esr-projektien yksilöpohjaisesta 11/07 · tämän tutkimuksen lähtökohtana ja perimmäisenä...

Net Effect OyTimo Aro

Nina von HertzenJanne Jalava

Petri Virtanen Jaana Valkokallio

Selvitys työhallinnon työttömille suunnattujen

ESR-projektien yksilöpohjaisesta työllisyysvaikuttavuudesta

Yksilöt ja ESR-projektien työllisyyspolut



Petri Virtanen Jaana Niittyniemi

Tutkimukset ja selvitykset

11/07

Selvitys työhallinnon työttömille suunnattujen ESR-projektien yksilöpohjaisesta työllisyysvaikuttavuudesta

YKSILÖT JA ESR-PROJEKTIEN TYÖLLISYYSPOLUT

Selvitys työhallinnon työttömille suunnattujen

ESR-projektien yksilöpohjaisesta työllisyysvaikuttavuudesta



Petri Virtanen Jaana Niittyniemi

TyöministeriöEuroopan sosiaalirahasto 2000-2006

ESR tutkimukset ja selvitykset -sarja

Päätoimittaja - Editor-in-ChiefEeva-Liisa Koivuneva

Toimitussihteeri - EditorMaija Luukkanen

Toimituksen osoite - AddressTyöministeriö - Ministry of Labour

PL - P.O. Box 3400023 VALTIONEUVOSTO

puh. - tel 010 60 4001

ISBN 978-952-490-120-8ISSN 1459-0492

Taitto: Proinno Design Oy

5

Esipuhe

Parhaiten työllistäviä ja kustannustehokkaita Euroopan sosiaalirahaston osarahoit-tamia projekteja ovat valikoiduille ammattiryhmille suunnatut projektit. Myös nuor-ten työllistäminen onnistui hyvin heille suunnatuissa projekteissa. Tällaisia tuloksia saatiin työministeriön tilaamassa selvityksessä. Projekteilla pystyttiin parantamaan osallistujien elämänhallintaa ja työmarkkinavalmiuksia sekä selkiyttämään työlli-syyspolkuja. Tuloksia voitaisiin edelleen parantaa mm. selvittämällä ja tarkentamal-la ne kohderyhmät, joille koulutusta on todella tarpeen suunnata. Kohderyhmän tarvelähtöinen valikoituminen mukaan toimintaan, hallinnoivan tahon osaaminen ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden tarpeisiin vastaava toiminta on tärkeää, kun halutaan saada lisää vaikuttavuutta ESR-projekteilla. Projektien lähtökohtana tulee olla entistä tarkemmin kohderyhmän tarpeet huomioiva toiminta. Tarpeisiin tulee kyetä vastata täsmällisesti. Tämä auttaa myös hallintoa tukemaan ja seuraamaan projekteja sekä kehittämään palvelua ja edistämään henkilön työllistymistä.

Selvityksen keskeisin kysymys oli millaisin panoksin ja millaisissa olosuhteissa ESR-rahoituksella toteutetuilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä saadaan aikaan onnistuneimpia vaikutuksia. ESR-projektien tarjoamiin työvoimapoliittisiin toi-menpiteisiin osallistuneiden sijoittumista seurattiin URA-tietojärjestelmän avulla. URA-järjestelmästä saatava tieto on varsin luotettavaa, sillä se perustuu osallistuji-en työmarkkinastatukseen ja on viranomaisten hallinnoimaa.

Kolme päivää ennen toimenpiteen alkamista eli valikoitumishetkellä toimenpi-teisiin, oli työttömien osuus 73 prosenttia koko tutkimusjoukosta ja 13,5 % oli sijoitettuna työhallinnon toimenpiteisiin. Puoli vuotta toimenpiteen päättymisen jälkeen oli työttömien osuus laskenut 45,4 prosenttiin ja puolitoista vuotta toimen-piteiden päättymisen jälkeen edelleen 38,3 prosenttiin. Noin kymmenen prosenttia toimenpiteisiin osallistuneista on sijoitettuna työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ennen ja jälkeen toimenpiteen. Toimenpiteiden päättymisen jälkeen koulutukseen hakeutuvien määrä kasvaa tasaisesti. Noin kolmannes osallistuneista ei ollut re-kisterissä työvoimapoliittisen toimenpiteen jälkeen. Ei-rekisterissä oleva tarkoittaa henkilöä, joka ei ole ilmoittanut työllisyyspoliittisen toimenpiteen jälkeistä työ-markkina-asemaansa työvoimatoimistoon. Hän voi olla työssä, opiskelemassa tai työvoiman ulkopuolella.

Selvitystyötä ohjasi ohjausryhmä, jonka jäseniä olivat työministeriöstä ylitarkas-taja Patrik Kuusinen, erikoissuunnittelija Susanna Piepponen (Tapani Kojonsaari), erikoissuunnittelija Johanna Alatalo, ylitarkastaja Riikka-Maria Turkia, ylitarkastaja Toni Vasama, ylitarkastaja Pentti Järvinen ja ylitarkastaja Paavo Saikkonen sekä Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksesta kehitysneuvos Tapio Lehto. Oh-jausryhmän puheenjohtajana toimi ylitarkastaja Jaana Neitiniemi työministeriöstä ja sihteerinä Janne Jalava Net Effect Oy:sta.

Helsingissä joulukuussa 2007

Eeva-Liisa Koivuneva Hallitusneuvos

6

Sisällys

ESIPUHE 5TIIVISTELMÄ 8SAMMANFATTNING 12SUMMARY 16

1. JOHDANTO 20

2. TUTKIMUSASETELMA 23

2.1 PROJEKTIEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 242.2 TUTKIMUSAINEISTOT JA -MENETELMÄT 27

3. TYÖTTÖMYYS YHTEISKUNNALLISENA ONGELMANA 31

3.1 EUROOPPALAINEN JA KANSALLINEN TYÖTTÖMYYDEN EHKÄISYN POLITIIKKAKONTEKSTI 313.2 TYÖTTÖMYYDEN YHTEISKUNNALLINEN VIITEKEHYS 34

4. TUTKIMUSPROJEKTIN TILASTOLLISET TULOKSET 37

4.1 TILASTOTARKASTELUN TAUSTATEKIJÖITÄ 374.2 YKSILÖTASON VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISESTA 384.3 TYÖTTÖMILLE SUUNNATTUJEN ESR-PROJEKTIEN YKSILÖVAIKUTTAVUUTTA MITTAAVA TILASTOAJO 41 4.3.1 Tilastoajon tulokset virallisen ESR-projektityypittelyn mukaan 45 4.3.2 Tilastoajon tulokset toteuttajatahon mukaan 474.4 TILASTOAJON TULOKSET TEMAATTISEN TYPOLOGISOINNIN SUHTEEN 48 4.4.1 Maahanmuuttajat 53 4.4.2 Nuoret 55 4.4.3 Pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneet 57 4.4.4 Yhteisöt ja yritykset 59 4.4.5 Spesifit ammattiryhmät 61 4.4.6 Tasa-arvoa edistävät projektit 63 4.4.7 Muut 65

SISÄ

LLY

S

7

5. KUSTANNUSHYÖTYANALYYSIN JA TILASTOMALLIN SOVELTAMINEN TYÖTTÖMILLE SUUNNATUISSA PROJEKTEISSA 68

5.1 KUSTANNUSHYÖTYANALYYSIN SOVELTAMINEN TYÖTTÖMILLE SUUNNATUISSA ESR-PROJEKTEISSA 68 5.1.1 CBA-analyysi projektityypeittäin ESRA-järjestelmän tietojen perusteella 70 5.1.2 CBA-analyysi projektityypeittäin TEPA- ja URA-järjestelmän tietojen perusteella 72 5.1.3 Case-esimerkki ESR-projektin tekemästä CBA-analyysistä 735.2 TILASTOMALLI SIJOITTUMISEN JA YKSILÖVAIKUTTAVUUDEN TARKASTELUUN 76

6. TUTKIMUSPROJEKTIN LAADULLISET TULOKSET TEMAATTISESTI 80

6.1 PROJEKTITYPOLOGIOIDEN TUNNUSPIIRTEITÄ JA YKSILÖIDEN OMAT KOKEMUKSET (OPAL) 81 6.1.1 Nuoret 83 6.1.2 Maahanmuuttajat 84 6.1.3 Pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneet 85 6.1.4 Spesifit ammattiryhmät 86 6.1.5 Yhteisöt ja yritykset 88 6.1.6 Tasa-arvohankkeet 90 6.1.7 Muut 906.2 PROJEKTIEN TAVOITTEIDEN JA TOIMEENPANON TOTEUTUMINEN 926.3 PROJEKTITOIMINNAN KRIITTISIÄ PISTEITÄ 966.4 RYHMÄHAASTATTELUT 99 6.4.1 Projektien kohdentaminen, kohderyhmät sekä vaikuttavuuden todentaminen 99 6.4.2 Verkostoyhteistyö ja välityömarkkinat 100 6.4.3 Toiminnallinen tehokkuus ja rahoituskäytänteet 101

7. JOHTOPÄÄTÖKSET 102

LIITTEET 108LÄHTEET 130

8

Tämän tutkimuksen lähtökohtana ja perimmäisenä ongelmana on, miten työhallin-non rahoittamien työttömille suunnattujen ESR-projektien tehokkuus ja vaikutta-vuus ovat toteutuneet ohjelmakaudella 2000-2006. Tutkimuksen otoksena on 102 tavoite 1 ja 3 -ohjelman ESR-projektia, jotka ovat päättyneet 1.1.2003 - 30.6.2004 välisenä aikana. Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan useasta eri näkökulmasta: suhteessa kansallisen työvoimapolitiikan strategisiin linjauksiin, ESR-toiminnan tavoitteisiin, projektien ja niiden taustaorganisaatioiden kannalta sekä projektien rahoittajien lähtökohdista. Tutkimuksen keskeisin kysymys on liittynyt siihen, mil-laisin panoksin ja millaisissa olosuhteissa ESR-rahoituksella toteutetuilla työvoi-mapoliittisilla toimenpiteillä saadaan aikaan tavoiteltua vaikutusta. Lisäksi tutki-muksessa korostui yksilön näkökulma ja yksilön ”työllisyyspolulla” tapahtuneiden muutosten arviointi.

Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä tilastollista että laadullista aineistoa. Tilas-tollinen aineisto perustuu projektien työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olleiden sijoittumisen seurantaan eri poikkileikkaushetkinä erikseen määriteltyjen tausta-muuttujien mukaan. Tilastoanalyysin yhteydessä hyödynnetään sekä URA-tilasto-järjestelmän että OPAL-opiskelijapalautteiden tietoja. Sen lisäksi tilastoaineistossa hyödynnetään tutkimuksen otoksen kohteena olleiden projektien aloittaneiden seurantatietoja, jotka perustuvat ESRA-seurantajärjestelmään. Tilastollisen osion yhteydessä eriteltiin kustannushyötyanalyysin (CBA) käyttämistä ja soveltamista ESR-projektien kustannustehokkuuden arvioimisessa.

Laadullinen aineisto on koostunut 1) ohjelmista, projektikokonaisuutta, pro-jekteja sekä työttömyyden tematiikkaa koskevasta dokumenttiaineistosta ja tutki-muskirjallisuudesta, 2) teemahaastatteluista 3) focus group -haastatteluista, 4) työt-tömyyden ehkäisyn tulevaisuusseminaarin aineistosta sekä 5) ESR-tietopalvelun tiedoista. Tutkimuksen painottumista myös kvalitatiivisen aineiston hyödyntämi-seen voidaan pitää perusteltuna, sillä työllisyysvaikutusten parantamiseen pyrkivät projektit tavoittelevat pääosin juuri laadullisia muutoksia ihmisten elämässä.

Tämän tutkimuksen eräänä keskeisenä tavoitteena oli tarkastella yksilövaikut-

Tiivistelmä

TII

VIS

TE

LMÄ

9

tavuutta tutkijoiden luoman oman typologisoinnin avulla. Käytimme typologi-soinnin ensisijaisena perusteena projektien keskeisiä kohderyhmiä. Projektien kohderyhmät olivat keskenään heterogeenisiä, samoin olivat myös niiden tarpeet ja tavoitteet. Kaikille ryhmille yhteisenä nimittäjänä toimi työttömyys. Keskeisenä haasteena oli myös analysoida ESR-projektien lisäarvoa, jonka tunnistaminen pe-rustui lähinnä eri projektitypologioiden erityispiirteiden hahmottamiseen, hyvien käytäntöjen ja toimintamallien tunnistamiseen sekä projekti-innovaatioiden esiin nostamiseen. Typologiat ovat seuraavat:

· Maahanmuuttajat · Nuoret · Pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneet · Spesifit ammattiryhmät · Yhteisöt ja yritykset · Tasa-arvoa edistävät · Muut

Keskeisimpien johtopäätösten mukaan hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja ei voi aina sellaisenaan siirtää toimintaympäristöstä toiseen, vaan ne on pitkälti luotava paikallisesti ja tapauskohtaisesti. Yksittäisten projektien kohderyhmien moninai-suus voi muodostua ongelmaksi projektien yhteistyölle, projektien sisäiselle kehit-tämiselle ja erityisesti työllisyysvaikutusten optimaaliselle edistämiselle. Lisäksi on syytä todeta, että pienten projektiorganisaatioiden mahdollisuudet laajamittaisten työllisyysvaikutusten aikaansaajina on rajalliset. CBA-analyysin perusteella voidaan todeta, että kustannustehokkaimmat ja työllisyyden edistämisvaikutuksiltaan lupaa-vimmat työttömille suunnatut ESR-projektimuodot liittyivät tässä tutkimuksessa spesifeihin ammattiryhmiin. Työttömyyden vähentäminen onnistui myös nuoriin keskittyneissä projekteissa. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että elä-mänhallinnan parantaminen, työllisyyspolkujen selkiytyminen ja työmarkkinaval-miuksien kohentuminen toteutui kaikissa typologioissa varsin hyvin. Negatiivisena seikkana on syytä todeta se, että työllistymisen toteutumisessa olisi ollut vielä ko-konaisuudessaan parantamisen varaa.

Näiden keskeisten johtopäätösten pohjalta olemme esittäneet luvussa 7.1 ke-hittämissuosituksia siitä, miten työttömyyttä ehkäisevää projektitoimintaa tulisi tarkastella, toteuttaa ja uudelleen suunnata ohjelmakaudella 2007-2013. Kehittä-missuosituksemme ovat lyhyesti:

I. Projektien yksilövaikuttavuuteen voidaan päästä käsiksi vain integroimalla (ja muuttamalla) olemassa olevia tieto-, seuranta- ja tilastonti- ja opiskelijapalaute-järjestelmiä.

10

II. Yksilövaikuttavuus pitäisi kyetä määrittelemään ESR-projektien moni-ulotteisessa tavoiteverkostossa. Vasta varsinaisen yksilövaikuttavuuden määrittelyn jälkeen voidaan arvioida kenen tai minkä näkökulmasta yksilövaikuttavuutta on ylipäätään mahdollista tutkia ja ketä se palvelee.

III. Projektien yksilövaikuttavuuden arviointi ja todentaminen vaativat pro-jektien jakamista eri projektityyppeihin, jotka määräytyvät projektien kohderyhmi-en ja tavoiteasetannan mukaisesti.

IV. Jatkossa olisi kohderyhmäperustaisella typologisoinnilla mahdollisuus edistää nykyistä tehokkaammin projektikokonaisuuksien hallintaa ja voitaisiin jo valintavaiheessa kiinnittää huomiota siihen, että samaan teemaan kuuluvien pro-jektien keinot työllisyysvaikuttavuuden parantamisessa tukisivat ja täydentäisivät toisiaan.

V. Pienten toteuttajaorganisaatioiden tulisi tulevaisuudessa yhä tiiviimmin verkostoitua keskenään. Paikallisen tason työllisyysproblematiikan tuntemus saa-taisiin parhaiten käyttöön, jos pienet ja paikalliset toteuttajaorganisaatiot toimisivat osana isompia projektikonsortioita.

VI. Kaikkia typologioita koskevien johtopäätösten ongelma koskee Ei-rekis-terissä olevien suurta määrää. Työhallinnon käytettävissä olevat URA-järjestelmään perustuvat sijoittumistiedot eivät kuvaa riittävästi yksilövaikuttavuutta, vaikka ESR-projektien s-projektikoodilla voidaan yhdistää eri järjestelmien sisältämiä tietoja. URA-järjestelmä ei sovellu ESR-toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin, sillä osallistujat saattavat osallistua usein useisiin työvoimapoliittisiin ja muihin toimen-piteisiin projektin aikana välillä sekä poistua välillä pois projektin asiakkuudesta palatakseen uudelleen myöhemmin. Tämä asiakkuuden ja toimenpiteiden ketjutus, poluttaminen, ei tule esiin URA-järjestelmän nykyisen luokitusten avulla.

VII. Tulevissa projektikohtaisissa arvioinneissa tulee ottaa yhä selkeämmin huomioon avoimen koordinaation menetelmä. Toisin sanoen, arvioinneissa on pohdittava projektien vaikuttavuutta kansallisen ja alueellisen tason lisäksi myös eurooppalaisesta näkökulmasta.

TII

VIS

TE

LMÄ

11

VIII. Projektien yksilöllisen työllisyysvaikuttavuuden arvioinnin ja tutkimuksen pitäisi seuraavalla ohjelmakaudella kattaa monta eri näkökulmaa. Pitää kerätä syste-maattisesti sekä tilastollista että laadullista tietoa 1) projektin organisaatiosta, eli sii-tä miten sitä hallinnoidaan, johdetaan ja säännellään; 2) kerätä kontekstisidonnaista tietoa projektin työntekijöiltä, jotta heidän ammattitaitoaan ja työssä jaksamistaan voidaan kehittää; 3) tulee analysoida projektiyhteisön (alueen projektit, kansalliset projektit, TE-keskukset ja ministeriöt) erilaisia projektien organisointitapoja ja so-veltamista eli niiden vahvuuksia ja heikkouksia; 4) tulee ottaa huomioon projektien ulkopuolinen tutkimustieto (yliopistot ja muut tutkimuslaitokset) ja 5) pitää myös laajasti kerätä projektien asiakkaiden kokemuksia projektien toiminnasta. Näiden lähestymistapojen avulla päästään toteuttamaan ns. relationaalisen arvioinnin me-todia, eli voidaan kattavasti seurata, mitä toimijat ja yksilöt (eli asiakkaat) tekevät ja miten työllisyysvaikuttavuutta edistetään eri toimijoiden ja asiakkaiden vuorovai-kutuksen tuloksena.

IX. CBA-analyysi pitäisi kytkeä määrätyn kokonaiskustannusrajan ylittävien ESR-projektien tulevaisuuden selektion yhdeksi valintakriteeriksi, jolloin voitai-siin määritellä täsmällisesti lähtö- ja tavoitetasoon liittyviä tietoja. CBA-analyysi on mahdollista toteuttaa tehokkaimmin ennakko- tai loppuarviointien yhteydessä, mutta projektiohjauksen kannalta optimaalisinta olisi saada kustannustehokkuu-teen ja vertailuun liittyvää tietoa säännöllisin väliajoin projektien koko elinkaaren ajalta. Tällöin yksi mahdollinen toimintamalli voisi olla erillisselvitykset projektity-pologioittain, toimenpidekokonaisuuksittain tai kohderyhmittäin.

12

Sammanfattning

Denna undersökning har som utgångspunkt och grundläggande problem att ut-reda hur effektiva arbetsförvaltningens ESR-projekt för arbetslösa har varit och vilken effekt de har haft under programperioden 2000–2006. Undersökningen grundar sig på 102 ESR-projekt inom mål 1 och mål 2 som har slutat mellan den 1 januari 2003 och den 30 juni 2004. Resultaten av undersökningen granskas ur ett flertal olika synvinklar: i förhållande till de strategiska linjerna för den nationella ar-betskraftspolitiken, i förhållande till målen för ESR-verksamheten, projekten och deras bakgrundsorganisationer och i förhållande till projektfinansiärernas utgångs-lägen. Den centralaste frågan har varit att reda ut vilka insatser och förhållanden som krävs för att ESR-finansierade arbetskraftspolitiska åtgärder skall uppnå det eftersträvade resultatet. Vidare byggde undersökningen starkt på individens syn-vinkel och på att bedöma ändringarna på dennas “sysselsättningsstig”.

Undersökningen har utnyttjat både statistik och kvalitativa material. Det sta-tistiska materialet bygger på en tvärsnittsmässig uppföljning vid olika tidpunk-ter om hur personer som är föremål för arbetskraftspolitiska åtgärder lyckas bli placerade i arbete, enligt separat definierade bakgrundsvariablar. I anslutning till statistikanalysen har man även utnyttjat information ur statistiksystemet URA och studentrespons ur systemet OPAL. Statistikmaterialet bygger dessutom på upp-följningsuppgifter om personer som omfattas av stickproven och som inlett ett projekt. Dessa uppgifter är tagna ur uppföljningssystemet ESRA. I anslutning till statistikdelen redogörs även för hur man har använt och tillämpat en kostnadsnyt-toanalys (CBA) för att bedöma ESR-projektens kostnadseffektivitet.

Det kvalitativa materialet har bestått av 1) program, forskningslitteratur och do-kument som gäller projekthelheten, projekten och arbetslöshetstematik, 2) tema-tiska intervjuer, 3) focus group-intervjuer, 4) material ur ett framtidsseminarium om förebyggande av arbetslöshet, och 5) uppgifter från ESR:s datatjänst. Det att undersökningen delvis också är baserad på kvalitativa material kan betraktas som befogat, eftersom de olika projekten som strävar efter bättre sysselsättningsmäs-siga effekter i huvudsak syftar på att åstadkomma just kvalitativa ändringar i män-

SAM

MA

NFA

TT

ING

13

niskors liv.Ett centralt mål för undersökningen har varit att granska individeffekten enligt

en typologisering skapad av undersökarna själva. Som främsta typologiserings-grund har vi utgått ifrån de centrala målgrupperna för projekten. De olika mål-grupperna var heterogena sinsemellan, och också deras behov och mål avvek från varandra. Den gemensamma nämnaren för samtliga grupper var arbetslöshet. En central utmaning var också att analysera mervärdet i de olika ESR-projekten, vilket man främst gjorde genom att försöka urskilja särdragen för de olika projekttypo-logierna, identifiera god praxis och goda handlingsmönster och lyfta fram innova-tioner. Följande typologier har använts:

· Invandrare· Unga· Långtidsarbetslösa och marginaliserade· Specifika yrkesgrupper· Samfund och företag· Aktörer som främjar jämställdhet· Övriga

Enligt de centralaste slutsatserna är det inte alltid möjligt att utan vidare införa god praxis och goda handlingsmönster från ett sammanhang i ett annat, utan dessa måste i ganska stor utsträckning skapas lokalt och separat för varje fall. Mångfal-den av målgrupper för enstaka projekt kan vålla problem när det gäller samarbetet mellan de olika projekten, deras interna utveckling och i synnerhet när det gäller att optimalt kunna främja deras sysselsättningsmässiga effekt. Vidare är det skäl att konstatera att de små projektorganisationerna har begränsade möjligheter att åstadkomma en vidsträckt sysselsättningsmässig effekt. På grundval av CBA-ana-lysen kan man konstatera att de kostnadseffektivaste ESR-projekten för arbetslösa och de som visade den största sysselsättningsmässiga potentialen var inriktade på specifika yrkesgrupper. Också i projekt som i huvudsak riktade sig till ungdomar lyckades man minska på arbetslösheten. På grundval av undersökningsmaterialet kan man konstatera att alla typologier lyckades tämligen väl med att förbättra sin livskompetens, hitta klarare sysselsättningsstigar och förbättra sina arbetsmark-nadsfärdigheter. Som negativ observation är det skäl att anmärka att sysselsätt-ningsresultaten i sin helhet kunde ha varit ännu bättre.

På grundval av dessa centrala slutsatser har vi i kapitel 7.1 framlagt rekom-mendationer för utveckling och för hur den arbetslöshetsförebyggande projekt-verksamheten skall behandlas, genomföras och riktas om under programperioden 2007–2013. I fråga om utveckling är våra rekommendationer, i korthet, följande:

14

I. Det enda sättet att påverka projektens individeffekt är genom att integrera (och förändra) de befintliga datasystemen, uppföljningssystemen, statistiksystemen och systemen för studentrespons.

II. Individeffekten borde kunna fastställas med hjälp av ett mångsidigt mål-nätverk för de olika ESR-projekten. Först när man har fastställt den egentliga individeffekten kan man bedöma ur vilken synvinkel denna effekt överhuvudtaget kan granskas och vem den gynnar.

III. För att kunna bedöma och verifiera projektens individeffekt krävs det att projekten delas upp i olika typkategorier som definieras enligt målgrupp och mål-sättning.

IV. Med en målgruppsbaserad typologisering skulle det i fortsättningen vara möjligt att främja en effektivare förvaltning av projekthelheterna och man kunde redan i urvalsstadiet ta i beaktande att de sysselsättningsinriktade åtgärderna inom olika projekt som hör till samma tema skall stöda och komplettera varandra.

V. De små verkställande organisationerna borde i framtiden bilda allt tätare nätverk sinsemellan. Erfarenheter av sysselsättningsproblem på lokal nivå kunde utnyttjas bäst genom att de små och lokala verkställande organisationerna fungerar som delar av större projektkonsortium.

VI. Ett problem som förekommer i slutsatserna för alla typologier är det stora antalet icke registrerade fall. De placeringsuppgifter som arbetsförvaltningen har tillgång till, som är tagna ur URA, ger en otillräcklig beskrivning av individeffek-ten, även om man med hjälp av s-projektkoden för ESR-projekt kan kombinera information från olika datasystem. URA lämpar sig inte för att bedöma effekten av ESR-åtgärder eftersom deltagarna ofta kan delta i flera olika arbetskraftspolitiska och övriga åtgärder under projektet, och emellanåt kan de även sluta som kunder inom projektet för att sedan återvända i ett senare skede. Denna kedja av olika kundförhållanden och åtgärder, d.v.s. vägledningen, kommer inte fram genom de nuvarande URA-klassificeringarna.

VII. I kommande projektbedömningar bör man ännu tydligare än förr ha upp-märksamhet för öppen samordning som metod. Med andra ord bör man i bedöm-ningarna överväga projektens effekt på nationell och regional nivå och dessutom ur ett europeiskt perspektiv.

VIII. Bedömningen och undersökningen av projektens sysselsättningsmässiga individeffekt borde under nästa programperiod omfatta flera olika perspektiv.

SAM

MA

NFA

TT

ING

15

En systematisk insamling av såväl statistisk som kvalitativ information måste be-drivas gällande 1) projektets organisation, d.v.s. hur det förvaltas, leds och regleras; 2) kontextbetingad information bör samlas in från dem som arbetar inom projek-tet med syfte att utveckla deras yrkeskunskap och ork i arbetet; 3) de olika sätten att organisera och tillämpa projekten inom projektsamfundet (regionala projekt, nationella projekt, TE-centraler och ministerier), d.v.s. deras styrkor och svagheter, bör analyseras; 4) forskningsrön utanför projekten (universitet och andra forsk-ningsanstalter) bör tas i beaktande, och 5) man bör även samla in kunderfarenheter på omfattande nivå om hur projekten har fungerat. Med hjälp av dessa närmande-sätt har man möjlighet att använda den s.k. relationella bedömningsmetoden, där man i täckande omfattning följer vad olika aktörer och individer (d.v.s. kunderna) gör och hur man kan främja sysselsättning som resultat av växelverkan mellan olika aktörer och kunder.

IX. CBA-analysen borde i framtiden göras till urvalskriterium när det gäller urvalet av ESR-projekt som överskrider den fastställda kostnadsgränsen, vilket skulle göra det möjligt att definiera exakta uppgifter för utgångs- och målnivåerna. Det effektivaste sättet att genomföra en CBA-analys är i samband med förhands- eller slutbedömningarna, men med tanke på projektstyrningen skulle den optima-laste lösningen vara att få regelbundna upplysningar om kostnadseffektivitet och jämförelser under projektets hela livstid. I detta fall skulle ett möjligt handlings-mönster vara att göra separata utredningar per projekttypologi, åtgärdshelhet eller målgrupp.

16

The starting point and central question of this study is how the efficiency and effectiveness of the ESR projects aimed at the unemployed funded by the labour administration have been realised in the project period of 2000-2006. The sample of the study consists of 102 ESR projects of the Objective 1 and 3 programmes, which have ended between 1.1.2003 and 30.6.2004. The results of the study are examined from several different points of view: in relation to the strategic direc-tion of national labour policy and to the objectives of ESR activity, from the point of view of the projects and the organisations involved in them and from the start-ing points of the funding parties of the projects. The most central question of the study has to do with determining with what kind of investments and in what sort of conditions can the desired effects be reached in labour policy activities with ESR funding. In addition, the point of view of the individual and evaluation of the changes that have occurred on an individuals “path of unemployment” were stressed in the study.

Both qualitative and statistical data were employed in the study. The statistical data are based on a follow-up on the employment status of those who had taken part in labour policy activities at different points in time according to separately defined background variables. Information from both the URA statistics system and the OPAL student feedbacks was used in statistical analysis. In addition, the follow-up information, based on the ESRA follow-up system, of those who start-ed in the sample projects of the study is employed. In the statistical part the use of cost-benefit analysis (CBA) and its applications in evaluating the cost effectiveness of ESR projects was analysed.

The qualitative data consisted of 1) documentary data and research literature on the programs, the projects en bloc and the theme of unemployment, 2) thematic interviews, 3) focus group interviews, 4) data from the unemployment prevention future seminar and 5) information from the ESR information service. The focus of the study on the use of qualitative data can be considered justifiable because projects aiming to improve employment effects generally aspire for qualitative

Summary

SUM

MA

RY

17

changes in people’s lives. One central aim of this study was to examine individual effectiveness through

typologies developed by the researchers. We used the main target groups of the projects as the main basis for the typologies. The target groups of the projects were mutually heterogenic, as were their needs and aims. A common denominator for all groups was unemployment. An important challenge was also to analyse the added value of ESR projects, the recognition of which was mainly based on dis-cerning the special characteris-tics of different project typologies and recognizing good practices and models of action, as well as highlighting project innovations. The typologies are as follows:

· Immigrants· Young people· The long-term unemployed and underprivileged· Specific occupational groups· Communities and companies· Promoting equality · Other

According to the central conclusions, good practices and models of action can-not be transferred from one acting environment to another as such, but instead they must to a great extent be created locally case by case. The diversity of the target groups of single projects can form a problem for inter-project cooperation, the internal development of projects and especially for the optimal promotion of employ-ment effects. In addition it should be mentioned that the possibilities of small project organisations to be enablers of large-scale employment effects are limited. Based on CBA analysis it can be said that the most cost effective and most promising, in terms of employment promotion effects, forms of ESR projects aimed at the unemployed were in this study those connected to specific occupational groups. Projects focusing on young people were also successful in the reduction of unemployment. Based on the research data we may say that im-provements in life management, clarified employment paths and labour market readiness were realised in all typologies rather well. As a negative fact it should be pointed out that there would have been still room to improve as far as actual employment is concerned.

On the basis of these central conclusions we have in section 7.1. presented de-velopment suggestions on how project activities aiming to reduce unemployment should be examined, carried out and redirected in the program period of 2007-2013. In brief, our development suggestions are as follows:

18

I. It is possible to evaluate the individual effectiveness of projects only by integrating (and changing) existing information, follow-up, statistics and student feedback systems.

II. It should be possible to define individual effectiveness in the multidimen-sional networks of objectives of the ESR projects. Only after an actual definition of individual effectiveness will it be possible to evaluate from whose, or from what, point of view can individual effectiveness in the first place be studied, and who does it serve.

III. The evaluation and verification of the individual effectiveness of projects require dividing them into different project types, based on the target groups and set aims of the projects.

IV. In the future it would be possible to promote more effective management of projects through typologies based on target groups and to already in the selec-tion phase pay attention to the means of improving employment effectiveness in projects belonging to the same theme supporting and complementing each other.

V. In the future small executing organisations should network with each oth-er more tightly. It would be possible to best make use of knowledge of employ-ment problems at the local level if small, local executing organisations would act as parts of larger project consortiums.

VI. A problem affecting all conclusions based on the typologies has to do with the large number of those not in the registers. The employment status in-formation based on the URA system at the disposal of the labour administration does not adequately describe individual effectiveness, even though it is possible to combine information from different systems with the help of the S project code of the ESR projects. The URA system is not suitable for the evaluation of the ef-fectiveness of ESR operations, because participants may often take part in several labour policy and other activities during the project and cease to be clients of the project for a time only to return later. This chain or path of clientship and activi-ties is not apparent in the current classification of the URA system.

VII. In future project specific evaluations the method of open coordination should be taken into account more clearly. In other words, in the evaluations the effectiveness of the projects should be looked at from the European point of view, in addition to the national and local ones.

SUM

MA

RY

19

VIII. The evaluation of and research on the individual employment effective-ness of projects should in the next program period cover many different points of view. Both statistical and qualitative information should be systematically collected on 1) the organisation of the project, i.e. how it is managed, lead and controlled; 2) context specific information should be collected from the project’s employees, so that their expertise and well-being at work can be developed; 3) the different ways of project organisation and application of the project community (local projects, national projects, T&E Centres and ministries), i.e. their strengths and weaknesses, should be analysed; 4) research data from outside the projects (universities and other research institutions) should be taken into account and 5) experiences of the clients of the projects on the activities of the projects should be collected on a large scale. With the help of these approaches it will be possible to realise the so-called method of relational evaluation, in other words to extensively follow what actors and individuals (i.e. clients) do and how employment effectiveness is promoted as the result of interaction between different actors and clients.

IX. CBA analysis should be set as one selection criterion for the future se-lection of ESR projects above a certain level of total costs, so that information related to the starting and goal levels could be accurately defined. It is possible to carry out the CBA analysis most effectively together with the advance or final evaluations, but for the sake of project guidance it would be optimal to receive information relating to cost effectiveness and comparisons at regular intervals dur-ing the entire lifespan of the projects. One possible model of action would then be separate briefings by project typologies, activity aggregates or target groups.

20

LUK

U 1

.

1. Johdanto

Työministeriö jätti helmikuussa 2006 tarjouspyynnön koskien työhallinnon työt-tömille suunnattujen ESR-projektien yksilöpohjaisen työllisyysvaikuttavuuden sel-vitystä. Tarjouskilpailun perusteella tutkimuksen toteuttajaksi valittiin Net Effect Oy. Net Effect Oy:ssä tutkimuksen toteuttamisesta ovat vastanneet VTT, dosentti Petri Virtanen (tutkimustiimin johtaja), tutkimuspäällikkö VTT Janne Jalava, kehi-tysjohtaja VTM Timo Aro ja projektipäällikkö Nina von Hertzen. Tutkimusaineis-ton keräämiseen, haastattelujen tekemiseen ja analysointiin on osallistunut myös projektikoordinaattori Jaana Niittyniemi.

Tutkimuksen lähtökohtana ja perimmäisenä ongelmana on ollut koko tutki-musprojektin etenemisen aikana kysymys siitä, miten työhallinnon rahoittamien työttömille suunnattujen ESR-projektien tehokkuus ja vaikuttavuus on toteutunut ohjelmakaudella 2000-2006. Tutkimuksen tuloksia tarkastellaankin useasta eri nä-kökulmasta: suhteessa työvoimapolitiikan strategisiin linjauksiin, ESR-toiminnan tavoitteisiin, projektien ja niiden taustaorganisaatioiden näkökulmasta sekä projek-tien rahoittajien kannalta. Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan välillisesti projektien kohderyhmien edustajien näkökulmasta. Tällöin tukeudutaan lähinnä tieto-, seu-ranta-, tilastointi- ja opiskelijapalautejärjestelmiin sekä projekteille, taustaorgani-saatioille ja rahoittajille tehtyihin sähköisiin kyselyihin sekä haastatteluihin.

Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on tuottaa työministeriölle tietoa sekä ke-hittämissuosituksia siitä, miten työttömyyttä ehkäisevää projektitoimintaa tulisi to-teuttaa sekä uudelleen suunnata ohjelmakaudella 2007-2013. Samalla kehitetään mittareita ja tutkimusvälineitä projektien tehokkuuden ja vaikuttavuuden tarkas-telun avuksi. Tällöin korostuvat sekä projektien toteuttajatahojen sekä projektien valvojien näkemysten ja mielipiteiden merkitys.

Tämä tutkimusraportti koostuu seitsemästä luvusta. Toisessa luvussa käydään läpi tutkimusasetelma, tutkimusprosessin eteneminen, tutkimusaineistot ja -mene-telmät sekä tutkimuskysymykset.

Luku kolme käsittelee työttömyyden yhteiskunnallista ongelmaa sekä euroop-palaista että kansallista työttömyyden ehkäisyn politiikkakontekstia. Pyrimme

21

Johdanto

avaamaan omaksumaamme tutkimukseen perustuvaa työttömyystematiikkaa ja työttömyyden yhteiskunnallista viitekehystä. Työttömyyden viitekehyksenä toimii Euroopan työllisyysstrategiaan (EES) liittyvät linjaukset, Lissabonin strategia, kan-sallinen työllisyyden toimintasuunnitelma (NAP) ja yleisellä tasolla Euroopan so-siaalirahaston viitekehys. Lisäksi nostamme politiikkakontekstin yhteydessä esille viimeisempien hallitusohjelmien työllisyyden edistämiseen liittyvät tavoitteet ja lin-jaukset, työministeriön keskeiset työllisyyslinjaukset sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen kansallisen toimintasuunnitelman vuosille 2003-2005.

Neljännessä luvussa esitellään tutkimusprojektin tilastolliset tulokset. Aluksi esitellään sijoittumistietoihin perustuva laaja tilastoanalyysi, jonka jälkeen ana-lyysin tuloksia käsitellään temaattisesti tutkimuksessa luotujen projektityyppien avulla. Lisäksi luvussa käsitellään temaattisesti tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia alaluvuittain muodostettujen projektitypologioiden kautta. Tarkasteltavat asiako-konaisuudet ovat tällöin projektien kohderyhmät sekä tarvelähtöisyys, projektien toteutus, aikaansaadut tulokset, työttömyyttä ehkäisevien projektien haasteet ja tu-levaisuuden painopistealueet sekä työllisyysseminaariin osallistuneiden näkemyk-set työttömyyden ehkäisyn tulevaisuudesta.

Luvussa viisi esitellään tutkimuksen otoksen ESR-projekteihin liittyvä kustan-nustehokkuutta kuvaava kustannus-hyöty -analyysimalli (CBA). Tilastollisen osion päättää ehdotus niin sanotusta tilastomalliksi yksilövaikuttavuuden tarkasteluun, jonka avulla voitaisiin nykyistä luotettavammin kuvata yksilövaikuttavuutta pro-jektitasolla.

Luvussa kuusi käydään läpi tutkimusprosessin laadullisia tuloksia projektitypo-logioittain, projektien tavoitteita ja toimeenpanon toteutumista sekä projektityyp-pien keskeisiä vaikutuksia ja tuloksia. Lopuksi käsitellään tutkimuksen aikana esiin nousseita projektitoiminnan kriittisiä pisteitä. Ryhmähaastatteluiden keskeiset tu-lokset puretaan luvussa neljän alaotsakkeen kautta.

Luvussa seitsemän esitellään johtopäätöksemme tutkimuksen tuloksista ja ke-hittämissuosituksemme työttömyyttä ehkäisevien ja työllisyyttä parantavien pro-jektien toteuttamiseksi seuraavalla ohjelmakaudella.

Tutkimuksen tilastollisena taustana on kvasikokeellinen tutkimusasetelma, jon-ka avulla tutkitaan ESR-projektien toimenpiteisiin osallistuneiden sijoittumista ennen ja jälkeen työvoimapoliittisten toimenpiteiden. Työttömille suunnattujen ESR-projektien yksilövaikuttavuutta tutkitaan triangulaation periaatteiden mukaan monipuolisten tutkimusaineistojen ja -menetelmien avulla. Tutkimus jakaantuu ti-lastolliseen ja laadulliseen osioon, jotka samalla muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden siten, että laadullisessa osiossa pyritään tuottamaan lisäarvoa yk-sityiskohtaisemman selittämisen avulla tilastollisen analyysin tuottamaan tietoon. Tutkimusaineistosta on rakennettu seitsemän erillistä projektityyppiä, joiden eri-tyispiirteitä tutkitaan monipuolisesti useasta eri näkökulmasta yksilövaikuttavuu-den ollessa keskeisessä asemassa.

22

LUK

U 1

.

Tutkimuksessa on hyödynnetty soveltuvin osin käytettävissä olevia tieto-, seu-ranta-, tilastointi- ja opiskelijapalautejärjestelmiä ja muuta soveltuvaa tutkimusai-neistoa. Olemme pyrkineet integroimaan soveltuvin osin eri järjestelmistä saatavaa informaatiota. Esittelemme tässä tutkimuksessa muun muassa yhden tavan arvioi-da ESR-projektien kustannustehokkuutta (CBA-analyysi). Tutkimuksessa esitetään runsaasti parannusehdotuksia yksilövaikuttavuuden tutkimiseksi siten, että ESR-projektien toiminnan luonne ja erityispiirteet tulisivat paremmin huomioiduksi. Liitteessä 9. esitellään projektikuvauksia, jotka toimivat samalla eräänlaisina tyyp-piesimerkkeinä käytetyistä projektitypologioista.

23

Tutkimusasetelm

a

Tutkimuksen toteuttaminen on perustunut Net Effect Oy:n tekemään tutkimus-tehtävän tarjoussuunnitelmaan työministeriölle. Suunnitelman mukaisesti on tut-kittu työhallinnon rahoittamien työttömille suunnattujen ESR-projektien tehok-kuutta ja vaikuttavuutta ohjelmakaudella 2000–2006. Tutkimuksen otoksena on 102 tavoite 1 ja 3 -ohjelman ESR-projektia, jotka ovat päättyneet 1.1.2003–30.6.2004 välisenä aikana. Otoksena olleet projektit on lueteltu liitteessä 1. Lisäksi arvioinnissa an-netaan kehityssuosituksia ohjelmakaudella 2007-2013 rahoitettavien työttömille suunnattujen ESR-toimenpiteiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittareiden ja tutkimusvälineiden kehittämiseksi. Näiden teemojen taustalla on vielä tarkempia ja erillisiä tutkimuskysymyksiä, joita ei tässä yhteydessä nosteta erikseen esille. Kysei-set tutkimuskysymykset tulevat ilmi tutkimuksen tulosten tarkastelun yhteydessä. Kuten jo edellä on todettu, pääpaino on projektikokonaisuuden tarkastelussa. Tä-män lisäksi nostamme esiin projektityyppejä, joiden vaikuttavuus on ollut kaikkein tehokkainta.

