Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden ke-

hittämishanke

31.1.2017

1

TIIVISTELMÄ Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishanke kohdistuu Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kärkihankkeen kehittämiskokonaisuuksiin 1, 2 ja 4

Lapsen oikeuksia ja tietoperustaa vahvistava toimintakulttuurin muutos

Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto

Erityis- ja vaativan tason palvelujen uudistaminen. Hankkeen toiminnallisen perustan muodostavana ensisijaisena kehittämiskokonaisuutena on koko maa-kunnan kattavan perhekeskusmallin luominen, mihin on sisällytetty erityistason palvelujen uudistaminen. Yhteistyörakenteiden syntyminen varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten kanssa varmistetaan perhe-keskustoimintamallin kehittämisen ja erityispalveluiden uudistamisen yhteydessä. Toimintakulttuurin muu-tos toteutuu hankkeessa läpileikkaavana periaatteena ja siihen sisältyviä välineitä ja toimintatapoja jalkau-tetaan osaksi maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä, seurantaa ja arviointia. Muutostyöhön osallistuu laaja kunta- ja kuntayhtymäorganisaatioista sekä järjestöistä ja yrityksistä koostu-va toimijajoukko. Lape-hanke kattaa Etelä-Pohjanmaan alueella toimivat kaikki peruspalveluja tuottavat kunnat ja kuntayhtymät. Hankekonsortion muodostavat Seinäjoen ja Lapuan kaupungit, Isonkyrön ja Ilma-joen kunnat, Järvi-Pohjanmaan perusturva, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, JIK liikelaitoskuntayhtymä ja Kuussote. Omalla hankehakemuksellaan hankkeeseen osallis-tuvat yhteistyökumppaneina MLL Pohjanmaan piiri, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Verso Kuntou-tus Oy, Autismisäätiö ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu SeAMK Oy. Yhteistyökumppaneina toimivat myös Pelastakaa Lapset ry, Etelä-Pohjanmaan Monikkoperheet ry ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu. Hank-keen hallinnoijana toimii Seinäjoen kaupunki. Monitoimijaisuus on hankkeen ehdoton voimavara, mutta myös sen toteutuksen koordinoinnissa erityisesti huomioitava tekijä. Lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen kehittämistyöhön on varmistettu erillisellä suunnitelmalla, joka kattaa kaikki kolme kehittämiskokonaisuutta. Osallisuuden toteuttamiseksi käytetään monimuotoisia menetelmiä, kuten osallistava kysely ja asiakaskyselyt sekä hankkeessa kehitettävät Kohtaamisen Kahvila ja Lasten konferenssi toimintamallit. Jo hankevalmistelun aikana lapsiperheitä ja nuoria on kuultu työpajakes-kustelujen avulla. Kokemusasiantuntijuus toimii muun asiantuntijatyön rinnalla kehittämistyössä. Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishanke sijoittuu hallinnollisesti ja toiminnalli-sesti osaksi maakunnan SOTE muutosprosessia. Hankkeen merkittävyyttä tukee sen toiminta osana laajem-paa toimintaympäristön muutosta. Riskinä voidaan nähdä organisaatioiden ja palvelujen rakenteita voi-makkaasti koskettavan muutoksen edellyttämän vahvan yhteisen tahtotilan kantavuus. Lähtökohtaisena vahvuutena hankkeen toteutuksessa on Etelä-Pohjanmaalla muun muassa osana KASTE-hankkeita toteutet-tu laajamittainen kehittämistyö, joka on lisännyt toimijoiden keskinäistä tuntemusta ja vahvistanut yhteis-työn edellytyksiä. Hankkeen tulosten juurruttamisen perusta on sen toiminta EP sote uudistusprosessin yhteydessä. Uusien toimintamallien leviämistä tukee hankkeen laaja yhteistyöverkosto. Etelä-Pohjanmaan SOTE muutosprosessissa syksyllä 2016 toiminut lasten ja perheiden palveluiden työryh-mä on kiteyttänyt hankkeen tavoitteet Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma kärkihankkeen keskeisten linjausten mukaisesti. Tavoitteena on lapsen oikeus hyvään ja turvalliseen elämään. Lapsi, nuori ja perhe nähdään aktiivisina ja osallistuvina toimijoina. Asetettujen tavoitteiden toteutumista halutaan tukea yh-tenevin periaattein koko maakunnan alueella toteutettavilla, eheän toiminnallisen kokonaisuuden muodos-tavilla, lapsen ja perheen yksilöllisistä tarpeista lähtevillä sekä monialaisesti ja -ammatillisesti toteutetuilla palveluilla, jotka toteutetaan osana lapsen ja nuoren tavanomaista kasvu- ja kehitysympäristöä. Toteutta-malla tämän tavoitteen, hanke lunastaa lupauksensa vahvasta panoksestaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan ja alueen kuntien lasten ja perheiden palveluiden uudistamisessa.

2

Sisällysluettelo

1. Etelä-Pohjanmaan Lape-muutostyön lähtökohdat ....................................................................................... 4

2. Alue, jossa hanke toteutetaan ja valitut toimintamallit ................................................................................ 5

3. Hakijan tiedot ................................................................................................................................................ 6

4. Lähtötilanne ja hankealueen kuvaus ............................................................................................................. 6

4.1. Tehty ja meneillään oleva kehittämistyö................................................................................................ 8

5. Muutostyön merkitys Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kannalta ................................... 9

5.1. Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuuri ................................................ 10

5.1.1. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi (LAVA) .................................................................... 11

5.1.2. Perheystävällinen työpaikka toimintamalli ................................................................................... 13

5.2. Perhekeskus-toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto ................................................................ 15

5.2.1. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen ................................................................... 17

5.2.2. Eroauttamisen palveluilla kohti yhteistyövanhemmuutta ............................................................ 18

5.2.3. Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki .................. 21

5.2.4. Turvapaikanhakijat ja maahanmuuton asiat ................................................................................. 21

5.3. Erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittäminen .................................................................... 22

5.3.1. Integratiivisten toimintamallien kehittäminen yhdessä perustason palveluiden kanssa ............. 22

5.3.2. Lastensuojelun työmuotojen kehittäminen ja vahvistaminen ...................................................... 26

5.3.3. Erityistason palvelujen uudistaminen ........................................................................................... 30

5.4. Yhteen sovittava - ja verkostojohtaminen lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluissa ................................... 31

5.5. Muutostyön tukeminen ........................................................................................................................ 32

6. Hankkeen toteutus ...................................................................................................................................... 33

6.1. Hankkeen organisoituminen, johtaminen ja arviointi .......................................................................... 33

6.1.1. Ohjausryhmä, jaostot ja muutosagentin toiminta ........................................................................ 33

6.1.2. Tietojärjestelmien yhteiskäyttömahdollisuudet ........................................................................... 34

6.1.3. Suunnitelma lasten, nuorten ja vanhempien osallistumisesta kehittämistyöhön ........................ 34

6.1.4. Juurruttamissuunnitelma .............................................................................................................. 36

3

7. Tarvittavat voimavarat ................................................................................................................................ 38

7.1. Henkilöstö ............................................................................................................................................. 38

7.2. Budjetti ................................................................................................................................................. 39

8. Viestintä ja vaikuttaminen ........................................................................................................................... 39

9. Toiminnan arviointi ...................................................................................................................................... 40

Kuviot

Kuvio 1. Etelä-Pohjanmaan sote liikelaitoksen organisoituminen.

Kuvio 2. EP sote palvelurakenteen valmistelun organisoituminen.

Kuvio 3. Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalveluiden visio ja tavoitteet.

Kuvio 4. Yhtenäisen toimintakulttuurin rakentaminen THL 2012.

Kuvio 5. Muuttuva toimintakulttuuri.

Kuvio 6. Integratiiviset toimintamallit ja perustason tuki.

Taulukot

Taulukko 1. Etelä-Pohjanmaan 0–18-vuotiaiden määrä (2015).

Taulukko 2. Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelujen kehittämishankkeet ja muu kehittämistyö vuosilta

2006–2016.

Taulukko 3. Integratiivisten toimintamallien kehittäminen yhdessä perustason palvelujen kanssa.

Taulukko 4. Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja, uudet jalkautuvan työn toimintamallit

vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi.

Taulukko 5. Monitoimijainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen, uudet toimintamallit horisontaalisen

integraation mahdollistamiseksi.

Taulukko 6. Lastensuojelun moniammatillinen toimintamalli.

Taulukko 7. Lastensuojelun laitoshoito.

Taulukko 8. Lastensuojelun perhehoito.

Taulukko 9. Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli.

Taulukko 10. Tutkiva ja arvioiva kehittämisen tuki (tiivistelmä).

Taulukko 11. Juurruttamissuunnitelma.

Taulukko 12. Kuvaus viestinnän ja tiedottamistoiminnan toteuttamiseksi.

Taulukko 13. Riskiarviointi.

4

1. Etelä-Pohjanmaan Lape-muutostyön lähtökohdat

Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on maan hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on uu-

distaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut asiakaslähtöisesti integroiduksi palveluiden kokonaisuudeksi

maakuntien ja tulevaisuuden kuntien palveluympäristöön. Muutosta ohjaavia periaatteita ovat lapsen oi-

keudet ja etu, lapsi- ja perhelähtöisyys, voimavarojen vahvistaminen ja perheiden monimuotoisuus. Palve-

luiden painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja

hoitoon. Etelä-Pohjanmaan muutostyö kohdistuu kehittämiskokonaisuuksiin:

1. Lapsen oikeuksia ja tietoperustaa vahvistava toimintakulttuurin muutos

2. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto ja

4. Erityis- ja vaativimman tason palvelujen uudistaminen.

Muutostyö kohdistuu ensisijaisesti perhekeskustoimintamallin kehittämiseen, mitä tuetaan kehittämällä

erityistason palveluja. Toimintakulttuurin muutos toimii kehittämishankkeen läpileikkaavana periaatteena.

Alueen kunnat ovat nimenneet omat lape ryhmät. Etelä-Pohjanmaalle perustettu maakunnallinen laperyh-

mä kokoaa kunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, kuntayhtymät ja kehittäjät kumppanuuteen. Lape

muutosagentti on aloittanut työnsä 7.12.2016.

Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishanke toimii osana maakunnan sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistusprosessia, jonka toimesta on kuvattu maakunnan SOTE liike-

laitoksen hallinto, palveluiden ydinprosessit sekä läpileikkaavat toiminnot. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Etelä-Pohjanmaan sote liikelaitoksen organisoituminen.

5

Maakunnallista valmistelua johtaa väliaikaishallinnon käynnistymiseen saakka kuntien ja kuntayhtymien

sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden johdosta, SOSTE:n edustajasta, EP sote muutoshankkeen

asiantuntijoista, muutosagenteista ja henkilöstöjärjestöjen edustajasta koostuva työvaliokunta. EP sote

muutoshankkeen johtaja toimii työvaliokunnan puheenjohtajana. Lape hankekoordinaattori ja -työntekijät

osallistuvat palvelurakenteen valmistelussa toimivien työryhmien toimintaan. (Kuvio 2)

Kuvio 2. EP sote palvelurakenteen valmistelun organisoituminen.

2. Alue, jossa hanke toteutetaan ja valitut toimintamallit

Hanke toteutetaan Etelä-Pohjanmaan alueella. Hankekonsortion muodostavat Seinäjoen ja Lapuan kau-

pungit, Isokyrön ja Ilmajoen kunnat, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Järvi-Pohjanmaan perusturva,

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, JIK liikelaitoskuntayhtymä ja

Kuussote. Yhteistyökumppaneina hankekonsortioon omalla osahankesuunnitelmalla ja rahoitusosuudella

osallistuvat:

MLL Pohjanmaan piiri, jonka osahanke painottuu perhekeskustoiminnassa vanhemmuuden ja parisuhteen

tuen vahvistamiseen ja siinä digitalisaation hyödyntämiseen.

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä toteuttaa Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palvelujen kehit-

tämishankkeeseen liittyvän osahankkeen, jolla tavoitellaan erityistason palvelujen uudistamista asiakkaiden

6

tarpeita vastaavaksi. Osahankkeen toiminta kohdistuu kehitysvammaisten ja neuropsykiatristen lasten eri-

tyispalveluihin ja niiden uudistamiseen kärkihankkeen tavoitteiden mukaisesti.

Verso Kuntoutus Oy toimii yrityskumppanina yhteiskehittämisessä liittyen erityistason tuen antamiseen

perustasolle ja palvelupolkujen järkeistämisessä. Kehittämisen kohteena osahankkeessa on erityistarpeita

omaavien lasten ja heidän perheidensä palvelujärjestelmä, jonka on todettu olevan hajanainen. Kehitetään

yhdessä kokonaiskuntoutusta ja käydään läpi palvelupolkujen hukkaa. Luo mahdollisuuksia yritystoimijoille,

mikä tukee asiakkaiden valinnanvapautta.

Autismisäätiö lisää autismitietoisuutta osana toimintakulttuurin muutosta sekä kehittää varhaista tunnis-

tamista ja perhetyötä osana perhekeskustoimintaa. Lisäksi toimii asiantuntijana erityispalveluissa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) Oy:n osahankkeen painopisteenä on Lape-hankkeen muutostyön

tukeminen. Osahankkeen toteutuksessa on mukana Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

SONet BOTNIA, joka kuuluu hallinnollisesti SeAMK Oy:n yhteyteen.

Hankekonsortiossa yhteistyökumppanina toimivat:

Pelastakaa Lapset ry osallistuu yhteisten teemojen kehittämiseen, esim. lasten yhteisöllinen ryhmätoiminta

ja erityistukiperhetoiminta sekä lastensuojelun perhehoito, painottaen lyhytaikaista perhehoitoa.

Etelä-Pohjanmaan Monikkoperheet ry tarjoaa tällä hetkellä maakunnan alueella monikkoperhevalmennus-

ta yhteistyössä Seinäjoen kaupungin neuvolan kanssa. Valmennus koostuu ammatillisen tiedon antamisesta

(monisikiöraskaus ja -synnytys) sekä vertaistuellisesta kokemustiedon välittämisestä (monikkoarki, vauva-

tapaaminen). Yhdistyksen valmennusvastaavat ovat vertaisohjaajia, jotka saavat tehtäväänsä ohjausta ja

koulutusta. Hankkeessa Monikkoperheet ry:n toiminta laajennetaan maakunnalliseksi.

3. Hakijan tiedot

Hankkeen hallinnoija on Seinäjoen kaupunki. Hanke on osa E-P sote-uudistusta. Vastuuhenkilönä on projek-

tinjohtaja Harri Jokiranta E-P:n sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta.

4. Lähtötilanne ja hankealueen kuvaus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on arvioinut lasten ja nuorten peruspalvelujen saatavuutta

vuonna 2015. Peruspalvelujen arvioinnin yhteenvedossa on nostettu esiin lasten ja nuorten kasvun ja kehi-

tyksen tukemisen kansalaisten yhdenvertaisuutta vaarantavat alueelliset ja kuntakohtaiset erot. Maakun-

nittain tarkasteltuna Keski-Suomen ja Pirkanmaan tilanne on Etelä-Pohjanmaata, Keski-Pohjanmaata ja

Pohjanmaata haastavampi.

7

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus (2014)

SONet Botnian aloitteesta on yhteistyössä SeAMK:n kanssa casetutkimuksen kautta kerätty tietoa Etelä-

Pohjanmaan nuorten ja nuorten aikuisten kokemuksesta hyvinvointiin ja hyvinvointipalveluihin. Tulosten

perusteella mm. sähköisten palvelujen kehittämistä pidetään tärkeänä, mutta käyttöä tulee ohjeistaa sel-

keällä arkikielellä ja mahdollistaa tarvittaessa palvelunkäyttäjille reaaliaikainen tekninen tuki sekä mahdolli-

suus verkkopalvelua täydentävään asiantuntijaneuvontaan. Esille nousi myös se, että kaikkia palveluja ei voi

siirtää sähköiseen muotoon. Nuorten käsitykset hyvinvoinnista yleensä ja myös palvelujärjestelmän kyvystä

vastata hyvinvoinnin vajeiden aiheuttamiin ongelmiin olivat traditionaalisia: ratkaisuiksi ei odoteta taika-

temppuja, vaan paneutuvia kohtaamisen tuokioita.

Kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat

Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat tehneet melko kattavasti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia ja osal-

listuneet kouluterveyskyselyihin. Kokonaiskuvaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilasta Etelä-

Pohjanmaan alueelta ei kuitenkaan ole helposti saatavilla. Aluehallintoviraston (2015) selvityksessä tode-

taan, että hyvinvointikertomus on laadittu 61 % E-P:n kunnissa (syksy 2015 tilanne).

Etelä-Pohjanmaan lasten ja lapsiperheiden määrä

Taulukko 1. Etelä-Pohjanmaan 0-18-vuotiaiden määrä (2015).

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2015 lopulla 20 000 lapsiperhettä. Lapsiperheellä tarkoitetaan tässä per-

hettä, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheiden lukumäärä on kym-

menen vuoden aikana vähentynyt maakunnassa 1 650 perheen verran eli noin 8 prosenttia. Vuoden 2015

Väkiluku (kaikki asukkaat)

0–6 -vuotiaat

7–15 -vuotiaat

13–15 -vuotiaat

16–18 -vuotiaat

J-P 15 303 1 183 1 674 580 625 hlö

8 % 11 % 4 % 4 % %

2-N 22 575 1 610 2 286 756 807 hlö

7 % 10 % 3 % 4 % %

LAPUA 14 609 1 329 1 667 538 488 hlö

9 % 11 % 4 % 3 % %

LLKY 22 849 1 554 2 147 766 820 hlö

7 % 9 % 3 % 4 % %

SJK 61 530 5 364 6 418 2 097 2 150 hlö

9 % 10 % 3 % 3 % %

JIK 33 893 2 643 3 572 1 198 1 156 hlö

8 % 11 % 4 % 3 % %

KUUSIOKUNNAT 21 827 1 487 2 304 761 754 hlö

7 % 11 % 3 % 3 % %

Yhteensä 192 586 15 171 20 069 6 696 6 800

8

lopulla yleisin lapsiperhetyyppi olivat yksilapsiset perheet, joita oli noin 39 prosenttia kaikista maakunnassa

asuvista lapsiperheistä. Lapsiperheen keskimääräinen lapsiluku on 1,96. Yhden vanhemman perheitä on

noin 17 % lapsiperheistä, joista 85 % on äidin ja lasten perheitä (www.epliitto.fi).

Lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit

Hankkeen valmistelussa on perehdytty lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavaan indikaattoritietoon käyttä-

en lähteenä Sotkanetistä saatuja kouluterveyskyselyn tietoja (2013) sekä THL:n tilastoista saatuja kouluter-

veyskyselyn (2015) tuloksia. Yhteenvedot kouluterveyskyselyn tuloksista sekä lasten, nuorten ja perheiden

hyvinvointia kuvaavista indikaattoreista toimivat hankkeen oheismateriana.

4.1. Tehty ja meneillään oleva kehittämistyö

Etelä-Pohjanmaalla on etenkin osana KASTE-hankkeita toteutettu monipuolista kehittämistyötä, jonka tu-

loksena syntyneet toimintamallit ovat käytössä kuntien ja kuntayhtymien toiminnoissa. Toimijat ovat oman

alueensa palvelutarpeista lähtien valinneet käyttöönsä erilaisia, kehittämistyön tuloksena syntyneitä käy-

tänteitä. Siirtyminen maakunnallisesti järjestettyyn toimintaan vaatii toimintamallien yhtenäistämistä.

Maakunnassa pitkäjänteisesti toteutettu kehittämistyö tukee muutostyötä, koska se on lisännyt toimijoiden

keskinäistä tuntemusta, vahvistanut verkostoja ja luonut yhteistyökäytänteitä.

Taulukko 2. Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelujen kehittämishankkeet ja muu kehittämistyö vuosilta

2006–2016

EP:n lapsiperhepalvelujen hanke- ja muu kehittämistyö vv. 2006–2016

• Sijaishuollon kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla (EpSi-hanke) 8/2006–10/2008

• Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke 2007–2009. KASPERI I (KASTE)

• Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke 1.3.2009–31.10.2011 Selevä paletti -kehittämishanke (1.8.2009 - 31.10.2011)

• KASPERI II -hanke (KASTE) Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelujen -kehittämishanke (ELLA) 1.11.2012–31.10.2013 o Hankkeessa kehitettiin myös monialaisesti prosesseja ks. monialaisen tuen polku o Kehittäjäverkoston tuotteena ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus -esite o EP:n ehkäisevän työn hyvät käytännöt

• LasSe – Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa -hanke 2014–2015

Muita alueen hankkeita ja kehittämistyötä:

• Tutki-hanke 2015–2016 (Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä)

• Palmikko-hanke 2013–

• Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan hankekumppanuus Sydänliiton terveyden edistämisen kärkihankkeessa

• Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima Parempi Arki -hanke (KASTE)

• Pro SOS (ESR-hanke 2016–2018)

• OHJAAMO Etelä-Pohjanmaa (2016–2019) Hallinnoijana toimii Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

9

• Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK oy) tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeita: o Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä, 2012–2014 o Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa 1.1.2012 - 31.12.2014 o SOHVI-hanke 1.1.2012- 29.2.2014 o Inform-hanke 1.10.2008–30.11.2011 o To Care, To Dare, To Share (CDS): Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakoulu- opinnoissa 1.9.2009–31.8.2011 o Ilmajoen yläasteikäisten terveyden edistäminen

• SeAMK:n tuottamia arviointeja lapsi- ja perhepalveluiden aihepiireistä o Komiasti opintiellä -hanke on Nuorten Ystävät ry (RAY) o KASPERI-hanke, asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi 2011

• Palveluverkko lasten ja nuorten neuropsykiatrisissa häiriöissä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoito-piirin alueella (2016–2018), hankehallinnoijana toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

• HYVIS ja VÄLITTÄMISEN KOODI

Palveluverkko lasten ja nuorten neuropsykiatrisissa häiriöissä -hanke 2016–2018

Autismin kirjon lasten ja heidän perheittensä palvelujen suunnitteluun hoidon järjestämisen työryhmä

Nuorisopsykiatrian jalkautuva työ perustasolle 2016 alkaen. Perustasolle perheneuvoloiden yhteyteen perustetut monialaiset ja -ammatilliset työryhmät.

5. Muutostyön merkitys Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden

palveluiden kannalta

EP sote uudistusprosessissa syksyn 2016 aikana toiminut lape ryhmä on toteutetun lähtötilannekartoituk-

sen perusteella määritellyt Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa noudattavat Etelä-Pohjanmaan

lapsiperhepalveluiden vision ja tavoitteet.

10

Kuvio 3. Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalveluiden visio ja tavoitteet.

5.1. Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuuri

Toimintakulttuurin muutos on lape muutosohjelmaa läpileikkaava periaate, jolla halutaan korostaa lapsen

oikeuksia ja vahvistaa toiminnan tietoperusteisuutta. Muutoksen tulee toteutua lapsia koskevan päätök-

senteon kaikilla tasoilla. Eri toimijoiden tulee kyetä synnyttämään kumppanuuksiin perustuvaa yhteistoi-

mintaa. Tarvitaan yhteistä asenne- ja arvotarkastelua sekä kykyä sitoutua yhteisen tavoitteen. Asiak-

kuusajattelu tulee saada toimintaa ja sen kehittämistä ohjaavaksi periaatteeksi, jonka toteutumisessa joh-

tamisella on keskeinen merkitys. (THL 2012, Virtanen ym. 2011.)

Unicefin kehittämän Lapsiystävällinen kunta toimintamallin käyttöönotto on kunnalle väline tutkia sen

toimintakulttuurin ja päätöksenteon lapsenoikeusperusteisuutta. Tällä tarkoitetaan lapsen edun huomioi-

mista parhaiden mahdollisten edellytysten takaamiseksi lapsen kasvuun ja kehitykseen, perheiden moni-

muotoisuuden huomioimista ja yhdenvertaisuuden edistämistä sekä lasten näkemysten kunnioittamista.

Kansallisesti Lapsiystävällinen kunta -malli ja lapsenoikeusperustainen hallinto voidaan nähdä sateenvarjo-

na koko lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin edistämiselle. Tarkastelussa on erityisesti päätöksen-

teon ja palvelujen järjestämisen strategisen suunnittelun taso.

11

Etelä-Pohjanmaan lape hanke toimii lapsiystävällisen toimintakulttuurin esille tuojana ja promoottorina

kunnissa jalkauttamalla alueelle kansallisella tasolla tehtävää kehittämistyötä toimintakulttuurin edistämi-

seksi ja toiminnan muuttamiseksi. Keskeistä on tietoon perustuva ja lapsilähtöinen päätöksenteko. Hanke

toimii keskustelufoorumina muutoksen toteuttamisessa sekä alueen kuntien ja maakunnan tukena tietoa

tuottavien välineiden käyttämisessä. Seamk/ SONetBotnia tukee oman osahankkeensa kautta kehittämis-

työtä.

Kuvio 4. Yhtenäisen toimintakulttuurin rakentaminen THL 2012.

5.1.1. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi (LAVA)

Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin käyttöönotto ovat toisiinsa kytköksissä olevia menetelmiä

toimintakulttuurin muuttamisessa lapsilähtöisemmäksi.

Yhtenäisen toimintakulttuurin rakentaminen

Kunnan perus- ja erityispalvelut, kunta (kunnat) sekä yksityiset ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajat sopivat palvelujen yhteistoiminnan periaatteista:

- Kuka vastaa yksiköiden ja organisaation rajat ylittävien prosessien koordinaatiosta sekä käytäntöjen yhtenäistämisestä ja yhtenäisyyden seurannasta?

- Miten sovitaan yhteisistä tavoitteista ja vastuista sekä voimavaroista?

- Miten varmistetaan tavoitteellinen yhteistoiminta palvelujen tuottajien välillä:

Missä asioissa ja tilanteissa tarvitaan säännöllistä yhteistyötä

Miten toimijoiden yhteistyöosaamista tuetaan (koulutus)

Miten varmistetaan lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen yhteistyöhön?

- Miten varmistetaan että toiminnan kehittämisessä ja palveluissa on käytössä viimeisin tieto vaikutta-vista ja hyvistä käytännöistä ja menetelmistä:

Kuka vastaa uuden tiedon hankinnasta

Miten käytännöt yhtenäistetään

Miten yhtenäisyyttä seurataan

- Miten varmistetaan tiedon viiveetön siirtyminen yksiköiden rajat ylittävissä käytännöissä:

Miten varmistetaan tietojärjestelmien yhteensopivuus

Miten salassapitomääräykset ratkaistaan?

- Millaisin käytännöin varmistetaan, että palveluihin saadaan toimiva monialainen toimintakulttuuri?

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012

12

Kuvio 5. Muuttuva toimintakulttuuri.

Lapsivaikutusten arviointi

Kärkihankkeella rakennetaan toimintakulttuuria, jossa eri toimijat tunnistavat päätöstensä vaikutukset lap-

siin ja huomioivat tämän jo niiden valmisteluvaiheessa. Kulttuurinmuutosta tukee kansallinen ohjaus ml.

lainsäädäntö. Uudistuksessa tuetaan LAVA-asiantuntemuksen kiinnittymistä sekä maakuntaan, että uudis-

tuviin kuntiin. Tiedon ja kokemusten vaihdon halutaan toteutuvan paitsi maakunnan ja kuntien, myös eri

kuntien välillä.

Hankkeen keskeiset tulokset

Säädösvaikutusten arvioinnissa ja kuntien päätösten ennakkoarviointiin on olemassa mallit lapsivaikutusten

arvioimiseksi. Lapsivaikutusten arviointi otetaan säännönmukaiseksi osaksi valmistelu- ja päätöksenteko-

prosessia. Maakuntien toimintaan kehitetään LAVA-malli ja se otetaan käyttöön

Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, maakunnan tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkö-

kulmasta. Kyse on sekä lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä

budjettianalyysista, että talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista.

Väestölähtöisessä budjettianalyysissä julkisen talouden menot järjestetään väestömomentteihin. Lapsibud-

jetoinnissa tarkastellaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia menoja (esim. ikäryhmä 0-18-vuotiaat). Kyse ei ole

erillisen ”lasten talousarvion” tekemistä, vaan talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta

perinteisen hallinnonalakohtaisen tarkastelun sijasta yhtenä kokonaisuutena. Tällöin voidaan estää hallin-

tokuntien välistä osaoptimointia ja korostaa laajan palvelukokonaisuuden mahdollistamaa kustannus-

vaikuttavuuden näkökulmaa. Seurantatiedon kautta lapsibudjetointi tuo strategisen suunnittelun ja päätök-

senteon tueksi tietoa, jonka avulla lapsiin kohdistuvat rahalliset ja muut resurssit voidaan kohdentaa oikeu-

13

denmukaisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Lapsibudjetoinnista saatavaa tietoa on mahdollista hyödyn-

tää myös yksittäisiä palveluja ja toimintatapoja koskevassa kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa ja vaikut-

tavuustutkimuksessa.

Lapsibudjetointia kehitetään kansallisesti. Tavoitteena on luoda lapsilähtöisen budjettianalyysin kunnalli-

sesti sovellettava malli, jota pilotoidaan kolmessa tai useammassa kunnassa. Saadun kokemuksen perus-

teella arvioidaan mallin sovellettavuus muihin kuntiin.

Etelä-Pohjanmaan lape hankkeessa laaditaan Seamk/ SONetBOTNIAn ja THL:n tukemana yhteistyössä maa-

kunnallisen lape työryhmän kanssa malli maakunnan ennakkoarvioinnista, joka sisältää lapsinäkökulman.

Lapsivaikutusten arviointia voidaan tehdä kolmessa, toisiaan täydentävässä vaiheessa: Ennakkoarviointina,

prosessiarviointina ja seuranta-arviointina. Maakunnasta hankitaan pilottikuntia lapsibudjetoinnin kehit-

tämiseen. Selvitetään mahdollisuus yhteistyöhön nuorisovaltuustojen kanssa.

5.1.2. Perheystävällinen työpaikka toimintamalli

Työn ja perheen yhteensovittamista tukevat varhaiskasvatus, koulujen kerhotoiminta, perhevapaajärjes-

telmä sekä useilla työpaikoilla hyödynnettävät, erityisesti työajan ja -paikan joustoihin liittyvät käytännöt.

Työn ja perheen yhteensovittamisessa on kuitenkin edelleen kehitettävää. Kehittämisen varaa on myös

työpaikkojen perhemyönteisessä ilmapiirissä sekä toimintatapojen tehokkaammassa ja tasapuolisemmassa

hyödyntämisessä.

Tavoitteet

- Aikaansaada muutos, joka auttaa työ- ja perhe-elämää tukemaan toisiaan ja toimimaan toisilleen

voimavaroina. Päämääränä on levittää konkreettiset mallit ja toimintatavat työelämän käyttöön si-

ten, että työpaikoissa itsessään luotavat toimintatavat korostuvat.

- Lisätä työpaikoilla ymmärrystä työn ja perheen yhteensovittamisen merkityksestä henkilöstön työ-

hyvinvoinnille, työmotivaatiolle, tuottavuudelle sekä tehokkuuden kasvulle.

- Edistää perheystävällisten käytäntöjen huomioimista työpaikoilla johtamiskäytännöissä ja laajem-

min osana henkilöstöhallinnon ja muiden työpaikan toimijoiden työtä

Perheystävällisen työpaikan toimintamallin toteuttaminen Etelä-Pohjanmaan maakunnassa

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri haluaa rakentua maakunnan kärkenä perheystävällisen toimintakult-

tuurin periaatteiden mukaisesti. Tällä tuetaan myös tulevan maakunnan SOTE -organisaation perheystäväl-

lisen toimintamallin rakentumista heti sen käynnistyessä 1.1.2019. Osana tätä kehitystyötä Lape –

hankkeessa on tarkoitus hankkia tukea Väestöliitolta ja soveltaa Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa

sairaanhoitopiirin ja tulevan maakunnan tarpeisiin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on sitoutunut kehit-

tämään omaa ”perheystävällisyyttään” seuraavien kahden vuoden aikana määrätietoisesti kohti kokonais-

arviointia ja Perheystävällinen työpaikka -sertifikaattia. Sairaanhoitopiirissä on hieman alle 3000 työpaik-

kaa, joka on noin kolmasosa uuden maakunnan sote –työpaikoista.

