etelä- ja keski-pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 · asko peltola, etelä-pohjanmaan liitto...

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 läh-

tien. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta met-

säohjelmasta (AMO), jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien

omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen

taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet.

Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelma-

na. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty maakunnallisessa

metsäneuvostossa 16.12.2015.

Julkaisija: Julkaisija Suomen metsäkeskus 2016,

metsäohjelmavastaava Yrjö Ylkänen

Ulkoasu: Ilme Oy

Kuvat: Suomen metsäkeskus

ISBN 978-952-283-041-8

Alueelliset metsäohjelmat verkossa:

www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat

SisällysYHTEENVETO 4

1 JOHDANTO 6

2 METSÄALAN NYKYTILA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUS 8

2 1 Valtakunnallinen arvio 8

2 2 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäalan nykytila, toimintaympäristö ja tulevaisuus 10

2 3 Alueellisen metsäohjelman 2012 - 2015 toteutuminen 12

3 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET 18

3 1 Visio 18

3 2 Strategiset linjaukset 18

4 METSÄALAN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET

STRATEGISTEN LINJAUSTEN KAUTTA 20

5 LIITYNNÄT MUIHIN KEHITTÄMISOHJELMIIN 32

6 OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN 34

7 OHJELMAN VAIKUTUKSET 38

8 OHJELMAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA MITTARIT 42

8 1 Mittarit 44

LIITTEET 46

ALUEELLISEN METSÄOHJELMAN VALMISTELUN TUEKSI

KOOTUT TYÖRYHMÄT JA NIIHIN KUTSUTUT TAHOT 46

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman 2016 - 2020 tarkoituk-sena on antaa kokonaisnäkemys alueen metsäalan tilasta ja kehittämistarpeista. Ohjelman valmistelussa on ollut mukana suuri joukko alan toimijoita ja sidosryh-miä, joiden odotetaan jatkossa osallistu-van ja ottavan vastuuta myös ohjelman toimeenpanosta. Metsäneuvosto haluaa kiittää kaikkia ohjelman valmisteluun osallistuneita aktiivisuudesta, asiantun-temuksesta ja hyvästä yhteishengestä ohjelman laatimisessa.

Ohjelmalla tuetaan taloudellista, sosiaalista,

kulttuurista ja ekologista kestävyyttä, alueen

tasapainoista kehittymistä ja koko valtakunnan

metsäsektorin menestymistä. Ohjelman sisällös-

sä korostuvat alueen omat kehittämistavoitteet

ja toimenpiteet. Ohjelma toimeenpanee omalta

osaltaan Kansallista metsästrategiaa 2025.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelman visio

on Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä.

Ohjelman strategiset linjaukset ovat seuraavat:

• Alueellisen metsäohjelman hakkuutavoite on

suurin kestävä hakkuumäärä

• Puun riittävyys myös tulevaisuudessa turva-

taan oikea-aikaisilla, kustannustehokkailla ja

riittävillä metsänhoitotöillä

• Puun tasaista markkinoille tuloa edistetään

uudistamalla puukauppakulttuuria ja kehittä-

mällä ympärivuotista puunkorjuuta

• Digitalisaation ja uusien teknologioiden mah-

dollisuudet otetaan käyttöön tehokkaasti

• Alueellista puun käyttöä lisätään erityisesti

bioenergian tuotannossa, puurakentamisessa

ja puutuoteteollisuudessa

• Metsäalaan perustuvia elinkeinoja, metsien

ekosysteemipalveluja ja alueellista maankäy-

tön suunnittelua kehitetään monipuolista-

malla metsätalouden ja sitä sivuavien alojen

yhteistyötä

• Metsien luontoarvot turvataan huomioiden

metsänomistajien omat tavoitteet

• Etelä- ja keskipohjalaisten tietoisuutta metsien

luontoarvoista lisätään ja alueen kansalaisten

luontosuhdetta vahvistetaan

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäneuvosto hy-

väksyi alueellisen metsäohjelman 16.12.2015 ja

kutsuu alueen kaikki toimijat mukaan toteut-

tamaan ohjelmaa maakuntien parhaaksi. Met-

säneuvosto toteaa edelleen, että käynnistyvässä

aluehallintouudistuksessa on tärkeää huolehtia

metsäelinkeinojen edistämistoiminnan säilymi-

sestä.

Yhteenveto

4 5

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016–2020

4 5


Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsätalouden en-

simmäinen alueellinen metsäohjelma (AMO)

laadittiin vuosille 1998-2002, ja se tarkistettiin

vuonna 2000 Kansallisen metsäohjelman 2010

(KMO) linjausten mukaisesti. Toinen ohjelma laa-

dittiin vuosille 2001-2005. Kolmas ohjelma kat-

toi vuodet 2006-2010, ja se tarkistettiin vuonna

2008 KMO 2015 ja METSO-toimenpideohjelman

linjausten mukaiseksi.

Neljäs alueellinen metsäohjelma, joka edellisen

tapaan sisälsi liitteenä olevan Etelä- ja Keski-Poh-

janmaan METSOn toteuttamisohjelman, kattoi

vuodet 2012-2015. Ohjelmassa määritellyt tavoit-

teet on osittain saavutettu, osittain on edetty ta-

voitteiden suuntaan. Tiivistetty tarkastelu 2012-

2015 ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta on

esitetty tämän ohjelman luvussa 2.3.

Maa- ja metsätalousministeriö päätti vuonna

2015, että maakunnallisten metsäneuvostojen

on vuoden 2015 loppuun mennessä laadittava

toimialueilleen uudet alueelliset metsäohjelmat

vuosille 2016-2020. Päätöksen mukaan kukin

metsäneuvosto laatii ja hyväksyy alueelleen met-

säohjelman ja Metsäkeskus nimeää valmistelusta

vastaavat henkilöt jokaiselle AMO-alueelle.

Alueellinen metsäohjelma on koko metsäalan

ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten ohjelma.

Kansallinen metsästrategia 2025:n mukaisesti

alueelliset metsäohjelmat luovat metsien kes-

tävän hoidon ja käytön avulla kasvavaa hyvin-

vointia alueilleen. Ohjelma ulottuu yli toimiala-

ja hallinnonalarajojen. Se luo mahdollisuuksia

ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat

alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle,

puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä metsien

monikäytölle. Metsäala nähdään siten laajasti

metsäbiotaloutena, ja ohjelmalla tuetaan talou-

dellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista

kestävyyttä, alueen tasapainoista kehittymistä

ja koko valtakunnan metsäalan menestymistä.

Sisällössä tulee korostua kunkin alueen kehittä-

mistavoitteet ja toimenpiteet.

Ohjelma asettaa alueen metsäalalla toimiville

uusia ja monipuolisia tavoitteita. Alueellisessa

metsäohjelmassa määritellyt tavoitteet ja toi-

menpiteet voidaan saavuttaa ja toteuttaa vain

toimijoiden hyvällä ja toimialarajat ylittävällä

yhteistyöllä. Nyt laaditulle ohjelmalle luo erityi-

siä odotuksia ja mahdollisuuksia pääministeri

Sipilän strateginen hallitusohjelma, jonka yhte-

nä biotalouden kärkihankkeena on puun käytön

monipuolistaminen ja lisääminen 15 miljoonalla

1 Johdanto

6 7


kuutiometrillä vuodessa, puun jalostusarvon

kasvattaminen sekä metsätilakoon kasvattami-

nen tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä

metsien hyvä hoito.

Nelivuotiskaudelle 1.5.2015–30.4.2019 vahviste-

tussa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisessa

metsäneuvostossa ovat jäseninä:

Timo Lankila, metsäneuvoston puheenjohtaja,

metsänomistaja, Kokkola

Timo Hongisto, EPM Metsä Oy

Reijo Hongisto, kansanedustaja

Paula Jylhä, Luonnonvarakeskus

Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rauno Kuhalampi, LUVA - Luonnonvarat ry

Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto

Markus Peltola, MTK Metsälinja

Pekka Rajala, UPM-Kymmene Oyj

Teppo Rekilä, Keski-Pohjanmaan liitto

Antti Saari, metsänomistaja, Lapua

Hannu Saari, SLL Pohjanmaan piiri

Jorma Tukeva, Seinäjoen koulutuskunta-

yhtymä Sedu

Jukka Vainionpää, Koneyrittäjien liitto ry

Kari Wuolijoki, Keitele Forest Oy

Metsäneuvostossa tehdyn valmistelutyön tueksi

Metsäkeskus kokosi valmisteluun mukaan kolme

työryhmää (wood, nonwood ja environment), joi-

hin kutsuttiin edustajia metsäalan toimijoista ja

sidosryhmistä. Työryhmätyöskentelyn tausta-ai-

neiston hankkimiseksi Metsäkeskus toteutti en-

nen ryhmien kokoontumista alan toimijoille ja si-

dosryhmille suunnatun Webropol-kyselyn, jolla

selvitettiin metsäalan toimijoiden, sidosryhmien

ja suuren yleisön näkemyksiä metsäalan tärkeim-

mistä kehittämistavoitteista ja -toimenpiteistä.

Tämän ohjelman valmistelutyöryhmiin kutsutut

organisaatiot on lueteltu ohjelman liitteessä 2.

6 7


Tässä luvussa esitellään arvio metsäalan nyky-

tilasta, toimintaympäristöstä ja tulevaisuudesta

valtakunnallisesti sekä Etelä- ja Keski-Pohjan-

maan näkökulmasta tarkasteltuna. Luvussa esi-

tellään myös tiivistelmä Etelä- ja Keski-Pohjan-

maan edellisen alueellisen metsäohjelman 2012

– 2015 toteutumisesta.

2.1 Valtakunnallinen arvio

Metsä puineen ja muine hyvinvoinnin lähtei-

neen on Suomen biotalouden vankkaa perustaa.

Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan met-

sien 11. inventoinnin mukaan 2 356 miljoonaa

kuutiometriä. Puuston kasvu on 105,5 miljoonaa

kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt

noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40

vuoden mittaisella ajanjaksolla. Vuonna 2014

kokonaispoistuma metsistämme oli 79,2 milj. m³.

Runkopuun hakkuumäärä vuonna 2014 oli noin

65 milj. m³. Tämän lisäksi oksia ja kantoja korjat-

tiin energiapuuksi 3,4 miljoonaa kuutiometriä.

Raakapuun käyttö vuonna 2014 oli 73,4 miljoo-

naa kuutiometriä, josta vajaat 9 miljoona kuutio-

metriä oli tuontipuuta.

Puun käyttö energian tuottamiseen on vahvassa

kasvussa. Kiinteiden puupolttoaineiden koko-

naiskäyttö vuonna 2013 oli yhteensä 25,4 miljoo-

naa kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen osuus

tästä oli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Li-

säksi käytettiin oksia ja kantoja energiapuuksi.

Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen

torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden yl-

läpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotui-

nen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia

CO � -ekvivalentteina.

Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden

toimintaohjelmaa METSO toteutettiin vuonna

2013 yhteensä 57 000 hehtaarin alalla. Tämän ra-

hoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalo-

usministeriön sekä ympäristöministeriön kesken.

Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityis-

metsistä. Tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50

hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pin-

ta-alasta 56 prosenttia. Yhteismetsien osuus yksi-

tyismetsistä on 2,2 prosenttia.

Metsäalan nykytila, toimintaympäristö ja tulevaisuus

2

8 9


8 9

8 9


8 9

2.2 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäalan nykytila, toiminta- ympäristö ja tulevaisuus

Yleistä

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsä-

ohjelman 2012-2015 laatimishetkeen verrattuna

alueen metsätalouden toimintaympäristössä ja

alueella sinänsä on tapahtunut merkittäviä muu-

toksia.

