Ange-lesiin. Lähdin matkaan tietäen vain, että halusin kehittää sillä hetkellä juuri näyttelijän uraani.

Tulevaisuutta pohtiessani löysin englanninkie-lisen sanonnan: “Joka kuuhun kurkottaa, tähtiin tipahtaa”. Otin lauseen omakseni ja ostin lentoli-put siltä istumalta. Loppu on sitten sen päätöksen seurausta.

Epäonnistumisia on matkan varrella sattunut, paljon. Mutta virheet ovat antaneet minulle vah-vimman voimavarani eli kyvyn mukautua uusiin tilanteisiin ja toimia. Tavoittelin kuuta ja tähtiin tipahdin!

INTOHIMOJANI OVAT yrittäminen ja näyttelemi-nen. Kummassakin olen jotain jo saavuttanut. Alkuvuodesta tein ensimmäisen leffaroolini, jonka sain, koska puhuin haastattelussa ääneen tavoit-teistani. Maaliskuussa avasimme yrityksellemme uudet toimitilat. Saimme samalla myös kämppik-sen, koska yhdistimme voimamme mainostoimis-ton kanssa.

Tulevaisuus näyttää valoisalta. Haasteita on toki ajoittain ja tulee varmasti tulevaisuudessa-kin olemaan. Otan ne kuitenkin mielenkiinnolla vastaan, ovathan ne aikaisemminkin olleet hyviä suunnannäyttäjiä.

Kun nyt katson reilua puolta vuotta taakse-päin, voin todeta, että nimenomaan usko ja roh-keus toimia ovat olleet ainakin omalla kohdallani se menestyksen resepti. n MIA EHRNROOTH

Kirjoittaja on Salatut Elämät -sarjastakin tuttu 27-vuotias näyttelijä ja yrittäjä, jolla on kodit Espoossa ja Helsingissä.

Kurkota kuuhun, tipahdat tähtiin

MITÄ | Luvassa paljon märkiä pusuja! Koiraihmiset innostuvat kahden tai kolmen tunnin luontoretkestä, joka tehdään yhdessä uljaiden ja ihmisystävällisten siperianhuskyjen kanssa. Liikkeelle opastetulle koiravaljakkolenkille voi lähteä kävellen tai kickbikella.

MISSÄ | Nuuksion kansallispuistossa. Koirakävelylle pääsee kesäkuumallakin, kunhan ilmoittautujia on vähintään kaksi. Huskyn vetämää kickbikea pääsee ohjastamaan lämpötilan ollessa alle +15. Kaikilla retkillä keitetään nuotiolla nokipannukahvit. Opas

tettu huskykävely 50/70 € (2/3h), 4–12v. 25/35 €. Koiravaljakkoretki (2 h) kickbikella 140 €, 4–12v. 70 €. Lähtöajat arcticexpedition.fi, p. 040 511 6052.

KENELLE | Eläinrakkaille luontoihmisille. n

TEKS

TI M

IKAE

LA K

ATRO

KUVA

A-L

EHTI

EN A

RKIS

TO

VALOKEILASSA

2/2014 ESPOOLEHTI » 15

MELOMAAN ERÄMAAHANMITÄ | Intiaanikanooteilla pääsee melomaan kolmen tunnin opastetulla retkellä Nuuksion kansallispuiston erämaajärvien jylhissä maisemissa. Luonnossa aistit avautuvat, mieli lepää, ja keho saa liikuntaa. Retken alussa ammattiopas kertoo retkeen liittyvistä turvallisuusasioista ja johdattelee avokanoottimelonnan perusteisiin.

MISSÄ | Kuljetus Helsingin keskustasta klo 10 (Kiasma) Espoon kautta Nuuksioon. Ilmoittaudu retkelle viimeistään edellisenä iltana klo 18 mennessä. 70 €/hlö, sis. kuljetuksen Helsingistä tai Espoosta, tarvittavien melontavarusteiden vuokran sekä retkieväät (kahvi/tee, pulla). Opastuskielinä suomi ja englanti. Retkimaksu maksetaan

luottokortilla tai pankin verkkomaksulla ilmoittautumisen yhteydessä. Retkelle mahtuu enintään 8 henkeä, joten ilmoittautumalla ajoissa varmistat paikkasi. Toteutuvat retket, yksityisretket ja lisätiedot feelthenature.fi.

KENELLE | Erämaaseikkailua kaipaaville. Sopii myös ensimmäistä kertaa meloville.

TAIDEKUOHUIHINMITÄ | Keskusteluja ja tunnelmointia on tarjolla EMMAn taidenäyttelyiden virkistävissä Taidekuohuissa, jonka pajoissa luovuus ja uskallus päästetään rohkeasti valloilleen yhdessä tekemisen hengessä. Lopuksi nostetaan maljat sekä uppoudutaan makuelämyksiin. Take away maisemia (Vesiputoussateenkaari ja muita tapah

tumia luonnossa näyttely) innoittaa haastamaan totuttua. Taidepajassa jokainen saa suunnitella oman mielimaisemansa erilaisista materiaaleista. Täällä vain mielikuvitus on rajana! Tulossa syksyllä 2014: Maista maisemaa makumaisemia, jonka taidepajassa osallistujat loihtivat ruokaaineista oman syötävän taideteoksensa.

MISSÄ | Espoon modernin taiteen museo EMMAssa. Kesto: 1,5–2 h. 24 €/hlö (10 hengen tai sitä pienemmille ryhmille minimihinta 260 €). Varaukset: ma–pe klo 9–12 p. 09 8163 0493 tai nettilomakkeella emma.museum/tyopajat/taidekuohut.

KENELLE | Taiteellista illanviettoa aikuiseen makuun.

HUSKY-RETKELLE

3 X ELÄMYSTEN ELÄMYSVilli luonto vai taidepajan spontaani ilmapiiri? Espoon luonnosta ja kulttuuritarjonnasta löytyy monenlaista luovaa tekemistä.

Vill du ha en blöt

puss?

Maistuuko märkä pusu?

UUSI SHEIKKITulevan ajan airueen menopelin tankissa pörisee — niin, mitä? TEKSTI JA KUVA JUHO PAAVOLA

ARVAATKO, MILLAINEN fiilis Erkki Rautiolla aamuisin on?– Olo on kuin öljysheikillä, hän kuvaa.Yksi hulluko? Ei suinkaan. Rautio on jo muutaman

vuoden tankannut autoonsa biokaasua. Viime vuonna HSY aloitti Espoon Suomenojan puhdistamolla paikal-lisen biokaasun tuotannon. Espoosta, Kirkkonummelta ja Länsi-Vantaalta kerättävästä jätevedestä erotettu liete mädätetään. Sen seurauksena syntyy metaania, jonka HSY kerää talteen ja myy kaasuautojen tankkaus-asemia ylläpitävälle Gasumille.

