EUROOPAN KOMISSION SUOMEN-EDUSTUSTON LEHTI

europa2017

Sybimar ja Konto toimivat alojensa ekologisina pioneereinä. / 4–5

Hampurilainen Pietarsaaresta

tähtää kasvuun maailmalla

JYRKI KATAINEN: Kiertotalous varmistaa Euroopan talouden kehittymisen. / 6

Lähdössä matkalle toiseen EU-maahan? Lue vinkit matkailijalle. / 15

Lue hampurilaisketjun perustajien haastattelu. / 20

EUROPA 20172

SISÄLTÖ

3 Pääkirjoitus: Ei vapautta ilman lakeja

4 Sybimar jalostaa perkuujätteen energiaksi

5 Pintaturpeesta syntyy Konton käsittelyssä ekologisia tuotteita

6 Jyrki Katainen: Kiertotalous on tulevaisuuden megatrendi

10 Erasmus-vaihto antoi perspektiiviä kuvataitelija Anna Tuorin ajatteluun

12 EU-rahoitus auttoi nilsiäläistä Liepuskaa laajenemaan

14 Ruokatuotteilla on kolme nimisuojaa EU:ssa

15 Suunnitteletko matkaa toiseen EU-maahan? Lue Europan vinkit matkailijoille.

16 Jaakko Iloniemi: EU:n perusarvot kestävät myrskyjen keskellä

20 Friends & Brgrs satsar på en internationell expansion

22 Kuopion alue hakee European Region of Gastronomy -tunnustusta

23 Kolumni: Eurooppalaisissa ruokapöydissä

europa10

14 EU:n arvoilla on uskottava pohja.

JAAKKO ILONIEMI

16

2017

12EU:ssa on kolme nimisuojaustapaa ruokatuotteille.

Ei vapautta ilman lakeja

“WHERE THERE IS NO law, there is no freedom”, sanoi filosofi John Locke. Locken mukaan ihmisten on parempi perustaa yhteiskuntia sääntöineen kuin elää luonnontilassa. Tämä siksi, että luonnontilassa vallit-sevat luonnonlait. Kun kukin puolustaa itse itseään, vahvempi usein voittaa vahvemman oikeudella. Oma vapaus toteutuu parhaiten, kun yhteiskunta sääntöineen pitää järjestystä yllä ja turvaa perusoikeuksien toteutu-misen yhtäläisesti kaikille.

Myös Euroopan unionia voidaan pitää tietynlaisena yhteiskuntasopimuksena. Tässä tapauksessa sopimuksen solmijoita ovat jäsenvaltiot. Sopimus tuo velvoitteensa, mutta antaa samalla eväät vapauksien toteuttamiselle. Tä-hän vaihtokauppaan viittasi John Locke sanoillaan; ilman yhteisiä sääntöjä yksilön vapautta ei voida taata. Tähän perustuu myös EU. Yhteisten toimielinten ja lakien kaut-ta luodaan demokraattisesti yhteisymmärrystä jäsenvalti-oiden välille, jotta kansalainen saisi enemmän vapauksia. Jotta hyvä voisi toteutua.

Euroopan komissio listasi ”60 hyvää syytä EU:lle” EU:n 60-vuotispäivän aattona. Todellisuudessa syitä on lukuisasti enemmän. Yksi tärkeimmistä EU:n ansioista on pääsy sisämarkkinoille ja vapaakaupan piiriin. Sen varaan 100-vuotiasta itsenäisyyttään juhliva Suomikin rakentaa taloutensa ja hyvinvointinsa. EU-tason toimia vaaditaan myös nyt, kun kansalaiset perustellusti odot-tavat EU:n tarjoavan suojaa sisäisiin ja ulkoisiin turval-lisuusuhkiin. EU:lle rauhan mantereena, rauhan välit-täjänä ja läntisten arvojen puolustajana on nyt isompi tilaus kuin koskaan aikaisemmin, kun rauha ympäril-lämme järkkyy.

EU:n ansiosta myös Suomi saa vähintään kokoluok-kaansa vastaavan äänensä kuuluviin nyt, kun Euroopan tulevaisuutta suunnitellaan. Tätä pohdintaa tukemaan

puheenjohtaja Juncker julkaisi tulevaisuuspaperinsa, jos-sa linjataan viisi eri skenaariota konkreettisine esimerk-keineen. Jatketaanko kehittämistä nykyiseltä pohjalta? Löytyykö yhteinen näkemys ja tahtotila sitoutua nyt so-vittujen prioriteettien läpivientiin vai pitääkö tavoitetta tarkistaa? Vähennetäänkö tavoitteiden määrää keskit-tymällä vain muutamiin tärkeimpiin asioihin? Hyväk-symmekö sen, että jäsenvaltioiden ryhmittymät etenevät pienemmällä kokoonpanolla pidemmälle ja nopeammin kuin muut? Näiden kysymysten pohdintaan on saatava mukaan kansalaiset, kansalaisjärjestöt, kansalliset par-lamentit ja hallitukset. Aikaa on vuoden 2017 loppuun, joulukuun päämiestapaamiseen, mutta jo alkusyksyyn mennessä kootaan yhteen näkemyksiä, myös meillä edustustossa.

Olen päivittäin ylpeä Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa. EU on Euroopan yhteiskuntasopimus, jonka puolesta on taisteltava päättäväisemmin kuin ehkä kos-kaan ennen. Ei vapautta ilman lakeja, sanoi englantilai-nen John Locke. Ei Eurooppaa ilman unionia, ajattelen minä.

SARI ARTJOKI

EU:n ansiosta myös Suomi saa vähintään kokoluokkaansa vastaavan äänensä kuuluviin nyt, kun Euroopan tulevaisuutta suunnitellaan.

Europa-lehti on Euroopan komission Suomen-edustuston lehti, joka ilmestyy painettuna 1–2 kertaa vuodessa.

JULKAISIJAEuroopan komission Suomen-edustustoMalminkatu 1600100 HelsinkiPuh. 09 622 6544

PÄÄTOIMITTAJAEdustuston päällikköSari Artjoki Malminkatu 1600100 Helsinki

TOIMITUSEdita Publishing OyPL 700 (Porkkalankatu 22, Helsinki)00430 Nordic Morning

TUOTTAJATuula WäyrynenPuh. 040 824 3459tuula.wayrynen@edita.fi

TAITTOLaura Noponen

KUSTANTAJAEdita Publishing OyAsiakasjohtaja Tuula Wäyrynentuula.wayrynen@edita.fiwww.editapublishing.fi

PAINATUSEdita Prima

KANNEN KUVAKasper Dalkarl

OSOITELÄHDEEuropa-lehden osoiterekisteri

ISSN 1455-3023

Lehti on maksuton.Lehden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission virallista kantaa

4041 0428

PEFC/02-31-162

Pääkirjoitus

EUROPA 20174

TEKSTI: R IINA LAHTINEN / KUVA: SHUTTERSTOCK

S ybimar Oy:n yritystoiminta sai alkunsa ongelmasta ja ratkaisusta: lohen perkuujä-

tettä ei voinut hyödyntää korkean rasvapitoisuuden takia. Näin alkoi perkuujätteen jalostaminen bio-dieseliksi. Rahoittajan ja kumppa-nin löytyminen mahdollisti koko

ekosysteemin rakentamisen, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Suominen.

– Emme tuota jätettä, vaan kierrätämme sisäisesti kaiken mah-dollisen eli energiaa, veden, kaasut, ravinteet ja massan. Ekosysteemissä jokainen taho toimii synergiassa kokonaisuuden kanssa.

mon e n l a isi a k ierto-ta l ou de n r at k a isuja

Sybimarin ekosysteemissä raaka-vesi eli käsittelemätön juomavesi käytetään 5–7 käyttökohteessa, ja viimeiseksi se palaa ruokaketjuun kastelu- ja ravinnevetenä pelloille. Esimerkkejä lukuisista käyttökoh-teista ovat myös kalojen raikastus ennen perkuuta, kalaprosessi (kierrätysaste 99 %), kasvihuoneen kastelu, ravinnevesi, jäähdytys ja kaasunvaihto (CO

2/O

2).

Kalojen tuottama hiilidioksidi siirretään kasvihuoneen hyödyksi. Kaloista tullut liete ja perkuujae käsitellään biokaasulaitoksella takaisin energiakäyttöön. Jätteet kelpaavat biokaasulaitokseen syöt-teeksi ja mahdollistavat kiertota-louden periaatteen toteutumisen.

– Alamme myös myydä kauko-lämpöä paikallisen energiayhtiön kautta. Myymme konseptiosaa-mistamme kansainvälisille mark-kinoille, Suominen kertoo.

mielu isi a y l l ät y k si ä ja oppi mista Koska yritys tekee pioneerityötä omalla alueellaan, kehitystyö on Suomisen mukaan merkittävä osa investointeja. Vastaan on tullut myös mieluisia yllätyksiä, kuten erittäin tehokkaan veden haihtu-miseen perustuvan kesäjäähdytys-ratkaisun löytyminen toisenlaiseen käyttöön toimitetusta laitteistosta. Kokonaishyöty yllätti: ratkaisu tuottaa 500 kW:n jäähdytystehon minimaalisella sähköteholla ja sa-malla poistaa tehokkaasti vedestä kaloille haitallisia kaasuja.

Jyrki Suomista innostaa muun muassa monen maan kehityspo-tentiaali, jonka huomaa vientipon-nisteluissa. Usein tahtona on hy-pätä muutaman vuosikymmenen yli länsimaiseen kehityspolkuun verrattuna ja välttää resurssien tuhlaamista.

Sybimar Oy

• Toimii Uudessakaupungissa ja tarjoaa elintarvi-keteollisuuden palveluja, mm. vesiviljely, kalan-jalostus ja sivujakeiden hyödyntäminen.

• Yrityksen ekosysteemi saa energiansa biojät-teestä, joka muunnetaan kaasuksi ja edelleen sähköksi ja lämmöksi.