Perheystävällisten työpaikkojen toimintamallin nähdään toimivan yhtenä keskeisenä muutosjohtamisen

työkaluna. Mallin halutaan toimivan LAPE-hankkeessa perheystävällisenä hallintomallina, joka rauhoittaa

henkilöstön epätietoisuutta tulevasta organisaatioista. Tavoitteena on saada työntekijät kokemaan, että:

14

”On tuleva organisaatiorakenne millainen tahansa, niin ainakin siellä toimitaan inhimillisesti ja perheystä-

vällisesti.”

Väestöliiton kehittämä Perheystävällinen työpaikka -ohjelma tarjoaa rakenteen perheystävällisyyden kehit-

tämiseksi.

Hankkeen aikataulutus: Kevät 2017: Alkukartoitus Pidetään aloituskokous osallistuvan organisaation kanssa, selvennetään hankkeen periaatteet ja tavoitteet, miksi tehdään ja mitä tehdään. Tarkoituksena selventää mitä perheystävällisellä työpaikalla Etelä-Pohjanmaalla tarkoitetaan sekä samalla avataan perheystävällisestä työyhteisöstä syntyviä etuja organisaa-tiolle. EPSHP laatii alkukartoituksen ja henkilöstön perheystävällisen näkemyksen selvittämiseksi toteute-taan koko organisaatiossa henkilöstökysely ja /tai haastatteluja. Väestöliitto auttaa perheystävällisen henki-löstökysymysten valinnoissa sekä hyväksyy alkukartoitusdokumentin. Aloituskokoukseen osallistuu Väestö-liiton lisäksi työntekijä Lape-hankkeesta sekä osallistuvasta organisaatiosta hankkeeseen osallistuvia henki-löitä, joilla on toimivaltaa henkilöstöasioissa. Samalla pyydetään osallistuvalta organisaatiolta taustatietoja alkukartoitusta varten. Näitä ovat ainakin henkilöstöstrategiat, -suunnitelmat, ohjeistukset, raportit ja kyse-lyt (esim. henkilöstöviihtyvyyskyselyt yms.). Aloituskokouksessa keskustellaan myös vapaamuotoisesti or-ganisaation nykytilanteesta suhteessa perheystävällisyyteen. Kirjataan kaikki keskustelussa nousevat tee-mat ylös. Kevät-kesä 2017: Kehittämissuunnitelma EPSHP alkukartoituksen perusteella arvioidaan nykytila ja tunnistetaan organisaation kehittämiskohteita joista laaditaan kehittämissuunnitelma ja sille tehdään konkreettinen toimeenpanosuunnitelma. Väestöliitto sparraa kehittämissuunnitelman sisältöjen valinnassa sekä hyväksyy lopullisen kehittämissuun-

nitelmadokumentin. Lape –hankkeen paikallisena asiantuntijana ja Väestöliiton yhteistyökumppanina toimii

WeAll – hankkeesta henkilö, joka tekee laajemmin yhteistyötä perheystävällisen työpaikan ja hallinnan

kehittämisessä. Hankkeessa voidaan hyödyntää WeAll:n ja Väestöliiton hyvin alkanutta yhteistyötä ja saada

siten käyttöön uusin tieto perheystävällisten työpaikkojen tutkimuksesta.

Syksy 2017 – syksy 2018: Toimenpiteiden toteuttaminen EPSHP vastaa sovittujen toimenpiteiden toteuttamisesta ja kehittämissuunnitelman noudattamisesta. Tyy-pillisiä toimenpiteitä voivat ovat: esimiesvalmennukset, johdon sparraukset, työyhteisövalmennukset, per-heystävälliset pelisäännöt ja ohjeistukset (esim. intranetin sisältöjen päivitykset), kehityskeskustelujen sisäl-töjen päivitykset, työvuorosuunnittelu ja lomajärjestelyjen perheystävälliset käytännöt, jne. EPSHP toistetaan kehittämistoimenpiteiden jälkeen perheystävällisen henkilöstökysely organisaatiossaan ja raportoidaan tulokset. Väestöliitto antaa tukea koko ohjelman toteuttamisen ajan ohjaus- ja seurantapalavereissa. Kun Väestöliit-to toteaa toimenpiteet toteutetuksi, voidaan tehdä organisaation kokonaisarviointi mukaan lukien henki-löstöhaastattelut ja toimipistevierailut. Kokonaisarviointi voi tapahtua aikaisintaan loppuvuonna 2018. Suunnitelman mukainen eteneminen ei automaattisesti takaa Perheystävällinen työpaikka -merkin saamis-ta. Mikäli kokonaisarviointi osoittaa, ettei merkkiä voida myöntää, saa organisaatio siihen perustelut ja palautteen mihin asioihin tulee edelleen kiinnittää huomiota perheystävällisyyden parantamiseksi. Tulokset

15

Lape hankkeen jälkeen on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa keskeinen sote-organisaatio ollut mukana suunnitelmallisessa kehittämisessä ja toteutuksessa perheystävällisten työpaikkojen luomisessa. Kokemus-ta tullaan hyödyntämään koko maakunnan uudessa sote-organisaatiossa ja osaamista voidaan hyödyntää myös muissa julkisissa organisaatioissa maakunnassa.

5.2. Perhekeskus-toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto

Etelä-Pohjanmaan perhekeskustoimintamalli tuo kattavat palvelut osaksi lasten ja nuorten tavanomaista

kasvuympäristöä. Se tarkoittaa lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapselle ja perheelle suunnatut

hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus

palvelee kaikkia lapsia ja perheitä. Se on uusi tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden pal-

velut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja

perhe saa oikea-aikaisen tuen ja avun. Perhekeskustoimintamalli tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon uu-

distuessa rakenteen maakuntien sote palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja

seurakuntien toiminnan yhteen sovittamiseksi. Se toimii kivijalkana kaikille lapsiperhepalveluille.

Etelä-Pohjanmaan alueella toimii 35 Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilaa. Maakunnassa on

myös useita uudenmuotoisia perinteisten seurakuntien päivä- ja perhekerhotoiminnan rinnalle kehitettyjä

toimintoja (mm. lapsi–isovanhempi-kerhoja ja eka vauva -kerhoja). Seurakuntien lapsi- ja kasvatustyöllä on

yhteys myös kuntiin, mm. päiväkoteihin ja kouluihin.

Perhekeskustoimintamallin tavoitteena on rakentaa lapsi- ja perhelähtöinen palvelujen kokonaisuus, joka

edistää lasten ja perheiden hyvinvointia, terveyttä, ml. mielenterveys, sekä kasvua ja kehitystä ja tarjoaa

tarvittavan varhaisen tuen ja hoidon. Perhekeskus verkostoi ja yhteen sovittaa lasten ja perheiden julkiset

sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palvelut, järjestöjen ja seurakuntien palvelut sekä vapaaehtoistoimijat

sekä tarjoaa kaikille avoimia kohtaamispaikkoja.

Etelä-Pohjanmaan perhekeskusmallin ydintehtävien sisällön määrittely ja sopiminen

EP sote uudistuksen, lape hankkeen ja muutosagentin toiminnan tuloksena varmistetaan maakunnallisen

perhekeskustoimintamallin syntyminen. Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus- ja

muu kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut kootaan ja

verkostoidaan lähipalveluperiaatteella toimiviin perhekeskuksiin, joiden toimintaa tukevat erityispalvelujen

tukirakenteet, konsultaatiot ja jalkautuvat palvelut. Perhekeskus toimii suurimmissa väestökeskuksissa, eli

nykyisiä yhteistoiminta-alueita, Seinäjokea, Lapuaa ja Ilmajokea vastaavilla alueilla. Se tarjoaa lapsille ja

perheille kohtaamispaikan. Tämän lisäksi lapsiperheiden kohtaamisen ja vertaistuen mahdollisuuksia tar-

joavat pienempiin taajamiin ja kyläyhteisöihin sijoittuvat, maakunnan kanssa sovituin yhtenevin perhekes-

kusmallin toimintaperiaattein toimivat seurakuntien ja järjestöjen ylläpitämät perhekahvilat ja perhekerhot.

Ne tarjoavat puitteita myös jalkautuville ehkäisevän työn muodoille, kuten terveys- ja elintapaneuvonnalle.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila

tukee perustyönsä kautta perhekeskusmallin kehittämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lähtökoh-

dasta käsin. Aksila koordinoi terveydenhuoltolain mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä

maakunnallisesti ohjausryhmän linjausten ja painopistemääritysten mukaisesti.

16

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu hallinnoi maakunnallista Ohjaamo -hanketta, jolla on liittymäpinta

perhekeskuksen nuoriin ja nuoriin perheasiakkaisiin. Hankkeiden välinen yhteistyö huomioidaan.

Perhekeskustoimintamallin kehittäminen, ml. yhteystyö koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa (pääsuun-

nitelma)

Perhekeskustoimintamallin käyttöönotto edellyttää toimintaperiaatteista ja -tavoista sopimista sekä palve-

luiden kokonaisuuden ja sen sisältämien ydinprosessien sisällön määrittelyä. Tämä toteutetaan lape - ja EP

sote hankkeiden yhteistyönä. Lähtökohtatilanteessa maakunnan alueella on eri tyyppisiä, erilaisin toimin-

tamallein toimivia koottuja ja virtuaalisia perhekeskuksia. Hankkeessa paneudutaan erityisesti perustason

ja erityispalvelut integroivien toimintamallien kehittämiseen siten, että erityispalveluilla tuetaan paitsi per-

hekeskusten toimintaa, myös koulun ympäristöön sijoittuvia palveluja. Tämän lisäksi luodaan toimivat yh-

teistyörakenteet perhekeskusten, varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten välille.

Toimintamallien käytännön kehittämistä toteutetaan EP sote valmistelussa toimivien työryhmien ja lape

hankkeen yhteistyönä. Hanke tarjoaa EP sote valmisteluun henkilöstöresurssia, osaamista ja koulutusta.

Samalla voimavarat yhdistävä kehittämistyö takaa toimintamallien juurtumisen osaksi tulevaa palvelura-

kennetta. Lähtökohtana on horisontaalisesti ja vertikaalisesti integroidun palvelukokonaisuuden synnyttä-

minen. Keskeistä on erityispalveluiden perustasolle tarjoama kattava tuki. Myös perhekeskusmalliin kuulu-

vien perustason palveluiden välille rakennetaan toimivat yhteistyörakenteet. Toimintakulttuurin muutta-

minen huomioidaan koko hankkeen keston ajan. Muutosta voidaan tukea mm. ottamalla uusia toiminta-

malleja asteittain käyttöön jo hankkeen aikana. Sähköiset palvelut ovat osa uutta palvelurakennetta.

17

Kuvio 6. Integratiiviset toimintamallit ja perustason tuki.

Perhekeskustoimintamallin rakentamisessa varmistetaan seuraavien tavoitteiden toteutuminen:

1. Kuvata lakisääteisten tehtävien perusteella määrittyvä sisältö (terveys- ja sosiaalipalvelut) 2. Tunnistetaan erityiset kehittämiskohteet 3. Rakennetaan yhteistä lapsikäsitystä 4. Määritellään yhdessä eri toimijoiden roolit lapsen ja perheen hyvinvoinnin edistämisessä 5. Kuvataan vanhemmuuden tukeminen 6. Kuvataan parisuhteen tukeminen 7. Mallinnetaan lapsen ja perheen varhaisen tuen ja hoidon palvelut ja niille tarvittava tuki 8. Osallistutaan näyttöön perustuvan menetelmä- ja työkalupakkisuunnitelman pilotointiin 9. Kuvataan osana perhekeskustoimintaa tapahtuva eroauttaminen 10. Kuvataan muu vanhempien palvelutarpeisiin vastaaminen 11. Mallinnetaan vertaistuki osana palveluja ja kohtaamispaikan toimintaa

5.2.1. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen saa perustan mm. terveyden-, sosiaali-, oppilas- ja opiskelija-

huolto- sekä varhaiskasvatuslaista. Tästä huolimatta tuen kattavuudessa on aukkoja ja alueellisia eroja.

18

Tutkimustulosten perusteella vain osa vanhemmista oli kokenut saavansa riittävästi apua ja tukea ongel-

miinsa. (Perälä & Halme 2014; Kanste ym. 2016).

Vanhemmuutta ja parisuhdetta vahvistavia työmuotoja on kehitetty viime vuosina sekä julkisella sektorilla,

että järjestöjen ja seurakuntien toimesta. Sähköiset palvelut ovat kehittyneet nopeasti ja erilaiset nettivas-

taanotot, -ryhmät ja -luennot sekä chatit toimivat valtakunnallisesti. Niiden hyödyntäminen julkisissa palve-

luissa on kuitenkin edelleen melko vähäistä.

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamisella halutaan:

1. Parantaa palveluiden kattavuutta ja alueellista yhdenmukaisuutta julkisen sektorin, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyönä.

2. Vahvistaa vanhemmuuden ja parisuhteen tukea sekä osana perhekeskustoimintamallia, että erityis- ja vaativan tason palveluissa.

3. Parantaa palveluiden tunnettuutta erityisesti sähköisten palveluiden osalta. 4. Kehittää palveluiden integraatiota ja palveluiden sisältöjä tavalla, joka huomioi isien ja äitien tar-

peet moninaisissa perheissä. 5. Raivata vanhemmuuden tuen tarjoamisen ja vastaanottamisen esteitä sekä ottaa käyttöön toimin-

takäytäntöjä, jotka edistävät osallisuutta ja moniammatillista yhteistyötä.

Etelä-Pohjanmaan vanhemmuuden tuen ja parisuhteen kehittämisen toimenpiteet

1. MLL omaa pitkät perinteet vanhemmuuden ja parisuhteen tukeen liittyvästä yhteistyöstä Etelä-Pohjanmaan kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kanssa. Yhteistyössä MLL:n kanssa kehitetään van-hemmuuden ja parisuhteen tuen digitaalisia palvelumuotoja.

2. Toteutetaan yhteistyötä perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa. 3. Varmistetaan tuen kattavuus ja laaditaan suunnitelma katvealueiden kattamiseksi. Varmistetaan,

että alueen lapsi- ja perhepalveluissa tunnetaan tarjolla olevat palvelut sekä digitaalisten palvelui-den ja vertaistuen muodot, ns. ”sähköinen perhekeskus”.

4. Osallistutaan sairaanhoitopiirin Hyvis-portaalin kehittämistyöhön ja hyödynnetään Kersanet-palvelua.

5. Varmistetaan, että aikuispalveluissa tunnetaan vanhemmuuden ja parisuhteen tuen muodot ja tar-jotaan proaktiivisesti tukea mm. ”sähköisen perhekeskuksen” kautta. Vahvistetaan näissä palveluis-sa Lapset puheeksi -työtavan käyttöönottoa.

6. Tuetaan koulutuksella ammattilaisten osaamista lasten ja perheiden kunnioittavaan kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen.

7. Valitaan näyttöön perustuvat työmenetelmät, joilla vahvistetaan vanhemmuutta tilanteissa, joissa huoli lapseen liittyen on merkittävä.

5.2.2. Eroauttamisen palveluilla kohti yhteistyövanhemmuutta

Lapsiperheiden erotilanteen palveluiden kehittäminen liittyy sekä lape muutosohjelman kehittämiskokonai-

suuteen ”Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri”, että ”Lapsi- ja perhelähtöi-

set palvelut”.

Lapsiperheiden erotilanteen palveluiden tavoitteena on:

- Vahvistaa asenneilmapiiriä ja huomioida lapsen etu siten, että lapsiperheissä toimittaisiin eron jäl-keen aiempaa useammin rakentavasti pyrkien yhteistyövanhemmuuteen sekä siihen, ettei lapsi menetä vanhempaansa erossa

19

- Selkeyttää, yhdenmukaistaa ja vahvistaa lapsiperheiden erotilanteen palveluja ja toimintamalleja sekä parantaa lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuuden huomioimista

- Ammattilaisten työssä läpäisevänä periaatteena tulee näkyä sovinnollisen eron ja yhteistyövan-hemmuuden edistäminen sekä lapsen näkökulman huomioiminen.

Palveluihin liittyviä kehittämisehdotuksia sisältyy perhekeskustoimintamalliin, palveluvalikkoon ja erotilan-

teen ”työvälineisiin” sekä eroauttamisen ammattilaisten toimintaan.