– Istun aamulla posliinituolille ja lähetän raaka-aineen matkaan. Muutaman viikon kuluttua voin hyvällä omallatunnolla tankata uusiutuvasta raaka-aineesta syntynyttä polttoainetta.

RAUTIO ON LUPAUTUNUT esittelemään, miten kaasuauto kulkee, ja päästää minut auliisti Opel Zafiransa rattiin. Koska ymmärrän enemmän autossa käytetyn polttoai-neen alkutuotannosta kuin sen vaikutuksista autotek-niikkaan, tuomio on lyhyt: en arvaisi, jos en tietäisi.

– Itse olen havainnut, että matalilla kierroksilla moottori ei väännä yhtä hyvin kuin bensakone. Muuta eroa ei kyllä huomaa, Rautio sanoo.

Auto käyttää ensisijaisesti alustan säiliöissä sijaitse-vaa kaasua ja ottaa 14-litraisen bensatankin tarvittaes sa käyttöön. Kaasu riittää noin 400 kilometrin ajoon.

VAIKKA AIKUISTEN ei ole korrektia puhua pyttyhommista kahvilan pöydässä, nyt se vain on koko homman ydin.

– Ajattelepa, montako sotaa tai kriisiä on koettu öljyn vuoksi, Rautio kysyy poleemisesti.

Arviot öljyn jäljellä olevasta määrästä vaihtelevat. Yhtä mieltä arviot ovat siitä, että öljy ehtyy. Lisäksi sitä porataan jatkuvasti yhä vaikeammista ja kaukaisem-mista paikoista. Biokaasun tuottamiseen sen sijaan riit-tää vessa, mädättämö, jalostamo ja jakeluverkko. Tällä hetkellä Suomenojalla otetaan vuodessa talteen noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä biokaasua, eli noin 23 giga-wattituntia energiaa.

– Sillä määrällä 50 biokaasubussia ajaa vuoden. Se vastaa käytössä yli kahta miljoonaa litraa bensaa, HSY:n jätevedenpuhdistusosaston johtaja Tommi Fred sanoo.

Aikaisemmin HSY käytti biokaasulla kaasumootto-reita, jotka tuottivat sähköä ja lämpöä. Vuoden 2012 lopusta HSY on myynyt biokaasun Gasumille, joka sekoittaa sen omassa verkossaan yhteen maakaasun kanssa. Tätä seosta Rautio ja muut kaasuautoilijat tankkaavat menopeleihinsä.

Haastattelupäivänä espoolainen biokaasu maksoi 96 senttiä per bensalitraa vastaava määrä, Venäjältä tuotu maakaasu 90 senttiä.

– Autoilija ei siis tankkaa puhdasta maa- tai biokaa-sua, vaan niiden seosta. Järjestelmä toimii sähkönmyyn-nin tavoin, eli biokaasua voidaan myydä vain sen tuo-tantoa vastaava määrä, Fred sanoo.

RAUTIO OSTI ensimmäisen kaasuautonsa Ruotsista 2011, minkä jälkeen hän on kokeillut neljää muuta. Hän toimii Suomen Biokaasuyhdistyksen hallituksessa ja pitää yllä verkkosivua biokaasuauto.fi.

Into on hyvästä. Mutta miksi?– Olen koulutukseltani agronomi ja ollut aina hyvin

kiinnostunut tekniikasta. Tässä ne molemmat yhdistyvät, Rautio paljastaa henkilökohtaisen motiivinsa.

Uusiutuvan energian suosimi-seen löytyy toinenkin syy:

– Minusta tuntuu hienolta, että voin päättää omia eurojani käyt-tämällä, millaisen maapallon lap-senlapseni tulevaisuudessa saavat.

Vaikka öljy hupenee, Rautio uskoo juuri ilmaston lämpenemisestä tulevan tärkein biokaasutekniikan puolestapuhuja. Biokaasuauton kas-vihuonekaasupäästöt ovat 95 prosenttia pienemmät kuin bensiinikäyttöisellä autolla. Koska sellaisenaan ilmakehälle haitallinen metaani on palaessaan korkea-oktaanista ja tehokasta polttoainetta, sen käyttö poltto-aineena vähentää kasvihuonekaasujen määrää.

– Ja koska raaka-aine on kotimaista, kaikki polttoai-neen tuotannosta ja myynnistä syntyvä raha jää pyöri-mään Suomeen. Toisin kuin sen öljyn, tämän polttoai-neen raaka-aineesta ei sotia ole käyty.

”BIOGAS ÄR SKIT bränsle”, Ruotsissa mainostetaan humoristisesti, mistä Rautio toivoisi Suomenkin otta-van oppia. Suomessa biokaasuautoilun leviämistä rajoittaa toistaiseksi melko harva tankkausverkosto.

– Ruotsissa on perustettu paljon pieniä kunnallisia tuotantolaitoksia. Kun ihmiset ostavat niiltä kaasua, raha jää pyörimään omaan yhteisöön.

Tommi Fredin mukaan biokaasun myynti on HSY:lle kannattavaa, muttei erityisen tuottoisaa. Jotta tuotan-toa saataisiin lisää, pitäisi keräysverkoston kasvaa.

– Öljyrahat virtaavat kauas, mutta tämä on kuin lähiruokaa. Rahavirrat jäävät pääkaupunkiseudulle, Fred sanoo. n

HYVÄ UUTINEN


"Tuotannosta ja myynnistä syntyvä raha jää Suomeen."


Vaihtaisitko uusiutuvaan?SUOMESSA hyödynnettäviä uusiutu-via energiamuotoja ovat maalämpö, aurinko-, tuuli- ja vesienergia sekä bioenergia, kuten puuperäiset poltto-aineet ja Erkki Raution auton poltto-aine biokaasu.

Jos kaasuautoilu ei vielä ole sinun juttusi, mutta olet harkinnut kotisi energiamuodon vaihtamista uusiutu-vaan energiamuotoon, klikkaa itsesi Espoon kaupungin Energiatietopal-veluun. Syötä palveluun osoitteesi ja katso, paljonko voisit säästää joka kuukausi ja mikä olisi investoinnin kuoletusaika, jos siirtyisit maaläm-pöön, aurinkolämpöön ja -sähköön.