Lähestymistapamme tässä tutkimuksessa on perustunut tulevaisuusorientaati-on sekä käyttäjälähtöisyyden periaatteille. Tulevaisuusorientaatiolla tarkoitamme pyrkimystä tuottaa tutkimuksen avulla konkreettisia ehdotuksia työllisyysvaikutta-vuuteen liittyvän projektitoiminnan kehittämiseksi. Tutkimus ei painotu pelkkään asiantilojen ja kehittämistarpeiden kuvailuun, vaan tutkimustulosten keskeisen osan muodostavat selkeästi muotoillut ehdotukset kehittämisen suuntalinjoiksi. Tutkimuksen toteutusajankohtaa voidaan pitää myös varsin otollisena tilaajan nä-kökulmasta, sillä parhaillaan on loppusuoralla tulevan ohjelmakauden 2007-2013 valmistelu ja suunnittelu. Tutkimuksen käyttäjälähtöisyyttä palvelee tutkimustiimin seikkaperäinen ja syvällinen tuntemus rakennerahastojen toimintalogiikasta, ESR-toiminnasta sekä tavoite 1 ja 3 -ohjelmien toimenpidekokonaisuuksista että työlli-syysvaikuttavuuden tematiikasta.

Vuoden 2006 marraskuuhun mennessä oli käynnistynyt 4 829 ESR-projektia. ESR-projekteissa oli ollut mukana 140 000 yritystä ja niissä yli 770 000 henkilöä. ESR-rahoituksella oli toteutettu kaikkiaan yli 14 miljoonaa koulutus- ja henkilö-

2. Tutkimusasetelma

24

LUK

U 2

.

päivää. Koulutuksen kesto yhden osallistujan kohdalla vaihteli yli vuodesta muuta-maan päivään. ESR-projekteissa työllistetään ihmisiä ja tarjotaan yrityksille kehittä-mistukea. Osa ESR:n tukemasta koulutuksesta on tutkintotavoitteista. Projektien osallistujat ovat suorittaneet lähes 35 000 tutkintoa.

Työministeriön osuus koko ESR-rahoituksesta kuluvalla kaudel-la oli noin 52 %. Näissä projekteissa oli ollut mukana yli 344 000 henki-löä ja 53 000 yritystä. Kunnat, kansalaisjärjestöt ja talous- ja työelämän järjestöt osallistuivat ESR-toimintaan projektien toteuttajina ja yhteistyökump-paneina ja olivat mukana ESR-hallinnossa eri tasoilla. Yliopistot ja korkeakou-lut hallinnoivat 28 % ESR-projekteista. Muiden oppilaitosten projekteja oli 21 % projekteista. Kunnat toteuttivat 18 % projekteista ja valtion viranomaiset 7 %. ESR-projektit olivat pääsääntöisesti julkisen sektorin hallinnoimia 74 % osuudella. Kolmannen sektorin, yksityisen sektorin ja julkisen sektorin kumppanuus toteutui muun muassa ESR-projektien ohjausryhmissä, jotka on tarkoitettu tiedonvaihdon, projektin sisällöllisen tukemisen ja paikallisen yhteistyön välineeksi.1

2.1 Projektien toimintaympäristö

ESR-projektien vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi on haastavaa toiminnan luonteen ja tavoiteasetannan moniulotteisuuden vuoksi. ESR-projektien vaikutta-vuutta on perinteisesti tarkasteltu muun muassa tavoiteohjelmien, viitekehyksen, teemojen, toimintalinjojen, toimenpidekokonaisuuksien, eri alueiden tai hallinnon-alojen jne. näkökulmasta. Projektien yleiseen vaikuttavuuteen liittyvää tutkimus-, arviointi- ja selvityskirjallisuutta on olemassa runsaasti. Keskeisenä ongelmana on ollut erottaa aiotut ja ei-aiotut, ennakoidut ja ennakoimattomat, lyhyen ja pitkän aikavälin ja niin sanotut vuoto- ja substituutiovaikutukset toisistaan. Kyse on ennen kaikkea siitä, kenen tai minkä näkökulmasta vaikuttavuutta arvioidaan ja ketä vaikuttavuu-den arviointi palvelee?

Esimerkiksi työllisyysvaikutuksia on arvioitu ESR-projekteissa lähinnä ESRA-seurantajärjestelmän indikaattoritietojen perusteella tai yksittäisten URA-tilasto-järjestelmästä tehtyjen tilastollisten selvitysten avulla. ESRA-järjestelmän tietoihin perustuvien työllisyysvaikutusarvioiden ongelma on niiden luotettavuus, sillä ne perustuvat yhtäällä asianomaisten eli projektien omiin ilmoituksiin ja toisaalla nii-den todentamiseen liittyviin vaikeuksiin. Lisäksi projektien omien tuotosten erot-taminen muusta toimintaympäristöstä on varsinkin ESR-projekteissa ongelmallis-ta. Olennaista on se, ettei yksilövaikuttavuuden osalta ole juuri minkäänlaisia määrittelyjä tai systemaattisia toistettavissa olevia malleja, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi tämän tutki-muksen osalta.

Jochen Kluve on tehnyt kvantitatiivisen meta-analyysin noin sadasta työvoima-politiikan vaikuttavuuteen liittyvästä tutkimuksesta.2 Hänen tekemässään meta-analyysissä jotakin yksittäistä työvoimapoliittista ohjelmaa koskeva yksittäinen

1. http://www.mol.fi/esr/fi/esr_suomessa/tiedotteet/ESR_tietoisku.jsp, 11.9.2006 2. Kluve, J. (2006) The Effectiviness of European Active Labour Market Policy. IZA DP No. 2018.

25

Tutkimusasetelm

a

tutkimus muodostaa yhden tutkimuskohteen. Jokaisesta havainnon kohteena ole-vasta asiasta hankitaan tieto siitä, ovatko kyseessä olevan ohjelman vaikutukset olleet positiiviset, nollaluokkaa vai negatiiviset. Kvantitatiiviset tekijät kontrolloi-daan erikseen useiden tekijöiden, kuten metodologian, työmarkkinatilanteen ja ta-louskehityksen suhteen. Kluven tekemän meta-analyysin tavoin on hedelmällistä arvioida, voidaanko työttömille suunnattuja ESR-projekteja pitää yhtenä työvoi-mapoliittisena ohjelmana, jonka vaikutusten arvioimisen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä sen vaikutusten hyödyllisyyden suhteen. ESR-ohjelmien tavoitteet ovat sisällöllisesti väljiä, avoimia ja vähintään monimerkityksellisiä ohjelmatasol-la, jolloin vastuu käytännön toimenpiteiden vaikutuksista siirtyy herkästi alue- tai paikallistason projekteille ja niiden taustaorganisaatioille. Kluven mallissa on olen-naista löytää vastauksia siihen, mikä työvoimapoliittinen toimenpide toimii ja mik-si sekä kenen näkökulmasta se erityisesti toimii. Samaa logiikkaa noudattaen on mahdollista selvittää, mitkä ESR-projekteissa toteutetut toimenpiteet ovat olleet yksilöiden näkökulmasta vaikuttavimpia ja miksi. Tässä tutkimuksessa näitä vasta-uksia on haettu välillisesti tutkimalla päättyneiden ESR-projektien osalta projekti-henkilöstön, taustaorganisaatioiden edustajien ja viranomaisten näkemyksiä, tilas-toajojen sekä keräämällä projektien viralliseen ja epäviralliseen dokumentaatioon liittyvää tutkimusaineistoa.

Projektien vaikuttavuutta tutkitaan yleisellä tasolla seuraamalla esimerkiksi yk-silöiden toimenpiteiden jälkeistä sijoittumista joko työelämään tai koulutukseen. Yhteen mittariin nojaavan tarkastelun perusteella tulkitaan projektien toimenpi-teet herkästi ja yksioikoisesti joko onnistuneeksi tai epäonnistuneeksi. Yksilöiden sijoittuminen on kuitenkin vain yksi, mutta näkyvä osa, laajaa kokonaisuutta. Vä-littömät, lyhyen aikavälin tulokset ovat kenties helpoimmin mitattavissa, mutta keskipitkän aikavälin, puhumattakaan pitkän aikavälin tulosten mittaaminen on äärimmäisen haastavaa. ESR-projektien määrällisten tavoitteiden vaikuttavuutta, kuten asiakasmääriä, asiakaskäyntejä, verkostotapaamisia, koulutukseen tai kurssiin osallistuneita yms. voidaan arvioida numeeristen tietojen perusteella tiettyyn rajaan asti, mutta ne eivät välttämättä kerro mitään yksilövaikuttavuudesta tai osallistujien omista kokemuksista ja koulutuksen laadusta. ESR-projektien vaikuttavuuden ar-vioinnissa tyydytään usein projektille asetettujen määrällisten tavoitteiden tutkimi-seen nojautumalla projektilta kerättyihin seurantatietoihin tai muuhun vastaavaan tilastoaineistoon. Projektin vaikuttavuutta arvioidaan sillä perusteella, onko mää-rälliset tavoitteet saavutettu vai ei. Tämä tarkastelutapa on sinänsä oikea, mutta samalla riittämätön tämän tutkimuksen kysymyksenasettelun kannalta.

Tutkimme yksilövaikuttavuutta integroimalla tilastoanalyysin tulokset, projek-tityypittelyn, tietoja seurantajärjestelmien ja OPAL-opiskelijapalautteen tietoja toisiinsa. Lisäksi olemme käyttäneet ”välittävinä tekijöinä” tutkimuksen otoksen taustaorganisaatioiden edustajille ja projektihenkilöstölle tehtyjä sähköisiä kyse-lyitä sekä asiantuntijahaastatteluita. Yksilövaikuttavuuden tutkimisessa on lisäksi

26

LUK

U 2

.

Projektikokonaisuuden toimintaympäristöt ovat varsin moninaisia. Jo pelkäs-tään tarkasteltavana olevien projektien kohderyhmissä, toteuttajaorganisaatioissa, toimenpiteissä ja tavoitteissa sekä toiminnan maantieteellisessä kohdentamisessa on hyvin suuria eroja. Syvällisemmin projektien kohderyhmiä sekä toteutusmuo-toja tarkastellaan luvussa 4.

Euroopan sosiaalirahaston avulla tuetaan jäsenmaiden toimintaohjelmiin hyväk-syttyjä työvoimapoliittisia projekteja erillisten työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopo-liittisten ohjelmien avulla. Vuosina 2000-2006 Suomessa toteutetaan tavoiteohjel-mia 1 (Itä- ja Pohjois-Suomi), 2 (Länsi- ja Etelä-Suomi) sekä 3 (1 -ohjelma-alueiden ulkopuolinen Suomi). Tämän lisäksi Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa Equal-yh-teisöaloiteohjelmaa. Suomessa ESR-toiminnan avulla pyritään etsimään, kokeile-maan, tuottamaan ja toteuttamaan uusia ratkaisuja kansalliseen työvoima-, koulu-tus- ja elinkeinopolitiikkaan sekä levittämään hyviä käytäntöjä.

Tutkimuksen kohteena olevat projektit kuuluvat tavoite 1- ja 3 -ohjelmien pii-riin. Tavoite 3 -ohjelma on rahoituksellisesti suurin ESR-ohjelma. Sitä toteutetaan koko maassa tavoite 1 -aluetta ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Työministeriö toimii molemmissa tavoiteohjelmissa Euroopan Sosiaalirahaston toimenpiteiden osalta vastuuviranomaisena, minkä lisäksi muita tavoite 3 -ohjelman toteutukseen osallistuvia valtion viranomaisia ovat opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusminis-teriö, sisäasiainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Tavoite 3 -ohjelman toiminnalla painotetaan ikääntyvän työvoiman jaksamista ja työssä pysymisen edis-tämistä, työyhteisöjen kehittämistä vastaamaan paremmin teknologisen kehityksen

hyödynnetty ryhmähaastatteluiden tuloksia. Tämä kokonaisuus muodostaa yksilö-vaikuttavuuden arvioimisen perustan. Olemme pyrkineet tiivistämään seuraavaan kuvioon ne tekijät, jotka on otettava huomioon yksilövaikuttavuuden tutkimises-sa.

ESR-projektit 1. Osallistujat, yksilöt, kohderyhmät

2. Emo-organisaatioiden omat tavoitteet3. Alue- ja paikallistason tavoitteet, strategiat, ohjelmat jne.

4. Tavoiteohjelman sisäiset tavoitteet, toimintalinjat, viitekehykset jne.5. Hallinnonalojen painopisteet ja strategiat

6. Kansallisen tason strategiat ja politiikkaohjelmat7. EU:n linjaukset ja strategiat

Kuvio 1. ESR-projektien toimintaympäristön moniulotteiset tasot.

27

Tutkimusasetelm

a

tasoa, sukupuoleen perustuvan työnjaon murtamista työ- ja koulutusmarkkinoil-la, työttömyyden ja syrjäytymisen torjumista, työvoimakapeikkojen ehkäisemistä, elinikäiseen oppimiseen perustuvien ja innovatiivisten toimintatapojen käyttöön-oton lisäämistä työpaikoilla sekä työelämälähtöisten koulutusmallien kehittä- mistä.3

2.2 Tutkimusaineistot ja -menetelmät

Tutkimuksen metodologisena lähestymistapana on hyödynnetty monimenetelmä- ja monitahonäkökulmaa (triangulaatio). Triangulaatio on tutkimusote, jossa tutki-muskohdetta tarkastellaan usean eri tiedonhankkimistavan ja tietolähteen avulla. Rinnakkaisten menetelmien ja lähteiden käyttäminen nostaa tutkimuksen luotet-tavuutta, kun sama tulos voidaan saavuttaa useilla eri lähestymistavoilla. Toisaalta triangulaatio on mahdollistanut monipuolisten havaintojen tekemisen empiirisestä todellisuudesta ja tutkimuskysymysten kattavan tarkastelun.

Vaikuttavuustutkimukset perustuvat enemmän tai vähemmän tilastolliseen mal-lintamiseen tai vertaistamiseen eli ei-kokeelliseen analyysiin. Näiden puutteiden korjaamiseksi on ehdotettu vaikuttavuusarvioinnin tueksi myös kokeellisia mene-telmiä, joiden avulla voitaisiin arvioida vaikutusta perusteellisemmin. ”Kokeellisen tutkimusasetelman hyödyt ovat kenties suurimmillaan suunniteltaessa täysin uusia työvoimapoliittisia toimenpiteitä.”4 Kuitenkin on todettava se, että ”puhtaasti” kokeellinen tutkimusasetelma on yhteiskunnallisesti mahdoton toteuttaa. Siksi käy-tämmekin mieluiten ilmaisua kvasikokeellinen tutkimusasetelma. Tämä tutkimus koskee vaikuttavuuden arviointia yksilöiden työllistymisen suhteen, jonka vuoksi olemme hyödyntäneet erityisesti sijoittumiseen perustuvaa tilastotietoa ja muuta mahdollista vertaistietoa. Olemme muodostaneet kvasikokeellisen lähestymis-tavan, jossa tutkimuksen kohteena olevista projekteista on muodostettu typolo-gioita. Tavoitteena on ollut tarkastella vaikuttavuutta laajemmassa ja tulevaisuuteen ulottuvassa mittakaavassa. Tutkimuksen tarkoituksena on toisin sanoen muodostaa erilaisia projektityyppejä (indikaattoreina kohderyhmä, projektin tavoitteet, organisaation koko yms.), joiden vaikuttavuutta tarkastellaan, jotta tulevaisuuden ESR-projektit pystyisivät vaikutta-maan paremmin työttömien työllistymiseen.

Toisin sanoen, tarkoituksemme on tarkastella kehittelemiemme projektiotyyp-pien syy- ja seuraussuhteita sekä vertailla niitä. Tämä tarkoittaa sitä, että projektior-ganisaatioiden ja niistä muodostettavien organisaatiotyyppien vaikuttavuutta täytyy tarkastella ennen niiden toimintaa (pretest-mittaus) ja niiden toiminnan jälkeen tai toiminnan aikana (posttest-mittaus). Tämä lähtökohtainen tutkimusasetelma on kuvattu kuviossa kaksi.

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa analysoidaan tällöin niin sanottua faktuaalista kausaliteettia eli aitoja tutkimuksellisesti todennettavissa olevia syy- ja seuraussuhteita. Faktuaalisen kausaliteetin analysoinnissa on kysymys päättelyket-

5. Hallinnonalojen painopisteet ja strategiat6. Kansallisen tason strategiat ja politiikkaohjelmat

7. EU:n linjaukset ja strategiat

3. Euroopan sosiaalirahasto; http://www.mol.fi/esr/fi/etusivu/index.jsp 4. Hämäläinen, K. & Uusitalo, R. (2005) ”Kannattaisi kokeilla. Kokeelliset menetelmät työvoimapoliittisten toimenpiteitten vaikutusten arvioinnissa.” Työpoliittinen tutkimus 285.

28

LUK

U 2

.

justa ”jos B on A:n seuraus, B:n ja A:n kesken on esiinnyttävä niiden saamien arvojen yhteisvaihtelua, A:n on esiinnyttävä ennen B:tä eikä B ole saanut aiheutua muista syistä kuin A:sta”. Faktuaalisen kausaliteetin osoittaminen asettaa haasteita ja yksi useimmiten rajoituksia aiheuttavista tekijöistä liittyy käytettävissä oleviin tutkimusaineistoihin sekä seurantatietoihin. Faktuaalisen kausaliteetin todentami-seksi arvioinnissa hyödynnettiin määrällistä aineistoa, mikä kerättiin ESRA-seuran-tajärjestelmästä, URA-, TEPA- ja OPAL-järjestelmistä. Tutkimuksen kohteeksi tu-livat kaikki päättyneet työttömille suunnatut ESR-projektit, jotka olivat päättyneet 1.1.2003–30.6.2004 välisenä aikana.

Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä tilastollista että laadullista aineistoa. Tilas-tollinen aineisto perustuu projektien työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olleiden sijoittumisen seurantaan eri poikkileikkaushetkinä erikseen määriteltyjen tausta-muuttujien mukaan. Tilastoanalyysin yhteydessä hyödynnetään sekä URA-tilasto-järjestelmän että OPAL-opiskelijapalautteiden tietoja. Sen lisäksi tilastoaineistossa hyödynnetään tutkimuksen otoksen kohteena olleiden projektien aloittaneiden seurantatietoja, jotka perustuvat ESRA-seurantajärjestelmään.

Laadullinen aineisto on koostunut 1) ohjelmista, projektikokonaisuutta, pro-jekteja sekä työttömyyden tematiikkaa koskevasta dokumenttiaineistosta ja tutki-muskirjallisuudesta, 2) teemahaastatteluista 3) focus group -haastatteluista, 4) työt-tömyyden ehkäisyn tulevaisuusseminaarin aineistosta sekä 5) ESR-tietopalvelun tiedoista. Näin ollen myös kvalitatiivisen aineiston merkitys korostuu tässä tutki-muksessa. Tutkimuksen painottumista myös kvalitatiivisen aineiston hyödyntämi-seen voidaan pitää perusteltuna, sillä työllisyysvaikutusten parantamiseen pyrkivät projektit tavoittelevat pääosin juuri laadullisia muutoksia ihmisten elämässä.

Puhelimitse teemahaastatellut henkilöt olivat projektien toteuttajatahojen/vas-tuutahojen edustajia ja TE-keskusten edustajia (yleensä ESR-koordinaattoreita). Näin ollen haastatteluiden kautta tutkimuksen kohdetta lähestyttiin kahdesta eri näkökulmasta. Kuten edellä on todettu, näkökulmien valintaa puoltaa nimenomaan se, että tutkimuksen tavoitteena on tuottaa sovellettavissa olevaa tietoa tulevan ra-kennerahasto-ohjelmakauden suunnittelun tueksi.

�

��

�

�

�

�

�

�

Pretest-mittaus Projektityyppi 1. Posttest-mittaus

Pretest-mittaus Projektityyppi 2. Posttest-mittaus

ARVIOINTI

Kuvio 2. Projektiorganisaatiotyyppien kvasikokeellinen vaikuttavuuden arviointi.

29

Tutkimusasetelm

a

Focus group -haastatteluita toteutettiin yhteensä 4 kappaletta. Haastattelut to-teutettiin Porissa, Helsingissä ja Kajaanissa. Helsingissä suoritettiin kaksi haastat-telua, joista toinen tämän tutkimusprojektin ohjausryhmälle. Focus group -haas-tattelujen tavoitteena oli syventää asiakirja-analyysin ja teemahaastattelujen kautta syntynyttä kuvaa projektikokonaisuudesta, mutta myös erityisesti nostaa esille jat-kossa työttömyyden ehkäisyyn liittyviä haasteita sekä kehittämiskohteita ja paino-pistealueita. Sekä teemahaastattelujen että focus group -haastattelujen tuottama aineisto on analysoitu laadullista sisällön analyysiä hyödyntäen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin, kuten aikaisemmin todettiin, useita tutkimusai-neistoja ja –menetelmiä. Olemme keränneet seuraavaan taulukkoon keskeisimmät tutkimusaineistot ja kuvanneet yksityiskohtaisemmin miten ko. aineistoa on hyö-dynnetty tutkimuksen aikana.

Taulukko 1. Tutkimusaineistot ja niiden hyödyntäminen.

Aineisto Miten aineistoa hyödynnettyESRA-seuranta- ja raportointijärjestelmä

Seurantaindikaattoritiedot ja kustannushyötyanalyysiin (CBA) liittyvät avainluvut. Aineistoa hyödynnetty tilastol-lisesti.

URA-tilastointijärjestelmä Yksilöiden ”työllisyyspolun” etenemisen seuraaminen. Sijoittumistiedot poikkileikkaushetkissä. Sijoittumistietojen analysoinnissa hyödynnetty SPSS-ohjelmaa. CBA-analyysi. Aineistoa hyödynnetty tilastollisesti.

TEPA -talous- ja määrärahahallintajärjestelmä

Kustannustehokkuuteen (CBA) liittyvien avainlukujen selvittäminen. Aineistoa hyödynnetty tilastollisesti.

OPAL -opiskelijapalautejärjestelmä Työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijapalaute: koulutukseen osallistuneiden kokema omakohtainen hyöty. Aineistoa hyödynnetty tilastollisesti.

Sähköinen kysely: Webropol Sähköinen kysely (vastauksia 50 kpl) projektipäälliköille sekä taustaorganisaatioille, jossa kysytään näkemyksistä mm. projektin vaikuttavuudesta. Sähköinen kysely TE-kes-kusten ESR-koordinaattoreille (10) projektien vaikuttavuu-desta ja tulosten siirrettävyydestä. Aineistoa hyödynnetty sekä tilastollisesti että laadullisesti.

Teemahaastattelut Toteuttajaorganisaation edustajan tai projektipäällikön (yht. 32) sekä rahoittajien (6 kpl) puhelimitse suoritettu haastattelua mm. projektin vaikuttavuudesta. Aineistoa hyödynnetty laadullisesti.

Focus Group Ryhmähaastattelut (4 kpl), joihin osallistui 10 projektin edustajaa sekä kuusi rahoittajan edustajaa. Aineistoa hyödynnetty laadullisesti.

Dokumenttianalyysi Sovellettavasti hyödynnetty muuta aiheeseen liittyvää materiaalia, kuten tilastoja ja aiempia tutkimuksia. Lisäksi käytetty hyödyksi projektien virallista ja epävirallista doku-mentaatiota sekä tutkimuksen aihepiiriin liittyviä vastaavia selvityksiä.

30

LUK

U 2

.

Tutkimus on edennyt vaiheittaisena prosessina vuoden 2006 toukokuusta läh-tien. Dokumenttiaineiston ja muun kirjallisen aineiston hankinta ja analysointi toteutettiin pääosin touko-elokuussa. Dokumentti-analyysivaiheen ollessa vielä osittain käynnissä siirryttiin teemahaastatteluvaiheeseen, joka toteutettiin pääosin elo-syyskuun välisenä aikana. Aikataulujen yhteensovittamisongelmista johtuen muutama teemahaastattelu toteutettiin vielä lokakuun aikana. Varsinainen empiiri-sen aineiston kerääminen päättyi 6.11.2006 pidettyyn tulevaisuusseminaariin. Itse tutkimusraporttia on kirjoitettu tutkimusprojektin edetessä painottuen kuitenkin syys-marraskuulle. Tutkimusprojektille oli nimetty ohjausryhmä työministeriön toimeksiannosta.

Tutkimuksen otokseksi tulivat kaikki ne ESR-projektit, jotka olivat päättyneet 1.1.2003 – 30.6.2004 välisenä aikana. Alueellisen ja ohjelmallisen kattavuuden vuoksi tutkimuskohteeksi otettiin tavoite 3 ja 1 -ohjelmien ESR-projektit. Työt-tömille suunnattuja ESR-projekteja oli edellä mainituissa ohjelmissa mahdollista toteuttaa kuudessa eri toimenpidekokonaisuudessa. Tutkimuksen otokseen tuli edellä mainitun määrittelyn perusteella kaikkiaan 102 ESR-projektia.

31

Työttömyys yhteiskunnallisena ongelm

ana

3. Työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana

3.1. Eurooppalainen ja kansallinen työttömyyden ehkäisyn politiikkakonteksti

EU:n vaikutus suomalaiseen työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan on ollut vahvaa koko 2000-luvun ajan. Globaalissa kilpailussa menestyminen edellyttää talouskasvun ylläpitämistä ja kilpailukyvyn vahvistamista. Keväällä 2000 Lissabonin strategian tavoitteeksi asetettiin unionin muuntuminen maailman kilpailukykyisemmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi vuoteen 2010 mennessä. Eu-rooppa-neuvosto korosti, että tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvittavat muu-tokset edellyttävät Euroopan talouden perinpohjaista uudistamista ja haastavaa ohjelmaa hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmän uudistamiseksi.5 Vuonna 2000 pää-tettiin myös niin sanotun avoimen koordinaation menetelmästä, jonka mukaan myös työllisyyskysymyksissä voidaan määrittää unionin tasolla suuntaviittoja kan-sallisella ja alueellisella tasolla sovellettavaksi. Kyse oli keskinäisestä oppimispro-sessista, johon kuuluivat määräaikainen seuranta, arviointi ja vertaisarviointi.

Keskeinen kansallinen työpoliittinen työkalu on myös EU:n suuntaviittojen mukainen Suomen työllisyyspoliittinen toimintasuunnitelma (2004), joka on Suo-men hallituksen vastaus EU:n asettamiin työllisyyspoliittisiin suuntaviittoihin ja Suomelle osoitettuihin suosituksiin.6 Toimintasuunnitelmassa käsitellään myös työttömille suunnattuja ESR-projekteja. Sen mukaan projektit tuovat lisävoimaa työllisyysohjelman vaikuttavuuden parantamiseksi ja hyvien käytäntöjen hyödyntä-miseksi. Projektien tarkoituksena on turvata onnistuneiden toimintamallien ja uu-sien palvelutuotteiden järjestelmällinen ja laajamittainen hyödyntäminen. Samoin toimintasuunnitelmassa painotetaan sitä, että on tarkoitus selvittää hyviä käytän-töjä, onnistuneita toimintatapoja erityisesti maahanmuuttajien työllistämiseksi ja integroimiseksi suomalaisille työmarkkinoille, ikääntyvän työväestön osaamisen ja työssä jaksamisen lisäämiseksi, tasa-arvon edistämiseksi; sekä kartoittaa TE-kes-kusten toimintamalleja alueen yritysten ja toimipaikkojen henkilöstön kehittämi-sessä. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että työllisyyspoliittiset projektit ovat vahvasti

5. Palola, E. (2006). ”Sosiaalipolitiikka muutosprojektina” –analyysi Euroopan komission tiedonantojen modernisaatiodiskurssista. Janus 14 (4), 372-388 6. EU:n työllisyyssuuntaviittojen mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma 2004. Työhallinnon julkaisu 341

32

LUK

U 3

.

sidoksissa avoimen koordinaation menetelmään. Vaikka unioni määrittää rahas-tojen kautta projektien suuntaviivat, niiden taustalla on kansalliset tarpeet ja olo-suhteet. Projekteja on myös varsin avoimesti arvioitu ja niiden tuloksia on arvioitu sekä tilastollisesti että laadullisesti. Voidaan myös sanoa, että tämäkin selvitys on eräs esimerkki avoimen koordinaation menetelmän noudattamisesta.

Työttömyys on ollut 1990-luvun laman jälkeen eräs suomalaisen yhteiskunnan polttavimmista ongelmista. Siihen on vahvasti puututtu myös hallitusten ja työ-ministeriön toimesta. Työllisyyden parantaminen on ollut keskeinen osa niin Paa-vo Lipposen hallitusten ohjelmia, Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaa ja TM:n strategisia tavoitteita. ”Lipposen I ja II hallitus keskittyivät työttömyyden vähen-tämiseen, Vanhasen hallituksella on puolestaan työllisyyden lisäämiseen liittyvä lä-hestymistapa.”7 On syytä panna merkille, että lähes kaikki nyt arvioitavana olevat projektit ovat alkaneet Paavo Lipposen II hallituksen (1999–2003) aikana. Toki on hyvä huomioida, että suurin osa niistä on ollut käynnissä myös Vanhasen hallituk-sen alkutaipaleella.

Paavo Lipposen ensimmäistä hallitus voidaan pitää ”Työllisyyden ja yhteisvas-tuun hallituksena”, joka korosti ennen kaikkea työttömyyden vähentämistä. Lippo-sen ensimmäisen hallituksen ohjelmassa painottuu erityisesti työttömyyden puo-littamistavoitteeseen liittyvä sosiaalietuuksien, verotuksen ja ansiotulojen kasvun yhteensovittaminen siten, että kaikki toimenpiteet kannustavat työntekoon. Myös Lipposen toisen hallituksen ”Oikeudenmukainen ja kannustava – sosiaalisesti eheä Suomi” -nimeä kantavassa hallitusohjelmassa työn tekeminen ja sen kannustavuus sekä työttömyyden vähentäminen ovat avainasioita. Hallituksen ohjelmassa työllis-tyminen ja työttömyyden vähentäminen on kirjattu keskeisimmiksi keinoiksi köy-hyyden vähentämiseksi. Verotuksen ja sosiaalietuuksien yhteensovittamisessa sekä veronkevennyksistä keskusteltaessa ohjelmassa korostetaan edellisen hallitusohjel-man tapaan pieni- ja keskituloisia suosivia ratkaisuja.

Vanhasen hallituksen ohjelma eroaa varsin selvästi sen edeltäjistä. Ero näkyy ennen kaikkea siinä, että työnteon kannustavuuteen ei viitata kuten Lipposen hal-lituksien ohjelmissa. Talous- ja sosiaalipolitiikan päähuomio on kuitenkin sama: työttömyyden vähentäminen ja työllisyysasteen lisääminen. Nämä tekijät nähdään edelleen peruslähtökohtina köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämisessä. Edellisiä hallitusohjelmia voimakkaammin Vanhasen hallituksen ohjelmassa pai-nottuvat alueelliset näkökohdat. Työttömyyden vähentämisessä päähuomio kiin-nittyy pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin. Lipposen hallitusten ohjelmiin verrattuna avauksia tehdään enemmän työttömien koulutuksen ja sosiaaliturvan parantami-sen suuntaan.8

Keskeinen kansallinen työpoliittinen työkalu on myös EU:n suuntaviivojen mu-kainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma (2004), joka on Suomen hallituksen vastaus EU:n asettamiin työllisyyspoliittisiin suuntaviivoihin ja Suomel-le osoitettuihin suosituksiin.9 Toimintasuunnitelmassa käsitellään myös työttömille

7. Saari, J. (2005) ”Kilpikonnia alas asti? – Anthony Giddensin sosiaalipoliittinen aikalaisdiagnoosi.” Teoksessa Juho Saari (toim.) Hyvinvointivaltio – Suomen mallia analysoimassa. Helsinki: Yliopistopaino, 188. 8. Kuivalainen, S. & Airio, I. & Hiilamo H. & Niemelä M. (2005) ”Suomalainen köyhyyspolitiikka”. Teoksessa Juho Saari (toim.) Köyhyyspolitiikka. Johdatus sosiaalipolitiikan ytimeen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry., 63-120. 9. EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelma 204. Työhallinnon julkaisu 341.


ana

33

suunnattuja ESR-projekteja. Sen mukaan hankkeet tuovat lisävoimaa työllisyys-ohjelman vaikuttavuuden parantamiseksi ja hyvien käytäntöjen hyödyntämisek-si. Projektien tarkoituksena on turvata onnistuneiden toimintamallien ja uusien palvelutuotteiden järjestelmällinen ja laajamittainen hyödyntäminen. Samoin toi-mintasuunnitelmassa painotetaan sitä, että on tarkoitus selvittää hyviä käytäntöjä, onnistuneita toimintatapoja erityisesti maahanmuuttajien työllistämiseksi ja integ-roimiseksi suomalaisille työmarkkinoille, ikääntyvän työväestön osaamisen ja työs-sä jaksamisen lisäämiseksi, tasa-arvon edistämiseksi; sekä kartoittaa TE-keskusten toimintamalleja alueen yritysten ja toimipaikkojen henkilöstön kehittämisessä.

Tässäkin selvityksessä keskitytään moniin eri kohderyhmiin. Maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden sekä tasa-arvo-ongelmien lisäksi pyrimme analysoimaan erityisesti nuoriin, eri ammattiryhmiin ja yrityksiin sekä yhteisöihin keskittyneitä työllisyysprojekteja. Tarkasteltavana olevien työllisyyden vaikuttavuu-teen keskittyvien projektien suhdetta hallitusohjelmiin, työpoliittisen ohjelman ja TM:n strategisiin tavoitteisiin ja Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitel-maan on hahmotettu kuviossa 3. Toisin sanoen, tarkastelemme miten ohjelmien ja suunnitelmien keskeiset suuntalinjat näkyvät projektien kokonaisuudessa ja erityi-sesti niiden toimintatavoissa ja tuloksissa.

Paavo Lipposen II hallituksen (1999-2003) ohjelmaMatti Vanhasen hallituksen (2003-2007) ohjelma

TYÖLLISYYSOHJELMAN/TM:N STRATEGISET TAVOITTEET

1. Rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

2. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja varautuminen ikärakenteen muutoksesta johtuvaan

työvoiman niukkuuteen.

3. Työmarkkinoilla nykyistä pidempään pysyminen ja työn tuottavuuden lisääminen sekä työn laadullinen parantaminen.

4. Aktiivisen maahanmuuttopolitiikan perusteiden luominen.

5. Yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen edistäminen.

EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukainen Suomen työllisyys-politiikan toimintasuunnitelma 2004.

Työttömille suunnattujen ESR-projektien yksilöpohjainen työllisyysvaikuttavuus.

Kuvio 3. Työttömille suunnatut yksilöpohjaiset työllisyys-vaikuttavuusprojektit halli-tusohjelmien, työpoliittisen ohjelman/TM:n strategisten tavoitteiden ja työllisyyspo-litiikan toimintasuunnitel-man kontekstissa.

34

LUK

U 3

.

Eräs Vanhasen hallituksen tärkeimmistä työkaluista on ollut poikkihallinnolli-nen työllisyysohjelma (muita keskeisiä ohjelmia ovat yrittäjyysohjelma, tietoyhteis-kuntaohjelma ja kansalaisvaikuttamisen ohjelma), jonka painopiste on rakenteelli-sen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Ohjelman päätavoitteita ovat: rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen eh-käisy, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja varautuminen ikäraken-teen muutoksesta johtuvaan työvoiman niukkuuteen, työmarkkinoilla nykyistä pi-dempään pysyminen ja työn tuottavuuden lisääminen sekä työn organisoinnin ja mielekkyyden parantaminen. Näitä voitaneen pitää myös työministeriön keskeisinä strategisina tavoitteina. Näiden lisäksi on syytä mainita vielä työn tuottavuuden laadullinen parantaminen, aktiivisen maahanmuuttopolitiikan perusteiden luomi-nen ja yrittäjyyden sekä itsensä työllistämisen edistäminen. Onkin mielenkiintoista täten arvioida, miten tarkasteltavina olevien hankkeiden toiminta ja mahdolliset innovaatiot ovat edistäneet näitä tavoitteita tai ylipäätään sopineet työministeriön tavoitteisiin.

3.2 Työttömyyden yhteiskunnallinen viitekehys

Suomi koki 1990-luvulla vakavan talouskriisin. Pahimmillaan, talvella 1993–1994 työministeriön tilastoihin kirjattiin jopa yli puoli miljoonaa työtöntä työnhakijaa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvut olivat hieman pienempiä, mutta nii-denkin mukaan vuoden 1994 keskimääräinen työttömyysaste – eli työttömien osuus työvoimaan kuuluvasta väestöstä – nousi yli 18 prosenttiin. Kuten aikaisempien laskusuhdanteiden yhteydessä työvoiman kysynnän supistuminen iski ankarimmin miehiin, joiden työttömyys nousi kolme prosenttiyksikköä naisten työttömyysas-tetta korkeammalle. Joukkotyöttömyys kosketti 1990-luvulla tosiasiassa kuitenkin paljon laajempaa ihmisryhmää, kuin mitä edellä mainitut luvut antavat ymmärtää. Esimerkiksi syksyllä 1993 ”työn puutteesta kärsiviä” oli peräti 800 000.10 Tähän lukuun päädytään lisäämällä avoimeen työttömyyteen myös vajaatyölliset (osa-ai-katyötä tai lyhennettyä työviikkoa tekevät), tukityöllistetyt, työvoimakoulutuksessa olevat, piilotyöttömät ja työttömyyseläkeläiset. Myös työttömyyden alueellinen ja-kauma muuttui talouskriisin seurauksena. Vaikka korkeimmat työttömyysprosentit löytyivät edelleen Itä- ja Pohjois-Suomen kunnista, työttömyyden määrällinen pai-nopiste siirtyi entistä selvemmin Etelä-Suomen kaupunkeihin.11

Näin syvän työttömyyden kourissa Suomessa ei enää eletä. 1990-luvun alun synkkien vuosien jälkeen seurasi ”seitsemän lihavaa vuotta”, joiden aikana Suo-men henkilöä kohti laskettu bruttokansantuote kasvoi keskimäärin noin neljän prosentin vuosivauhtia, joka ylitti selvästi OECD-maiden keskiarvon. Toisaalta muutokseen liittyi yhteiskunnallisen jakomallin murros, jonka myötä työttömyys jäi pysyvästi suureksi, alimpien ja ylimpien tuloluokkien erot kasvoivat ja alueelliset erot kasvoivat. Toisin sanoen vuonna 2000 sekä bruttokansantuotteen kasvu (5,7

10. Nätti, J. (1996) Eriytyvät ja riskiytyvät työmarkkinat. Teoksessa Matthies A-L.; Kotakari, U. & Nylund, M. (toim.) Välittävät verkostot. Tampere: Vastapaino, 75-90.

11. Karisto, A.; Takala, P. & Haapola, I. (1998) Matkalla Nykyaikaan – Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa.

35


ana

prosenttia) että sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta (24,5 prosenttia) olivat palanneet hyvin lähelle lamaa edeltäneitä lukemia. Myös työttömyysaste (9,6 prosenttia) oli laskenut lamanaikaisesta huipustaan mutta oli edelleen kolminker-tainen verrattuna vuoteen 1989. 12

Onkin hyvä tarkastella viimeisimpiä työttömyystilastoja. Lokakuussa vuoden 2006 lopussa koko maan työttömyysaste oli 8,6 %. Työttömien työnhakijoiden määrä oli laskenut edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 31 000 henkilöl-lä. Työvoimatoimistoissa oli kaikkiaan noin 227 000 työtöntä työnhakijaa. Avoi-mia työpaikkoja oli noin 35 000, jossa oli lisäystä noin 9 000 työpaikkaa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Alueelliset työllisyyserot olivat suuret eri TE-keskusten välillä. TE-keskuskohtainen työttömyysaste vaihteli Uudenmaan TE-keskuksen 6,3 prosentista Lapin- ja Kainuun TE-keskuksen noin 15 prosent-tiin. Työttömyys oli laskenut vuoden aikana kaikkien TE-keskusten alueella. Alu-eellisesti työttömyys laski eniten Pohjanmaalla (-16 %), Satakunnassa (-15 %) ja Pirkanmaalla (-15 %). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys laski kaikissa ammattiryhmissä. Lisäksi nuorten, yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien mää-rä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.

Monet yhteiskunnalliset ongelmat, kuten työttömyys, pyritään ratkaisemaan osittain projektien avulla. Projektit ovat tulleet suomalaiseen yhteiskuntaan jää-däkseen. Myös projekteja kohtaan on virinnyt kriittisiä puheenvuoroja. Kati Ran-talan ja Pekka Sulkusen mukaan suomalaista yhteiskuntaa voidaan nimittää pro-jektiyhteiskunnaksi. Heidän mielestään projektiyhteiskuntaa leimaa kilpailutalous; kansalaisista on tullut asiakkaita. Projektit nähdään tämän päivän valtajärjestelmän ytiminä. Ne korostavat toimijuutta, suunnitelmaa, tavoitteita, tahtoa ja saavutta-mista. Rantala ja Sulkunen näkevät projektien monimutkaistavan ja pirstaloitta-van elämää.13 Tämäntapainen näkemys vaikuttaa kuitenkin liian yksinkertaistavalta. Olemmekin toisessa yhteydessä todenneet, että projektiyhteiskunta voisi olla yksi vastaus perinteisen hyvinvointivaltioprojektin päättymiseen. Keskusjohtoisuudesta on siirrytty hajautettuun johtamistapaan. Paikallisten projektien kautta kansalaiset (eivätkä asiakkaat) voivat hallita ja peilata omia työllistymis- ja elinmahdollisuuk-siaan.14

Tämäntapainen ajattelutapa sopii myös tämän tarkastelun kohteena olevien työllisyysvaikuttavuutta edistävien projektien kontekstiin. TE-keskusten valvon-nan kautta saadaan alueellisiin työllisyysprojektikokonaisuuksiin yhtenäisyyttä ja vahvoja suuntalinjoja, joita ei pelkästään ministeriöjohtoisella lähestymistavalla kenties voitaisi saavuttaa. Myös välittäjäorganisaatiomalli ja muut alueelliset tai toi-mialakohtaiset välittäjä- ja tukirakenteet ovat eräs esimerkki hajautetusta, myöntei-sellä tavalla toimivasta projektijohtamisesta. Näiden toimintamallien avulla pääs-tään selvästi lähemmäksi ruohonjuuritason toimintaa ja työttömän arkipäivää, kuin keskusjohtoisella työttömyyspolitiikalla. Projektit voidaan nähdä ennen kaikkea työllisyyspolkujen kartoittajana ja aktivoijana. 12. Uusitalo, H. (2002) Tulonjako ja yhteiskunnalliset jaot. Teoksessa Piirainen, T. & Saari, J. (toim.): Yhteiskunnalliset jaot – 1990-luvun perintö? 13. Rantala, K. & Sulkunen, P. (2006) Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus. 14. Jalava, J. & Virtanen, P. (2006) Projektien vaaroista ja monimutkaisuudesta. Janus 14 (2), 228-231.