Yhteys osaamis- ja tukikeskuksiin

Pitkittyneisiin huolto- ja tapaamisriitoihin kehitetään oma palvelumallinsa. Niihin liittyy usein myös muita

vaativia psykososiaalisia haasteita, joten ne vaativat monialaista erityisosaamista ja paljon ajallisia resursse-

ja. Osaaminen tältä osin keskitetään osaamis- ja tukikeskuksiin, joissa tarjolla olevat vaativat terveys-, mie-

lenterveys- ja päihdepalvelut sekä lastensuojelun vaativat erityispalvelut voivat olla olennaisia myös pitkit-

tyneiden huolto- ja tapaamisriitojen ratkaisemisessa.

Otetaan käyttöön eropalveluiden malli, jonka läpileikkaava ajatus on pyrkimys erojen jälkeiseen yhteistyö-

vanhemmuuteen, lapsen edun toteutuminen ja vanhempien ohjaaminen (ns. psykoedukaatio) tätä ajatel-

len. Mallissa huomioidaan perheiden monimuotoisuus. Erotilanteen tukea vahvistetaan osana alueelle

muodostettavaa perhekeskustoimintamallia.

Hankkeen ensi vaiheessa kartoitetaan alueen erotilanteen palvelut, mukaan lukien verkossa tarjottavat

palvelut ja arvioidaan niiden saavutettavuus ja vastaaminen erilaisten ja eron eri vaiheissa elävien perhei-

den tarpeisiin. Arvioidaan, millä tavoin lasten ja perheiden palveluissa tunnetaan erotilanteen palveluita,

sekä, miten lainsäädännön, esimerkiksi sosiaalihuoltolain, asettamia velvoitteita tarpeen mukaisten palve-

luiden tarjoamisessa ja palveluihin ohjaamisessa noudatetaan. Erotilanteen palveluista rakennetaan mah-

dollisimman selkeä kokonaisuus ja palvelupolku, joka tarjoaa asiakkaalle riittävää tietoa ja tukea sekä oh-

jausta tarvittaessa heti, kun pari on päättänyt erota tai asia on otettu puheeksi missä tahansa matalan kyn-

nyksen palvelussa. Tarkoituksena on ohjata asiakasta oikeiden tahojen luokse eron eri vaiheissa ja tehdä

tämä myös ammattilaisille helpommaksi. Palvelujärjestelmä kattaa valtiolliset, kunnalliset, seurakuntien

(kirkon perheneuvonta) ja järjestöjen tuottamat palvelut.

Hankkeessa kehitetään erotilanteessa olevien vanhemmuuden tueksi uusi väline, vanhemmuussuunnitel-

ma (parenting plan). Vanhemmuussuunnitelma olisi erotilanteessa olevien vanhempien käyttöön - van-

hempien niin halutessa - tarjottava huolto- ja tapaamissopimusta tukeva ja konkretisoiva työkalu, joka

myös ohjaisi vanhempia keskustelemaan ja ratkomaan asioita lapsen tarpeista käsin. Vanhemmuussuunni-

telman ja lapsen huoltoa ja tapaamista koskevia sopimusten toteutumista voidaan tukea mm. sopimusten

visualisoinnin avulla.

Vanhemmille turvataan mahdollisuus osallistua eroryhmiin ja lapsille lasten ryhmiin, jossa he saavat ma-

talan kynnyksen tukea. Eroauttamisen palveluissa tulee huolehtia siitä, että lähisuhdeväkivaltatilanteet

tunnistetaan.

Koulutus ja osaamisen vahvistaminen

Vahvistetaan ammattilaisten (varhaiskasvatus, koulu, neuvola, myös mm. terveyskeskus ja työterveyshuol-

to) osaamista lapsiperheen eroista myös erokriisin näkökulmasta. Koulutetaan ammattilaisia ohjaamaan

vanhempia yhteistyövanhemmuuteen sekä lasten eroauttamiseen. Peruskoulutettuja perheasioiden sovit-

20

telijoita tulee olla useampia jokaisessa perhekeskuksessa. Jo sovittelijoina toimivia tulee kouluttaa mm.

lasten tapaamisessa osana sovittelua ja monimuotoisten ja monikulttuuristen perheiden kanssa työskente-

lyyn. Eropalveluissa toimivien ammattilaisten (lastenvalvojat, olosuhdeselvitysten tekijät jne.) osaamista ja

valtakunnallista ohjausta tulee vahvistaa projektin tavoitteita silmällä pitäen.

Vanhempia ja lapsia työssään kohtaavat ammattilaiset koulutetaan tunnistamaan eropalvelujen tarpeita ja

varmistetaan, että palveluissa tunnetaan tarjolla olevat eropalvelut, ml. digitaalisten palveluiden ja vertais-

tuen muodot. Perheasioiden sovittelua tehdään tunnetuksi ja tuodaan tarjolle varhaisena keinona estää

ristiriitojen kärjistymistä. Etelä-Pohjanmaan alueen perhejuridiset palvelut toimivat koottuna, perhekeskus-

ten toimintaa tukevana erityispalveluna.

Sähköiset palvelut ovat olennainen osa erotilanteen palveluiden kokonaisuutta. Olemassa olevat palvelut

kartoitetaan ja niitä vahvistetaan. Tavoitteena on luoda uusia digitalisaation mahdollistamia tuki- ja palve-

lumuotoja sekä tarjota keskitetysti tietoa ajankohtaisista erotilanteen /vanhemmuuden tuen koulutuksista

ja muista tapahtumista. Tuki - ja palvelumuotoja voivat olla esimerkiksi paikalliset eroinfo-tilaisuudet, joihin

voi osallistua myös sähköisesti tai esimerkiksi vertaistuen palveluiden tarjoaminen sähköisesti. Sähköisten

palveluiden kehittämisen pohjana voidaan käyttää esim. nykyistä Apua eroon -palveluportaalia

(http://www.apuaeroon.fi/), Hollannin Rechtwijzer-järjestelmää sekä VM:n käynnistämää Kansallinen pal-

veluarkkitehtuuri -hanketta (KaPA). Varmistetaan, että eron kokeneet perheet otetaan mukaan kehittä-

mään palvelua esimerkiksi säännöllisillä palautteilla, työpajoilla yms.

Hyödynnetään valtakunnallisesti koottuja ja kehitettyjä sähköisiä eropalveluita.

Kokeillaan aikaisemmin kehitettyjä eroauttamisen työvälineitä ja -malleja

Pohjanmaan perhekaste II -osahankkeessa on kehitetty vuosien 2011–2013 aikana lapsilähtöinen eroaut-

tamisen toimintamalli ja uusia työkäytänteitä kehittäjien, ammattilaisten ja asiakasperheiden yhteistyönä.

Hankkeessa on kehitetty, mallinnettu ja kokeiltu mm. yhteistyökeskustelun työskentelymalli, lapset pu-

heeksi perheinterventio ja sen soveltaminen erotilanteisiin.

Työskentelymalli yhteistyökeskusteluille kehitettiin Vaasassa ja sen tarkoituksena on tukea ja auttaa van-

hempia, joilla on erimielisyyksiä lasten huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisesta tai heillä on muita yh-

teistyövaikeuksia. Yhteistyökeskusteluissa pyrittiin soveltamaan myös kannustavan vuorovaikutuksen

(ICDP) suhtautumistapaa/ohjelmaa, jossa osallisuuden ydin, kunnioittava kohtaaminen, oli keskeinen.

Yhteistyökeskustelu koostui yhteisistä tapaamisista, joissa vanhemmat keskustelivat keskenään lapsen

asioista yhdessä keskustelun vetäjän kanssa. Tavoitteena oli miettiä, miten ratkaista huoltajuuteen, asumi-

seen ja tapaamisiin liittyviä kiistoja sekä lisätä tietoisuutta vaikeuksien vaikutuksista lapsiin ja lapsen huo-

mioon ottamista. Tapaamiset olivat erilaisia riippuen vanhempien toivomuksista ja tarpeista, mutta tapaa-

misten rakenne oli aina sama. Niissä keskityttiin lapsiin ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen, yhteistyöhön,

nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Edellytyksenä oli, että molemmat vanhemmat osallistuvat keskusteluun.

Työskentelymalliin sisältyi lapsen osallistuminen ainakin yhteen tapaamiseen.

Osahankkeessa on ollut keskeistä vanhempien ja lasten osallistaminen, esimerkiksi eroauttamisen asia-

kasosiossa vanhemmat saivat osallistua palvelun kehittämiseen ja ottaa kantaa yhteistyökeskustelun struk-

tuuriin ja sisältöön. Lapsille annettiin myös mahdollisuus ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään omasta tilan-

teestaan molempien vanhempien läsnä ollessa. Yhteistyökeskusteluista annettu palaute oli pääsääntöisesti

21

positiivista ja ne koettiin hyödyllisiksi, joten tämän hyvän käytännön ja työskentelymallin kokeilu ja osaami-

sen levittäminen Etelä-Pohjanmaalle on perusteltua.

5.2.3. Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työ-

kalupakki

Tausta

Lasten ja nuorten psykososiaaliseen tukeen on kehitetty menetelmiä, jotka on tieteellisissä tutkimuksissa

todettu vaikuttaviksi ja koettu käytännössä hyödyllisiksi. Erityisesti vaikuttavuusnäyttöä on kertynyt van-

hemmuusohjelmista, joilla tuetaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja positiivisia kasvatuskäytäntöjä.

Suomessa näitä menetelmiä on saatavilla hyvin vaihtelevasti. Sen sijaan muissa Pohjoismaissa on luotu

portaaleja, joissa on arvioitu eri menetelmien tutkimusnäyttöä ja käyttökelpoisuutta. Vastaavaa menettelyä

on suositeltu useissa suomalaisissa ja kansainvälissä raporteissa. Lastensuojelutyöryhmän loppuraportti

(STM 2013) suosittelee Käypähoito-suositusten mukaisen järjestelmän luomista lasten, nuorten ja perhei-

den tukimuodoista. Suomen Mielenterveysseura ja ITLA ovat käynnistäneet Suomessa Kasvun tuki varhai-

sen vaikuttavan tuen tietolähteen kehittämisen, jolla voidaan arvioida menetelmien tutkimusnäyttöä, vai-

kutusta, käyttökelpoisuutta ja eettisyyttä.

Kehittämistyön tavoitteena on uudistaa lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihen-

kilöiden osaamista ja työvälineitä, integroida palvelut kokonaisuudeksi ja siirtää palveluiden painopiste

kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä edistää vaikuttavien, käyttökelpoisten ja eettisten

psykososiaalisen tuen menetelmien tasa-arvoista ja tasalaatuista saatavuutta Suomessa. Kehittämistyön

tuloksena vaikuttavien menetelmien systemaattiseen levittämiseen ja ylläpitoon on syntynyt pysyvä raken-

ne valtion ja maakuntien tasolla.

Toimenpiteet ja tulokset Etelä-Pohjanmaan maakunnassa

Etelä-Pohjanmaan lape hankkeen osana omaksutaan ja otetaan käyttöön valtakunnallisesti toteutetun säh-

köisen portaalin kehittämisen tulokset sekä keskitetty menetelmien implementaatiorakenne, jonka kehit-

tämiseen kuuluvat kunnille ja maakunnille maksuttomat menetelmäkoulutukset toteutetaan osana maa-

kunnallista kehittämistyötä. Maakunnan tehtävänä on vastata menetelmien käytön tuesta ja työn organi-

saatiosta. Työkalupakki toimii osana matalan kynnyksen palveluja. Etelä-Pohjanmaan perustason työnteki-

jöiden osaamisen kehittämistä ja yhtenevän toimintakulttuurin edistämistä tukevat myös maakunnallisesti

toteutettavat Nepsy- sekä sairaanhoitopiirin toteuttama lapsen normaalin kasvun ja kehityksen vaiheita

avaava koulutuskokonaisuus.

5.2.4. Turvapaikanhakijat ja maahanmuuton asiat

Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton asiat liittyvät sekä Lape muutosohjelman kehittämiskokonaisuuk-

siin ”Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri”, että ”Lapsi- ja perhelähtöiset

palvelut”. Molempiin muutoskokonaisuuksiin sisältyvänä yleistavoitteena on vahvistaa positiivista ja osallis-

tavaa asenneilmapiiriä, yhdenmukaistaa ja vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden tar-

peisiin vastaavia palveluja ja toimintamalleja sekä parantaa lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta ja moni-

muotoisuuden huomioimista

22

Toimintakulttuurin uudistamisessa tavoitteena on, että turvapaikanhakijoihin, pakolaisiin ja muihin maa-

hanmuuttajiin liittyvää osaamista vahvistetaan ja lisätään poikkihallinnosta yhteistyötä yli sektorirajojen.

Toimintakulttuurin uudistamiseen liittyy myös ilman huoltajaa olevien lasten edustajajärjestelmän kehittä-

minen siten, että turvataan paremmin lasten yhdenvertainen kohtelu ja lapsen edun toteutuminen.

Palvelujärjestelmän osalta tavoitteena on saada se vastaamaan aikaisempaa paremmin maahanmuuttaja-

taustaisten lasten ja -perheiden tarpeisiin. Palveluihin liittyviä kehittämisehdotuksia on tehty perhekeskus-

järjestelmään, koulun ja varhaiskasvatuksen toimintaan sekä lastensuojeluun. Tämän toteutumiseksi:

1. Vahvistetaan lapsilähtöistä, poikkihallinnollista yhteistyötä yli sektorirajojen

2. Uudistetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten maahanmuuttoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää osaamista (osana teemaa 3.1.)

3. Kehitetään perhekeskusmallia huomioimaan maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja per-heiden tarpeet mm. Kotouttamisen osaamiskeskuksen informaatio-ohjaus ja monikulttuurisen koh-taamisen tarpeet.

4. Kehitetään lastensuojelua vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajataustais-ten lasten ja nuorten tuen tarpeisiin mm. kehittämällä monitoimijaista lastensuojelutarpeen arvi-ointiprosessia ja tiedonkulkua sekä sijais- ja jälkihuoltoa huomioimaan paremmin maahanmuuttaja-taustaisten lasten ja nuorten tarpeet

Toimenpiteet ja tulokset Etelä-Pohjanmaan maakunnassa

Etelä-Pohjanmaan lape hankkeen tuloksena varmistetaan poikkihallinnollisen koordinaation ja tiedonkulun

parantuminen, positiivisen ja osallistavan asenneilmapiirin syntyminen, integroituneen monikulttuurisuu-

den ja perheiden moninaisuuden huomioiva palvelujärjestelmä sekä alaikäisten tarpeita vastaava edustaja-

järjestelmä. Erityisesti panostetaan perhekeskuksien mahdollisuuksiin verkostoida maahanmuuttajataus-

taisten lasten ja perheiden julkiset sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palvelut, järjestöjen ja seurakuntien

palvelut, vapaaehtoistoimijat sekä tarjota kaikille avoin kohtaamispaikka.

5.3. Erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittäminen

Eritystason yhtenäisen palvelukokonaisuuden muodostuminen edellyttää muutostyötä useilla eri tasoilla,

aina palvelurakenteiden suunnittelusta johtamiseen ja arjen työn organisointiin. Eri toimijoille tulee määri-

tellä yhtenäinen päämäärä ja koota palvelurakenteet, prosessit ja toiminnot tätä vastaavaksi erityistason

palveluiden kokonaisuudeksi. Muutostyössä huomioidaan asiakasosallisuus ja digitalisaatio.

Vammaispalveluista (sis. nyk. erityishuolto) muodostetaan yksi, muihin erityistason palveluihin integroitu ja

perustason toimintaa tukeva vammaispalveluiden kokonaisuus.

5.3.1. Integratiivisten toimintamallien kehittäminen yhdessä perustason palve-

luiden kanssa

Hankkeen toimintaa

23

Integratiivisten toimintamallien kehittämisessä huomioidaan erityisesti paljon palveluja käyttävät asiakas-

ryhmät, joista yhtenä esimerkkinä ovat neuropsykiatrisista pulmista kärsivät lapset, nuoret ja heidän per-

heensä. Palvelut ovat nykyisin hajanaiset ja kuntien palveluissa on paljon eroja. Palvelukokonaisuuden

kehittämiseen antavat oman asiantuntemuksensa hankekonsortion eri toimijat, mm. Eskoon sosiaalipalve-

lujen kuntayhtymä, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Autismisäätiö ja Verso-kuntoutus. Toimijoiden yh-

teisenä päämääränä on kokonaiskuntoutuksen toimintamallin kehittäminen. Hanke tuo esiin, mitä esteitä

parhaaseen lopputulokseen pääsemisessä on ja mitä niiden voittamiseksi voidaan yhteistyössä tehdä, että

saadaan asiakaslähtöinen ja yksi palvelusuunnitelma asiakkaalle.