Vuonna 2015 valmistuneen valtakunnan met-

sien inventoinnin (VMI 11) tuloksista ilmenee:

• Puuston kokonaistilavuus on kasvanut 140

miljoonasta kuutiometristä (99,4 m³/ha) 142

miljoonaan kuutiometriin (107,0 m³/ha)

• Puuston kasvu on lisääntynyt 6,3 miljoonasta

kuutiometristä 6,5 miljoonaan kuutiometriin

vuodessa

• Suurin kestävä hakkuumäärä on noussut 4,7

miljoonasta kuutiometristä 5,0 miljoonaan

kuutiometriin vuodessa

• Suurimmasta kestävästä hakkuumäärästä

75 % kertyy uudistushakkuista

• Metsien kehitysluokkarakenteessa varttu-

neiden ja uudistuskypsien metsien osuus on

Etelä-Pohjanmaalla ylittänyt puolet (51,4 %)

metsämaan pinta-alasta; Keski-Pohjanmaalla

niiden osuus on alle puolet (41 %)

• Taimikonhoitotarpeita on kaksinkertaisesti

tehtyihin verrattuna

• Ensiharvennusten tarve on Keski-Pohjanmaal-

la kaksinkertainen toteutuneeseen verrattuna;

Etelä-Pohjanmaalla lisäystarve on 30 %

AMO-alueen rakenteessa on myös tapahtunut

muutoksia. Aiemmin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

metsäohjelmaan sisältyivät myös Pohjanmaan

maakunnasta Kyrönmaan kunnat (Isokyrö, Vä-

häkyrö ja Laihia) ja toisaalta ohjelma-alue ei kat-

tanut ns. kanta-Kokkolan aluetta. Tässä AMOssa

Kyrönmaa ei enää sisälly ohjelma-alueeseen, sen

sijaan Kokkola sisältyy kokonaisuudessaan. Jat-

kossa alueellisten metsäohjelmien luvut eivät ole

täysin verrannollisia aiempiin. Aluemuutosten

vaikutus on vertailujen kannalta kuitenkin vä-

häinen.

Nykytila ja toimintaympäristö

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla metsäalan tilanne

nähdään melko hyvänä maan yleisestä talousti-

lanteesta huolimatta. Metsäalan yleinen hyväk-

syttävyys on alueella korkealla tasolla ja alaan

kohdistuu positiivisia odotuksia. Alan yleinen

ilmapiiri koetaan vapaaksi ja monimuotoisuus

alaan kohdistuvissa tavoitteissa ja käytännön toi-

minnassa hyväksytään. Alueella vallitsee myös

yrittämisen ilmapiiri ja maaseudun asukkaita

työllistäviä puuta käyttäviä pk-yrityksiä on mo-

lemmissa maakunnissa runsaasti.

Metsien talouskäytön ohella myös metsien luon-

toarvot on maakunnissa tunnistettu ja tunnus-

tettu. Vastakkainasettelu metsien talouskäytön

ja suojelun välillä on vähäistä. Erityisesti va-

paaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman

onnistunut toteutus on lisännyt metsien luonto-

arvojen suojelun hyväksyttävyyttä Etelä- ja Kes-

ki-Pohjanmaalla.

Positiivisesta ilmapiiristä huolimatta Etelä- ja

Keski-Pohjanmaan metsäalalla on myös haastei-

ta. Alueen metsien hakkuumäärä on kehittynyt

viime vuosina parempaan suuntaan, mutta met-

sien hakkuumahdollisuuksien vajaakäyttö on

edelleen merkittävää, n. 1,4 miljoonaa kuutiota

vuodessa. Myös puunkorjuun olosuhteet ovat

maakunnissa keskimääräistä vaikeammat. Mer-

kittävin syy tähän on suometsien suuri osuus

alueen metsistä, n. 43 %, mutta myös alempiastei-

sen tiestön kunto sekä metsien tilus- ja omistus-

rakenne vaikeuttavat puunhankintaa ja metsän-

hoitoa maakunnissa.

Yhteistyö metsätalouden toimijoiden kesken on

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla perinteisesti hyväl-

lä tasolla. Sen sijaan yhteistyössä metsätalouden

ja muiden metsää hyödyntävien elinkeinojen ja

metsänkäyttömuotojen välillä nähdään alueella

merkittävää kehittämistarvetta. Toimialarajat

ylittävän yhteistyön tarvetta on esimerkiksi kaa-

voituksessa, matkailussa, luontoyrittäjyydessä ja

metsien muussa monikäytössä sekä metsien suo-

jelussa. Metsät tarjoavat monia mahdollisuuksia

myös ns. kolmannen sektorin toimijoille, ja yh-

teistyötä tulisi kehittää myös heidän suuntaan.

Esimerkiksi metsien mahdollisuuksia sosiaali- ja

terveyspalvelujen tuottamisessa ei ole alueella

hyödynnetty.


10 11

Tulevaisuus

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäalan positii-

visten tulevaisuuden näkymien taustalla on ar-

vio siitä, että kysyntä alueen tuottamalle puulle

säilyy ja kasvaa tulevaisuudessa. AMO-kauden

lopulla vuonna 2020 nykyiset alueen puuta hyö-

dyntävät tehtaat käydä ryskyttävät ja päätetyt

uudet investoinnit lisäävät puun kysyntää ny-

kyisestä. Esimerkiksi Äänekosken biotuoteteh-

taan investoinnin arvioitu lisäys ohjelma-alueen

puun kysyntään on n. 0,5 miljoonaa kuutiota kui-

tupuuta. Lisääntyvät kuitupuun hakkuut tuovat

mukanaan markkinoille myös kasvavan määrän

tukkipuuta, jonka sahaus on sekä haaste että

mahdollisuus alueen pk-sahoille. Biotalouden ja

uusien puupohjaisten tuotteiden ja polttoainei-

den esiinmarssin odotetaan näkyvän myös Etelä-

ja Keski-Pohjanmaalla.

Paikkatiedon käytön kehittyminen ja lisäänty-

minen nähdään alueella merkittävänä metsäalan

mahdollisuutena. Digitalisaatio ja erilaiset säh-

köiset palvelut lisääntyvät kaiken aikaa. Tässä ke-

hityksessä on alueen pysyttävä mukana ja myös

osallistuttava uusien, alueen tarpeita vastaavien,

palvelujen kehittämiseen.

Etelä- ja keskipohjalaisten metsänomistajien

arvot, tarpeet ja tavoitteet monipuolistuvat tu-

levaisuudessa entisestään. Samoin metsänomis-

tajien tietoisuus metsäasioista vaihtelee jatkossa

nykyistä enemmän. Metsänomistajien omien

tavoitteiden ja tarpeiden selvittäminen ja niihin

vastaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa,

jos kaikki alueen metsänomistajat halutaan pitää

mukana aktiivisina metsätaloustoimijoina. Tarvi-

taan uutta kokonaisvaltaista ja ratkaisukeskeistä

metsänomistajille suunnattua palvelutoimintaa.

Valtion Kemera-tuki metsänhoitotöihin ja suo-

jeluun supistuu lähitulevaisuudessa. Tällöin on

tärkeää, että käytettävissä olevat varat kohden-

netaan erityisesti sinne, missä ne hyödyttävät

metsätaloutta kaikkein eniten. Etelä- ja Kes-

ki-Pohjanmaalla Kemera-tuet tulisi kohdistaa

metsätalouden kannattavuuden ja tuottavuuden

turvaamiseksi erityisesti taimikon varhaishoi-

toon, nuoren metsän hoitoon, suometsien hoi-

toon sekä metsäteiden perusparannukseen.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarvitaan myös tu-

levaisuudessa osaavia metsäalan työntekijöitä.

Erityisesti fyysisen metsätyön tekijöistä voi tulla

tulevaisuudessa pulaa. Osaavaa työvoimaa tar-

vitaan jatkossa kaikkiin muihinkin metsäalan

työtehtäviin. Tästä syystä metsäalan koulutus-

paikkojen turvaamiseen ja koulutuksen kehittä-

miseen on kiinnitettävä alueella erityistä huo-

miota. Metsäalan ammattilaisten lisäksi myös

maakunnan metsänomistajien koulutusta on tar-

peen lisätä tulevaisuudessa.

Metsien suojelussa ja luonnonhoitotöissä on tule-

vaisuudessa erityishuomio kiinnitettävä Etelä- ja

Keski-Pohjanmaalle ominaisten luontoarvojen

turvaamiseen ja vesiensuojeluun. Työkaluja tä-

hän tarjoavat käytettävissä olevat mutta supis-

tuvat Kemera-varat ja METSO-ohjelma. Jotta

alueen talousmetsien luontoarvot saataisiin tur-

vattua, on supistuvien Kemera-varojen lisäksi

otettava tehokkaasti käyttöön muitakin keinoja

kuten esimerkiksi EU:n Life-rahoitus. Esimer-

kiksi vasta uudistetun metsälain mahdollistamat

hakkuutavat tarjoavat tulevaisuudessa uusia

mahdollisuuksia erityiskohteiden luontoarvojen

turvaamiseen. Metsien vapaaehtoista suojelua ja

luonnonhoitotöitä voidaan tulevaisuudessa lisätä

alueella myös edistämällä sektori- ja toimialarajat

ylittävää yhteistyötä ja hanketoimintaa talous-

metsien luontoarvojen turvaamisessa.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on useita eri toimi-

joita, jotka tekevät metsäalaan liittyvää tai sitä

sivuavaa tutkimusta. Alueellisten toimijoiden

lisäksi metsäalaan liittyvää merkittävää tutki-

musta tehdään myös muualla Suomessa. Tule-

vaisuudessa on tärkeää lisätä alueen metsäalan

ja eri tutkimuslaitosten yhteistyötä, jotta tehtävä

tutkimus tukisi AMOn toimeenpanoa nykyistä

paremmin.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäalan tarkem-

mat kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet kuvail-

laan tämän ohjelman luvussa 4.


10 11

2.3 Alueellisen metsäohjelman 2012–2015 toteutuminen

Edellisen alueellisen metsäohjelman strategisten

linjausten ja niihin liittyvien toimenpiteiden to-

teutumisesta voidaan todeta seuraavaa:

Hakkuut

• Hakkuukertymätavoitteena 4,71 milj. m³ - to-

teutunut määrä vuosina 2012–2014 keskimää-

rin 3,69 milj. m³ eli 78 %

• Kokonaishakkuupinta-alatavoitteena 59 000

ha – toteutunut metsänkäyttö-ilmoitusten

mukaan keskimäärin 41 800 ha eli 71 %

• Kasvatushakkuutavoitteena 45 500 ha –

toteutunut metsänkäyttöilmoitusten mukaan

keskimäärin 30 000 ha eli 66 %. Todellinen

toteutumisaste on noin 75 %, jos huomioidaan

ilman metsänkäyttöilmoitusta tehdyt kasva-

tushakkuut.

• Uudistushakkuutavoitteena 13 500 ha – to-

teutunut metsänkäyttöilmoitusten mukaan

keskimäärin 9 400 ha eli 70 %

• Yksityismetsätalouden liiketulos tavoitteena

105 e/ha – toteutunut keskimäärin 70 e/ha eli

67 %

Edellisen AMO:n hakkuukertymätavoite oli suu-

rin kestävä hakkuumäärä, joka perustui silloisen

tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin

(VMI10) tuloksiin. Toteutunutta hakkuumäärää

alensi metsäteollisuuden selvästi vähentynyt

puunkäyttö lähinnä Etelä-Pohjanmaan alueella

(Kaskisten sellutehtaan lopettaminen, sahojen

lopetukset ja seisokit), mutta osittain myös met-

sänomistajien alentunut puun tarjonta. Kas-

vatushakkuumetsänkäyttöilmoitustilastoista

puuttuu arviolta 3000 - 5000 ha sellaisia kasva-

tushakkuita, joista ei tehdä metsänkäyttöilmoi-

tusta (kotitarvehakkuut ja pieniläpimittaisten

ensiharvennusten hakkuut). Kasvatushakkuiden

määrää on ylläpitänyt energiapuun hyvä kysyn-

tä ko. vuosina.

Uudistushakkuiden määrä nousi kahtena viimei-

senä vuonna 2013 - 2014 hieman yli 10 000 heh-

taarin tason, kun ne olivat vuosina 2008 – 2012

jääneet todella alhaiselle, noin 7 500 hehtaarin

tasolle. Hakkuusäästöjä on viime vuosina jäänyt

hieman enemmän uudistushakkuisiin kuin kas-

vatushakkuisiin.

Metsien hoito ja perusparannus

• Taimikonhoidon ja nuoren metsän yhteinen

hoitotavoite 23 000 ha – toteutunut keskimää-

rin 19 400 ha eli 84 %

• Metsänviljelyn tavoite 12 000 ha – toteutunut


• Kunnostusojitustavoite 12 000 ha – toteutunut


• Metsäteiden perusparannustavoite 210 km –

toteutunut keskimäärin 227 km eli 108 %

• Uusien metsäteiden rakentamistavoite 60 km

– toteutunut keskimäärin 23 km eli 38 %

• Lannoitustavoite (terveys- ja kasvatuslannoi-

tus) 5 000 ha – toteutunut keskimäärin 2 800

ha eli 46 %

• Juurikäävän torjuntatavoite 3 300 ha – toteu-

tunut keskimäärin 5 700 ha eli 173 %

• Kulotustavoite 200 ha - toteutunut keskimää-

rin 18 ha eli 9 %

12 13


Metsänviljelyn kaikkien omistajaryhmien koko-

naistavoitemäärästä (12 000 ha) on jääty jokaise-

na vuonna kauas, koska uudistushakkuut olivat

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla vuosina 2009-2012

erittäin alhaisella tasolla. Eri metsänviljelytapo-

jen osuudet ovat vakiintuneet siten, että män-

nyn osuus metsänviljelystä oli seurantavuosina

noin 60 % ja kuusen ja muiden puulajien 40 %.