Esimerkiksi 180-neliöisessä, Poh-jois-Espoossa sijaitsevassa 1,5-ker-roksisessa omakotitalossa investoin-nin säästöksi arvioidaan 315 e/kk ja takaisinmaksuajaksi 6 vuotta. Se pis-tää miettimään.

Kansainvälisessä Vuoden laatuin-novaatio -kilpailussa vastuullisten innovaatioiden sarjan voittanut verk-kopalvelu löytyy osoitteesta energia-tieto-2-0.herokuapp.com. n KATARINA

CYGNEL-NUORTIE

FAKTA

Tämän polttoaineen

raaka-aineesta ei ole

käyty sotia!

Kohti aurinkoaASAHIN TUNTIOPETTAJA Katja Haanperä, 40, hengittää syvään ja rauhallisesti. Hän näyttää hitaasti lii-kesarjoja, jotka avaavat järjestelmäl-lisesti koko kehoa. Ensikertalaisesta asahi saattaa tuntua turhankin rau-halliselta, mutta Katja tsemppaa jat-kamaan.

– Mitä enemmän asahia harjoit-taa, sitä syvemmin ymmärtää rentou-tumisen ja hengityksen merkityksen. Molemmilla on merkittävä yhteys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme, Katja kertoo.

Aasialaiseen terveysliikuntaan pohjautuvaa asahia suositellaan kaikille ikään, kokoon, sukupuo-leen tai kuntoon katsomatta. Liik-keet on helppo omaksua, ja niitä suunniteltaes sa on huomioitu erityi-sesti suomalaisten yleiset terveyson-gelmat: työikäisten selkä-hartiaseu-dun vaivat, stressi sekä ikäihmisten kaatumismurtumat.

– Perheenäitinä olen itsekin saa-nut asahista hyviä eväitä kiireisen arjen keskelle. Asahi nimenäkin tarkoittaa auringonnousua, Katja hymyilee. n

Happirikkaan viikon startti: ylös, ulos ja kävelemään. Puolarmaa-rissa sauvakävellään sään mukaan. Lähtö maanantaisin klo 18 Akillek-sen majalta (Kuunsäde 10), 100 m parkkipaikalta metsään päin. Ohjaus maksutonta, sauvoja lainattavissa. Tied. [email protected] tai p. 050 309 7271 Järj. Espoon Latu

Pelejä ja retkiäPIHAPELIPÄIVÄ | Helatorstaina 29.5.2014 vietetään pihapeli päivää. Haasta itsesi, seurasi tai liikunta-paikkasi mukaan maksut tomaan ulkoliikunta päivään, tai kerää kasaan oma kaveriporukka. Herättäkää yhdessä pihapelit henkiin: 10 tikkua laudalla, mölkky, peili, tervapata, kirkonrotta... Entä milloin viimeksi leikit piilosta ulkona? Luontokin tulee tutuksi, kun tarkastelet sitä hyvässä piilossa pensaan keskellä. nfacebook.com > pihapelipäivä

INNOSTU LUONNOSTA | Espoon latu järjestää keväällä ja kesällä monenlaisia luontoretkiä ja luonnon ihmeiden tutkailua perheen pienim-millekin. Retket sopivat kaikille normaali kuntoisille eivätkä edellytä lajin aikaisempaa harrastamista. Toimintaan voivat osallistua niin latuyhdistyksen jäsenet kuin muut kiinnostuneet. Useimmat tapahtumista ovat maksuttomia. n espoonlatu.fi

TEKS

TIT

LILL

I OLL

IKAI

NEN,

KUV

AT L

ILLI

OLL

IKAI

NEN

, A-L

EHTI

EN K

UVA-

ARKI

STO

JA 12

3RF

SAUVAKÄVELYÄ PUOLARMAARISSA

Asahissa availlaan koko kehoa – rentoutetaan ja vahvistetaan niska-hartiaseutua, aktivoidaan selkää ja kehitetään tasapainoa. Keskeisintä on hengitys. Viitenä tiistaina 13.5.–10.6. klo 17–18, kokoontuminen Keski-Espoon uimahallin (Kaivomestarin-katu 2) eteläisellä sisäänkäynnillä.

Torstaina tanssimaan! Latinalais-amerikkalaisen musiikin tahdissa kei-nahdellaan Espoonlahden uimahallin nurmikentällä (Espoonlahdenkuja 4) torstaisin 8.5.–12.6. ja 7.8.–28.8. klo 18.30–19.30. Kertamaksu 3 €. Sateella tunti peruuntuu. Ei ilmoittautumista. Tied. p. 09 816 50000 tai ilmonet.fi. Järj. Espoon työväenopisto

PUISTOLATTARITESPOONLAHDESSA

Ennen uutta viikkoa ammenna hyvin-voinnin ja läsnäolon voimaa metsässä seisten, helppojen joogaliikkeiden avulla. Kattilan ulkoilualueella metsä-joogataan kahtena sunnuntaina: 18.5. klo 11–14 (kurssinro E140606) ja 25.5. klo 11–14 (kurssinro E140607). 12 €/pvä. Ilmoittautumiset: ilmonet.fi. Järj. Espoon työväenopisto

METSÄJOOGAANUUKSIOSSA

Nyt lihakset kunnolla töihin: puisto-treenissä tehdään alkulämmittelyn jälkeen tehokas lihaskunto-osuus ja lopussa venytykset. Suvelan Suvik-sella (Sokinsuonkuja 4) keskiviikkoi-sin 7.5.–11.6. ja 30.7.–20.8. klo 18-19. Oma alusta mukaan! Kertamaksu 3 €. Sateen sattuessa tunti peruuntuu. Ei ilmoittautumista. Tied. p. 09 816 50000 tai ilmonet.fi. Järj. Espoon työväenopisto

PUISTOTREENITSUVELASSA

Aikuinen, ota pallo haltuun! Matin-lahden koulun kentällä (Aapelinkatu 2–4) pelataan jalkapalloa perjantai-sin 2.5.–5.9. klo 18-20. Maksuton. Tied. p. 044 751 1340/ Abdifitikin. Järj. Espoon liikuntapalvelut

KESÄFUTISTAMATINKYLÄSSÄ

Hae ilmainen suunnistuskartta yhteispalvelupisteistä tai Espoon lii-kuntapalveluista. Rastien paikkaa vaihdetaan vuosittain. Aloittelijoille ja koululaisille suositellaan Keskus-puistoa, jonne on näppärä lähteä joko Olarista, Puolarmaarista tai Sunasta. espoo.fi/ulkoilu > Kiintorastit

SUUNNISTUSTAKESKUSPUISTOSSA

KOKO VIIKKO HAPPEA HAUKATEN

PUISTOASAHIAESPOON KESKUKSESSA

LIIKKEELLÄ


KE 5.5.–20.6. ja 4.8.–19.9. klo 15–16. MUUVI-futis 4–6- luokkalaisille. Aloittelija tai konkari, ei väliä. Riittää, kun tulet paikalle! Maksuton. Espoonlahden urheilupuisto, jäähallin vieressä oleva teko-nurmi, Espoonlahdentie 2–4.