Taulukko 6. Integratiivisten toimintamallien kehittäminen yhdessä perustason palvelujen kanssa.

1 a) Monitoimijainen arviointi 1 a) Monitoimijainen arviointi – Etelä-Pohjanmaa

Tavoite

Lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden

tarve arvioidaan monitoimijaisena yhteistyönä, jossa

osallisina ovat yhdessä tarvittavien ammattilaisten

sekä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä kanssa

perheen tuekseen nimeämät henkilöt. Tavoitteena

on yksi arviointi ja yksi yhteinen palvelusuunnitelma.

Keinot

Lapsen, nuoren ja perheen tuen ja palveluiden tar-

peen monitoimijaisen arviointimallin avulla

- Toteutuu varhainen tunnistaminen, asiakasläh-

töisyys ja asiakkaan osallisuus sekä oikein mitoi-

tettu ja oikea-aikainen palvelu

- Rakentuu eri toimijoiden verkostoituminen,

työn- ja vastuunjako, yhtenäinen palvelusuunni-

telma ja dokumentointi

- Varmistetaan apu myös niille, jotka tarvitsevat

erityistason tai kaikkein vaativimman tason eri-

tyisosaamista ja erikoistumista edellyttäviä pal-

veluita

- Nopeutetaan arviointia prosessina tekemällä

useiden rinnakkaisten arviointien sijaan yksi yh-

teinen ja asiakaslähtöisesti toteutettu arviointi

Tavoite

Peruspalveluissa työskentelevät tunnistavat moni-

toimijaisesta arvioinnista hyötyvät asiakkaat. Sama

vamma tai diagnoosi ei aina aiheuta erityisen tuen

tarvetta, vaan määrittely on subjektiivinen. Arvioin-

nin lähtökohtana on perheen oma asiantuntemus ja

toimijuus. Asiakkuuden tarve arvioidaan koko per-

heen näkökulmasta, ei vain lapsen tai vanhemman.

Huomio myös perheen vahvuuksiin. Mallinnukset

rakennetaan asiakkaan palvelunpolun näkökulmas-

ta, ei organisaation tai henkilöstön. Asiakkaalle yksi

asiakaslähtöinen suunnitelma.

Toiminta

Luodaan monialaisen palvelutarpeen arvioinnin

malli. Hyödynnetään valtakunnallista ohjausta ja

Parempi Arki -hankkeessa kehitettyä monialaisen

tuen tunnistamistyökalua. Otetaan käyttöön yhtei-

nen palvelusuunnitelma.

Asiakasperheet ovat koko tiimin asiakkaita ja tiimi

tuntee perheen tilanteen. Erityistasolle lähettämi-

nen tapahtuu yhtenevin kriteerein.

Asiakkaan osallisuus kokemusosaaminen turvataan.

Kehitettävä käytäntö

Monitoimijainen arviointi. Asiakas saa riittävän

palvelun omassa toimintaympäristössään.

24

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella kehi-

tettyä ketjulähettitoimintaa hyödynnetään toisen

työhön tutustumisessa ja ymmärryksen lisäämisessä

erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja

sosiaalipalveluiden välillä.

Arviointi: Hankkeen alussa tehdään nykytila-analyysi

ja hankkeen päätyttyä tutkitaan mikä on muuttunut

esim. työorientaatiossa ja -prosessissa.

Taulukko 4. Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja, uudet jalkautuvan työn toimintamallit

vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi.

1 b) Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason

palveluja, uudet jalkautuvan työn toimintamallit

vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi

1 b) Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason

palveluja, uudet toimintamallit vertikaalisen integ-

raation mahdollistamiseksi – Etelä-Pohjanmaa

Tavoite

Varmistetaan, että perustasolla annettava tuki ja

palvelut voidaan tarjota riittävän ja monipuolisen

erityisosaamisen varassa.

Keinot

Luodaan toimintamalleja, joiden avulla

Erityisosaaminen tuodaan mukaan perustasolla teh-

tävään työhön: erityistason osaaminen ja voimava-

rat ovat lasten, nuorten ja perheiden käytössä per-

hekeskuksissa sekä varhaiskasvatuksen ja koulun

hyvinvointia tukevan työn yhteydessä

Mahdollistetaan tarvittava erityisosaajien tuki pe-

rustasolla tehtävässä asiakastyössä

Hyödynnetään erilaiset konsultaatiomallit ja digitaa-

liset palvelut

Jalkautuvien työntekijöiden yhteys omaan ammatil-

liseen viiteryhmään säilyy

Asiakkaan ympärille muodostetaan tarvittaessa yksi-

löllistä tuen tarvetta vastaava monitoimijainen lapsi-

Tavoite

Jalkautuvan lasten ja nuorisopsykiatrian vahvistami-

nen ja laajentaminen sekä muiden erityisasiantunti-

joiden esim. vammaispalvelujen ja lastensuojelun

konsultaatiot perustason työn tukemiseen. Johtami-

sen käytännöillä tuetaan erityisosaamisen liittämistä

osaksi perustason palveluja.

Vahvistetaan ja kehitetään moniammatillisten tiimi-

en toimintamallia, jossa perustaso, erityistaso ja

tarvittaessa vaativa taso suunnittelee ja toteuttaa

lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia

yhdessä.

Toiminta

Luodaan yhtenäinen konsultaatiorakenne koko

maakunnan alueella. Huomioidaan sähköisten pal-

veluiden mahdollisuudet.

Mallinnus.

Arviointi

Konsultaatiotahojen määrä, käyttö

25

ja perhekohtainen tiimi

Eri toimijoiden roolit, vastuut ja työnjako lapsen ja

perheen tukijoina selkiytyvät

Huomioidaan perheen ja läheisverkoston oma toi-

minta ja voimavarat

Otetaan käyttöön lähi- tai vastuutyöntekijämalli

monia palveluita tarvitsevien lasten, nuorten ja per-

heiden kohdalla

Taulukko 5. Monitoimijainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen, uudet toimintamallit horisontaalisen

integraation mahdollistamiseksi.

1 c) Monitoimijainen yhteistyö ja osaamisen yhdis-

täminen, uudet toimintamallit horisontaalisen in-

tegraation mahdollistamiseksi

1 c) Monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistä-

minen, uudet toimintamallit horisontaalisen integ-

raation mahdollistamiseksi – Etelä-Pohjanmaa

Tavoite

Lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen

ja palvelut siten, että eri ammattiryhmien osaami-

nen sekä läheisverkoston ja eri palveluiden voimava-

rat kootaan yhteen vastaamaan tuen ja palveluiden

tarpeeseen. Kehitetään uudentyyppinen erityistason

palvelumalli ja malli integroidulle monialaiselle tiimi-

työlle. Luodaan horisontaalista integraatiota toteut-

tavia palvelukokonaisuuksia, joissa monialaiset toi-

mijat ja eri sektoreiden palvelut vastaavat yhdessä

lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeeseen yh-

teisesti tehdyn arvioinnin perusteella.

Keinot

Luodaan toimintatapoja, joiden avulla

- Eri ammattiryhmät yhdistävät osaamisensa ja

omien taustayhteisöjensä voimavarat sujuvasti

ja sovitusti asiakaslähtöiseksi yhdessä tekemi-

seksi ja yhteiseksi toiminnaksi samalla varmista-

en lapsen tai nuoren ja perheen osallisuuden

palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa erityis-

tason tuki sovitetaan saumattomasti perustasol-

Tavoite

Toimintakulttuuri muuttuu omasta tekemisestä

yhteiseen tekemiseen kuitenkaan menettämättä

omaa erikoisalaansa. Verkostotyöskentely on osa

toimintaa. Eri toimijoiden työ yhteen sovitetaan.

Asiakkaalla on yksi suunnitelma. Suunnitelman digi-

talisoinnin mahdollisuudet selvitetään hankkeessa.

Sisältää yhteistyön myös konsortioyritysten ja yhdis-

tysten kanssa.

Johtamisessa tavoitellaan yhden johtajuuden mallia.

Mallinnus.

Toiminta

Käytetään esim. Innokylän näkökulmataulukkoa

verkostotyöskentelyn tukena. Yksi yhteinen suunni-

telma, asiakaslähtöinen arviointi, digitalisaation

hyödyntäminen. Koulutetaan henkilöstöä työsken-

telytapaan ja opetellaan yhteistä työtä ja asiakastii-

mien vetämistä sekä yhtenäistetään viranomaisten

päätöksentekomalleja. Esimerkkinä toimintatavasta

on EP shp:n järjestämä koulutuskokonaisuus lasten

26

la koottuun toimijoiden verkostoon

- Vahva, yhteensovitettu johtajuus varmistaa

yhteistyön sujumisen ja kehittymisen

ja nuorten normaalista psyykkisestä kehityksestä,

mielenterveyden häiriöistä ja niiden hoidosta sekä

erityiskysymyksistä.

Ankkuri-toiminta laajennetaan koko E-P:n alueelle.

Hyödynnetään kokemusasiantuntijaosaamista ja

osallisuushanketta.

Arviointi Lähetteestä/ ilmoituksesta palveluun pää-

syn välinen aika mitataan ja verrataan ennen jälkeen

hankkeen aloituksen. Jalkautuvien toimintamallien

toteutuminen.

5.3.2. Lastensuojelun työmuotojen kehittäminen ja vahvistaminen

Kehittämisen kohteeksi on valittu lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli sekä lasten-

suojelun laitoshoito, perhehoito ja sijaishuollon valvonnan ja ohjauksen malli.

Lastensuojelun kehitetään erityistason palveluna osana Etelä-Pohjanmaan sote valmistelua. Rakennetaan

lape-muutosohjelman tavoitteita vastaavat, asiakaslähtöiset, hallintorajat ylittävät palvelut.

Taulukko 6. Lastensuojelun moniammatillinen toimintamalli.

2 a) Lastensuojelun moniammatillinen toiminta-

malli

2 a) Lastensuojelun moniammatillinen toiminta-

malli – Etelä-Pohjanmaa

Tavoitteet

Uudessa palvelurakenteessa lastensuojelu määrit-

tyy erityistason palveluksi.

Varmistetaan yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa

kokonaisvaltainen, monitoimijainen ja yksilöllinen,

lapsen ja perheen tarpeet huomioiva tuki, arviointi

ja apu. Varmistetaan arvostavan, lapsia ja perheitä

kuulevan kohtaamisen toteutuminen. Hyödynne-

tään ns. Hackneyn mallia ja pyritään systeemiseen

toimintakulttuurin muutokseen.

Keinot

Luodaan lapsia ja perheitä yksilöllisesti ja kokonais-

valtaisesti auttava, monitoimijainen lastensuojelun

Luodaan monitoimijainen lastensuojelun toimintalli,

joka mallinnetaan.

1a) monitoimijainen toimintamalli: lastensuojelun

sosiaalityö toimii enemmänkin konsultatiivisessa

roolissa suhteessa monitoimijaiseen toimintamalliin

1b) erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason

palveluja: lastensuojelun sosiaalityö on konsultatii-

visessa roolissa verkostossa ja operativiisessa työs-

sä, esim. jos sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiper-

heiden sosiaalipalvelut tai lastensuojelulain mukai-

set avohuollon tukitoimet ovat pääpalvelu.

1c) monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistämi-

27

toimintamalli, jonka tutkimus- ja tietoperusta on

kuvattu. Mallissa määritellään:

Hallinnollis-organisatoriset rakenteet

Keskeiset asiakastyötä ohjaavat toimintaperiaatteet

Henkilöstön tarvitsema osaaminen, yhteinen koulu-tus ja asiakastyön tukirakenteet, kuten työnohjaus ja muutostyön tuki

Mallin edellyttämä johtaminen

Miten malli kytkeytyy integraatiota vahvistaviin (1a-1c) toimintamalleihin

Miten mallia kokeillaan maakunnissa

Miten arvioidaan kokeilujen perusteella mallien toimivuutta ja asiakkaiden saamaa hyötyä

Lastensuojelun kehittämisen periaatteet

LaskeTut-hankkeessa nousi esiin tarve tutkimuk-

seen perustuvalle asiakastyölle, kehittämiselle ja

päätöksenteolle lastensuojelussa sekä lastensuoje-

lun kehittämistyön organisoinnille koordinoidusti ja

verkostomaisesti.

Sijaishuoltoa koskevaa tietoperustaa tulee vahvistaa

mm. kuulemalla lasten ja nuorten palvelukokemuk-

sia.

nen erityistason palveluissa: lastensuojelun ja mui-

den toimijoiden välinen yhteistyö ja vastuunjako.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän rooli

on entistä korostuneempi.

Hyödynnetään Hackneyn mallia ja osallistutaan

kansalliseen kehittämiseen ja koulutukseen.

Määritellään maakunnassa sosiaalihuoltolain mu-

kaiset lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuoje-

lulain mukainen lastensuojelu.

Taulukko 7. Lastensuojelun laitoshoito

2 c) Lastensuojelun laitoshoito 2 c) Lastensuojelun laitoshoito – Etelä-Pohjanmaa

Tavoite

Vahvistetaan lastensuojelun sijaishuollon työsken-

telyä siten, että työskentely vastaa asiakkaiden tar-

peisiin ja on vaikuttavaa. Määritellään tutkimus- ja

tietoperustan sekä asiakkaiden kokemusten perus-

teella vaikuttavan, laadukkaan ja asiakkaiden tar-

peisiin vastaavan laitoshoidon keskeiset periaatteet.

Keinot

Tavoite

Lastensuojelun laitoshoidon entistä asiakaslähtöi-

semmät ja vaikuttavammat palvelut.

Toiminta

Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitsevat lastensuojelu-

yksiköt (17 kpl) ovat kahta lukuun ottamatta yksi-

tyisten palveluntuottajien ylläpitämiä. Yksikköjen

edustajien kanssa käsitellään lasten ja perhepalvelu-

28

Koostetaan ja hyödynnetään monipuolisesti tietoa

vaikuttavan ja asiakkaiden tuen tarpeisiin vastaavan

laitoshoidon mekanismeista ja elementeistä

Määritellään laitoshoidon tutkimus- ja tietoperusta

Kootaan asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia

ja tietoa

Määritellään koottuun tietoon perustuen vaikutta-

van ja tarpeisiin vastaavan laitoshoidon keskeiset

periaatteet

Määritellään vaikuttavaksi arvioitujen palvelumalli-

en toteuttamisessa tarvittava ydinosaaminen lasten

tuen tarpeiden arviointiin perustuen

Käynnistetään maakunnissa mallinnustyössä koot-

tuun tietoon perustuvia vaikuttavan laitoshoidon

palvelumallien kokeiluja

Arvioidaan kokeilujen perusteella mallien toimi-

vuutta ja asiakkaiden saamaa hyötyä.

jen muutosohjelman sisältö ja haastetaan toimijoita

laitospalvelujen kehittämistyöhön.

Osallistutaan yhteistyössä laitosten kanssa koottuun

tietoon perustuvan vaikuttavan ja tarpeisiin vastaa-

van laitoshoidon keskeisten periaatteiden määritte-

lemiseen.

Rakennetaan yhdessä lastensuojelulaitosten kanssa

erilaisia tapoja asiakkaiden ja työntekijöiden koke-

mus- ja asiantuntijatiedon keräämiseksi.

Jalkautetaan mallinnustyötä ja käynnistetään yh-

teistyössä laitosten kanssa laitoshoidon palvelumal-

lien kokeiluja ja osallistetaan asiakkaat siihen.

Taulukko 8. Lastensuojelun perhehoito.

2 d) Lastensuojelun perhehoito 2 d) Lastensuojelun perhehoito – Etelä-Pohjanmaa

Tavoite

Vahvistetaan lastensuojelun sijaisperheissä ja am-

matillisissa perhekodeissa toteutuvaa perhehoitoa.

Varmistetaan, että sosiaalityön ja muiden toimijoi-

den tuki perhehoitoa tarjoaville tahoille sekä sijoite-

tuille lapsille on riittävää ja että tuki vastaa sijoitet-

tujen lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin.