36

LUK

U 3

. Työttömille suunnattujen ESR-projektien yhteydessä voidaan puhua ammatil-lisesta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä. Työvoimapolitiikan välineistön avulla voi-daan tehokkaimmin vaikuttaaa ammatilliseen syrjäytymiseen ja sosiaalipoliittisten toimenpiteiden avulla vastaavasti sosiaaliseen syrjäytymiseen. Julkiseen työnväli-tykseen liittyvät muutokset ja niitä täydentävien palvelujen kehittäminen on ollut keskeisimpiä työvoimapoliittisia kehittämislinjauksia viime vuosien aikana. Esi-merkiksi työvoiman palvelukeskusten perustaminen ja vastaavat projekteissa sekä projektiverkostoissa toteutetut toimintamallit ovat pyrkineet yhdistämään amma-tilliseen ja sosiaalisen syrjäytymiseen liittyvien ongelmien samanaikaiseen ratkaise-miseen. Aktiivinen työvoima- ja sosiaalipolitiikka kytkeytyvät laajemmin samojen kohderyhmien ongelmien ratkaisemiseen.

Esimerkiksi TUPO II -ryhmässä on nostettu julkisten työvoimapalvelujen ke-hittämisen ydintavoitteeksi palvelurakenteen ja verkostoyhteistyön kehittäminen ja välityömarkkinoiden vahvistaminen. Näihin kokonaisuuksiin liittyvät muun muas-sa valtionavustusjärjestelmän kehittäminen, tilaaja-tuottaja -mallien kehittäminen, verkostoyhteistyön kehittäminen aktivointiasteen nostamiseksi ja sosiaalisten yri-tysten määrän lisääminen. Lisäksi tavoitteena on muun muassa parantaa työllis-tymismahdollisuuksia, selkiyttää julkisia työvoimapalveluita, parantaa ammatillista osaamista ja lisätä työhönvalmennukseen liittyviä palveluita. Kaikkien valtakunnal-listen linjausten keskeisenä tavoitteena on pitää työnhakijat aktiivisina ja työkykyi-sinä, jolloin työvoimapoliittisen keinovalikoiman avulla voidaan tarjota työnhaki-joille avoimille työmarkkinoille johtavia ratkaisuja.

Samat työllistymiseen, elämänhallinnan ongelmiin ja syrjäytymiseen liittyvät ta-voitteet näyttelevät myöhemmin tarkasteltavien projektien tavoitteissa isoa roo-lia. Voidaankin sanoa, että tarkasteltavat projektit pyrkivät erityisesti parantamaan työnhakijoiden yleisiä työnhakuvalmiuksia ja yksilöiden sisäistä elämänhallintaa, eli onnellisuutta ja vahvaa itsetuntoa. Usein niiden keinot ulkoisen elämänhallin-nan, eli tulotason nostamisen ja suoran työllistämisen suhteen ovat varsin rajatut.15 Tämän lisäksi Euroopan unionin työllisyys- ja syrjäytymispolitiikka ovat kiinteästi vaikuttaneet työttömyyden vähentämisen poliittisiin keinoihin. Onkin täten hyvä seuraavaksi tarkastella niitä ohjelmia ja poliittisia linjauksia, jotka ovat vahvasti vai-kuttaneet myös arvioinnin kohteena olevien projektien teemoihin ja toimintata-poihin.

15. Enemmän sisäisestä ja ulkoisesta elämänhallinnasta ks. Roos, J.P (1985) Elämäntapaa etsimässä. Helsinki.

37

Tutkimusprojektin tilastolliset tulokset

4.1 Tilastotarkastelun taustatekijöitä

Tämän selvitystyön keskeisenä tarkoituksena oli selvittää A) työttömille suunnat-tujen ESR-projektien tehokkuutta ja vaikuttavuutta päättyneiden projektien osalta, B) kehittää tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittareita sekä tutkimusvälineitä ohjel-makauden 2007–2013 tarpeita ajatellen ja C) tutkia millaisin panoksin ja millaisis-sa olosuhteissa ESR-rahoituksella toteutetuissa työvoimapolitiikan toimenpiteissä saadaan aikaan tavoiteltua vaikutusta.

Useista ESR-projektien arvioinneista, selvityksistä ja tutkimuksista poiketen sel-vitystyön ydinnäkökulma liittyy yksilövaikuttavuuteen. ESR-projektien vaikutuksia on useissa selvityksissä tarkasteltu ohjelma-, alue-, toimintalinja-, toimenpideko-konaisuus- tai teematasolla. Useissa raporteissa on vähintään sivuttu ESR-projek-titoiminnan strategisia vaikutuksia tai pyritty tarkastelemaan vaikuttavuutta joko alueellisella tai yhteiskunnallisella tasolla. ESR-projektien työllisyysvaikutuksia on arvioitu lähinnä ESRA-seurantajärjestelmän tuottamien indikaattorien perusteella. Tällöin työllisyysvaikutuksia on mitattu uusien työpaikkojen, uusien yritysten ja säilytettyjen työpaikkojen näkökulmasta, mutta näiden arvioiden heikkoudet pii-levät siinä, että työllisyysvaikutukset perustuvat projektien ilmoittamiin vaikutuk-siin, niiden todentaminen ei ole aukotonta ja seurantatiedot perustuvat projektien päättymishetken tietoihin. Luotettavimpana tietona voidaan pitää uusien yritysten määrää. Uusien työpaikkojen määrää on projekteissa jossain määrin yliarvioitu, mutta varsin suurella varauksella on otettava huomioon säilytettyihin työpaikkoi-hin liittyvät indikaattoritiedot. ESR-projektien työllisyysvaikutukset eivät ole tä-män vuoksi kaikilta osin luotettavat.

LUK

U 4

.

4. Tutkimusprojektin tilastolliset tulokset

38

LUK

U 4

.

Uudet työpaikat

Uudet yritykset

Säilytetyt työpaikat

Työllisyys-vaikutuksetyhteensä

TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET KOHDEALUEILLA

1400

1200

1000

800

600

400

200

0ITÄ-SUOMI

(Tavoite 1-ohjelma)POHJOIS-SUOMI

(Tavoite 1-ohjelma)MUU SUOMI

(Tavoite 3-ohjelma)

Kuvio 4. Työllisyysvaikutukset tutkimuksen kohteena olevissa ESR-projekteissa.

Lähde: ESRA-seurantajärjestelmä

4.2. Yksilötason vaikuttavuuden mittaamisesta

ESR-projektien yksilötason vaikutuksia ei ole systemaattisesti arvioitu. Tässä tut-kimuksessa tarkastellaan yksilövaikuttavuutta ESR-projekteihin osallistuneiden henkilöiden näkökulmasta. Yksilötason vaikutusten selvittäminen edellyttää tie-toja seurantajärjestelmien tuottaman dokumentaation yhdistämistä. Tässä tutki-muksessa on lähtökohtaisesti pyritty yhteen sovittamaan ESRA-, URA-, TEPA- ja OPAL-järjestelmien tuottamaa dokumentaatiota. Jokainen tieto-, seuranta-, palau-te- ja tilastointijärjestelmä sisältää erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon yksi-lövaikutusten arvioinnissa.

ESRA-järjestelmästä on kerätty projekteihin liittyviä määrällisiä indikaattoritie-toja. Näitä indikaattori-tietoja on mahdollista yhdistää projektityypittelyyn. ESRA-tietoja on mahdollista tarkastella projektitasolla, mutta ne eivät kerro käytännössä mitään yksilötason vaikutuksista projektien toimenpiteiden suhteen.

URA-järjestelmä on sen sijaan keskeisin järjestelmä, jonka avulla voidaan seura-ta jokaisen yksilöiden etenemistä ”työllistymispolulla” ennen ja jälkeen työvoima-poliittisten toimenpiteiden.

TEPA-järjestelmä on työhallinnon ESR-projektien talous- ja määrärahahallinta-järjestelmä. TEPA:n kautta saadaan muun muassa kustannustehokkuuteen liittyviä rahoitustietoja eri toimenpiteiden osalta.

OPAL on puolestaan opiskelijapalautusjärjestelmä, joka perustuu työvoimapo-liittisten toimenpiteiden käyneiden omakohtaisiin arvioihin muun muassa koulu-tuksen sisällön, kouluttajien asiantuntemuksen ja taustamuuttujien suhteen. OPAL-palautetietoa voidaan seurata sekä projekti- että yksilötasolla. Seuraavassa kuviossa on esitetty tiivistetysti näiden järjestelmien integrointiin liittyvä kokonaisuus.

39


Kuvio 5. Tietojärjestelmien yhdistäminen yksilötason vaikutusten mittaamisessa.

Kaikkien edellä kuvattujen järjestelmien suhteen keskeisenä ”avaimena” toimii ESR-projektien S-projektikoodi, jonka perusteella voidaan kerätä ristikkäin infor-maatiota keskenään integroimattomista järjestelmistä. ESR-projektien yksilövai-kuttavuuteen liittyviä tietoja ei ole mahdollista kerätä tai käsitellä ilman S-projek-tikoodia.

Yksilövaikuttavuuden selvitystyön perustaksi luotiin päättyneiden ESR-projek-tien osalta niin sanottu kokeellinen Pre- ja Post-Test -tutkimusasetelma, mikä esi-tettiin yksityiskohtaisemmin luvussa 2.2. Koeasetelman luomiseksi asetettiin viisi eri poikkileikkaushetkeä, joiden kautta haluttiin tutkia yksilöiden etenemistä työl-listymispolulla. Poikkileikkaushetkiksi määriteltiin:

o Yksilön tilanne 6 kk ennen toimenpidettäo Yksilön tilanne 3 päivää ennen toimenpidettäo Yksilön tilanne 6 kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeeno Yksilön tilanne 12 kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeeno Yksilön tilanne 18 kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen

Yksilövaikuttavuuden tilastolliseksi selvittämiseksi tehtiin aluksi laaja tilastoajo tutkimuksen otoksena olevista 102 ESR-projektista. Ennen tilastoajon suoritta-mista oli tehtävä valinta sen suhteen, otetaanko tilastoajon kohteeksi kaikki em. projekteissa aloittaneet henkilöt, projektin loppuun suorittaneet henkilöt vai aino-astaan työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat henkilöt? Alkuvaiheen rajaus oli ratkaiseva myöhempien aineistoista tehtävien johtopäätösten näkökulmasta, sillä tutkimuksen kohteena olevissa ESR-projektissa oli aloittanut yhteensä noin 20 200

S-projektikoodi

TEPA

URA

OPAL ESRA

Projekti- ja toimenpidetaso

Yksilötaso

Yksilötaso

Projektitaso

40

LUK

U 4

.

henkilöä ja loppuun suorittanut taas 16 800 henkilöä ESRA-seurantajärjestelmän mukaan. Projektien työvoimapoliittisissa toimenpiteissä oli ollut yhteensä noin 8 700 henkilöä URA-järjestelmän mukaan. Yksilövaikuttavuuden tutkimisen kan-nalta oleellinen tilastoajo päätettiin tehdä työvoimapoliittisen toimenpiteen lä-pikäyneistä henkilöistä (n=8646). Tämä oli tarkoituksenmukaisin ratkaisu sekä luotettavuuden (URA) että toimenpiteiden välisen tehokkuuden arvioinnin näkö-kulmasta.

Tilastoajon kriteereiksi määriteltiin seuraavat muuttujat:

o Työvoimapoliittiset toimenpiteet normaalin työhallinnon luokituksen mukaan (ammatillinen ja ohjaava työvoimakoulutus, työmarkkinatuen työharjoittelu, palkkatuki ja muu työvoimapoliittinen toimenpide)o Ikä (alle 25-vuotiaat, 25–39, 40–54 ja yli 55-vuotiaat)o ESR-projektityypit o Sukupuolio TE-keskusalueo Viisi poikkileikkaushetkeä (6 kk ja 3 pv ennen ja 6 kk, 12 kk ja 18 kk jälkeen)o Ammattikoodi (ammatillinen, valmentava, valtion työtehtävä, työllistämistuki kunnassa, oppisopimus kunnassa, yhdistelmätuki kunnassa, yhdistelmätuki yksityisellä, työllistämistuki yksityisellä, starttiraha jne.?)o Työllisyyskoodi: sijoittuminen toimenpiteen päättymisen jälkeen (työssä yleisillä työmarkkinoilla, toimenpiteisiin sijoitetut, työmarkkina- tuen työharjoittelu, työtön, hakijana, työvoimakoulutuksessa, palkkatuki ja ei rekisterissä)

Tutkimusaineistoon ja käytettyihin tutkimusmenetelmiin liittyvät rajaukset on esitetty yksityiskohtaisemmin luvussa 5.2. Keskeisimmät rajaukset liittyivät tut-kimuksen otokseen (=päättyneet projektit), tavoiteohjelmien valintaan (=maan-tietieteellinen kattavuus: 1 ja 3 -ohjelmat), toimenpidekokonaisuuksien valintaan (=6 toimenpidekokonaisuutta, joissa työttömät ovat keskeisenä kohderyhmänä), tutkimusasetelmaan (=puolikokeellinen pre- ja post-test –asetelma), luokittelukri-teereihin (=työministeriön käyttämät viralliset luokittelukriteerit) ja taustamuuttu-jiin (=valittiin sukupuoli, ikä, TE-keskusalue, virallinen projektityyppi). Oheises-sa kuviossa on yhteenvetona tilastoajon luomiseen liittyvä vaiheistus ja rajauksen kohteena olevat tekijät:

41


Kuvio 6. Tilastoajoon liittyvät rajaukset ja vaiheistus.

4.3 Työttömille suunnattujen ESR-projektien yksilövaikuttavuutta mittaava tilastoajo

Työministeriössä tehtiin näiden rajausten jälkeen tilastoajo määriteltyjen kriteeri-en perusteella tutkimuksen kohteena olevien ESR-projektien työvoimapoliittisten toimenpiteiden läpikäyneistä henkilöistä. Tilastoajoon saatiin kaikkiaan 8 646 hen-kilön sijoittumis- ja vaikuttavuustiedot.

Alkuperäisenä tarkoituksena oli luoda rinnalle niin sanottu kansallinen verrok-kiaineisto. ESR-projektien toiminnan luonnetta vastaavan kansallisen vertailuai-neiston luominen osoittautui vaikeaksi. Vaikka ESR-projekteissa ja kansallisessa työvoimapolitiikassa toteutetaan samanlaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, nii-den vertaaminen sellaisenaan toisiinsa ei olisi ollut mahdollista. Miksi näin? Ensim-mäiseksi, tutkimuksen otoksen ESR-projektit olivat kolmessa eri tavoiteohjelmassa ja kuudessa eri toimenpidekokonaisuudessa. Jokaisen toimenpidekokonaisuuden projektit toteuttivat nimenomaan kyseiselle toimenpidekokonaisuudelle asetettu-ja lähtökohtaisia tavoitteita. Vaikka kaikille toimenpidekokonaisuuksille yhteisenä nimittäjänä olivat työttömät, niin kohderyhmät, valintakriteerit (=osallistuneiden valikoitumismekanismit), käytettävät resurssit jne. poikkesivat merkittävästi toi-sistaan jo ESR:n sisällä. Luotettava ja aukoton vertaaminen ESR:n ohjelmien ja

TILASTOAJON LUOMINEN

1. PRE-TEST JA POST-TEST- Asetelman luominen- Viisi eri poikkileikkaus- hetkeä- Päättyneet ESR-projektit

2. OTOKSEN LUOMINEN- Valinta tavoite 3- ja 1-ohjelmat: alueellinen kattavuus- Yhteensä 102 projektia

3. TILASTOAJON LUOMINEN- S-projektikoodin avullayhteys URA-järjestelmään- 20 000 aloittajaa ja 17 000 loppuunsuorit-tanutta

- ESR-projektit päättyneet 1.1.2003 - 30.6.2004 välisenä aikana (ESRA)- Projektien tavoittaminen: taustaorganisaatio / projektihenkilöstö (ESRA)- Yksilöiden tavoittaminen (URA ja OPAL)

4. TILASTOANALYYSIN TARKENTAMINEN- Työvoimapoliittiseen toimenpiteiseen osallistuneet (8 646)- Kriteerien valinta- Työhallinnon normaali-luokitus lähtö- ja sijoittumis-vaiheessa- ESR-projektityypittely

5. TILASTOAJO

8 600yksilön tiedot

Kritee-reittäindata

Omaluokitus-mahdol-lisuus“J

atku

vien

raja

uste

n lo

giik

ka”

KOKEELLISEN ASEMAN REUNAEHTOJA

42

LUK

U 4

.

toimenpidekokonaisuuksien välillä olisi ollut jo lähtökohtaisten rajausten vuoksi kyseenalaista, mutta vielä enemmän epäluotettavuutta olisi tuonut vertaaminen kansallisiin toimenpiteisiin. Toiseksi, ESR-projekteissa aloittavat henkilöt saattavat olla useassa eri toimenpiteessä projektin keston aikana. Ongelmia olisi tuottanut se, mikä työvoimapoliittinen toimenpide valittaisiin jokaisen yksilön kohdalla luotetta-vaksi vertailukohdaksi. Kolmanneksi, on tyypillistä se, että ESR-projekteissa olevat henkilöt ”seilaavat” joustavasti ESR-projektien ja kansallisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden välillä. Yhdenmukaisuuteen ja luotettavuuteen liittyvän epävar-muuden vuoksi katsoimme parhaimmaksi hylätä kansallisen verrokkiaineiston.

ESR-projektien arviointien ja työministeriön sisäisin selvityksin on tehty tilasto-ajoja yksittäisten toimenpidekokonaisuuksien vaikuttavuudesta sijoittumisen suh-teen. Näiden luokittelukriteerit eivät olleet kaikilta osin yhteneväisiä käyttämäm-me luokittelun kanssa. Vaikuttavuustutkimuksia oli tehty eri aikoina käyttämällä erityyppisiä aineistoja. Tärkein syy näiden vertailuaineistojen hylkäämiseen oli se, että tutkimuksessa käyttämämme projektitypologisointi ei olisi ollut miltään osin vertailukelpoinen yksittäisiin toimenpidekokonaisuuksiin perustuvien selvitysten rinnalla.

Sen sijaan otettiin soveltuvin osin huomioon tavoiteohjelmien ESR-arviointien ja selvitysten yhteydessä otetut vertailuaineistot. Tilastoajojen rinnalle kerättiin opiskelijapalaute (OPAL) perusraportit niiden projektien osalta, jotka olivat ot-taneet järjestelmän käyttöön. ESR-projekteissa OPAL-palautteet tulivat asteittain käyttöön vuonna 2003 ja velvoittavaksi vasta vuoden 2004 alussa. OPAL-perus-raportit saatiin kaikkiaan 63 yksittäisestä koulutuskurssista tutkimuksen kohteena olevista ESR-projekteista.

Kuvio 7. Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden sijoittuminen työllisyyskoodeittain kolmena poikkileikkaushetkenä.

tilanne 3 pv ennen 6 kk:n kuluttua 18 kk:n kuluttua

7000650060005500500045004000350030002500200015001000500

0Ei rekist.

Eikoodia

Lomau-tettu

Sijoitet-tuna

Työssä Työtön Työvoimanulko-puolella

Muutenhak.

Tmtuentyöh.

Tv-koulut.

43


Edellisessä kuviossa tarkasteltiin koko tutkimusjoukkoa kolmena poikkileikka-ushetkenä. Kolme päivää ennen toimenpiteen alkamista eli valikoitumishetkellä toimenpiteisiin, oli työttömien osuus 73 prosenttia koko tutkimusjoukosta ja 13,5 % oli sijoitettuna työhallinnon toimenpiteisiin. Puoli vuotta toimenpiteen päätty-misen jälkeen oli työttömien osuus laskenut 45,4 prosenttiin ja puolitoista vuotta toimenpiteiden päättymisen jälkeen edelleen 38,3 prosenttiin.

Keskeinen huomio tarkastelussa kiinnittyy ’ei rekisterissä’ -olevien suureen mää-rään. Noin kolmannes tutkimusjoukosta on toimenpiteiden päättymisen jälkeen ilman koodia tai työnhakijarekisterin ulkopuolella. Tämä on keskeinen ongelma tilastollisessa tarkastelussa. On mahdoton luotettavasti arvioida, ovatko rekisteröi-mättömät sijoittuneet työhön tai koulutukseen vai ovatko he kokonaan työvoiman ulkopuolella, sillä heidän jäljityksensä mahdollistama työnhaku ei ole voimassa. Kyse on siitä, että kaikki työnhakijat eivät ole toimenpiteiden päättymisen jälkeen ilmoittaneet omaan yhteystyövoimatoimistoonsa työmarkkina-asemaansa. Toisin sanoen ei-rekisterissä olevat eivät ole olleet tutkimuksen poikkileikkaushetkenä työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä, työnhakijana työvoimatoimistossa tai ovat vailla työllisyyskoodia. Kyse on merkittävästä puutteesta luotettavien tulkin-tojen ja jatkoanalyysin näkökulmasta, sillä ei-rekisterissä olevien määrä tekee mah-dottomaksi aukottomasti arvioida työllistyneiden todellisen määrän. Ei-rekisterissä olevia koskeva tutkimuksellinen ongelma on ollut pitkään työministeriön tilasto-vastaavien tiedossa, mutta mahdollisuudet ongelman tilastolliseen ratkaisuun lienee vähäiset, sillä se edellyttäisi työnhakijoiden oma-aloitteista ilmoitusvelvoitetta mitä ei ole toistaiseksi sanktioitu. Lisäksi on otettava huomioon, että ei-rekisterissä ole-vien tilanne perustuu tutkimuksen poikkileikkaushetkiä koskevaan tilanteeseen.

Kun tarkastellaan edellä mainittujen reunaehtojen jälkeen työssä olevien mää-rää toimenpiteiden päättymisen jälkeen, havaitaan työssä olevien määrän olevan alle kuusi prosenttia. Tämä ei kuitenkaan vastaa todellista tilannetta. Jos tehdään oletuksia aikaisempien vaikuttavuustutkimusten perusteella, jotka on tehty esimer-kiksi haastatteluiden, rekisteriaineistojen yhdistämisen ja Tilastokeskuksen työssä-käyntitilastojen perusteella, niin voidaan arvioida työssä olevien osuutta luotetta-vammalla tavalla. On siis oletettavissa, että merkittävä osa rekisteröimättömistä on työllistynyt tai on aloittanut koulutuksen toimenpiteiden päättymisen jälkeen. Li-säksi osa ei-rekisterissä olevista on poistunut kokonaan tilastoista. Todellisuudessa työllistyneiden osuus lienee vähintään kolmannes koko tutkimuspopulaatiosta.

Muita havaintoja koko tutkimusjoukon osalta on muun muassa se, että noin kymmenen prosenttia toimenpiteisiin osallistuneista on sijoitettuna työvoimapo-liittisiin toimenpiteisiin ennen ja jälkeen toimenpiteen. Lisäksi on havaittavissa, että toimenpiteiden päättymisen jälkeen koulutukseen hakeutuvien määrä kasvaa tasaisesti.

Sukupuolittain tarkasteltuna merkittävin ero koskee työttömien määrän kehitys-tä toimenpiteiden päättymisen jälkeen (liite 2). Työttömien miesten osuus laskee

44

LUK

U 4

.

määrällisesti ja suhteellisesti nopeammin kuin naisten, mutta vastaavasti naisten osuus on suhteellisesti suurempi työssä olevien suhteen toimenpiteiden päättymi-sen jälkeen. Ei-rekisterissä olevien suuri määrä on tässäkin suhteessa ongelmalli-nen luotettavien johtopäätösten tekemisen suhteen.

Iän mukaan tarkasteltuna työttömien ja työssä olevien määrässä on havaittavissa selvä ero (liite 3). Alle 25-vuotiaiden osalta työttömien määrä putoaa kolmannek-seen 18 kuukautta projektin päättymisen jälkeen. Ei rekisterissä olevien määrä on noussut 18 kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen peräti 53 prosenttiin, mikä vääristää kaikkien johtopäätösten tekemistä toimenpiteiden vaikuttavuuden suh-teen. Kun vastaavasti tarkastellaan 40–54-vuotiaiden sijoittumista toimenpiteiden päättymisen jälkeen, on työttömien määrä laskenut selvästi hitaammin kuin nuor-ten ikäryhmässä. Samoin rekisteröimättömien määrä on merkittävästi pienempi kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Sijoitettuna olevien määrä on suhteellisesti suu-rempi kuin nuorten ikäryhmässä.

Poikkileikkaushetkittäin tarkasteltuna tutkimme lähtötilanteen (3 pv ennen) ja työllisyyspolun suhdetta seuraavissa kuvioissa 6 ja 18 kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen. Ensimmäisessä kuviossa seurataan sijoittumistilannetta puoli vuotta toimenpiteen päättymisen jälkeen. Ne, jotka olivat ennen toimenpiteen al-kamista työttöminä, olivat todennäköisimmin työttömänä myös kuusi kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen. Vastaavasti työssä toimenpiteen alkaessa olleet olivat todennäköisimmin työssä puoli vuotta toimenpiteen päättymisen jälkeen.

Kuvio 8. Tutkimusjoukon tilanne 6 kk toimenpiteen jälkeen.

Työssä

Tmtuen työh

Työtön

Sijoitettuna

Muuten hak

Tv.koulut.

Ei rekisterissä

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Ei koodia

Työv.ilkop

Lomau-tettu

Työtön

Työssä

Sijoitet-tuna

45


18 kuukautta toimenpiteiden päättymisen jälkeen tilanne oli säilynyt ennallaan edelliseen poikkileikkaushetkeen (6 kk jälkeen toimenpiteen) verrattuna. Työttö-mien osuus oli alhaisin työssä ennen toimenpidettä olleiden ryhmässä ja korkein sijoitettuna ja työttömänä olleiden ryhmässä.

Kuvio 9. Tutkimusjoukon tilanne 18 kk toimenpiteen jälkeen.

4.3.1 Tilastoajon tulokset virallisen ESR-projektityypittelyn mukaan

ESR-projektityypit perustuvat niin sanottuun viralliseen luokitteluun, mikä teh-dään kaikissa projekteissa niiden käynnistysvaiheessa. Virallinen projektityypittely perustuu ohjelma-asiakirjan (SPD) laatimisen yhteydessä tehtyyn eri toteuttaja-ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen ja sosiaalipartnereiden yhtenäiseen näke-mykseen eri projektityypeistä. Projektipäätöstä tehdessä viranomaiset hyväksyvät hakijan projektihakemuksen ja kirjaavat samalla niin sanottuja viranomaismerkin-töjä projektihakemuksen sellaisiin kohtiin, joita hakijat itse eivät voi täyttää. Yksi viranomaismerkintöihin tarkoitettu avoin kohta liittyy projektityypittelyyn. Viralli-nen projektityypittely on tehty alkuperäisesti helpottamaan projektien seuranta- ja arviointijärjestelmää.

Teimme aluksi tilastoajon virallisen ESR-projektityypittelyn mukaisesti. Projek-tityyppien välillä on sijoittumisen suhteen merkittäviä eroja. Luotettavien johto-päätösten tekemistä vaikeuttaa se, että tutkimuksen otoksena olevat projektit sijoit-tuvat epätasaisesti näihin projektityyppeihin. Suurin osa projektien toimenpiteiden asiakkaista sijoittuu luokkaan ’muu’. Tämä kertoo siitä, että virallinen projektityy-pittely ei vastaa kaikilta osin työttömille suunnattujen projektien toiminnan luon-

3,8

6

10,3

5,4

6

5,2

Työssä

Tmtuen työh

Työtön

Sijoitettuna

Muuten hak

Tv.koulut.

Ei rekisterissä

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Ei koodia

Työv.ilkop

Lomau-tettu

Työtön

Työssä

Sijoitet-tuna

46

LUK

U 4

.

netta, tavoitteita ja kohderyhmiä. Ryhmässä “muu” on enemmän tutkimusjoukon yksilöitä kuin muissa nimetyissä ryhmissä yhteensä. Merkittävin osa tutkimuksen projekteista sijoittuu työssä oppimiseen. Yhdistimme työssä olevien ja rekisteröi-mättömien luokat yhteen sijoittumistarkastelussa. Työssä olevien prosenttimäärä vaihtelee tässä suhteessa 17–78 prosentin välillä. Liitekuvioon 4 on kerätty tiivis-tettyä yhteenvetoa työttömien työnhakijoiden tilanteesta ennen ja jälkeen toimen-piteen virallisen projektityypittelyn mukaisesti.

Taulukko 2. Työllistyminen virallisen ESR-projektityypittelyn mukaan.

Virallinen projektityyppi

Työtön 3 pv Työssä + 18 kk* Työssä %**

Muu projektityyppi 3902 1899 48,2

Ennakointi 248 109 44

Julkisen sektorin henkilöstö

23 18 78,3

Asiantuntijavaihto 11 8 72,7

Opetusteknologia 233 130 55,8

Työelämä ja koulutus 322 130 40,4

Työorganisaatioiden kehittäminen

59 10 17

Työssä oppiminen 1176 702 59,7

Ura- ja rekrytointipalvelu 388 228 58,8

*Työssä oleviin on yhdistetty ei-rekisterissä olevat

** Työssä olevien prosenttiluvussa on lisäksi ei-rekisterissä olevat

47


4.3.2 Tilastoajon tulokset toteuttajatahon mukaan

Edellisessä luvussa tilastoajon tuloksia tarkasteltiin suhteessa viralliseen ESR-pro-jektityypittelyyn ja seuraavassa luvussa tuloksia tullaan tarkastelemaan suhteessa tutkijoiden luomaan temaattiseen typologisointiin. Tässä luvussa tilastoajon tu-losten valossa tarkoituksena on tarkastella sitä, onko yksilövaikuttavuudessa huo-mattavissa merkittäviä eroja suhteessa toteuttajatahotyyppiin. Seuraavassa luvussa mahdollisia eroja tarkastellaan hakijaorganisaatioittain typologiakohtaisesti, mutta tässä luvussa käytetään toteuttajatahoista kolmijakoa yksityisen yhteisön tai orga-nisaation tuottamat hankkeet; julkisen yhteisön tai organisaation tuottamat hank-keet; työhallinnon oman tuotannon hankkeet (TE-keskuksen tai liiton sekä työvoi-matoimiston hankkeet). Merkittäviä eroja suhteessa projektien vaikuttavuuteen ei näiden kolmen toteuttajatahon välillä tässä tilastotarkastelussa noussut esiin, mutta tiettyjä pienempiä eroavaisuuksia voidaan kuitenkin havaita (liite 5).

Toimenpiteissä aloittaneiden osalta esiin nousee selvästi, että työhallinnon oman tuotannon hankkeissa työttömien prosentuaalinen osuus on kaikista kol-mesta toteuttajatahosta korkein samalla kun sijoitettujen prosentuaalinen osuus on selvästi alhaisin. Julkisten yhteisöjen ja organisaatioiden osalta taas sijoitettujen osuus on kaikista korkein ja työssä olevien osuus on kaikista korkein yksityisten organisaatioiden ja yhteisöjen toteuttamissa projekteissa. Toisaalta myös julkisten toteuttajatahojen kohdalla myös työvoiman ulkopuolella olevien määrä on kaikista korkein, mikä taas saattaisi kertoa näiden tahojen suuntaavan projektitoimenpiteitä vielä hiukan haastavammalle kohderyhmälle kuin esimerkiksi työhallinnon oman tuotannon hankkeissa.

Vastaavasti kun tarkastellaan toimenpiteisiin osallistuneiden sijoittumistilastoja 6 kk, 12 kk, 18 kk toimenpiteen päättymisen jälkeen, nousee esiin eroja erityisesti työhallinnon oman tuotannon hankkeiden osalta. Työhallinnon oman tuotannon hankkeissa työttömien osuus on laskenut suhteessa muihin toteuttajatahoihin kai-kista eniten, samalla kun esimerkiksi 6 kk toimenpiteen jälkeen on myös sijoitettu-jen sekä työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevien henkilöiden prosentuaalinen korkeampi kuin muiden toteuttajatahojen projekteissa. Lisäksi tässä tarkastelussa näyttäisi myös siltä, että julkiset yhteisöt ja organisaatiot näyttäisivät toteuttavat kohtuullisen vaikuttavia projekteja suhteessa työttömien ja työllistyneiden pro-sentuaaliseen osuuteen. Toisaalta julkisten toteuttajien välillä suhteessa vaikutta-vuuteen voi olla merkittäviä eroja etenkin esimerkiksi oppilaitosten ja kunnan tai kaupungin toteuttamien projektien välillä (ks. seuraava luku). Esimerkiksi tässäkin aineistossa analyysin ongelmaksi muodostuu ei-rekisterissä olevien suuri määrä, mikä kuitenkin saattaa tarkoittaa esimerkiksi koulutukseenkin hakeutumista.

Tämän tarkastelun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että työhallinnon oman tuotannon hankkeet ovat vaikuttavimpia suhteessa siihen, että aloittaneista oli suu-rin osa työttömiä ja toimenpiteiden jälkeen kohtuullisen suuri osa oli kuitenkin oh-

48

LUK

U 4

.

jautunut työvoimapoliittiseen koulutukseen, työllistynyt tai oli sijoitettuna työvoi-mapoliittiseen toimenpiteeseen. Muiden toteuttajatahojen osalta näyttäisi taas siltä, että aloittaneissa on jo lähtökohtaisesti paljon enemmän eri työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin sijoitettuja osallistujia, mikä taas saattaisi kertoa siitä, että projek-tirahoituksella pyritään ainakin jossakin määrin rahoittamaan työvoimapoliittisia toimenpiteitä.

4.4 Tilastoajon tulokset temaattisen typologisoinnin suhteen

Virallinen projektityypittely soveltuu edellä mainitut reunaehdot huomioiden ken-ties tavoite 1 ja 3 -ohjelmien kokonaisuuden tarkasteluun kaikkien hallinnonalojen ja yleisen tarkastelun osalta, mutta työttömille suunnattujen projektien luokittelun kannalta se on liian karkealla tasolla. Tämän tutkimuksen yhtenä keskeisenä tavoit-teena oli tarkastella yksilövaikuttavuutta tutkijoiden luoman oman typologisoinnin avulla. Tämän vuoksi loimme tutkimuskäyttöön uuden projektitypologian, joka soveltuu merkittävästi paremmin tutkimuksen otoksena olevien työttömille suun-nattujen ESR-projektien tarkasteluun. Tutkimuksen kohteena olevien projektien keskeisiä kohderyhmiä oli seitsemän. Käytimme tämän vuoksi typologisoinnin en-sisijaisena perusteluna nimenomaan projektin keskeistä kohderyhmää.

Perustelemme omaa typologisointia virallisen projektityypittelyn sijaan seuraa-vien syiden vuoksi. Projektien typologisointi edellytti laadullista sisällönanalyy-siä eli typologisointiin oli monia laadullisia perusteita. Ensinnäkin, tutkimuksen selvyyden kannalta oli hyvä keskittyä laajempiin projektikokonaisuuksiin, joilla oli selkeä kohderyhmä. Tällöin pystyttiin paremmin erottelemaan ennen muuta ne organisaatiotyypit, jotka olivat keskittyneet johonkin määrättyyn kohderyh-mään. Esimerkiksi projekti-typologioiden tunnuspiirteitä esittelevästä taulukosta 8. voidaan nopeasti havaita, että oppilaitokset olivat varsin aktiivisia monissa eri kohderyhmissä, kun sen sijaan niin sanotun kolmannen sektorin toimijat olivat varsin marginaalisia toimijoita suhteutettuna esimerkiksi oppilaitoksiin ja kuntiin. Toiseksi, typologioiden avulla pystytään paremmin havainnoimaan niitä keinoja ja käytäntöjä, joita sovelletaan eri kohderyhmiin. Toisin sanoen nuoriin sovellet-tavat keinot ja menetelmät poikkeavat usein hyvin paljon esimerkiksi pitkäaikais-työttömiin käytetyistä työllistämistoimenpiteistä. Kolmanneksi, kohderyhmittäisen typologisoinnin avulla oli mahdollista vertailla eri kohderyhmien muodostamien kokonaisuuksien työllisyysvaikuttavuutta. Tällöin voitiin siis paremmin tunnistaa ne projektit ja keinot, jotka olivat olleet menestyksellisiä omassa toiminnassaan. Neljänneksi, kohderyhmien typologisoinnin avulla oli mahdollista luoda selkeäm-mät raamit tulevaisuuden työllisyysvaikuttavuuden edistämiseksi. Typologisoinnin avulla on paremmat mahdollisuudet linjata esimerkiksi tulevan ohjelmakauden vastaavia projektikokonaisuuksia ja edistää siten kohderyhmien tarpeista lähtevää projektien arviointia ja toteutusta.

49


Projektien kohderyhmät olivat keskenään heterogeenisiä, samoin olivat myös niiden tarpeet ja tavoitteet. Toki kaikille ryhmille yhteisenä nimittäjänä toimi työt-tömyys. Typologisoinnin suhteen on kuitenkin otettava huomioon se, etteivät ryh-mien rajat ole tiukat. Tällä tarkoitamme sitä, että esimerkiksi nuorten ryhmään saattaa kuulua myös maahanmuuttajia. Kuitenkin pääasiallisesti oli kyse nimen-omaan nuorille maahanmuuttajille kohdistetuista projekteista. Vastaavasti maa-hanmuuttajien kohderyhmien projekteista joku saattoi olla yhtä hyvin kohdistettu myös pitkäaikaistyöttömille, jotka ovat syntyperäisiä suomalaisia. Tällöinkin valta-osa projektien toimenpiteistä oli kohdistettu nimenomaan maahanmuuttajille.

Näiden edellä mainittujen perusteluiden mukaisesti projektit jaettiin seitsemään typologiaan. Projektitypologiat esitellään yksityiskohtaisemmin tunnuspiirteidensä osalta luvussa 6. Typologiat ovat:

o Maahanmuuttajato Nuoreto Pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneeto Spesifit ammattiryhmäto Yhteisöt ja yritykseto Tasa-arvoa edistäväto Muut

Kuten jo totesimme, virallinen ESR-projektityypittely ei sovellu sellaisenaan työttömille suunnattujen ESR-projektien tarkasteluun. Tämän vuoksi olemme em. projektityypittelyn mukaisesti tehneet SPSS-ohjelmalla erillisen tilastoajon ja ris-tiintaulukoinnin yksilöiden sijoittumisesta edellä mainittuihin projektityyppeihin. Projektityyppien sisällä tarkastellaan yksilöiden työmarkkinapolulla etenemistä ennen ja jälkeen työvoimapoliittisen toimenpiteen. Poikkileikkaushetkinä käyte-tään vertailun mahdollistamiseksi samoja tilanteita kuin aikaisemmassa esittelyssä ESR-projektityypeittäin. Lähtötilanteen ja sijoittumistilanteen osalta noudatetaan normaalia työhallinnon luokitusta. Ei-rekisterissä olevien määrä aiheuttaa tässäkin suhteessa merkittäviä luotettavuuteen liittyviä ongelmia.

50

LUK

U 4

.

Kuvio 12. Lähtötilanne eri projektityypeissä kolme päivää ennen toimenpidettä.

Edellisessä kuviossa tarkastelimme projektityyppien lähtötilannetta kolme päi-vää ennen toimenpiteen alkamista. Luokitteluryhmä ovat työhallinnon URA-jär-jestelmän normaalin luokitus: ei koodia olevat, työvoiman ulkopuolella olevat, lomautetut, työttömät, työssä olevat ja sijoitettuna olevat. Kolme päivää ennen toimenpidettä työttömänä olevien osuus vaihtelee 62,9 ja 78,5 prosentin välillä. Työttömien osuus on korkein tasa-arvoa edistävien, pitkäaikaistyöttömien ja syr-jäytyneiden sekä muut -ryhmän projektityypeissä. Työssä olevien osuus on margi-naalinen kaikissa projektityypeissä. Spesifien ammattiryhmien osalta työssä olevien osuus poikkeaa muista (6,9 %).

Kun tarkastellaan projektitypologioita hakijaorganisaatioiden mukaan, voidaan nähdä, että kunkin typologian sisällä on vielä eroja toteuttajaorganisaatioittain. Seuraavasta taulukosta voidaan selvästi huomata, että nuorten projekteissa toteut-tajatahona on useimmiten kunta tai kaupunki. Vastaavasti esimerkiksi TE-keskus, työvoimatoimisto tai esimerkiksi yritykset eivät ole osallistuneet nuoriin kohdistu-vien projektien toteuttamiseen.

LÄHTÖTILANNE 3 PÄIVÄÄ ENNEN TOIMENPIDETTÄ

Muut

Tasa-arvo

Yhteisöt ja yrityksetSpesifit

ammattiryhmätPitkäaikais-

työttömät

Nuoret

Maahan-muuttajat

Sijoitettuna Työssä Työtön Lomautettu Työvoiman ulkopuolella Ei koodia

0 10 20 30 40 50 60 70

Prosenttia (%)

51


Kuvio 13. Projektitypologiat hallinnoijan organisaatiotyypin mukaan.

Maahanmuuttajiin kohdistuvien projektien osalta toteuttajajoukko on melko heterogeeninen. Oppilaitokset näyttäisivät olevan maahanmuuttajille suunnatuissa projekteissa hiukan aktiivisemmassa roolissa kuin muut projektit, mikä saattaisi kertoa projektien painottumisesta koulutustoimenpiteisiin.

Pitkäaikaistyöttömien osalta toteuttajajoukko on varsin heterogeeninen, mutta eniten projekteja toteuttavat kuitenkin kolmannen sektorin toimijat eli säätiöt, yh-distykset ja järjestöt.

