ET ja arviointi perusopetuksessa

LO ET valinnaiskurssi ja AO ET OAK

Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos

Arviointia määrittävät tekijät

Opettajan etiikka ja ammattitaito

Arvioinnin funktiot

Opetussuunnitelma

Opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet (OAJ)

Opettajan ammatti on itsenäinen professio ja vaativa

asiantuntijatehtävä. Tällaisen professioammatin

luonteeseen kuuluu ammattietiikka, joka on tuotu esiin

opettajan eettisissä periaatteissa. Ammattietiikka on osa

ammattikunnan omaa laadunvalvontaa, ja sen avulla

pyritään vastaamaan yhteiskunnan osoittamaan

luottamukseen.

Etiikka/OAJ, opettaja ja oppija (jatkoa)

Opettajan tehtävään kuuluu myös oppijoiden

kasvattaminen yhteistyöhön ja hyviksi yhteiskunnan

jäseniksi. Myös luottamuksen ja hyvien ihmissuhteiden

rakentaminen kuuluu opettajan työhön. Opettajan vastuu oppijasta on sitä suurempi mitä

nuoremman oppijan kanssa hän työskentelee. Opettaja

toimii yhteistyössä lapsesta vastuussa olevien aikuisten

kanssa. kotien saama arviointi (ei pelkkää negatiivista

palautetta!) mahdolliset ongelmat, kun arvioinnit erilaisia

Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot

IHMISARVO Eettisten periaatteiden lähtökohtana on ihmisen kohteleminen

itseisarvona. Siihen kuuluu että oppija nähdään ajattelevana ja

oppivana persoonana. Ihmisarvoa tulee kunnioittaa riippumatta

ihmisen sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta,

ulkonäöstä, iästä, uskonnosta, yhteiskunnallisesta asemasta,

alkuperästä, mielipiteistä, kyvyistä ja saavutuksista.

TOTUUDELLISUUS Totuudellisuus on keskeinen arvo opettajan perustehtävässä,

jossa hän ohjaa oppijaa elämän ja ympäristön kohtaamiseen. Tutkiva lähestymistapa edellyttää avointa keskustelua ja

totuuden etsimistä. Rehellisyys itselle ja muille sekä keskinäinen kunnioitus

kaikessa vuorovaikutuksessa kuuluu opettajan työn perustaan.

Opettajan eettisten periaatteiden arvot (jatkoa)

OIKEUDENMUKAISUUS Yksittäisen oppijan ja ryhmän kohtaamisessa sekä muun

työyhteisön toiminnassa oikeudenmukaisuuden toteutuminen on tärkeää.

Oikeudenmukaisuuteen kuuluu erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä syrjinnän ja suosimisen välttäminen.

Oikeudenmukaisuuden tulee toteutua myös etujen ja rasitteiden jaossa, rikkomusten ja ristiriitojen käsittelyssä sekä oppijan arvioinnissa. Kysymys oikeudenmukai-suudesta sisältyy aina opettajan antamaan arviointiin.

VASTUU JA VAPAUS Opettajalla on oikeus omaan arvomaailmaansa, mutta

opetustyössä opettajan vastuu on sidoksissa perustehtävään ja sitä määrittelevään normistoon, esim. lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin. 

Opettajan eettiset periaatteet (OAJ)

OPETTAJA JA OPPIJA Opettaja hyväksyy ja ottaa huomioon oppijan ainutkertaisena

ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu

häneen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. Opettaja pyrkii oppijan lähtökohtien, ajattelun ja mielipiteiden

ymmärtämiseen sekä käsittelee tahdikkaasti oppijan

persoonaan ja yksityisyyteen liittyviä asioita. .... kysymys privaatin alueesta, ei "nahan alle menemistä”

Opettaja ottaa erityisesti huomioon huolenpitoa ja suojelua

tarvitsevat oppijat, eikä hyväksy missään muodossa esiintyvää

kiusaamista tai toisen ihmisen hyväksikäyttöä.

Arvioinnin funktiot

Oppimista tukeva funktio osaamisen määrittäminen opiskelun motivoiminen muoto riippuu käytännössä opetusmuodosta

Valikoiva funktio koululaitos on moniportainen instituutio: myöhempiin opintoi-

hin valikoidutaan (osin) aiempien suoritusten perusteella esim. yhteisvalinta

oppilaan kannalta kysymys uravalinnasta ja

elämänsuunnitelmasta yhteiskunnan kannalta kysymys on voimavarojen ohjailusta kriittisesti arvioiden 'estableshmentin' kannalta kysymys on

asemaan sosiaalistamisesta (vanhempien sosioekonomisen

aseman huikea ennustavuus koulumenestyksen suhteen)

Arviointi POPS-perusteissa 2004

Lähtökohtana oppilaan aktiivisuutta ja tiedon rakentamista

korostava oppimiskäsitys (POPS-perusteet, 16).