• Ekosysteemissä on biokaasulaitoksen lisäksi kalankasvatus kiertovesijärjestelmässä, kasvi-huoneet sekä biodiesel- ja bioöljytuotanto.

• Mukana monissa kestävän kehityksen hankkeis-sa, esimerkkinä Hyönteiset ruokaketjussa.

• Saanut EU-rahoitusta mm. Euroopan kalatalous- rahastosta kiertovesilaitokseen investoimiseen. Mukana erilaisissa ryhmähankkeissa ja mm. Horisontti 2020 -hankehaussa.

TEKSTI: R IINA LAHTINEN / KUVAT: SYBIMAR

Sybimarin ekosysteemi muuttaa biojätteen energiaksi

EUROPA 2017 5

Karvialainen Konto Oy valmistaa ainoana maailmassa ekologisesta pintaturpeesta tehtyjä huopa- ja levytuotteita.

1 2 3 4 5Tunnetko, tiedätkö?

Vastaukset löytyvät tämän lehden artikkeleista. Varmista sivulta 23, vastasitko oikein.

Mitä on kiertotalous?

Milloin julkaistiin EU:n kiertota-louspaketti?

Mitä hyötyä on eurooppalaisesta

sairaanhoito-kortista?

Mitkä ovat Euroopan unionin

perusarvot?

Mikä alue Suomessa tavoittelee

European Region of Gastronomy -tunnustusta

vuodelle 2020?

Pintaturve taipuu huonekaluista norpan pesiin

Konto Oy

• Valmistaa patentoituja, ekologisia ratkaisuja kotimaisesta pintaturpeesta.

• Tuotteiden etuja muun muassa kestävyys, puhtaus, homeettomuus ja hyvät akustiset

ominaisuudet.

• Tavoitteena laajentua esimerkiksi huonekalualalle.

• Saanut Satakunnan Ely-keskuksen kautta inves-tointitukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen avulla yhtiö hankki kuitukomposiittituotantolinjaston.

TEKSTI: R IINA LAHTINEN / KUVA: SHUTTERSTOCK

Vuonna 2009 perustettu Konto Oy työllistää seitsemän henkilöä Karvialla sekä laajan

alihankinta- ja yhteistyökumppani-verkoston. Esimerkkejä patentoiduis-ta tuotteista ovat akustiikkatuotteet ja kasvualustat. Yrityksen perusta-misidea lähti perusturvetuotannosta: sopisiko turve muuhunkin kuin polttoon? Tutkimustyö osoitti, että pintaturve taipuu moneksi.

Konton myyntijohtaja Sami Laitila kertoo, että turpeesta tehtyjä tuotteita voi kehittää lähes rajatto-masti. Esimerkkinä epätavallisesta ratkaisusta on saimaannorpan pesien valmistaminen yhteistyössä muotoilija Taneli Porasen kanssa. Ensimmäiset pesät vietiin luontoon talvella 2015–2016, ja norpat ottivat majapaikat omikseen.

miel ik u va h a a st eista k a s v u u n

Haasteena toiminnan alussa oli omalla tavallaan aikaansa edellä oleminen ja väärä mielleyhtymä

polttoturpeeseen, vaikka Konton käyttämä vaalea pintarahkaturve on uusiutumistasoltaan erilainen. Mielikuva on sittemmin vaihtunut oikeaksi.

Ympäristöystävällisyys näkyy: myös lopputuote on täysin kierrä-tettävissä takaisin tuotantoon, eikä ympäristöä kuormiteta lainkaan. Turve saadaan kolmen kilometrin päästä toimipaikasta, joten kyseessä on todellinen lähituote.

i n nova at iot s y n t y vät y h t eist yössä

Sami Laitila ilahtuu työssään muun muassa verkostoitumisesta ja uuden luomisesta. Innovaatioita syntyy jatkuvasti yhteistyössä kumppani-

Ympäristöystävällisyys näkyy: myös

lopputuote on täysin kierrätettävissä

takaisin tuotantoon.

verkoston kanssa. Tuotteita menee kaupaksi niin paljon kuin niitä ehditään tehdä. Myös vienti kasvaa jatkuvasti. Laitila kiittelee kump-paniverkostoaan: yhteistyö tuottaa hyötyä kaikille osapuolille.

EUROPA 20176

Kiertotalous EU-alueella t ä h t ä ä k a s v u u n

Joulukuussa 2015 Euroopan komissio hyväksyi kiertotalouspaketin, jonka tavoitteena on nostaa EU:n taloutta ja kilpailukykyä kestävän kehityksen kautta. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kertoo, mitä kiertotalou-delle kuuluu Euroopassa.

Kiertotalous tarkoittaa toimintamallia, jossa hyödynnetään täysimääräisesti raaka-aineiden ja tavaran kiertoa. Kyseessä on ajattelutavan

muutos, joka koskee tuotteiden koko elinkaarta ja niiden uudelleenkäyttöä. Kiertotalous ohjaa myös kuluttajaa hankkimaan tuotteet ja palvelut kestävän kehityksen periaattein.

Kiertotalouteen viitataan usein sulkeutuvana ympyränä, jonka muodostavat suunnittelu, tuotanto, kulutus ja jätehuolto. Kysyimme EU:n työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavalta varapuheenjohtaja Jyrki Kataiselta, miten kiertotalous voi Euroopassa nyt, kun suunnitelmaa on toteutettu runsas vuosi.

EUROPA 20176

HAASTATTELU JA TEKSTIT EUROPA-LEHDEN TOIMITUS

KUVAT: EUROOPAN KOMISSIO JA SHUTTERSTOCK

JYRKI KATAINEN:

Olemme oikealla tiellä kestävän muutoksen aikaansaamiseksi.

EUROPA 2017 7

MITEN KIERTOTALOUS VOI TÄLLÄ HETKELLÄ EU-ALUEELLA?

– Olen ilokseni huomannut, että reilun vuoden aikana kehitystä on alkanut tapahtua ja kiertotalouden perus-periaate on otettu positiivisesti vastaan. Kiertotalouden periaatteita on alettu hiljalleen toteuttaa monilla alueil-la, kuten teollisuudessa, julkisissa hankinnoissa, EU:n rakennerahaston käyttämisessä sekä uusissa aloitteissa.

Monet yritykset ovat huomanneet kiertotalouden potentiaaliset hyödyt ja ymmärtäneet, että lineaariset liiketoimintamallit ja tuotteet eivät enää riitä. Ne ovat integroineet kiertotalouden peruselementit ja resurssite-hokkuuden tuotantoprosesseihin ja kehittävät nyt uusia liiketoimintamalleja. Hyviä esimerkkejä löytyy jakamis-taloudesta ja digitaalisista palveluista.

Monissa jäsenmaissa on jo testattu ”ympyrän sulke-misen” soveltuvuutta teollisissa sivutuotteissa, tuettu niiden jälleenkäyttöä ja siten vähennetty teollisuusjätettä. Nämä esimerkit inspiroivat kiertotalouden kehittämiseen. Olemme oikealla tiellä kestävän muutoksen aikaansaami-seksi. Tällä hetkellä Eurooppa on paras paikka kestävälle ja ympäristöystävälliselle liiketoiminnalle.

MILLAISENA NÄETTE KIERTOTALOUDEN TULEVAISUUDEN?

– Näen kiertotalouden yhtenä tulevaisuuden megatren-deistä, sillä resurssien rajallisuus yhdessä kasvavan väestön kanssa pakottavat meidät tekemään asioita uudella tavalla ja tehokkaammin. Kiertotalous on tärkeä tekijä Euroo-pan talouden nykyaikaistamisessa. Taloudestamme tulee entistä kilpailukykyisempi, kun tuotteiden ja materiaalien arvo säilyy jälleenkäyttämisen ja kierrättämisen avulla. Kiertotalouden tulee olla aina taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi kiertotalouden avulla pystymme kestämään pa-remmin resursseihin ja ympäristöön kohdistuvaa painetta.

Kiertotalous ei siis ole välttämättömyys pelkästään ympäristön kannalta, vaan se myös varmistaa Euroopan talouden kehittymisen pitkällä aikavälillä. Yhdistämällä taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt kiertotalous näyttää suuntaa tulevaisuuden toiminnalle.

MITEN SUOMEN KIERTOTALOUDEN PAINOPISTEALUEET PEILAUTUVAT EU:N KOKONAISSUUNNITELMIIN JA PAINOPISTEISIIN?

– Olen ilolla huomannut, että Suomi on lähtenyt aktiivisesti edistämään kiertotaloutta ja luonut tiekartan sen ympärille. EU:n tavoitteet ja toimenpiteet kiertota-louden alalla sekä Suomen kiertotalouden painopisteet tukevat hyvin toisiaan. Komissio on jo esittänyt tai valmistelee toimenpiteitä useilla Suomen kiertotalouden painopistealuilla.

Kiertotalous on tavoite, jonka saavuttamiseksi tarvit-semme niin jäsenvaltioiden, yritysten kuin kansalaisten-kin yhteispanosta. Suomessa esimerkiksi Sitra on tehnyt hyvää työtä kiertotaloustietouden lisäämiseksi myös Euroopan tasolla.

MILLAISIA HAASTEITA KIERTO- TALOUDELLE ON BRYSSELISSÄ, ESPOOSSA TAI SIILINJÄRVELLÄ?

– Haasteet ovat lähes samanlaisia paikasta riippumatta. Esimerkiksi kodinkoneiden korjattavuus on hankalaa ja kallista – olipa sitten Brysselissä, Espoossa tai Siilin-järvellä. Uusioraaka-aineiden kuljettaminen rajojen yli Euroopassa on edelleenkin ongelmallista.

Myöskään maatalousjätteiden ravinteita ei vielä kerätä talteen, vaikka se olisi nykyään mahdollista. Lannasta olisi mahdollista saada valtavasti ravinteita, joita voisi käyttää lannoitteisiin. Jokainen lantakuorma, joka menisi tällaiseen prosessiin, päätyisi näin hyötykäyttöön ja vä-hentäisi vesien kuormitusta.