Maanmuokkaustavoissa eri mätästystekniikat

ovat vuosi vuodelta vallanneet alaa äestykseltä.

Maanmuokkauksen ja metsänviljelyn laatu on

parantunut huomattavasti takavuosista.

Taimikonhoidon puolella rästit ovat pääosin tai-

mikon varhaisperkauksen puolella, johon uuden

vuonna 2015 voimaan tulleen Kemera-lain toivo-

taan tuovan muutoksen parempaan suuntaan.

Kunnostusojituksen kokonaistyömäärät olisivat

nousseet lähes tavoitteeseen, jos ojitusalueiden

hakkuut olisivat onnistuneet paremmin. Ojalin-

jahakkuiden ongelmana ovat viime vuosina ol-

leet lämpimät ja lyhyet talvet. Jatkossa kunnos-

tusojituksen määrät alenevat, koska suurimmat

ja edullisimmat kunnostusojitusalueet on hoidet-

tu kuntoon.

Metsäteiden perusparannusmäärät ovat viime

vuosina ylittäneet AMOn tavoitemäärän. Perus-

parannusten kysyntä on jatkunut hyvänä, ja työ-

määrät olisivat olleet vieläkin suuremmat, mikäli

Kemera-varoja olisi käytössä tarvetta vastaavasti.

Uusien teiden rakentamismäärä on vakiintunut

noin 20 kilometrin tasolle.

Runsaasti kasvaneiden juurikäävän torjunnan

työmäärien taustalla ovat metsäsertifioinnin

vaatimukset ja männyn juurikäävän torjunnan

Kemera-tuen laajeneminen Etelä-Pohjanmaan

alueelle.

Puuenergian käyttö

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelle on rakentu-

nut varsinkin ohjelmakauden alussa useita puuta

polttoaineenaan käyttäviä sähköä ja/tai lämpöä

tuottavia laitoksia. Myös lähialueelle, Vaasaan,

on investoitu kivihiiltä korvaava puukaasu-

tin Vaskiluodon Voima Oy:n toimesta. Nämä

lisäsivät merkittävästi alueen metsäenergian

kysyntää. Valitettavasti kannustinjärjestelmiä

muutettiin vuoden 2013 alusta metsäenergialle

epäedulliseen suuntaan, mikä on vähentänyt

ohjelmakauden lopulla metsäenergian käyttöä

suurissa voimalalaitoksissa. Investointivaiheen

aikana metsäenergian kysynnän voimakas nou-

su loi alueelle metsäenergian pariin runsaasti

yritystoimintaa kuten korjuuketjuja, haketus- ja

kuljetusyrittäjyyttä. Lisäksi alueelle rakennet-

tiin energiapuuterminaaleja. Metsänomistajat-

kin tarjosivat puuta innokkaasti myyntiin, kun

pienpuulle sai kantohintaa lisääntyneen kysyn-

nän ansioista. Alueen energiahankkeet toimivat

aktivaattoreina energiapuuhun liittyvässä yri-

tystoiminnassa ja metsäenergian markkinoille

saattamisessa.

Vuosi 2013 vähensi isojen laitosten puunkäyt-

töintoa ja lisäsi tuontihiilen käyttöä. Palattiin

energiapuun käytön suhteen 0,9 miljoonasta

kuutiosta 0,7 miljoonaan kuutioon vuositasolla.

Tästä määrästä perustan luovat yksityistalouk-

sien puunkäyttö, maatilat ja lämpöyrittäjät, joi-

den puunkäyttö on ollut lievästi nousevaa. Ai-

noastaan isojen laitosten energiapuutoimitukset

ovat alentuneet viime vuosina.

12 13


Puutuotteet ja puurakentaminen

Puunkäytön lisäämistä puutuotealalla ja puura-

kentamisessa edistettiin edellisellä AMO-kau-

della erityisesti aluekehityshankkeiden kautta.

Palvelevat puuyritykset -hankkeessa edistettiin

yritysten liiketoimintamallien kehittymistä pal-

veluliiketoiminnan ja avaimet käteen -ratkai-

sujen suuntaan. Puurakentaminen kasvuun

Etelä-Pohjanmaalla ja PuuHubi -hankkeissa kou-

lutettiin puutuote- ja rakennusalan yrityksiä ja

Puurakentamisen asiamies -hankkeessa kuntia

ja muita sidosryhmiä. Hankkeet järjestivät myös

yhteistyössä Pytinki-messujen kanssa Seinäjoel-

la kolme kertaa valtakunnalliset puurakentami-

sen kontaktipäivät. Seinäjoen asuntomessujen

kanssa kehitettiin messujen puuteemoja. Lisäksi

AMO-kaudella rakentui Seinäjoelle rakentamis-

hetkellään Suomen korkein viisikerroksinen

puukerrostalo. Aluekehityshankkeiden myötä-

vaikutuksella koottiin alueelle myös yritysryh-

mä, joka kehitti Timanttipihatto-tuotemerkillä

myytävän puurakenteisen kotimaisen navetta-

ratkaisun maataloustuottajien tarpeisiin.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta, koulutus sekä lasten ja nuorten metsävalistus

Metsäsektorin tutkimus- ja kehitystoimintaa

on edellisen AMOn puitteissa tehty ja edistet-

ty erityisesti aluekehityshankkeiden avulla.

Metsäalaa edistäviä AMOa toimeenpanevia

t&k-hankkeita ovat olleet mm. koneellisen istu-

tuksen kehittämishanke, metsähoitotöiden oma-

valvontahanke ja metsäenergian terminaalihan-

ke. Lisäksi erillinen tutkimusosio on sisältynyt

AMO-alueella toteutettuun bioenergiahankkee-

seen ja puutuotealan kehittämishankkeeseen.

Ison mittakaavan puurakentamisen tutkimuk-

sen edistämiseksi käynnistettiin valmistelut

puurakentamisen liiketoimintaprofessuurin

perustamiseksi AMO-alueelle. Tähän liittyen

AMO-alueella käynnistyi myös Metsäsäätiön

kohdennettu keräys professuurin osarahoituk-

sen hankkimiseen. Ohjelman loppuvaiheissa

käynnistyi myös osin nykyiselle ohjelmakaudel-

le jatkuva kehittämishanke, jonka tavoitteena on

Etelä-Pohjanmaan metsäenergiaan perustuvan

lämpöyrittäjyyden osaamiskeskittymän kan-

sainvälistäminen.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla toimii kaksi met-

säalan koulutusta vakituisesti tarjoavaa ope-

tusyksikköä. Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla

ja Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Tuomarniemellä

on nuorisolla ja aikuisopiskelijoilla mahdollisuus

suorittaa metsäalan alempia tutkintoja ja erilaisia

kursseja. Näiden oppilaitosten rooli on ollut ja on

myös tulevaisuudessa erittäin tärkeä alueen met-

säalan osaavan työvoiman saannin turvaamises-

sa.

Metsänomistajien koulutusta on edellä mainit-

tujen toimijoiden järjestämien koulutusten ja

kurssien lisäksi järjestetty myös aluekehitys-

hankkeiden kautta. Esimerkiksi Tiedon puut ja

Metsätiedon pitkospuut -hankkeissa on järjestet-

ty kaikille metsänomistajille suunnattua koulu-

tusta ja lisäksi naismetsänomistajille on toteutet-

tu oma koulutushanke.

Lasten ja nuorten metsäosaamista on lisätty edel-

lisellä ohjelmakaudella systemaattisesti. Eri toi-

mijoista koostuvat kunnittaiset yhteistyöryhmät

ovat toimineet aktiivisesti järjestäen metsäpäiviä

peruskouluissa (ala- ja/tai yläaste) tai osallistu-

malla erilaisiin tapahtumiin metsäteemalla. Met-

14 15


14 15

säsertifioinnin auditointiraportissa vuoden 2013

toiminnasta todetaan mm. seuraavasti: ”Lasten ja

nuorten metsäosaamisen edistäminen on alueel-

la korkealla tasolla ja ohjelmaa toteutetaan hy-

vin. Ohjelma on tavoittanut runsaasti oppilaita,

opettajia ja harjoittelijoita.”

Metsävisa on järjestetty vuosittain perusopetuk-

sen 7-9 vuosiluokkien oppilaille. Siihen on osallis-

tunut 24-26 koulua ja 1250-1540 oppilasta/vuosi.

Metsäpäivien ja -visan kautta myös opettajilla

säilyy tuntuma metsään. Lisäksi maakunnalli-

sissa metsänomistajien metsätaitokilpailuissa on

ollut nuorten sarja, samoin metsänhoitoyhdistys-

ten järjestämissä paikallisissa kilpailuissa.

Metsäluonnon monimuotoisuus, vesiensuojelu ja metsien virkistys-käyttö

AMO-alueella on tehty vuosina 2008–2014 MET-

SO–ohjelman ympäristötukisopimuksia 1506

hehtaarille, ja maanomistajat ovat saaneet niis-

tä korvauksia yli kaksi ja puoli miljoonaa euroa.

Sopimuksia on tehty eniten pienvesiympäristöi-

hin, suoelinympäristöihin, runsaslahopuustoisiin

kangasmetsiin ja kallioalueiden metsiin.

METSO-ohjelman tavoitteisiin verrattuna leh-

toja, pienvesien lähimetsiä ja metsäluhtia on

tullut sopimusten piiriin varsin hyvin. Jatkossa

tavoitteena on saada ympäristötuen piiriin lisää

puustoisia elinympäristöjä, erityisesti lehtoja,

puustoisia soita ja pienvesien lähimetsiä. METSO

–ohjelman ympäristötuen hehtaaritavoitteista on

vuoden 2014 loppuun mennessä saavutettu koko-

naisuutena noin 25 prosenttia (Tavoite 6006 ha).

Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita on

vuosina 2008-2014 tehty yhteensä 75 kpl. Hank-

keet ovat liittyneet maisemanhoitoon ja vir-

kistyskäyttöön, elinympäristöjen hoitoon sekä

erityisesti vesiensuojeluun. Useissa hankkeissa

on otettu metsäluonto kokonaisuudessaan huo-

mioon. Vesiensuojeluhankkeet ovat olleet met-

sätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen

tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita.

Monimuotoisuushankkeet ovat olleet pääosin

elinympäristöjen kunnostuksia, mm. lähteiden

ja muiden pienvesien kunnostusta sekä suo-

elinympäristöjen vesitalouden ennallistamista.

Elinympäristöjen kunnostuksessa on painotettu

harvinaisia elinympäristöjä. Luonnonhoitokoh-

teet on valittu METSO-ohjelman elinympäristö-

jen ja uhanalaisten luontotyyppien selvityksen

perusteella.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt vuosina

2008-2014 METSO-ohjelman puitteissa suojelu-

sopimuksia yhteensä 1275 hehtaarille (hankittu

valtiolle 970 ha ja perustettu 305 ha yksityismai-

den suojelualueita). METSO–ohjelmakauden ta-

voite on yhteensä 5131 ha. Suojelualueiden han-

kintaan on käytetty vuosittain 0,2-1,3 miljoonaa

euroa. Elinympäristötyypeistä on suojeltu eniten

runsaslahopuustoisia kangasmetsiä ja puustoisia

soita.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella Metsäkes-

kuksessa on käytetty vuosittain noin 4,5 hen-

kilötyövuotta luonnonhoitoon, josta noin 3,5

henkilötyövuotta on rahoitettu valtionavulla.

Valtionavun lisäksi luonnonhoitoon on saatu ra-

hoitusta MMM:n rahoittamien valtakunnallisten

luonnonhoitohankkeiden ja EU:n aluekehitys-

hankkeiden kautta.

14 15


14 15

Metsien tilus- ja omistusrakenne

Ohjelmakaudella panostettiin vahvasti ohjelman

yhtenä strategisena linjauksena olleeseen met-

sien tilus- ja omistusrakenteen kehittämiseen.

EU-hankerahoituksella toteutetun laajamittai-

sen yhteismetsätiedotuksen tuloksena alueelle

syntyi useita uusia yhteismetsiä.

Etelä-Pohjanmaalla yhteismetsätiedotukseen pa-

nostettiin Metsänomistus toimivaksi -hankeen

puitteissa. Metsäkeskuksen hallinnoima hanke

keskittyi erityisesti kuntakohtaisten suurten yh-

teismetsien perustamisiin. Keski-Pohjanmaalla

toimi samaan aikaan Metsänhoitoyhdistyksen

hallinnoima yhteismetsien perustamista edistä-

nyt hanke, joka sekin saavutti hyviä tuloksia.