Spesifien ammattiryhmien osalta merkittävimmän toteuttajajoukon muodosta-vat oppilaitokset, tämä kertonee kyseisen typologian projektien suuntautuvat vah-vasti tiettyjen ammattiryhmien kouluttamiseen työelämän tarpeita vastaaviksi.

Muita typologioita selvästi merkittävämmässä toteuttajaorganisaatioasemassa ovat yritykset, tämä saattaisi osaltaan kertoa siitä, että yritykset lähtevät näissä pro-jekteissa itse aktiivisesti projektin avulla kehittämään työvoiman osaamista vastaa-

Kuntayhtymä, seutukunnan kehittämiskeskus tms

Muu

Yritys

TE-keskus tai liitto

Työvoimatoimisto

Oppilaitokset

Yhdistys, järjestö, seutakunta tms.

Kunta taikaupunki

11

11

111

11

1

11

2

2

2

2 2

2

3

3

33

4

44

44

4

4

4

4

1

8

6

15

0 5 10 15

Muu

Tasa-arvospesifitryhmät

Spesifitammattiryhmät

Pitkäaikais-työttömät

Maahanmuuttajat

Nuoret

Yhteisöt, yritykset jaorganisaatiot

52

LUK

U 4

.

maan omia tarpeitaan. Kun tarkastellaan hankkeiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta, voidaan myös näh-

dä osallistujien sijoittumistilastoissa hakijaorganisaatio- ja kohderyhmäspesifejä eroja. Näissäkin sijoittumistilastoissa analyysin luotettavuutta haittaavat ei-rekiste-rissä olevien suuri määrä.

Kokonaisuudessaan voidaan tilastoista nähdä (liite 6), että aloittaneiden osal-ta kunnan ja kaupungin toteuttamissa projekteissa on selvästi eniten eri työvoi-mapoliittisiin toimenpiteisiin sijoitettuja osallistujia. Sijoitettujen prosentuaalinen osuus säilyy kunnan/ kaupungin toteuttamissa projekteissa suhteellisen korkeana kaikkina poikkileikkaushetkinä (3 pv, 6 kk, 12 kk, 18 kk) samalla kun varsinaisten työllistyneiden prosentuaalinen osuus on matala. Myös Työvoimatoimiston, TE-keskuksen tai liiton toteuttamissa projekteissa erottuu selvästi sijoitettujen korkea prosentuaalinen osuus – toisaalta taas varsinaisten työllistettyjen osuus etenkin työvoimatoimiston projekteissa on huomattavasti kaupungin tai kunnan projekteja korkeampi.

Tunnusomaista kaupungin tai kunnan toteuttamille projekteille näyttäisi myös tilastotarkastelun perusteella olevan sijoitettujen vähentyminen projektien ansiosta kun taas muiden toteuttajien osalta sijoitettujen prosentuaalinen osuus on pikem-minkin noussut kuin laskenut. Tutkimustiimin näkemyksen mukaan tämä saattaisi johtua siitä, että kunnan tai kaupungin projektitoiminnalla pyritään osaltaan rahoit-tamaan erilaisia tukityöllistämisen muotoja.

Tämän jälkeen tarkastelemme yksilöiden sijoittumista projektityypeittäin kolme-na eri poikkileikkaushetkenä (6, 12 ja 18 kk) seuraavissa alaluvuissa. Sijoittumiskri-teerin perustana on jälleen työhallinnon normaali luokitus: ei rekisterissä olevat, työvoimakoulutuksessa olevat, muuten työnhakijana olevat, sijoitetut, työttömät, työmarkkinatuen työharjoittelussa olevat ja työssä olevat. Seuraavissa alaotsikoissa ja kuvioissa on esitetty sijoittumispolku projektityypeittäin. Projektitypologioiden osalta voidaan myös erottaa tiettyjä eroja sijoittumistilastoissa hakijaorganisaatioit-tain. Esittelemme jokaisen projektityypin osalta ko. ryhmään liittyviä erityispiirteitä suhteessa toteuttajaorganisaatioihin.

53


4.4.1 Maahanmuuttajat

Maahanmuuttajista kolmannes (34,7 %) on työttömiä 18 kuukautta toimenpitei-den päättymisen jälkeen. Ennen toimenpiteen alkua työttömien maahanmuuttaji-en osuus oli 62,5 prosenttia. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana työttömien osuus laski 42,1 prosenttiin, jonka jälkeen työttömien osuuden lasku oli hitaampaa. Ei-rekisterissä olevien määrä on noussut samana aikana noin kolmannekseen (31,9 %). Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä (työvoimakoulutus, sijoitus, työmarkkina-tuen työharjoittelu) on ollut eri poikkileikkaushetkinä noin joka neljäs maahan-muuttaja. Työssä olevien osuudessa ei ole toimenpiteen päättymisen jälkeen tapah-tunut merkittävää muutosta. Projekteja toteuttavat pääsääntöisesti TE-keskukset tai liitot, oppilaitokset, yhdistykset, järjestöt, seurakunnat, kunnat tai kaupungit.

Kuvio 14. Maahanmuuttajien sijoittumispolku.

Maahanmuuttaja-typologian erityispiirteitä:

o Yhdistysten ja järjestöjen projekteissa aloittaneista merkittävä osa on sijoitettuja.o Tunnusomaista kaikille toteuttajille näyttäisi olevan työvoimakoulu- tukseen ja työmarkkinatuen työharjoitteluun ohjautuminen. Lisäksi ei-rekisterissä olevien prosentuaalinen osuus on pienempi kuin muiden projektityyppien osalta.o Oppilaitosten ja TE-keskusten toteuttamista projekteista osallistujista

kohtuullisen suuri osa näyttäisi hankkeen päätyttyä ohjautuvan työharjoitteluun.o Yhdistysten ja järjestöjen toteuttamissa projekteissa osallistujat sijoittuvat suhteellisen usein työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

18 kk

12 kk

6 kk

MAAHANMUUTTAJIEN SIJOITTUMINEN POIKKILEIKKAUSHETKINÄ

TyössäTyömarkkinatuen

työharjoitteluTyötön

Sijoitettuna

Muuten hakijana

Työvoimakoulutus

Ei rekisterissä

Prosenttia (%)

54

LUK

U 4

.

o Kunnan / kaupungin toteuttamista projekteista selvää ohjautumista työmarkkinatuen työharjoitteluun ei näyttäisi olevan. Sen sijaan ei-rekisterissä olevien prosentuaalinen osuus on muita toteuttaja- organisaatioita suurempi ja työvoimakoulutukseen ohjautuvien osuus laskee selvästi ajan kuluessa. o Työllistyneiden osuus on kaikkien toteuttajaorganisaatioiden osalta suhteellisen matala, mikä kertonee maahanmuuttajien työllistymis- polkujen kulkevan koulutusten ja työharjoittelun tai tukityöllistämis- muotojen kautta. Työttömien prosentuaalinen osuus kuitenkin on laskenut kaikkien toteuttajaorganisaatioiden kohdalla merkittävästi.o Projekteja toteuttavat pääsääntöisesti TE-keskukset tai liitot, oppilaitokset, yhdistykset, järjestöt, seurakunnat, kunnat tai kaupungit.

Kuvio 15. Maahanmuuttajien typologia organisaatiotyypin ja sijoittumisen mukaan.

4,3

3,8

4,3

6,4

7,4

7,4

3,1

5,1

5,1

5

4,2

2,9

7,5

6,5

11,8

4,3

5,3

10,6

3,1

2

4,1

2,9

3,2

4,7

TE-keskus tai liitto 18 kk



Oppilaitos 18 kk

Oppilaitos 12 kk

Oppilaitos

Yhdistys, järjestöseurakunta tms. 18 kk


Yhdistys, järjestöseurakunta tms.

Kunta tai kaupunki 18 kk


Kunta tai kaupunki

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

TyössäTmtuen työhTyötönSijoitettuna

Muuten hak

TV-koulutEi rekisterissä

55


o Kunnan / kaupungin toteuttamista projekteista selvää ohjautumista työmarkkinatuen työharjoitteluun ei näyttäisi olevan. Sen sijaan ei-rekisterissä olevien prosentuaalinen osuus on muita toteuttaja- organisaatioita suurempi ja työvoimakoulutukseen ohjautuvien osuus laskee selvästi ajan kuluessa. o Työllistyneiden osuus on kaikkien toteuttajaorganisaatioiden osalta suhteellisen matala, mikä kertonee maahanmuuttajien työllistymis- polkujen kulkevan koulutusten ja työharjoittelun tai tukityöllistämis- muotojen kautta. Työttömien prosentuaalinen osuus kuitenkin on laskenut kaikkien toteuttajaorganisaatioiden kohdalla merkittävästi.o Projekteja toteuttavat pääsääntöisesti TE-keskukset tai liitot, oppilaitokset, yhdistykset, järjestöt, seurakunnat, kunnat tai kaupungit.

Kuvio 15. Maahanmuuttajien typologia organisaatiotyypin ja sijoittumisen mukaan.

4,3

3,8

4,3

6,4

7,4

7,4

3,1

5,1

5,1

5

4,2

2,9

7,5

6,5

11,8

4,3

5,3

10,6

3,1

2

4,1

2,9

3,2

4,7




Oppilaitos 18 kk

Oppilaitos 12 kk

Oppilaitos






Kunta tai kaupunki

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %


Muuten hak

TV-koulutEi rekisterissä

4.4.2 Nuoret

Nuorista oli työttömänä ennen toimenpiteen alkamista 69,7 prosenttia. Nuorten ryhmän työttömien osuus oli enemmän kuin puolittunut vuodessa toimenpiteen päättymisen jälkeen. Työttömien osuus laski 18 kuukautta toimenpiteen päättymi-sen jälkeen 29,3 prosenttiin, mikä oli paras tulos kaikkien projektityyppien osalta. Vastaavasti ei-rekisterissä olevien määrä oli suurin nuorten kohdalla. 18 kuukautta toimenpiteiden päättymisen jälkeen: lähes puolet kaikista (48,2 %) oli ei-rekisteris-sä olevia.

Kuvio 16. Nuorten sijoittumispolku.

Nuorten typologian erityispiirteitä:

o Projekteja toteuttavat pääsääntöisesti kunnat tai kaupungit.o Varsinainen työllistyminen on oppilaitosten toteuttamien projektien osalta toteutunut parhaiten, kunnan / kaupungin projektien osalta ei-rekisterissä olevien määrä on prosentuaalisesti korkeampi kuin muiden toteuttajien.o Yhdistysten ja järjestöjen osalta varsinainen työllistyminen on toteutunut heikoiten, mikä kuitenkin saattaisi kertoa näiden toimijoiden toimenpiteiden suuntaamisesta pikemminkin pajatoiminnan kautta tapahtuvaan työelämän käytäntöjen tms. opetteluun.

0 10 20 30 40 50

18 kk

12 kk

6 kk

NUORTEN SIJOITTUMINEN POIKKILEIKKAUSHETKINÄ


työharjoittelu

Työtön

Sijoitettuna

Muuten hakijana

Työvoimakoulutus

Ei rekisterissä

Prosenttia (%)

56

LUK

U 4

.

Kuvio 17. Nuorten typologia organisaatiotyypin ja sijoittumisen mukaan.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Oppilaitos 18 kk

Oppilaitos 12 kk

Oppilaitos






Kunta tai kaupunki

9,3

8

6

3,7

5,2

3,9

3,5

3,9

2,4

3,1

3,1

TyössäTmtuen työhTyötön

Sijoitettuna

Muuten hakTV-koulutEi rekisterissä

57


0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Oppilaitos 18 kk

Oppilaitos 12 kk

Oppilaitos






Kunta tai kaupunki

9,3

8

6

3,7

5,2

3,9

3,5

3,9

2,4

3,1

3,1

4.4.3 Pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneet

Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden ryhmän tilanne oli jo lähtökohtaisesti mui-ta vaikeampi. Lähes neljä viidestä (78,5 %) oli työttömänä ennen toimenpiteen alkamista. Puolitoista vuotta toimenpiteen päättymisen jälkeen työttömien osuus oli edelleen 46,8 prosenttia. Työttömien osuus oli korkein kaikkien projektityyp-pien osalta. Suuri osa ryhmästä oli toistuvasti työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä, varsinkin sijoitettujen osuus oli muita ryhmiä korkeampi.

Kuvio 18. Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden sijoittumispolku.

Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden typologian erityispiirteitä:

o Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden osalta eri toteuttajaorganisaatioiden joukko on heterogeenisempi kuin nuorten ja maahanmuuttajien

projektityypin toteuttajaorganisaatiot.o Aloittaneiden osalta kunnan ja kaupungin sekä yritysten toteuttamissa projekteissa on eniten sijoitettuja osallistujia.o TE-keskusten hankkeiden osalta osallistujat näyttäisivät sijoittuvan ensisijaisesti erilaisiin tukityöllistämisen muotoihin.o Yritykset näyttäisivät onnistuneen parhaiten työllistämään osallistujia avoimille työmarkkinoille.

0 10 20 30 40 50

18 kk

12 kk

6 kk

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN JA SYRJÄYTYNEIDEN SIJOITTUMINEN POIKKILEIKKAUSHETKINÄ


työharjoittelu

Työtön

Sijoitettuna

Muuten hakijana

Työvoimakoulutus

Ei rekisterissä

Prosenttia (%)

60

58

LUK

U 4

.

o Työvoimatoimiston hankkeiden osalta lyhyen aikavälin (6 kk toimenpiteen jälkeen) vaikutukset kohdistuvat osittain suoraan työllistymi- seen, mutta muilta osin osallistujat ovat sijoitettuna tai työvoimakou- lutuksessa. o Kunnan ja kaupungin osalta vaikutukset ovat kohdistuneet sijoitettujen prosentuaaliseen vähentämiseen samalla kun ei-rekisterissä olevien prosentuaalinen osuus kasvaa.

Kuvio 19. Pitkäaikaistyöttömien typologia organisaatiotyypin ja sijoittumisen mukaan.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

18 kk Kuntayht., seutukun. kehitt.keskus tms.

Oppilaitos 18 kk

Yhdistys, järjestö, seurakunta tms. 18 kk



Kunta tai kaupunki


6 kk Kuntayht., seutukun. kehit.keskus tms.

Yritys 18 kk

Yritys 12 kk

Yritys




Työvoimatoimisto 18 kk


Työvoimatoimisto

Oppilaitos 6 kk

Oppilaitos


Yhdistys, järjestö, seurakunta tms.

12,1

6,8

5,3

11,1

8,3

8,3

13,1

13,6

1,8

7,9

6,2

9

3,7

6,2

6,2

4,4

4,2

4,2

4,7

5,4

5,2

0,8

2,3

0,9

1,9

2,8

4,9

3,9

1,1

1,7

1,7

1,2

1,8

3,1

3,1

0,9

1,3



59


4.4.4 Yhteisöt ja yritykset

Yhteisöjen ja yrityksen edustajista työttömien osuus ennen toimenpiteen alkua oli 68,3 prosenttia. Työttömien osuuden lasku noudattaa samaa kaavaa kuin pitkä-aikaistyöttömien ryhmän kohdalla. 18 kuukautta toimenpiteiden päättymisen jäl-keen työttömien osuus oli tippunut 43,6 prosenttiin ja kolmannes oli ei-rekisterissä olevia. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden osalta sijoitettujen osuus oli pysynyt korkealla tasolla aivan samoin kuin pitkäaikaistyöttömien ryhmässä.

Kuvio 20. Yritysten ja yhteisöjen sijoittumispolku.

Yritysten ja yhteisöjen typologian erityispiirteitä:

o Ei-rekisterissä olevien prosentuaalinen osuus oppilaitosten toteuttamissa hankkeissa erityisen suuri.o Kunnan ja kaupungin toteuttamien hankkeiden osalta suora työllistyminen on onnistunut kohtuullisesti.o Yhdistysten ja järjestöjen osalta osallistujat ovat sijoitettuna tukityöllistämisen muotoihin.

0 10 20 30 40 50

18 kk

12 kk

6 kk

YHTEISÖJEN JA YRITYSTEN PROJEKTITYYPPIIN OSALLISTUNEIDENSIJOITTUMINEN POIKKILEIKKAUSHETKINÄ

Työmarkkinatuentyöharjoittelu

Työtön

Sijoitettuna

Muuten hakijana

Työvoimakoulutus

Ei rekisterissä

Prosenttia (%)

60

Työssä

60

LUK

U 4

.

Kuvio 21. Yritysten ja yhteisöjen typologia organisaatiotyypin ja sijoittumisen mukaan.



0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Oppilaitos 18 kk




Kunta tai kaupunki

Oppilaitos 12 kk

Oppilaitos



5,3

5,3

2

1

5,9

3,2

4,6

8,5

5,3

1,2

2,4

3,2

2,5

1,8

61


Kuvio 21. Yritysten ja yhteisöjen typologia organisaatiotyypin ja sijoittumisen mukaan.



0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Oppilaitos 18 kk




Kunta tai kaupunki

Oppilaitos 12 kk

Oppilaitos



5,3

5,3

2

1

5,9

3,2

4,6

8,5

5,3

1,2

2,4

3,2

2,5

1,8

4.4.5 Spesifit ammattiryhmät

Työttömien osuus oli keskimääräistä korkeampi ennen toimenpidettä (69,9 %). Työttömien osuuden lasku oli lähes yhtä nopea kuin nuorten ryhmän osalta. Sa-malla ei-rekisterissä olevien määrä oli toiseksi korkein nuorten ryhmän jälkeen. Vastaavasti työssä olevien osuus oli korkein verrattuina muihin ryhmiin.

Kuvio 22. Spesifien ammattiryhmien sijoittumispolku.

Spesifien ammattiryhmien typologian erityispiirteitä:

o Yritysten toteuttamat projektit ovat toimenpiteissä aloittaneiden osalta suunnanneet toimenpiteensä erityisesti (työttömien lisäksi) työvoiman ulkopuolella oleviin sekä lomautettuihin. Lisäksi työssä olevien määrä on kohtuullisen korkea.o Yhdistykset ja järjestöt sekä kunnat ja kaupungit taas kohdentavat projektinsa työttömien lisäksi erityisesti sijoitetuille. Lisäksi kunnat ja kaupungit ovat suunnanneet toimenpiteitään myös erityisesti työvoiman ulkopuolella oleviin sekä lomautettuihin.o Ei-rekisterissä -olevien määrä on erityisen suuri kaikkien toteuttajaorganisaatioiden osalta.

0 10 20 30 40 50

18 kk

12 kk

6 kk

SPESIFIEN AMMATTIRYHMIEN PROJEKTITYYPPIIN OSALLISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN POIKKILEIKKAUSHETKINÄ


Työtön

Sijoitettuna

Muuten hakijana

Työvoimakoulutus

Ei rekisterissä

Prosenttia (%)

Työssä

62

LUK

U 4

.

o Osallistujien työllistämisessä parhaiten näyttäisivät onnistuneen oppilaitosten, työvoimatoimistojen ja TE-keskuksen / liittojen projektit.

Tälle yhtenä selittävänä syynä voidaan nähdä se, että työvoimatoimiston hankkeissa työelämän tarpeet tunnetaan hyvin.

o Kunnan ja kaupungin hankkeiden osalta sijoitettujen prosentuaalinen osuus on 18 kk osallistumisen jälkeen kutakuinkin sama.

o Oppilaitosten sekä TE-keskuksen / liiton toteuttamien projektin osalta varsinainen työllistyminen on onnistunut parhaiten.

Kuvio 23. Spesifien ammattiryhmien typologia organisaatiotyypin ja sijoittumisen mukaan.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Oppilaitos 18 kk

Yhdistys, järjestö, srk tms. 18 kk



Kunta tai kaupunki

Yritys 18 kk

Yritys 12 kk

Yritys






Työvoimatoimisto

Oppilaitos 6 kk

Oppilaitos


Yhdistys, järjestö, srk tms.

3,5

8,4

7

12,6

11,5

9,2

11,7

8,6

12,5

13,2

12,2

14,2

2

8,4

9,6

5,4

3,1

3,1

1,4

1,4

0,7

1,1

1,4

1

1,5

2,3



63


o Osallistujien työllistämisessä parhaiten näyttäisivät onnistuneen oppilaitosten, työvoimatoimistojen ja TE-keskuksen / liittojen projektit.

Tälle yhtenä selittävänä syynä voidaan nähdä se, että työvoimatoimiston hankkeissa työelämän tarpeet tunnetaan hyvin.

o Kunnan ja kaupungin hankkeiden osalta sijoitettujen prosentuaalinen osuus on 18 kk osallistumisen jälkeen kutakuinkin sama.

o Oppilaitosten sekä TE-keskuksen / liiton toteuttamien projektin osalta varsinainen työllistyminen on onnistunut parhaiten.

Kuvio 23. Spesifien ammattiryhmien typologia organisaatiotyypin ja sijoittumisen mukaan.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Oppilaitos 18 kk




Kunta tai kaupunki

Yritys 18 kk

Yritys 12 kk

Yritys






Työvoimatoimisto

Oppilaitos 6 kk

Oppilaitos


Yhdistys, järjestö, srk tms.

3,5

8,4

7

12,6

11,5

9,2

11,7

8,6

12,5

13,2

12,2

14,2

2

8,4

9,6

5,4

3,1

3,1

1,4

1,4

0,7

1,1

1,4

1

1,5

2,3



4.4.6 Tasa-arvoa edistävät projektit

Työttömien osuus oli kaikkein korkein ennen toimenpiteen alkua tasa-arvoa edis-tävien projektien ryhmässä. Työttömien osuuden lasku oli kuitenkin suhteellises-ti yhtä nopeaa kuin nuorten ryhmässä. 18 kuukautta toimenpiteiden päättymisen jälkeen työttömien osuus oli laskenut 32,9 prosenttiin. Työttömien osuuden no-pea lasku päättyi käytännössä 12 kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen, sillä seuraavan puolen vuoden aikana työttömien osuus laski ainoastaan 0,3 prosent-tiyksikköä. Ei-rekisterissä olevien osuus oli noin neljännes. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden osalta sijoitettujen osuus oli kaikkein korkein (16,7 %). Työvoima-poliittisessa koulutuksessa olevien määrä oli myös keskimääräistä korkeampi.

Kuvio 24. Tasa-arvoa edistävien sijoittumispolku.

Tasa-arvospesifin typologian erityispiirteitä:

o Aloittaneiden osalta erityispiirteenä on yhdistysten ja järjestöjen toimenpiteiden kohdistaminen työvoiman ulkopuolella oleviin. o Yritysten toteuttamien hankkeiden osalta työllistyminen onnistunut parhaiten.o Yhdistysten ja järjestöjen osalta osallistujat ovat ”muuten hakijana”. Projektin vaikuttavuus saattaisi tässä tapauksessa olla ensisijaisesti laadullinen kuten työmarkkinavalmiuksien parantuminen tai kuntoutuminen. o Kunnan ja kaupungin projekteista osallistujat päätyvät lähinnä erilaisiin

tukityöllistämisen muotoihin.

0 10 20 30 40 50

18 kk

12 kk

6 kk

TASA-ARVO PROJEKTITYYPPIIN OSALLISTUNEIDENSIJOITTUMINEN POIKKILEIKKAUSHETKINÄ


Työtön

Sijoitettuna

Muuten hakijana

Työvoimakoulutus

Ei rekisterissä

Prosenttia (%)

Työssä

64

LUK

U 4

.

Kuvio 25. Tasa-arvoa edistävien typologia organisaatiotyypin ja sijoittumisen mukaan.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %





Kunta tai kaupunki



Yritys 18 kk

Yritys 12 kk

Yritys



7

10,9

7

9,1

11,5

10,4

4,5

10,3

6,9

5,5

1,6

3,9

2,3

2,6

3,4

4,5

4,5



65


Kuvio 25. Tasa-arvoa edistävien typologia organisaatiotyypin ja sijoittumisen mukaan.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %





Kunta tai kaupunki



Yritys 18 kk

Yritys 12 kk

Yritys



7

10,9

7

9,1

11,5

10,4

4,5

10,3

6,9

5,5

1,6

3,9

2,3

2,6

3,4

4,5

4,5



4.4.7 Muut

Ryhmään “muu” jäivät sellaiset projektit, joita ei pystytty sijoittamaan kohderyh-män tai tavoitteiden mukaan suoraan mihinkään yksittäiseen typologiaan. Projektit toimivat ”sateenvarjohankkeina” välittäjäorganisaatioiden kaltaisesti. Projekteilla saattoi olla useita tavoiteasetannan kannalta keskenään samanarvoisia kohderyh-miä. Työttömien osuus oli korkea ennen toimenpidettä (76,2 %). Työttömien mää-rän suhteellinen lasku noudatti samaa kaavaa kuin muissa ryhmissä, mutta se jäi 18 kuukautta toimenpiteiden päättymisen jälkeen keskimääräistä korkeammalle tasol-le. Lähes kolmannes oli tässäkin ryhmässä ei-rekisterissä olevia. Sijoitettujen osuus oli lähes yhtä korkealla tasolla kuin tasa-arvoa edistävissä projekteissa.

Kuvio 26. Ryhmä muiden sijoittumispolku.

Muut-typologian erityispiirteitä:

o Oppilaitosten hankkeissa sekä ei-rekisterissä olvien henkilöiden määrä on suurin mutta suorat työllistymisvaikutukset ovat merkittävimpiä.o Yhdistysten, järjestöjen yms. toimijoiden toiminnalla välittömät työllisyysvaikutukset ovat vaatimattomampia.

0 10 20 30 40 50

18 kk

12 kk

6 kk

PROJEKTITYYPPIIN MUUT OSALLISTUNEIDENSIJOITTUMINEN POIKKILEIKKAUSHETKINÄ


Työtön

Sijoitettuna

Muuten hakijana

Työvoimakoulutus

Ei rekisterissä

Prosenttia (%)

Työssä

66

LUK

U 4

.

Kuvio 27. Ryhmä muiden typologia organisaatiotyypin ja sijoittumisen mukaan.


Oppilaitos 18 kk




Kunta tai kaupunki



Yritys 18 kk

Yritys 12 kk

Yritys

Oppilaitos 6 kk

Oppilaitos



0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

10,6

13,8

14,2

8,5

9,3

6,2

8,9

9,7

15,7

3,1

3,1

3,1

6

5,9

5,2

0,8

2,4

3,7

0,8

0,8

1,6

1,7

1,3

1,3

1,3

1,8

2,7



67


Kaiken kaikkiaan näiden sijoittumistilastojen valossa voidaan todeta, että nuor-ten, maahanmuuttajien ja spesifien ammattiryhmien osalta oppilaitosten toteutta-mat projektit näyttäisivät onnistuneen parhaiten osallistuneiden työllistämisessä. Kunnan ja kaupungin toteuttamissa projekteissa suora työllistyminen näyttäisi to-teutuvan harvemmin, sen sijaan toimenpiteiden vaikuttavuus näyttäisi pikemmin-kin kohdistuvan eri tukityöllistymisen muotoihin tai työvoimakoulutukseen. Pitkä-aikaistyöttömien osalta yritysten toteuttamissa projekteissa työllistyminen taas oli onnistunut parhaiten. Työvoimatoimistojen ja TE-keskusten / liittojen toteuttami-en projektien työllistävä vaikutus spesifeihin ammattiryhmiin kohdistuvien projek-tien osalta voisi taas selittyä näiden toimijoiden mahdollisuudesta seurata alueellisia työelämäntarpeita kaikista parhaiten.

Projektityyppien yksityiskohtaisemman esittelyn jälkeen tarkastelemme oheises-sa kuviossa vielä kokoavasti sijoittumispolkua kaikkien ryhmien osalta.

Kuvio 28. Sijoittuminen projektityypeittäin 18 kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen.

Muu


Spesifitammattiryhmät

Pitkäaikais-työttömät

Maahanmuuttajat

Nuoret

Yhteisöt, yritykset jaorganisaatiot

TyössäTyömarkkinatuen työharjoittelu

TyötönSijoitettunaMuuten hakijana

TyövoimakoulutusEi rekisterissä

0 10 20 30

SIJOITTUMINEN PROJEKTITYYPEITTÄIN 18 KKTYÖVOIMAPOLITTIISEN TOIMENPITEEN JÄLKEEN

Prosenttia (%)

68

LUK

U 5

.

5. Kustannushyötyanalyysin ja tilastomallin soveltaminen työttömille suunnatuissa projekteissa

Tutkimuksen aluksi tehtiin luvussa 4. kuvattu laaja tilastoajo, jonka kohteena oli 102 päättyneen ESR-projektin toimenpiteessä olleet henkilöt. Tilastoajon perusteella luotiin virallisen ESR-projektityypittelyn jälkeen tutkijoiden oma projektitypolo-gisointi, joka perustui ensisijaisesti projektien kohderyhmiin ja toissijaisesti niiden tavoitteisiin, tarpeeseen ja toimenpiteisiin. Tilastoajon yhteydessä esiteltiin lyhyesti ESR-projektien keskeiset seuranta-, tilastointi- ja palautejärjestelmät, joiden avulla on mahdollista saada yleistä ja yksityiskohtaista tietoa yksilöiden työllisyysvaikut-tavuuteen liittyvistä asioista. Tilastoanalyysin ja järjestelmien kautta saatavat tiedot muodostavat seuranta- ja arviointijärjestelmän perustan. Näiden lisäksi esittelem-me tässä luvussa edellisiin perustuen eräänlaisen integroidun tilastomallin, jossa on yhdistetty seuranta- ja tilastointijärjestelmästä saatavaa tietoa siten, että se soveltuu nykyistä paremmin työttömille suunnatuille ESR-projekteille. Esittelemme lisäksi ESR-projektien kustannustehokkuuden arvioimiseen yhdeksi välineeksi kustan-nushyötyanalyysiä, jossa voidaan hyödyntää myös olemassa olevien järjestelmien perustietoa uudella tavalla. Seuraavassa alaluvussa esitellään tiiviisti kustannushyö-tyanalyysin käytettävyyttä ja toimivuutta työttömille suunnatuissa projekteissa tut-kimuksen otoksena olevien projektien ja projektitypologioitten kautta.

5.1 Kustannushyötyanalyysin soveltaminen työttömille suunnatuissa ESR-projekteissa

Hyvän ESR-projektin yhtenä tunnusmerkkinä on kustannustehokkuus. Kustan-nustehokkuutta ei ole kuitenkaan virallisissa ESR-asiakirjoissa sen yksityiskoh-taisemmin määritelty. Kustannustehokkuuden käsitettä voidaan lähestyä kus-tannushyödyn (Cost-Benefit) ja kustannusvaikuttavuuden (Cost-Effectiveness) näkökulmista. Kustannushyötyanalyysissä (CBA) raha on keskeinen tarkasteltava mittari. Kustannusvaikuttavuudessa (CEA) vaikutukset esitetään jossain muussa muodossa kuin rahassa. Molempia toimintojen tehokkuutta mittaavia näkökulmia

69

Kustannushyötyanalyysin ja tilastom

allin soveltaminen työttöm

ille suunnatuissa projekteissa

on mahdollista tarkastella esimerkiksi työttömille suunnatuissa ESR-projekteissa. Ne mahdollistavat vertailunäkökulmien luomisen esimerkiksi ohjelmien, toimen-piteiden, palveluiden, mallien jne. tutkimiseen.

ESR-projektien seurantajärjestelmän (ESRA) kautta on mahdollista tarkastel-la numeerisia kustannustietoja esimerkiksi aloittaneiden, loppuunsuorittaneiden, opiskelija- ja henkilötyöpäivien jne. näkökulmasta. Tällöin kyse on yleisesti pro-jektihakemukseen liittyvistä suunnitelmatiedoista, jotka eivät välttämättä vastaa todellista tilannetta projektin elinkaaren aikana tapahtuneista muutoksista tai sen päättymisen jälkeen. ESRA-seurantajärjestelmän kustannustiedot ovat korkeintaan suuntaa antavia. TE-keskusten työvoimaosastojen viranomaisten käyttämä talous-hallintojärjestelmä (TEPA) ja URA-tilastointijärjestelmä ovat luotettavampia jär-jestelmiä.

TEPA-järjestelmän kautta voi periaatteessa tarkastella muun muassa aloittajiin, hallinnollisiin kustannuksiin että toimenpiteisiin sidottujen resurssien käyttöastetta erikseen määriteltyjen indikaattorien mukaan. Yhteistä molemmille järjestelmille on se, että näiden sisältämää kustannustietoa niin resurssien kuin vaikuttavuuden näkökulmasta on käytetty äärimmäisen vähän ESR-projektien yhteydessä kustan-nushyödyn arvioimisen näkökulmasta. Vaikuttavuutta, kuten tässä raportissa on aikaisemmin todettu, voidaan tarkastella monella eri tasolla ja vaikuttavuuteen liit-tyviä tutkimuksia, selvityksiä ja arviointeja on runsaasti käytettävissä, mutta tuotos-panos -tarkasteluja ei ole juurikaan hyödynnetty.

Kustannushyötyanalyysiä suunniteltaessa on työttömille suunnattujen ESR-pro-jektien kohdalla tehtävä seuraavia kysymyksiä:

o Mitä ymmärrämme kustannustehokkuuden määritelmällä tutkittavana olevan asian kontekstissa

o Mitä kustannustietoa on mahdollista saada nykyisistä järjestelmistä (ESRA, TEPA ja URA) ja millä tavalla ne ovat integroitavissa suhteessa toisiinsa

o Kenen näkökulmasta kustannustehokkuutta tarkastellaan (yksilön, asiakasryhmän, toimenpiteen, hallinnonalan, alueen, yhteiskunnan jne.)o Miten huomioidaan ristikkäis- ja vuotovaikutukseto Miten huomioidaan asiakkaan kokema hyötyo Millaisia rajauksia on tutkittavan asian kohdalla tehtävä

Tämä kaikki sisältää merkittävän paljon erilaisten reunaehtojen täyttämistä ja valintojen tekemistä, jotka liittyvät muun muassa asiakasrekistereihin, tieto-, tilas-tointi- ja seurantajärjestelmiin, asiakkuuden määrittelyyn jne. Olemme pyrkineet soveltamaan käytettävissä olevaan tutkimusaineistoon (102 ESR-projektia) suppe-aa kustannushyötyanalyysiä. Olemme tehneet rajauksiin liittyen kaksi peruskysy-mystä:

70

LUK

U 5

.

A) tutkitaanko ESR-projekteja aloittaneiden, loppuunsuorittaneiden vai työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olleiden näkökulmastaB) tutkitaanko kustannushyötyä kokonaiskustannusten vai julkisen tuen näkökulmasta.

ESR-projektien moniulotteisen toiminnan ja ristikkäisten tavoitteiden vuok-si on vaikeaa löytää sellaista mittaustapaa, mikä ottaisi huomioon erityyppisten projektien kirjon. ESR-projekti saattaa sisältää samanaikaisesti sekä asiakas- että tuotekehitystyötä sekä työvoimapoliittisia ja muita kehittämistoimenpiteitä. Pro-jektin rahoitusrakenteeseen liittyy usein asiakkaisiin, toimenpiteisiin ja hallinnol-lisiin asioihin liittyviä kustannuksia. Millä tavalla kokonaisuus otetaan huomioon vai keskitytäänkö vain yhteen osa alueeseen? Kansallisessa työvoimapoliittisessa koulutuksessa on merkittävästi yksinkertaisempi arvioida jonkin toimenpiteen tai välineen kustannusta kuin ”könttärahoitukseen” perustuvissa ESR-projekteissa. Osittain tämän vuoksi olemme tarkastelussa jakaneet ESR-projektit myöhemmin tässä tutkimuksessa yksityiskohtaisemmin kuvattuihin projektityyppeihin, joihin sovellamme suppeaa CBA-analyysiä.

5.1.1 CBA-analyysi projektityypeittäin ESRA-järjestelmän tietojen perusteella

Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu ESR-projektien kustannushyötyä projekti-tyypeittäin. Analyysissä on tutkittu projektityypeittäin kaikkien aloittaneiden ja lop-punsuorittaneiden henkilöiden kokonaiskustannuksia ja julkisen tuen kustannuksia per projekti. Tämä tarkastelutapa osoittaa ESR-projektien keskimääräiset kustan-nukset kussakin projektitypologiassa. Taulukosta voi päätellä, että julkinen tuki ja kokonaiskustannukset ovat suurimmat projektityypissä ”muut”. Keskimääräistä korkeammat kustannukset ovat aloittaneiden ja loppunsuorittaneiden näkökulmas-ta maahanmuuttajien sekä pitkäaikaistyöttömien projektityypeissä. Kustannustaso on vastaavalla tavalla arvioituna alhaisin spesifien ammattiryhmien ja yhteisöjen projektityypeissä.

71




Taulukko 3. Kustannushyödyn arvioiminen projekteissa aloittaneiden ja loppuunsuorittaneiden mukaan projektityypeittäin.

Projektityyppi Aloittaneet keskimäärin

Loppuunsuorit-taneet keskimäärin

Kokonaiskus-tannukset keskimäärin per projekti

Julkinen tuki keskimäärin per projekti

Nuoret 137 105 848000 622506

Maahanmuuttajat ja vähemmistöt

225 195 1274614 838325

Pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneet

274 222 1196492 815100

Spesifit ammattiryh-mät

185 172 640309 428498

Yhteisöt ja yritykset 137 126 513379 466721

Tasa-arvospesifit 128 89 651320 540460

Muut 300 235 2030396 1493402


Edellisessä taulukossa lopputulosta tarkasteltiin projektinäkökulmasta. Vastaa-valla tavalla voidaan tarkastella kustannusrakennetta projektien aloittaneiden ja loppuunsuorittaneiden näkökulmasta. Julkinen tuki on korkein aloittajaa kohden laskettuna maahanmuuttajille ja muille vähemmistöille suunnatuissa projekteissa ja matalin yhteisöille ja yrityksille suunnatuissa projekteissa. Kun samaa asiaa tarkas-tellaan loppuunsuorittaneiden näkökulmasta, niin kustannukset ovat henkilötasolla korkeimmat maahanmuuttajien ja alhaisimmat yhteisöiden ja yritysten ryhmässä.

Edellisen kaltainen tarkastelu antaa yleisellä tasolla olevaa kustannustietoa. Kus-tannusanalyysin syventämisessä pitäisi seuraavaksi tarkastella projektityypeittäin kustannusrakenteen sisältöä yksityiskohtaisemmin, kuten kuinka pitkäkestoisia keskimäärin ”työllisyyspolut” ovat eri projektityypeissä, mitä toimenpiteitä työlli-syyspolut sisältävät, kuinka paljon on käytettävissä resursseja esimerkiksi palvelu-jen ostoon, mikä on ollut projektihenkilöstön määrä jne. Yleisellä tasolla olevasta kustannusrakenteesta voi tehdä alustavia johtopäätöksiä kyseessä olevan projekti-tyypin keskimääräisestä projektista ja siinä aloittaneista henkilöistä. Tämä edellyt-tää ESRA-järjestelmästä siirtymistä TEPA- ja URA-järjestelmän hyödyntämiseen. Seuraavassa taulukossa on yhdistetty URA-järjestelmän yksilöiden sijoittumistiedot S-projektikoodin avulla TEPA-järjestelmän rahoitustietoihin. Kohderyhmänä ovat kaikkien projektissa aloittaneiden sijaan ainoastaan työvoimapoliittisiin toimenpi-teisiin osallistuneet. Tämä tarkastelutapa antaa jo luotettavampia vertailuarvioita eri projektityyppien välillä.

72

LUK

U 5

.

Taulukko 4. Kustannushyödyn arvioiminen aloittajan ja loppuunsuorittaneen yksilön näkökulmasta.

Projektityyppi Hinta per aloittaja

Hinta per loppuunsuorit-taja

Julkisen tuen osuus per aloittaja

Julkisen tuen osuus per lop-puunsuorittaja

Nuoret 6934 11235 5 113 8352

Maahanmuuttajat ja vähemmistöt

9379 11143 7318 8489

Pitkäaikaistyöttö-mät jasyrjäytyneet

5687 6817 4141 4826

Spesifit ammatti-ryhmät

7327 9415 5959 7597

Yhteisöt ja yritykset 3406 3986 2783 3225

Tasa-arvospesifit 4642 8120 3685 6326

Muut 7249 9262 5434 6958


5.1.2 CBA-analyysi projektityypeittäin TEPA- ja URA-järjestelmän tietojen perusteella

URA- ja TEPA-järjestelmän tietojen avulla on arvioitu kustannuksia työvoimapo-liittisten toimenpiteiden läpikäyneiden osalta. Kustannuksia arvioidaan projektin kokonaiskustannusten ja julkisen tuen näkökulmasta. Tässä tarkastelussa koko-naiskustannukset ja julkinen tuki olivat korkeimmat spesifien ammattiryhmien ja maahanmuuttajien kohdalla. Kustannustaso oli alhaisin tasa-arvohankkeissa. Yh-teisenä nimittäjänä taulukossa 4. oli se, että kaikki ovat käyneet läpi jonkin työ-voimapoliittisen toimenpiteen. Julkinen tuki vaihtelee kuitenkin merkittävästi eri projektityyppien välillä.

CBA-analyysi mahdollistaa projektityyppien ja projektien välisen kokonaiste-hokkuuden vertailun. Analyysi antaa järjestelmällistä tietoa projektien kustannus-rakenteesta asiakkaiden, toimenpiteiden ja tuotekehityksen osalta riippuen käy-tettävistä rajauksista ja tutkimustarpeesta. Vertailuaineistojen käyttäminen auttaa löytämään tilastollisia selityksiä sille, miksi jokin tietty projektityyppi tai projekti on tehokkaampi kuin toinen ja miten eri työllisyyspolut poikkeavat panos-tuotos -suhteelta toisistaan.

Analyysin suorittaminen edellyttää edellä kuvattujen reunaehtojen ja rajausten tekemistä. Kustannus-hyötysuhteiden laskeminen edellyttää tukeutumista joko projektihakemuksessa oleviin kustannustietoihin tai viranomaisten järjestelmien kautta kerättäviä peruskustannustietoja. Erikseen on pystyttävä lisäksi määrittele-mään, miten ja kenen toimesta kerätään yksilöitä koskevat asiakastiedot ja miten ne yhdistetään olemassa oleviin seuranta-, tietoja tilastointijärjestelmiin. Yksi kes-keisimmistä CBA-analyysiin liittyvistä kysymyksistä liittyy myös siihen, pyritäänkö kustannustehokkuutta arvioimaan osana projektien ennakkoarviointia (Ex Ante),

73




erillisselvityksinä projektien elinkaaren määrätyissä poikkileikkaustilanteissa (On Going) vai projektien päättymisen jälkeen määräaikana esimerkiksi 2-4 vuotta pro-jektin päättymisen jälkeen (Ex Post). Perimmäinen kysymys on se, onko ylipäätään kustannushyödyn laskeminen tarpeellista ja merkitsevää työttömille suunnattujen ESR-projektien osalta.