EUROPA 2017 7

EUROPA 20178

Komission aloitteita Suomen kiertotalouden painopistealueilla

Uuden sukupolven biotuotetehdas hyödyntää kaikki materiaalitKeski-Suomeen Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas on maail-man ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Se hyödyntää kaikki materiaalit, raaka-aineet ja sivuvirrat sataprosenttisesti ja lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa yli kahdella prosenttiyksiköllä.

Tehtaan rakentaminen etenee aikataulussaan, ja sen toiminta käyn-nistyy suunnitelmien mukaan vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla.

Valmistuttuaan tehdas tuottaa korkealaatuisen sellun ohella myös monia muita biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biokaasua, tuotekaasua ja rikkihappoa. Se mahdollistaa laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, joita valmistavat yritykset tulevat muodostamaan ainutlaatuisen biotalouden ekosysteemin.

Lokakuussa 2015 peruskiven muuraukseen osallistunut Jyrki Ka-tainen arvioi Äänekosken tehtaan olevan malliesimerkki siitä, miten yhdessä projektissa yhdistyy usea tulevaisuuden megatrendi.

”Tässä yhdistyvät erityisesti kiertotalous, resurssitehokkuus ja kyky uudistua. Biotuotetehdas on energiatehokas ja vähähiilinen, ja näitä myös EU:n innovaatiostrategia korostaa.”

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren rakentama tehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, yhteensä 1,2 miljardia euroa. Itse tehdas synnyttää 1 500 uutta työpaikkaa, ja koko arvoketjuun Suomessa se tuo yhteensä 2 500 uutta työpaikkaa. Tehdas on saanut EU-lainaa ESIR-rahaston takauksella.

www.biotuotetehdas.fi

KESTÄVÄ RUOKAJÄRJESTELMÄ: Komissio on edistynyt elintarvikejät-teen mittaamiseen tarvittavien yhteisten metodien kehittämisessä, perustanut sidosryhmäfoorumin ruokahävikin estämiseksi sekä valmistellut suosituksia ruoka- ja elintarvikejätteen vähentämi-seksi.

METSÄPERÄISET KIERROT: Mar-raskuussa komissio hyväksyi kestävyys-kriteerit bioenergian käytölle. Tarkoi-tuksena on varmistaa, että biomassa muutetaan energiaksi tehokkaasti ja että EU-maiden olemassa olevat metsän-hoidon käytännöt otetaan huomioon kestävyystarkastelussa. Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa puurakentamisessa ja uusissa biopohjai-sissa tuotteissa, kuten biomuoveissa.

TEKNISET KIERROT: Kiertotalous-paketin yhteydessä komissio ehdotti toimenpiteitä, joilla edistetään tuotteiden korjattavuutta, kestävyyttä ja kierrätettä-vyyttä. Myös uusissa ekosuunnittelusää-döksissä kiinnitetään huomiota tuottei-den korjattavuuteen.

Joulukuun 2015 kiertotalouspaketti sisälsi päivitetyt ehdotukset jätelainsäädännöstä sekä toimintasuunni-telman. Se kattaa tuotteen koko elinkaaren suunnit-telusta, tuotannosta ja kulutuksesta aina jätehuoltoon ja uusioraaka-aineiden markkinoihin saakka. Toi-mintasuunnitelman toimenpiteet toteutetaan tämän komission kaudella eli vuoden 2019 syksyyn men-nessä. Tähän mennessä on jo edistetty esimerkiksi jätteisiin, orgaanisiin lannoitteisiin, kulutustavaroi-den takuuseen ja korjattavuuteen sekä innovaatioihin liittyviä ehdotuksia. Ekosuunnitteludirektiivin piiriin otetaan tänäkin vuonna uusia laitteita.

Vuoden 2017 aikana komissio aikoo laatia uuden

ehdotuksen kaupunkien jätevesien uudelleenkäytön lisäämiseksi maanviljelyksessä, edistää pohjavesitilan-teen kohentamista ja tarkistaa juomavesidirektiiviä.

Tammikuussa 2017 esitettiin uusia toimenpi-teitä, kuten jätteen energiakäyttöä koskevia ohjeita sekä ehdotusta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa käy-tettyjen vaarallisten aineiden koskevan lainsäädän-nön uudistamisesta. Erityisesti kiertotalousyritysten rahoitukseen keskittyvä rahoitusfoorumi, joka tuo yhteen sijoittajia ja innovoijia, voi lisätä julkisia ja yksityisiä investointeja kiertotalouteen. Foorumi auttaa myös lisäämään tietoisuutta kiertotalous-hankkeiden valtavasta potentiaalista.

Miten Euroopan komissio edistää kiertotaloutta?

EUROPA 2017 9

Kiertotalous pitää maapallon elinkelpoisena Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua, ja ilmaston lämpeneminen muuttaa luontoa ja tuotanto-olosuhteita. Miten säilytämme maapallon elinkelpoisena?

J oulukuussa 2015 hyväksyttiin Pariisin ilmastosopimus, joka tuli voimaan marraskuussa 2016. Sopimuksella vähennetään kasvihuonekaasujen päästöjä ja hidaste-

taan ilmaston lämpenemistä. Lisäksi eri puolilla maailmaa on käynnissä tuotanto- ja kulutustapojen vallankumous: siirtymi-nen kiertotalouteen.

KAIKKI ALKAA SUUNNITTELUSTA

Kiertotalous perustuu siihen, että jo suunnitteluvaiheessa tehdään ratkaisuja, jotka tukevat tuotteiden korjattavuutta, kestävyyttä sekä materiaalien uusiokäyttöä. Valmistuksessa käytetään etupäässä uusiutuvia energialähteitä ja kierrätettä-viä materiaaleja, jolloin päästöt ja jäte vähenevät. Materiaa-leja ja energiaa tuotetaan ja käytetään mitään haaskaamatta aina tuotteiden synnystä niiden hävittämiseen asti.

Kuluttajien tekemien valintojen merkitys kasvaa, mutta niillä ei ole tarkoitus alentaa elintasoa. Kiertotaloudessa ostaja hankkii tuotteita esimerkiksi palveluna käyttöönsä, ja ostaminen vaihtuu vuokraamiseen. Näin tavaroiden ja kulku-neuvojen käyttöaste kasvaa, säilytystilaa säästyy ja esineitä tarvitsee valmistaa vähemmän.

EU tukee eri rahoitusohjelmissaan kiertotaloutta edistäviä hankkeita. Suomessakin lukuisat organisaatiot ovat saaneet tukea rakennerahastojen, Leader-ohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman kautta. Esimerkiksi Oulun yliopistossa on käynnissä tutkimusprojekti öljyntorjuntavalmiuden paranta-miseksi ympäristöystävällisillä vihreillä kemikaaleilla (VIKE), ja Pohjois-Savossa kehitysyhtiöt Savogrow ja Navitas to-teuttavat Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa Hyvinvointia elintarvikkeista -hankkeen.

EU:N SISÄMARKKINAT KOHTI KESTÄVÄÄ KASVUA

Euroopan komissio julkaisi vuoden 2015 lopussa kiertotalouspa-ketin, jonka tarkoituksena on tukea sisämarkkinoiden siirtymistä

kohti talouden kestävää kasvua, edistää yritysten kilpailukykyä raaka-ainemarkkinoilla sekä luoda uusia työpaikkoja.

Kiertotalouspakettiin on kohdennettu 650 miljoonaa euroa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelmas-ta. Rakennerahastoista puolestaan ohjataan 5,5 miljardia euroa erityisesti jätehuollon kehittämiseen.

Kaatopaikoille menevän jätteen määrä aiotaan vähentää kymmeneen prosenttiin kaikesta jätteestä vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä tavoitteena on, että 65 prosenttia yh-dyskuntajätteestä ja 75 prosenttia pakkausjätteestä päätyisi kierrätykseen. Lisäksi komissio aikoo vuoden 2017 aikana laatia uuden ehdotuksen kaupunkien jätevesien uudelleen-käytön lisäämiseksi maanviljelyksessä, edistää pohjavesitilan-teen kohentamista ja tarkistaa juomavesidirektiiviä.

Kiertotaloudesta on muodostunut yksi maailman nopeim-min kasvavista liiketoiminnan alueista. Sen on arvioitu tuovan esimerkiksi EU:n sisämarkkinoille vuoteen 2030 mennessä jopa 600 miljardin euron arvonlisäyksen.

SUOMI HALUAA EDELLÄKÄVIJÄKSI

Suomessa kiertotalous voisi Sitran arvion mukaan tuoda kansantalouteen vuosittain 2–3 miljardin euron arvonlisäyk-sen vuoteen 2030 mennessä. Syksyllä 2016 julkaisemassaan tiekartassa Sitra esittää konkreettisia tapoja, joilla Suomi nousee vuoteen 2025 mennessä yhdeksi globaaleista kierto-talouden edelläkävijöistä.

Tämä voidaan toteuttaa kohdistamalla voimavarat viiteen toisiinsa linkittyvään painopistealueeseen: kestävään ruoka-järjestelmään, metsäperäisiin kiertoihin, teknisiin kiertoihin, liikkumiseen ja logistiikkaan sekä painopisteiden välisiin yhteisiin toimenpiteisiin.

EU tukee eri rahoitusohjelmissaan kiertotaloutta edistäviä hankkeita.

Tyypillisenä työpäivänä kuvataiteilija Anna Tuorin löytää työhuoneeltaan Helsingin Kaapelitehtaalla. Tuorin taidetta kuvaillaan usein sanalla unenomainen. Hän maalaa suuria teoksia, joissa turvallinen muuttuu vieraaksi ja outo kotoisaksi. 

Jos kuvittelee asioita paljon etukäteen, voi helposti pysyä liian sovinnaisissa ratkaisuissa tai lähteä kuvittamaan.

EUROPA 201710

k u va t a i t e i l i ja n h e n k i l ök u va: Anna Tuori

Anna Tuorin seuraava näyttely Suomessa avautuu Galerie Anhavalla 8.10.2017. 