KE 7.5.-11.6. klo 18-19. Puisto-asahi. Kaikille sopiva ja rau-hallinen laji, joka perustuu aasialaiseen terveysliikun-taan. Sateella tunti peruun-tuu. Ei ilmoittautumista. Ker-tamaksu 3 €. Keski-Espoon lii-kunta- ja uimahalli, Kaivomes-tarinniitty 2. Työväenopisto.

TO 8.5.-12.6. ja 7.-28.8. klo 18.30–19.30. Puistolattarit. Sateella tunti peruuntuu. Ei ilmoittautumista. Kertamaksu 3 €. Espoonlahden uimahallin nurmikenttä, Espoonlahden-kuja 4. Työväenopisto.

TI 13.5.-3.6. klo 19-20 ja KE 14.5.-4.6. klo 18-19. Kesä-jumppa. Hinta 2 €. Mankkaan koulu, Mankkaansuo 8.

TO 15.5. klo 19. Kuoro-jen kevät: Polyteknikkojen kuoro. Maailma palaa – lau-luja aikojen lopu(i)sta. Musiik-kia renessanssista venäläisen romantiikan kautta nykymu-siikkiin. Kesto 1 h 30 min, väli-aika. Liput alk. 20,50/14,50 €, Lippupiste. Naulakkomaksu 2 €. Sellosali.

PE 16.5. klo 19. UMO & Lassy & Pöyhönen. Kotimaisen jazz-skenen kärkinimet Timo Lassy ja Valtteri Laurell Pöy-hönen toteuttavat Uuden Musiikin Orkesteri UMOn kanssa big band -produktion. Liput alk. 28/23/15 €, Lippu-piste. Naulakkomaksu 2 €. Sellosali.

LA 17.5. klo 10–14. Metka-Matka-kirjastometro Tapiolan kirjastossa. Hauska perheta-pahtumakiertue lastattu tari-noilla, teatterilla, musiikilla. ja muulla mukavalla. Vapaa pääsy. Kulttuurikeskus, Kau-pinkalliontie 10.

LA 17.5. klo 19. Weeping Wil-lows. Yksi Ruotsin tunnetuim-pia indierock-yhtyeitä kes-kittyy keikalla ensisijaisesti uuden levyn kappaleisiin, mutta soittaa myös vanhoja suosikkibiisejä. Kesto 2 h, väliaika. Liput alk. 27,50 €, Lippupiste. Ovelta 28 €. Nau-lakkomaksu 2 €. Sellosali.

KUVA

HAL

OO H

ELSI

NKI

Kuuma festarikesäKANSAINVÄLISIÄ ROCKTÄHTIÄ, mielen-kiintoisia kuoroja ja urkumusiikkia – Espoon festarikesä tarjoaa mukavan kattauksen eri musiikkigenrejä moneen makuun.

Tapahtumakesän aloittaa Leppävaa-ran Kivenlahti Rock 6.–7.6. Kymmenettä kertaa järjestettävä tapahtuma on jo vakiinnuttanut asemansa modernina kaupunkifestarina. Esiintyjinä nähdään tänä vuonna kansainvälisiä ja kotimaisia huippunimiä UB40:stä ja Uriah Heepista Cheekiin, Haloo Helsinkiin, The Rasmuk-seen ja Jenni Vartiaiseen.

Espoon tuomiokirkon holveissa soi monipuolinen klassinen musiikki 5.6.–28.8., kun Urkuyö ja Aaria -festivaali saa vieraakseen muun muassa baritoni Jorma Hynnisen, Tapiola Sinfonietan sekä Helsingin Barokkiorkesterin. Kesän ohjelmaan lukeutuu runsaasti teoksia barokista romantiikkaan. Elokuussa

Suomen Kansallisooppera kantaesittää Timo-Juhani Kyllösen urkukonserton. Se on sävelletty nimenomaan Espoon tuo-miokirkon uruille.

FESTIVAALI NIMELTÄ VocalEspoo val-taa Espoon kulttuurikeskuksen 1.–7.6. Aiemmin KuoroEspoona tunnetun fes-tivaalin tarjonnassa on tänä vuonna konserttien lisäksi entistä enemmän mielenkiintoisia kursseja sekä kilpai-luja kaiken ikäisille laulajille ja vokaa-limusiikin ystäville.

Festivaalin avajaiskonsertissa 1.6. julkistetaan viime syyskuussa lanseera-tun kansainvälisen kuorosävellyskilpai-lun voittajat. Kilpailussa etsittiin uusia ja mielenkiintoisia teoksia niin lapsi-, seka- kuin mieskuoroillekin, ja se toteu-tettiin nimimerkein. Säveltäjät nimi-merkkien takaa paljastuvat siis vasta palkintojenjaossa. n MIKAELA KATRO

Kalenteri

»

Muista myös n Pikkukivirokki Musiikkitapahtuma koko perheelle Kivenlahti Rockin yhteydessä. La 7.6. klo 10–12. Vapaa pääsy. Leppävaaran urheilupuisto. kivenlahtirock.com

n Juhannusiltamat Suomalaisia laulumusii-kin klassikoita yhteislau-luna. To 19.6. klo 22–23. Pihakahvila aukeaa klo 21. Vapaa pääsy. Espoon tuomiokirkko ja tuomio-kirkon pihamaa.urkuyofestival.fi

n Laulu Marionille Festivaalielokuva musiikin ja laulun voimasta. 5.6. klo 19. Kesto 1 h 33 min, S. Liput alk. 7,50 €. Louhisali.vocalespoo.fi

NÄKYVILLÄ


Ohoi, kuuleeko Espoo? Haloo Helsinki esiintyy Kivenlahti Rockissa kesäkuussa.

NÄKYVILLÄ

KE 21.5. klo 19. Mikael Gab-riel. Yksi Suomen suosituim-mista rap-artisteista ikära-jattomalla keikalla. Kesto 50 min. Liput alk. 14,50 €, Lippu-piste. Ovelta 15 €. Sellosali.