Keinot

Määritellään tutkimus- ja tietoperustan sekä asiak-

kaiden kokemusten perusteella perhehoidon kes-

keiset periaatteet, joiden varaan ko. lapsen hyvin-

vointia varmistavaa perhehoitoa voidaan rakentaa

Kootaan lasten, nuorten, sijaisvanhempien, synty-

Tavoite

Luodaan Etelä-Pohjanmaalle maakunnallinen las-

tensuojelun perhehoidon toimintamalli, jossa ote-

taan huomioon kansalliset näille tehtäväkokonai-

suuksille asetetut tavoitteet. Perhehoidon volyymin

kasvattaminen.

Toiminta

Rakennetaan yhtenevä maakunnallinen perhehoi-

don toimintamalli.

Hankkeen aikana kokeillaan uusia perhehoidon

palvelumalleja. Osallistetaan perhehoitajat ja per-

hehoidossa olevat lapset palvelukokonaisuuden

suunnitteluun. Kehitetään vammaisille lapsille

29

mävanhempien, työntekijöiden ja muiden keskeis-

ten tahojen kokemuksia ja tietoa lapsen kasvua,

kehitystä ja turvallisuutta tukevan

Tuetaan lapsen, syntymäperheen ja sijaisperheen

toimivia vuorovaikutussuhteita

Vahvistetaan lapsen arkiympäristöissä ymmärrystä

sijoitetun lapsen tilanteesta

Käynnistetään maakunnissa vaikuttavan perhehoi-

don mukaisia perhehoidon palvelumallien kokeiluja

ja arvioidaan kokeilujen perusteella mallien toimi-

vuutta ja asiakkaiden saamaa hyötyä

Suunnitellaan maakunnallisen lastensuojelun per-

hehoidon toimintakokonaisuus ja kokeillaan sitä.

suunnattua perhehoitoa.

Sijaishuoltoa kehitetään yhdessä nuorten ja van-

hempien kanssa esimerkiksi palvelumuotoilun avul-

la. Työntekijöiden roolina on muotoilla tarpeita

toiminnaksi. Hanke toimii kehittämistyön alustana.

Tehdään mallinnus.

Arviointi

Perhehoidossa olevien lasten määrä, sijaisperhei-

den määrä.

Taulukko 9. Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli.

2 e) Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli 2 e) Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli –

Etelä-Pohjanmaa

Tavoite

Tuotetaan valtakunnallisesti yhdenmukainen ohja-

uksen ja valvonnan toimintatapa (valvonnan keinot,

määräajat ja laatukriteerit). Vahvistetaan sijoitettu-

jen lasten ja nuorten tarpeiden kuulluksi tulemista

ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin kasvuyhteisöi-

hinsä. Varmistetaan sijoitettujen lasten ja nuorten

oikeusturvan toteutuminen sekä vahvistetaan hei-

dän tietoisuuttaan omista oikeuksistaan.

Keinot

Uudistetaan valvonnan toimintatapoja siten, että

- Selkiytetään valvontaa tekevien eri toimijoiden

roolit

- Määritellään selkeät sijoitettujen lasten ja nuor-

ten yhteydenottotavat omaan sosiaalityönteki-

jään ja valvoviin viranomaisiin

Tavoite

Valtakunnallisen ohjauksen ja valvonnan malliin perustuen tuotetaan maakunnallisesti yhdenmukai-nen ohjauksen ja valvonnan malli, jossa määritel-lään valvonnan keinot, määräajat ja laatukriteerit. Erityistä huomiota kiinnitetään myös lapsen asia-kassuunnitelman ja perhehoitajan ja kunnan välisen toimeksiantosopimuksen toteutumiseen.

Toiminta

Maakunnallisen sijaishuollon ohjauksen ja valvon-

nan mallin rakentamisessa huomioidaan mm. seu-

raavat asiat/toimintatavat:

Selkiytetään valvontaa tekevien eri toimijoiden

roolit

Määritellään sijoitettujen lasten ja nuorten

osalta selkeät yhteydenottotavat omaan sosiaa-

30

- Luodaan sijoitettujen lasten ja nuorten hyvin-

vointia ja palvelukokemuksia kartoittava seu-

ranta- ja raportointimenetelmä. Koottavan tie-

don avulla kehitetään ja ohjataan sijaishuollon

palveluita

- Huomioidaan erityisesti perhehoidon ohjaus ja

valvonta

- Tehdään valvonnan kehittämisessä yhteistyötä

sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa

- Huomioidaan valvonnan kehittämisessä soten

tuomat palveluiden järjestämisen ja tuottami-

sen muutokset, valvontaviranomaisia koskevat

uudistukset sekä yksityistä sosiaali- ja tervey-

denhuoltoa koskeva lainsäädäntö sekä valin-

nanvapautta koskevat linjaukset

- Selvitetään, miten valvonta maakuntien ja yh-

teistyöalueiden toimintaa sekä miten valvontaa

koordinoidaan kansallisesti

lityöntekijään ja valvoviin viranomaisiin

Luodaan sijoitettujen lasten ja nuorten hyvin-

vointia ja palvelukokemuksia kartoittava seu-

ranta- ja raportointimenetelmä.

Huomioidaan myös perhehoidon ja yksityisten

sijoitusten ohjaus ja valvonta

Tehdään valvonnan kehittämisessä yhteistyötä

kokemusasiantuntijoiden eli sijoitettujen lasten

ja nuorten kanssa

Lapsen asiakassuunnitelman ja perhehoitajan ja

toimeksiantajan välisen toimeksiantosopimuk-

sen toteutuminen

Valvonnan kehittämisessä huomioidaan soten tuo-

mat palveluiden järjestämisen ja tuottamisen muu-

tokset, valvontaviranomaisia koskevat uudistukset

sekä yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva

lainsäädäntö sekä valinnanvapautta koskevat linja-

ukset

5.3.3. Erityistason palvelujen uudistaminen

Erityistason palvelut toimivat maakunnan alueella keskitettyinä. Niiden integroituminen perustason palve-

luihin (perhekeskukset, varhaiskasvatus, koulu, oppilaitokset) turvataan. Yhteinen tahtotila, päämäärä ja

hallintorajat ylittävä verkostoituminen on keskeistä lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluissa.

Lape – hankkeen tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden uudistamisen siten, että

saavutetaan asiakaslähtöinen, yhteensovitettu ja joustava erityispalvelujen kokonaisuus maakunnan ja uu-

sien kuntien toimintaympäristöön. Uudistetuissa erityispalveluissa tarpeen mukaisiin palveluihin pääsy on

sujuvaa, tuen ja palveluiden tarve arvioidaan monitoimijaisena yhteistyönä, erityistason palveluita on saa-

tavilla myös peruspalveluiden yhteydessä ja eri ammattiryhmien osaaminen kootaan yhteiseksi toiminnaksi.

Integratiiviset toimintamallit ovat kattavasti käytössä. Lapsi tai nuori ja hänen perheensä ovat aktiivisina

osallistujina palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lasten, nuorten ja perheiden suunnitelmallinen

osallistuminen palvelujen uudistamiseen mahdollistetaan tosiasiallisesti.

Erityistasolla toteutuu hallinnonalat ylittävä horisontaalinen integraatio sekä palveluiden ja toimintamuoto-

jen yhteen sovittaminen. Johtamisen avulla mahdollistuu osaamisen ja voimavarojen joustava käyttö ja pal-

velujen aiempaa yksilöllisemmin annettava tuki lapsille, nuorille ja perheille. Erityistason palvelurakenteet,

yhteistyömuodot ja asiakastyössä sovellettavat toimintamallit ovat eri maakunnissa yhdenmukaisia ja näyt-

töön perustuvat menetelmät ovat kattavasti käytössä. Erityistason palvelut ovat nykyistä lapsi-, nuori- ja

31

perhelähtöisempiä. Erityistason palveluiden kehittämisessä kiinnitetään huomiota siihen, että pienempien

lasten lisäksi myös nuorille suunnatut palvelukokonaisuudet eheytyvät siten, että nuoret saavat tarvitse-

mansa avun ja tuen toimivana kokonaisuutena. Lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden tarve arvioi-

daan mahdollisimman varhain, tarvittaessa monitoimijaisesti ja he saavat nopeasti ja sujuvasti tarvitseman-

sa erityistason palvelut. Erityistason asiantuntemusta ja osaamista on lasten, nuorten ja perheiden käytössä

myös perustason palveluissa.

Toimenpiteet ja tavoitteet Etelä-Pohjanmaan Lape-hankkeessa

Tavoitteena on kehittää integroidut erityistason palvelut. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden toiminta-

mallien kehittämiseen, joilla varmistetaan erityispalveluiden tuki perustasolle, käytännössä perhekeskuksil-

le, varhaiskasvatukselle, kouluille ja oppilaitoksille. Varmistaa palveluiden laatu ja yhdenvertainen saata-

vuus maakunnan alueella. Kehittämistyötä toteutetaan hankekonsortioon kuuluvien tahojen kanssa. Koke-

musasiantuntijat osallistuvat kehittämistyöhön.

Erityispalveluiden kehittämiskokonaisuuteen sisältyvät lastensuojelu, vammaispalvelut, erikoissairaanhoito

käsittäen lasten somaattisten sairauksien hoidon, lasten ja nuorten psykiatrian sekä äitiyshuollon ja synny-

tykset (ml. päihdeäidit). Paljon palveluja tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikaisen ja riittä-

vään palveluun kiinnitetään erityistä huomiota. Monialaisen tuen arvioinnin malleja kehitetään. Etelä-

Pohjanmaalla käynnistynyt nuorisopsykiatrian jalkautuva toimintamalli laajennetaan koskemaan myös las-

tenpsykiatriaa ja somaattisia sairauksia. Muutostyö toteutetaan yhteistyössä EP sote valmistelun kanssa,

millä varmistetaan kehitettävien palvelurakenteiden juurtuminen osaksi pysyvää palvelurakennetta.

5.4. Yhteen sovittava - ja verkostojohtaminen lapsi-, nuoriso- ja perhepal-

veluissa

Yhteen sovittava johtaminen edellyttää organisaatiot ja hallinnonalat ylittäviä tukirakenteita, jotka mahdol-

listavat vertikaalisen ja horisontaalisen johtamisen yhteistoiminnan. Lapsi- ja perhepalvelujen tulee muo-

dostaa ehyt palvelukokonaisuus, jolla turvataan tuen ja avun oikea-aikaisuus. Organisaatioiden ja hallin-

nonalojen vertikaalinen johtaminen turvaa lasten ja perheiden palvelujen ammatillisen linjajohtamisen.

Horisontaalisen johtamisen rakenteet mahdollistavat tarvittavien yhteistyörakenteiden, yhteisesti sovittu-

jen käytänteiden ja toimintatapojen muodostumisen. Lapsi- ja perhepalvelujen muutoksessa maakuntien ja

uudistuvien kuntien sekä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vastaavien toimijoiden yhteistyöraken-

teiden muodostumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Palvelutoimintaa kehitetään siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea oikeaan aikaan. Tavoitteena

on vahvistaa edistävää ja ehkäisevää toimintaa, lisätä lasten, nuorten ja perheiden sekä työntekijöiden osal-

lisuutta ja kumppanuutta sekä kehittää palveluprosessien toimivuutta ja mielekkäiden palvelukokonaisuuk-

sien muodostumista. Palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttaminen on ensisijaisesti johtamisen vastuulla.

Johtaminen on ennakoivaa ja perustuu järjestelmälliseen tietoon. Tavoitteiden saavuttamista tukee myös

osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Ohjaavia periaatteita ovat terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoisuus, asia-

kaslähtöisyys ja toiminnan perustuminen näyttöön.

32

Yhteen sovittava johtaminen tukee toimivaa johtoa asiakaslähtöisen palvelutoiminnan kehittämisessä,

asiakasosallisuuden lisäämisessä sekä tarpeenmukaisten, edistävien ja ehkäisevien palvelujen vahvistami-

sessa. Samalla se ohjaa parantamaan toimintojen sujuvuutta, tukee monialaista johtamista ja vahvistaa

henkilöstön osaamista. (THL 2012.)

Taustaa

Etelä-Pohjanmaalla toteutettiin Ella-hankkeessa (KASTE, Kasperi II) Ajatustalo Oy:n toimesta rakennekon-

sultaatio (2013), johon osallistuivat hankekuntien varhaiskasvatus-, sivistys-, nuoriso-, sosiaali- ja terveys-

toimien esimiehet. INNO-prosessin tuloksena syntynyt kunnissa ja yhteistoiminta-alueen kuntayhtymissä

toimiva monisektorinen johtamisrakenne (lape ryhmät) on lähtökohtana yhteen sovittavan johtamisraken-

teen kehittämiselle.

Lape muutoshankkeessa selvitetään eri vaihtoehtoja johtamisratkaisulle. Ratkaisut tehdään osana EP sote-

palvelurakennetyötä. Tavoitteena on maakuntien ja kuntien palveluiden yhteensovittaminen ja koordinoin-

ti asiakaslähtöisten palvelujen kokonaisuuden muodostumiseksi huomioiden valtakunnallinen kehittämis-

työ ja ohjeistus.

5.5. Muutostyön tukeminen

Muutostyön tukeminen organisoidaan niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Muutosagenteille ja maa-

kunnallisten lape hankkeiden toimijoille järjestetään kansallisesti muutoksen tukea, minkä lisäksi järjeste-

tään maakuntien ja kuntien muutostyön tueksi koulutusta ja valmennusta huomioiden myös järjestökenttä

yhtenä toimijana. Valtakunnallista koulutusta suunnataan sekä esimiehille että työntekijöille

- Muutosjohtamisen vahvistamiseksi

Esimiesten osaamisen vahvistaminen koulutuksilla: muutosjohtaminen, yhteen sovittava joh-

taminen ja verkostojen johtaminen, lapsiystävällinen hallinto

Esimiesten jaksamisen tuki muutoksessa > verkostoiminen, ryhmäsparraus

Päättäjien (kunta-/maakuntataso) valmennus > lapsen oikeuksien edistämiseen perustuva hal-

linto, uudet palvelumallit

- Koko henkilöstön muutos - ja uudistumiskyvykkyyden vahvistamiseksi

Henkilöstön perehdyttäminen muutostyön tavoitteisiin ja sisältöihin

Kehittämistyö toteutetaan henkilöstöä aidosti osallistaen Luo omistajuutta toimintaan ja

sitoutumista toimintatapojen muutokseen

Koulutukset: Luo luottamusta – suojele lasta -verkkokoulutus, Lapset puheeksi -

toimintamalli, Lapsen oikeudet sekä lapsen kohtaaminen ja osallistaminen

Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Turvataan edellytykset selviytyä työn uusista vaa-

timuksista ja uusiin työtapoihin siirtymisestä

Lisäksi hankkeeseen rakennetaan yhteistyössä SeAMK:n ja SONet BOTNIA:n kanssa myös muutostyön tuke-

na toimiva tutkiva ja arvioiva kehittämisen tuki, joka täydentää kansallista muutosohjelman jalkauttamista.

SeAMK:n erillisessä osa-hankkeessa avataan toiminnan sisältö.

33

Taulukko 10. Tutkiva ja arvioiva kehittämisen tuki (tiivistelmä).

Kehittämisen koh-de

Kehittämisen lähtötilanteen kartoittaminen, mitä on jo saa-vutettu Kehittämisen elementtien tunnistaminen

Tavoiteltavan muutoksen mää-rittely Selkiyttäminen, kiteyttäminen, analyysi, monitoimijaisuus ja kumppanuus

Kehittämisen toimeen-pano Toimintatapojen sovel-taminen, menetelmien käyttäminen Jatkoworkshopit

Toiminnan arviointi mitä on saavutettu, mihin panostetaan jatkossa Jatkoworkshopit

Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimin-takulttuuri

Kärkihankkeen tuottama mate-riaali Järjestöjen tuot-tama materiaali Säädöspohja

Ohjeistusten, indikaattoreiden, tietoa tuottavien välineiden tunte-mus, lukutaito ja tulkinta

Integroidaan kärkihank-keen määrittelemiä painopisteitä ja mene-telmiä aikaisemmin tehtyyn kehittämistyö-hön.

Maakunnallisen toimintakult-tuurin tuki

- Tiedotus - Keskustelufoorumit

Perhekeskus Kehittäjäryhmä(t)

Taustamateriaali Kärkihankkeen tuottama Laajat mallin-nukset Materiaali Yhteiset elemen-tit

Kiteytyksen koh-teet: - Moniammatilli-nen rakenne - Yhdyspinnat - Volyymit - Toimenkuvat - Toimintamuodot

Integroidaan kärkihank-keen määrittelemiä painopisteitä ja mene-telmiä aikaisemmin tehtyyn kehittämistyöhön.