Taulukko 5. Kustannushyödyn arvioiminen toimenpiteissä olleiden näkökulmasta.

Projektityyppi Toimenpiteissä olevien määrä keskimäärin projekteissa

Kustannus toimenpiteessä ollutta kohden keskimäärin

Julkisen tuen osuus toimenpiteessä ollutta kohden keskimäärin

Nuoret (21/20) 88 10385 7606

Maahanmuuttajat ja vähemmistöt (10/10)

76 17507 12365

Pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneet (22/20)

118 9991 7292

Spesifit ammattiryhmät (23/19)

33 17798 12493

Yhteisöt ja yritykset (11/3)

128 9596 7556

Tasa-arvospesifit (7/4) 141 8288 6861

Muut (8/8) 216 8988 6796

5.1.3 Case-esimerkki ESR-projektin tekemästä CBA-analyysistä

Edellisissä alaluvuissa kuvattiin kustannushyötyanalyysin soveltuvuutta käytettä-vissä olevien tieto-, tilastointi- ja seurantajärjestelmien näkökulmasta. Pienimuo-toisen kustannushyötyanalyysin kohteena olivat tutkimuksen otoksen päättyneet ESR-projektit, jotka oli luokiteltu tutkimuksessa käytetyn projektitypologioiden mukaisesti. Analyysin kohteeksi valitut muuttujat olivat varsin yleisellä tasolla otoksen moninaisuuden vuoksi. Yksittäisen projektikohtaisen tarkastelun avulla saadaan luonnollisesti merkittävästi yksityiskohtaisempaa tietoa. Esitämme seuraa-vaksi case-esimerkkinä yksittäisen työttömille suunnatun ESR-projektin tekemän kustannushyötyanalyysin. Kyse on Fortuna –projektista (S00100).

Fortuna on Turun kaupungin sosiaalikeskuksen hallinnoima Itä-Turun tavoi-te 2 -alueen työllisyysprojekti. Hankkeen kohderyhmänä olivat alueen työttömät työnhakijat, erityisesti pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja nuoret. Projektin tavoitteena oli etsiä asiakkailleen työllistämiseen johtavia konkreettisia ratkaisuja, parantaa asiakkaidensa elämänhallintaa ja luoda työllistävyyttä tukeva pysyvä toi-mintamalli. Projekti oli pitkäkestoinen (2001–2006). Projektin asiakkaaksi kirjautui asiakasrekisterin mukaan noin 6 500 asiakasta. Tavoitteena oli tavoittaa vuosittain

Lähde: URA ja TEPA

74

LUK

U 5

.

700 uutta asiakasta, joista 40 % pyrittiin ohjaamaan työhön tai työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Fortunan toimintamallissa yhdistyivät asiakas- ja tuotekehitysulot-tuvuus toisiaan täydentävällä tavalla. Projektin monipuolisen tuotekehityksen yksi lopputuotos oli kustannushyötyanalyysi.

Fortunan kustannushyötyä tarkasteltiin kunnan ja kuntarahoitusosuuden näkö-kulmasta. Tavoitteena oli osoittaa tutkimukselliseen näyttöön perustuen, miten projektissa olevien asiakkaiden työllistyminen vaikuttaa kunnan verotulokehityk-seen ja toimeentulotukimenojen vähentymiseen. Turun kaupungin omarahoitus-osuus projektissa oli noin 580 000 euroa vuosina 2000–2005. Fortunan tekemän kustannus-hyötyanalyysin tehtävä oli todentaa, millaisen tuotoksen kunta sai pro-jektiin sijoittamalleen panoksella.

Kustannushyötyanalyysiä tehtäessä otettiin aluksi huomioon projektin koko-naiskustannukset. Tämän jälkeen arvioitiin projektin kautta työllistyneiden kun-nallisverotulokertymä Turun kaupungille. Projektin kautta työllistyneistä otettiin asiakasotos. Kunnallisverotulokertymän arvioinnissa otettiin huomioon eri toimi-alojen ja ammattiryhmien keskimääräinen palkkataso. Palkkatason arviointi perus-tui työmarkkinajärjestöjen jäsenten keskimääräisiin palkkatietoihin. Tämän jälkeen arvioitiin millaisia muutoksia työllistyneiden asiakkaiden toimeentulotuessa oli ta-pahtunut työllistymisen jälkeen. Tämän jälkeen oli mahdollista arvioida projektin kokonaisnettohyötyä euroina. Jos hyötysuhde ylittää arvon 1, niin hanke on ollut panos-tuotos -suhteessa kannattava. Hyötysuhteen jäädessä arvon 1 alle on projek-tiin asetettu panos jäänyt taloudellisesta näkökulmasta kannattamattomaksi. Seu-raavassa taulukossa on tiivistetysti esitetty projektin kokonaisnettohyötylaskelma.

Taulukko 6. Case-esimerkki Fortuna-projektin kokonaisnettohyötylaskelmasta.

FORTUNA-PROJEKTI VUOSINA 2000–2005 EUROT

Hyöty* 1 702 682

Projektin kokonaiskustannus (EU, valtio, kunta, yksityinen)

1 553 701

Nettohyöty 148 981

Hyöty-kustannus –suhde** 1,1

Kustannus Turun kaupungille 583 111

Nettohyöty Turun kaupungille 1 119 571

Hyöty-kustannus –suhde Turun kaupungille 2,9

Lähde: Niina Nikka 2006*Asiakasotokseen perustuva arvio kunnallisverotulosta** Kertoo, montako euroa hanke on tuottanut voittoa yhtä siihen sijoitettua euroa kohden

75




Fortunan nettohyötylaskelma on eräs näkökulma tarkastella projektien kustan-nustehokkuutta siihen sijoitetun resurssin näkökulmasta. Selkeitä hyötyjä synnyt-tävät projektin säästöt tulonsiirroissa ja palkkatuloista maksettavat verot ja sosi-aalimaksut. On kuitenkin otettava huomioon, että edellä mainitut työllistymisen hyödyt perustuivat asiakasotokseen ja työllistymisen pysyvyydestä ei ole varmuut-ta. Asiakkaiden toimeentulotukisäästöt ovat kohtuullisen helposti selvitettävissä. Olennaista on, että muiden kuin rahallisten hyötyjen mittaaminen on merkittä-västi vaikeampaa. Yksinkertaistaen voidaan todeta projektin olevan toteuttamis-kelpoinen, kun hyödyt ylittävät kustannukset. Fortunan esimerkki osoittaa, että Turun kaupungin projektiin sijoittama euro on tullut periaatteessa kolminkertai-sena takaisin, mutta yhteiskunnallisesta näkökulmasta asia ei välttämättä ole niin yksinkertainen. Fortunan yhteiskunnan (julkinen tuki) oli kolminkertainen Turun kaupungin panostukseen verrattuna. Yhteiskunnallisen hyödyn arvioiminen edel-lyttää toisenlaista näkökulmaa lähtien siitä, miksi juuri Fortuna projekti on saanut rahoitusta ja onko esimerkiksi projektin toimintamalli tehokkaampi kuin jonkin muun vastaavan projektin.

Edellisessä taulukossa arvioidaan kustannushyötyä projektin kokonaiskustan-nusten ja kuntarahoituksen näkökulmasta. Projektin näkökulmasta yhtä merkittä-vää on arvioida yksittäisiä toimintoja tai toimenpiteitä. Fortunan kohdalla arvioitiin erikseen eläkeselvitysten yhteydessä tehtävän työkyvynarvioinnin kustannushyö-tyä. Projektissa on kehitetty niin sanottua Fortuna-Taipale -mallia eläkeselvityksiin. Projektin aikana eläkeselvittelyssä oli kaikkiaan 248 asiakasta, joista myönteisen eläkepäätöksen sai kaikkiaan 75 henkilöä. Projektissa arvioitiin eläkepäätösten (75) synnyttämää säästöä kunnan toimeentulotukimenoissa. Fortunan asiakaskohtaiset kustannukset muodostuvat projektin henkilöstön tekemästä asiakastyöstä ja käy-tetyistä ostopalveluista. Asiakasprosessin hinta yhtä eläkeselvittelyssä olevaa asi-akasta kohden oli keskimäärin 1 169 euroa. Oletuksena oli, että asiakkaiden toi-meentulotuen nostaminen olisi jatkunut ennallaan ilman työkyvyttömyyseläkettä. Näin laskettuna Fortuna projekti toi eläkeselvitystyöllään Turun kaupungille yli 140 000 euron säästön, kun asiakasprosessin kustannukset vähennetään toimeen-tulotukisäästöistä. Vuosittainen hyöty oli noin 30 000 euroa projektin asiakasmää-rällä. Vuosittaisen hyödyn lisäksi on otettava huomioon tulevien vuosien säästöt. Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistetysti eläkepäätösten hyötysuhde.

76

LUK

U 5

.

Taulukko 7. Case-esimerkki Fortuna-projektin eläkeselvitysten hyötylaskelmasta.

FORTUNAN ELÄKEPÄÄTÖKSET 2001–2005/75 KPL HYÖTYSUHDE

Toteutunut hyötysuhde kokonaiskustannusten osalta 0,82

Toteutunut hyötysuhde Turun kaupungin näkökulmasta 2,46

Hyötysuhde kokonaiskustannusten osalta 2001–2008 4,79

Hyötysuhde Turun kaupungin osalta 2001–2008 14,36

Lähde: Niina Nikka 2006; Turun sosiaalitoimen perhehuoltorekisteri PEHU

Edellinen taulukko osoitti konkreettisesti sen, että kustannushyötyanalyysissä on olennaista, mistä ja kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Eläkeselvitysten hyötysuhde on moninkertainen toimeentulotukisäästöjen osalta Turun kaupungil-le, mutta lyhyellä aikavälillä negatiivinen ”yhteiskunnan” näkökulmasta.

5.2 Tilastomalli sijoittumisen ja yksilövaikuttavuuden tarkasteluun

Yksilövaikuttavuuden arvioimisen kohdalla, kuten aikaisemmin todettiin, joudutaan tekemään useita rajauksia ja tutkimuksellisia valintoja rinnakkaisten järjestelmien ja ESR-projektien toiminnan luonteelle ominaisten luokitusten sopimattomuuden vuoksi. Oheiseen luetteloon on sellaisia keskeisiä tekijöitä, jotka on lähtökohtaises-ti otettava huomioon ESR-projektien yksilövaikuttavuuden arvioimisessa:

o Yksilövaikuttavuuden yksiselitteinen määrittely ESR-projektien osalta.o Tieto-, seuranta-, tilastoja palautejärjestelmien sisältämän informaation

integroinnin kehittäminen siten, että se mahdollistaa toistettavissa olevat tilastoja vertailuajot. Tieto- ja seurantajärjestelmien yhdistäminen

onnistuu S-projektikoodin avulla, mutta edellyttää merkittävän paljon lähtökohtaisia rajauksia, jotka ovat toistettavuuden kannalta ongelma.

o ESRA- ja TEPA-järjestelmä ovat ESR-projektien seurannan kannalta keskeisiä tiedonkeruu- ja taloushallintojärjestelmiä, mutta ne eivät sovellu sellaisenaan yksilövaikuttavuuden tarkasteluun.

o URA-järjestelmä on ainoa luotettava mahdollisuus päästä projektien toimenpiteiden käyneiden yksilöiden sijoittumiseen liittyvään vaikutta- vuustietoon kiinni, mutta URA-järjestelmä ei sovellu luokitustensa

ja rakenteensa vuoksi parhaalla mahdollisella tavalla kuvaamaan ESR-projektien toiminnan kokonaisvaltaista luonnetta, kuten toimenpiteiden ketjuttamista, pitkäkestoisuutta ja liikkuvuutta kansallisen ja

ESR-toimenpiteiden välillä. ESRA, TEPA ja URA antavat S-projektikoodin avulla vastauksia sekä projekti- että yksilötasolla, mutta ne

eivät kerro mitään yksilötasolla tapahtuvasta vaikuttavuudesta.

77




o OPAL-opiskelijapalaute on ainoa systemaattinen ja yksilöiden kannalta luotettava omakohtaisia kokemuksia välittävä toimintamalli, mikä antaa subjektiivisia vastauksia yksilöiden kokemuksista ja näkemyksistä.

Ongelmana on opiskelijapalautteiden tilannesidonnaisuus, luotettavuus kokonaisuuden kannalta ja käytettävyys toimenpiteiden päättymisen

jälkeen.o Virallinen ESR-projektityypittely on liian yleisellä tasolla, tarvitaan oma

ja kenties tapauskohtainen erillisselvityksiin perustuva projektityypittely.o Ei-rekisterissä oleviin liittyvät erillisselvitykset esimerkiksi haastattelujen

tai rekisteriaineistojen yhdistämisen avulla. Työhallinnon resurssien ja intressien puitteissa ei ole ollut tarvetta erikseen tarkastella ko. ryhmän sijoittumis- ja työmarkkinapolkua, mutta yksilövaikuttavuuden näkökul- masta suuri ei-rekisterissä olevien määrä vaikeuttaa luotettavien johto- päätösten tekemistä.

ESR-projektien vaikuttavuusarviointi sijoittumisen perusteella ei ole riittävä tapa

tarkastella yksilövaikuttavuutta. Sijoittuminen eri poikkileikkaushetkinä on sinänsä oikeansuuntainen toimenpide vaikuttavuuden arvioimiseksi, mutta sijoittumisen kriteerien perustuminen niin sanottuun viralliseen työhallinnon käyttämään luoki-tukseen ei ole paras mahdollinen tapa kuvata ESR-projektien toiminnan moniulot-teista ja ketjukseen perustuvaa luonnetta. Työhallinnon käyttämä URA-järjestelmä muodostaa tilastoja luokitusjärjestelmän perustan, mutta se on ensisijaisesti ra-kennettu kansallisen työvoimapolitiikan tarpeita ajatellen, jossa yksilöt käyvät läpi erikseen määritellyn työvoimapoliittisen toimenpiteen erikseen määriteltynä aika-na.

URA-järjestelmä soveltuu erinomaisen hyvin kansallisten toimenpiteiden vaikut-tavuuden tarkasteluun, mutta ESR-projektien kohdalla luokitusjärjestelmän jäyk-kyys häivyttää projekteille ominaisen kokonaisvaltaisen luonteen, jossa asiakkaat saattavat olla useassa työvoimapoliittisessa toimenpiteessä ja palautua poissaolon jälkeen uudelleen projektin asiakkaaksi. Lisäksi useassa ESR-projektissa yhdistyvät yksilön näkökulmasta ohjaukseen, neuvontaan, ryhmäohjaukseen, työvoimapoliit-tiseen toimenpiteeseen jne. liittyvät toimenpiteet toisiaan täydentävällä tavalla, jot-ka muodostavat yksilöiden kannalta kokonaisvaltaisen kokonaisuuden.

Tilastoajojen avulla on mahdollista luoda ohjelma-, alue-, toimintalinja-, kohde-ryhmätasolla jne. sijoittumispolkuja, mutta ne eivät vastaa sellaisenaan yksilötason vaikuttavuuteen liittyviin kysymyksiin. Tilastot itsessään kertovat yksilövaikutta-vuuden osalta vain henkilöiden sijoittumistilanteen määrättyinä poikkileikkaushet-kinä. Työttömille suunnattujen ESR-projektien sijoittumispolkuja ei voi seurata vi-rallisten luokitusten tai projektityypittelyjen mukaisesti, vaan yksilötason tarkastelu edellyttää omaa projektityypittelyä, johon yhdistetään OPAL-opiskelijapalautetie-toa ja erillisselvitysten tuottamaa tietoa. Oma projektityypittely tuo paremmin esiin

78

LUK

U 5

.

ESR-projektien toiminnan luonteen, jonka jälkeen on mahdollista luotettavammin todentaa vaikuttavuudessa olevia eroja eri projektityyppien välillä.

Ei-rekisterissä olevien määrä vaikeuttaa luotettavien johtopäätösten tekemistä muiden kuin työttömien, sijoitettujen tai toimenpiteiden kohteina olevien koh-dalla. Tämän ryhmän vaikuttavuuden tarkastelu edellyttää oletusten tekemistä tai tapauskohtaisia erillisselvityksiä. Yksilövaikuttavuuden arvioimisessa on pyrittävä edellä mainittujen tekijöiden lisäksi yhdistämään toisiinsa seuranta-, palaute-, tilas-toja tietojärjestelmään muodostama kokonaisuus sekä soveltaa tapauskohtaisesti muita käytettävissä olevia tutkimusaineistoja, kuten esimerkiksi rekistereiden yh-distämistä.

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli antaa kehityssuosituksia tulevan ohjelma-kauden (2007–2013) työttömille suunnattujen ESR-toimenpiteiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittareiden ja tutkimusvälineiden kehittämiseksi. Olemme edel-lä pyrkineet tuomaan esiin sellaisia rajauksiin, aineistoihin, järjestelmiin, luokituk-siin ja projektityypittelyyn liittyviä kriittisiä pisteitä, jotka tulisi kyetä huomioi-maan yksilötason vaikuttavuuden arvioimisessa.

Aikaisemmin todettujen kriittisten pisteiden arvioimisen kautta esitämme seu-raavaksi ehdotuksen, millä tavalla yksilötason vaikuttavuutta olisi mahdollista mi-tata työttömille suunnatuissa ESR-projekteissa jatkossa.

1. Työttömille suunnattujen ESR-projektien projektityypittely:

o ESR-projektit jaetaan erikseen määriteltyihin projektityyppeihin rahoitus- päätöksen yhteydessä rahoittavan viranomaisen toimesta tai päättyneistä ESR-projekteista tehdään määräajoin otospohjaiset erillisselvitykset,

jossa projektit jaetaan tapauskohtaisesti erikseen määriteltyihin projektityyppeihin esimerkiksi osana arviointiprosessia.

o Valitut projektityypit muodostavat yksilövaikuttavuuden seuranta- ja arviointijärjestelmän perustan. Jokaisen projektityypin projektien

a) aloittaneita henkilöitä b) loppuunsuorittaneita henkilöitä tai c) työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olleita henkilöitä seurataan erikseen määriteltyinä poikkileikkaushetkinä, esimerkiksi 3, 6, 12, 18 ja

24 kk jälkeen.o Yksilöiden sijoittumista seurataan jokaisen projektityypin projektin kohdalla samojen määriteltyjen periaatteiden mukaan poikkileikkaus-

hetkinä. Tämän lisäksi jokaiselle projektityypille pyritään luomaan projektityypille tai kohderyhmälle ominaisia yksilövaikuttavuutta kuvaa-

via mittareita. Tällöin voidaan erikseen huomioida tarve laadullisten mittarien käyttämiseen, kuten OPAL-opiskelijapalautetiedon omakoh- taisen arvion tai erillisten haastattelujen kytkeminen yksilövaikutta- vuuden arvioimiseen.

79




o Tilastoanalyyseihin perustuvien kokeellisten tai puolikokeellisten mittausasetelmien luominen edellyttää yksilövaikuttavuutta mittaavien

indikaattoreiden kohdalla erillistä lähtötason mittausta, jonka perusteella voidaan arvioida muutosta projektien elinkaaren aikana ja sen päättymi- sen jälkeen. Tämä korostuu erityisesti työttömille suunnatuissa projekteissa, jossa tavoitteet ja keinot ovat jatkuvassa liikkeessä koko projektin elinkaaren ajan.

2. Säännöllisesti toistettava mittaus (tilastoajo) projektin toimeenpanon eri vaiheissa ja päättymisen jälkeen

o Sijoittumiseen liittyvät tilastoajot koordinoidusti ja systemaattisesti erikseen määritellyn viranomaisen toimesta (TM tai jokin TE-keskus).o Tilastoajojen yhteyteen luodaan kokeellinen Pre-Test ja Post-Test -asetelma tai vähintään puolikokeellinen vastaava asetelma, jonka avulla voidaan varmistaa työttömille suunnattujen ESR-projektien yksilöiden sijoittumistietojen luotettavan vertaamisen. o URA-järjestelmän luokitusten uudistaminen edes joiltain osin palvelemaan ESR-projektien tarpeita ja toiminnan luonnetta.o Tilastoajoihin liittyvät tilastolliset erillisselvitykset samassa yhteydessä,

kuten esimerkiksi CBA-analyysin soveltaminen kaikissa projekteissa tai määrätyn kokoluokan ylittävissä projekteissa.

o Tilastoajot vaihtoehtoisesti: A) kaikki projektit projektityypeittäin tai B) otospohjaisesti.o Ei-rekisterissä olevien erillisanalyysit (haastattelut, kyselyt, otokset, rekisteriaineistot).

3. Järjestelmien soveltava integrointi

o S-projektikoodit yhdistäväksi linkiksi kaikkiin järjestelmiin.o URA- ja OPAL –järjestelmien hyödyntäminen erityisesti ESR-projek-

tien/projektityyppien tarpeita ajatellen. Opiskelijapalautetietojen yhdistäminen tilastolliseen sijoittumisaineistoon.o OPAL-opiskelijapalautetietojen hyödyntämismahdollisuudet toimenpiteiden päättymisen jälkeen.

80

LUK

U 6

.

6. Tutkimusprojektin laadulliset tulokset temaattisesti

Tässä luvussa tarkastellaan temaattisesti projektien edustajien, projektien valvojien sekä focus group –haastatteluissa olleiden henkilöiden mielipiteitä työttömille suun-nattujen ESR-projektien työllisyysvaikutuksista ja kokonaisvaltaisesta toiminnasta. Tutkimuksen otoksena oli 102 päättynyttä ESR-projektia. Kaikille päättyneille pro-jekteille lähetettiin sähköinen Webropol –kysely. Vastaajat olivat joko päättyneiden projektien projektipäälliköitä tai projekteja hallinnoineiden taustaorganisaatioiden vastuuhenkilöitä. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä 47 kappaletta. Lisäk-si lähetimme sähköisen kyselyn kymmenelle tavoite 1 ja 3 -alueen TE-keskusten ESR-koordinaattorille, jotka kaikki myös vastasivat määräaikaan mennessä. Tämän jälkeen valittiin satunnaisotoksella 40 päättynyttä projektia asiantuntijahaastatte-luiden kohteeksi. Asiantuntijahaastatteluiden kohteena oli joko projektin tai taus-taorganisaation vastuuhenkilö. Sähköiset kyselyt ja asiantuntijahaastattelut meni-vät osittain päällekkäin. Asiantuntijahaastatteluita tehtiin kaikkiaan 35 kappaletta. Sähköisten kyselyiden ja asiantuntijahaastatteluiden alustavan analysoinnin jälkeen tehtiin lisäksi neljä ryhmähaastattelua (focus group) eri TE-keskusten alueella ja tutkimushankkeen ohjausryhmälle. Ryhmähaastatteluihin kutsuttiin projektien, taustaorganisaatioiden ja rahoittajien edustajia.

Tässä luvussa esiintyy runsaasti eri projektien nimiä. Perustelemme projektien nimien käyttöä sillä, että ne viittaavat aina asiayhteydessä johonkin keskimääristä merkittävämpään käytäntöön, toimintamalliin, menetelmään tai jopa innovaatioon, mikä on ollut merkittävä asia projektin asettamien tavoitteiden, kohderyhmien, toimeenpanon, tulosten tai vaikutusten näkökulmasta. Olemme keränneet tämän tutkimuksen liitteeksi kutakin projektitypologiaa hyvin kuvaavan projektin (liite 7). Nämä projektit eivät välttämättä sisällä sellaisenaan toistettavissa tai siirrettävissä olevia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja toisenlaiseen toimintaympäristöön. Näi-den projektien tehtävä on toimia tekemämme projekti-tyypittelyn esimerkkeinä ko. tyypistä ja sen sisältämistä kohderyhmistä ja yleisestä tavoiteasetannasta.

Olemme lisäksi koonneet ensimmäiseksi liiteeksi tutkimuksen kohteena ollei-den 102 ESR-projektin tunnistetiedot s-koodeineen, jolloin asiasta kiinnostuneet

81

Tutkimusprojektin laadulliset tulokset tem

aattisesti

voivat tutustua ESRA-tietopalvelun kautta projektien loppuraportteihin ja muu-hun vastaavaan tietoon.

6.1 Projektitypologioiden tunnuspiirteitä ja yksilöiden omat kokemukset (OPAL)

Projektitypologioiden keskeisimpiä tunnuspiirteitä on tiivistetty taulukkoon 8. ESR-projektien keskimääräinen kesto oli noin 2,5 vuotta. Työllisyyspolut olivat odotetusti pitkäkestoisimmat niiden kohderyhmien osalta, joissa ”polku” muodos-tui useasta eri toimenpiteestä projektin elinkaaren aikana. Tämä tuli hyvin esiin pit-käaikaistyöttömille ja syrjäytyneille, maahanmuuttajille ja nuorille kohdennettujen projektityyppien kohdalla. Kunnat olivat keskimääristä aktiivisimpia hakijoita nuo-rille ja muille suunnatuissa projekteissa. Kolmannen sektorin rooli oli puolestaan vahva pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden projekteissa. Oppilaitosten asema korostui maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen, spesifien ammattiryhmien sekä yhteisöjen ja yritysten projekteissa. Eri projektityyppien kokonaiskustannukset vaihtelivat merkittävästi kohderyhmän, toimenpiteiden määrän ja keston mukaan. Kokonaiskustannukset olivat suurimmat pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuutta-jien projekteissa. Alhaisimmillaan kokonaiskustannukset olivat yhteisöjen ja yritys-ten sekä spesifien ammattiryhmien projekteissa. Projektien kokonaiskustannukset heijastavat osaltaan eri projektityyppien toisistaan poikkeavista oppilasvalintaan liittyvistä valikoitumisprosesseista. Vaikka yhteisenä nimittäjänä olivat työttömät kaikissa projektityypeissä, niin työttömien sisäinen heterogeenisyys tuli selkeästi esiin. Kun kokonaiskustannusten rinnalle otettiin tarkastelun kohteeksi kustan-nus aloittajaa kohden, niin tulokset muuttuivat jonkin verran. Kustannukset olivat korkeimmat maahanmuuttajien projekteissa aloittajaa kohden, mutta spesifien am-mattiryhmien kustannukset nousivatkin toiseksi korkeimmiksi. Molemmissa edellä mainituissa ryhmissä on suoritettu keskimääräistä enemmän ammattitutkintoja tai ammattien osatutkintoja, mikä nostaa merkittävästi aloittajahintaa. Opiskelijapa-lautteen yleiskeskiarvot eivät juuri poikkea toisistaan projektityyppien välillä.

82

LUK

U 6

.

Taulukko 8. Projektitypologioiden tunnuspiirteitä.

Projekti-tyyppi

Projektin keskimää-räinen toteutusaika (kk)

Tausta-organisaatio-tyyppi

Projektin keskimääräiset kokonais-kustannukset

Kustannus per aloittaja

OPAL-keskiarvo

Nuoret 32 kk Kunta tai kau-punki

848 000 � 6934 � 3,8

Maahanmuut-tajat ja muut vähemmistöt

32 kk Oppilaitokset 1 274 614 � 9279 � 3,9

Pitkäaikais-työttömät ja syrjäytyneet

36 kk Yhdistys, järjestö, seurakunta tms.

1 196 492 � 5687 � 3,6

Spesifit ammat-tiryhmät

29 kk Oppilaitokset 640 309 � 7327 � 3,6

Yhteisöt, yritykset ja organisaatiot

25 kk Oppilaitos, yhdistys, järjestö, seurakunta tms.

513 379 � 3406 � 3,8

Tasa-arvospe-sifit ryhmät

28 kk Ei joukosta erot-tuvaa tyypillistä taustaorganisaa-tiota

651 320 � 4642 � 4,0

Muut 33 kk Kunta tai kaupunki

2 030 396 � 7249 � 3,6

OPAL-palautteet eli ESR-projektien työvoimakoulutukseen osallistuneiden pa-lautteet antavat tietoa tarkisteltavien projektien vaikutuksista ja tuloksista osallis-tujien näkökulmasta. Vuonna 2004 OPAL-palautteiden kerääminen tuli pakolli-seksi ESR:n työvoimapoliittisissa koulutustoimenpiteissä, sitä ennen palautteiden kerääminen oli vapaaehtoista. Kaiken kaikkiaan kaikista 102:sta ESR-projektista käytettävissä oli 62 projektin OPAL-palautetiedot. OPAL-palautteen oli antanut kaikkiaan 3001 koulutuspoliittisiin toimenpiteisiin osallistunutta, joista 68 % oli kokenut koulutusta kohtaan olevien odotusten täyttyneen hyvin tai erinomaisesti.

83


aattisesti

Kuvio 29. Opiskelijapalautteet projektitypologioittain.

6.1.1 Nuoret

Nuorten projektien taustalla vaikutti varsin usein syrjäytymisen uhka ja ammatin-valinnan helpottaminen tai ammattiin rohkaiseminen (esimerkiksi Aktivointipalet-ti, Tempo ja Promise). Keskeisellä sijalla olivat erityisesti perus- ja ammattikoulun jälkeen niin sanotusti tyhjän päälle jääneet nuoret tai maahanmuuttajat (Ponnari ja Aktiivituki). Jotkut projekteista keskittyivät erityisesti peruskoulun keskeyttäneisiin nuoriin. Lisäksi päihteiden käytön ja rikoskierteen katkaiseminen olivat nuorten kohdalla merkittäviä tavoitteita. Nuoret olivat myös työpajatoiminnan, erityisen nuorisopajatoiminnan ja toimintakeskusten keskeinen kohderyhmä (Koitto, Kas-vun Paikka, Takitsu, Lieksan Nuorisopaja, Kiehinen ja ERA II). Työ- ja nuori-sopajatoiminnalla pyrittiin vaikuttamaan nuorten jokapäiväiseen elämään varsin kiinteästi. Pajatoiminnassa opittiin päivittäin työelämän käytäntöjä, kuten työaikoja ja työvelvollisuuksia. Samoin pajatoiminnan kautta pyrittiin tutustumaan mahdolli-simman moniin työpaikkoihin. Yhteiskunnallisesti erittäin huolestuttavana piirtee-nä voidaan pitää sitä, että monissa projekteissa kohderyhmänä oli moniongelmaisia nuoria. Eräs varsin positiivisella tavalla poikkeuksellinen projekti tässä kohderyh-mässä on Viritys, joka keskittyi ralli- ja jokamiesluokan autojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Vaikka projektin kohderyhmiä olivat myös vanhemmat ikäluokat, valtaosa siihen osallistuneista oli alle 25-vuotiaita.

Nuorten projekteissa toimeenpanon ongelmat liittyivät erityisesti ohjausryhmän toimintaan ja osittain puutteelliseen yhteistyöhön muiden projektien kanssa. Oh-jausryhmät saattoivat toimia kumileimasimina ja rahoittajatahon lausahdukset liit-tyä ainoastaan raha-asioihin. Kuitenkin taas joillakin alueilla, kuten Satakunnassa, rahoittajatahon edustajat olivat kiinteästi mukana ohjaamassa projektien toimintaa.

TYYTYVÄISYYS TYÖVOIMAKOULUTUKSEENPROJEKTITYPOLOGIOTTAIN (%)

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

Välttävästi

Huonosti

100

80

60

40

20

0

Nuoret Maahan-muuttajat

Pitkä-aikais-työttömät

Spesifitammatti-ryhmät

Yhteisöt,yrityksetjne


Muut

84

LUK

U 6

.

Projektien toimesta myönnettiin kuitenkin se, että TE-keskusten rahoittajien työ-taakka ohjausryhmäkokousten suhteen on valtava. Jotkut ohjausryhmät paisuivat turhan suuriksi ja osaa vaivasi henkilöiden jatkuva vaihtuminen, joka vaikutti sii-hen, että ohjausryhmien toiminnalla ei ollut toivottua jatkuvuutta. Todettiin myös, että ”ohjausryhmän jäsenet eivät olleet motivoituneita, koska olivat muutenkin yli-työllistettyjä”.

Se, että nuorten projektit eivät paljon tehneet yhteistyötä muiden projektien kanssa, johtui pitkälti siitä, että ei tiedetty alueen muista projekteista tai ne koettiin hyödyttömiksi oman toiminnan kannalta. Yhteistyö jäi usein myös varsin satun-naisiksi yhteydenotoiksi ja ajatuksenvaihdoksi. Tähän joukkoon mahtuu kuitenkin positiivinen poikkeus, eli Satakunnassa toiminut Aktivointipaletti, joka verkostoi-tui varsin monen eri projektin kanssa.

Nuorten projekteissa saatujen OPAL-palautteiden pohjalta arvosanaksi pro-jekteille annettiin keskimäärin hyvät tai erinomaiset arvosanat. Nuorten projekti-tyypissä OPAL-palautteet oli saatavissa kymmenen projektin osalta, kun Nuorten projektityypissä kaikkiaan oli 21 projektia. Kahdeksan vastaajaa oli kokenut projek-tin vastanneen odotuksia huonosti, välttävästi 15, tyydyttävästi 43, hyvin 96 ja erin-omaisesti 60. Kaiken kaikkiaan OPAL-palautteen antaneita oli siis 222 henkilöä, joista 156 koki projektin onnistuneen odotuksiin nähden hyvin tai erinomaisesti.

6.1.2 Maahanmuuttajat

Maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen kohderyhmässä oli projekteja, jotka olivat keskittyneet erityisesti tietylle vähemmistölle. Eräs projekti keskittyi Suomes-sa pysyvästi asuviin, venäjää äidinkielenään puhuviin terveydenhuollon koulutuk-sen saaneisiin henkilöihin (Medsestra). Mielenkiintoinen projekti oli itähelsinkiläi-nen Elektroniikkalaitteiden kierrätysprojekti, jossa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätystoiminnan ja sosiaalisen yritystoiminnan kautta pyrittiin parantamaan niin työttömien kuin myös maahanmuuttajien elämänhallintaa ja työllistymismahdol-lisuuksia. Kulttuurivälittäjä -projektissa maahanmuuttajat toimivat oman kulttuu-riinsa välittäjänä ja kertoivat siitä kouluissa, päiväkodeissa ja muissa yhteisöissä. Tä-män projektin keskeisiin tavoitteisiin työllisyyden edistämisen lisäksi kuului täten myös suvaitsevaisuus- ja monikulttuurisuuskasvatus.

Myös romanit ja heidän perheensä oli erään projektin kohteena (Romanien työ-elämävalmiuksien kehittämishanke). Tässä projektissa pyrittiin erityisesti paranta-maan romanien työelämävalmiuksia koulutustasoa kohottamalla ja työelämäyh-teyksiä kehittämällä. Tässä projektissa, kuten myös muissa maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen kohderyhmän projekteissa on syytä panna merkille, että pyrkimyksenä oli vaikuttaa myös yrittäjien ja yhteisöjen maahanmuuttajia ja vä-hemmistöjen koskeviin negatiivisiin ennakkoluuloihin. Erityisryhmien lisäksi, toi-sen puolen tämän kohderyhmän projekteista muodostivat ne, jotka keskittyivät

85


aattisesti

yleisessä syrjäytymisvaarassa oleviin maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin (esimer-kiksi Metka, Kotopolku, Vasama ja Avoin oppimiskeskus).

Maahanmuuttajien projekteissa ei juuri toimeenpanollisia ongelmia kyselyn vastausten perusteella ilmennyt. Mikä on vastauksissa silmiinpistävää, maahan-muuttajiin ja muihin vähemmistöihin keskittyneet projektit kokivat saavuttaneensa projektin tavoitteet erittäin hyvin ja kustannustehokkaasti. Joukkoon mahtui suu-riakin projekteja, kuten Kotopolku-projekti joka koostui kolmesta eri alaprojektis-ta, joista yksi keskittyi maahanmuuttajien kotouttamispalveluihin, toisella haettiin maahanmuuttajille harjoittelupaikkoja ja kolmannessa toteutettiin monikulttuuri-nen oppisopimuskoulutusmalli lähihoitajille. Tässä projektissa sen suuresta koosta huolimatta ohjausryhmä toimi suhteellisen hyvin ja projektilla oli varsin kattavaa yhteistyötä muiden projektien kanssa. Projektin toimeenpanoa edisti selvästi se, että se toimi osana TE-keskuksen organisaatiota. Kotopolun avulla luotiin työlli-syysprojektikäytännöt Keski-Suomen TE-keskukseen.

Maahanmuuttajiin ja muihin vähemmistöihin kohdistuneissa projekteissa annet-tu OPAL-palaute oli pääsääntöisesti myös hyvin positiivista. Palautetta oli antanut 251 henkilöä ja heistä 182 koki projektin vastanneen odotuksia hyvin tai erinomai-sesti. Kaksi vastaajaa koki projektin onnistuneen huonosti, välttävästi kuusi ja tyy-dyttävästi 61. Hyvin projektin koki onnistuneen 140 vastaajaa ja erinomaisesti 42. Maahanmuuttajien ja muihin vähemmistöihin kohdistuneiden projekteista OPAL-palautteet oli käytettävissä seitsemästä projektista, kaiken kaikkiaan Maahanmuut-tajien ja muihin vähemmistöihin kuuluvia projekteja oli kymmenen.

6.1.3 Pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneet

Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden kohderyhmän alla mahtuu monenikäisiä ja erilaisen taustan omaavia ihmisiä. Monen projektin välillisenä kohderyhmänä ovat myös työvoimatoimistojen ja sosiaalipalvelutoimistojen työntekijät (Itäraide, Atrain). Tällä kohderyhmällä on varmasti kaikkein heikoimmat mahdollisuudet työllistyä, usein projektityössä onkin kyse lähes pelkästään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta kuntouttamisesta.

Merkittävä havainto on, että monen projektin kohderyhmänä oli nimenomaan yli 40-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, eli ihmiset, jotka ovat pahiten kärsineet 1990-luvun lamasta (Kolmas Linkki, Työllisyys-projekti yli 40-vuotiaille, Luotsi, TESS sekä Kimmoke). Suuri osa projekteista keskittyi välillisesti myös hieman marginaa-lisempiin, syrjäytymisuhan alla oleviin ryhmiin kuten vankilasta vapautuneisiin tai vastaavasti asuinalueisiin, kolmannen sektorin toiminnan elvyttämiseen tai yritys-ten aktivoimiseen (Foorumi, Huhtasuo, ja Kumppanuus +). Keskeisiä tavoitteita tässä kohderyhmässä oli työttömien aktivointi työelämään, pitkäaikaistyöttömien kannustaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja pitkäaikaistyöttömien kokonaisvaltainen kuntouttaminen.

86

LUK

U 6

.

Varmasti tärkeimpinä tavoitteina voidaan kuitenkin pitää asiakkaiden työllisty-mistä, yrittäjyyttä tai kouluttautumista. Kaiken kaikkiaan voitaneen sanoa, että ta-voitteet tässä kohderyhmässä olivat varsin laajat ja monipuoliset, olihan kyse varsin monilukuisesta ja heterogeenisestä ryhmästä.

Kyselyn ja haastattelujen perusteella pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden pro-jektien ainut ongelma toimeenpanon kohdalla oli se, että rahoittajatahon edustajat eivät osallistuneet niiden toimintaan ja seurantaan tarpeeksi aktiivisesti. Toisaalta tämänkin ryhmän kohdalla on todettu, että maksatus sujui ongelmitta, joskin se koettiin varsin byrokraattiseksi.

Rahoittajatahon aktiivisuuden puute liittyy erityisesti siihen, että TE-keskusten edustajat eivät osallistuneet tarpeeksi aktiivisesti ohjausryhmän kokouksiin. Myös suoraa kritiikkiä tuli. ”ESR-valvojat eivät tukeneet, vaan tuli sellainen olo, että mis-tä rikkeestä saisi projektin kiinni. Informaation sävy ei ollut kannustava eikä em-paattinen, vaan hyvin moittiva ja uhkaava. Se oli ikävää.”

Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden projektien edustajat kokivat vahvasti, että he ovat onnistuneet hyvin suhteessa muihin alueen projekteihin ja ovat myös tehneet yhteistyötä näiden projektien kanssa. Yhteistyötä on varmasti helpottanut se, että kohderyhmä on varsin laaja, täten eri alueilla oli myös useita projekteja, jot-ka keskittyivät nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ongelmiin.

Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden projektityypissä oli kaiken kaikkiaan 22 projektia, joista OPAL-tietoja oli käytettävissä kaikkiaan 14 projektin osalta. Pitkä-aikaistyöttömien ja syrjäytyneiden projekteihin osallistuneiden OPAL-palautteita oli runsaasti, jopa 874 kpl. Huonosti odotuksia vastaavaksi projektin koki 41 osal-listujaa, välttävästi 86. Tyydyttävästi odotukset täyttyivät 172 henkilön osalta, hyvin 430 ja erinomaisesti 145 henkilön osalta.

6.1.4 Spesifit ammattiryhmät

Spesifit ammattiryhmät eroavat muista ryhmistä erityisesti siinä, että ne keskitty-vät juuri tiettyyn ammattikuntaan ja niiden tavoitteet kietoutuvat erittäin tiiviisti kyseisen kohderyhmän professioliitännäisiin työttömyysongelmiin. Nämä projek-tit keskittyivät muun muassa matkailualan työntekijöihin (Tunturin työntekijät), maaseutuyrittäjät (LEIJA), it-alaan (IT-osaajat ja PRO-IT), uusmedia-alan ihmiset (Saivo-koulutus ja Digibotnia), hoiva-alan ammattilaisiin (Hoivayritysklinikka), sai-raanhoitajat, fysioterapeutit ja terveydenhoitajat (Terveysalan ammattitaito ja työ-kykykaruselli) ja kirvesmiehiin (RATKO).

Muutamien projektien kohteena olivat työvoimatoimistojen henkilöstö. Nämä projektit pyrkivät lisäämään työvoimatoimistojen osuutta työvoiman rekrytoi-misessa ja järjestää monipuolista koulutusta työvoimaneuvojille. Nämä projektit myös pyrkivät aktivoimaan yrityksiä. (Työvoimapalvelut 2005 ja Työpaikkametsäs-tys). Keskeisiä tavoitteita tällä kohderyhmällä oli edistää työllisyyttä uusien yhteis-

87


aattisesti

työmuotojen ja kehitysmallien kautta. Koulutuksen rooli ihmisten taitojen kartut-tajana ja vahvistajana oli merkittävä tavoite. Tavoitteena oli myös luoda suoraan uusia yrityksiä (Hoivayritysklinikka).