TO 22.5. klo 15. Lastenmu-siikkiorkesteri Ammuu!: Pieni ja soma. Konsertissa taape-rot pääsevät kuuntelemaan, jumppaamaan ja tanssimaan. 0–3-vuotiaille. Kesto 30 min. Liput alk. 5 €, Lippupiste. Lip-puvaraukset ryhmille: [email protected]. Espoon kulttuurikeskus.

TO 22.5. klo 19. Tapiola Sin-fonietta tarjoaa kevätkau-den päätöskonsertissaan wie-niläisklassismia ja minima-lismia. Solistivieraina Pekka Kuusisto ja Marianna Shi-rinyan. 25/19/11 €, Lippu-piste. Espoon kulttuurikeskus.

PE 23.5. klo 18–21.30. Pop-Up nuorisotila Koulumesta-rin koululla 6.-luokkalaisille – 17-vuotiaille. Ohjelmassa mm. pelailua, leipomista ja muka-vaa yhdessäoloa. Muuralan-piha 3.

SU 25.5.–29.6. Espoon kadonneita kartanoita. Suu-ren suosion saavuttanutta näyttelyä jatketaan yleisön toivomuksesta toukokuun lopusta aina kesäkuun viimei-seen sunnuntaihin saakka. Liput 12/10 €. Kamu, Weegee.

SU 25.5. klo 10–17. Lasten sunnuntai. Tapahtumia kai-kenikäisille lapsille: huovu-tusta, jousiammuntaa, rau-dantaontaa ja suosittu lasten-

yhtye Aarne Alligaattori. Alle 18-vuotiaat maksutta. Talo-museo Glims.

MA 26.5. klo 17.45–18.45 vapaauinti ja klo 18.45–19.45 rintauinti ja TI 27.5. klo 17.45–18.45 vapaauinti ja klo 18.45–19.45 rintauinti. Uimataitoi-sille aikuisille vinkkejä uinnin perustaitojen hiomiseen. Ei ilmoittautumista. Uimahal-lin pääsymaksu. Espoonlah-den uimahalli, Espoonlahden-kuja 4.

MA 26.5.–16.6. klo 18–19. Kävelijästä hölkkääjäksi. Kurs-silla opetellaan oikea juok-sutekniikka, tehdään kevyitä kävelyn ja juoksun yhdistä-viä lenkkejä sekä venytellään. Lähtö Matinkylän monitoimi-talo, Matinraitti 17.

TI 27.5., 3.6., 10.6. ja 17.6. klo 19. Kaupunkitanssit. Tans-silajit: 27.5. humppa, 3.6. tango, 10.6. valssi, 17.6. foksi. Mukaan voi tulla ilman ennak-kotaitoa, paria tai ilmoittau-tumista. Säävaraus 3.6. Kesto 45 min. Vapaa pääsy. Espoon kulttuurikeskus, Amfi (ulkoil-manäyttämö).

TO 29.5. Pihapelipäivä. Koko Espoo liikkumaan pihalle! Pelaa porukalla, leikkikää per-hepiilosta, hyppää hyppyna-rua, twistaa. Pesisvälineet voi lainata Sellon kirjastosta.

SU 1.6. klo 11. Pyöräretki Van-hankaupungin koskelle. Mak-suton. Ei ilmoittautumista, tied. p. 040 831 0853. Lähtö Tapiolan Kulttuurikeskuksen pääovelta, Kulttuuriaukio 2.

MA 2.6. ja TI 24.6. klo 14–19. Verenluovutusta. Verta voi luovuttaa, jos on terve, 18–65-vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. Mukaan viralli-nen henkilötodistus. Sellosali.

TI ja TO 3.–26.6. ja 29.7.–7.8. klo 18–19.30. Parkour ohjausta. Tule kokeilemaan ja hakemaan vinkkejä vauh-dikkaaseen lajiin. Maksuton. Ei ilmoittautumisia. Suvela, parkour-kenttä Kirstin kentän vieressä, Kirstintie.

TI 3.6.–TO 5.6. klo 18–20. (2003–07 syntyneet) ja TI 10.–TO 12.6. klo 18–20. (1999–02 syntyneet). Tutustu miek-kailuun. Kurssi koululaisille. Kahtena iltana harjoitellaan miekkailua ja kolmantena iltana pidetään leikkimieli-nen turnaus. 30 €. Lisätietoja espoonmiekkailijat.fi/kesa-kurssi. Ilm. 26.5. alk: espoon-miekkailijat.fi/kesakurssi. Tuu-limäen väestösuoja, Itätuu-lenkuja 9.

KE 4.6. klo 8.30–16. EJY:n kesäretki Vasikkasaareen, erityisryhmille. Lähdöt klo 8.30, 9 ja 9.30. Paluut klo 14.30, 15 ja 15.30. Maksuton ja avoin kaikille järjestötoimi-joille, vapaaehtoistoiminnassa mukana oleville ja järjestöjen jäsenille. Esteetön. Ilm. 30.5. mennessä: [email protected]. Iso Vasikkasaari, lähtö ja paluu Nokkalan venesa-tama, Nokkalanniemi 2.

KE 4.6. klo 10–14. Monikult-tuurinen ulkoilupäivä. Ohjel-massa kesäistä liikuntaa ja ulkoilua luonnossa, grillaus-

mahdollisuus (omat eväät mukaan) ja sauna. Ei ilmoit-tautumista. Maksuton. Hani-kan virkistyskeskus.

KE 4.6. alkaen klo 18–20 kesä- ja elokuussa. Capoei ra. Brasilialainen taistelulaji. Aikuisille, alk. 15-vuotiaasta. Säävaraus. Yhteystiedot ja pakollinen ilmoittautumi-nen [email protected] tai p. 040 552 0514. Ilmoita nimi, ikä ja sähköposti sekä puhelinnumero. Leppävaa-ran Urheilupuisto, Veräjäpel-lonkatu 17.

LA 7.6. klo 11–13. Rullaluiste-lun alkeiskurssi. Sateen sat-tuessa varapäivä la 14.6. klo 11–13. Maksuton. Mukaan omat luistimet ja suojat. Kypärä pakollinen. Ilm. 26.5.–5.6. p. 09 8166 0800 ma–pe klo 11–13, tiedustelut p. 041 435 5930 tai [email protected]. Otaniemen urheilupuis-ton parkkipaikka, Otaranta.

SU 8.6. klo 11. Metsäretki Hanikan luontopolulla. Mak-suton. Ilm. p. 040 550 4010 tai [email protected]. Mukaan voi ottaa omat eväät. Kokoontuminen Suinonsalmen laiturin parkki-paikalla, Suvisaarentie 8.