Alueelliseen arkityöhön so-veltuvat toimintamallit Jalkauttamisen tuki

- Yhteiset prosessit - Menetelmäpankki - Yhteistyö - Johtaminen

Erityistason palve-luiden kehittämi-nen

Eri hankkeissa ja asiantuntija-organisaatioissa tehdyn kehittä-mistyön kartoi-tus, mm. LASSE-tikku. Tutkitun tiedon hyödyntäminen.

Kartoitettavat kohteet: - monialaisuuden toteutuminen - perustason ja erityistason väli-nen yhteys - lastensuojelun tietoperusta

Integroidaan kärkihank-keen määrittelemiä painopisteitä ja mene-telmiä aikaisemmin tehtyyn kehittämistyö-hön. Yhteistyö oppimis-verkoston sekä kansalli-sen muutoksen tuen kanssa.

Tutkittuun tietoon perustuvi-en työkäytäntöjen omaksu-minen.

6. Hankkeen toteutus

6.1. Hankkeen organisoituminen, johtaminen ja arviointi

Hanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki ja vastuuhenkilönä toimii projektinjohtaja Harri Jokiranta Etelä-

Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Hankkeeseen palkattava projekti-

koordinaattori vastaa hankekokonaisuuden sisällöllisestä johtamisesta sekä talouden raportoinnista.

6.1.1. Ohjausryhmä, jaostot ja muutosagentin toiminta

Hankkeen ohjausryhmänä toimii työvaliokunnan asettama maakunnallinen lape ryhmä, johon kuuluvat

hallinnoijatahon edustajien lisäksi rahoittajan, osatoteuttajien ja keskeisten yhteistyökumppanien edusta-

jat. Ohjausryhmä raportoi työvaliokunnalle. Väliaikaishallinnon käynnistyessä raportointivelvoite määritel-

lään uudelleen.

34

Ohjausryhmän alaisuuteen perustetaan jaostot kolmen kehittämiskokonaisuuden mukaan.

Muutosagentti sijoittuu hallinnollisesti Seinäjoen kaupungin organisaatioon ja siinä toimivan EP sote uudis-

tusprojektin yhteyteen, joka toimii kiinteässä yhteistyössä maakuntauudistuksen kanssa. Muutosagentin

esimiehenä toimii sote uudistusprojektin johtaja.

Muutosagentin tehtävänä on edistää, tukea ja koordinoida alueella toteutettavaa lape muutostyötä ja sii-

hen sisältyviä toimenpiteitä sekä varmistaa näiden kiinnittyminen sote palvelurakenteeseen ja maakunnal-

liseen muutostyöhön. Muutosagentti innostaa, motivoi ja sitouttaa alueen toimijoita Lape kärkihankkeen

tavoitteiden mukaiseen toimintaan ja tätä toteuttavaan muutostyöhön.

6.1.2. Tietojärjestelmien yhteiskäyttömahdollisuudet

Osana Etelä-Pohjanmaan sote/maku-valmistelua työskentelee maakunnallinen ICT-työryhmä, joka on teh-

nyt kattavaa selvitystä tietojärjestelmien nykytilasta sekä valmistelee tulevaan maakunnalliseen malliin

siirtymistä. Hankkeen ja mainitun ICT-työryhmän välinen yhteistyö on oleellista. Tämän hetkisen tiedon

mukaan maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on käytössä neljä erilaista ohjelmistoa.

(https://sote.ep2019.fi/wp-content/uploads/sites/7/2016/09/Väliraportti-valmis-ohjausryhmälle-23.9.2016-osa-II.pdf

6.1.3. Suunnitelma lasten, nuorten ja vanhempien osallistumisesta kehittämis-

työhön

Lasten, nuorten ja vanhempien mukaan ottamista päätösten valmisteluun, yhteiskunnan palvelujen suun-

nitteluun, kehittämiseen, toteutukseen ja arviointiin edistetään hankkeen aikana Lasten ja perheiden palve-

luiden muutosohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Etelä-Pohjanmaan lape hankkeen aikana halutaan saattaa aiemmin yksittäisiin selvityksiin tai hankkeisiin

sitoutunutta kokemustiedon keruuta säännönmukaisemmaksi vahvistamalla yhteistyötä vaikuttajaryhmien

ja oppilaitosten kanssa sekä monipuolistamalla arjen mahdollisuuksia osallisuuden kokemiseksi. Tässä työs-

sä tullaan hyödyntämään vahvasti myös digitalisaation mahdollisuuksia, joita Etelä-Pohjanmaalla kehite-

tään osana Sosiaali- ja terveysministeriön Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toiminta-

malli -kärkihanketta (STM 2016). Hankkeen tavoitteena on sitoa osallisuuden kokemisen mahdollisuudet

lapsi- ja perhepalveluiden pysyviin rakenteisiin siten, että osallisuus muodostuu luonnolliseksi osaksi jokai-

sen lapsen, nuoren ja perheen arkea.

Toimenpiteet hankevalmistelussa

Hankevalmistelun aikana lapsiperheitä ja nuoria (yläkoulun 9.lk) on kuultu työpajakeskusteluiden avulla.

Keskusteluissa esiin tulleet asiat on huomioitu osana hankevalmistelua. Työpajakeskusteluiden tukena on

hyödynnetty Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa materiaalia ”Hallituksen kärkihanke uudistaa lasten

ja perheiden palvelut”, jonka pohjalta palveluiden käyttäjiltä kysyttiin:

1) Mitä ja millaista tukea tarvitsen (hyvään elämään)?

2) Mistä toivon saavani/lapseni saavan apua ja tukea omassa elämässä? Miten esim. ammattilaiset voivat

tietää, koska apua saa/voi tarjota?

35

3) Miten itse haluaisin olla mukana vaikuttamassa lapseni/omiin palveluihini? Konkreettiset esimerkit ter-

vetulleita, esim. haluanko osallistua kehittämiseen työpajoissa, netissä, työryhmissä...?

Lapsiperheiden osalta vastauksissa korostui matalan kynnyksen palveluiden saatavuuden tärkeys, asiakas-

lähtöinen palveluiden keskittäminen (esim. avoin neuvola -toiminta) sekä perheen toiminnan tukeminen

kotona. Nuorten vastauksissa tukitoimia halutaan erityisesti omaan elämänlaatuun liittyviin asioihin (esim.

harrastukset) sekä luotettavan matalan kynnyksen tuen saamiseksi. Molemmat vastaajaryhmät haluaisivat

yhä vahvemmin osallistua palveluiden kehittämiseen kokemustietonsa kautta sekä saada tietoa myös pa-

lautteiden ja kokemustiedon vaikutuksista palveluiden kehittämiseen.

Toimenpiteet hankkeen aikana

Kevät 2017 – kevät 2018

Tehdään lapsi-, nuori- ja perhetutkimusta hyödyntämällä osallistavia tutkimusmenetelmiä (esim. yhteistut-

kijuus, osallistava kysely, asiakaskyselyt) yhteistyössä koulujen ja perhekeskusten kanssa. Kokemustoimijoi-

den tuottama tieto nähdään kiinteänä osana kehitykseen ja päätöksiin johtavaa tietoperustaa. Tässä hyö-

dynnetään erityisesti sähköisen foorumin mahdollisuuksia. Hankkeessa laaditaan lapsenoikeusperustaisen

toimintakulttuurin maakunnallinen ohjeistus yhteistyössä lasten, nuorten ja perheiden sekä heidän palve-

luista vastaavien avainhenkilöiden kanssa.

Kehitetään toimintakulttuurin muutosta tukevaa ja osallistavan kehittämisen foorumin tarjoavaa Kohtaami-

sen Kahvila toimintaa ja siihen liittyvänä säännönmukaista tiedontuotantoa ja käyttäjälähtöistä kehittämis-

tä yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun/ SONetBotnian kanssa. Mallia hyödynnetään mm. perhe-

keskustoimintamallin kehittämisessä. Sen tavoitteena on toimia liikuteltavana kohtaamisen, kehittämisen ja

osallistamisen areenana. Kahvilatoiminta voi toimia sekä vuorovaikutteisena kohtaamispaikkana tai paikas-

ta riippumattomana digitaalisena asemana. Kahvilatoimintaa voidaan hyödyntää erilaisissa ympäristöissä

kuten neuvoloissa, kouluissa, päiväkodeissa, lastensuojelussa tai perhekeskuksessa. Kahvilan toiminta voi

parhaimmillaan tukea myös varhaisen vaiheen palveluihin ohjaamista sekä hyvinvointiin ja terveyteen liit-

tyvää neuvontaa, jolloin ”Kohtaamisen kahvila” vastaa myös Perhekeskus-mallin mukaisen monitoimijuu-

den haasteeseen. Kahvilassa huomioidaan osallisuuden moninaisuus myös erilaisten menetelmien keinoin

(esim. Voimauttava valokuva, tarinaillat, Elämänpuu), jotka antavat mahdollisuuksia yhä useammille osallis-

tua palveluiden kehittämiseen, ideointiin ja arviointiin.

Toteutetaan sote ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden täydennyskoulutus osallisuudesta,

osallistavasta tiedonkeruusta ja arvioinnista, kohtaamisesta sekä palveluohjauksesta. Hyödynnetään Bikva-

menetelmää.

Paneudutaan STM:n toteuttamiin lapsivaikutusten arviointi ja lapsilähtöinen budjetointi toimintamalleihin

ja jalkautetaan niitä maakuntaan.

Erityistason palveluiden kehittämisessä edetään vahvasti kokemusasiantuntijoiden kanssa toteutettavan

yhteiskehittämisen keinoin. Aikaisemmin mainittuja keinoja osallisuuden kokemuksen mahdollistamiseksi

tuodaan myös erityistason palveluiden luokse, joiden hyödyntämisessä konsultoidaan myös ammattilaisia.

Asiakasraatitoiminnan käynnistäminen.

36

Erityistason palveluiden osalta toteutetaan osallistavan dokumentoinnin hyvää käytäntöä sekä asiakasosal-

lisuuden vaatimukset täyttävää arviointimenetelmää.

Varmistetaan osallisuuden toteutuminen kaikissa hankkeen myötä vakiinnutetuissa toimintamalleissa, pal-

veluissa, kehittämistyössä sekä johtamisessa.

6.1.4. Juurruttamissuunnitelma

Taulukko 11. Juurruttamissuunnitelma.

Kehittämiskokonaisuus

Lapsen oikeuksia ja tieto-perustaa vahvistava toi-mintakulttuurin muutos

Miten turvataan toimin-tamallin pysyminen hank-keen päätyttyä?

Kansallisen muutoksen tuen toimenpiteiden lisäksi Etelä-Pohjanmaalla osahankkeena toimiva tutkivan ja arvioivan kehittämisen tuki edistää eri tavoin levittämistä, käyt-töönottoa ja juurruttamista, mm. järjestämällä erilaista jatkoworkshop -toimintaa, joissa kehittämistyötä yhdessä osallistaen pyritään arkipäiväistämään konkreettisiksi helpommin omaksuttaviksi toiminnoiksi ja käytänteiksi.

Kehitetään uusia osallistumista tukevia, fyysisen ja virtuaalisen kohtaamisen mahdol-listavia foorumeita, jotka vakiinnutetaan mm. osaksi perhekeskustoimintamallia.

Lapsiystävällinen työpaikka toimintamallia levitetään hankkeessa toteutettavan pilo-toinnin tuloksiin perustuen osaksi uusien maakunnan kuntaorganisaatioiden henkilös-töjohtamisen toimintamalleja sekä mahdollisuuksien mukaan yksityissektorille.

Toimintamallin levittämi-sen, käyttöönoton ja juur-ruttamisen edellyttämät toimenpiteet

Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja kokemusosaamisen hyö-dyntäminen uusien toimintahallien kehittämisessä.

Jatkuva vuoropuhelu hankekonsortion toimijoiden välillä sekä suhteessa kuntiin, jär-jestöihin ja seurakuntiin.

Toiminnan tietoperustan vahvistuminen, uudistuvat ict järjestelmät ja niiden hyödyn-täminen.

Keskeiset toimintamallin tai käytännön juurrutta-misesta vastaavat tahot

Lape muutosohjelman valtakunnallinen toimeenpano/ STM/ THL/OKM

Tutkivan ja arvioivan kehittämisen tuen osahanke huomioi suunnitelmassaan keskei-sen laajan toimijaverkoston ja pyrkii edistämään juurruttamista eri foorumeilla.

Maakunnan liikelaitos ja kunnat sisällyttävät toimintasuunnitelmiinsa ja vahvistavat hallinnollisin päätöksin mm. lapsivaikutusten arviointiin liittyviä toimintamalleja.

Juurruttamisen aikataulu Toteutetaan koko hankkeen keston ajan

Mitkä ovat toimintaympä-ristön mahdolliset riskit toiminnan juurruttamises-sa?

Hankekonsortion toimivuus.

Maakunnan ja uusien kuntien yhteistyön rakentuminen.

Perhekeskustoimintamal-lin kehittäminen ja käyt-töönotto

37

Miten turvataan toimin-tamallin pysyminen hank-keen päätyttyä?

Lape muutosohjelman toimeenpano (muutosagentti, lape hanke) toimivat kiinteässä yhteydessä EP sote uudistusprosessin ja hankekonsortion kanssa.

Määritellään maakunnallinen palvelulupaus, siihen perustuvat palveluprosessit ja toimintatavat, jotka varmistetaan hallinnollisilla päätöksillä ja maakunnallisella sote palvelustrategialla.

Toimintamallin levittämi-sen, käyttöönoton ja juurruttamisen edellyttä-mät toimenpiteet

Otetaan maakunnallisesti käyttöön näyttöön perustuvia, valtakunnallisen ohjauksen mukaisia toimintamalleja. Luodaan yhteistyössä EP sote valmistelun kanssa maakun-nan kattava, väestön palvelutarvetta vastaava perhekeskusverkosto.

Hankkeen aikaisten kehittäjäryhmien työskentely ja sen dokumentointi: kuvataan ja vakioidaan toimintamallit selkeiksi ohjeistuksiksi. Toiminnasta tulee pysyvää sitoutta-malla ja osallistamalla toimijoita (ml. lapsia ja heidän vanhempiaan) mallien käyttöön-ottoon ja edelleen kehittämiseen. Hankkeen aikainen koulutus, työpajat ja keskustelu-foorumit käynnistävät mallien levittämisen ja juurruttamisen jo hankeaikana.

Hallinnolliset päätökset ja johdon tuki ovat oleellisia luotaessa työkulttuurin muutosta.

Keskeiset toimintamallin tai käytännön juurrutta-misesta vastaavat tahot

Lape muutosohjelman valtakunnallinen ohjaus, maakunnallinen lape ohjausryhmä ja jaostot, muutosagentti, hankekoordinaattori ja –työntekijät.

EP sote uudistushanke. Kuntien hallintokunnat ja johto. Lape hankekonsortio, ml. järjestöt, seurakunnat, yritykset.

Juurruttamisen aikataulu Toteutetaan koko hankkeen keston ajan.

Mitkä ovat toimintaympä-ristön mahdolliset riskit toiminnan juurruttamises-sa?

EP sote valmistelun ja hankkeen yhteistyö.

Suuria palvelukokonaisuuksia ja monia toimijoita koskevan muutostyön toteutuminen, riittävän perusteellinen ja asiantunteva valmistelu huomioiden aikaresurssi.

Hankekonsortion toimivuus.

Erityis- ja vaativimman tason palvelujen uudis-taminen

Miten turvataan toimin-tamallin pysyminen hank-keen päätyttyä?

Lape muutosohjelman toimeenpano (muutosagentti, lape hanke) toimii kiinteässä yhteydessä EP sote uudistusprosessin kanssa.

Määritellään maakunnallinen palvelulupaus, siihen perustuvat palveluprosessit ja toimintatavat, jotka varmistetaan hallinnollisilla päätöksillä ja maakunnallisella sote palvelustrategialla.

Toimintamallin levittämi-sen, käyttöönoton ja juurruttamisen edellyttä-mät toimenpiteet

Lape muutosohjelman toimeenpano (muutosagentti, lape hanke) toimivat kiinteässä yhteydessä EP sote uudistusprosessin ja hankekonsortion kanssa.