ANNA TUORI:

EUROPA 2017 11

T uori kiinnostui taiteesta hyvin varhain. Hän muis-telee esimerkiksi Ars 83 -näyttelyn olleen merkittävä kokemus – joskin lapsena Tuori kertoo olleensa

todella kiinnostunut kaikesta. – Ei minulle ollut lapsena mitenkään itsestään selvää,

että tässä ryhdytään taiteilijaksi. Ajatus taiteesta elämäntyö-nä kypsyi lukioaikana. Minulla oli unelma yksintyöskente-lystä ja halu luoda jotain itse, Tuori pohtii.

Työskentelyssään Tuori pyrkii pitämään asioita mahdol-lisimman pitkälle auki. Jokin asia voi kiehtoa häntä ja antaa aiheen taideteokselle, mutta maalatessaan Tuori pitää ensi-arvoisen tärkeänä sitä, ettei hän pohdi asioita liian valmiiksi ilmaisumuodon suhteen.

– Jos kuvittelee asioita paljon etukäteen, voi helposti pysyä liian sovinnaisissa ratkaisuissa tai lähteä kuvittamaan. Yritän maalausprosessissa hakea tietynlaista kulman takaa tulemista. Teen useita töitä samanaikaisesti ja palaan töihini takaisin. Näin voin päästä tasolle, jossa löydän jotain tuoret-ta ja kiinnostavaa, Tuori kertoo.

Hän antaa esimerkkinä työnsä Island of the Colorblind – värisokeiden saari – joka sai alkunsa Tuorin luettua kirjan Tyynenmeren saaresta, jossa suurin osa väestöstä on värisokeita.

– Eristäytyneessä yhteisössä liki kaikki näkevät asiat toisin kuin suurin osa maailman ihmisistä. Se, mitä tästä ajatusmaailmasta kumpuaa, liittyy siihen miten kukin maailmaa tarkastelee ja havainnoi – ja värien merkitykseen, Tuori kertoo. Aloitin saaresta, mutta halusin lopulta käsitel-lä aihetta työssäni ilman saarta.

ERASMUS-VAIHDOSSA 1990-LUVUN LOPUSSA

Tuori on syntyperäinen helsinkiläinen. Hän luki A-kie-lenään ranskaa ja hioi muutaman kuukauden ajan rans-kankielentaitojaan au pairina Pariisin esikaupunkialueella ennen opintojen aloittamista Kuvataideakatemiassa. Ajatus Erasmus-vaihdosta Ranskassa oli jo tuolloin mielessä.

– Ranska ei ole nykytaidemaana mitenkään kiinnosta-va, mutta halusin Pariisiin. Kolmantena opiskeluvuotenani Kuvataideakatemiassa lähdin vaihtoon École Nationale Supérieure des Beaux-Artsiin. 1990-luvun lopussa ei voinut vielä netistä googlailla helposti tietoa. Muistan kolunneeni kirjakauppoja ja etsineeni teoksia, joista saisin edes jonkin-laisen käsityksen siitä, minne olen menossa, Tuori kuvailee.

École Nationale Supérieure des Beaux-Artsissa Tuori kohtasi opiskelumaailman, joka erosi merkittävästi totutusta suomalaisesta. Ranskassa sai heti alusta alkaen tutustua hyvin vanhakantaiseen mestarijärjestelmään. Tuori jonotti yhdessä

muiden oppilaiden kanssa vuoroaan, kun ateljeen edessä pro-fessori selasi portfolioita ja hyväksyi tai hylkäsi oppilaita.

– Ranskassa oli näkemys, että professori tulee ja hyväk-syy, mikä on hyvää taidetta. Tutustuin nopeasti ranska-laiseen ja saksalaiseen opiskelijaan, ja meitä yhdisti se, ettemme ollenkaan ottaneet vastaan tällaista auktoritaarista opetusta samalla tavalla kuin moni muu, Tuori naurahtaa.

– Vaihtovuosi vaikutti minuun paljon. Sain perspektiiviä ja opin myös arvostamaan asioita, joita olin pitänyt aiem-min itsestään selvinä. Kuvataideakatemiassa oli voimakas ja tietoinen opetusnäkökulma, jonka mukaan kysymyksen tulee aina jollain lailla palautua ihmiselle itselleen: mitä sinä haluat ilmaista ja miten? Tuori muistelee.

PALKITTUA TAITEILIJAA ARVELUTTAA TAITEEN VÄLINEELLISTYMINEN

Tuori valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2011 ja palkittiin William Thuring -nimikkopalkinnolla 2015. Ennen sitä hän on ollut ehdolla myös Ars Fennica sekä Carnegie Art Award -palkintojen saajaksi. Tuorin teoksia on muun muassa Nykytaiteen museo Kiasman ja Amos Andersonin taidemu-seon kokoelmissa. Hänen teoksiaan on esitelty esimerkiksi Istanbulissa, Lontoossa, New Yorkissa, Pariisissa, Pekingissä, Sydneyssä, Tukholmassa ja Washington DC:ssä.

Palkittu taiteilija on huolestunut taiteen välineellisty-misestä: Taide lisää hyvinvointia, mikä voi tietenkin olla positiivinen asia. On mainiota, että esimerkiksi sairaaloissa on taidetta esillä. Tästä on kuitenkin vain pieniä askelia siihen, että taide alkaa perustella olemassaoloaan hyödyllisyydellään. Suomessa rahoitus suuntautuu yhä enemmän taiteeseen, joka perustelee itseään välineellisellä arvolla. Se on todella hälyttä-vää. Taiteella pitää olla itseisarvo, Tuori alleviivaa.

Tuoria mietityttää myös klikkijournalismi ja taiteen kaupallistuminen. Nopeuden paine aikaansaa tilanteen, jossa kaikkea myydään tarinalla ja halvoilla otsikoilla.

– Hitaampi kerronta luo kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen kestoa. Itse etsin teoksista tiettyä häiritsevyyttä ja tunnetta siitä, ettei siitä saa liian nopeasti kiinni, Tuori toteaa.

TEKSTI: JOANNA SINCLAIR / KUVAT: JUKK A LEHTINEN

Erasmus-ohjelma on jo 30-vuotias

• Erasmus-ohjelma perustettiin vuonna 1987. Se oli alun perin opiskelijavaihto-ohjelma, mutta vuosien mittaan ohjelman soveltamisala ja kohde-ryhmä ovat laajentuneet merkittävästi. Erasmus-hankkeisiin on tähän mennessä osallistunut jo yli 9 miljoonaa ihmistä. Suomesta muualle Euroop-paan on lähtenyt Erasmus-ohjelman kautta opis-kelijavaihtoon yli 60 000 ja harjoittelijavaihtoon yli 6 000 opiskelijaa. Erasmuksen myötä Suomeen on saapunut vuosien varrella vaihtoon 83 000 korkeakouluopiskelijaa.

Teen useita töitä samanaikaisesti ja palaan töihini takaisin.

EUROPA 201712

Käsityö on osa Liepuskan liikeideaa, mutta tilojen ja työvoiman lisäämiseen tarvitaan investointeja.

Riitta Vartiainen esittelee Räsymatto-täytekakkua, jolla juhlistetaan Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

EU:n investointituki antaa henkistä varmuutta ja rohkaisee yrityksiä kokeilemaan ja kehittämään toimintaansa. Näin toteaa pohjoissavolaisen Liepuskan toimitusjohtaja Timo Turunen.

kotileipomosta herkkupajaksi

EUROPA 201712

Liepuskan Euroopan-valloitus on alkanut Lontoosta, missä skandinaaviseen keittiöön erikoistunut Aster-ravintola tarjoaa ruiskuorisia mustikkakukkoja iltapäiväteen kera.

EUROPA 2017 13

N ilsiäläisen Riitta Vartiaisen leipomistaidot tunnetaan paikkakunnalla. Vuodesta 1998 hän pyöritti omalla toiminimellään pientä

pitopalvelua ja työpaikkaruokalaa, jonka toiminta päättyi 10 vuotta myöhemmin. Silloin oli luontevaa lähteä kehittämään kotitalon autotalliin rakennettua leipomoa, jonka hän nimesi Liepuskaksi. Murresana periytyy venäjän sanasta leipä: hl’eb / hl’ebushka.

Vartiainen sai liiketoiminnan aloittamiseen ja tilo-jen rakentamiseen EU-rahoitusta Kehittämisyhdistys Kalakukon kautta, joka on yksi Manner-Suomen 54 Leader-ryhmästä. Mikroyritykselle (työntekijöitä on alle 10, liikevaihtoa alle 2 miljoonaa euroa) voidaan myöntää Leader-tukea muun muassa maataloustuot-teiden jalostukseen ja kauppaan. Liepuskan tuotteiden kysyntä ylitti lopulta tuotannon mahdollisuudet: tilois-sa ei voinut työllistää enempää ihmisiä, eikä yhden hengen käsityö riittänyt toiminnan kasvattamiseen.

– Vaihtoehtoina oli joko lopettaa tai laajentaa, Vartiainen toteaa.

Keskenkään ei haluttanut jättää. Silloin kohtalo puuttui peliin, osin ensimmäisen lapsenlapsen hah-mossa. Pääkaupunkiseudulla 11 vuotta työskennelleet Vartiaisen tytär Eeva-Maria ja vävy Timo Turunen olivat valmiita paluumuuttoon kotiseudulle.

– Meillä molemmilla oli ura siinä vaiheessa, että uusi käänne tuntui mahdolliselta. Päätöstä palata Nilsiään helpotti huomattavasti, että esikoisen molem-mat mummolat ovat täällä. Niinpä päätimme lähteä mukaan äidin liiketoimintaan ja laajentaa leipomoa, Eeva-Maria Turunen kertoo.

PAKASTUS LAAJENSI MARKKINA-ALUEEN

Liepuskassa yhtyvät Vartiaisen tuotetaidot, hänen tyttärensä viennin ja taloushallinnon osaaminen sekä toimitusjohtajana toimivan Timo Turusen myynti-, markkinointi- ja johtamiskokemus. Syksyllä 2011 yrityksestä tuli Liepuskan Herkkupaja Oy, ja tuotanto laajennetuissa tiloissa alkoi seuraavana vappuna. Talon takana seisova kuusikko oli antanut tietä leipomolle, ja autotallissa toimi nyt myymälä.