LA 14.6. Box Battle. 5 000 silmäparia seuraa, kun pika-juoksijan nopeus, voimisteli-jan kestävyys ja painonnos-tajan lihasvoima isketään samaan muottiin ja vapaute-taan yhteen Euroopan isoim-mista ja kovatasoisimmista CrossFit-kilpailuista. 30 jouk-kuetta, joista jokaisessa on kaksi mies- ja naisurheilijaa. Barona Arena.

MA 16.6.–TO 19.6. klo 10–15. Sovellettu liikunta- ja peli-leiri 12–16-vuotiaille kehitys-vammaisille nuorille. Ohjel-massa mm. salibandya, sovel-lettuja pelejä, luontoliikuntaa. 40 €, sis. ruoan. Ilm. p. 09 816 60800 ma-pe 11–13. espoo.fi/liikunta. Soukan nuorisotila, Soukantie 13.

KE 25.6.–SU 17.8. Espoon saariston ihmeitä – Tommi ja Tuomas Heinosen valoku-via. Espoon saariston erikoi-suus on Pentalan saaren järvi, jossa on saari. Järven veden-päällistä ja –alaista luontoa esittelevien valokuvien lisäksi tietoa muistakin merialueen saarista. Suomenlahti-vuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy. Villa Elfvikin luontotalo.

Liikkeelle! MA 9.6. alk. HOP ON - HOP OFF -kesäliikuntaa kaikenikäisille ja -kun-toisille juniorista senio-riin: tasapaino/temp-purata, jumppia, suun-nistusta, sovellettuja pelejä, ulko- ja sisäkun-tosalien laiteopastusta, lajikokeiluja. Jumppien aikana lasten temppu-piste auki. Ei järjestet-tyä lastenhoitoa: tou-huaminen huoltajien vastuulla. Maksuton. Ei ennakkoilmoittautumi-sia. Tarkempi ohjelma espoo.fi/liikunta.

HäätietouttaTI 29.4.–21.9. Jotain uutta, paljon vanhaa. Häätapojen juurilla. Koska miehet alkoivat käyttää kihlasormuksia? Mitä kuului puhemie-hen ja kaason tehtäviin? Näyttely kertoo hääta-voista kautta aikojen. Sen yhteydessä järjeste-tään opastuksia, työnäy-töksiä ja työpajoja. Näyt-telyyn voi myös varata omalle porukalleen opas-tuksen, tai vaikka emän-tätestin, joka sopii hyvin esimerkiksi polttareiden ohjelmaksi. Talomuseo Glims.


KE 16.7.–20.8. klo 11–12. Mam-majumppa. Hinta 40 €. Tie-dustelut [email protected], p. 045 182 7275. Ilm. wau-ry.fi. Entressen kirjaston sininen huone, Siltakatu 11.

MA-PE 28.7.–1.8. Rantaloma perheille. Aurinkoista biit-sielämää pelailun, palloilun, askartelun ja leikkimisen mer-keissä. Toimintaa järjestetään päivisin vuorotellen Espoon eri uimarannoilla, ja se on suunnattu pääosin alakoulu-laisille. Maksuton, ei ilmoit-tautumisia. Toiminnan aikana lapset ovat vanhempiensa vastuulla. Tarkempi ohjelma ja aikataulu espoo.fi/liikunta.

KIRKKOVENESOUTU Kiinnostaako kirkkovene-soutu? Kokeile itse Otanie-messä, Otarannassa (venesa-taman vieressä). Tied. ja ilm. touko-kesäkuussa 10–14 hen-gen ryhmille p. 0400 453 047 tai [email protected], p. 0400 904 256 tai [email protected], kesä-heinäkuussa p. 040 519 0976 tai [email protected]. 5 €/hen-kilö tai 50–70 € per ryhmä. Maksu ennakkoon pankkiti-lille: Espoon Soutajat ry (IBAN FI79 4055 0010 2255 51).

Palauta ristikko 1.8.2014 mennessä osoitteella: Espoo-lehti, A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki

Palkintona arvomme kirjan ”Kuin pieni Suomi – Espoon luontoa mereltä erämaahan.” Liitä mukaan nimesi sekä puhelinnumerosi tai sähköpostiosoitteesi. Viimekertaisen ristikon ratkaisseista onnekkain oli Jukka E. Aaltonen Tapiolasta. Paljon onnea!

KYSYMYS | Tontin ja tien välinen oja tulvii, mitä teen? VASTAUS | Tontin haltijalle kuu-luu tontin rajasta enintään 3 met-rin etäisyydelle ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan rakenta-mattoman viherkaistan ja ojan puh-taanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. Samoin asukkaan tulee pitää auki tonttiliittymän ali menevä rumpu.

Jos ojassa on tukos, joka ei johdu ojan hoitamattomuudesta, kaupunki avaa tukoksen.

Lisätiedot: espoo.fi > Asuminen ja ympäristö > Kadut ja puistot > Kun-nossapito > Kesäkunnossapito

Kysymykseen vastasi Espoon teknisen keskuksen asiakaspalvelu

Mitä haluaisit kysyä Espoolta? Lähetä kiperä kysymyksesi osoitteeseen [email protected] tai Espoo-lehti, A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki.

Apua, tulva!

Löydä kaikki tapahtumat:espoo.fi/tapahtumat

UlkoilutukeaMA 11.8. ja 25.8. klo 8.30–12.30. Ulkoiluystä-väksi iäkkäälle -vapaa-ehtoiskoulutus Matinky-lässä. Ryhdy ulkoiluys-täväksi iäkkäille, jotka tarvitsevat tukea ulkoi-luun. Koulutus osallistu-jille maksuton, sis. kurs-simateriaalin, kahvit ja lounaat. Kurssi on kak-siosainen: osallistujat tekevät kokoontumis-kertojen välissä harjoi-tustehtävän. Ilm. ja tied. 26.5.–27.6. ja 24.7.–8.8. ma–pe klo 11–13 p. 09 8166 0800 tai [email protected]. Palvelutalo Omenatarha.

NÄKYVILLÄ


TEE ITSE

TÄYTÄ JA VOITA

LUKIJA KYSYY

Narua luonnon-kuiduistaParvekkeella ja puutarhassa tarvitaan maatuvaa ja luonnollisen näköistä narua. Voit punoa luonnonkuiduista nyöriä ja köyttä ilman työvälineitä: käytä vaikkapa pellavan, nokkosen tai raparperin kuituja, nahkaa, liotettua pajunkuorta, pitkähköä koirankarvaa tai hiusta.