Erityisesti kuntien, oppilaitosten, työhallinnon, yrittäjien ja työttömien yhteis-työn tärkeyttä korostettiin. Yritykset ja niiden tarpeet olivat erittäin keskeisellä sijalla, yritysten tarpeiden perusteella luotiin jopa oppimispolkuja ammattiin (IT-osajat) ja luotiin uusia koulutusmalleja (PIREL). Silmiinpistävää on, että vaikka yleisenä tavoitteena näilläkin projekteilla oli työllisyyden parantaminen ja työpaik-kojen luominen, eräs merkittävä tavoite kiteytyy niiden paikalliseen luonteeseen. Tällä tarkoitetaan monen projektin epäsuoraa tavoitetta estää ammattitaitoisen työvoiman alueellista katoa (Etelä-Karjalan työvoimapooli) ja jotkut pyrkivät jopa vahvistamaan paluumuuttoa periferisimmille alueille (Tuntureiden työntekijät). Nämä tekijät peräti yhdistyivät Punainen tupa ja perunamaa –projektissa, jonka tavoitteena oli kouluttaa osaajia maaseudun tilojen tarpeisiin ja antaa mahdollisuus kaupunkilaisille työttömille maallemuuttoon ja ammatinvaihdokseen. Projektin ta-voitteena oli myös järjestää koulutusta luomuviljelyyn, maaseutumatkailuun yms.

Spesifien ammattiryhmien projektien kohdalla merkittävää kyselyn tuloksia tar-kasteltaessa on se, että vastaajat kokivat ohjausryhmätyöskentelyn sujuneen erittäin hyvin. Ohjausryhmä nähtiin esimerkiksi ”selkärankana, joka tuki projektin toimin-taa ja antoi ideoita opetussuunnitelmiin.” Rahoittajan edustajat myös osallistui-vat erittäin tiiviisti ohjausryhmätyöskentelyyn. Haastateltujen projektipäälliköiden kehut koskevat tämän ryhmän osalta erityisesti Pirkanmaan TE-keskusta, jonka edustajat olivat mukana projekteissa erityisen tiiviisti. ”Loistavasti kaikki mennyt toimeenpanon osalta, ei ole ollut mitään ristiriitoja. Pirkanmaan TE-keskus on oh-jannut meitä tarvittaessa hyvin.” Muutenkin kaikki toimeenpanon laatua koskevat vastaukset saivat tasaisen hyvän arvosanan.

Voitaneen täten todeta, että fokusoitu kohderyhmä on ollut näiden projektien toiminnan kannalta selvä vahvuus. Tämän ryhmän toteuttajat olivat myös sitä miel-tä, että kokemattomuus ESR-asioista vaikutti negatiivisesti projektien toimeenpa-noon. Kuitenkin maksatus toimi byrokratiasta huolimatta hyvin lähes kaikissa tä-män ryhmän projekteissa.

Spesifeissä ammattiryhmissä OPAL-palautetiedot oli käytettävissä kaikkiaan 15 projektin osalta, kun kaiken kaikkiaan kyseiseen projektityyppiin kuuluu 23 pro-jektia. Huonosti projekti vastasi odotuksia 26 vastaajan kohdalla, välttävästi 33 ja tyydyttävästi 97 vastaajan kohdalla. Projekti vastasi odotuksia hyvin 182 vastaajan ja erinomaisesti 62 vastaajan kohdalla.

88

LUK

U 6

.

6.1.5 Yhteisöt ja yritykset

Yhteisöjen, yritysten ja organisaatioiden kohderyhmästä on todettava se, että toki muidenkin kohderyhmien tavoitteet linkittyvät näihin kohteisiin. Tässä ryhmässä kuitenkin projektien pääpainopisteenä on jonkin tietyn organisaation tai yhteisön työllisyyden kehittäminen, tai vastaavasti työllisyyden kehittäminen nimenomaises-ti jonkin organisaation toimien avulla. Kehitettiin esimerkiksi sosiaalisia yrityksiä, etätyökeskuksia ja kehitettiin jonkin tietyn yhteisön tai organisaation koulutusta ja valmennusta (esimerkiksi Jelppi, Virtaa työelämään vaihtovalmennuksella ja Elä-mänkulku, työuran ja sukupuolitietoinen ohjaus). Keskeisimmät projektit tässä ryhmässä ovat varmasti erilaiset välittäjäorganisaatiot. Näistä Sava (sateenvarjo) -projektin kohderyhmänä olivat pienet järjestöt ja toimijat (tai niiden omat projek-tit) Etelä- ja Pohjois-Savon alueella. Savan keskeisimmät tavoitteet olivat aktivoi-da pieniä toimintakykyisiä kansalaisjärjestöjä, viedä kansalaisyhteiskunta-ajatusta eteenpäin ja edistää työllisyyttä pienprojektien kautta.

Toinen merkittävä samantapainen projekti oli Välittäjäorganisaatio Pohjois-Suo-men tavoite 1 -alueelle. Tämän projektin välittömät kohderyhmät olivat paikallisten seurantaloyhteisöjen käynnistämät osaprojektit, joiden avulla pyrittiin aktivoimaan ja työllistämään Pohjois-Suomen sivuseutujen työttömiä. Seuraintaloja käytettiin myös koulutukseen, erilaisiin tapahtumiin ja jopa näytelmiin. Samalla saatiin osin jo vanhojenkin seuraintalojen käyttöastetta lisättyä ja vahvistettiin syrjäseutujen so-siaalista ja inhimillistä pääomaa. Kolmas välittäjäorganisaatioprojekti oli Kainuussa toiminut Helppo homma – ideasta hankkeeksi, jonka ensisijainen kohderyhmä oli ei-julkiset pienet toimijat, kuten rekisteröidyt yhdistykset, joilla oli vähän kokemus-ta projektitoiminnasta. Näitä toimijoita pyrittiin aktivoimaan, jotta ”mikroprojek-tien” avulla voitaisiin vaikuttaa alueelliseen työllisyyden hoitoon.

Toisen merkittävän projektikokonaisuuden välittäjäorganisaatioiden lisäksi muo-dostavat Kainuun laajat työmarkkina- ja kehitysprojektit. Lex Kainuu oli Kainuun maakuntahallituksen perustama ja ESR:n ja Kainuun TE-keskuksen työvoimaosas-ton rahoittama maakunnallinen työllisyydenhoidon yhteistyöverkosto. Sen tehtävä-nä oli etsiä kaikki mahdolliset uudet keinot voittaa maakunnan korkea työttömyys. Sosiaali- ja terveydenhuollon ennakointi Kainuussa –projektin kohderyhmänä taas oli sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Kainuussa, Kainuun sairaanhoito- ja eri-tyishuoltopiirin kuntayhtymä sekä alueen sosiaali- ja terveysalan koulutusta tuot-tavat koulutusorganisaatiot. Yleisenä tavoitteena projektilla oli kehittää alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon ennakointijärjestelmä, joka on sovellettavissa myös muuhun julkiseen toimialaan. Muuttuvat työmarkkinat – ennakointi Kainuussa –projekti keskittyi erityisesti työvoiman ja koulutuksen ennakointiin sekä ikära-kennemuutosten vaikutuksiin. Sen tavoitteena oli käynnistää ennakointiprosessi, jossa kehitettäisiin ja vakiinnutettaisiin systemaattisia ennakointikäytäntöjä Kai-nuun TE-keskukselle ja alueen työvoimatoimistoille palvelemaan niiden strategista

89


aattisesti

suunnittelua, päätöksentekoa ja palveluprosesseja. Yhteisöihin, yrityksiin tai organisaatioihin liittyneet projektit kokevat toimeen-

panonsa laadun olleen lähes täydellistä. Silmiinpistävää on se, että tämän ryhmän projekteilla on kyselyn vastausten perusteella ollut merkittävästi enemmän yhteis-työtä muiden projektien kanssa kuin toisilla ryhmillä. Eräs selitys tähän on se, että tämän ryhmän alla ovat niin sanotut välittäjäorganisaatioprojektit (Välittäjäorga-nisaatio Pohjois-Suomen tavoite 1 -alueelle, Helppo homma ja Sava) ja Kainuun maakuntaan keskittyneet laajat työllisyysprojektit (esim. Lex Kainuu). Välittäjäor-ganisaatiot tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä ja Kainuun maakunnan projekteil-la on maakunnallinen, yhteiseen kehitysvisioon sidoksissa oleva yhteistyökulttuuri. Toisaalta Lex Kainuu oli niin merkittävä projekti, että sen ohjausryhmään kuu-lui niin valtakunnallisten, kunnallisten, koulutuksellisten tahojen sekä kolmannen sektorin edustajia. Todettakoon myös se, että kyseisen projektin yhteistyö muiden projektien kanssa ylitti myös maakunnalliset rajat.

Välittäjäorganisaatioiden kohdalla merkittävää oli se, että niiden ohjausryh-mien työskentelyyn osallistui työministeriön edustaja. Tämä juuri siksi, että kyse oli uudesta, koko ajan kehitettävästä projektiorganisaatiomallista. Työministeriön edustajan suuri rooli koettiin pelkästään positiiviseksi ja kannustavaksi projektien henkilökunnan osalta. Muutenkin ohjausryhmien jäsenet olivat innostuneita. ”Oh-jausryhmä toimi oikein hyvin ja selkeästi. Se oli hyvä piirre, että kaikki jäsenet osal-listuivat aktiivisesti toimintaan, vaikka osallistujia oli kohtuullisen laajalta alueelta.” Ohjausryhmä koettiin jopa aluekehittäjänä ja -tutkijana, joka pyrki selvittämään alueiden kulttuurisia eroja ja parantamaan työllisyyttä mikroprojektien kautta. Vä-littäjäorganisaatioiden valtakunnallisesta yhteistyöstä oli monia toimeenpanollisia etuja. Näistä merkittävimpinä nähtiin isojen järjestöjen yhteistyöverkosto, jonka kautta välittäjäorganisaatio-mallin kehitys oli linjakkaampaa ja aktiivisempaa. Vä-littäjäorganisaatioiden niin sanotut mikroprojektit, koettiin nekin varsin toimiviksi. ”Paikalliset projektit toimivat suhteellisen pienellä rahalla ja ne noteerattiin alueilla hyvin.” Esimerkiksi Pohjois-Suomen Välittäjäorganisaatio -projektin kautta paikal-listen toimijoiden itsetunnon vahvistuminen oli merkittävää. Projektin avulla saa-tiin oikeita ihmisiä oikeisiin mikroprojekteihin ja aktivoitua paikallista toimintaa.

Yhteisöjen, yritysten ja organisaatioiden -projektityypissä oli kaikkiaan yksi-toista projektia, joista OPAL-palautteet oli käytettävissä kolmen projektin osalta. Huonosti projekti oli vastannut odotuksia kahden vastaajan, välttävästi kolmen ja tyydyttävästi 26 vastaajan kohdalla. Hyvin odotukset olivat täyttyneet 40 vastaajan kohdalla ja erinomaisesti 17 vastaajan kohdalla. Kaiken kaikkiaan OPAL-palauttei-ta saatiin kerättyä tässä projektityypissä 88 osallistuneen osalta.

90

LUK

U 6

.

6.1.6 Tasa-arvohankkeet

Tasa-arvoa kehittäneistä projekteista suurimman osan kohderyhmänä olivat naiset (Tasku, Naisten koulu ja Verkko). Tämän lisäksi projektit keskittyivät vajaakuntoi-siin (ESI-SOFIA, Mahdollisuus työhön ja Mosaiikki) ja vankeihin (WOP). Tavoit-teena oli kuntoutuksen avulla tasa-arvoistaa fyysisesti, henkisesti tai sosiaalisesti vajaakuntoisten työnsaantimahdollisuuksia. Esimerkiksi Mosaiikki halusi kehittää Raumalla ja muualla Satakunnassa ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja niihin liittyvän verkoston työskentelyä tehokkaammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Nai-siin keskittyneiden projektien keskeisiä tavoitteita oli yksinhuoltajanaisten tuke-minen eteenpäin sekä työelämässä että koulutuksessa, parantaa yleisesti naisten työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä ja löytää työttömille koulutuspolkuja.

Tasa-arvospesifit projektit eivät toimineet kovin paljon yhteistyössä muiden projektien kanssa ja niiden ohjausryhmien työskentelyssä oli joitakin ongelmia. Toki pitää muistaa, että tässä ryhmässä ei ole kovin montaa projektia, täten tu-lokset ovat todellakin vain suuntaa antavia. Eräässäkin projektissa myönnettiin, että ohjausryhmän työskentely jäi melko muodolliseksi. Tämä ei kuitenkaan ollut niinkään ohjausryhmän jäsenten vika, vaan johtui pitkälti siitä, että kyse oli laajalla alueella toimivasta projektista, jossa pyrittiin luomaan täysin uutta koulutusmallia vajaakuntoisille ihmisille.

Tässä ryhmässä valvojien taholta kiitosta toimeenpanon laadun osalla sai eri-tyisesti vankeihin keskittynyt WOP. Sillä oli puolestaan niin spesifi kohderyhmä, ettei luonnollinen yhteistyö kovin monen projektin kanssa olisi edes tullut kysy-mykseen.

Tasa-arvospesifiin projektityyppiin kuului seitsemän projektia, joista OPAL-pa-lautteet oli kerätty neljän projektin osalta. Huonosti odotuksia projekti oli vastan-nut kolmen vastaajan osalta, välttävästi 17 sekä tyydyttävästi 73 osallistujan osalta. Hyvin odotukset olivat täyttyneet 266 osallistujan kohdalla ja erinomaisesti 131 osallistujan kohdalla. Kaikkiaan tasa-arvospesifissä projektityypissä OPAL-palaut-teen oli antanut 490 osallistujaa.

6.1.7 Muut

Kohderyhmän muut muodostaa kahdeksan projektia, joiden kohteena ovat lähes kaikenlaiset työttömät tai syrjäytyneet vajaakuntoisista maahanmuuttajiin. Näitä projekteja on erittäin vaikea typologisoida kuuluvaksi mihinkään edellä käsiteltyyn ryhmään. Tämä ei toki tee niitä vähäpätöisemmiksi työllisyyden kehittäjinä, ehkä jopa päinvastoin. Näihin projekteihin on nimittäin kaikkiin osallistunut erittäin suuri määrä ihmisiä (yli 150 osallistujaa) ja projektit olivat kestoltaan varsin pitkiä. Koska projektit ovat isoja, on niillä myös laajat tavoitteet. Tavoitteita oli esimerkik-si luoda paikallisia työllisyyskumppanuusprosesseja ja sosiaalisia verkostoja (Tako-

91


aattisesti

mo), kehittää työvoiman saatavuutta, pysyvyyttä ja laatua (Työ 2000), suunnitella ja toteuttaa mestari-kisälli –koulutusta erilaisiin yrityksiin (Raahen seutukunnan ankkuri), kehittää yksilö- ja työvalmennuksellisin keinoin työnsaantia (Tiet työelä-mään), ylläpitää työkuntoa, toteuttaa täsmätyöllistämistoimenpiteitä ja kouluttaa työttömiä (TRIO).

Kohderyhmään muut kuuluneet projektit eroavat muista ryhmistä erityisesti sii-nä, että ne eivät onnistuneet toteuttajien mielipiteiden mukaan kovin hyvin tavoit-teissaan. Sen sijaan rahoittajatahon edustajat osallistuivat projektien toimeenpanon seurantaan erittäin aktiivisesti ja ohjausryhmätkin toimivat hyvin.

Jälleen pitää muistaa, että vaikka näiden projektien kohderyhmä on heterogee-ninen, ei se vielä tee projekteista millään tavoin väheksyttäviä. Ehkä asia on täysin päinvastoin, sillä näiden projektien rahallinen volyymi oli varsin iso, täten oli myös rahoittajan etu seurata ja kehittää aktiivisesti projektien toimintaa. Joskus rahoit-taja oli byrokraattisesti mukana ehkä liikaakin, toisaalta rahoittajan tiukka linja oli opettavaista. ”Byrokratia oli valtavaa, ESR-sanasta tulee jo näppylöitäkin nenään. Rahoitus oli kuitenkin ok, eikä tullut suuria korjauksia. Projektimme piti kuitenkin itsekin tiukkaa linjaa, joten tämän suhteen kaikki sujui TE-keskuksen suuntaan mallikkaasti.” Valitettavaa on, että vastausten perusteella tavoitteista on jääty ja yhteistyötäkään muiden projektien kanssa ei ole kovin paljon ollut. ”Vaikutusta projektilla oli ensisijaisesti työkkärin tilastoihin, saatiin niitä ainakin hetkeksi vähän siivottua. Koulutukset antoivat osallistujille uutta ideaa ja intoa johonkin. Pitää kuitenkin myöntää, että monet osallistujista vaativat sellaista viereen istumista ja tukemista.”

Haastattelujen perusteella tässäkin ryhmässä oli projekteja, jotka tekivät kui-tenkin kiinteää yhteistyötä muiden projektien kanssa. Iisalmen seudulla toiminut TRIO (Alueen nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien aikuisten aktivointi-, työllisty-mis- ja sosiaalisten yritysten kehittämishanke 2001–2003) teki esimerkiksi kiinteää yhteistyötä erään asuinalueprojektin kanssa, järjesti yhteisseminaareja usean muun projektin kanssa ja osallistui sosiaalimessuille. Myös tässä kyseisessä projektissa TE-keskus oli tiiviisti mukana ja osallistui kokouksiin. Projekti oli iso, mutta toi-meenpanollisesti erittäin toimiva, koska hallinnoijana oli Iisalmen kaupunki. Tämä edesauttoi projektin taloudellista tasapainoa ja takasi projektityöntekijöille talou-dellisen tuen ja työrauhan.

Muut-projektityyppiin kuuluu kahdeksan projektia, joista jokaisesta projektista on kerätty OPAL-palautteet. Muut-projektityyppiin osallistuneita OPAL-palaut-teen antaneita oli kaiken kaikkiaan 676 henkilöä, joista huonosti projektiin kohdis-tuneet odotukset olivat täyttyneet 25, välttävästi 56 ja tyydyttävästi 158 vastaajan osalta. Hyvin odotukset olivat täyttyneet 331 ja erinomaisesti 106 vastaajan osalta.

92

LUK

U 6

.

6.2 Projektien tavoitteiden ja toimeenpanon toteutuminen

Miten hyvin sitten projektien tavoitteet ovat toteutuneet? Kuten seuraavasta kuvi-osta voidaan havaita, projektit ovat todella hyvin pystyneet vastaamaan niille asetet-tuihin tavoitteisiin eli keskiarvoksi saatiin 4,12. Tässä kuviossa on syytä huomioida se, että arvo 1 tarkoittaa täysin eri mieltä ja arvo 5 puolestaan täysin samaa mieltä.

Kuvio 30. Projektien tavoitteiden toteutuminen.

Projektien tavoitteet ovat olleet hyvin linjassa sekä ESR:n tavoitteiden että TM:n politiikkatason tavoitteiden kanssa. Projektien tavoitteita ei ole kaikissa projekteis-sa fokusoitu niiden keston aikana. Tämä on sikäli huolestuttavaa, että tavoitteiden täsmentämisen voidaan nähdä olevan hyvä asia, koska usein hakijat projektihake-muksessa lupaavat liikoja. Toisaalta monet projekteista olivat niin lyhytkestoisia, että tavoitteita ei edes tarvinnut fokusoida. Kun tarkastellaan tavoitteisiin suhtau-tumista projektitypologioiden mukaan, voidaan todeta, että nuorten projektien edustajat fokusoivat projekteja kaikkein vähiten. Seuraavassa on esitetty muutami-en vastaajien kokemuksia projektien tavoitteiden fokusoimisesta.

”Kyllä paljon tehtiin muutoksia. Yksityinen rahoitus ei toteutunut alkuunkaan suunnitelmien mukaisesti. EU-koordinaattorin mielestä muutoksia tehtiin välillä jopa vähän liikaa, mutta niitä kuitenkin tarvittiin.”

Projekti on pystynyt vastaamaanhyvin sille asetettuihin tavoitteisiin

(N=47; ka=4,34)

Projekti on toteutunut hyvinsuhteessa ESR-tavoitteisiin

(N=47; ka=4,28)

Projekti vastaa hyvin kansallisiakansallisia työpolitiikan tavoitteitaja TM:n politiikkatason tavoitteita

(N=47; ka=4,17)

Projekti n tavoitteet ovatrealistisia ja mitattavia

(N=47; ka=4,96)

Projektin tavoitteita on täsmennetty hankkeen keston aikana

(N=47; ka=3,87)

4,3

12,8

14,9

14,9

12,1

8,5

6,4

2,1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Täysin eri mieltäJokseenkin eri mieltäEi samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin samaa mieltäTaysin samaa mieltä

93


aattisesti

”Ei ole tavoitteita tarvinnut fokusoida, koska projekti oli niin lyhyt.”

”Projektin aikana selkiintyi, mitä asioita koulutetaan, jatkoa ajatellen selkiintyi toimintaidea ja ajan mukana kehittäminen. Koulutuksen fokusoituminen oli luonnollista koulutuksen tarpeen selvittyä.”

Yllä olevan taulukon tulokset osoittavat myös, että projektien tavoitteet ovat olleet realistisia ja mitattavia. Nämä kyselyn tulokset ovat kuitenkin hieman ris-tiriidassa haastattelujen havaintojen kanssa. Toki monet projektit ovat mitanneet tavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi yhdessä välittäjäorganisaatioissa osaprojek-tien piti raportoida tuloksia neljän kuukauden välein, joka mahdollisti täsmällisen tiedon saamisen. Lisäksi projektit pystyivät pohtimaan tavoitteitaan yhteistapaami-sissa. Kuitenkin valtaosa mittaamisesta oli tilastollista, eivätkä projektit kehitelleet laajassa mittakaavassa laadullisia mittareita, vaan apuna käytettiin pitkälti työhallin-non jo olemassa olevia tilastollisia seurantamenetelmiä.

”Seurasimme kyllä koulutusosallistujien sijoittumista. Pitkän ajan seurantaa ei ollut mahdollista tehdä, koska projekti loppui niin pian. Palautetta kyllä kerättiin säännöllisesti. ”

Mittaamisen vaikeus tuli myös hyvin esiin.

”Miten laadullisia asioita, kuten nuorten elämähallintaa ylipäätään voidaan mitata.”

Huomionarvoista tavoitteiden ja mittaamisen yhteydessä on myös se, että ra-hoittaja ei juuri vaatinut laadullisten mittareiden kehittämistä. Kuten eräs projekti-päällikkö toteaa:

”Me käytettiin vain numerollisia mittareita, koska niitä juuri rahoittaja kysyy. Niihin me vaan keskityttiin, eikä mietitty mitään laadullisia juttuja.”

Projektien toimeenpanon laatua kyselyyn vastanneet pitivät hyvänä. Huomion-arvoista on varsinkin se, että vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä projektien kustan-nustehokkuuteen ja olivat vahvasti sitä mieltä, että oma projekti on pärjännyt hyvin suhteessa muihin alueen projekteihin. Kustannustehokkuus liitetäänkin vastauksis-sa pitkälti siihen, että projektiin osallistui enemmän ihmisiä kuin oli tarkoitus ja että projektin kautta saatiin ihmisiä työmarkkinoille. Yleisin vastaus oli ehdottomasti kuitenkin jäsentelemätön kuten ”Projekti toimi halvalla”.

94

LUK

U 6

.

Kustannustehokkuuden vertailukohtana käytettiin myös kunnallisia koulutus-käytäntöjä.

”Projekti toimii huomattavasti tehokkaammin kuin kunta, koska se kehittää uusia ja innovatiivisia malleja, eikä vain kahmi rahaa omien koulutuksellisten toimenpiteidensä hoitamiseen.”

Projektin kustannustehokkuutta kysyttäessä sitä peilattiin myös suhteessa paik-kakunnan kokoon, alaprojektien määrään ja siihen, että rahoja jäi käyttämättä. Ky-selyn tulosten perusteella selviä kehitettäviä alueita toimeenpanon tehostamiseksi ovat TE-keskusten valvojien aktiivisempi osallistuminen projektin toimeenpanon seurantaan ja projektien välisen yhteistyön parantaminen.

6.2.1 Projektien hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja

Projekteilta kysyttiin tuotettuja hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Hyvät käytännöt -käsitettä ei rajattu tai määritelty kyselyiden yhteydessä, vaan vastaajien annettiin vapaasti ilmaista sellaisia asioita, jotka heidän mielestä olivat merkittäviä tuotoksia ja jotka jäivät hyödynnettäväksi projektin päättymisen jälkeen. Osa hyviksi ilmoi-tetuista käytännöistä tai toimintamalleista on niin sanottuja työkäytäntöjä, joilla ei ole ehkä laajempaa tai yleisempää merkitystä siirrettävyyden näkökulmasta. Nämä työkäytännöt palvelevat ensisijaisesti toteuttajaorganisaatiota tai sen keskeisimpiä kehittämiskumppaneita.

Projektit ilmoittivat kuitenkin suuren joukon niin sanottuja tuote- ja menetel-mäkäytäntöjä, joilla on laajempaa merkitystä siirrettävyyden, hyödyntämisen ja val-tavirtaistamisen näkökulmasta. Tuote- ja menetelmäkäytännöille on ominaista se, että ne perustuvat laajaan dokumentaatioon, palautetietoon, arviointiin, pilotoin-tiin, asiakaspalautteeseen jne. Tuote- ja menetelmäkäytännöt ovat ESR-toiminnan täydentävyyden ja lisäarvon näkökulmasta keskeistä aineistoa, jos tuotoksia pyri-tään siirtämään osaksi niin sanottuja pysyviä rakenteita tai ylipäätään kansalliseen politiikkaan. Oheiseen luetteloon on kerätty tutkimuksen kohteena olevien projek-tien hyviä käytäntöjä ja dokumentaatiota.

Alla olevaan luetteloon on kerätty esimerkinomaisesti projektien itsensä ilmoit-tamia hyviä käytäntöjä. On huomioitava, että luetteloon kerätyt hyvät käytännöt eivät kerro sellaisenaan muuta kuin kehitetyn tuotteen, mallin tai menetelmän nimen. Luettelon käytännöt eivät ole niin sanotun Evidence Based Policy -pe-riaatteen mukaisia eli toisin sanoen kaikki eivät perustu todennettuun näyttöön. Kyse on kuitenkin päättyneistä ESR-projekteista. Jokaisesta alla olevasta hyvästä käytännöstä on saatavissa runsaasti dokumentaatiota mm. projektien loppuraport-tien tms. projektien itsensä tuottamien kuvaustapojen kautta. Emme ole tarkoi-tuksenmukaisuussyistä kuvanneet yksityiskohtaisemmin hyviä käytäntöjä, sillä ne

95


aattisesti

eivät liity suoraan yksilövaikuttavuuteen, vaan liittyvät enemmän ESR-projekteille ominaiseen tuotekehitystyöhön.

Projektien sähköisissä kyselyissä tai asiantuntijahaastatteluissa esille nostamia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja:

o Pitkäaikaistyöttömien yksilöllinen ohjausmallio Yrittäjyyskoulutuksen prosessimallio Työvoiman ja sosiaalitoimiston yhteiskoulutukseto Aktivoinnin nettiportaalio Räätälöity työvoimakoulutusmallio Moniammatillisen yhteistyön mallio Työnetsijän toimenkuvao Kuntoutuja-työnhakijan –polkumallio Maahanmuuttajien koulutusmallio Kielenopetuksen oppimateriaalipakettio Kolmannen sektorin palvelutuotevalikoimao Moniulotteinen kuntouttava koulutusohjelmao Uusi Palapeli –koulutusmalli rinnasteiseen koulutukseeno Ohjaajan käsikirjao Yhteispalvelupisteo Työvoiman palvelukeskuso Yhteisasiakkuuskoulutusohjelmao Alueellinen kolmikantamenettelyo Maahanmuuttajiin kohdistuvat tutkimusselvitykseto Nuorten kouluvalmiuksien vahvistamispakettio Työtorio Taitosalkkuo Asiakaspalautemalli

Nuoriin keskittyvät projektit onnistuivat suhteellisen hyvin hyödyntämään mo-niammatillista lähestymistapaa ja viranomaisyhteistyötä. Yhteistyötä tehtiin esi-merkiksi oppilaitosten ja yritysten kanssa. Kasvun paikka -projekti hyödynsi toi-minnassaan Lapin urheiluopiston ja kansalaisopiston palveluja, Tuumasta toimeksi -projekti teki kiinteää yhteistyötä työvoimatoimiston ja yrittäjien kanssa, Vaihtoeh-toinen ammattikoulu syrjäytyneille nuorille -projekti hyödynsi niin ikään yrityksiä ja Pohjois-Pohjanmaalla toiminut ERA II sai nuorten työpajatoimintaan toimin-nallista tukea paikallisten työhallinnon viranomaisten kanssa. Nuorten työllistymi-nen projektien avulla ei näytellyt mitenkään merkittävää roolia. Tätä selvittänee se, että moni nuori meni projektin keston aikana tai sen päättyessä koulutukseen.

Kun tarkastellaan projektitypologioita hakijaorganisaatioiden mukaan, voidaan nähdä, että kunkin typologian sisällä on vielä eroja toteuttajaorganisaatioittain.

96

LUK

U 6

.

Taulukosta nousee selvästi esiin, että nuorten projekteissa toteuttajatahona on useimmiten kunta tai kaupunki. Vastaavasti esimerkiksi TE-keskus, työvoimatoi-misto tai esimerkiksi yritykset eivät ole osallistuneet nuoriin kohdistuvien projek-tien toteuttamiseen.

Maahanmuuttajiin kohdistuvien projektien osalta toteuttajajoukko on hiukan kohdistuvia projekteja heterogeenisempi. Oppilaitokset näyttäisivät olevan maa-hanmuuttajille suunnatuissa projekteissa hiukan aktiivisemmassa roolissa kuin muut projektit, mikä saattaisi kertoa projektien painottumisesta koulutustoimen-piteisiin.

Pitkäaikaistyöttömien osalta toteuttajajoukko on varsin heterogeeninen, mutta eniten projekteja toteuttavat kuitenkin kolmannen sektorin toimijat eli säätiöt, yh-distykset ja järjestöt. Kolmannen sektorin vahva rooli toteuttajana kertoo projek-tien luonteesta.

Spesifien ammattiryhmien osalta merkittävimmän toteuttajajoukon muodos-tavat oppilaitokset, tämä kertonee kyseisen typologian projektien suuntautuvat vahvasti tiettyjen ammattiryhmien kouluttamiseen työelämän tarpeita vastaaviksi. Muita typologioita selvästi merkittävämmässä toteuttajaorganisaatioasemassa ovat yritykset. Tämä saattaisi osaltaan kertoa siitä, että yritykset lähtevät näissä pro-jekteissa itse aktiivisesti projektin avulla kehittämään työvoiman osaamista vastaa-maan omia tarpeitaan.

6.3 Projektitoiminnan kriittisiä pisteitä

Teemahaastatteluissa, joissa sekä projektihenkilöstöä että taustaorganisaation edustajia haastateltiin, nousi esille erilaisia projektitoiminnan kriittisiä pisteitä, jot-ka vaikuttivat osaltaan projektien toteutukseen. Kriittiset pisteet voidaan jaotella projektin organisatorisiin rakenteisiin ja projektin toimintaan (sisäiset tekijät) ja toimijaverkostoon liittyviin tekijöihin (ulkoiset tekijät). Kriittisistä pisteistä on tär-keää huomioida, että myös hyvissä ja vaikuttavissa projekteissa on saattanut ilmetä kyseisiä ongelmia, eli kysymyksessä ei ole vain ns. huonojen projektien ongelmat. Olennaista projektitoiminnan kannalta onkin miten ongelmat ratkaistaan ja kään-netään hyödyksi. Usein ratkaisut liittyvät toiminnan fokusointiin ja projektien it-searviointiin.

Projektin sisäisillä kriittisillä pisteillä tarkoitetaan projektin tavoitteisiin, projekti-työntekijöihin, taustaorganisaatioon ja itse projektin toteutukseen liittyviä tekijöitä. Ulkoisilla, eli toimijaverkoston kriittisillä pisteillä taas tarkoitetaan projektien toi-mijaverkostoissa kohtaamia ongelmia, kuten hyvien käytäntöjen juurruttamiseen, kumppaneiden toimintaan, projektiviestintään ja jatkotoimenpiteiden kehittämi-seen liittyviä haasteita.

Projektitoiminnan mukanaan tuoma pätkätyöläisyys on ensimmäinen projek-tin sisäinen kriittinen piste. Koska useimmiten projekteihin rekrytoidaan tietyk-

97


aattisesti

si ajaksi projektityöntekijät, voi projektin keston lyhytaikaisuus olla ongelmallista työntekijöiden näkökulmasta. Se ei anna mahdollisuuksia projektityöntekijöiden pitkäkestoiselle elämänsuunnittelulle ja vaikuttaa osaltaan projektissa työskente-levien henkilöiden siirtymiseen vakituisiin tai pidempiaikaisiin työtehtäviin. Tämä puolestaan johtaa projektiosaamisen valumiseen toisille työmarkkinoille, jolla on taas vaikutusta projektin toteutukseen ja saataviin tuloksiin. Pahimmillaan projek-tityöntekijät vaihtuvat useastikin lyhyen toteutuksen aikana.

Projektitoiminnassa huomion arvoista on se, että töitä tehdään usein suurella intensiteetillä. Tuloksia halutaan saada aikaiseksi, koska ympäristö on ensisijaisesti niistä kiinnostunut. Eritoten niiden projektityöntekijöiden kohdalla, joiden kohde-ryhmä on ollut tavallista haastavampi, on ollut ongelmia työssä jaksamisen kanssa. Työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat ja työuupumus onkin ollut yllättävän yleistä haastateltavien keskuudessa, ja tällä on luonnollisesti ollut vaikutusta projektin to-teutukseen.

Joissakin tapauksissa projektityöntekijät ovat kohdanneet ongelmia liittyen oman projektin ja taustaorganisaation velvoitteiden ristipaineeseen. Yhtäältä pro-jekti nähdään omana yksikkönä, jonka tulee suoriutua sille määritetyistä tehtävistä ja mahdollisista ongelmista, ilman että se vie resursseja taustaorganisaatiolta. Toi-saalta projektityöntekijältä saatetaan projektitoiminnan itsenäisyydestä huolimatta odottaa tiettyjä velvoitteita taustaorganisaatiota kohtaan. Projektityöntekijöiden kokema erillisyys ja yksinäisyys taustaorganisaatiosta ja mahdolliset ristiriitatilanteet taustaorganisaation kanssa vaikeuttavat projektin toteutusta. Ongelma on yleisem-pi niissä tapauksissa, joissa taustaorganisaation ydintoiminnot eivät ole projektin toimintojen kanssa sopusoinnussa. Tarvittavaa vertaistukea ja kannustusta omaan työhön on löydetty usein toisten projektien projektityöntekijöistä. Projektien ver-kostoitumisesta on siis hyötyä myös projektityöntekijöiden jaksamisen kannalta.

Sisäisiin kriittisiin pisteisiin kuuluvat myös sellaiset projektit, jotka ovat raken-tuneet yhden ihmisen näkemykselle projektissa tehtävistä ja tarvittavista toimenpi-teistä, kohderyhmästä jne. Tätä voidaan pitää ongelmallisena. Pahimmillaan yhden henkilön suunnittelemissa projekteissa on tavoiteltu lähinnä projektityöntekijän omaa työllistymistä. Aina projektien toteutus ei ole pohjautunut tarvelähtöisyydel-le, vaan projekteja on perusteltu myös ”ilmaisen” EU-rahan saamisella.

Parhaimmillaan ohjausryhmä on ollut aktiivinen, projektia tukeva ja kannustava, joka on pyrkinyt omien puitteidensa rajoissa osallistumaan projektin onnistunee-seen toteuttamiseen. Toista äärilaitaa edustavat puolestaan projektit, joissa ohjaus-ryhmät ovat kokoontuneet muotoseikkoja, kuten maksatushakemuksen käsittele-mistä varten. Tällöin toiminnan ohjaaminen ja tukeminen on jäänyt minimaaliseksi ja jossain haastatteluissa ohjausryhmän roolia onkin kuvattu ”kumileimasimeksi”. Ohjausryhmän kokoamisella ja ohjausryhmän jäsenten sitoutumisella on ollut merkittävää vaikutusta projektin toteutuksessa, ja näin ollen siitä on muodostunut yksi toiminnallinen kriittinen piste.

98

LUK

U 6

.

Ulkoisia kriittisiä pisteitä tarkasteltaessa, erääksi projektin päättymisen jälkeen muodostunut kriittinen piste on toiminnan jatkuminen. Usein toiminta on jatkunut jatkoprojektin muodossa, mutta toimintamalleja ja käytänteitä on pyritty viemään eteenpäin myös olemassa olevien organisaatioiden toimintaan. Joissakin tapauksis-sa ongelmallista on ollut potentiaalisten taustaorganisaatioiden keskinäinen kilpai-lu jatkoprojektista, joka on luonnollisesti vaikeuttanut toimijoiden yhteistyötä jat-kossa. Projektitoiminta saatetaan kokea myös ”normaalitoiminnan” kilpailijaksi eli tässäkin mielessä projektien huolellinen etukäteissuunnittelu olisi toimijaverkoston sitouttamisen kannalta tärkeää. Yhteistyökumppaneiden puute tai niiden passiivi-suus liittyy osaltaan myös toimijaverkoston sitouttamisen problematiikkaan. Pro-jektin toteutuksen kannalta on tärkeää, että toimintaan ovat sitoutuneet tarvittavat ja tärkeät tahot. Projektin näkyvyys ja ulkoinen viestintä on tärkeä osa projektien ulkoisia kriittisiä pisteitä, sillä projektin avoimuus, tiedottaminen tavoitteista ja toimenpiteistä on onnistumisen kannalta tärkeää. Tähän linkittyy myös olemassa olevien toimijaverkostojen molemmin puoleinen hyödyntäminen: toimijaverkosto voi hyötyä projektista, sen toimintamalleista, hyvistä käytännöistä jne. ja projekti toimijaverkostosta ja saada sitä kautta tuloksellisuutta projektin toteutukseen.

Projektin toteutuksessa hyväksi käytettyjen mallien, käytänteiden tai toiminta-tapojen juurruttaminen osaksi taustaorganisaatioiden toimintaa saattaa olla ongel-mallista edellä mainitun kilpailuasetelman takia. Saattaa jopa olla, että projektin keskeisistä onnistumisista ei ole edes kiinnostuttu taustaorganisaatioiden piirissä. Vastaavasti kriittisenä pisteenä on myös se, että projektin tiimoilta koetuista epäon-nistumisista ei opita eikä niitä käsitellä avoimesti, vaan epäonnistumisia saatetaan toistaa seuraavissa projekteissa tai muissa toiminnoissa. Tämä asetelma on vahin-gollinen jo ESR-projektien perusluonteen, eli tuotekehitysominaisuuden näkökul-masta. Alla olevaan kuviossa on määritelty tiivistetysti projektien kriittisiä pisteitä.

SISÄISET KRIITTISET PISTEET

- Työntekijöiden sitoutuminen- Työssä jaksaminen, työuupumus- Taustaorganisaation velvoitteet ja tuki- Projektin tarpeellisuus- Tavoitteiden, kohderyhmän ja toimenpiteiden määrittely- Taustaorganisaation rooli- Ohjausryhmän rooli

ULKOISET KRIITTISET PISTEET

- Toiminnan jatkuvuus- Kilpailuasetelma- Tulosten ja onnistumisten hyödyntäminen- Epäonnistumisista oppiminen - Yhteistyökumppaneiden puute tai passiivisuus- Projektin näkyvyys ja ulkoinen viestintä

Kuvio 31. Projektien sisäiset ja ulkoiset kriittiset pisteet.

99


aattisesti

6.4 Ryhmähaastattelut

Tutkimusprojektin puitteissa toteutettiin neljä ryhmähaastattelua, joihin kutsuttiin alueella toimivia projekteja sekä niiden vastuuviranomaisia. Yksi ryhmähaastattelu järjestettiin tutkimusprojektin ohjausryhmälle työministeriössä. Ryhmähaastattelut järjestettiin Kainuussa, Porissa ja Helsingissä. Ryhmähaastatteluihin osallistunei-den näkemyksiä työttömyyttä ehkäisevien projektien tulevaisuuden haasteista ja painopistealueista pyrittiin kartoittamaan sekä tiettyjen haastatteluteemojen että yhdessä täytettävän nelikentän avulla (liite 8). Nelikenttään koottiin osallistujien näkemykset siitä, mitä työttömyyttä ehkäisevien projektien kentällä tulisi tulevai-suudessa vähentää, vahvistaa, ja vastaavasti mitä uutta tulisi luoda ja mistä tulisi luopua kokonaan. Haastatteluissa osallistujat nostivat erityisesti esiin haasteita liit-tyen projektien kohdentamiseen, verkostoyhteistyöhön, vaikuttavuuden todenta-miseen ja projektien toiminnalliseen tehokkuuteen ja rahoituskäytänteisiin.

6.4.1 Projektien kohdentaminen, kohderyhmät sekä vaikuttavuuden todentaminen

Haastateltavat nostivat esiin, että työllistymistä edistävien ESR-projektien osalta tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota projektien kohderyhmien valintaan ja valikoitumiseen. Tällä hetkellä ESR-projektien kohderyhminä ovat hyvinkin usein erittäin vaikeasti työllistyvät kohderyhmät, mikä asettaa rajoitteita toisaalta osallis-tujien suoralle työllistymiselle sekä vie aikaa varsinaiselta tuotekehitystyöltä. ESR-projektimuotoisen kehittämistyön tarkoituksena on kuitenkin toimia kansallisia toimia täydentävässä ja lisäarvoa tuovassa roolissa, mikä ei kaikkien haastateltavien mukaan tällä hetkellä näy kaikkien työllisyysprojektien kohderyhmävalinnoissa. Haastateltavien mukaan huomiota tulisikin kiinnittää enemmän niihin kohderyh-miin, jotka jäävät ns. väliinputoajina kansallisten toimenpiteiden ulkopuolelle.