Tie Tahkon laskettelukeskukseen ja golfkentille kulkee läheltä, mikä toi Eeva-Maria Turusen mukaan asiakasvirtaa herkkupuotiin erityisesti sesonkiaikoina.

– Tuohon aikaan myös lähiruoka-ajattelu tuli muo-tiin. Irtotuotteemme, kuten pienet pizzat ja piirakat, menivät paikallisissa liikkeissä kuin kuumille kiville, pariskunta toteaa.

Leipomo edellyttää kalustoa ja ammattitaitoista työvoimaa, joten liiketoimintariskit ovat korkeammat kuin vaikkapa mobiilisovelluksen kehittämisessä. Kysyntä ja markkina-alue on kartoitettava tarkkaan. EU:n rahoitustuki mahdollisti Liepuskan laajentami-sen, mutta markkinat yllättivät jälleen.

– Kauppojen paistopistebuumi pudotti hintoja, mutta jos kilpailee laadulla, ei voi kilpailla hinnalla. Liepuskan piti nopeasti löytää uusi konsepti. Silloin keksimme kokousasiakkaat: hotelleissa ja kongressikes-kuksissa tarvitaan laadukkaita, jopa uniikkeja tuotteita suuria määriä. Ja meidän tuotteemmehan on hyvä, Timo Turunen toteaa.

Turusen mukaan pakastaminen osoittautui avai-meksi, jonka ansiosta yritys ei ole enää paikallinen tai alueellinen, vaan toiminta-alueena avautuu koko Eurooppa. Liepuskan tuotteet pakastetaan uunituorei-na, ja elintarvikekuljetuksiin erikoistunut paikallinen yritys kuljettaa tilaukset perille.

KYSYNTÄ EDELLYTTÄÄ KASVULOIKKAA

Herkkupajassa työskenteli vuoden 2017 alussa Turus-ten lisäksi seitsemän työntekijää sekä sesonkiluonteista apua. Toimitusjohtaja pohtii, miten yhdistää kasvava kysyntä, käsityöstä syntyvä huippulaatu ja työvoima-kustannukset.

– Liikevaihto on kasvanut viidessä vuodessa nollasta 720 000 euroon. Kokousasiakkaiden lisäksi kohde-ryhmänämme ovat keittiömestarit – hehän haluavat tietysti ravintolaansa parhaat tuotteet. Innovatiivisuus on jokapäiväinen haaste, eli on nopeasti ideoitava ja toteutettava vastauksia asiakkaiden tarpeisiin, kuten ”kehittäkääpä tuote, josta meidän asiakkaamme tyk-käisivät noutopöydässä”.

Vuoden 2017 liikevaihtoarvio on vajaa miljoona. Tu-rusen mukaan kysyntä on noussut pisteeseen, jossa yritys voisi tehdä kasvuloikan. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) rahoittaa Liepuskan liiketoiminnan kehittämis-tä 128 080 eurolla vuosina 2016–2018. Rahoitusmuoto on tarkoitettu pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymi-sen edistämiseen, ja se on sidottu toimintaan: kun tuot-teita, tuotantoa tai liiketoimintaa kehitetään, tukirahaa myönnetään tietty prosentti kokonaiskustannuksista.

Kannattavuutta parantaa se, että yrittäjäperhe tekee paljon työtä itse. Liepuskassa kehitetään silti paraikaa työprosesseja tehokkaammiksi ja mietitään uuden työvoiman palkkaamista.

– Tieto EU-rahoituksesta antaa myös henkistä varmuutta, uskallusta ajatella isommin.

Liepuska valittiin myös kevään 2017 Kasvu Open -sparrausohjelmaan, joka auttaa maksutta kunkin maakunnan kasvuhaluisia yrityksiä niiden kasvusuun-nitelman pohjalta.

kotileipomosta herkkupajaksi

TEKSTI: PÄIVI HELANDER / KUVAT: PÄIVI HELANDER JA L IEPUSK A

Liepuskan tuotteiden kysyntä ylitti lopulta tuotannon mahdollisuudet.

EUROPA 201714

S amppanjamenetelmällä valmis-tettu juoma on kuohuviiniä, ei samppanjaa, jollei se tule

Ranskan Champagne-alueelta. EU:n nimisuojajärjestelmä suojaa vakiintu-neen nimen väärinkäytöltä elintarvik-keita ja maataloustuotteita, jollaiseksi myös viini lasketaan. Ostaessaan ni-misuojatun tuotteen kuluttaja voi olla varma, että sen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.

Monissa Etelä-Euroopan maissa on suojattu juustojen ja viinien nimiä parhaimmillaan satoja vuosia, mutta EU:n laajuisena maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1993. Rekis-teröityjä tuotteita on nykyisin yli 1 200.

Suomessa rekisteröintejä hoitaa maa-talousvirasto MAVI. Suojausta voi ha-kea pääosin useampi tuottaja yhdessä tai näitä edustava järjestö tai organisaatio. Kaikki EU:ssa suojatut tuotteet löytyvät tuoteryhmittäin ja maittain Euroopan komission DOOR-palvelusta.

KOLME SUOJAUSTAPAA

Suojattu alkuperänimitys (SAN). Tuote on peräisin tietyltä

maantieteelliseltä alueelta, jolla se myös käsitellään ja jalostetaan. Tuotteen laatu tai ominaisuudet johtuvat olennaisesti tästä ympäristöstä luontoineen ja inhimil-lisine tekijöineen.

Suomalaisista tuotteista alkuperä-merkintänä on suojattu Kitkan viisas (muikku), Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha, Lapin Poron kylmä-savuliha sekä Lapin Puikula (peruna).

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM). Tuote on

peräisin tietyltä alueelta, tietystä paikasta tai maasta. Sen tietty laatu, maine tai muu ominaispiirre juontuu pääosin maantie-teellisestä alkuperästä. Tuotteen tuotan-tovaiheista ainakin yksi tapahtuu rajatulla maantieteellisellä alueella.

Kainuun rönttönen (marjapiiras) ja Puruveden muikku on suojattu maantieteellisenä merkintänä.

Aito perinteinen tuote (APT). Suojaus korostaa tuotteen

perinteistä koostumusta tai tuotanto-tapaa. Tuotetta voidaan valmistaa tällä nimikkeellä missä tahansa EU:n alueella, kunhan tuote tehdään rekisteröidyn valmistusmenetelmän mukaisesti.

Suomalaisista tuotteista sahti, karjalanpiirakka ja kalakukko ovat saaneet APT-suojauksen.

Lähiruokatuotteille ei ole toistaiseksi omaa merkkiä, eikä sellaista ainakaan Suomessa ole pidetty tarpeellisena. Näin totesi asiantuntijaryhmä maa- ja metsä-talousministeriön tilaamassa lähiruokasel-vityksessä, joka julkaistiin vuonna 2012.

EU:n kolme nimisuojaa ruok atuotteille

TEKSTI: PÄIVI HELANDER / KUVITUS: SHUTTERSTOCK

EUROPA 201714

EUROPA 2017 15

E urooppa on maailman suosituin lomakohde ja hyvin suosittu matkailualue myös eurooppalaisten keskuudes-sa. Peräti kolme neljäsosaa EU-kansalaisten matkoista

suuntautuu toiseen EU-maahan. Suuri syy tähän on varmasti EU:n mahdollistama matkustamisen käytännön helppous.

Joten suunnitteletko matkaa toiseen EU-maahan? Se on helppoa, mutta kokosimme kuitenkin tähän vinkkejä ja ohjeita varmuuden varalle.

Henkilöllisyyden todistaminen Matkustaminen Schengen-alueeseen kuuluvasta EU-maasta toiseen on vaivatonta, sillä passia tai henkilöllisyystodistusta ei tarvitse esittää. Virallinen henkilöllisyystodistus kannattaa kuitenkin pitää mukana siltä va-ralta, että joudut todistamaan henkilöllisyytesi muussa tilanteessa. Ajokortti ei kelpaa henkilöllisyystodistuksena.

Matkustaminen lentäen, junalla, bussilla tai laivallaEU on helpottanut matkustamista yhdenmukaistamalla lentomat-kustamisen sääntöjä ja turvavaatimuksia. EU:n ansiosta lento-matkustajilla on myös samat oikeudet kaikkialla EU:n alueella. Jos esimerkiksi lentosi peruutetaan lyhyellä varoitusajalla tai se on tuntuvasti myöhässä, olet oikeutettu rahalliseen korvaukseen, ellei kyse ole poikkeuksellisista olosuhteista. Korvaussummat on sovittu yhteisesti ja ne määräytyvät lentomatkan pituuden mukaan.

Myös junalla, bussilla tai laivalla matkustavilla on yhtäläiset oikeudet kaikissa EU-maissa. Oikeudet on koottu Matkustajan oikeudet -sovellukseen, joka on ladattavissa maksutta mobiili-laitteisiin.

EU huolehtii myös matkustamisen turvallisuudesta. EU:n alu-eelta lähtevien tai sinne saapuvien lentoyhtiöiden on noudatet-tava EU:n määrittelemiä turvallisuusvaatimuksia tai ne voidaan asettaa toimintakieltoon EU:n ilmatilassa. Vaatimukset koskevat esimerkiksi sitä, miten koneiden lentokelpoisuus on tarkastetta-va. Lista toimintakieltoon asetetuista lentoyhtiöistä eli ns. musta lista on nähtävillä Euroopan komission sivuilla.

Matkalla mukana Matkustaessasi EU-maissa voit pääsääntöi-sesti kuljettaa mukanasi haluamiasi tuotteita. Lemmikkieläimistä kissat, koirat ja fretit voivat matkustaa vapaasti EU-maasta toiseen, jos niillä on eurooppalainen lemmikkieläinpassi. Passin saa eläinlääkäriltä.