Metsänomistus toimivaksi -hankkeen aikana

2012-2015 syntyi neljä uutta kuntakohtaista yh-

teismetsää. Näiden yhteispinta-alaksi perusta-

misvaiheessa muodostui reilut 4000 hehtaaria.

Hankkeen myötävaikutuksella perustettiin myös

useita suvun ja perheen yhteismetsiä, joiden

pinta-ala on yhteensä noin 1000 hehtaaria.

Keski-Pohjanmaalla toteutetun metsätilojen

sukupolvenvaihdoshankkeen puitteissa perus-

tettiin myös useita yhteismetsiä. Muun muassa

Toholammille syntyi kuntavetoinen yhteismetsä,

jonka pinta-ala on noin 730 hehtaaria.

Hankkeiden tuloksena syntyneet kuntavetoiset

yhteismetsät ovat laajenemishaluisia. Pisimpään

toiminnassa olleet Kauhavan ja Kauhajoen yh-

teismetsät ovat jo ehtineet aloittaa laajentumi-

sen. Pinta-alaa pyritään kasvattamaan tilaostoin

ja ottamalla mukaan uusia osakkaita. Metsäkes-

kus on tukenut laajenemista muun muassa järjes-

tämällä tiedotuskampanjan yhdessä Kauhajoen

yhteismetsän kanssa.

Kaiken kaikkiaan metsänomistajien tietoisuus

yhteismetsästä omistusmuotona on lisääntynyt

huomattavasti. Tätä voidaan pitää aktiivisen

tiedotustoiminnan tuloksena. Yleistä tiedotusta

asiasta tarvitaan edelleen, ja henkilökohtainen

neuvontatarve etenkin suvun yhteismetsissä

näyttää lisääntyvän.

Yhteismetsien perustamisen lisäksi toinen edel-

lisen ohjelmakauden painopistealue metsien ti-

lus- ja omistusrakenteen kehittämisessä oli met-

sätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ja

kuolinpesien purkaminen.

Metsänomistus toimivaksi -hanke järjesti run-

saasti tiedotusta sukupolvenvaihdosten edistä-

miseksi ja kuolinpesämuotoisen metsänomistuk-

sen vähentämiseksi. Näistä aiheista järjestettiin

ohjelmakaudella yhteensä 29 tiedotustilaisuutta.

Sukupolvenvaihdosteeman mukainen tiedotus

huipentui hankkeen organisoimaan ja metsäalan

toimijoiden yhdessä Seinäjoella toteuttamaan

messutapahtumaan, joka tavoitti noin 450 ny-

kyistä ja jatkavaa metsänomistajaa.

Metsänomistus toimivaksi -hanke tiedotti kuo-

linpesiä omistusmuodon muutosmahdollisuuk-

sista ja muista mahdollisista järjestelyistä. Tämän

lisäksi hanke järjesti 23 iltatilaisuutta, joihin kut-

suttiin pelkästään kuolinpesien osakkaita. Kuo-

linpesille suunnatun tiedotuksen tuloksena lähes

300 kuolinpesän omistuspohjassa tapahtui muu-

toksia. Hankkeen lisäksi myös muut metsäalan

toimijat, erityisesti alueen metsänhoitoyhdistyk-

set ja metsäyhtiöt, edistivät kuolinpesien omis-

tusjärjestelyjä omassa toiminnassaan. Kuolin-

pesien omistuspohjissa tapahtuneet positiiviset

muutokset parantavat kuolinpesien päätöksen-

tekokykyä ja ehkäisevät tilojen pirstoutumista.

Yleisesti ottaen kuolinpesien omistuspohjan sel-

kiintyminen luo jatkossa paremmat edellytykset

metsätalouden harjoittamiselle.

16 17


16 17


3.1 Visio

Suomessa on vakiintunut pyrkimys taloudelli-

seen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen

metsien hoidossa ja käytössä.

Taloudellinen kestävyys:• Metsiä hoidetaan ja käytetään siten, että met-

sien uusiutumiskyky ja tuottavuus säilyvät.

Näin taataan mahdollisuudet hyödyntää met-

siä taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Ekologinen kestävyys:• Metsiä hoidetaan ja käytetään siten, että

luonnon biologinen monimuotoisuus säilyy.

Talousmetsissä ylläpidetään elinolot mahdol-

lisimman monipuolisen ja runsaan eliöstön

säilymiselle.

Sosiaalinen kestävyys:• Metsiä hoidetaan ja käytetään siten, että met-

sien suomat työmahdollisuudet sekä virkistys-

ja kulttuuriarvot säilyvät.

Metsäneuvosto on valinnut Etelä- ja Keski-Poh-

janmaan metsäohjelman visioksi: Elinvoimaa

etelä- ja keskipohjalaismetsistä.

3.2 Strategiset linjaukset

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäneuvosto on

päättänyt alueellisen metsäohjelman 2016-2020

strategisiksi linjauksiksi seuraavat:

A. Alueellisen metsäohjelman hakkuutavoite on

suurin kestävä hakkuumäärä

B. Puun riittävyys myös tulevaisuudessa turva-

taan oikea-aikaisilla, kustannustehokkailla ja

riittävillä metsänhoitotöillä

C. Puun tasaista markkinoille tuloa edistetään

uudistamalla puukauppakulttuuria ja kehittä-

mällä ympärivuotista puunkorjuuta

D. Digitalisaation ja uusien teknologioiden mah-

dollisuudet otetaan käyttöön tehokkaasti

E. Alueellista puun käyttöä lisätään erityisesti

bioenergian tuotannossa, puurakentamisessa ja

puutuoteteollisuudessa

F. Metsäalaan perustuvia elinkeinoja, metsien

ekosysteemipalveluja ja alueellista maankäytön

suunnittelua kehitetään monipuolistamalla met-

sätalouden ja sitä sivuavien alojen yhteistyötä

G. Metsien luontoarvot turvataan huomioiden

metsänomistajien omat tavoitteet

H. Etelä- ja keskipohjalaisten tietoisuutta metsien

luontoarvoista lisätään ja alueen kansalaisten

luontosuhdetta vahvistetaan

Lisäksi ohjelmassa määritellään strategisiin lin-

jauksiin liittyvät tärkeimmät tutkimustarpeet.

Tällä pyritään ohjaamaan alueella ja myös val-

takunnallisesti tehtävää tutkimusta tukemaan

AMOn tavoitteiden saavuttamista mahdollisim-

man hyvin.

Ohjelman visio ja strategiset linjaukset

3

18 19


18 19


Metsäalan kehittämis-tavoitteet ja toimen-piteet strategisten linjausten kautta

4

A Alueellisen metsäohjelman hakkuuta-voite on suurin kestävä hakkuumäärä Perustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille:

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsien puumäärä on 1960-lukuun verrattuna 1,7 kertaistunut ja kasvu 1,8

kertaistunut. 1970-luvulta jatkunut metsien vajaakäyttö suhteessa metsien kestäviin hakkuumahdol-

lisuuksiin on kasvattanut metsien puuvarastoa vuodesta toiseen. Suometsien ojitustoiminta ja alueen

metsien pitkäjänteinen hyvä hoito on omalta osaltaan merkittävästi lisännyt kasvua ja tämän päivän

hakkuumahdollisuuksia.

Suurimman kestävän hakkuumäärän (*) saavuttamisella lisätään merkittävästi metsien AMO-alueel-

le tuottamia hyötyjä niin metsänomistajien ja metsäalaan perustuvien elinkeinojen kuin koko

yhteiskunnan ja kansantaloudenkin kannalta. Ohjelman valmistumishetkellä alueen suurin ai-

nes- ja energiapuun kestävä hakkuumäärä on 5,0 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuumää-

rän nostaminen suurimmalle kestävälle tasolle tuo toteutuessaan aluetalouteen jo pelkästään

kantorahatuloina ja pyöreän puun kuljetusten arvona lisää rahaa noin 84 miljoonaa euroa vuodessa.

(1,4 milj. m³ x 60 euroa/m³ = 84 milj. euroa)

(*) Suurimmalla kestävällä hakkuumäärällä tarkoitetaan tässä Luonnonvarakeskuksen määritelmän mu-

kaista suurinta kestävää hakkuumäärää, joka huomioi rajoitetussa puuntuotannossa ja kokonaan puun-

tuotannon ulkopuolella olevat metsäalueet.

20 21


Toimenpiteet:• Tehostamme sähköisten metsävaratietojen

hyödyntämistä puun tarjonnan ja kysynnän

lisäämisessä maakunta-, kunta- ja metsänomis-

tajatasolla

• Jaamme metsänomistajille tietoa heidän met-

siensä hakkuumahdollisuuksista ja puumark-

kinoista

• Edistämme yrittäjämäisen metsätalouden

harjoittamista metsänomistajien koulutuksen

ja neuvonnan keinoin

• Edistämme metsänomistajille suunnattavaa

ratkaisukeskeistä metsien käytön palvelutar-

jontaa

• Kehitämme metsien tila- ja omistusrakennetta

• Edistämme metsäpalveluyritysten perustamis-

ta ja kasvua

• Turvaamme metsätalouden osaavan työvoi-

man saannin viestimällä alan positiivisista

kehitysnäkymistä ja huolehtimalla koulutus-

tarjonnasta

Toteutusvastuu: Kaikki metsäsektorin toimijat, Maanmittauslai-

tos, oppilaitokset

Mittarit: • Runkopuun hakkuukertymä (m³)

Strategiset kehittämishankeaihiot:• Yrittäjämäinen metsänomistus

• Metsien tila- ja omistusrakenteen kehittämi-

nen

• Ratkaisukeskeinen palvelutarjonta metsien

hyödyntämiseen

Tutkimustarpeet:• Metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdit-

tamisen ratkaisukeinot Etelä- ja Keski-Pohjan-

maalla

• Metsätilusjärjestelyjen käynnistämisen ratkai-

sukeinot Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla

• AMO-alueen puuvirtaselvityksen päivitys

• Yhteismetsien perustamisen aktivointi ja

yhteismetsien suhteellisen veroedun säilyttä-

minen

• Kuolinpesien purkautumisen vauhdittaminen

siten että tilakokonaisuus säilyy rikkoontumat-

tomana

Runkopuun hakkuukertymä yksityisluonteisissa metsissä (m³) 2004-2014 ja tavoiteura vuoteen 2020

Yksityismetsien runkopuun hakkuukertymä

5 000 000

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2016 2017 2018 2019 2020

4 500 000

4 000 000

3 500 000

2 500 000

1 500 000

500 000

0

3 000 000

2 000 000

1 000 000

20 21


B Puun riittävyys myös tulevaisuudessa turvataan oikea-aikaisilla kustannustehokkailla metsänhoitotöilläPerustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille:

Nykyiset AMO-alueen hyvät hakkuumahdollisuudet on suurelta osin saatu aikaan metsien pitkäjän-

teisellä hoidolla. 1960-luvulta lähtien on aktiivisesti uudistettu vajaatuottoisia metsiä, ojitettu soita ja

tehty taimikonhoitotöitä. Moniin metsänhoitotöihin on metsänomistajille ollut tarjolla valtion tukea

joko avustuksena tai halpakorkoisena lainana.

Systemaattisilla metsänhoitotoimenpiteillä on menneinä vuosikymmeninä luotu alueen nykyisiin

nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin perustuva metsätalouden moottori, joka tuottaa tehokkaasti

puuta eri tarpeisiin.

Metsien hyvän puuntuottokyvyn ylläpito ja puun riittävyyden turvaaminen edellyttävät, että met-

sänhoidon riittävyydestä ja laadusta huolehditaan myös tulevaisuudessa. AMO-kaudella 2016-2020 on

näköpiirissä valtion metsätalouteen myöntämien tukien supistuminen. Tästä syystä metsänhoidossa

on kiinnitettävä nyt erityishuomio sellaisiin kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin, joilla on suuri ja

pitkäkestoinen vaikutus.

Metsien hakkuumahdollisuuksien lisääntyminen ja kantorahatulojen kasvu parantavat omalta osal-

taan metsänomistajien investointihalukkuutta metsänhoitoon, vaikka yleinen taloustilanne on heikko.

Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito yhteensä 2004–2014 ja tavoiteura vuoteen 2020

Taimikon varhaishoito (uusi Kemera-työlaji vuodesta 2016 alkaen)

Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito yh-teensä 2004–2014 jatavoiteura vuoteen 2020

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20 000

10 000

5 000

0

25 000

15 000

22 23


Toimenpiteet:• Metsänhoitoa koskevassa tiedotuksessa ja

neuvonnassa otamme painopisteeksi metsän

uudistamisvaiheen laadukkaan ja kustannuste-

hokkaan toteuttamisen

• Tuotamme välineitä metsänhoitotöiden oikea-

oppiseen ajoitukseen

• Taimikon varhaishoito uutena Kemera–työlaji-

na otetaan tehokäyttöön

• Jaamme metsänomistajille tietoa heidän met-

siensä hoitotyötarpeista

• Edistämme metsänhoitopalvelujen kysyntää ja

tarjontaa

• Edistämme metsänomistajille suunnattavaa

ratkaisukeskeistä metsänhoidon palvelutarjon-

taa

• Edistämme koneellisten metsänhoitomenetel-

mien käyttöönottoa

• Kiinnitämme huomiota ja varaudumme metsä-

tuhojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan

Toteutusvastuu: Kaikki metsäsektorin toimijat

Mittarit:• Taimikon varhaishoidon vuotuinen määrä (ha)

• Nuoren metsän hoidon vuotuinen määrä (ha)

Strategiset kehittämishankeaihiot:• Kulotus kasvuun -hanke. Kulotus on viime

vuosina ollut tavoitteisiin nähden heikoiten

toteutunut metsänhoidon/uudistamisen työlaji.

Kulotuksen lisääntyminen on hyödyllistä myös

metsien luontoarvojen turvaamisen kannalta.

Tutkimustarpeet:• Metsänhoidon ja kasvatettavan puuston laadun

parantamiskeinot metsänuudistamisessa ja

taimikon varhaishoidossa

• Metsänhoidon tuottavuuden parantamiskeinot

22 23


C Puun tasaista markkinoille tuloa edistetään uudistamalla puukauppakulttuuria ja kehittämällä ympäri- vuotista puunkorjuutaPerustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille:

Puuta jalostava teollisuus tarvitsee raaka-ainetta tasaisesti ympäri vuoden. Teollisuuden toimintaedel-

lytykset turvaava puun tasainen markkinoille tulo ja tasaisesti käyvä puukauppa ovat riippuvaisia mo-

nesta eri tekijästä.

Alueellisen metsäohjelman valmistelutyön yhteydessä on tunnistettu kaksi alueelle ominaista piirrettä,

joihin on mahdollista vaikuttaa AMOn toimenpiteillä. Toinen piirre on se, että varsinkin Etelä-Pohjan-

maalla mutta osin myös Keski-Pohjanmaalla puukaupan sykli painottuu perinteisesti syksyyn. Monilla

muilla alueilla Suomessa puukauppaa tehdään merkittävissä määrin jo alkutalvella ja keväällä. Syksyyn

painottuvan puukaupan ongelmana voi olla, että puunostajien vuosittaiset ostotavoitteet ovat syksyllä

jo täyttymässä ja mahdollisia puutavaralajikohtaisia tai muita ostorajoituksia asetettuna.

Toinen puun tasaista tarjontaa ja korjuuta hidastava alueelle ominainen piirre on suometsien suuri

osuus. On paljon leimikoita, jotka voi korjata vain maan ollessa jäätyneenä. Talvi on usein erittäin lyhyt,

ja joinakin vuosina kunnollisia kantavia korjuuolosuhteita ei ole juuri lainkaan. Edellisen vuoden pys-

tyvarantoja jää hakkaamatta huonojen korjuuolosuhteiden vuoksi, ja ne siirtyvät seuraavan vuoden

hakkuuohjelmaan. Tämä rajoittaa ostajien valmiuksia ostaa puuta.

Toimenpiteet:• Toteutamme AMO-kauden mittaisen tiedotuskam-

panjan puukauppakulttuurin muuttamiseksi siten,

että kaupankäynnin aloituksen painopiste siirtyy

syksystä kevääseen, puukauppa käy tasaisesti läpi

vuoden ja että kysyntä ja tarjonta kohtaavat nykyis-

tä paremmin

• Kehitämme sähköisen metsävaratiedon, muun

paikkatiedon ja eri teknologioiden hyödyntämistä

puunkorjuun toteutuksessa

• Edistämme ja kehitämme pehmeiden maiden puun-

korjuuta lisäämällä tiedotusta, koulutusta ja alan

tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa

• Edistämme puutavaran rautatiekuljetusmahdol-

lisuuksien lisääntymistä viestimällä puutavaran

lastauspaikkojen tarpeesta ja aktivoimalla niiden

perustamista

• Parannamme puunkorjuun infrastruktuuria kehit-

tämällä alempiasteisen tieverkon kunnossapitoa ja

vaikuttamalla tiestön korjausrahoituksen kohdis-

tamiseen, lisäämällä piennarteitä ja huolehtimalla

siitä, että kaavoituksessa otetaan huomioon puuta-

varan varastointi- ja käsittelyaluetarpeet

• Koulutamme tiekuntia yksityisteiden hoidossa

• Hyödynnämme myöhäiskesän kuivat jaksot

suometsien puunkorjuussa

Toteutusvastuu: Kaikki metsäsektorin toimijat, ELY-keskukset, maa-

kuntaliitot, liikennevirasto, kone- ja laitevalmistajat,

t&k-toimijat

Mittarit:• Metsänkäyttöilmoitusten pinta-ala turvemailla

(AMO-alueen oma mittari)

Strategiset kehittämishankeaihiot:• Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittäminen

• Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka (tieverkko,

terminaali/varastoaluetarpeet)

Tutkimustarpeet:• Ratkaisut puukaupan lisäämiseen Etelä- ja Kes-

ki-Pohjanmaalla

24 25


D Digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollisuudet otetaan käyttöön tehokkaastiPerustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille:

Digitalisaation ja sen mahdollistamien uusien tekniikoiden ja palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto

ovat kriittinen menestystekijä metsäalalle. Digitaalisen vallankumouksen ja automaation vaikutuksia

yhteiskuntaan on verrattu höyryn ja sähkön aikoinaan mukanaan tuomiin muutoksiin. Metsäalalla en-

simmäisiä askeleita digitalisaation tiellä on jo otettu, mutta yleisesti ottaen ala on vielä digitalisaation

lähtökuopissa.

Sähköisen metsävaratiedon, digitaalisen paikkatiedon ja monien muiden tietokantojen tehokkaampi

hyödyntäminen on metsäalan uusien digitaalisten palvelujen kulmakivi ja keskeinen osa metsäalan tu-

levaa infrastruktuuria. Digitaalisten palvelujen hyöty on sitä suurempi, mitä nopeammin ja laajemmin

uudet palvelut otetaan käyttöön. Uusien digitaalisten palvelujen kehittäminen tarjoaa ratkaisumahdol-

lisuuksia moniin AMO-alueen kehittämistarpeisiin.

Toimenpiteet:• Edistämme Metsään.fi-palvelun ja muiden

sähköisten palvelujen laajamittaista käyttöön-

ottoa ja järjestämme koulutusta sähköisten

palvelujen käytöstä

• Edistämme digitaalisten puukauppapalvelujen

käyttöönottoa

• Kehitämme sähköistä metsävaratietoa, muuta

paikkatietoa ja eri teknologioita hyödyntä-

viä uusia ratkaisuja ja työkaluja pehmeiden

maiden puunkorjuuseen, alempiasteisen

tieverkoston kunnostuksen suuntaamiseen ja

muihin vastaaviin tarpeisiin sekä pilotoimme

niiden käyttöönottoa

• Hyödynnämme Bigdatan toimintamallia ja

periaatteita yhdistämällä paikkatietoa muihin

tietokantoihin uuden palvelutuotannon

tarpeisiin

• Hyödynnämme automaatiota metsänhoitotöi-

den tuottavuuden parantamisessa ja laadun-

seurannassa

• Käynnistämme uusien teknologioiden kehitys-

tä ja käyttöönottoa tukevia t&k&i-hankkeita

Toteutusvastuu: Kaikki metsäalan toimijat, kone- ja laitevalmista-

jat, t&k-toimijat

Mittarit:• Metsään.fi-palvelun käyttäjien määrä (AMO-

alueen oma mittari)

• Metsäalan uusien digitaalisten palvelujen/

palvelujen kehityshankkeiden määrä (AMO-

alueen oma mittari)

• Sähköisesti tehtyjen puukauppojen määrän

kehitys (AMO-alueen oma mittari)

Strategiset kehittämishankeaihiot:• Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämis-

hanke

• Palvelu, jossa metsänomistajat voivat ilmoit-

taa ja esitellä vapaaehtoisesti suojelemiaan

kohteita

Tutkimustarpeet: • Sähköinen palvelu turvemaiden kantavuuden

ennustamiseen eri toimijoiden digitaalisia

paikkatietoja ja eri teknologioita yhdistelemäl-

lä. Esiselvitys mitä on jo tutkittu/kehitetty,

mahdollisuudet ja kehitystarpeet. Esiselvityk-

sen jälkeen erillinen kehittämishanke + pilotti

(Metsäkeskus, Luke Kannus, Maanmittauslai-

tos, GTK, Ilmatieteenlaitos, UPM, MetsäGroup

ym.)

• Alempiasteisen tiestön kunnostustöiden

priorisointi sähköistä metsävaratietoa ja

muuta paikkatietoa hyödyntämällä

• Metsätalouden paikkatiedon hyödyntämis-

mahdollisuudet vesiensuojelutoiminnan

suunnittelussa

• Kameran hyödyntämismahdollisuudet met-

sänhoitotöiden laadun seurannassa

• Bigdatan hyödyntämisen kehityshanke

24 25


E Alueellista puun käyttöä lisätään erityisesti bioenergian tuotannossa, puurakentamisessa ja puutuote- teollisuudessaPerustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille:

Alueellinen metsäohjelma on koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten ohjelma. Ohjelmal-

la tuetaan alueen taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä, tasapainoista kehitty-

mistä ja koko valtakunnan metsäalan menestymistä.

Alueella tapahtuva puun käytön lisääminen vastaa erityisesti ohjelman taloudellisen ja sosiaalisen hy-

vinvoinnin sekä ekologisen kestävyyden tukemisen haasteeseen. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on jo nyt

runsaasti pieniä ja keskisuuria puuta eri tavoin hyödyntäviä yrityksiä, jotka tuovat työtä ja toimeen-

tuloa ja sen myötä sosiaalista hyvinvointia alueelle. Metsäteollisuuden jo päättämistä investoinneista

huolimatta alueen metsävarat mahdollistavat puunkäytön ja siihen perustuvan työllisyyden lisäänty-

misen edelleen myös jatkossa. Puun käytön lisäämisen rinnalla myös puun jalostusastetta nostamalla

voidaan saada aikaan uusia työpaikkoja alueelle. Tärkeää on huolehtia siitä, että alueen yritykset ovat

kilpailukyisiä ja että niiden valmiudet toimia myös vientimarkkinoilla parantuvat.

Lisääntyvä paikallinen puunkäyttö edistää ekologista kestävyyttä alueella. Puupohjaisella bioenergial-

la voidaan korvata fossiilisia muualta tuotuja polttoaineita ja kasvattaa alueen energiaomavaraisuutta,

samoin lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa voidaan vähentää alueen hiilidioksidipäästöjä, lisätä

hiilen sidontaa ja vaikuttaa myönteisesti aluetalouteen. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Ete-

lä-Pohjanmaalla tekemän tutkimuksen mukaan julkiseen puurakentamiseen sijoitettua euroa kohden

tulee kerroinvaikutuksena 2,7 euroa lisää muualle aluetalouteen, jos rakentamiseen käytetty sahatava-

ra, puuelementit ja muut vastaavat tuotteet tulevat omasta maakunnasta. Puukerrostalojen rakentami-

sessa vastaava kerroinvaikutus on 2,6.

Lisääntyvä paikallinen puunkäyttö edistää ekologista kestävyyttä alueella.