1. Ota kuitunippu taitettuna sormiisi. Kierrä vasemman käden sormillasi ylempää häntää itsestäsi pois päin. Voit myös rullata kuituja reittäsi vasten.

2. Kun kuituhäntään syntyy näkyvä kierre, siirrä se keskisormesi ja nimettömäsi väliin niin, ettei kierre pääse purkautumaan. Rullaa alempaa kuituhäntää samalla tavalla kuin ylempää.

3. Pidä kuidut edelleen tiukalla molempien käsiesi välissä ja siirrä kuituniput vierekkäin. Rullaa kierteiset niput yhteen reittäsi vasten. Rullaa itsestäsi poispäin niin, että kierre tiukkenee entisestään.

4. Kun jommastakummasta kuituhännästä on 2 cm jäljellä, rullaa mukaan lisää kuituja. Kuitujen kostuttaminen helpottaa työtä.

5. Suurempi määrä nyöriä on nopeinta valmistaa rullaamalla kuituja paljasta reittä vasten. Kuivien kasvikuitujen kostuttaminen auttaa niiden punomisessa, ja nyörin teossa harjaantuu tekemällä. Karjalan Kannaksen Antreasta löydetty, lähes 10 000 vuotta vanha pajunniinestä punottu verkko oli käyttöaikanaan 30 metriä pitkä ja 1,5 metriä korkea.

OHJE: NINA TALVELA, KUVAT MAIJA KESKISAARI / ESPOON KAUPUNGINMUSEO

Espoon kaupunginmuseo KAMUn Tuhat tarinaa Espoosta -näyttelyssä kuljetaan Espoon matka hylkeenpyytä-jien kylästä Suomen toiseksi suurim-maksi kaupungiksi. Esillä 29.6. saakka myös Espoon kadonneita kartanoita. WeeGee, p. 09 816 57052, espoonkaupunginmuseo.fi.

1/2014 ristikon

oikea ratkaisu:

Här bor man braLiksom övriga finländare vill Esboborna bo nära naturen, men intill god service och fina kommunikationer. HELA 85 PROCENT av Esboborna är nöjda med att deras boendemiljö är lugn, och 82 procent är stolta över sitt område. Extra populära är bostadsområden, som är trivsamma och ligger nära natur, parker och fri-luftsområden. Det framgår av en enkät som Esbo stadsplaneringscen-tral gjorde i fjol. Frågorna besvarades av 1 599 personer. De flesta hade bott i Esbo 11–40 år.

Om sådana personer som är nöjda med sitt bostadsområde trots allt valde att flytta inom staden, så skulle de välja ett område som uppfattas som trivsamt, rofyllt och tryggt. Man prefererar områden som man känner till eller som har ett gott rykte.

En lyckad miljö kännetecknas av god stämning, estetik, lugn och ro och tillgång till service och goda kommu-nikationer. Sådana områden finns det gott om i Esbo.

Södra Alberga och Esbos sydkust från Otnäs till Bastunäset uppskattas särskilt. Också Olarsbacka, Nöykisda-len, Köklax, Domsby och Jupper hade gott renommé.

Minst positiva var omdömena om Esbo centrum och Södrik, som ansågs vara osnygga, oroliga och otrygga. Alberga uppfattades som alltför tät-bebyggt och trist. Också de nya hög-husområdena i Mattby kritiserades för att vara alltför tätt bebyggda. Storåkern ansågs ligga för långt från allt och sakna service.

Bristerna i de bostadsmiljöer som får kritik kommer inte som någon överraskning. Esbo har redan gjort mycket för att göra områdena mer tilldragande. När det gäller Storåkern är kritiken dock förhastad. Det hand-lar om ett av huvudstadsregionens mest betydelsefulla utvecklings- och byggnadsprojekt och området står klart först kring år 2020.

I Esbo byggs det cirka 2 500 nya bostäder årligen, de flesta i flervå-ningshus.

– Staden har goda förutsättningar att tillgodose Esbobornas önskemål, säger stadsplaneringschef Torsti Hokkanen, för här finns det bostads-områden av många olika slag och vi utreder regelbundet vilka önskningar invånarna har. n KARI LATVANEN

DEN SKRIVANDE RAPARTISTENLasse Mellberg kisar nöjt mot vårsolen. Nu ser han fram emot sommarens spelningar. En av de första sker på evenemanget Kulturen vid ån i juni.

DEN SENASTE SKIVAN – Reflection – som släpptes i februari visar en lite annorlunda sida av den finlandssvenska rapartisten Redrama.

– Den här skivan är mer melodisk och jag har satsat mycket på lyriken, säger han.

Under den senaste tiden har Mellberg skrivit en hel del låtar för andra artister, och enligt honom har det influerat hans senaste skiva.

– Jag har skrivit mer refränger och det finns mera sång. Genom att skriva för andra artister har jag lärt mig en massa nya grejor, säger han.

Då Mellberg jobbade med den senaste skivan utgick han från att låten måste fungera helt akustiskt innan andra effekter kunde läggas till.

– Jag har försökt skriva låtar så att texten och melodin kan fungera med bara piano eller gitarr. I grund och botten är låtarna tidlösa men så har vi med olika effekter gjort om dem så de ligger i tiden, berättar han.

Den nya skivan innebar ett kliv utanför bekvämlighetszonen för Mellberg. Även om det i början kändes svårt tycker han ändå att det var mödan värt.

– Man blir aldrig klar med det här jobbet, det finns alltid nånting man vill göra bättre. Med varje låt försöker jag nollställa mig själv och intala mig att jag inte har gjort musik tidigare. Jag vill alltid ha något nytt, en ny rytm eller ett nytt sätt att använda rösten. Lyssnarna märker nödvändigtvis inte en så stor skillnad, men för mig känns det

viktigt. Jag måste känna att jag går vidare.Nu då skivan har kommit ut är det dags för

spelningar. Redrama har ett nytt band som han håller på att träna med. Han kommer också att fortsätta skriva låtar för andra artister och efter några månaders paus ska han börja göra sin egen musik igen. Mellberg gläds över att få skriva på finska.

– Jag tänkte länge att det inte går att skriva rap på finska. Den finska lyriken är så fin och inte lika direkt som engelskan. Men det är roligt!

Han jobbar också med några svenska och amerikanska producenter och ser fram emot att vistas nästa vinter i Los Angeles. Där får han tid

att göra egna låtar även om han också kommer att göra musik för och

med amerikanska artister.