Voit huoletta nostaa rahaa pankkiautomaatista tai käyttää luot-tokorttia matkallasi. Pankit eivät saa veloittaa lisämaksuja käteisen nostosta tai luotto- tai maksukortin käytöstä toisessa EU-maassa.

Liikenne Autoilu Euroopassa on helppoa, sillä EU-maat tun-nustavat toisten EU-maiden myöntämät ajokortit. Myös liiken-neturvallisuus on parantunut EU:n yhteisten normien ansiosta. Kohdemaan liikennesäännöt kannattaa kuitenkin aina tarkistaa ennen matkalle lähtöä. Euroopan komissio on koonnut EU-maiden liikennesäännöt Matkalla ulkomaille (Going abroad) -sovellukseen, jonka voi ladata mobiililaitteeseen. Sovellus on englanninkielinen.

Sairastuminen matkalla Jos sairastut tai joudut tapaturmaan matkallasi toisessa EU-maassa, sinulla on EU-kansalaisena oikeus samaan välttämättömään sairaanhoitoon kuin oleskelumaan kansalaisilla. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla (EHIC) todistat, että sinulla on sairausvakuutus jossain EU-maassa. Eurooppalai-nen sairaanhoitokortti on maksuton, ja sitä haetaan Suomessa Kelalta. Jos sinulla ei ole eurooppalaista sairaanhoitokorttia tai et muuten voi käyttää sitä, joudut maksamaan hoidosta paikan päällä. Tällöinkin voit hakea kotiin päästyäsi sairaanhoitokorvausta Kelalta. Tarkista myös, mitä kuluja matkavakuutuksesi kattaa.

Hätätilanteet Yleinen eurooppalainen hätänumero on 112, ja siihen voi soittaa maksutta kaikkialla EU:ssa. Hätäkeskukset palvelevat myös englanniksi. Yleisen hätänumeron lisäksi joissain maissa on käytössä kansallisia hätänumeroita, mutta numerosta 112 tavoitat aina poliisin, ambulanssin ja palokunnan.

Apua kuluttajalle EU:n lainsäädäntö turvaa kattavasti kulut-tajan oikeudet. Myyjä vastaa esimerkiksi aina kahden vuoden ajan myymänsä tuotteen virheistä, eikä tästä saa aiheutua ostajalle kuluja. Ongelmatilanteissa kuluttajia auttaa Euroopan kuluttajakeskus (EKK).

Matkalla EU:ssa – poimi vinkit talteen

EUROPA 2017 15

TEKSTI: K ATI HALMINEN / KUVA: SHUTTERSTOCK

Roaming-maksut poistuvat 15.6.2017 alkaen

• Euroopan komission johdolla EU:ssa on päästy sopuun roaming-maksujen eli verkkovierailumaksujen poistamisesta. Päätöksen myötä matkailijoiden ei enää 15.6.2017 alkaen tarvitse maksaa lisämaksuja kännykän käytöstä toisessa EU-maassa. Puhelujen, tekstiviestien ja datasiirron hinnat ovat jatkossa samat kuin kotimaassa.

• Roaming-maksujen poistamista on ajettu jo pitkään. Ensim-mäiset hintarajoitukset tulivat voimaan 2007, ja lisämaksut ovat laskeneet siitä lähtien. Käytössä on ollut myös hintakatto, joka on suojannut matkustajia yllätyslaskuilta.

EUROPA 201716

E uroopan unionilla on hienot perusarvot: ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioit-taminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja

oikeusvaltio. Näkyvätkö arvot EU:n toiminnassa vai jäävätkö ne vain ihanteiksi?

– Ehkä ne ovat enemmän tavoitteita, mutta kyllä ne arjessa näkyvät. Esimerkiksi ihmisoikeudet ovat keskeises-sä roolissa Euroopan unionissa, Jaakko Iloniemi arvioi.

Iloniemi toteaa, että Euroopan unionin tavoitteisiin ja toimintaan kuuluu myös taloudellisesti heikommassa asemassa olevien kehityksen tukeminen.

– EU:n keskinäinen ja ulkopuolisetkin kattava solidaarisuus osoittaa, etteivät arvot ole pelkkää suun tunnustusta, vaan niillä on uskottava pohja.

– Heikompien tukeminen on osittain lähtöisin arvoista, osittain pragmaattista politiikkaa. Arvot ja pragmatiikka eivät aina ole ristiriidassa toistensa kanssa, kyllä ne voivat viitata samaan suuntaan.

Iloniemi muistuttaa, että ihmisillä on ihanteensa ja itsekkyytensä. Se, kumpi puoli voittaa, on kiinni yksi-löstä mutta hyvin paljon myös tilanteesta.

Ihmiset saattavat herkistyä yksittäistapahtuman johdosta, kuten syksyllä 2015, kun pienen pojan ruumis ajautui rannalle. Tapahtuma herätti valtavan tunneaal-lon ympäri Eurooppaa.

– Rannoille on ajautunut satoja ellei jopa tuhansia ruumiita, mutta sopivaa kuvakulmaa ja levikkiä ei ollut osunut kohdalle, Iloniemi sanoo.

– Tällaisen ilmiön synty ja kesto ovat täysin sattu-manvaraisia asioita. Syntyessään ilmiö puhuttelee ja he-rättää huomaamaan, että nyt ollaan tekemisissä vakavan epäkohdan kanssa.

YHTEISET ARVOT, ERILAISET PÄÄMÄÄRÄT

Arvot eivät siis ole pelkkää ohutta yläpilveä, mutta onko EU nykytilassaan arvoyhteisö. Onko arvoissa potentiaa-lia, joka liimaa unionin yhteen?

– On. Mutta on pakko myöntää, ettei EU ole tavoit-teidensa tasolla, Iloniemi toteaa.

Iloniemi perustelee näkemystään sillä, että esimerkiksi velkakriisin hoidossa EU:ssa on oltu solidaarisia pahim-min kärsineitä maita kohtaan.

– Täyden yksimielisyyden vallassa ratkaisuja ei ole kyetty tekemään, mutta toisaalta kukaan ei ole irtisa-noutunut yhteisistä tavoitteista.

Iloniemi muistuttaa, että Euroopan unioni on maa-ilman suurin kehitysyhteistyön tekijä ja antaja. Kehitys-yhteistyön motiivina ovat nimenomaan arvot, vaikka silläkin on pragmaattinen puolensa.

– Vaikka Euroopan mailla on yhteisiä arvoja, kaikki tavoitteet eivät ole yhtenäisiä. Esimerkiksi valtion ja yk-silön suhde nähdään eri tavoin. Toisissa maissa valtion rooli on keskeinen, toisissa etäinen. Se on arvokysymys.

Iloniemen mielestä EU:lla ei ole arvojohtajaa tai -johtajia. Se ei ole edes mahdollista, koska keskeisiksi johtajiksi haetaan lähtökohtaisesti toisenlaisia persoo-nallisuuksia.

Saksan liittokansleri Angela Merkel nousi pako-laiskriisin yhteydessä näkyvästi esiin. Onko se euroop-palaista arvojohtajuutta?

– On se. Toisaalta syntynyt reaktio osoittaa, ettei arvojohtaja aina onnistu. Jos arvotavoitteen ja praktisen toteutuksen välillä on liian suuri jännite, arvojohtaja saattaa pahan kerran pettyä, Iloniemi sanoo.

Uudet poliittiset liikkeet ja tiedonvälityksen pirstaloituminen haastavat Euroopan unionin yhtenäisyyden ja solidaarisuuden. EU:n perusarvot kuitenkin kestävät historian vaahtopäiden myllerryksessä, koska ihanteiden takana on myös pragmatiikkaa, arvioi ministeri Jaakko Iloniemi.TEKSTI: MIKKO TAIVAINEN / KUVAT: JANNE SAVON

EUROPA 201716

Vaahtopäät kuohuvat, eu:n arvot kestävät

EUROPA 2017 17EUROPA 2017 17

JAAKKO ILONIEMI:

Heikompien tukeminen on osittain lähtöisin arvoista, osittain pragmaattista politiikkaa.

Jaakko Iloniemi sanoo, että arvot eivät muutu ajan myötä, mutta niiden keskinäinen painoarvo vaihtelee.

EUROPA 201718

Iloniemi toteaa, että Merkel yritti johtajuutta sellai-sella hetkellä, jolloin Euroopassa oli voimakkaita vas-takkaisiin suuntiin vetäviä linjoja. Hän viittaa popu-listisiin oikeistoliikkeisiin, jotka suhtautuvat vähintään epäilevästi ja monesti torjuvasti maahanmuuttoon.

– Siinä vaaditaan aikamoista urheutta, jos vaarantaa oman poliittisen uransa sillä, että antaa arvojen painaa enemmän kuin poliittisen taktiikan. Kun Merkel huomasi seuraukset, tuli taktiikka mukaan, ja hän pehmensi sanomaansa.

UUDET LIIKKEET HAASTAVAT SOLIDAARISUUDEN

Iloniemen mukaan uudet poliittiset liikkeet vaaranta-vat EU:n sisäisen ja ulkoisen solidaarisuuden. Kriittiset liikkeet toivovat unionin löyhtymistä tai jopa purka-mista. Heikko unioni ei pysty toteuttamaan arvojaan.

– Siksi Brexitin kaltaiset tapahtumat ovat vaaral-lisia. Se on vakava käänne, kun suuri eurooppalainen kansakunta on mieluummin unionin ulkopuolella kuin sisäpiirissä.

Iloniemi arvioi, että EU:n arvot kestävät koettele-muksen.

– Ei vain siksi, että ne ovat arvoja. EU:lla on suuri pragmaattinen merkitys, joka tukee sen arvoja. Yhteis-

markkinat ovat niin tärkeät, että niistä luopuminen on epätodennäköistä, vaikka EU muita toimintojaan vähentäisikin.

Iloniemi näkee turbulenssin taustalla ainakin kaksi tekijää. Ensimmäinen liittyy unionin laajentumiseen, toinen viime vuosien terroriaaltoon.