26 27

Toimenpiteet:• Kasvatamme alueen energiaomavaraisuutta

lisäämällä metsäenergian käyttöä nykyisissä

potentiaalisissa käyttökohteissa ja edistämällä

uusien metsäenergiaa käyttävien kohteiden

rakentamista

• Vaikutamme poliittisiin päättäjiin, jotta

metsäenergiaa koskevissa säädöksissä otetaan

riittävästi huomioon metsäenergian käytön

taloudellinen kannattavuus

• Kehitämme AMO-aluetta puuta hyödyn-

tävien yritysten liiketoimintaympäristönä

tiedottamalla alueen vahvuuksista, tekemällä

investointipäätöksiä helpottavia selvityksiä

ja tukemalla systemaattisesti alan startup- ja

kasvuyrityksiä

• Jaamme puuta hyödyntäville yrityksille tietoa

niiden kasvua ja kansainvälistymistä tukevis-

ta asiantuntijapalveluista ja rahoitusmahdolli-

suuksista

• Käynnistämme alan yritysten kasvua, kan-

sainvälistymistä ja puurakentamista edistäviä

t&k&i-hankkeita

• Järjestämme tiedotusta puupohjaisen bio-

energian, puurakentamisen ja puutuotteiden

käytön hyödyistä

Toteutusvastuu: Kaikki metsä- ja energiasektorin toimijat, maa-

kuntaliitot ja kunnat, ELY-keskukset, elinkeino-

jen kehittämisorganisaatiot

Mittarit:• Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehitys

• Puurakentamisen osuus uusissa rakennus-

hankkeissa julkisessa rakentamisessa nousee

10 prosenttiyksikköä

Strategiset kehittämishankeaihiot:• Metsäenergian käytön lisääminen

• Puutuotealan ja puurakentamisen kasvun

edistäminen

Tutkimustarpeet:• CHP-laitosinvestointien kannattavuus pk-sa-

hoilla

• Metsähakkeen laadun ja toimitusvarmuuden

parantaminen

• Puutuote- ja puurakennusalan klustereiden

ennakointi, kasvun lähteet ja työkalut alan

yritysten strategiseen uudistumiseen

• Biotalouden investointien edistäminen uusilla

rahoitusmalleilla (esim. www.esir.fi, joukkora-

hoitus ym.)


26 27

F Metsäalaan perustuvia elinkeinoja, metsien ekosysteemipalveluja ja alueel-lista maankäytön suunnittelua kehite-tään monipuolistamalla metsätalouden ja sitä sivuavien alojen yhteistyötäPerustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille:

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla yhteistyö metsätalouden toimijoiden kesken on perinteisesti ollut korkeal-

la tasolla. Vuosittain järjestettävät metsätalouden toimijoiden yhteistyöneuvottelut ja lukuisat eri kou-

lutustilaisuudet kokoavat useita kertoja vuodessa alan ammattialaiset yhteen. Sen sijaan metsätalou-

den (wood) ja sitä sivuavien alojen (nonwood ja environment) sekä alueellisen maankäytön suunnitte-

lun (kaavoitus) välinen yhteistyö on toistaiseksi riittämätöntä ja heikosti organisoitua.

AMOn valmistelutyön yhteydessä tehdyn internet-kyselyn vastauksissa ja valmistelutyöryhmien työ-

pajoissa nousi korostetusti esiin tarve lisätä toimialarajat ylittävää yhteistyötä.

Toimenpiteet:• Käynnistämme toimialarajat ylittävää tiedotus-

ta ja järjestämme mahdollisuuksia henkilökoh-

taiseen kohtaamiseen

• Kehitämme Metsään.fi-palvelua ja muita tie-

donhankintaa, yhteistyötä ja verkostoitumista

edistäviä sähköisiä palveluja huomioiden myös

nonwood-alan yrittäjien tarpeet

• Käynnistämme nonwood-alan, metsäsektorin

ja t&k&i-alojen yhteistyötä ja elinkeinotoimin-

taa edistäviä aluekehityshankkeita

• Lisäämme metsä- ja kunta-alan yhteistyötä

kaavoituksessa sekä metsän eri käyttömuoto-

jen yhteensovittamisessa ja kokeilemisessa

• Lisäämme vesiensuojeluun liittyvää yhteis-

työtä metsäalan ja muiden toimijoiden välillä,

esim. happamat sulfaattimaat, tulvasuojelu,

yms.

Toteutusvastuu: Kaikki metsäalan toimijat (wood, nonwood,

environment)

Mittarit:• Metsäalan yhteisten tilaisuuksien määrä

AMO-alueella vuosittain (AMO-alueen oma

mittari)

• Metsäalan toimialarajat ylittävien yhteisten

kehityshankkeiden määrä AMO-kaudella

(AMO-alueen oma mittari)

Strategiset kehittämishankeaihiot:• Nonwood-palvelujen innovointi- ja

tuotteistushanke

• Vesiensuojeluhanke

Tutkimustarpeet:• Yhteistyön ja verkostoitumisen kehittämistar-

peet ja mahdollisuudet metsää hyödyntävien

nonwood-alan yritysten, muiden toimijoiden ja

metsänomistajien välillä

28 29


28 29

G Metsien luontoarvot turvataan huomioiden metsänomistajien omat tavoitteetPerustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille:

Alueellisen metsäohjelman ja sen liitteenä olevan alueellisen luonnonhoidon toteutusohjelman yhtenä

päätavoitteena on sovittaa yhteen yksityismetsien talouskäyttö ja metsien luontoarvojen säilyminen.

Edellisinä ohjelmakausina on näiden tavoitteiden yhteensovittamisesta saatu hyviä tuloksia ja koke-

muksia.

AMO-alueen metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsiensä luontoarvojen turvaamisesta ja tottuneet

siihen, että luontoarvojen huomioiminen on osa nykyaikaista metsänhoitoa. Hyvä esimerkki tästä on

metsänomistajien kiinnostus METSO-ohjelman toteutukseen. Vuosina 2008–2014 METSO-ohjelman

ympäristötukisopimuksia tehtiin AMO-alueella 1506 hehtaarille ja maanomistajat ovat saaneet niistä

korvauksia yli kaksi ja puoli miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus teki samana ajanjaksona

METSO-ohjelman puitteissa pysyviä suojelusopimuksia yhteensä 1275 hehtaarille. Lisäksi Kemeran

mukaisia luonnonhoitohankkeita on toteutettu samana ajanjaksona yhteensä 75 kpl.

Alueellisen metsäohjelman tavoitteena on nostaa hakkuut suurimmalle kestävälle tasolle. Valtakun-

nallisesti pääministeri Sipilän strategisen hallitusohjelman tavoitteena on lisätä puun vuosittaisia

hakkuita 15 miljoonalla kuutiometrillä. Edelliset yhdessä metsäteollisuuden jo tekemien investointi-

päätösten kanssa merkitsevät sitä, että vuosittaiset hakkuiden ja hoitotoimenpiteiden piiriin tulevat

metsäpinta-alat tulevat kasvamaan lähivuosina merkittävästi. Jotta lisääntyvä metsien käsittely ei

vaarantaisi metsien luontoarvoja, on niiden turvaamiseen kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän huo-

miota. Lakisääteiset vaatimukset asettavat minimitason metsien luontoarvojen turvaamiselle. Käytän-

nön toiminnassa on kuitenkin pyrittävä minimivaatimuksia selvästi korkeammalle tasolle.

Erityishuomio on kiinnitettävä talousmetsissä tapahtuvaan AMO-alueelle ominaisten luontoarvojen

turvaamiseen ja kehittämiseen. Aiemmilta ohjelmakausilta saadut kokemukset osoittavat selvästi, että

vapaaehtoisuuteen perustuvat toimenpiteet ovat paras keino metsien luontoarvojen turvaamisessa.

Vastaavasti on olemassa lukuisia esimerkkejä siitä, miten tilanteet voivat ajautua vastakkainasetteluun

ja kiistoihin jos metsänomistajat kokevat, että heidän mielipiteitään ja tavoitteitaan ei luontoarvojen

suojelutoiminnassa ole otettu huomioon.

28 29


28 29

Toimenpiteet:• Hyödynnämme täysimääräisesti käytettävis-

sä olevat Kemera-varat METSO-ohjelman ja

luonnonhoitohankkeiden toteuttamisessa ja

tiedotamme ohjelman mahdollisuuksista met-

sänomistajille ja toimijoille

• Kohdistamme mahdollisuuksien mukaan

ympäristötukisopimusten ja luonnonhoito-

hankkeiden rahoitusta alueen valtakunnalli-

sesti arvokkaille metsäisille soille ja kehitämme

suometsien luonnonhoitoa koulutuksen ja

neuvonnan keinoin

• Vaikutamme Metso-ohjelman rahoituksen

parantumiseen

• Tehostamme muiden rahoituslähteiden kuten

EU-hankerahan käyttöä metsien monimuotoi-

suuden edistämisessä yhdessä metsänomistaji-

en kanssa

• Koulutamme luonnonhoitohankkeiden suun-

nittelijoita ja toteuttajia metsälain tarjoamis-

ta uusista metsänkäsittelymuodoista sekä

liito-oravan ja muiden uhanalaisten lajien

elinympäristövaatimuksista

• Pilotoimme ja edistämme uuden metsälain

mahdollistamien metsänkäsittelytapojen

käyttöönottoa luontoarvojen turvaamisessa ja

kehittämisessä erityiskohteilla

• Kiinnitämme erityishuomiota Etelä- ja Kes-

ki-Pohjanmaalle ominaisten luontoarvojen

säilyttämiseen ja kehittämiseen, alueelle

tyypillisten uhanalaisten lajien suojeluun sekä

metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin

ottaen huomioon sekä pinta- että pohjavesien

suojelutarpeet

• Edistämme riistan hoidon huomioivien met-

sänhoitosuositusten käyttöä

• Edistämme luontoarvojen tunnistamista ja

huomioimista talousmetsien hoidossa tiedon-

välityksen, koulutuksen ja neuvonnan keinoin

Toteutusvastuu: Kaikki metsäalan toimijat, maakuntaliitot ja kun-

nat, ELY-keskukset, luonto- ja ympäristöjärjestöt

Mittari: Alueellisen luonnonhoidon toteutusohjelman to-

teutuminen

Strategiset kehittämishankeaihiot:• Vaateliaiden metsälajien elinympäristöjen

hoito uuden metsälain mahdollistamin keinoin

(eri-ikäisrakenteinen metsänkäsittely)

• Omaehtoinen luonnonhoitotöiden toteuttami-

nen. Tiedonvälitys-/koulutushanke metsän-

omistajille.

• Suoluonnon monimuotoisuuden turvaamisen

uudet menetelmät, pilotointi

Tutkimustarpeet:• Metsänomistajien halukkuus luonnonhoidon

töihin ja toimenpiteisiin (onko halukkuutta, mi-

hin työlajeihin ja minkälaisiin toimenpiteisiin)

• Ympäristötukisopimuskohteiden luonnonhoi-

totarve; millaisia palauttavia luonnonhoidon

toimenpiteitä sopimusalueilla olisi mahdollista

ja järkevää tehdä?

30 31


H Etelä- ja keskipohjalaisten tietoisuutta metsien luontoarvoista lisätään ja alueen kansalaisten luontosuhdetta vahvistetaanPerustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille:

Kansalaisten arvojen monimuotoistuessa ja kaupungistumiskehityksen myötä yhä useampi ihminen

etääntyy luonnosta ja metsästä, mikä saattaa vähentää metsien ja koko metsäalan arvostusta. Toisaalta

kansalaisten ympäristötietoisuus myös kasvaa muun muassa ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien

vuoksi.

Tulevaisuudessa metsien ja metsäluonnon arvoon ja arvostukseen suomalaisessa yhteiskunnassa

vaikuttanee etenkin se, minkälaiseksi nuorten metsäsuhde muodostuu. On mahdollista, että nuorten

etääntyminen metsästä johtaa tulevaisuudessa heidän omakohtaisen metsäsuhteensa katoamiseen.

Tulevaisuuden biotaloudessa metsät ja niiden monipuolinen käyttö tulevat olemaan keskeinen hyvin-

voinnin lähde. Metsien arvostuksen ja niiden monipuolisen käytön lisääminen kansalaisten keskuu-

dessa on tärkeää, jotta kansalaisten luontosuhdetta saadaan ylläpidettyä ja vahvistettua.

Toimenpiteet:• Järjestämme yleistä tiedotusta metsien luonto-

arvoista ja niiden turvaamiskeinoista

• Selvitämme eri toimijoiden tarpeet ja kiinnos-

tuksen hyödyntää metsäluontoa toiminnas-

saan (esim. ammattimaisesti toimivat järjestöt,

kasvatusala, sosiaali- ja terveysala, kulttuuri-

ala, ns. kolmas sektori) ja tiedotamme niille jo

olemassa olevista mahdollisuuksista hyödyn-

tää metsäluontoa

• Kehitämme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

järjestelmällisiä tapoja vahvistaa kansalaisten

luontosuhdetta metsään (lapset, nuoret, aikui-

set, erityisryhmät)

• Edistämme metsäkulttuuria ja teemme sitä

tunnetuksi

Toteutusvastuu: Kaikki metsäalan toimijat, oppilaitokset ja kunnat,

järjestöt

Mittarit:• Metsällisiin tapahtumiin osallistuneet lapset ja

nuoret

Strategiset kehittämishankeaihiot:• Koululaisten metsä- ja luontovalistustoimijoi-

den yhteistyön kehittämishanke

• Koulumetsä-hanke: opetuspainotteiset moni-

alaiset (wood, nonwood, environment)

metsäradat koulujen saataville, digitaalisuutta

ja maastoa yhdistäen

Tutkimustarpeet:• Eri toimijoiden/kohderyhmien tarpeet ja kiin-

nostus hyödyntää metsäluontoa toiminnassaan

30 31


Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin

5

Alueellisen metsäohjelman viitekehyksenä toi-

mii helmikuussa 2015 hyväksytty metsäpoliitti-

seen selontekoon 2050 perustuva Kansallinen

metsästrategia 2025. Kansallinen metsästrategia

2025:ssa priorisoidaan tavoitteet ja yksityiskoh-

taisemmat toimenpiteet siten, että saavutetaan

selonteossa asetetut strategiset päämäärät. Met-

sästrategiaan on nostettu alan kehittämisen pai-

nopistealueet sekä muutostarpeiden kärjet, joihin

julkisen vallan tulee erityisesti keskittyä seuraa-

vien vuosien aikana.