ESR-toiminnan tulisi haastateltavien mielestä kattaa sellaiset toimenpiteet, jot-ka yhdistävät sosiaali- ja työllisyyspolitiikan toimenpiteitä. Lisäksi haastateltavat korostivat ESR-projektien merkitystä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden näkö-kulmasta. Eräässä ryhmähaastattelussa katsottiin, että esimerkiksi jo ennen ESR-toimenpiteitä syrjäytyvien (esim. yläasteikäiset) kytkeminen luontevalla tavalla en-naltaehkäiseviin toimenpiteisiin olisi tärkeää. Lisäksi haastateltavat nostivat esiin, että ESR-projektien toimenpiteitä tulisi suunnata vielä enemmän välityömarkki-noiden kehittämiseen. Vaikka tämän tutkimuksen kohteena olevista projekteista suuri osa kohdistikin toimenpiteensä juuri näiden työllistymisedellytysten paran-tamiseen, haastateltavien mukaan tulevaisuudessa olisi vielä enemmän tarvetta kehittää palveluprosesseja, jotka edistäisivät kohderyhmien luontevaa siirtymistä välityömarkkinoista avoimille työmarkkinoille. ESR-toimenpiteiden asemoiminen vaikeimmin työllistyvien kohderyhmään vaatii myös toimenpiteiden kohdentamis-ta välityömarkkinoiden kehittämiseksi.

100

LUK

U 6

.

Projektien kohdentamisen osalta haastateltavat katsoivat työttömyyttä edistä-vissä projekteissa olevan tarvetta projektien tarkemmalle kohdentamiselle vah-vistamalla tilaaja-tuottaja -mallin käyttöä. Tällä tavoin projekteilla pystyttäisiin tuottamaan entistä enemmän ja parempia ratkaisuja paikallisten ja alueellisten työt-tömyyskysymysten hoitoon. Tilaaja-tuottaja –malli voisi osaltaan myös vaikuttaa myönteisesti projektien tavoiteasetannan konkretisoitumiseen sekä tavoitteiden priorisoimiseen. Tavoitetasojen konkretisoituminen taas saattaisi vaikuttaa myös taustaorganisaatioiden sitoutumiseen projektin tavoitteisiin. Projektien kohdenta-misen osalta haasteltavat katsoivat kuitenkin ensiarvoisen tärkeäksi, että projekti-kenttä ei kuitenkaan sirpaloituisi yksittäisiin täsmäprojekteihin vaan pikemminkin keskityttäisiin laajempaan teemamuotoiseen kehittämiseen.

Kuten tässäkin tutkimusprojektissa on useampaan otteeseen todettu, työllisyyt-tä edistävien projektien vaikutuksia ja vaikuttavuutta on vaikea todentaa varsinkin kun projektien kohderyhminä ovat usein niinkin vaikeat kohderyhmät että työllis-tyminen ei ainakaan projektin aikana ole mahdollista. Lisäksi projektien tavoitease-tanta saattaa olla niinkin korkealentoinen, että se on vaikea muuttaa mitattavaan muotoon. Lisäksi ESR-projektimuotoisen kehittämistyön luonteeseen kuuluvat yksilöpohjaisten vaikutusten aikaansaamisen lisäksi osaamisen ja hyvien käytäntei-den avulla organisaatiotason vaikutukset. Yksilöpohjaisten vaikutusten ja vaikut-tavuuden todentaminen taas on nykyisellään haastavaa sekä projektin päättymisen jälkeisen seurannan puutteellisuuden vuoksi että vaikutusten luonteen vuoksi: millä tavoin voidaan mitata tiettyjen työllistymisprosessien luomista ja onnistuneisuutta tai vastaavasti yksilön uudelleen kiinnittymistä yhteiskunnan sosiaali- ja työllisyys-palveluihin?

6.4.2 Verkostoyhteistyö ja välityömarkkinat

Ryhmähaastatteluissa korostettiin verkostoyhteistyön merkitystä niin yrityssekto-rin, kolmannen sektorin, julkisten organisaatioiden (etenkin työvoimatoimistojen), että ohjausryhmätyöskentelyn kannalta. Lisäksi verkostoyhteistyötä painotettiin eri hallinnonalojen välillä, jotta eri toimenpiteitä voitaisiin koordinoida paremmin.

Haastateltavien mukaan projekteja ilman kumppanuuksia ei tulisi lainkaan to-teuttaa. Sen sijaan entistä enemmän huomion tulisi kiinnittyä erityisesti työllisyys-projekteissa yrityssektorin mukaan saamiseen jo heti suunnitteluvaiheessa. Oh-jausryhmätyöskentelyyn kannalta haasteena taas näyttäisi olevan oikeiden tahojen mukaan saaminen sekä etenkin ryhmän ohjauksellisen roolin painottaminen.

Verkostoyhteistyön merkitys korostuu myös yllä esitetyn välityömarkkinoiden näkökulmasta. Esimerkiksi kolmannen sektorin ja kunnan mukaan saaminen työl-lisyyttä edistäviin projekteihin olisi hyvinkin tärkeää, jotta työllisyyden nivelvaiheen palvelutarjonta voidaan hoitaa tehokkaasti.

101


aattisesti

6.4.3 Toiminnallinen tehokkuus ja rahoituskäytänteet

Haastateltavien mukaan myös työllisyyttä edistävien projektien suhteen tulisi kiin-nittää lisää huomiota toiminnalliseen tehokkuuteen. Toiminnallista tehokkuutta voitaisiin haastateltavien mukaan esimerkiksi vahvistaa lisäämällä välittäjä- ja tuki-rakenteita tai luoda ns. projektihautomoita, joiden avulla pystyttäisiin tarjoamaan ainakin aloitteleville projekteille käynnistysvaiheen palveluita. Projektien sisäisen organisoitumisen suhteen taas painotettiin tehtävien jakamista hallinnollisen pro-jektipäällikön ja ns. substanssiprojektipäällikön kesken – tällä tavoin voitaisiin vas-tata paremmin projektien asettamiin osaamishaasteisiin sekä projektihenkilöstön työssäjaksamiseen.

Rahoituspäätösten suhteen huomio tulisi kiinnittää myönnettävän rahoituksen kokonaiskestoon. Useat haastateltavista katsoivat alle kolmen vuoden rahoitus-jakson olevan liian lyhyt. Ylipitkät projektit tulisi haastateltavien mielestä poistaa kokonaan, sillä näissä projekteissa saattaa helposti hämärtyä projektin rooli tulos-vastuullisena organisaatiomuotona. Työvoimapoliittisten etuuksien maksamisesta ESR-rahoituksella tulisi eräiden haastateltavien mukaan luopua kokonaan.

102

LUK

U 7

.

7. Johtopäätökset

ESR-ohjelmat ovat luonteeltaan niin sanottuja tuotekehitysohjelmia. ESR-ohjel-miin on sisäänrakennettuna koko työvoimapolitiikan käytettävissä oleva välineistö. Ohjelmakausi 2000–2006 muodostaa itsessään laajan ja moniulotteisen ’työvoima-poliittisen ohjelman’. Vuoden 2006 syksyyn mennessä on käynnistynyt noin 5 000 ESR-projektia, joissa on ollut mukana 140 000 yritystä ja niissä yli 770 000 henki-löä. ESR-rahoituksella on toteutettu kaikkiaan yli 14 miljoonaa koulutus- ja henki-lötyöpäivää. Koulutuksen kesto yksittäisissä projekteissa on vaihdellut muutamasta päivästä useampaan vuoteen.

Tutkimuksen viitekehyksenä toimi eurooppalaisen ja kansallisen työvoimapoli-tiikan keskeisimmät policy –tason tavoitteet ja painopisteet. Tämän tutkimuksen kohteena oleva työvoimapoliittinen ohjelma muodostuu tavoite 1 ja 3 -ohjelmissa toteutetuista työttömille suunnatuista ESR-projekteista. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki 1.1.2003–30.6.2004 päättyneet työhallinnon hallinnonalan päättyneet ESR-projektit, joissa on järjestetty työvoimapoliittisia toimenpiteitä osallistujille. Tutkimuksen otosta voidaan pitää edustavana. Otoksen kohteena olevia on toteu-tettu kolmessa eri tavoiteohjelmassa, kuudessa eri toimenpidekokonaisuudessa ja kaikkien TE-keskusten (15) alueella. Lisäksi otoksen kohteena olevissa projekteis-sa on aloittanut kaikkiaan noin 21 000 henkilöä, loppuun suorittanut noin 17 000 henkilöä ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistunut noin 8 700 henkilöä.

Tutkimuksessa keskityttiin työvoimapolitiikan vaikuttavuuden arvioimiseen eri-tyisesti työttömille suunnattujen ESR-projektien ja niissä työvoimapoliittisen toi-menpiteen käyneiden yksilöiden näkökulmasta. Yksilövaikuttavuuden arviointiin tai mittaamiseen ei ole valmista tai sellaisenaan toistettavissa olevaa mallia, vaikka yleisellä tasolla vaikuttavuuden arviointiin liittyvää tutkimus-, arviointi- ja selvitys-kirjallisuutta on runsaasti. Vaikuttavuustutkimuksissa painopisteen tai näkökulman valinta on lopputuloksen kannalta ratkaiseva tekijä. Tässä tutkimuksessa painopis-te liittyi ESR-ohjelmaan, jossa tutkittiin ohjelman sisällä toteutettuja työttömille suunnattuja projekteja, joissa toteutettiin muun muassa kansalliseen lainsäädän-töön perustuvia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Tutkimuksessa korostui yksilön

103

Johtopäätökset

näkökulma ja yksilön ”työllisyyspolulla” tapahtuneiden muutosten arviointi. Yk-silövaikuttavuutta arvioitiin ESR-projekteihin osallistuneiden henkilöiden näkö-kulmasta. Tällöin hyödynnettiin tutkimuksessa käytettyjen tutkimusmenetelmien lisäksi soveltuvin osin tieto-, seuranta-, tilastointi- ja opiskelijapalautejärjestelmien perustietoa.

Metodologisena lähestymistapana käytettiin niin sanottua triangulaatiota eli monitaho- ja monimenetelmänäkökulmaa. Tutkimuksessa yhdistettiin tilastollisia ja laadullisia aineistoja. Tutkimusasetelmaksi rakennettiin aluksi puolikokeellinen pre-test ja post-test -asetelma, jonka avulla voitiin seurata yksilöiden sijoittumis-polkuja työllisyysuralla käyttämällä eri muuttujia. Vaikka tutkimus on keskittynyt yksilötason vaikuttavuusarviointiin, on samalla ollut mahdollista monipuolisen tut-kimusaineiston ja tutkimusmenetelmien avulla tutkia yksittäisten toimenpiteiden lisäksi työmarkkinoiden ja työvoimapalveluiden toimivuutta ESR-ohjelman muo-dostamassa kontekstissa. Vaikuttavuuteen liittyvien määrällisten tulosten (tilasto-analyysin sijoittumistiedot) lisäksi on otettu huomioon laadullisia tekijöitä, kuten ESR-projektien typologisointi eri projektityyppeihin sekä hyvien toimintamallien, käytäntöjen ja menetelmien esiin nostaminen kyseisten projektityyppien sisältä. Vi-rallisen ESR-projektityypittelyn käyttämisen sijaan luotiin tutkijoiden toimesta uusi projektitypologisointi. Tutkijoiden projektitypologisointi perustui ensisijaisesti projektien kohderyhmään ja tavoiteasetantaan. Käytetyn typologisoinnin yksityis-kohtaisemmat perustelut on esitetty luvussa 4.4 ja eri typologioiden erityispiirteet sekä luvussa 4.4 että pääluvussa 5.

Tutkimuksen keskeisin kysymys on liittynyt siihen, millaisin panoksin ja millai-sissa olosuhteissa ESR-rahoituksella toteutetuilla työvoimapoliittisilla toimenpiteil-lä saadaan aikaan tavoiteltua vaikutusta. Tutkimuksen haasteena on tässä suhteessa ollut se, millä tavalla voidaan luotettavasti ottaa huomioon ESR-projektien ko-konaisvaltaisuus. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitamme ESR-projekteille ominais-ta asiakas-, toimenpide- ja tuotekehitysulottuvuuden samanaikaista yhdistymistä ketjumaiseksi kokonaisuudeksi, jossa eri toiminnot muodostavat aikaulottuvuudel-taan eri kestoisia yksilöllisiä ”työllisyyspolkuja”. Tämä on keskeinen ero kansallisen työvoimapolitiikan tarkkaan määriteltyihin ”kertaluonteisiin” toimenpiteisiin, jotka alkavat ja päättyvät määrättynä aikana. Tutkimuksen rinnalle oli tarkoitus rakentaa kansallinen verrokkiaineisto vastaavista työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Luo-tettavan ja vertailukelpoisen verrokkiaineiston luominen ei ollut mahdollista use-asta eri syystä, jotka on perusteltu luvun 4.3 alussa.

Luvussa 5.2 esitetään tilastomalli sijoittumisen ja yksilövaikuttavuuden tarkas-teluun. Tilastomallin luomisessa on otettu huomioon työttömille suunnattujen ESR-projektien erityispiirteet. Yksilövaikuttavuuden tilastomallissa esitetään aluksi aineistosta (ESR-projektit) ja tieto-, tilastointi- ja seurantajärjestelmästä aiheutuvat rajaukset. Yksilövaikuttavuuden tilastomalli muodostuu kolmesta osasta: projek-titypologisoinnista, tilastoajosta ja järjestelmien integroinnista, jotka on esitetty

104

LUK

U 7

.

yksityiskohtaisemmin edellä mainitussa luvussa. Tilastomalli on yleisellä tasolla toistettavissa vastaavalla tavalla työttömille suunnatuissa projekteissa.

Keskeisenä haasteena oli lisäksi analysoida ESR-projektien mahdollista lisäar-voa, jonka tunnistaminen perustui lähinnä eri projektitypologioiden erityispiirtei-den hahmottamiseen, hyvien käytäntöjen ja toimintamallien tunnistamiseen sekä projekti-innovaatioiden esiin nostamiseen. Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien osalta on kuitenkin huomioitava se, ettei niitä voi aina sellaisenaan siirtää toimin-taympäristöstä toiseen, vaan ne on usein luotava paikallisesti ja jopa tapauskoh-taisesti niille ominaisen toimintaympäristön kontekstissa. Toimintaympäristön ongelmien kartoittaminen puolestaan vaatii projekteilta jatkuvaa lähiympäristön arviointia ja olemassa olevien, kansallisesti merkittävien työvoimapoliittisten tutki-musten ja selvitysten tuntemusta.

Tutkimuksen kohteena olevat projektit eivät muodostaneet luonnollisia koko-naisuuksia, vaan esimerkiksi nuoriin keskittyi projekteja, joiden kohderyhmänä saattoi olla maahanmuuttajia tai pitkäaikaistyöttömiä. Havaintojemme mukaan, yksittäisten projektien kohderyhmien moninaisuus saattaa usein muodostua on-gelmaksi projektien välisen yhteistyön, projektien kehittämisen ja erityisesti yksi-löllisten työllisyysvaikutusten edistämisen näkökulmasta.

Tulosten perusteella näyttääkin siltä, että pienten organisaatioiden mahdollisuu-det työllisyysvaikuttavuuden parantajina ovat varsin rajalliset. Pienet organisaatiot sen sijaan toimivat hyvin paikallisella tasolla, jos niiden taustalla on laajempi ja ammattitaitoinen hankehallinnointiin erikoistunut organisaatio, kuten esimerkiksi välittäjäorganisaatiotyyppiset tukirakenteet. Välityömarkkinoiden kehittämisessä nähtiin ratkaisevaksi tekijäksi verkostoyhteistyön kehittäminen kiinteässä yhteis-työssä yritysten ja yhteisöjen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tilaaja-tuottaja -mallien kehittäminen nousi keskeiseksi painopisteeksi.

Kyselyiden, asiantuntijahaastatteluiden ja ryhmähaastatteluiden perusteella voi-daan todeta, että ESR-projektien tavoiteasetanta kytkeytyy hyvin projektien taus-taorganisaatioiden, ESR-viitekehyksen ja työministeriön ns. policy-tavoitteisiin. ESR-projektien lisäarvo ja täydentävyys koetaan hyväksi. Kyselyn ja haastattelun perusteella voidaan nostaa esiin myös se seikka, että projektien toimenpiteet ovat olleet vastaajien mukaan kustannustehokkaita. Samaan hengenvetoon on kuiten-kin syytä todeta, että lähes kaikki vastaajat määrittelevät kustannustehokkuuden eri tavalla. Herääkin kysymys, miten voitaisiin selkeyttää kustannustehokkuuden projektikohtaista tarkastelua tai ylipäätään lisätä projektityöntekijöiden tietämystä kustannustehokkuuteen liittyvistä ongelmista. Haastattelujen tulosten mukaan tu-levaisuudessa huomiota tulisi kiinnittää myös niihin kohderyhmiin, jotka jäävät ns. väliinputoajina kansallisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Välittäjä- ja tukirakentei-den kehittäminen nähtiin eräänä vastauksena tähän ongelmaan.

Tutkimusaineiston perusteella yksilövaikuttavuuteen vaikuttavat keskeisesti ESR-ohjelman ja projektien käytössä oleva ohjaus-, tuki- ja keinovalikoima sekä

105

Johtopäätökset

projektien tukitoimenpiteisiin liittyvät resurssit ja käytettävissä oleva aika. Lisäksi keskeisinä selittävinä tekijöinä ovat projektiin osallistuneiden henkilöiden oppilas-valinnat ja valikoitumisprosessi työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, hallinnoivan tahon ominaisuudet suhteessa toimintaympäristöön, projektin omat kumppanuu-det ja sitoutuminen verkostoyhteistyöhön.

CBA-analyysi mahdollistaa projektityyppien ja projektien välisen kokonaiste-hokkuuden vertailun. Analyysi antaa järjestelmällistä tietoa projektien kustannus-rakenteesta asiakkaiden, toimenpiteiden ja tuotekehityksen osalta riippuen käy-tettävistä rajauksista ja tutkimustarpeesta. Vertailuaineistojen käyttäminen auttaa löytämään tilastollisia selityksiä sille, miksi jokin tietty projektityyppi tai projekti on tehokkaampi kuin toinen ja miten eri työllisyyspolut poikkeavat panos-tuotos -suhteelta toisistaan. Pitkälti CBA-analyysin pohjalta voidaan todeta, että kustan-nustehokkaimmat ja työllisyyden edistämisvaikutuksiltaan lupaavimmat työttömille suunnatut ESR-projektimuodot liittyivät tässä tutkimuksessa niin sanottuihin spe-sifeihin ammattiryhmiin, jossa kohderyhmä, hallinnoiva taho ja työvoimapoliittiset toimenpiteet olivat eri vaiheessa valikoituneet täsmällisemmin kuin muissa pro-jektityypeissä. Typologioittain tarkasteltuna työttömyyden vähentäminen onnistui parhaiten nuorten projekteissa ja spesifeissä ammattiryhmissä.

Kaikissa projekteissa merkittävänä aiottuna vaikutuksena oli toimintamallin luo-minen, työmarkkinavalmiuksien kohentuminen, moniammatillisen lähestymista-van ja viranomaisyhteistyön hyödyntäminen (ks. Liite 9). Projektien toteuttajatahot näkivät hyviksi käytännöiksi yksilökeskeiset ja asiakaslähtöiset toimintamallit, jotka ovat räätälöityjä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tällaisia tarpeita olivat esimerkik-si työttömien lainopillinen neuvonta, terveydenhoidon turvaaminen, sosiaalityön asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaan kokonaisvaltaista elämänhallintaa tuke-vat toimet. Asiakaslähtöisyyden lisäksi monet projektit edistivät työllisyysvaikutta-vuutta parantavia alueellisia toimintamalleja, jotka perustuivat usein varsin laajaan-kin alueelliseen yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Tutkimusaineiston perusteella voidaan tehdä johtopäätös siitä, että elämänhallinnan parantaminen, työllisyyspol-kujen selkiytyminen ja työmarkkinavalmiuksien kohentuminen ovat toteutuneet hyvin. Negatiivisena havaintona sen sijaan todettakoon, että työllistymisen toteu-tumisessa olisi ollut parantamisen varaa. Se on nuorten ja maahanmuuttajien osal-ta toteutunut hyvin, mutta muiden ryhmien kohdalla jokin verran huonommin. Toimintamalleja kehitettiin muissa projektityypeissä paitsi nuoriin kohdistuneissa projekteissa. Moniammatillinen lähestymistapa ja viranomaisyhteistyö toteutuivat pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden ryhmän osalta hyvin, mutta maahanmuut-tajien, nuorten ja spesifien ammattiryhmien osalta heikommin.

Ryhmähaastatteluiden perusteella toivottiin tulevaisuuden ESR-projekteissa kiinnitettävän erityishuomiota selektio- eli valintaprosessiin. Lisäksi esille nousi tarve yhtäältä ESR-projektien todellisen lisäarvon näkyväksi tekemisestä ja toisaal-ta huomion kiinnittäminen projektien ennaltaehkäisevään merkitykseen.

106

LUK

U 7

.

7.1 Kehittämissuositukset

I. Projektien yksilövaikuttavuuteen voidaan päästä käsiksi vain integroimalla (ja muuttamalla) olemassa olevia tieto-, seuranta- ja tilastointi- ja opiskelijapalaute-järjestelmiä.

II. Yksilövaikuttavuus pitäisi kyetä määrittelemään ESR-projektien moni-ulotteisessa tavoiteverkostossa. Vasta varsinaisen yksilövaikuttavuuden määrittelyn jälkeen voidaan arvioida kenen tai minkä näkökulmasta yksilövaikuttavuutta on ylipäätään mahdollista tutkia ja ketä se palvelee. Tämä mahdollistaa systemaattisten toimintamallien kehittämisen, mikä voidaan ottaa paremmin huomioon kaikissa projektin elinkaaren eri vaiheissa, varsinkin suunnitteluvaiheessa.

III. Projektien yksilövaikuttavuuden arviointi ja todentaminen vaativat pro-jektien jakamista eri projektityyppeihin, jotka määräytyvät projektien kohderyh-mien ja tavoiteasetannan mukaisesti. Käytössä oleva virallinen ESR-projektityypit-tely ei mahdollista kuin vähäisessä määrin luotettavien johtopäätösten tekemistä. Virallinen projektityypittely ei sovellu jonkin tietyn hallinnonalan erityisryhmien tai teemojen tarkasteluun. Projektien yksilövaikuttavuus on sidoksissa projektin kohderyhmiin sekä toimintaympäristön tekijöihin, mikä edellyttää täsmällistä pro-jektitypologisointia. Kokeellinen tai vähintään kvasikokeellinen tutkimusasetelma, kuten tässä tutkimuksessa, on välttämätön lähtökohta vaikuttavuusarvioinnin kan-nalta. Pre-Test ja Post-Test -asetelman luomiseen on käytettävä runsaasti aikaa si-ten, että pystytään ottamaan huomioon ESR-projekteille ominaiset erityispiirteet. IV. Jatkossa olisi kohderyhmäperustaisella typologisoinnilla mahdollisuus edistää nykyistä tehokkaammin projektikokonaisuuksien hallintaa ja voitaisiin jo valintavaiheessa kiinnittää huomiota siihen, että samaan teemaan kuuluvien pro-jektien keinot työllisyysvaikuttavuuden parantamisessa tukisivat ja täydentäisivät toisiaan. Spesifi kohderyhmä edistäisi projektien välistä aitoa yhteistyötä, koska projektit toimisivat tällöin homogeenisemmassa yhteiskunnallisessa toimintaym-päristössä. Esimerkiksi maahanmuuttajiin kohdistuvat projektit ovat tekemisissä varsin samanlaisten ongelmien kanssa, mutta niiden toimintaperiaatteet eivät vält-tämättä ole samankaltaisia pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvien projektien kanssa. Kohderyhmittäinen spesifiointi jo projektien selektiovaiheessa edesauttaisi myös yhtenäisten, kohderyhmille tyypillisten seuranta, arviointi- ja tutkimuskäytäntöjen kehittämistä.

V. Pienten toteuttajaorganisaatioiden tulisi tulevaisuudessa yhä tiiviimmin verkostoitua keskenään. Paikallisen tason työllisyysproblematiikan tuntemus saa-taisiin parhaiten käyttöön, jos pienet ja paikalliset toteuttajaorganisaatiot toimisivat osana isompia projektikonsortioita. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä paikalliset to-teuttajat olisivat osana kuntien tai välittäjäorganisaatioiden laajoja projekteja, jol-

107

Johtopäätökset

loin ne pystyisivät keskittymään projektityöhön, eikä niiden tarvitsisi käyttää niin paljon aikaa hallintobyrokratiaan.

VI. Kaikkia typologioita koskevien johtopäätösten ongelma koskee Ei-rekis-terissä olevien suurta määrää. Työhallinnon käytettävissä olevat URA-järjestelmään perustuvat sijoittumistiedot eivät kuvaa riittävästi yksilövaikuttavuutta, vaikka ESR-projektien s-projektikoodilla voidaan yhdistää eri järjestelmien sisältämiä tietoja. URA-järjestelmä ei sovellu ESR-toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin, sillä osallistujat saattavat osallistua usein useisiin työvoimapoliittisiin ja muihin toimen-piteisiin projektin aikana välillä sekä poistua välillä pois projektin asiakkuudesta palatakseen uudelleen myöhemmin. Tämä asiakkuuden ja toimenpiteiden ketjutus, poluttaminen, ei tule esiin URA-järjestelmän nykyisen luokitusten avulla.

VII. Tulevissa projektikohtaisissa arvioinneissa tulee ottaa yhä selkeämmin huomioon avoimen koordinaation menetelmä. Toisin sanoen, arvioinneissa on pohdittava projektien vaikuttavuutta kansallisen ja alueellisen tason lisäksi myös eurooppalaisesta näkökulmasta. Tämäntapainen arviointitapa vahvistaisi projek-tien keskinäistä oppimisprosessia ja antaisi selvemmän kuvan siitä, miten projek-tien tulee toimia, jotta ne täyttävät EU:n asettamat kriteerit.

VIII. Projektien yksilöllisen työllisyysvaikuttavuuden arvioinnin ja tutkimuksen pitäisi seuraavalla ohjelmakaudella kattaa monta eri näkökulmaa. Pitää kerätä syste-maattisesti sekä tilastollista että laadullista tietoa 1) projektin organisaatiosta, eli sii-tä miten sitä hallinnoidaan, johdetaan ja säännellään; 2) kerätä kontekstisidonnaista tietoa projektin työntekijöiltä, jotta heidän ammattitaitoaan ja työssä jaksamistaan voidaan kehittää; 3) tulee analysoida projektiyhteisön (alueen projektit, kansalliset projektit, TE-keskukset ja ministeriöt) erilaisia projektien organisointitapoja ja so-veltamista eli niiden vahvuuksia ja heikkouksia; 4) tulee ottaa huomioon projektien ulkopuolinen tutkimustieto (yliopistot ja muut tutkimuslaitokset) ja 5) pitää myös laajasti kerätä projektien asiakkaiden kokemuksia projektien toiminnasta. Näiden lähestymistapojen avulla päästään toteuttamaan ns. relationaalisen arvioinnin me-todia, eli voidaan kattavasti seurata, mitä toimijat ja yksilöt (eli asiakkaat) tekevät ja miten työllisyysvaikuttavuutta edistetään eri toimijoiden ja asiakkaiden vuorovai-kutuksen tuloksena.

IX. CBA-analyysi pitäisi kytkeä määrätyn kokonaiskustannusrajan ylittävien ESR-projektien tulevaisuuden selektion yhdeksi valintakriteeriksi, jolloin voitai-siin määritellä täsmällisesti lähtö- ja tavoitetasoon liittyviä tietoja. CBA-analyysi on mahdollista toteuttaa tehokkaimmin ennakko- tai loppuarviointien yhteydessä, mutta projektiohjauksen kannalta optimaalisinta olisi saada kustannustehokkuu-teen ja vertailuun liittyvää tietoa säännöllisin väliajoin projektien koko elinkaaren ajalta. Tällöin yksi mahdollinen toimintamalli voisi olla erillisselvitykset projektity-pologioittain, toimenpidekokonaisuuksittain tai kohderyhmittäin.

108

LIIT

TE

ET

LIITE 1 Tutkimuksen kohteena olleet ESR-projektit

Koodi Projektin nimi Päävastuuviranomainen

S00001 Työllisyysprojekti yli 40-vuotiaille Kaakk.-Suom. TEK tv.os.

S00006 Etelä-Karjalan työvoimapooli Kaakk.-Suom. TEK tv.os.

S00025 Maahanmuuttajien kotouttamisprojekti (KOTO) Pirkanm. TEK tv.os.

S00078 Kasvun paikka - Nuorten työpaja Lapin TEK tv.os.

S00079 Oma mahdollisuus - Nuorten käsityöpaja - Nuorten n Lapin TEK tv.os.

S00080 Toimintakeskus Takitsu Lapin TEK tv.os.

S00085 MOVE-projekti, Motivoidu ja Verkostoidu-projekti Pirkanm. TEK tv.os.

S00105 Työllistämisohjelma syrjäytymisen ehkäisyksi “ATRA Hämeen TEK tv.os.

S00107 Työtä rakennusperinnöstä Pohjois-Karjalassa Pohj.-Karjal. TEK tv.os.

S00126 PRO-IT, Pirkanmaan it-alan kehittämis- ja koulutus Pirkanm. TEK tv.os.

S00136 Työvoimapalvelut 2005 Pirkanm. TEK tv.os.

S00143 REKRY Hämeen TEK tv.os.

S00161 Nurmeksen nuortenpaja Pohj.-Karjal. TEK tv.os.

S00162 JELPPI Satak.TEK tv.os.

S00167 Kulttuurivälittäjä -projekti Poh.-Pohjanm. TEK tv.os.

S00171 Tuumasta Toimeksi Lapin TEK tv.os.

S00191 Punainen tupa ja perunamaa Kaakk.-Suom. TEK tv.os.

S00198 Koillismaan aloittavat yrittäjät Poh.-Pohjanm. TEK tv.os.

S00202 PONNARI Poh.-Pohjanm. TEK tv.os.

S00232 Aktiivituki Keski-Suom. TEK tv.os.

S00240 Muuttuvan elämän monitoimikeskus TAKATASKU Hämeen TEK tv.os.

S00242 PROACTIVE - ennakoivat ja kohdennetut yritys- ja t Pirkanm. TEK tv.os.

S00249 ENTER Uudenm. TEK tv.os.

S00250 Lieksan Nuorisopaja Pohj.-Karjal. TEK tv.os.

S00305 Kotopolku-projekti Keski-Suom. TEK tv.os.

S00306 Resursen Pohjanm. TEK tv.os.

S00309 Työvalmennus-projekti Keski-Suom. TEK tv.os.

S00310 Lex Kainuu Kainuun TEK tv.os.

S00318 Kumppanuus + Uudenm. TEK tv.os.

S00322 VASAMA Vantaan sateenvarjo maahanmuuttajille Uudenm. TEK tv.os.

S00339 Työpaikkametsästys eli 9000 yrityskäyntiä -projekt Hämeen TEK tv.os.

S00346 PATU Panosta työnhakuun - älä turhaudu Kainuun TEK tv.os.

S00349 TRIO Alueen nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien aik Pohj.-Savon TEK tv.os.

S00353 Pielaveden seudun työllisyyshanke TAKOMO Pohj.-Savon TEK tv.os.

S00355 Tempo Pohj.-Savon TEK tv.os.

S00356 Työ 2000 Pohj.-Savon TEK tv.os.

S00374 Raahen Seutukunnan Ankkuri Poh.-Pohjanm. TEK tv.os.

109

LiitteetS00386 Foorumi Et.-Pohjanm. TEK tv.os.

S00442 Vaihtoehtoinen Ammattikoulu syrjäytyville nuorille Uudenm. TEK tv.os.

S00455 Sosiaalinen yritys ja puolisuojatut työmarkkinat i Lapin TEK tv.os.

S00460 Metsästä ja tuvasta työtä työttömille Lapin TEK tv.os.

S00464 Itäraide - Itä-Helsingin työllistymismalli 2000-20 Uudenm. TEK tv.os.

S00468 Työpolku Uudenm. TEK tv.os.

S00469 Kiehinen Lapin TEK tv.os.

S00475 RATKO, Kirvesmiehestä ykkösketjun mittamies Kaakk.-Suom. TEK tv.os.

S00478 IT-osaajat Kainuun TEK tv.os.

S00481 NASTA (Nuorten asunnottomien syrjätymisen torjunna Uudenm. TEK tv.os.

S00488 Avoin oppimiskeskus Uudenm. TEK tv.os.

S00492 Elektroniikkalaitteiden kierrätysprojekti Uudenm. TEK tv.os.

S00495 Mahdollisuus työhön Kaakk.-Suom. TEK tv.os.

S00498 Tulokas -projekti Lapin TEK tv.os.

S00500 Uusi polku Uudenm. TEK tv.os.

S00507 KIMMOKE-projekti Uudenm. TEK tv.os.

S00522 Työ elämään - segregaatio seis (TESS) Uudenm. TEK tv.os.

S00526 Tiet työelämään-projekti Uudenm. TEK tv.os.

S00531 WOP (Work Out Project) Uudenm. TEK tv.os.

S00552 Huhtasuo -projekti Keski-Suom. TEK tv.os.

S00553 Sisä-Savon kumppanuushanke Välj´vouhka Pohj.-Savon TEK tv.os.

S00559 TIKO 2000 + Marknadsanpassade nymediakurser för ar Pohjanm. TEK tv.os.

S00577 Elämänkulku, työura ja sukupuolitietoinen ohjaus Pohj.-Karjal. TEK tv.os.

S00582 AKTIVOINTIPALETTI Satak.TEK tv.os.

S00596 LUOTSI Satak.TEK tv.os.

S00608 VIRITYS Ralli- ja jokamiesluokan autojen rakentami Kaakk.-Suom. TEK tv.os.

S00612 Luoteis-Satakunnan kuntien työllistämishanke eli M Satak.TEK tv.os.

S00619 MOSAIIKKI-projekti Satak.TEK tv.os.

S00638 Tuloa ja työtä luonnosta Lapin TEK tv.os.

S00645 Tunturin työntekijät Lapin TEK tv.os.

S00655 Löytöreki työelämään Poh.-Pohjanm. TEK tv.os.

S00687 PIREL, Pirkanmaan elektroniikkatuotannon kehittämi Pirkanm. TEK tv.os.

S00689 KyTy - Kysyntälähtöinen työllistäminen Lapin TEK tv.os.

S00715 Sisua siipiin Kaustisen seutukunta Pohjanm. TEK tv.os.

S00722 Saivo-koulutus Lapin TEK tv.os.

S00748 Virtaa työelämään vaihtovalmennuksella -koulutus Et.-Pohjanm. TEK tv.os.

S00752 Välittäjäorganisaatio Pohjois-Suomen tavoite 1 -al Lapin TEK tv.os.

S00762 Sava (sateenvarjo) -projekti: välittäjäorganisaati Et.-Savon TEK tv.os.

110

LIIT

TE

ET S00767 Työhön Eri Keinoin II Poh.-Pohjanm. TEK tv.os.

S00771 Metka Pohjanm. TEK tv.os.

S00785 Luonnontuote- ja elintarvike ammatti- ja yrittäjäk Pohj.-Savon TEK tv.os.

S00802 KASE-TYKY Vaihe 1: MALLIN KEHITTÄMINEN Pk-yrityste Pohjanm. TEK tv.os.

S00821 Medsestra - Sairaanhoitajan tutkintoon valmentava Kaakk.-Suom. TEK tv.os.

S00835 VERKKO -projekti Pohj.-Savon TEK tv.os.

S00836 PK-yritysten sisäinen Kehittäjä ohjelma - Lahden j Hämeen TEK tv.os.

S00844 HIKE-POLKU Hämeen TEK tv.os.

S00850 HOIVAYRITYSKLINIKKA, hoiva-alan koulutus- ja ke-hit Pirkanm. TEK tv.os.

S00855 Terveysalan ammattitaito ja työkykykaruselli Lapin TEK tv.os.

S00872 Suunnistus työelämään!(Huva-projekti) Kaakk.-Suom. TEK tv.os.

S00902 KOITTO Poh.-Pohjanm. TEK tv.os.

S00933 ERA II jatko Poh.-Pohjanm. TEK tv.os.

S00960 TASKU-projekti Lapin TEK tv.os.

S00964 Sosiaali- ja terveydenhuollon ennakointi Kainuussa Kainuun TEK tv.os.

S00981 Digibotnia Et.-Pohjanm. TEK tv.os.

S01000 Muuttuvat työmarkkinat - ennakointi Kainuussa Kainuun TEK tv.os.

S01025 Esiselvitys ns. etätyökeskuksen perustamiseksi Rov Lapin TEK tv.os.

S01028 Tie tekijästä tuottajaksi Lapin TEK tv.os.

S01055 Helppo homma-ideasta hankkeeksi Kainuun TEK tv.os.

S01063 Maahanmuuttaja - Asiakaspalvelun ammattilainen Hämeen TEK tv.os.

S01067 Kolmas Linkki Uudenm. TEK tv.os.

S01071 Romanien työelämävalmiuksien kehittämishanke Keski-Suom. TEK tv.os.

S01144 Käsityöllä markkinoille Lapin TEK tv.os.

S01173 PROMISE Et.-Savon TEK tv.os.

S01248 NAISTEN KOULU -KOULUTUSHANKE Et.-Savon TEK tv.os.

S01394 ESI-SOFIA - Esiselvitys sosiaalisen yritystoiminna Et.-Savon TEK tv.os.

111

Liitteet

LIITE 2. Sijoittuminen sukupuolittain tarkasteltuna

MIESTEN SEURANTATIEDOT

Eirekis-terissä

Eikoodia

Lomau-tettu

Työssä Työtön Työv.ulko-puolella

Muutenhak.

Tmtuentyöh.

Tv-koulut

Sijoi-tettuna

3200

2800

2400

2000

1600

1200

800

400

0


NAISTEN SEURANTATIEDOT

Eirekis-terissä

Eikoodia

Lomau-tettu


Muutenhak.

Tmtuentyöh.

Tv-koulut

Sijoi-tettuna

3200

2800

2400

2000

1600

1200

800

400

0


112

LIIT

TE

ET

LIITE 3. Sijoittuminen iän mukaan tarkasteltuna

Eirekis-terissä

Eikoodia

Lomau-tettu


Muutenhak.

Tmtuentyöh.

Tv-koulut

Sijoi-tettuna

150014001300120011001000900800700600500400300200100

0


ALLE 25-VUOTIAAT

Eirekis-terissä

Eikoodia

Lomau-tettu


Muutenhak.

Tmtuentyöh.

Tv-koulut

Sijoi-tettuna

2500

2250

2000

1750

1500

1250

1000

750

500

0


40-54 -VUOTIAAT

113

Liitteet

79,7

82,1

85

82,6

69,4

67,7

63,3

75

91,7

48,9

39,3

32,1

50,5

56,5

45,9

45,2

45,1

50

40,2

25

31

38

60

41,2

44,4

41,8

33,3

39,9

25

25,9

40,5

43,5

38,7

42,7

38,2

25

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Koulutusorganisaatioiden ja yritysten välistä

asiantuntijavaihtoa edistävät projektit

Muu projektityyppi

Ura- ja rekrytointipalveluihin liittyvä projekti

Työssä oppimiseen liittyvät projektit

Työorganisaatioiden kehittämistä koskeva

projekti

Työelämän ja koulutus- ja neuvontaorganisaatioiden

yhteistyötä edistävät projektit

Opetusteknologiaan, -menetelmiin ja

oppimateriaaleihin liittyvät projektit

Julkisen sektorin henkilöstöön

kohdistuva projekti

Ennakointihankkeet

18 kk jälkeen

12 kk jälkeen

6 kk jälkeen

3 pv jälkeen

LIITE 4. Työttömien työnhakijoiden tilannen ennen ja jälkeen toimenpiteen virallisen projektityypittelyn mukaan

114

LIIT

TE

ET

Oman tuotannon hankkeet

(TE-keskus, liitto, työvoimatoimisto)

Yksityinen yhteisö tai organisaatio

Julkinen yhteisö tai organisaatio

Ei rekisterissä

Työssä

Työtön

Muuten hak.

Tmtuen työh.

Tv-koulut

Sijoitettuna

6,2

4,7

5,8

2,8

1,5

1,7

Ei rekisterissä

Työssä

Työtön

Muuten hak.

Tmtuen työh.

Tv-koulut

Sijoitettuna

Oman tuotannon hankkeet

(TE-keskus, liitto, työvoimatoimisto)



5,7

5,6

6,1

3,8

2,3

2,7

LIITE 5. Yksilövaikuttavuuden erot projektin toteuttajatahotyypeittäin

3 PÄIVÄÄ ENNEN

6 KK JÄLKEEN

115

Liitteet

Oman tuotannon hank-keet (TE-keskus, liitto,

työvoimatoimisto)



Ei rekisterissä

Työssä

Työtön

Muuten hak.

Tmtuen työh.

Tv-koulut

Sijoitettuna

5,5

5,5

6,4

3,7

2

2,1

Ei koodia

Työssä

Työtön

Työv. ulkop.

Sijoitettuna

Oman tuotannon hank-keet (TE-keskus, liitto,

työvoimatoimisto)



3,9

13,2

15,1

2,4

2,7

1,9

Lomautettu

12 KK JÄLKEEN

18 KK JÄLKEEN

116

LIIT

TE

ET

LIITE 6. Aloittaneet organisaatiotyypeittäin

Ei koodia

Työssä

Työtön

Työv. ulkop.

Sijoitettuna

Lomautettu

TE-keskus tailiitto

Oppilaitokset

Yhdistys, järjestö,seurakunta tms

Kunta taikaupunki

MAAHANMUUTTAJAT

5,4

11,7

40,8

22,1

1,1

2,1

0,6

0,5

Ei koodia

TyössäTyötön

Työv. ulkop.

Sijoitettuna

Lomautettu

NUORET

Oppilaitokset


Kunta taikaupunki

6

11,3

19

1,3

0,6

0,7

117

Liitteet

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT

Ei koodia

TyössäTyötön

Työv. ulkop.

Sijoitettuna

Lomautettu

Kuntayhtymä,seutukunnan

kehittämiskeskus tms

Yritys


Työvoimatoimisto

Oppilaitos


Kunta taikaupunki

13,3

13,3

5,1

6,2

2,1

9,6

23,6

1,1

1,9

0,5

3,4

1,3

0,7

0,36 0,9

0,21,5

0,5

Ei koodia

TyössäTyötön

Työv. ulkop.

Sijoitettuna

Lomautettu

8,4

81,1

4,73,9

9,10,5

34,9 7,2

18,5 2,3

Yritys


Työvoimatoimisto

Oppilaitos


Kunta taikaupunki

SPESIFIT AMMATTIRYHMÄT

6,5

1

3,4 6,2

0,8

29,8 2,9

4,6

3,1

8,4 18,9 1,4

1,43,4

3,113,3

2,5

4,6 4,1

3,6

14,6 6,9

118

LIIT

TE

ET

Ei koodia

TyössäTyötön

Työv. ulkop.