Kun EU viimeksi voimakkaasti laajeni, jäsenyyden saivat sellaiset maat, joiden demokratiahistoria oli suhteellisen lyhyt. Uudet maat tulivat jäseniksi suurin odotuksin.

– Vuonna 2008 talous romahti. Sitä seurasi Eu-roopan talouskasvun supistuminen ja heikko kehitys, minkä vuoksi EU-jäsenyys ei ole täyttänyt monien toiveita. On tullut pettymyksiä, Iloniemi sanoo.

Iloniemi arvioi, että ihmiset ovat säikähtäneet Euroopassa nähtyä terroriaaltoa. Hän muistuttaa, että terrorismi ei ole uusi ilmiö maanosassamme. 1960–1970-luvuilla Euroopassa oli paljon terrorismia, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa, Pohjois-Irlannissa ja Iso-Britanniassa.

– Ne olivat jollakin tapaa kotoisempia liikkeitä, italialaiset terrorisoivat italialaisia, ranskalaiset rans-kalaisia. Nyt terrorin koetaan tulevan ulkopuolelta, kun se liittyy ajallisesti suuriin väestöliikkeisiin. Mie-lestäni pelot ovat ylimitoitettuja suhteessa todellisiin vaaroihin.

JAAKKO ILONIEMI:

Faktojen sijasta meillä on mielikuvia todellisuudesta, mikä tekee meistä haavoittuvaisia.

EUROPA 2017 19

TIEDONVÄLITYKSEN UUSI AIKAKAUSI

Elämmekö tällä hetkellä jonkinlaista murroskautta Euroopassa ja maailmassa? Onko tämä historiallinen käännekohta vai normaalia laineiden aaltoilua?

– Kyllä tämä on laineilua, mutta on korkeampia ja matalampia aaltoja, vaahtopäitä ja maininkeja. Nyt olemme tekemisissä vaahtopään kanssa, Iloniemi sanoo.

Kyseessä on monen tekijän summa, mutta Iloniemi pitää suurimpana syynä sitä, että tiedonvälityksessä on siirrytty kokonaan uuteen aikakauteen. Aikaisemmin tiedonvälitys oli kontrolloitua ja tapahtui yhteiskunnal-lisesti vakiintuneiden instituutioiden kautta. Vastuun-tuntoisesta tiedonvälityksestä on loikattu maailmaan, jossa ei ole sääntöjä.

– Nyt kaikki voivat olla toimittajia, jokaisella on oma totuutensa ja omat uutisensa. Faktojen sijasta meillä on mielikuvia todellisuudesta, mikä tekee meistä haavoittuvaisia.

Iloniemen mukaan me vasta opettelemme ta-vaamaan tässä uudessa maailmassa. Emme ole vielä oppineet käyttämään luontevasti suodattimia, joilla karsitaan valheet ja vääristelyt pois.

– Olisi hyvin suotavaa, että jo koulussa opetettaisiin uuden tiedonvälityksen kriittistä arviointia. Nykyisin jokainen oppii käyttämään kännykkää ennen kuin pitämään kynää kädessään.

Iloniemi korostaa, että lähdekritiikki on oppimis-asia. Koulun pitäisi antaa oppilaille eväiksi kriittinen suhtautuminen tietoon, jonka lähdettä ei voi tarkistaa.

– Olemme ajat sitten kehittäneet resistanssin mai-noksiin ja lööppeihin, emmekä kuvittele, että kaikki mainoksissa sanottu on totta. Netin sisällön suhteen olemme vasta alakoululaisia.

Viime aikoina on puhuttu totuudenjälkeisestä ajasta. Vaikuttaa, että tosiasioiden taivuttelu omiin tarpeisiin ja suoranainen valehtelu on muuttunut hyväksyttäväksi

toiminnaksi. Mihin maailma on menossa?– Minusta tilanne ei ole noin huono. Totuudella

on edelleen omat kunnioittajansa. Jos ei ole, niin sopii haastaa, Iloniemi ilmoittaa.

Postmodernien ajattelijoiden mukaan totuus on suhteellinen käsite, joka riippuu näkökulmasta. Ilonie-mestä sellainen suvaitsevaisuus, että jokaisella on oma totuutensa, on irtisanoutumista totuudesta.

– Kaksi plus kaksi on neljä näkökulmasta riippumat-ta. On olemassa järkähtämättömiä totuuksia. Jos lähtee siitä, että totuus on mielipideasia, koko oikeusjärjestel-mämme romahtaa. Me tarvitsemme selkeitä, vel-voittavia normeja.

Kekkosen pää kääntyi EtykissäMikä tapahtuma on sinulle erityisesti jäänyt mieleen pitkän urasi aikana?

ˮEtyk-neuvottelujen aikana vastustin presidentti Urho Kekkosen kantaa. Sanoin, että jos teemme noin, niin pieleen menee. Niin ei sitten lopuksi toimittukaan.ˮ

Tuo ei ollut ihan tavallista siihen aikaan. Voitko kertoa tarkemmin, mitä asiaa näkemysero koski?

ˮEn, mutta pikkujutusta en olisi sanonut mitään. Episodi ei rikkonut välejämme, päinvastoin paransi niitä.ˮ

Arvot kumpuavat kristillisestä perinteestäSuomessa ja Pohjoismaissa kristillinen traditio toimii arvojen määrittelyn lähtökohtana, vaikka yhteiskunta on maallistunut, sanoo Jaakko Iloniemi.

ˮMeillä on yhä voimassa – vähintään ideaaleina ja tavoitteina – arvot, jotka ovat peräisin ajalta, jolloin yhteiskunta oli voimakkaasti uskonnollinen ja kirkolli-nen. Kukaan ei ole sanoutunut niistä irti.ˮ

Iloniemi viittaa arkkipiispa Mikko Juvaan, joka sanoi, että kun puhumme kristillisistä arvoista, samat arvot ovat yhteisiä kaikille suurille uskonnoille.

Esimerkiksi elämän kunnioitus yhdistää kaikkia us-kontoja. Kultainen sääntö, eli tee samoin toisille kuin mitä haluaisit itsellesi tehtävän, on monen uskonnon ja filosofian lähtökohta.

ˮJos arvot eivät ole aivan ikuisia, niin hyvin kestäviä ne ovat. Ne siirtyvät ajan myötä sukupolvelta toiselle.ˮ

Iloniemi huomauttaa, että maailmassa on vähän konflikteja, joissa kiistetään yhteiset arvot tai ajetaan kokonaan uusia niiden tilalle. Rotuoppi oli aikoinaan tällainen konflikti.

ˮRotuoppi kiisti ihmisten yhdenvertaisuuden ja halu-si luoda rotuun perustuvan luokkayhteiskunnan. Se ei kauaa kestänyt.ˮ

JAAKKO ILONIEMI:

Olisi hyvin suotavaa, että jo koulussa opetettaisiin uuden tiedonvälityksen kriittistä arviointia.

EUROPA 201720

på den perfekta burgaren

EUROPA 201720

Jakobstad har en stark tradition av export och nu ska också stadens hamburgerkomet

Friends&Brgrs göra succé i Euro-pas storstäder. Första restaurangen öppnade 2014 i Jakobstad och i april 2015 hälsades huvudstadens hambur-garfans välkomna till kedjans andra restaurang. Under 2016 öppnades trean, fyran och femman i Tammer-fors, Uleåborg och Köpenhamn.

– Ja, vi satsar på en internationell ex-pansion och följer noga med marknaderna främst i Finland, Sverige, Norge, Tyskland, England och Beneluxländerna. Vi siktar på att öppna två–tre nya restauranger per år. När vi hittar ett bra läge som passar vårt koncept är vi beredda att agera, säger eko-nomidirektör Kaj Fagerholm och operativ chef Saul Mäenpää på Friends&Brgrs.

Vi träffas i restaurangen som ligger ett par kvarter från torget i Jakobstad. Det är

TEXT: JOHAN SVENLIN / FOTO: K ASPER DALK ARL

Det saknas inte konkurrens bland hamburgerrestauranger, men på kort tid har det dykt upp en som avviker från de andra. Restaurangkedjan Friends & Brgrs har blivit kultförklarad bland landets hamburgerkonnässörer.

Expansionen fortsätter, men varje restaurang måste vara affärsmässigt lönsam.– Vi öppnar inte en enda restaurang bara för att expandera, säger Kaj Fagerholm (till vänster) och Saul Mäenpää.

Inga genvägar i jakten

K A J FAGERHOLM:

Hos oss är frysen enbart till för glass.

EUROPA 2017 21EUROPA 2017 21

fredag, klockan är drygt elva och alla bord är upptagna. Ibland darrar det till på ett bord och en hungrig lunchgäst går med ett nöjt leende och hämtar sin burgare.

Fagerholm och Mäenpää är också två av de sex grundarna, samtliga företagare inom olika branscher, men med en gemen-sam passion för hamburgare. För några år sedan bestämde de sig för att förverkliga sina visioner.

– Vi kände varandra från förr och hade samarbetat och gjort affärer ihop i olika sammanhang. Varje gång vi träffades övergick samtalen snart till hamburgare och matupplevelser vi hade haft på olika utlandsresor, berättar Kaj Fagerholm.

– På resor i USA såg vi att segmentet fast casual växte snabbt och det var där vi valde att rikta in oss, tillägger Saul Mäenpää.

SVÅRT ATT TRAPPA UPP

Starten på restaurangen i Jakobstad präglades av pionjäranda, men var långt ifrån problemfri.

– Vi visste att det krävdes hårt arbete för att utveckla konceptet. Därför ville vi göra det här i hemstaden så att vi på nära håll kunde följa med och styra utveck-lingsarbetet, berättar Fagerholm.

Det visade sig vara ett bra drag, för det fanns saker att rätta till.

– Innan vi öppnade restaurangen gjorde vi små testserier med goda resultat. Det var när vi skulle trappa upp volymer-na som det blev klart att våra arbetspro-cesser inte höll måttet, medger Mäenpää.