Hybridi-malli Oppilaan arviointi jaetaan

1. arviointiin opintojen aikana

2. päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät (POPS-perusteet, 260).

Arviointi opintojen aikana

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja

kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on

saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet.

Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan

realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja

siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

Johtoajatus: kannustavuus, joka sisältää totuudellisuuden

Päättöarviointi

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin

oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut

perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

Johtoajatus: oikeudenmukaisuus (valtakunnallinen

vertailtavuus)

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustiedon opetusmuodot ovat monipuolisia

ja dialogisia (esim. keskustelua, ongelmanratkaisua,

toiminnallisuutta)

Oppilaan kehitystä tuetaan kohti itsenäisyyttä ja kykyä kulttuurin uusintamiseen luovuutta ja vastuullisuutta suvaitsevaisuutta ja kriittisyyttä arvostelukykyä

ET taidot arvioitavina

Tunneherkkyyteen ja itseilmaisuun liittyvät taidot erilaisuuden hyväksyminen, toisten kunnioittaminen

ja kuunteleminen itseilmaisu

Filosofiset ajatteluntaidot kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä selvennetään ja tarkennetaan käsitteitä ja

kielenkäyttöä perustellaan väitteitä

Oppilaan arvomaailman arviointi

ET:ssä opetetaan arvoja (tasa-arvo, vapaus jne) ja

asenteita (suvaitsevaisuus, vastuullisuus jne.) Opettaja yrittää korjata oppilaan käsityksen, jos se sattuu

olemaan 2+2=5. Samanlainen yritys on syytä kohdistaa

esim. mielipiteeseen "mutakuonot on tyhmiä" Olennaista tässä ei ole filosofinen arvo-objektivismi tai

arvosubjektivismi vaan OPS:n arvoperusta Suuri haaste on välttää normalisoivaa manipulaatiota

("ymmärrät kai itsekin, että kunnon ihmiset eivät tee noin

ja haluat kai olla kunnollinen"). Sen sijaan tarvitaan reilua

(ja ikäkauden huomioiden mahdollisimman perusteltua)

korjaavaa palautetta käyttäytymisestä ja arvoihin

kohdistuvasta ajattelusta

Oppilaan yksityisyys

Myös lapsella on oikeus yksiyisyyteen Monet ET:ssä opetettavat ja opittavat asiat ovat lähellä

oppilaan persoonallisuutta, myös sellaisia piirteitä, joihin

koulu ei saa edes puuttua, saati sitten arvostella niitä. Tätä ns. ”oppilaan nahan alle menemistä” pitää välttää. Koska ET asiat kuitenkin usein vaikuttavat oppilaan

samoihin käyttäytymispiirteisiin kuin nämä

henkilökohtaiset asiat, eron tekeminen voi olla (lähes)

mahdotonta.

Arviointi ja yhdysryhmät

Huom. yhdysryhmäopetuksen ydinhaaste: Opetuksen on

vaihduttava vuosittain/kausittain on olennainen myös

arvioinnille. Yksiläksyisten ryhmienkin arvioinnissa voi olla omia

ongelmiaan (oppilaiden kehitysasteen vaikutus, erit. 1. ja

2. lk. välillä sekä 5/6 palkkiongelma) Useiden eri läksyalueiden yhtäaikainen arviointi vaatii

opettajalta paljon. Se, että asian yhteinen käsittely lyhyempi kuin yhden

läksyryhmän opetuksessa, pitää huomioida myös

arvioinnissa.