Kansallisen metsästrategian visio on ”Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde”. Visioon pohjautuen on metsäpoliit-tisessa selonteossa asetettu strate-gisiksi päämääriksi:

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö

metsiin perustuville liiketoiminnoille, 2. Metsäala

ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat ja

3. Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekolo-

gisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolises-

sa käytössä.

Metsästrategian tavoitteita toteutetaan osana jo-

kapäiväistä kehittämistyötä sekä muiden strate-

gioiden ja ohjelmien toteuttamista. Vuoden 2015

aikana laadittavat alueelliset metsäohjelmat tu-

kevat omalta osaltaan metsästrategian toimeen-

panoa ja tavoitteiden toteutumista.

Tällä alueellisen metsäohjelman tavoitteilla ja

toimenpiteillä on kiinteä kytkentä myös päämi-

nisteri Sipilän strategiseen hallitusohjelmaan,

jonka yhtenä biotalouden kärkihankkeena on

puun käytön monipuolistaminen ja lisääminen

15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa, puun ja-

lostusarvon kasvattaminen sekä metsätilakoon

kasvattaminen tavoitteena yrittäjämäinen met-

sätalous sekä metsien hyvä hoito.

AMO-alueen maakuntien maakuntasuunnitel-

mat ja maakuntaohjelmat sisältävät myös metsä-

sektoria koskevia linjauksia ja toimenpiteitä, joita

on alueellisen metsäohjelman laatimisprosessissa

hyödynnetty. Maakunnan suunnitteluun kuu-

luvat maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma,

maakuntakaava ja toteuttamissuunnitelma (top-

su). Lisäksi metsäneuvostossa on edustus molem-

mista alueen maakunnallisista liitoista.

Alueellisen metsäohjelman toimeenpano rat-

kaisee sen, miten ohjelmassa asetetut tavoitteet

saavutetaan. Toimeenpanon kannalta tärkein

liittymäpinta metsäohjelmalla on ELY-keskus-

ten laatimiin alueellisiin maaseutuohjelmiin.

Maaseutuohjelmien kautta ohjelmaa toimeen-

paneviin kehittämishankkeisiin on haettavissa

EU-rahoitusta. Tässä yhteydessä on osoitettava

erityinen kiitos AMO-alueen ELY-keskuksille,

jotka ovat niin aiemmissa kuin nykyisissäkin

maaseutuohjelmissa ottaneet kiitettävällä taval-

la huomioon metsäalan tarpeet. Maaseutuohjel-

man rahoitusinstrumentin, maaseuturahaston,

merkitys korostuu entisestään nykyisellä ohjel-

makaudella EU:n rakennerahastojen varojen su-

pistuessa AMO-alueella.

32 33


Alueellisen metsäohjelman keskeisenä tavoittee-

na on taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden

ohella myös metsäalan ekologisen kestävyyden

varmistaminen. Tämän ohjelman ympäristöön

liittyvillä tavoitteilla ja toimenpiteillä on yhteys

mm. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ympä-

ristöstrategiaan 2014-2020, Kansalliseen suo- ja

turvemaa strategiaan sekä Soidensuojelutyöryh-

män ehdotuksiin soidensuojelun täydentämiseksi.

Metsäohjelman toimeenpanon ja toimenpiteiden

rahoituksen kannalta ohjelman yhtymäkohdat

myös muihin kansallisiin ja EU-ohjelmiin ovat

tärkeitä. Esimerkiksi EU:n Life ohjelman rahoi-

tusta voidaan hyödyntää Etelä-Suomen metsien

monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn

ohella AMOn liitteenä olevan luonnonhoidon

alueellisen toteutusohjelman toimeenpanossa.

32 33


Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen

6

Alueellisen metsäohjelman toimenpiteitä rahoi-

tetaan sekä julkisin varoin että yksityisesti. Käy-

tännön metsänhoitotöiden merkittävin rahoitus-

lähde on Kestävän metsätalouden rahoituslain

(Kemera) mukainen tuki. Alueellinen metsäneu-

vosto tekee vuosittain esityksen Kemera-tuen

tarpeesta ja kohdentamisesta alueella.

Muita merkittäviä ohjelman toimeenpanoa tuke-

via rahoituslähteitä ovat erilaiset EU-rahoitukset

kuten Maaseutuohjelma, EAKR ja ESR. Näillä

sekä suoraan EU:lta haettavalla rahoituksella

voidaan käynnistää erilaisia metsäohjelmaa toi-

meenpanevia aluekehityshankkeita. Ohjelman

tavoitteisiin on sisällytetty useita hanke-esityk-

siä, joiden toteutuksessa edellä mainittuja rahoi-

tuslähteitä voidaan hyödyntää.

Alueellisen metsäohjelman kärkihankkeisiin

tarvittava EU-rahoitus vuosina 2016-2020 on yh-

teensä 3,0 miljoona euroa (600 000 euroa/v).

Ohjelmaan ja sen liitteenä olevaan alueellisen

luonnonhoidon toteutusohjelmaan sisältyviä

toimia rahoitetaan Metsäkeskuksen valtion-

avulla, Kemera-rahoituksella ja METSO-ohjel-

man mukaisilla rahoituksilla. Lisäksi toimia voi-

daan rahoittaa EU-rahastoista ja suoraan EU:lta

haettavilla kehittämisvaroilla. Esitys näiden

varojen tarpeesta ja kohdentamisesta sisältyy

liitteenä olevaan luonnonhoidon toteutusohjel-

maan.

Ohjelman toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan

ja suuntamaan myös muiden ohjelman tavoit-

ta tukevien varojen käyttöä kuten esimerkiksi

ELY-keskuksen rahoitusta tieverkon ylläpitoon

ja kehittämiseen.

Ohjelman toimeenpanoon tarvitaan lisäksi mer-

kittävä määrä erilaista yksityistä rahoitusta.

Metsänomistajien ja alan yritysten omarahoitus

ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin on välttämä-

töntä. Samalla se myös kuvastaa hyvin heidän

sitoutumistaan ohjelman tavoitteisiin. Ohjelman

kehittämistoimenpiteiden toteutus edellyttää,

että myös alan toimijat sitoutuvat kukin omilla

resursseillaan mukaan ohjelman käytännön toi-

meenpanoon.

34 35


34 35


Jako työlajiryhmittäin: %

Taimikon varhaishoito 15

Nuoren metsän hoito 42

Juurikäävän torjunta 2

Suometsien hoidon ryhmä eli suometsän hoito ja terveyslannoitus 20

Metsätieryhmä eli metsätien rakennus ja perusparannus 21

YHTEENSÄ 100

Työlaji YksikköAMO-tavoite

(2020)

Kemera-

rahoituksella

2016

Tuki-

%

Tuki €/

ha/kmTuki, € %

Taimikon varhaishoito ha 9 000 8 000 160 1 280 000 15

Nuoren metsän hoito ha 13 000 11 000 230 2 530 000 30

Pienpuun kerääminen ha 5 000 4 500 220 990 000 12

Juurikäävän torjunta ha 10 000 2 000 70 140 000 2

Suometsien hoito ha 7 000 7 000 65 220 1 540 000 19

Terveyslannoitus ha 1 000 500 40 185 92 500 1

Metsätien rakennus km 20 15 32,5 *) 7 800 117 000 1

Metsätien perusparannus km 160 200 42,5 *) 8 075 1 615 000 19

PUUNTUOTANTO YHT 8 304 500 100

Ympäristötuki 200 000

Luonnonhoitohankkeet 75 000

LUONNONHOITO YHT 275 000

KAIKKIAAN 8 579 500

Metsäneuvoston esitys vuoden 2016 Kemera-rahoituksen tarpeesta ja kohdentamisesta:

KEMERA-TAVOITTEET

*) Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ovat eri tukialuetta, laskettu keskimääräinen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen

tukiprosentti. Tarkentuu lakimuutosten ja määrärahatilanteen varmistuttua.

36 37


36 37


Ohjelman vaikutukset

7

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisessa metsä-

ohjelmassa 2016-2020 priorisoidaan tavoitteet ja

yksityiskohtaisemmat toimenpiteet alueellisen

metsäneuvoston päättämien strategisten päämää-

rien saavuttamiseksi. Maa- ja metsätalousminis-

teriön ohjekirjeen (18.5.2015, Dnro 356/032/2015)

mukaan alueellisessa metsäohjelmassa on lisäksi

arvioitava ohjelman toteuttamisen vaikutukset.

Ohjelmaan ei kuitenkaan sovelleta YVA-lakia

(468/1994) tai SOVA-lakia (200/2005), koska met-

säohjelmassa ei luoda puitteita lupa- tai hyväk-

symispäätöksille eikä suoranaisesti vaikuteta

yksityisen kansalaisen oikeuksiin. Arvioinnissa

voidaan hyödyntää Kansallisen metsästrategian

valmistelussa tehtyä arviointityötä ja edellisillä

ohjelmakierroksilla luotuja AMO-työkaluja.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsäoh-

jelman vaikutusten arvionti on toteutettu Maa-

ja metsätalousministeriön ohjeen mukaisesti.

Metsäohjelman taloudelliset, sosiaaliset ja ympä-

ristövaikutukset sekä tavoitteiden saavuttami-

seen vaikuttavat epävarmuustekijät on sisäisesti

arvioinut Lounais-Suomen metsäohjelmavastaa-

va Tapio Nummi. Ohjelman ulkoisen arvioinnin

on tehnyt Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäneu-

vosto. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet olete-

taan toteutuvan ja niiden vaikutuksia verrataan

siihen, että ohjelmaa ei olisi.

Taloudelliset vaikutukset

Metsäohjelman keskeisenä tavoitteena on nostaa

hakkuumäärä suurimmalle kestävälle tasolle 5

miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Se merkit-

see välitöntä n. 300 miljoonan euron rahavirtaa

alueelle pelkästään puun kantorahatuloina ja

pyöreän puun korjuussa ja kuljetuksissa tehtaille.

Lisäystä nykytasoon on 1,4 miljoonan kuutiomet-

riä ja 84 miljoona euroa.

Ohjelman tavoitteena oleva puun lisääntyvä

energiakäyttö, puurakentamisen kasvu ja muu

puun jatkojalostuksen lisääntyminen synnyttä-

vät omalta osaltaan uusia metsään ja puuhun pe-

rustuvia rahavirtoja alueelle.

Metsänhoitotöiden lisääntyminen kasvattaa

metsänhoitoalan yritysten liikevaihtoa, samoin

valtion myöntämien Kemera-tukien määrä

alueella lisääntyy.

Positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia ohjel-

malla on myös luontomatkailupalvelujen ja mui-

den vastaavien metsäalaan perustuvien elinkei-

nojen kehittymisen myötä. Näitä vaikutuksia,

samoin kuin ohjelman erilaisia taloudellisia ker-

rannaisvaikutuksia, on kuitenkin vaikeaa arvioi-

da johtuen tilastoinnin ja laskelmien lähtötieto-

jen puutteellisuuksista.

Hakkuumäärän nousu kasvattaa työvoiman tar-

vetta. Hakkuumäärän jääminen nykytasolle joh-

taisi työvoiman vähenemiseen koneellistumisen

ja digitalisoitumisen johdosta. Uusia työpaikkoja

syntyy aines- ja energiapuun korjuuseen ja kul-

jetukseen sekä metsänhoito- ja metsänparannus-

töihin.

Suoria positiivisia vaikutuksia ohjelmalla on

myös metsätaloutta sivuavien alojen työpaikko-

jen lisääntyessä. Kuljetusväylien kunnostuksessa

38 39


38 39


ja ylläpidossa tarvitaan jatkossa lisää työvoimaa.