Sijoitettuna

Lomautettu

Oppilaitos


Kunta taikaupunki

5,3

21,2

23,5

5,3

2,4

3,6

Ei koodia

TyössäTyötön

Työv. ulkop.

Sijoitettuna

Lomautettu

Yritys


Kunta taikaupunki


kehittämiskeskus tms9,4 8,6 0,8

10,2 3,9 6,3

0,3

50 4,5

10,33,4

YRITYKSET, YHTEISÖT JA ORGANISAATIOT

TASA-ARVOSPESIFIT RYHMÄT

119

Liitteet

MUUT

Ei koodia

TyössäTyötön

Työv. ulkop.

Sijoitettuna

Lomautettu

8,8 2,8

10,1

8,1

19,8

11,3

2,1

1,3

0,3

1,2

23,2

0,8

5,4 1,6

1,3

8,9 2,1

17

0,2

3,5 0,5

Yritys


Kunta taikaupunki



Oppilaitokset

Ei koodia

TyössäTyötön

Työv. ulkop.

Sijoitettuna

Lomautettu

Yritys


Kunta taikaupunki



Oppilaitokset


Työvoimatoimisto

8,9

8

4,7

5,2

2

5,5

1,7

3,9

5,22,5

1,3

1,1

15,9

19

3 PÄIVÄÄ ENNEN, KAIKKI

14,2 0,8

1,88,5 0,7

0,26,3 2,1

24,9 5,6

1,517 3

0,17,8 1,7

6,6 1,7

120

LIIT

TE

ET

6 KK JÄLKEEN, KAIKKI

Yritys


Kunta taikaupunki



Oppilaitokset


Työvoimatoimisto

Ei rekisterissä

Työssä

Työtön

Työv. ulkop.

SijoitettunaMuuten hak.

Tmtuen työh


Ei rekisterissä

Työssä

Työtön

Työv. ulkop.


Tmtuen työh

Yritys

Kunta taikaupunki



Oppilaitokset


Työvoimatoimisto


121

Liitteet


Ei rekisterissä

Työssä

Työtön

Työv. ulkop.


Tmtuen työh

Yritys

Kunta taikaupunki



Oppilaitokset


Työvoimatoimisto


1,2

1,3

1,8

122

LIIT

TE

ET

LIITE 7. Projektikuvaukset

ProjektiHoivayritysklinikka

Toiminta-aika17.12.2001-30.6.2003

ProjektitypologiaSpesifiin ammattiryhmiin kohdistuva projekti.

KohderyhmäKorkeakoulutetut työttömät ja työttömyysuhan alla olevat hoiva-alan yrittäjyydestä kiinnostuneet

Projektin tavoitteetProjektin keskeinen tavoite oli osallistujien ryhtyminen yrittäjäksi tai konkreettinen ura- tai työllistymissuun-nitelma. Kaikilla osallistujilla realistinen ja jäsentynyt liiketoimintasuunnitelma hoivayrityksen perustamiseksi sekä vankkaa tietoa yrittäjyydestä ja uuden teknologian suomista mahdollisuuksista palvelun tuottamisessa ja mark-kinoinnissa. Konkreettisena tavoitteena oli neljän yrityksen perustaminen, mutta tavoitteeseen ei aivan päästy.

Keskeistä projektissaProjektiin valittiin 16 osallistujaa, joista kaksi työllistyi projektin aikana. Projektin loppuun suorittajia oli siis 14 henkilöä. Toteutuksen kannalta haasteellista oli löytää ne osallistujat, jotka täyttäisivät työttömyysehdot ja olisivat ennakkoluulottomasti uusille urille pyrkiviä henkilöitä. Projektin toteutuksessa hyödynnettiin uutta koulutuksellista prosessimallia, jossa vuorottelivat informaatiopainotteiset lähiopetusjaksot ja itsenäisen tiedon soveltaminen sekä omien liiketoimintasovellusten raportointi. Tämän innovatiivisen mallin koettiin parantavan projektin vaikuttavuutta.

Liiketoimintasuunnitelmien raportoinnissa tapahtui projektin toteutuksen myötä muutoksia ja vastavuoroista kommunikaatiota, jonka myötä liiketoimintasuunnitelmat muotoutuivat lopulliseen muotoonsa. Hoivayritysklinik-ka-projektin aikana tehtiin myös kustannuslaskelmia yritystoiminnassa tehtävistä eri vaihtoehdoista. Osallistujien eteneminen oman yrittämisen hahmottamisesta konkretisoitui ja muotoutui eri tahtiin. Tähän on ollut vaikutusta myös toimipaikan, rahoituksen, yhteistyökumppanien, markkinatilanteen ja verkostojen selkiytymisellä.

Onnistumisia....Yrityksen perustamisessa on muistettava, että kyseessä on pitkä, kypsyttelyä ja aikaa vaativa prosessi, johon projektin toteutusaika ei välttämättä riitä. Aikaa tarvitaan myös hoiva-alalla tarvittavien lupien ja rahoituksen järjestämisessä. Hoiva-alalla olennaista ovat myös tilakysymykset, kuten mistä löytää riittävän suuret tilat, jotka samalla täyttävät lain vaatimukset.

Ensimmäinen yritys perustettiin vuonna 2000 syyskuussa ja toinen helmikuussa 2001. Heti koulutusosion päätyt-tyä keväällä 2000 monet projektiin osallistuneista olivat alansa sijais- tai määrä-aikaisissa työtehtävissä. Syksyllä 2001 ainoastaan yksi osallistujista oli työttömänä. Keväällä 2003 tehtiin seurantaa, jolloin myös kolmas yritys oli perustettu. Hoivayritysklinikan loppuraportissa todetaan, että projektiin osallistuminen on ollut meriitti myös palkkatyöhön työllistymisessä. Yrittäjäkoulutuksen käyneen hoiva-alan ammattilainen on nähty uudentyyppisenä osaamisresurssina kehitettäessä palveluita joustavimmiksi ja asiakkaan tarpeita paremmin vastaaviksi.

Hoivayritysklinikka, hoiva-alan koulutus- ja kehittämisprojektissa koettiin koulutuksellisten tavoitteiden ylittyneen kun 71 % osallistujista on kiinnostunut yrittäjyydestä omassa yrityksessä tai muussa organisaatiossa. Projektin päätyttyä tehtiin kysely osallistuneille, joista 77 % antoi projektin arvosanaksi hyvä tai erittäin hyvä. Projektissa tehtiin myös itsearviointia, mikä on tärkeää projektin tulosten luotettavuuden ja ulkoisen arvioinnin kannalta. Projektiin osallistuneiden kesken käytettiin salassapitosopimusta muiden osallistujien liikeideoista, joka osaltaan vaikutti luottamuksellisen ilmapiirin rakentumiseen. Projektin aikana yksi osallistuja haki mallisuojaa ja toinen patenttia innovaatiolleen. Projektin toteuttamisen aikana vahvistettiin ja laajennettiin olemassa olevaa asian-tuntijaverkostoa sekä pystyttiin tuomaan hoivayrittäjyyden merkitystä esille yhteiskunnallisesti tärkeänä asiana. Projektiin osallistuneista tällä hetkellä oman yrityksen on perustanut kolme henkilöä ja suurin osa osallistuneista on työllistynyt alalleen palkkatyöhön.

123

Liitteet

ProjektiAktivointipaletti

Toiminta-aika 1.6.2001-31.12.2003

Projektitypologia Nuoriin kohdistunut projekti

KohderyhmäAktivointipaletti-projektin kohderyhmänä oli Harjavallan ja Kokemäen työvoimatoimistojen alueiden alle 25-vuotiaille vaikeasti työllistyville nuorille sekä sosiaalitoimen nuorille asiakkaille. Myös alueen ammatillisten oppilaitosten nuorten, joilla uhkana oli opiskelujen keskeytyminen ja siitä seuraava syrjäytyminen olivat projektin kohderyhmänä.

Projektin tavoitteetTavoitteena oli luoda uusia malleja ja keinoja nuorten syrjäytyneiden työllistymiseen ja itsenäiseen elämään siir-tymiseen sekä luoda yhteistyömallia alueen työvoimaviranomaisten ja sosiaalitoimen välille. Myös koulutuksesta pudokkaiden opintojen loppuunsaattaminen oli projektin tavoitteena. Käytännössä myös projektin asiakkaiden henkilökohtainen tukeminen, auttaminen ja kannustaminen olivat keskeinen osa projektitoimintaa.

Keskeistä projektissaHuolimatta toimintamallien luomisen tavoitteesta projektissa käytettiin myös asiakaslähtöistä ja yksilöllistä lähestymistapaa. Projekti alkoi neljän kuukauden mittaisella kartoitusjaksolla, jossa tiedotettiin yhteistyötahoja, valittiin projektiin osallistuvat nuoret sekä aloitettiin heidän kanssa kehityskeskustelut ja laadittiin aktivointisuun-nitelma. Projektin ulkoista viestintää ja ulkoisten kumppanien aktivointia pidettiin alusta asti tärkeinä tekijöinä. Niin sanotuille pudokkaille laadittiin tukiohjelma. Kartoitusvaiheen jälkeen aloitettiin yksilöllisen aktivointisuunni-telman toteuttaminen: kehityskeskustelut, työharjoittelu, perehtymiskäynnit, työssä oppiminen, ryhmävalmennus, yksilölliset kuntoutusjaksot, tukityö sekä kuntouttava työtoiminta.

Onnistumisia...Nuorten työllistäminen ja kouluttaminen olivat alusta asti keskeisiä painopisteitä. Projektipäällikkö oli lähellä asiakkaitansa ja kykeni seuraamaan tilanteiden etenemistä. Projektissa luotiin omat tiedonhaun kanavat nuorten ohjaamiseksi ja järjestettiin “yhden luukun” palveluperiaate josta sai apua niin ammatinvalinnan ohjaukseen, asumiseen, liikenneyhteyksien, päihdeasioihin, sukupuolitautien hoitoon tai mihin tahansa muuhun elämiseen liittyvään asiaan.

Oppilaitosverkoston luomisessa ja kontaktien ylläpitämisessä myös muihin ulkoisiin kumppaneihin onnistuttiin projektin aikana varsin hyvin. Harjavallan sosiaalialan oppilaitokseen saatiin Aktivointipaletin ansiosta opintopiiri, jossa nuoret pystyvät edistämään opintojaan. Toimintamallin luominen on ollut pitkä prosessi, joka lähti liikkeelle Aktivointipaletin toimesta. Aktivointipaletti on myös osaltaan vaikuttanut Satakunnan alueella ESR-projektien verkostoitumiseen. Aktivointipaletti-projektissa ennakoitiin kuntouttavan työtoiminnan lain voimaantuloa 2001 ja luotiin pohjaa tulevalle sosiaali- ja työvoimaviranomaisten yhteistyön velvoitteelle. Yhteistyön velvoite koettiin projektissa positiiviseksi, sillä asiakkaiden moniongelmaisuus vaati verkostomaista toimintatapaa useiden eri viranomaisten kesken.

ProjektiKotopolku

Toiminta-aika1.11.2000-31.5.2004

ProjektitypologiaMaahanmuuttajille ja muille vähemmistöille suunnattu projekti

KohderyhmäKotopolku-projektissa oli kolme alaprojektia Palapeli, Parahiks ja Monioppi, joiden avulla pyrittiin vastaamaan maahanmuuttajien erilaisiin tarpeisiin. Palapeli tuotti laadukkaita kotouttamispalveluita maahanmuuttajille, kuten tietoa valtaväestön kulttuurista ja pyrittiin nopeasti sopeuttamaan maahanmuuttajia suomalaiseen arkeen.

124

LIIT

TE

ET

Parahiksissa maahanmuuttajille haettiin sopivia työharjoittelupaikkoja ja pyrittiin perehdyttämään heitä suoma-laiseen työelämään. Moniopissa puolestaan maahanmuuttajia ja romaneja koulutettiin lähihoitajiksi ja luotiin monikulttuurista oppisopimuskoulutusmallia.

Projektin tavoitteetAlaprojektien tavoitteet olivat erilaiset ja vaikuttavuus eri tavoin todettavissa. Palapelin osalta tavoitteet olivat työvoimakoulutukseen pääsyn nopeuttaminen, opettajilta tulleen palautteen mukaan projekti helpotti maahan-muuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja edisti työvoimakoulutuksen toteutumista. Moniopissa lähihoitajaksi valmistui 13, joista kahdeksan oli projektin päätyttyä töissä. Syksyllä 2006 töissä oli yhdeksän ja neljällä oli ollut keikkatöitä terveydenhuoltoalalla. Loppuraportissa mainitaan, että 38 % osallistuneista (yhteensä 42 osallistujaa) työllistyi, tosin jo projektin aikana osa osallistujista saattoi työllistyä tai lähteä jatkokoulutukseen.

Projektissa keskeistäOhjausryhmän rinnalla toimi myös alaprojektien ohjausryhmät, jotka osaltaan kertovat projektin verkostomaisesta luonteesta ja laajasta hallintorakenteesta. Toiminnan jatkuvuuden kannalta Palapeli-projektin toimintamuodot ovat jääneet parhaiten elämään, toimintaan on saatu monia yhteistyötahoja mukaan ja se täydentää työvoima-koulutuksen aukkoja. Huolimatta Monioppi-projektin menestyksekkyydestä, lähihoitajien koulutuksesta, joista 69 % työllistyi hoito-alalle, toimintaa ei jatkettu. Projektissa tärkeä tavoite oli maahanmuuttajien näkökulman vieminen eteenpäin, esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen, muihin oppilaitoksiin ja ulkomaalaistoimistoon. Tämäntapainen ulkoinen tiedottaminen vaikutti myös osaltaan projektin vaikuttavuuteen.

Onnistumisia...Alaprojektikohtaisesti tarkasteltuna projektit ovat toteutuneet tavoitteissaan eri tavoin ja esimerkiksi Palapeli-pro-jektissa tavoitteet olivat hyvin laadullisia. Tarkisteltaessa Palapeli-projektia tulokset ovat hyvin samansuuntaiset kuin tilastoaineiston perusteella maahanmuuttajiin kohdistuneissa projekteissa. Esimerkiksi kolme päivää ennen tässä tutkimuskohteina olleiden projektien alkua työttöminä maahanmuuttajia oli 62,9 %, kun heitä projektien päättymisen jälkeen oli työttöminä 42,1 %. Vastaava prosenttiosuus Parahiksen osalta oli 36 %, Moniopissa työllistymisprosentti oli projektin päättymisen jälkeen suuri, jopa 69 %. Eli sen voidaan nähdä onnistuneen työllis-tymistavoitteessaan hyvin suhteessa mihin maahanmuuttajille kohdistettuihin projekteihin.

ProjektiMosaiikki

Toiminta-aika7.6.2001-1.1.2004

ProjektitypologiaMosaiikki-projekti oli tasa-arvospesifiin projektityyppiin kuuluva projekti.

KohderyhmäMosaiikki-projektin kohderyhmänä olivat ensisijaisesti 25—49 -vuotiaat kuntoutusasiakkaat, joilla oli vielä moti-vaatiota ja mahdollisuus palata työelämään.

TavoitteetProjektin tavoitteena oli saattaa kuntoutusasiakkaita työelämään. Toiminta projektissa perustui moniammatillisen kuntoutustiimin hyväksikäyttöön asiakastyössä. Kyseessä oli uusi toimintamalli ja tavoitteena on kyseisen toimin-tamallin levittäminen koko Satakuntaan.

Projektissa keskeistäProjektin toiminta perustui moniammatilliseen kuntoutustiimin hyväksikäyttöön asiakastyössä, tämä huomioitiin projektin toteutuksessa, sillä koko paikallinen toimintaympäristö oli mukana toiminnassa. Projekti siis on hyvä esimerkki monniammatillisuudesta ja ulkoisten kumppaneiden aktivoinnista. Kuntoutustiimiin kuului asiakas itse, kuntoutusohjaaja, paikallisen kuntoutustiimin, Kelan sekä sosiaalitoimen edustaja. Toimintamallin hyötynä oli niin sanottu ”yhden luukun” -palvelu, jossa samasta pisteestä saadaan usean eri hallinnonalan palveluita ja näin helpotetaan asiakkaan asemaa. Projektissa aloitti yhteensä 193 henkilöä, joista valtaosa oli työttömiä ja va-jaakuntoisia. Asiakkaiden alkuhaastattelussa tarkasteltiin työllistymisen esteitä ja tehtiin melko paljon hoitoonoh-

125

Liitteet

jauksia, sillä jopa 60—70 % asiakkaista oli mielenterveyspotilaita. Projektin aikana ilmaantui tarvetta välivaiheen kuntouttaviin työpaikkoihin, jonka johdosta syntyi välityömarkkinat, eli Mosaiikki-pajatoiminta. Pajatoiminnassa asiakas oli alkuun kuukauden pienryhmässä ja sen jälkeen kaksi kuukautta tuetussa työelämäosuudessa. Kaikissa vaiheissa asiakkaalle nimettiin työvalmentaja tueksi, jonka merkitys koettiin tärkeäksi. Pajatoiminnan avulla avautui välivaiheen työskentelymahdollisuus ennen mahdollista työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Välityö-markkinat on projektin onnistumisen kannalta koettu merkitykselliseksi työllistymisprosessissa.

Projektin nimiPATU, Panosta työnhakuun, älä turhaudu

Toiminta-aika1.2.2001—31.12.2003

ProjektitypologiaPitkäaikaistyöttömille ja syrjäytyneille kohdistettu projekti

KohderyhmäProjektin suunnittelussa käytettiin hyväksi Kuopion Yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksella tehdyn tutkimuksen tu-loksia elämänhallinnasta ja syrjäytymisestä. Syrjäytymistutkimuksessa käsiteltiin pitkäaikaistyöttömien eriytymistä neljään teoreettiseen tyyppiin: nousijoihin, sopeutujiin, turhautujiin ja syrjäytyjiin. Projekti kohdistui erityisesti tur-hautujien työllistymisen edistämiseen, sillä kyseisen tutkimuksen mukaan juuri he pyrkivät pitkäaikaistyöttömistä aktiivisimmin takaisin työelämään. Turhautujat olivat tutkimuksen mukaan niitä, joille työllä on suuri itseisarvo ja jonka merkitystä muu hyvinvointi ei voi korvata. Täten projektilla oli asiantunteva toteuttajaorganisaatio ja se pohjautui tieteelliseen tutkimustietoon. Nämä seikat vahvistavat projektin yhteiskunnallista kosketuspintaa ja vaikuttavuutta.

TavoitteetAlueen työpaikkojen kysyntä ja työvoiman tarjonta eivät kohdanneet alueella. Huolimatta Suomussalmen alueella pitkään vallinneesta korkeasta työttömyydestä, paikallisilla yrityksillä oli ollut ongelmia rekrytoida osaavaa työvoimaa. Projektin avulla selvitettiin myös paikallisten yritysten rekrytointitarpeita ja autettiin siihen liittyvissä asioissa. Koska Suomussalmella avointen työpaikkojen määrä oli vähäinen, yrityksiin ”jalkautuminen” rekry-tointitarpeiden selvittämiseksi oli tärkeässä asemassa mahdollisia työllistymisiä ajatellen. Täten jo projektin eräs lähtökohta oli ulkoisten kumppaneiden eli yritysten aktivointi, mikä kertoo aktiivisesta ja erittäin konkreettisesta työllisyysvaikuttavuuteen panostamisesta.

Projektissa keskeistäKohdejoukon eli turhautujien tunnistamiseksi käytettiin useita menetelmiä: Työministeriön työvoimakoulutuksen hakeutumislomaketta, oman työvoimaneuvojan antamaa lausuntoa, kyselylomaketta sekä henkilökohtaista haas-tattelua. Kyselyssä ja haastattelussa kerättiin tietoa hakijoiden työmotivaatiosta, palvelutarpeesta, voimavaroista, oman osaamisen arvioinnista, sitoutumisasteesta, kouluttamisen ja itsensä kehittämisen valmiudesta. Osallistujis-ta tehtiin siis tarkkaa seulontaa. Projektin puitteissa jouduttiin kuitenkin laajentamaan osallistujien kohdejoukkoa myös turhautujat-tyyppien ulkopuolelle, sillä heitä ei ollut riittävästi kyseisiin työvoimakoulutuksiin. Täten projekti pystyi vaikuttamaan laajempaan ihmisryhmään ja fokusoimaan omaa toimintaansa.

Työnhakuklubissa osallistujat kertoivat melko avoimesti esimerkiksi alanvaihtamisajatuksistaan ja koulutukseen hakeutumisista ja näin samalla aktivoitiin ja innostettiin muita toisten esimerkkien kautta. Klubikokoontumiset siis ryhdittivät työnhakua ja osallistujilta edellytettiin sitoutuneisuutta kokoontumisiin.

Toisten onnistumiset antoivat uskoa myös oman työnhaun tuloksellisuuteen. Klubi tarjosi työnhakijoille puitteet kuten ryhmätilan sekä muut tarvittavat työnhakuvälineet. Koko projektin aikana työnhakuklubi kokoontui 88 kertaa, keskimäärin jokainen osallistui klubiin 12,4 kertaa. Projektin loppuvaiheessa toteutetun tutkimuksen mu-kaan työnhakijat pitivät projektityöntekijöiden antamaa henkilökohtaista tukea ja ohjausta tärkeimpänä tekijänä omassa työllistymisessään. Projekti siis teki myös omaa tutkimusta ja itsearviointia, jotka ovat vaikuttavuuden tarkastelun kannalta merkittäviä seikkoja. On huomioitava, että työttömyyden pitkittyessä oman osaamisen ja työpanoksen markkinoiminen saattaa tuntua vaikealta ja siihen tarvitaan tukea ja kannustusta. Projektityönteki-jöiden oli puolestaan mahdollista paneutua työnhakijan tilanteeseen paremmin kuin työvoimatoimiston normaa-lissa asiakastyössä projektin kautta saatujen resurssien avulla.

126

LIIT

TE

ET

Projektin aikana 40 osallistujaa aloitti työsuhteen, lisäksi jokainen osallistui johonkin aktiiviseen työvoimapoliit-tiseen toimenpiteeseen, mikäli he eivät olleet työllistyneet. Projektin päättyessä 60:stä projektin aloittaneesta työnhakijasta työssä oli 48,3 % (29 henkilöä), koulutuksessa 30 % (18 henkilöä), työttömänä 20 % (12 henkilöä) ja työvoiman ulkopuolella 1,7 % (1 henkilö). Projektin päättymisen jälkeen osallistujien työllisyystilanteita on seu-rattu, viimeksi syksyllä 2006, jolloin työttömänä PATU-projektin osallistuneista oli 8 henkilöä. Projektin tuloksena oli siis onnistumisia, joissa 4—5 vuotta työttömänä olleet sijoittuivat avoimille työmarkkinoille.

Projektin kokemuksia on hyödynnetty projektin päättymisen jälkeen työvoimatoimiston järjestämässä työnhaku-koulutuksessa ja –valmennuksessa muun muassa tarjoamalla pidempikestoista työnhakuvalmennusta ja tekstin-käsittelykoulutusta. Myös henkilökohtaisia työnhakukansioita on koottu sekä työnantajayhteistyötä on jatkettu yrityskäynnein. Projektin vaikuttavuutta voidaan pitää hyvänä, sillä kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät ja lähes 80 % heistä oli töissä tai hakeutuneet omaa osaamistaan laajentaviin koulutuksiin projektin päätyttyä. Pro-jektissa tehtiin seulontaa osallistujien kesken, mikä osaltaan vaikutti aktiivisten ja eteenpäin pyrkivien henkilöiden valikoitumiseen kurssille. Osallistujien voimakas halu omaan työllistymiseen on ollut myötävaikuttamassa. PATU-projektin avulla työllistymisestä on tehty aktiivinen ja osallistujien kesken yhteinen prosessi, johon on kuulunut olennaisesti vertaistuki ja kannustus.

OnnistumisiaProjektin aikana järjestettiin neljä valmentavaa työvoimakoulutusta, viikoittain kokoontuvia työnhakuklu-beja. Työnhakuklubitoiminnassa lähtökohtana oli riittävien työnhakutaitojen ja –tietojen hankkiminen muun muassa tekstinkäsittelykoulutuksen avulla ja työllistymisratkaisujen hakeminen nimenomaan avoimilta työmarkkinoilta. Jokaisella kokoontumiskerralla osallistujat kertoivat miten ovat viikon aikana edistäneet omaa työnhakuaan ja mitä he aikovat tehdä asian suhteen tulevan viikon aikana. Kullekin osallistu-jalle laadittiin työnhakuklubissa oma työnhakukansio, jossa oli markkinointikirje, ansioluettelo, työ- ja koulutodistukset sekä mahdolliset työnäytteet. Alueella, jossa avoimia työpaikkoja on vähän, piilotyöpaikkojen etsiminen oli tärkeää. Tässä projektityöntekijät olivat avainasemassa, sillä heidän yrityskontaktien avulla pystyttiin räätälöimään työnhakuklubilaisille yksilöllisiä työllistymispolkuja yritysten tarpeiden mukaisesti.

Työllistymispolut olisivat olleet paljon vaikeammin toteutettavissa ilman tämäntapaista asiakaslähtöistä otetta. Pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden tilastollisten aineistojen mukaan vain viisi prosenttia ovat olleet työssä kuuden kuukauden kuluttua työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. PATU-projektin omien tie-tojen mukaan osallistujista työssä on ollut jopa 58,3 % neljä kuukautta projektin päättymisen jälkeen. Tässä valossa PATU-pro-jektia voidaankin pitää erittäin hyvin onnistuneena, vaikka työllistymiseen voidaan kat-soa vaikuttaneen myös osallistujien voimakas halu päästä töihin myös alanvaihtojen kautta.

Projektin nimiVälittäjäorganisaatio tavoite 1-alueella

Toiminta-aika1.9.2001-31.3.2004

ProjektitypologiaYhteisöt, yritykset ja organisaatiot -projektityyppiin kuuluva projektiKohderyhmäProjektin avulla tuettiin paikallisia, pieniä seuraintaloyhteisöjä käynnistämään ESR-projekteja. Näiden osapro-jektien tarkoituksena oli parantaa työmarkkinavalmiuksia, tarjota työtä ja toimintamahdollisuuksia työttömille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Tärkeässä asemassa olivat alueen seuraintalot, joille haettiin mahdollisuuksia kehittyä paikallis- ja seututason toiminta-, kulttuuri- ja osaamiskeskuksiksi parantaen samalla paikallisia työmarkkinoita.

Projektin tavoitteetVälittäjäorganisaatio Pohjois-Suomen tavoite 1-alueella -projektin välityksellä vaikutettiin 15 osaprojektin synty-miseen, joista yhdeksän oli Lapissa, neljä Pohjois-Pohjanmaalla sekä yksi Keski-Suomessa että Keski-Pohjanmaal-la. Osaprojektit virittivät ja aktivoivat seurojen toimintaa ja loivat yhteistyötä kyliin ja lähiympäristöön.

Kyseisen projektin vaikuttavuutta edesauttoi erityisesti se, että projektin hallinnointi kuului Suomen Nuorisoseuro-jen liitolle ja osaprojektit pystyivät täten keskittymään kaikkein olennaisimpiin toimintoihin. Lisäksi tämän mallin avulla päästiin ulottamaan projektitoiminta monille paikkakunnille, joiden väliset välimatkat ovat suhteellisen pitkät.

127

Liitteet

Projektissa keskeistäTyöllistämistavoite (15 henkilöä) ylitettiin, sillä hankeajalla työllistettiin kaiken kaikkiaan 58 henkilöä, sekä koko-aikaisesti että osa-aikaisesti. Projektin toteutuksessa leimallisia olivat tukityöllistämiset. Osaprojekteissa huomio on kohdistettu pienten seuraintalojen käyttöasteiden lisäämiseen erityisesti alueen asukkaiden kohtauspaikkana ja erilaisten tapahtumien järjestämispaikkana. Projektin jälkeen avoimille työmarkkinoille työllistyi projektin omien tietojen mukaan 11 henkilöä, koulutukseen kuusi henkilöä sekä yrittäjäksi kolme henkilöä.

Monissa osaprojekteissa myös osa-aikaista työllistymistä tapahtui projektien jälkeen, mutta sitä mitä osa-aikai-suudella tarkoitettiin, ei kuitenkaan ole määritelty tarkasti. Onko osa-aikaisuus ollut esimerkiksi jonkun kurssin järjestäminen, joka on kestoltaan saattanut olla muutamia viikkoja, vai jatkuvaa toimintojen ylläpitämistä puoli-päiväisesti, tästä ei ole tarkkaa tietoa. Myös välillistä työllistymistä oli tapahtunut projektien avulla muun muassa projektissa käytettävien palveluiden ja toteutetun suoramyynnin kautta. Suunnitteilla oli myös osuustoiminnan perustamista.

Koska osa-projektien osalta toteuttajina ovat olleet yhdistykset, joissa toiminta perustuu mitä suurimmassa mää-rin vapaaehtoistyöhön, leimallista myös osaprojektien toiminnassa on ollut talkootoiminta. Talkoolaisina toteu-tettuihin osaprojekteihin osallistuikin 250 henkilöä. Pääpaino osaprojekteissa oli erilaiset perinteen ja kulttuuriin vahvistamiseen liittyvät toimet, palveluiden tuottaminen sekä harrastetoiminnan järjestäminen. Tämän projektin eräs keskeinen saavutus onkin yksilöiden aktivointi, eikä niinkään suora työllistäminen. Toisin sanoen, projektin sisäiseen elämänhallintaan keskittynyt ote oli varsin onnistunut ja positiivisella tavalla omaperäinen.Perinteen ja kulttuurin vahvistamisessa liittyvissä osaprojekteissa pyrittiin vaalimaan kansanperinnettä, opettamaan kädentai-toperinteitä, lisäämään osaamista liittyen kansallis- ja perinnepukuihin sekä muuhun rekvisiittaan ja järjestämään erilaisia teematapahtumia. Palveluiden tuottamisessa paljon painoarvoa on saanut nettikahvilatoiminnan tai nettitupien perustaminen. Myös lounasravintolatoiminta, suoramyynti, kirpputoritoiminta, kotiavun tarjoaminen, sivukirjastotoiminta, pito- ja tilauspalveluiden sekä vammaisten ja eläkeläisten toimintapäivien järjestäminen ovat olleet tuotettavia palveluita. Harrastetoiminnassa kehitettiin nuorten kerhotoimintaa, kuten liikuntakerhoja. Projektin näytelmäkerhotoimintaa, tanssivalmennusta ja kalusteiden entisöintiä on toteutettu. Monille osapro-jektien toteuttajayhdistyksille henkilökunnan pidempiaikainen palkkaaminen esimerkiksi projektien päätyttyä on vaikeaa taloudellisten resurssien ollessa pienet. Tämän vuoksi myös projektien toteutuksessa olleet työntekijät olivat lähinnä tukityöllistettyjä.

Onnistumisia…Välittäjäorganisaation tavoitteena yleisesti ESR-toiminnassa on saada mukaan kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjä sekä perinteisen projektitoiminnan ulkopuolelta tulevia toimijoita. Tässä valossa Välittäjäorganisaatio Pohjois-Suomen tavoite 1-alueella –projektia voidaan pitää hyvin onnistuneena, sillä se on aktivoinut monia yhdistyksiä toteuttamaan osaprojekteja, joista suurimmalle osalle ESR-toiminta ei ollut entuudestaan tuttua.

Välittäjäorganisaatioiden merkitystä on korostettu muun muassa tehdyissä teemahaastatteluissa, hyvänä puolena on ollut pienten toimijoiden tukeminen ja sitä kautta yksilöiden osaamisen esiintuominen. Myös päällekkäisten toimintojen vähentäminen ja toiminnan koordinointi ylisellä tasolla ovat olleet etuja. Haasteena voidaan samalla nähdä tiedon välittäminen kaikille osallisille etenkin kun toiminta-alueena on maantieteellisesti laaja alue, jolloin yhteisten kokoontumisten, tiedon ja hyvien kokemusten siirto voi jäädä vähäiseksi. Välittäjäorganisaatio Pohjois-Suomen tavoite 1-alueella –projekti pyrki vastaamaan tähän kokoontumalla osa-projektien kanssa neljän kuukauden välein. Myös osaprojektien raportointi tehtiin säännöllisesti neljän kuukauden välein. Tämäntapainen raportointi vahvistaa osaltaan projektin vaikuttavuuden luotettavuutta ja arviointia.

Välittäjäorganisaatio Pohjois-Suomen tavoite 1-alueella –projektin jälkeen muun muassa pitopalvelutoiminta, sosiaalinen ruokalatoiminta, kirpputori ja suoramyyntipiste ovat jatkaneet toimintaansa. Kuten jo aiemmin tote-simme, Välittäjäorganisaatio Pohjois-Suomen tavoite 1-alueella –projektin avulla on luotu uudenlaista paikallista aktiivisuutta ja vahvistettu erityisesti toimijoiden itsetuntoa.

128

LIIT

TE

ET

LIITETAULUKKO 8. Focuc-Grop –ryhmähaastattelujen yhteenveto

Mitä voidaan vähentää?- Ylipitkät projektit, joissa sisältö ei kehity- Kaikkea kaikille -projektit- Sellaiset projektit, joita voidaan hoitaa

kansallisesti- Työllistymistavoitteet hankkeissa- Hankkeiden lukumäärä- Helposti työllistyttäviin keskittyviä projekteja

Mitä pitää vahvistaa?- Väliinputoajaryhmiin (joille kansalliset palvelut ei sovi / niitä ei ole antaa) keskittyminen; esimerkiksi

hyvin koulutetut- Tilaaja-tuottaja -malli- Rekrytointiongelmiin vastaaminen- Ennakkoluulottomia, mutta realistisia hankkeita

mukaan- Välittäjäorganisaatiotyyppinen toiminta /

sateenvarjohankkeet- Työnantajalähtöisyyden / yrityssektorin

näkökulmien konkreettinen toteuttaminen- Projektitietoisuuden lisääminen

(mihin projekteilla oikeasti pyritään)- Työvoimatoimistojen ja projektien

yhteistyön koordinointi- ESR:n ja kansallisen käytännön yhteensovittaminen- Projektien asiakkaiden “jälkihoito”- Kolmannen sektorin osallistumista

Mistä voidaan kokonaan luopua?- Tulielementeistä eli työvoimapolittisista etuuksista

ESR:llä maksettuina- Projektit, jotka tukevat vain organisaation

normaalitoimintaa- Toivottomiin tapauksiin keskittyvät projektit- Kumppanuudettomat hankkeet

Mitä uutta tulee kokonaan luoda?- Ennen ESR:n toimenpiteitä syrjäytyvien (esim.

yläasteikäiset) yhdistäminen sujuvasti myöhempiin ehkäiseviin toimenpiteisiin

- Vuorovaikutuksen tehostaminen kansallisten ja kansainvälisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa -> kriittisyys

- Toimivat välityömarkkinat: koulutuksen ja työllisyyden nivelvaiheen tehokas hoitaminen

- Teemapohjainen kansallinen kehityssuunnitelma ja projektien kehittämisyksiköt / projektihautomot

- Esiselvityshankkeet ja evaluaation päivitys: mitä projekti on ja kenelle se on tarkoitettu

Elämänhallinnanparantuminen

Työllisyyspolunselkiytyminen

Koulutus- ja tutkinto-valmiuksien kohentuminen

Työmarkkinavalmiuksienkohentuminen

Moniammatillisenlähestymistavan ja

viranomaisyhteistyönhyödyntäminen

Suoratyöllistyminen

Uuden toimintamallin kehittäminen

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kuvio 32. Projektien aiotut vaikutukset.

129

Liitteet

LIITE 9. Kuviot projektien aiotuista vaikutuksista sekä vaikutuksista projektityypeittäin

Elämänhallinnanparantuminen

Työllisyyspolunselkiytyminen

Koulutus- ja tutkinto-valmiuksien kohentuminen

Työmarkkinavalmiuksienkohentuminen

Moniammatillisenlähestymistavan ja

viranomaisyhteistyönhyödyntäminen

Suoratyöllistyminen

Uuden toimintamallin kehittäminen

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kuvio 32. Projektien aiotut vaikutukset.

Moniammatillisen lähestymistavan javiranomaistyhteistyön hyödyntäminen

Suora työllistyminen

Uuden toimintamallinkehittäminen

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kuvio 33. Projektien vaikutukset kohderyhmittäin.

Nuoret

Maahanmuuttajat ja muut vähemmistöt

Pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneet

Spesifit ammattiryhmät

Yhteistöt, yritykset ja organisaatiot

Tasa-arvospesifit ryhmät

Muut

59,2

57,1

49

67,3

53,1

30,6

63,3

130

LIIT

TE

ET

LÄHTEET

EU:n työllisyyssuuntaviittojen mukainen Suomen työllisyyspolitiikan toiminta-suunnitelma 2004. Työhallinnon julkaisu 341.

Hämäläinen, K. & Uusitalo, R. (2005). ”Kannattaisi kokeilla. Kokeelliset menetelmät työvoimapoliittisten toimenpiteitten vaikutusten arvioinnissa.” Työpoliittinen tutkimus 285.

Jalava, J. & Virtanen, P. (2006). Projektien vaaroista ja monimutkaisuudesta. Janus 14 (2), 228-

Karisto, A., Takala, P. & Haapola, I. (1998). Matkalla Nykyaikaan – Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. Juva: WSOY.

Kluve, J. (2006). The Effectiviness of European Active Labour Market Policy. IZA DP No. 2018

Kuivalainen, S. & Airio, I. & Hiilamo, H. & Niemelä, M. (2005). ”Suomalainen köyhyyspolitiikka”. Teoksessa Juho Saari (toim.) Köyhyyspolitiikka. Johdatus sosiaalipolitiikan ytimeen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry., 63–120.

Nikka, N. (2006). Taloudellisesti kannattavaa sosiaalityötä. Fortuna- ja TEMPO-projektien kustannusanalyysi. Fortuna-projekti. Turun kaupunki.

Nätti, J. (1996). Eriytyvät ja riskiytyvät työmarkkinat. Teoksessa Matthies A-L.; Kotakari, U. & Nylund, M. (toim.) Välittävät verkostot. Tampere: Vastapaino, 75–90.

Palola, E. (2006). ”Sosiaalipolitiikka muutosprojektina” – analyysi Euroopan komission tiedonantojen modernisaatiodiskurssista. Janus 14 (4), 372–388Rantala, K. & Sulkunen, P. (2006). Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus.

Roos, J.P. (1985). Elämäntapaa etsimässä. Helsinki.

Saari, J. (2005). ”Kilpikonnia alas asti? – Anthony Giddensin sosiaalipoliittinen aikalaisdiagnoosi.” Teoksessa Juho Saari (toim.) Hyvinvointivaltio – Suomen mallia ana-lysoimassa. Helsinki: Yliopistopaino, 188.

Uusitalo, H. (2002). Tulonjako ja yhteiskunnalliset jaot. Teoksessa Piirainen, T. & Saari, J. (toim.): Yhteiskunnalliset jaot – 1990-luvun perintö? Helsinki: Gau-deamus, 26–42.

http://www.mol.fi/esr/fi/etusivu/index.jsp

http://www.mol.fi/esr/fi/esr_suomessa/tiedotteet/ESR_tietoisku.jsp

131

Liitteet

ESR TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET -JULKAISUT

1/02 Vaihtovalmennushankkeet Suomessa vuosina 1993-2001. Arviointi- ja kehittämiskeskus. Marju-Riitta Ilmonen 2002

2/04 ”Eihän heterotkaan kerro…” Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Jukka Lehtonen & Kati Mustola (toim.) 2004

2b/04 ”Straight people don’t tell, do they…?” Negotiating the boundaries of sexuality and gender at work. Edited by Jukka Lehtonen and Kati Lehtola 2004

3/05 Pehmeän ja kovan yrittämisen rajamaastossa. Pirkko Lehtinen, Lapin yliopisto, Sosiaalityön laitos 2005

4/05 Kohti tuloksellisempaa ja vaikuttavampaa projektitoimintaa. Selvitys ESR-osarahoitettujen maahanmuuttajahankkeiden onnistumisista ja onnistumisten edellytyksistä. Petri Uusikylä ja Risto Karinen, Net Effect Oy 2005

5/05 Rinnakkaisista kehityspoluista projektitoiminnan koostamiseen. ESR-projektien merkitystä työvoiman palvelukeskusten ja yhteispalvelu- pisteiden toiminnan tukemisessa koskeneen selvityksen loppuraportti. Sosiaalikehitys Oy Sanna-Mari Lyytinen, Leila Partanen, Pekka Rissanen, Hannele Syrjä, Arnkil Dialogues Robert Arnkil, Spangar Negotiations Timo Spangar 2005

6/05 Osaa, jaksaa ja työllistyy? Ikääntyvien osaamista, jaksamista ja työllistymistä tukevien ESR-osarahoitettujen hankkeiden tulokset ja vaikuttavuus. Jyri Manninen & Saara Luukannel, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 2005

7/05 ESR-osarahoitettujen hankkeiden tulokset ja vaikutukset henkilöstön kehittämiseen. Selvityksen loppuraportti. Päivi Mäntyneva, Mikko Kuoppala Evalue Praxis Oy & Timo Aro ja Pauli Juuti 2005

8/06 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa. Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi. Jukka Lehtonen 2005

9/06 ”Hyvin meni, vaikka välillä hirvitti.” Selvitys ESR-välittäjäorgani- saatio toiminnasta 2000-2006. Hannele Syrjä, Jari Karjalainen & Mikko Valtakari, LTT-Tutkimus Oy 2006

132

LIIT

TE

ET

10/03 Missä lymyävät hyvät käytännöt? Rakennetyöttömyys ja hyvät käytännöt rakennerahastoissa. Sosiaalikehitys Oy Robert Arnkil, Timo Spangar, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen, LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen, Työelämän tutkimuskeskus Simo Aho 2003

11/07 Yksilöt ja ESR-projektien työllisyyspolut. Selvitys työhallinnon työttömille suunnattujen ESR-projektien yksilöpohjaisesta työllisyysvaikuttavuudesta. Net Effect Oy. Timo Aro, Nina von Hertzen, Janne Jalava ja Petri Virtanen & Jaana Niittyniemi. Joulukuu 2007

esr-projektien yksilöpohjaisesta 11/07 · tämän tutkimuksen lähtökohtana ja perimmäisenä...

Documents