ET arvioinnin perusteita

Arviointi on jatkuvaa ja siihen osallistuvat opettajan ohella

myös lapset ja heidän huoltajansa Arviointi lähtee suunnittelusta

tavoite – sisällöt/menetelmät/keinot – arviointi yhteissuunnittelu, jossa sovitaan arvioinnista oppilaiden omat, itselle asetetut oppimistavoitteet

Arvioija ja kohde eivät ole erillisiä vuorovaikutteinen arviointi sekä opettajan että oppilaiden itsearviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota taitojen kehittymiseen oppilaan ja ryhmän dialogiset taidot (esim. osaako

pyytää ja odottaa puheenvuoroa) toisia kunnioittavat asenteet ja ilmapiiri (esim. että

oppilaat kuuntelevat kaikkia muita oppilaita)

Vuorovaikutteinen arviointi

toteutetaan osana ryhmäopetusta erilliset ja säännölliset oppilasryhmän kanssa järjestetyt

palaute- ja arviointikeskustelut tuotetaan yhteisistä kokemuksista monipuolista palautetta

piirrokset, sarjakuvat, tarinat, laulut ym. Esim. opintokäynnin tai ryhmätyön jälkeen projekti

arvioidaan (mikä onnistui, mikä ei; sekä

kokemuksellinen että tavoitteiden saavuttamisen

näkökulma)

Arvioinnin kohteita

Yhteistä toimintaa arvioitaessa voidaan huomiota kiinnittää

esimerkiksi yhteistyön sujumiseen rakentavien ehdotusten tekemiseen keskusteluun osallistumiseen erilaisten mielipiteitten tuottamiseen ja näkökulmien

esittämiseen ehdotusten ja mielipiteitten perustelemiseen toisten kuuntelemiseen ja kunnioittamiseen kykyyn ymmärtää toisen näkökulmaa kykyyn asettua toisen asemaan käsiteltyjen aiheitten kiinnostavuuteen ryhmän jäsenten tasapuoliseen kohteluun yhteisen toiminnan tuottamaan iloon

Oppilaan itsearviointi (POPS-perusteet 2004)

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä

itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea

oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä.

Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana

sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen

myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle

asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja

säätelemään oppimisprosessiaan.

Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan

oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan.

Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen

työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan

monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.

Oppilaan itsearviointi ja ET

ET:ssä oppilaan itsearvioinnissa on hyvin monipuoliset

tavoitteet, erityistä ET:lle esim. ET:n oppimistavoitteet ovat hyvin refleksiivisiä

(oppijaan ja hänen katsomukseensa suuntautuneita)

siksi niiden saavuttaminen edellyttää itsearviointi-

kyvyn kehittymistä (itsenäisyys, arvostelukyky jne.) ET-oppilaan arvioinnissa (esim. arvot ja asenteet)

ollaan usein hyvin lähellä "nahan alle menemistä"

itsearviointi on yksi keino välttää tätä ongelmaa

(mutta huom. manipuloinnin vaara)

Opettajan itsearviointi ET:ssä

Manipuloinnin välttäminen edellyttää opettajan jatkuvaa

itsearviointia.

Myös katsomusvapauden toteutuminen edellyttää

opettajan itsearviointia.

Vanhempien ja kollegojen rooli? ET opettaja on sitoutunut OPS:n arvoperustaan,

mutta hänenkään ei tarvitse alistua normalisoivaan

manipulointiin

ET ja hyvän osaamisen kriteerit

Yleisiä haasteita

5. luokan nivelkohta ja yhdysryhmäopetus

ET ja 5-6 palkkiongelma

Aine Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.

 Tunteja yhteensä 6 5 11

Malli 1                  

Elämänkatsomustieto                    

Malli 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Elämänkatsomustieto        

(Uskonto)                  

Malli 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Elämänkatsomustieto        

(Uskonto)                  

Päättöarvioinnin painottaminen

Kursseittain rakentuva oppiaine: OPS:ssa ei juuri

spiraaliperiaatetta vaan eri vuosina erilaiset sisällöt ja

POPS teksti (s. 264):

"Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä

oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen

perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9." Kun ET:ssä yleensä 2/5 6-9:n OPS-sisällöistä opetetaan

aiemmin ja hyvän osaamisen kriteereissä kursseilla on

samanlaiset painotukset, tässä on selvästi ongelma

(esimerkiksi se mitkä kaksi kurssia sattuvat 8-9:lle voi

vaihdella). Ratkaisut? (Ratkaisu pitäisi löytyä koulun

OPS:sta!)