Samoin vaikutetaan työpaikkojen lisääntymi-

seen esimerkiksi puutuoteteollisuudessa, bioe-

nergiasektorilla ja luontomatkailualalla.

Ohjelma sisältää lukuisia eri toimenpiteitä, joilla

parannetaan metsäalan eri töiden ja toimintojen

kustannustehokkuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi

ohjelman panostukset metsävaratiedon käytön

tehostamiseen, digitalisaatioon, automaatioon,

logistiikan kehittämiseen jne. Toimet lisäävät

metsätalouden ja koko metsäalan taloudellista

kilpailukykyä ja ovat tarpeellisia, jotta ala ky-

kenisi tuottamaan taloudellista hyvinvointia

alueelle myös jatkossa.

Sosiaaliset vaikutukset

Lisääntyvät uudistushakkuut heikentävät

metsien virkistyskäyttömahdollisuuksia. Toi-

saalta lisääntyvät taimikonhoito- ja ensihar-

vennusmäärät parantavat nuorten metsien vir-

kistyskäyttömahdollisuuksia. Metsäohjelman

toimenpitein pyritään parantamaan kansalaisten

metsien itsenäistä virkistyskäyttöä ja luontomat-

kailupalveluja. Metsäekosysteemipalveluiden

tiedostaminen ja lisääntyvä käyttö lisäävät kan-

salaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Lisääntyvä toimeliaisuus metsissä luo työtilai-

suuksia etenkin maaseudulle, mikä ylläpitää sen

elinvoimaa ja ehkäisee autioitumista.

Metsäohjelmalla on merkittäviä positiivisia so-

siaalisia vaikutuksia myös ohjelman tutkimusta,

koulutusta, tiedon välittämistä, osaamista ja eri

alojen yhteistyötä edistävien toimenpiteiden

kautta.

Metsäohjelman tavoitteena on, että metsänomis-

tajat saavat entistä paremman ja ajantasaisen tie-

don metsävaroistaan. Samoin metsien lisäsuojelu

on linjattu tapahtuvan vapaaehtoisuuteen perus-

tuen. Samoin tavoitellaan parempaa vuorovaiku-

tusta maankäytön suunnittelussa. Nämä kaikki

parantavat metsänomistajien vaikutusmahdolli-

suuksia.

Ympäristövaikutukset

Alueellisen metsäohjelman ja sen liitteenä olevan

alueellisen luonnonhoidon toteutusohjelman yh-

tenä päätavoitteena on sovittaa yhteen yksityis-

metsien talouskäyttö ja metsien luontoarvojen

säilyminen. Metsien suojelupinta-alaa voidaan

lisätä hyvin vähän johtuen valtiontalouden niu-

koista resursseista.

Hakkuiden lisäys aiheuttaa negatiivisia ym-

päristövaikutuksia mm. hidastamalla puuston

ja lahopuun määrän kasvua ja heikentämällä

eräiden eläin- ja kasvilajien elinolosuhteita sekä

lisäämällä vesistövaikutuksia. Metsien moni-

muotoisuuden huomioonotto hakkuiden ja met-

sänhoitotöiden yhteydessä on keskeistä näiden

haittavaikutusten vähentämisessä. Riistan hoi-

toon liittyvillä toimenpiteillä on positiivisia ym-

päristövaikutuksia. Pyrkimys ympärivuotuisiin

hakkuisiin on ympäristövaikutuksiltaan ongel-

mallista.

Luonnonhoidon toteuttamisohjelman mukaiset

työt lisäävät metsien monimuotoisuutta ja vä-

hentävät vesistövaikutuksia.

Metsien puuston hiilinieluvaikutus on positii-

vinen suurimman kestävän hakkuumärän to-

teutuessakin. Puurakentamisen kasvaessa hiili

sitoutuu puutuotteisiin pitkäaikaisesti. Puulla

tuotettu energia korvaa fossiilisia polttoaineita.

Tavoitteena oleva paikkatiedon entistä tehok-

kaampi käyttö avaa mahdollisuuksia luontokoh-

teiden entistä tarkempaan huomioon ottamiseen

ja puun korjuun aiheuttamien vaurioiden vähen-

tämiseen. Toisaalta, mikäli maastossa käynnit

vähenevät, joitain luontoarvoja voi jäädä löyty-

mättä.

Vaikutusten yhteenveto ja epävarmuustekijät

Vaikutusten arviointi osoittaa, että metsäohjel-

malla on lievästi positiivisia vaikutuksia kaikilla

kestävyyden osa-alueilla. Taloudellisen ja sosiaa-

lisen kestävyyden vaikutukset ovat suuremmat,

ympäristövaikutukset jäävät vain niukasti posi-

tiivisiksi.

Ohjelman ympäristövaikutuksiin liittyvät epä-

varmuustekijät kohdistuvat lähinnä siihen, miten

hyvin metsäluonnon hoitotöiden lisäämisessä ja

muussa luontoarvojen kasvavassa huomioimises-

sa onnistutaan suhteessa hakkuumäärien lisään-

tymiseen. Ohjelman viestinnällisillä ja koulutuk-

sellisilla toimenpiteillä on merkittävä rooli tämän

epävarmuustekijän pienentämisessä.

40 41


40 41


Metsälain 20.12.2013/1085 26§ mukaan Met-

säkeskus laatii toiminta-alueelleen alueellisen

metsäohjelman ja seuraa sen toteutumista. Lain

mukaan ohjelmaa tarkistetaan tarpeen vaatiessa.

Alueellisen metsäohjelman tarkistamisesta sekä

vaikutusten arvioinnista säädetään tarvittaessa

tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi

maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voi-

daan tarvittaessa säätää alueellisen metsäohjel-

man seurannasta.

Maa- ja metsätalousministeriön ohjekirjeen

(18.5.2015, Dnro 356/032/2015) mukaan koko-

naisvastuu metsäohjelman toimeenpanon järjes-

tämisestä on Metsäkeskuksen elinkeinopalvelun

prosessilla. Metsäneuvostot seuraavat ja edistävät

metsäohjelmien toteutusta. Toteutukseen sovel-

letaan aiemmista ohjelmakausista saatuja hyviä

kokemuksia.

Alueellisten metsäohjelmien toteutuksessa siir-

rytään kohti jatkuvaa prosessia. Maakunnalliset

metsäneuvostot voivat nostaa muutaman keskei-

sen tavoitteen parin vuoden ajaksi tehostettujen

toimenpiteiden keskiöön, tarkastella tuloksia sekä

nostaa esille uudet tavoitteet aina määräajoin.

Ohjelmaan voidaan sisällyttää uusia hankkeita

tarpeen mukaan toimintaympäristön muutoksien

mukaisesti. Tällainen toimintatapa tuo työsken-

telyyn konkreettisuutta, liittymäpintaa maakun-

taohjelmien ja ELY-keskuksien hallinnoimien

ohjelmien kanssa ja synergiaetua Metsäkeskuk-

sen ohjelmaperusteisen kehittämistyön kanssa.

Ohjelmaa toteutetaan eri hallinnonalojen organi-

saatioiden käytössä olevien henkilö- ja rahoitus-

resurssien puitteissa. Myös metsäalan muiden toi-

mijoiden, yritysten ja metsänomistajien rahoitus

on tärkeää ohjelman toteutuksessa.

Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvos-

tot seuraavat metsäohjelman tavoitteiden ja toi-

menpiteiden toteutumista vuosittain. Seurantaa

varten Metsäkeskus kokoaa vuosittain tulokset

edeltävän vuoden tilanteesta internetissä julkais-

tavalle AMO-seurannan sivustolle.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsäoh-

jelman 2016-2020 toimeenpano aloitetaan heti

vuoden 2016 alusta. Avainasemassa ohjelman on-

nistuneessa toimeenpanossa on säilyttää metsän-

omistajien kiinnostus aktiivisen ja kestävän met-

sätalouden harjoittamiseen sekä alueen kaikkien

toimijoiden tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö,

jota alueellinen metsäneuvosto tukee.

Metsänomistajat tekevät pääsääntöisesti ne pää-

tökset, jotka johtavat metsäohjelman toteutumi-

seen. Metsätalouden toimijoiden rooli on avustaa,

neuvoa ja kouluttaa metsänomistajia heidän pää-

töksentekonsa pohjaksi.

Ohjelman toimeenpano, seuranta ja mittarit

8

42 43


42 43


8.1 MittaritAMO-alueen omat mittarit

• Metsänkäyttöilmoitusten pinta-ala turvemailla

• Metsään.fi-palvelun käyttäjien määrä

• Metsäalan uusien digitaalisten palvelujen/

palvelujen kehityshankkeiden määrä

• Sähköisesti tehtyjen puukauppojen määrä

• Puurakentamisen osuus uusissa rakennus-

hankkeissa julkisessa rakentamisessa nousee

10 prosenttiyksikköä

• Metsäalan yhteisten tilaisuuksien vuosittai-

nen määrä AMO-alueella

• Metsäalan toimialarajat ylittävien yhteisten

aluekehityshankkeiden määrä AMO-kaudella

Kaikkien metsäohjelmien yhteiset seurantamittarit

1) Metsäalan liikevaihdon kehitys

(Luonnonvarakeskus)

• Metsäteollisuus milj. euroa

• Metsätalous milj. euroa

2) Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehitys

(Luonnonvarakeskus)

• Metsähake milj. m³

• Kiinteät puupolttoaineet yhteensä milj. m³

3) Puuston kasvu talousmetsissä

(Luonnonvarakeskus)

• Runkopuu milj. m³

4) Vuotuiset puuston korjuumäärät

(Luonnonvarakeskus)

• Runkopuun hakkuukertymä milj. m³

• Oksat, kannot, juurakot milj. m³

5) Julkinen rahoitus infrastruktuuriin (ELY-

keskukset ja Suomen metsäkeskus)

• ELY-keskuksien ja Metsäkeskuksen rahoitus

alemman asteiseen tieverkkoon

6) Rekrytoinneissa työvoiman määrä ja osaami-

nen vastaa metsäalan tarvetta (Suomen metsä-

keskus ja maakunnan metsäneuvosto)

• Laadullinen arviointi (voidaan täydentää

mol.fi saatavalla tiedolla avoimista metsäalan

työpaikoista)

7) Yli 50 ha:n yksityisten metsätilojen ja yhteis-

metsien pinta-alaosuus (Luonnonvarakeskus)

• Yhteensä %

8) Pinta-ala, johon metsänkäyttöilmoitukset

kohdistuvat (Suomen metsäkeskus)

• % metsäalasta, johon kohdistuu

9) Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto

(Luonnonvarakeskus)

• sijoitustuotto % (huomioiden ja ei-huomioiden

kantohintojen kehitys)

10) Metsänhoito- ja perusparannustyöt

(Luonnonvarakeskus)

• ha tai km työlajeittain

11) METSOn toteutus (Suomen metsäkeskus,

ELY-keskukset)

• ha eri työlajit – otetaan luonnonhoidon toteu-

tussuunnitelmasta

12) Metsätalouden vesistövaikutukset

• laadullinen arviointi ml. vesienhoitosuunnitel-

mien toimeenpanosta saatava tieto

13) Metsien puuston ja maaperän vuotuinen

hiilinielu (Luonnonvarakeskus)

• hiilinielu milj. tn CO � ; lasketaan jaolla Etelä-

Suomi ja Pohjois-Suomi, jota hyödynnetään

14) Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijä-

määrät (Metsähallitus)

15) Metsällisiin tapahtumiin osallistuneet lapset

ja nuoret (Suomen metsäkeskus ja Suomen

metsäyhdistys)

44 45


44 45


Liitteet: 1. Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

2. Ohjelman valmistelutyöryhmät

Alueellisen metsäohjelman valmistelun tueksi kootut työryhmät ja niihin kutsutut tahotWood-työryhmä

• MTK Metsälinja

• Mhy Keskipohja

• Metsä Group

• Suomen Sahat ry

• Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

• EPV Energia Oy

• Kuortaneen energiaosuuskunta

• SeAMK Oy

• METSÄn tähden Tiimi Oy

• UPM-Kymmene Oyj

Nonwood-työryhmä

• Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

• MTK Metsälinja

• Suomen riistakeskus

• Kuudestaan ry

• Pirityiset ry

• Suomen 4H-liitto, Pohjanmaa-Keski-Suomi

• Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy

• Komiat Hetket Oy

Environment-työryhmä

• Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristövastuualue

• MTK Metsälinja

• UPM-Kymmene Oyj

• Kokkolan kaupunki

• Etelä-Pohjanmaan liitto

• Keski-Pohjanmaan liitto

• SLL Pohjanmaan piiri

• Suomen metsäkeskus


46 47


46 47

etelä- ja keski-pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 · asko peltola, etelä-pohjanmaan liitto...

Documents