Määritellään maakunnallinen palvelulupaus, siihen perustuvat palveluprosessit ja toimintatavat, jotka varmistetaan hallinnollisilla päätöksillä.

Keskeiset toimintamallin tai käytännön juurrutta-misesta vastaavat tahot

Lape muutosohjelman valtakunnallinen ohjaus, maakunnallinen lape ohjausryhmä ja jaostot, muutosagentti, hankekoordinaattori ja –työntekijät.

EP sote uudistushanke. Kuntien hallintokunnat ja johto. Lape hankekonsortio, ml.

38

järjestöt, seurakunnat, yritykset.

Juurruttamisen aikataulu Koko hankkeen keston ajan.

Mitkä ovat toimintaympä-ristön mahdolliset riskit toiminnan juurruttamises-sa?

EP sote valmistelun ja hankkeen yhteistyö.

Riittävä aikaresurssi.

7. Tarvittavat voimavarat

7.1. Henkilöstö

Hankkeeseen palkataan projektikoordinaattori ja kolme projektityöntekijää. Projektityöntekijöiden rekry-

toimisessa huomioidaan moniammatillisuus. Projektityöntekijöillä on kullakin vastuullaan hankkeen yksi

kehittämiskokonaisuus. Lape hanke toimii yhteistyössä Ep sote valmistelun kanssa. (Kuvio 2)

Kokoaikainen projektikoordinaattori

- Johtaa hankkeen sisällöllistä kokonaisuutta vastaten hankkeen etenemisestä sen tavoitteiden, esi-

tettyjen tulosten ja talousarvion mukaisesti.

- Vastaa hankkeen talouden seurannasta ja maksatushakemusten oikeellisuudesta ja oikea-

aikaisuudesta.

- Vastaa hanketta koskevien esitysten tekemisestä ohjausryhmälle ja päätösten toimeenpanosta

- Johtaa hankkeen kehittämiskohdekohtaisten jaosten toimintaa

- Tekee yhteistyötä valtakunnallisessa ja alueellisessa kehittämistyössä.

- Koordinoi hankkeeseen sisältyvää itsearviointia

- Koordinoi maakunnallista mallinnustoimintaa

- Vastaa hankkeen seurantatietojen keräämisestä ja raportoinnista STM:lle sekä koordinoi hankkeen

aikaista oppimisverkostotoimintaa.

- On päävastuullinen hankkeen tiedottamisessa

- Päättää merkittävistä hankkeen yhteisistä hankinnoista yhdessä hallinnoijan kanssa noudattaen

hankintalakia ja muita hallinnoijan antamia ohjeistuksia.

- Vastaa hankkeen toimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta, ja vastaa osahankkeen raportoin-

nista sekä omalta osaltaan osatoteuttajien yhteistyön toimivuudesta.

- Osallistuu hankkeen toimenpiteiden toteutukseen, tiedottamiseen, ohjausryhmätyöskentelyyn sekä

hankkeen seurantatietojen keräämiseen

Kokoaikainen projektityöntekijä (3)

- Toimii projektikoordinaattorin työparina hankkeen operatiivisessa toteutuksessa

- Vastaa osaltaan hankkeen sisällöllisestä toteutuksesta ja osallistuu projektikoordinaattorin työpari-

na hankkeen toimenpiteiden toteutukseen, tiedottamiseen sekä jaos- ja ohjausryhmätyöskentelyyn

39

- Toimeenpanee osaltaan maakunnallisten/seutukunnittaisten kehittämisprosesseja läheisessä yh-

teistyössä kunta- ja muiden toimijoiden kanssa ml. prosessimallinnukset

- Tukee alueella käynnistyvien kokeilujen toteutusta ja arviointia

- Toimii projektikoordinaattorin työparina kokonaisuuden kannalta keskeisten jalkautuvien toiminta-

tapojen organisoinnissa sekä yhteisten kehittämisprosessien koostamisessa ja mallintamisessa

- Osallistuu osaltaan kokeilusta nousevan (hyvinvointi) tiedon ja muun seurantatiedon kokoamiseen

yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa

- Toimii ja koordinoi kehittämistyön toteutusta maakunnan alueella projektikoordinaattorin työpari-

na osallistuen mm. hankkeen kehittämistoimintojen raportoinnin toteutukseen

- Osallistuu yhteistyössä projektikoordinaattorin sekä yhteistyötoteuttajien kanssa hankkeen seu-

rannan ja arvioinnin koordinointiin ja toteutukseen

- Osallistuu osaltaan maakunnalliseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön

- Yhden projektityöntekijän tehtävänä on toimia sosiaalialan osaamiskeskukseen sijoittuvan oppimis-

verkostotoiminnan ja kehittämishankkeisiin kytkettävän tutkimustoiminnan koordinaattorina. Las-

tensuojelun oppimisverkosto on STM:n ja THL:n kanssa koordinoitu oppimisrakenne, jonka toimin-

tamuodot kytketään lape- ja sote-kehittämisrakenteisiin.

7.2. Budjetti

Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 617 577 euroa, josta haettava valtionosuus on 1 284 018 euroa ja omavas-

tuuosuudet yhteensä 333 559 euroa.

8. Viestintä ja vaikuttaminen

Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma

Lape on myös viestintähanke. STM kantaa viestinnän kokonaisvastuuta ja tuottaa siihen tukimateriaalia,

mm. viestintäsuunnitelmien pohjat. Tavoitteena on yhtenevä valtakunnallinen ja maakuntien viestintä.

Maakuntien viestinnästä vastaavat muodostavat viestintäverkoston.

Maakunnallisen muutostyön viestintä tukee hankkeen toteutumista sisäisellä ja ulkoisella viestinnällä. Sisäi-

sen, hankekonsortioon kuuluvien toimijatahojen, EP sote ja maakuntahallinnon välisen viestinnän tarkoi-

tuksena on tukea hankkeen etenemistä tavoitteiden mukaisesti. Ulkoinen viestintä perustuu yhteneviin

valtakunnallisiin linjauksiin ja sen ensisijaisena tavoitteena on antaa koko väestölle ja etenkin lapsille, nuo-

rille ja heidän vanhemmilleen tietoa Lape muutoshankkeen tavoitteesta ja niiden toteuttamisesta maakun-

nassa.

Hankkeen valtakunnallinen viestintä toteutuu ensisijaisesti STM:n sivujen kautta, mitä tukee THL:n viestintä

ja hankkeeseen tuottama materiaali. Hankkeelle määritellään yhtenevä graafinen ilme. Viestinnässä hyö-

dynnetään myös sosiaalista mediaa.

40

Etelä-Pohjanmaan lape hankkeen viestintä liitetään EP sote uudistushankkeen kotisivuille. Sivuilla toimiva

sähköinen palautejärjestelmä toimii kuntalaisten foorumina olla mukana uudistamisessa. Viestinnän vas-

tuuhenkilönä toimii projektikoordinaattori.

Taulukko 12. Kuvaus viestinnän ja tiedottamistoiminnan toteuttamiseksi.

Kohderyhmät Viestinnän- ja vaikuttamisen sisältö ja foorumit

Rahoittaja Rahoittajan määräämät selvitykset ja raportointi

Ohjausryhmä Ohjausryhmässä käsiteltävät asiat

Jaostot/kehittäjäryhmät Tiimipalaverit, hankkeen eteneminen, tiedottaminen

Työyhteisöt Hanketyön vaiheet ja vastavuoroisesti tiedon saaminen

Työntekijät Osallistaminen ja esimiesten kautta

Sosiaali- ja terveysalan

päättäjät

Toimielinten kokoukset, muut toimijoiden maakunnalliset ym. ver-

kostot, joissa mukana substanssialan edustajia

Kuntalaiset, asiakkaat,

palvelujen käyttäjät

Yhteiskehittäminen ja hankkeen eteneminen. Mm. toimintaympä-

ristöissä (neuvola, koulu tai varhaiskasvatus, perhekeskus) toteutet-

tavat ”Kohtaamisen Kahvilat” tiedottamisen osallistavina foorumei-

na, digitalisaation hyödyntäminen, some.

Media Asiakkaita ja palveluja koskevat asiat

E-P SOTE (sote-uudistus) Hankkeen eteneminen, haasteet

9. Toiminnan arviointi

Hankearviointi toteutetaan kansallisesti.

Itsearviointi Hankkeen itsearvioinnin tarkoituksena on sen toiminnan ja tulosten ja vaikutusten arviointi. Arvioinnin

avulla parannetaan hankkeen toimintaa hankeaikana ja raportoidaan itsearvioinnin kooste hankkeen pää-

tyttyä. Itsearvioinnin osa-alueet ovat:

Talouden toteutumisesta selvitys rahoittajalle ja päätöksentekijöille.

Resurssien käyttö sekä aikaansaannosten arviointi

Hankkeen toiminnan arviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin: kuinka toimeenpano on osa-alueittain toteutunut ja mitkä ovat esteenä, jos tavoitteisiin ei ole päästy ja miten toimintaa täytyy tarkistaa, että toimeenpano mahdollistuu. Mitkä asiat ovat edistäneet tavoitteiden saavuttamista?

41

Asiakkaiden osallistuminen hankkeeseen

Digitalisaation hyödyntäminen ja uusien menetelmien käyttöönotto.

Viestinnällisesti monikanavaisuuden toteutuminen. Tarkoituksenmukaisena nähdään hankkeen tavoitteiden pilkkominen osatavoitteisiin ja suorittaa niiden

osalta väliarviointia. Jatkuvan arvioinnin kohteeksi nostetaan myös Lape:n periaatteet: esim. lapsen edun

toteutuminen, vanhemmuuden tukeminen, yhteistyön toteutuminen eri toimijoiden kesken ja vaikutta-

mismahdollisuuden kokeminen. Tällä tavalla voidaan lisätä arviointitietoa hankkeen vaikutuksista lasten ja

nuorten hyvinvoinnin kannalta.

Arviointia tehdään yhdessä toimijoiden kanssa, ei pelkästään hanketyöntekijöiden toimesta. Arvioinnissa

käytetään menetelmänä esim. Robsonin kaaviota tai BSC – tarkastelua sekä toteutetaan myös ryhmämuo-

toisia arviointitilanteita hyödyntäen esim. arviointiakvaario- tai fokusryhmämenetelmiä. Arviointia tukee

prosessien eri vaiheissa kerätty arviointitieto ja siitä laadittu dokumentaatio. Itsearvioinnin eri vaiheissa ja

tsekkauspisteissä arvioidaan myös muutoksen toimeenpanossa hyödynnettäviä työotteita ja välineitä ja

tunnistetaan kohteita, joihin on tarpeen kehittää uutta toimeenpanon etenemiseksi. Toiminnan kirjaami-

nen (seminaarit, työpajat, tapaamiset: ketä paikalla, huomioiden erikseen asiakasosallisuus)

Itsearvioinnin toteuttamisessa tehdään erityisesti lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavan toi-

mintakulttuurin kokonaisuuden osalta yhteistyötä SeAMK:n osahankkeen kanssa, mutta hankkeen käynnis-

tyessä on mahdollista sopia myös muiden kokonaisuuksien osalta itsearviointia tukevasta yhteisestä toi-

minnasta.

Arvioinnin kannalta on tarkoituksenmukaista havainnoida muutoshankkeen prosessinomaista polkua. Aja-

tuksena on, että muutoksen toimeenpanon varmistamiseksi toteutettavassa kehittämistyössä opitaan yh-

dessä ratkaisemaan ongelmia. Tällöin olennaista on se, mitä tapahtuu projektin aikana, ihmisten välisenä

toimintana ja sen kautta.

Hankkeen kokoaikainen projektikoordinaattori koordinoi hankkeeseen sisältyvää itsearviointia laatimansa

ja aikatauluttamansa arviointisuunnitelman pohjalta. Itsearvioinnin materiaaleja tuotetaan ja itsearviointia

toteutetaan koko hankkeen ajan. Itsearvioinneissa käytetään monipuolisia konteksteihin sopivia ja myös

yhteiskehittämistä tukevia arviointitapoja, jotka voivat hieman vaihdella prosessien edetessä.

Riskiarviointi

Toimintaa arvioidaan ohjausryhmässä: hankkeen eteneminen, rahoitus, tehdyt toimenpiteet, hankkeen

etenemisestä ja mahdolliset riskit ja niiden ehkäisy.

Taulukko 13. Riskiarviointi.

Riskin kuvaaminen ja

nimeäminen

Toden-

näköisyys

%

Vakavuus

asteikolla

1-5

Riskikerroin

(todennäköisyys

x vakavuus)

Seurauksiin varautuminen,

varmistamistoimenpiteet

42

Projekti ei pysy aika-

taulussa

10 1 10 Tiivis seuranta ja yhteistyö

kumppaneiden kanssa, toi-

menpiteistä ja aikataulusta

sopiminen

Henkilöstö ei moti-

voidu projektiin

20 3 60 Lähiesimiesten ja henkilö-

kunnan koulutus, jatkuva

tiedottaminen

Henkilöstö ei moti-

voidu muutokseen

20 3 60 Jaoston jalkautuminen ja

tiedottaminen, palautekes-

kustelut

Hankekonsortion toi-

minta ei toteudu yhte-

nevänä Lape tavoittei-

den suuntaisesti

20 4 80 Hankkeen hallinnoinnissa

huomioidaan kattava edus-

tus, säännölliset kokoukset ja

yhteiset keskustelut

Projekti vie enemmän

aikaa ja resursseja kuin

suunniteltiin

10 1 10 Rahoituksen seuranta ja tie-

dotus sekä keskustelut yh-

teistyökumppaneiden ja hen-

kilökunnan kanssa

Projektin vetäjä sairas-

tuu

20 5 100 Projektin vetäjälle rekrytoi-

daan hankkeen ajaksi kump-

pani, joka toimii sijaisena

Yhteistoiminta EP sote

hankkeen ja maakunta-

uudistuksen kanssa ei

etene suunnitellusti

10

5

50

Tiivis yhteistyö mm. työryhmis-

sä maakunnallisen valmistelun

kanssa, lape muutosohjelman

mukaisten tavoitteiden toteu-

tumisen varmistaminen

43

LÄHTEET

Etelä-Pohjanmaan liitto (2014). Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014.

http://www.epliitto.fi/images/B_67_Etela-Pohjanmaan_hyvinvointikatsaus_2014.pdf (Luettu 2.11.2016.)

Kuronen-Ojala, M. & Lehtola, M. & Rautajoki, A. (2013). Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjan-

maan hyvinvointibarometri. Ajankohtainen arvio pohjalaismaakuntien väestön hyvinvoinnin ja palveluiden

tilasta sekä niiden muutossuunnista. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityk-

siä 75. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/69067/B75.pdf?sequence=3 (Luettu 2.11.2016).

Perälä, M.-L., & Halme, N., & Nykänen, S. ym. (2012). Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteen sovit-

tava johtaminen. Opas 19. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.

STM 2016:52. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Hakujulistus. Sosiaali- ja terveysministeriön ra-

portteja ja muistioita 2016. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.

Toimintakulttuurin muutos edellyttää yhteen sovittava johtamista. Etelä-Pohjanmaan alueella toteutunut

KASTE rahoituksella toteutunut LASSE -hanke sisälsi yhteen sovittavan johtamisen teeman, jossa käytettiin

THL:n julkaisua (THL_OPA019_2012web.pdf) Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteen sovittava joh-

taminen -teosta. Useilla alueilla syntyi uusia toimintamalleja verkostomaisen johtamiseen.

Tuomela-Jaskari, S. & Romppainen, A. (2013). Ehkäisevän toiminnan Hyvät Käytännöt Etelä-Pohjanmaalla.

ELLA – Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke (2011-2013).

http://www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/seinajoenkaupunki/kaupunkikehittyy/6JWPO8iX

V/Ehkaisevan_tyon_Hyvat_Kaytannot_julkaisu.pdf. (Luettu 1.11.2016.)

Virtanen, P., Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P. & Suokas, M. (2011). Matkaopas asiakaslähtöisten

sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. Tekes. Helsinki.

http://stm.fi/documents/1271139/2802197/Vanhemmuuden+ja+parisuhteen+tuen+vahvistaminen.pdf/9e

1bff9b-14b6-4808-88d0-dded5c46b205. (luettu 3.11.2016).