ET teema-alueet

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Ihminen ja maailma

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Hyvä osaaminen 5. lk päättyessä: Oppilas kykenee arvioimaan erilaisten

tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta

ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita

kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon

ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Oppilas osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja

hyvän elämän välillä tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten

teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat

kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun

kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Hyvä osaaminen 5. lk päättyessä: Oppilas tunnistaa katsomuksellisia

kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen kes-

keisiä käsitteitä (elämänkatso-mus, kulttuuri, vähemmistö)

rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella

pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään

osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten

maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja

kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin

ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron

osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Hyvä osaaminen 5. lk

päättyessä: Oppilas

tuntee ihmisoikeuksien,

suvaitsevaisuuden ja

oikeudenmukaisuuden

periaatteita

ymmärtää yhteisten

sääntöjen merkityksen

ymmärtää yksilöllisen

vastuullisuuden ja sen,

että yksilö kuuluu erilaisiin

yhteisöihin.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Oppilas tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pää-

piirteet sekä kykenee selittämään niiden eron hahmottaa yksilön eettisen näkökulman

suhteessa yhteisöön pystyy perustelemaan oikeuksien ja

velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia

yhteiskunnallisia näkemyksiä tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien

loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita

tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.

Ihminen ja maailma

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ

OSAAMISESTA 5.

LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas tuntee erilaisia maailmaa ja

ihmisen paikkaa koskevia

selityksiä ymmärtää luonnon ja

ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa

kunnioittaen ja on omaksunut

kestävän kehityksen

periaatteita.

PÄÄTTÖARVIOINNIN

KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas ymmärtää kestävän kehityksen

periaatteita tuntee ympäristöetiikan

lähtökohtia osaa arvioida yksilön eettistä

näkökulmaa suhteessa

ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten

ratkaisujen pitkän tähtäimen

vaikutuksia.

ET käsitteistö

ET:llä ei ole yhtä taustatiedettä, mutta kyky käyttää tiettyä

katsomuksellista käsitteistöä kuvaa ET-osaamista Avainkäsitteitä ovat ainakin:

ihminen (yksilö – yhteisö, ihminen – luonto, identiteetti,

rajallisuus, tarve jne.) katsomus (maailman- ja elämänkatsomus, maailmankuva,

uskonnollisuus ~ ateismi, sekulaari humanismi) hyvä elämä (elämäntapa ja –tyyli, itseilmaisu, onnellisuus,

rakkaus, haaveet jne.) etiikka (oikein/väärin, arvostelukyky, vastuullisuus, harkinta,

deskriptiivisen ja normatiivisen ero) kulttuuri (suvaitsevaisuus, sivistys, monikulttuurisuus) ajattelun taidot (perusteleminen, argumentaatio,

johdonmukaisuus, retoriikka vakuuttaminen jne.)

ET käsitteistön oppiminen

ET käsitteitä ei ole tarkoitus oppia listana. Käsitteiden käyttö kehittyy vähitellen yhteisissä

keskusteluissa kuuntelemisen, argumentoinnin ja

harjoittelun kautta. Olennaista on katsomuksellisen ja moraalisen

näkökulman ymmärtäminen ja ajatteleminen.

ET käsitteistön osaamisen arvioiminen

ET käsitteistön esiintyminen tai esiintymisen puute

oppilaan vastauksissa ja kirjallisissa töissä on yksi tapa

arvioida nimenomaan ET-osaamista. Alaluokilla on tavoitteena juuri tunnistaa näiden

elämänpiirien olemassaolo ja yleinen ominaislaatu sekä

osata soveltaa peruskäsitteitä (suvaitsevaisuus,

onnellisuus, moraalinen vastuu) omaan elämään. Ylemmillä luokilla mukaan tulee käsitteistön soveltaminen

yleisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja muihin

kulttuureihin.

ET ja kokeet

Katsomusaineiden aliarvostettu asema kytkeytyy osittain vaatimattomiin työ- ja osaamisvelvotteisiin.

Siksi on perusteltua antaa läksyjä ja pitää kokeita. Leijonanosan arvioinnista tulisi kuitenkin rakentua edellä

mainittujen havainnointiin, projekti- ja itsearviointiin pohjalle, joten alakoulussa kokeet eivät välttämättä ole tarpeen.

Koulun OPS (ja koulun yhteisesti sovitut muut käytännöt) kuitenkin viiem kädessä ratkaisevat asian (esim. viimeistään 5:llä on helposti pakko pitää kokeita).

Olennaista kokeissa on saada ikäkauteen ja kehitystasoon soveltuvat ET-taidot arviointiin.

Kokeet tulle suunnitella jo kurssin alussa ja yhdysryhmissa jopa useamman vuoden perspektiivillä.

Toisaalta pitää kysyä keskeisiä taitoja, toisaalta pitää varoa backwash-efektiä eli (pelkkiin) kokeisiin opettamista.