MEN FÖRST ÄR det spelningar i Finland som

gäller. I juni träder han upp på scenen nära sina hemtrakter då Redrama är huvudartist i evenemanget Kulturen vid ån. Även om Mellberg själv är

uppvuxen i Grankulla känns Esbo

också som ett hem. – I och med skej

tandet har jag vistats mycket med vänner i Esbo

centrum, Kilo och Alberga. Redan då man sitter i bussen på

väg västerut känns det som att komma hem, säger Mellberg.

Så då förfrågan om att uppträda under Kulturen vid ån kom sade han ja direkt.

– Det blir en jätterolig grej, säger han.n LENA BARNER-RASMUSSEN

PB « PÅ SVENSKA ESBO-tidningen 4/2013

VI I ESBO

22 « ESBO-TIDNINGEN 2/2014

RESUME

Då Redrama

stiger upp på scenen är det fullt ös hela

vägen.

Vid ån för 16:e gångenKULTUREN VID ÅN arrangeras för 16:e gången i år den 12 juni. Esbo stad och Esbobygdens ungdoms-förbund/Ebuf är huvudarrangö-rerna. De första evenemangen ord-nades vid församlingsgården bred-vid domkyrkan men numera håller man till på andra sidan ån på Lag-stads skolas bollplan.

Målet är att erbjuda svenskt program för alla åldrar. Man för-söker också locka besökare över språkgränserna. I år ligger fokus på ungdomar. Kvällens huvudartist är Redrama. I en talangjakt, Max-Vol100, som ordnas under våren vaskar man fram kvällens upp-värmningsband. n

kulturenvidan.fi

Kun Redrama

nousee lavalle, meno on taattua.

2/2014 ESBO-TIDNINGEN » 23

VI I ESBOFO

TOS

ANTT

I VET

TENR

ANTA

”Esbo känns

som ett hem för mig.”

”Espoo tuntuu

kodilta.”

ANNA PALAUTETTA!Espoo.fi-verkkosivuilla on joka sivun ylälaidassa linkki Anna palautetta. Saimme viime vuonna lähes 10 000 palautetta. Ne ohjautuvat antajan valitseman kategorian mukaan kaupungin eri toimialojen vastaajaringeille. Palautteisiin vastaa yhteensä yli 500 kaupungin työntekijää. Vastaamme viiden työpäivän sisällä.

GE RESPONS!På varje sida på esbo.fi finns länken Respons. Vi fick nästan 10 000 kommentarer via responslänken i fjol. Över fem-hundra olika anställda svarade på responsen. Vi svarar inom fem arbetsdagar.

VUODEN ESTEETÖN TEKO -KILPAILUMikä espoolainen teko, yritys, yhteisö, idea tai vaikka rakennus-ratkaisu tuo palvelut kaikkien saataville ja tekee liikkumisesta helppoa? Jätä ehdotuksesi perusteluineen 6.6. mennessä s-pos-tilla [email protected], tekstiviestillä 043 825 2689 tai osoitteella Esteettömyysneuvoja, PL 41, 02070 ESPOON KAU-PUNKI. Espoon vammaisneuvosto valitsee ehdotusten joukosta voittajan. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä jakaa vuoden esteetön teko -palkinnon Espoo-päivänä 30.8. espoo.fi/esteetonespoo

ÅRETS TILLGÄNGLIGHETS-HANDLINGFinns det en tjänst, ett företag, ett samfund, en idé eller kanske en byggnadslösning i Esbo som förbättrar tillgäng-ligheten och gör det lätt att röra sig? Lämna förslag och motiveringar senast 6 juni till [email protected], med sms till 043 825 2689 eller till Tillgänglighetsrådgivaren, PB 41, 02070 ESBO STAD. Vinnaren väljs av stadens handikapp-råd. Stadsdirektör Jukka Mäkelä delar ut priset Årets handling för tillgänglighet på Esbodagen den 30 augusti 2014. esbo.fi/tillgangligtiesbo

» espoo.fi

» esbo.fi

KESÄLLÄ MENNÄÄN KALAANKaikki espoolaiset voivat kalastaa vapaasti mato-ongella. Alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ei tarvitse maksaa valtion kalastuksenhoitomaksua. Huippu-kalapaikkoja löytyy Espoon ulkoilusaarista. Saariin pääset kätevästi saaristoveneillä. espoo.fi/ulkoilu

FISKA PÅ SOMMARENAtt meta är en allemansrätt och du behöver inte betala någon avgift. Är du under 18 år eller över 65 år får du också fiska med ett spö gratis och utan tillstånd. De bästa fiskeplatserna finns i den yttre skärgården. Dit kommer du med skärgårdsbåten. esbo.fi > Friluftsliv

Näin kaupunki sinua palvelee.Staden till din tjänst.

facebook.com/espoonkaupunki twitter.com/EspooEsbo Youtube.com/EspooEsbo

Luvanmyyntipaikat / Betala fiskeavgifterna på: Yhteispalvelupisteet / Samservicekontoren» Kala-Pekka Oy, Niittykummuntie 2 / Ängskullavägen 2, p. 09 452 1219» Saaristokauppa, Suvisaarentie 23 / Skärgårdsbutiken, Sommarövägen 23» Valtion kalastuksenhoitomaksun ja vieheluvan myös Espoon merialueille voi ostaa netistä osoitteesta / Du kan också betala fiskevårdsavgiften och spöfiskeavgiften på kalastuslupa.smilehouse.com

KESÄ KUTSUU LUONTOONKesällä järjestetään kymmeniä maksuttomia retkiä Espoon parhaisiin luontokohteisiin. Retkitarjonnasta löytyy niin aikuisille suunnattuja tietopainotteisia retkiä kuin lasten ehdoilla eteneviä toiminnallisia perheretkiä. Suomenlahti-vuonna 2014 on ohjelmassa myös saaristoretki. Löydä oma retkesi espoo.fi/luontoretket tai nouda luontoretkikalenteri yhteispalvelupisteestä.

UT I NATUREN På sommaren ordnas tiotals utflykter ut i naturen. Utflykterna är gratis och det finns både kunskapsbetonade utflykter för vuxna och familjeutflykter på barnens villkor. I år är det Finska vikens år och därför ordnar vi också en utflykt i skärgården. Utflyktskalendern 2014 finns på esbo.fi/naturutflykter och på samservicekontoren. Kalendern är på finska. En familjeutflykt på svenska ordnas vid Villa Elfvik söndagen den 29 juni kl. 10.30. RÖ

VARG

RUND

ET /

TOM

MI H

EINO

NEN

FINN

OO /

MAR

KO O

IKAR

INEN

espoo esbo -lehti

Documents