Efter tre månaders intensivt arbete fick de fason både på de egna pommes fritesen och på arbetsprocesserna. De var redo att titta utåt mot Helsingfors.

– I Helsingfors ställdes vi inför ett po-sitivt problem. De första veckorna hade vi en kö som ringlade sig ut genom dör-ren och en leveranstid på 30–40 minuter. Vi tog tag i det och ganska snabbt kom vi ner under 10 minuter. Mycket lägre leveranstid än så går det inte att nå med våra kvalitetskrav, säger Fagerholm.

INGEN FRANCHISEKEDJA

Det saknas inte konkurrens bland hamburgerrestauranger, men det här är ingen vanlig snabbmatskedja. Det finns visserligen en läskautomat med de kända internationella varumärkena, men det mesta som serveras är lokalt och färskt. De lokala råvarorna levereras så oproces-sade som möjligt till restaurangen, där biffarna mals, potatisen strimlas och brödet bakas.

– Många snabbmatsrestauranger använder produkter som innehåller flera tillsatsämnen, men vi undviker allt sådant i vår mat. Vi klarar oss bra utan tillsatsämnen, eftersom varje restaurang omsätter sitt lager på två–tre dagar, berättar Fagerholm.

Trots att Friends&Brgrs kallas kedja är affärsmodellen helt olik den inom snabbmatsbranschen så utbredda fran-chisemodellen.

– Våra restauranger är inte ute efter skalfördelar. De ska vara lokala och vi värnar om det genom att köpa in råva-rorna lokalt, allt från ägg och rypsolja till kött och potatis. Det är viktigt att vi har kontroll över alla delar av verksamheten, säger Mäenpää.

PERSONALINTENSIV VERKSAMHET

Att utveckla ett nytt restaurangkoncept, som konkurrerar med kvalitet snarare än pris och samtidigt ska expandera, kräver hårt arbete och finansiella muskler. I startskedet satsade grundarna egna peng-ar och tog lån, men ganska snart behöv-des tilläggsfinansiering för expansionen. Från EU:s regionala utvecklingsfond fick uppstartsföretaget ett ekonomiskt stöd för verksamhetsutveckling och från Tekes ett stöd för internationalisering.

– De kom med 2015 när vi befann oss i ett viktigt utvecklingsskede. Tack vare stöden kunde vi genomföra vår tillväxt. På sex månader ökade vår personal från 40 till 140 och även vi två kunde bli heltidsanställda på företaget, minns Fagerholm och Mäenpää.

De uppskattar också den rådfrågning som de fick i samband med stöden.

– Det var viktigt att någon utifrån bedömde vår verksamhet och vår strategi. Jag skulle önska att de hade kunnat vara med lite längre i processen, när företaget ställdes inför nya risktagningar, tycker Mäenpää.

– Ja, både stöden och rådfrågningen var en viktig injektion för oss. Rapporte-ringen var lite komplicerad, när pro-jektbeskrivningen och verkligheten inte blev helt identiska, men totalt sett är vi mycket nöjda med stöden vi fick, tillägger Fagerholm.

BÄST I TEST

Framgångarna har fortsatt och i mars 2017 kom ytterligare två hedersbetygel-ser. Först tilldelades Friends & Brgrs ett pris för bästa crowdfunding-kampanj 2016 och sedan korade Nyt-liites expert-panel Friends&Brgrs classic till Helsing-fors bästa ostburgare. Vi tar crowdfun-dingen först.

– Vi hade som mål att under sex veckor samla in 980 000 euro för vår expansion. Efter en vecka fick vi stänga när allt var tecknat. Det känns otroligt bra att vi kunnat bredda vår ägarbas till över 500 stora och små finansiärer som tror på vår idé, säger Fagerholm.

Alla de hyllningar som Friends&Brgrs fått i olika hamburgertest ser Fagerholm och Mäenpää som ett resultat av att företaget arbetar på rätt sätt.

– Vi ser dagligen att vår mat uppskat-tas av kunderna och vi jobbar stenhårt för att varje serverad hamburgare ska bli till belåtenhet.

Själva äter de hamburgare flera gånger per vecka, men skippar ganska ofta pom-mes frites och läsk.

– Jag drömmer om en helstekt laxfilé-burgare. Fisk är en krävande råvara och den kommer knappast upp på menyn inom den närmaste tiden, men håll med om att det låter gott, nickar Kaj Fagerholm.

EUROPA 201722

K uopion alueesta halutaan tehdä EU:n tuella valtakun-nallisesti ja kansainvälisesti

tunnettu ruokamaakunta. ProAgria Pohjois-Savo, Kuopion kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu hakevat maakunnalle arvostettua European Region of Gastronomy -tunnustusta vuodelle 2020.

Tunnustus annetaan vuosittain 2–3 alueelle Euroopassa vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2017 gastro-nomisia alueita ovat Århusin alue Tanskassa, Lombardian alue Itali-assa ja Riga-Gaujan alue Latviassa.

Kuopion alue tähtää kansainvälisesti tunnetuksi ruokamaakunnaksi

European Region of Gastrono-my -verkosto on eurooppalaisten alueiden yhteistyöverkosto, joka edistää monialaista yhteistyötä ruokakulttuurin, matkailun, kau-punkikulttuurin ja taiteen alueilla. Tunnustus tuo alueelle kansainvä-listä näkyvyyttä, uusia matkailija-virtoja ja tapahtumia. Sen toivo-taan heijastuvan positiivisesti myös paikallisten elintarvikeyritysten liiketoimintaan.

Tunnustusta haetaan hakemus-kirjalla, joka esittelee maakunnan ruoka-, matkailu-, maatalous- ja

kulttuurialan toimintaa koulu-tuksesta yrittäjiin, yhdistyksiin ja tapahtumiin. Savolaisten hake-muskirja valmistuu kesäkuussa 2017. Kansainvälinen raati vierailee kesäkuun puolivälissä Kuopiossa SATOA goes wild -ruokafestivaalin aikana arvioimassa alueen valmiuk-sia gastronomiseksi maakunnaksi.

SATOA Kuopio Food Festi-val valittiin helmikuussa yhdeksi Suomen ruokamatkailun kärkituot-teista. Valinnan ansiosta festivaali näkyy jatkossa myös Visit Finlan-din markkinointikampanjoissa.

• RuokaSavo-hanke on uusia ideoita ja uusia elinmahdollisuuksia Pohjois-Savoon tuova kolmivuotinen koordinaatiohanke ajalla 25.6.2015–30.6.2018. Toiminnan pohja ja perusta ovat Pohjois-Savon vahva perusmaatalous ja siitä kumpuavat laadukkaat elintarvikkeet. RuokaSavo-hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousra-hastosta.

Lisätietoja: tastesavo.fi www.igcat.org

TEKSTI JA KUVA: JARI SIHVONEN

E uroopan komissio on käynnistänyt ”InvestEU”-kampanjan 14 EU-maassa tavoitteenaan kertoa EU-investointien

vaikutuksista ja esitellä investointitukea saaneita hankkeita. Taloudellisen kasvun ja työpaikkojen luominen ovat Jean-Claude Junckerin komission kärkitavoitteita, joihin py-ritään kannustamalla erikokoisia ja -tyyppisiä yrityksiä investointeihin ja uusiin avauksiin.

– Toivomme, että kampanja herättää keskustelua, lisää tietoa EU:sta ja ennen kaikkea rohkaisee suomalaisia käyttämään hyväkseen EU-rahoitusmahdollisuuksia, sanoo Euroopan komission Suomen-edus-tuston päällikkö Sari Artjoki.

Suomessa esitellään ensimmäiseksi kaksi erityyppistä EU-rahoitusta saanutta hanket-ta. Kohtaamo-hanke koordinoi kymmenillä paikkakunnilla toimivia Ohjaamoja, jotka auttavat suuntaansa hakevia alle 30-vuotiaita kouluttautumaan, työllistymään ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Ohjaamojen kehit-täminen on osa Nuorisotakuun toteuttamista, jota Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee.

– Koulutus ja työ lisäävät osallisuutta yhteiskunnassa ja ehkäisevät syrjäytymistä, minkä vuoksi on tärkeää panostaa Ohjaa-mon tyyppisiin uusiin ratkaisuihin nuorten ohjauksessa, sanoo Kohtaamo-hankkeen projektipäällikkö Pasi Savonmäki.

Toinen esittelykohde on Helsinkiin valmis-tuva energiatehokas kaupunkikeskus Tripla, johon sijoittuu kauppakeskus, pysäköintilai-tos, toimistoja, asuntoja ja hotelli sekä uusi Pasilan asema. Euroopan investointipankki (EIP) on vauhdittanut syksyllä 2019 avat-tavan kauppakeskuksen rakentamista 130 miljoonan euron rahoituksella; osalle lainasta on myönnetty ESIR-rahaston takaus. Triplan rahoittajat ja Helsingin kaupunki ovat korosta-neet hankkeen ympäristöystävällisyyttä sekä rakentamisvaiheessa että toiminnassa.

EU-investoinnit tukevat työllisyyttä

Lisätietoja: europa.eu/investeu/home_fiSeuraa sosiaalisessa mediassa: #InvestEU

EUROOPPALAISISSA RUOKAPÖYDISSÄ

Sivun 5 kysymysten oikeat vastaukset: 1. Kiertotaloudessa tavoitellaan kestävää kulutusta hyödyntämällä tehokkaasti raaka- aineita ja tuotteita koko niiden elinkaaren ajan. 2. Joulukuussa 2015. 3. Se osoittaa, että matkailija on sairausvakuutettu jossain EU-maassa. 4. Ihmisarvon ja ihmisoikeuk-sien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. 5. Kuopion alue.

SUOMALAINEN RUOKAKULTTUURI on aina ollut jatkuvassa liikkeessä ja saanut vaikutteita lännestä ja idästä. Viimeisten vuosikymmenien ja EU-jäsenyy-den aikana muutos on kuitenkin ollut nopeampaa ja konkreettisempaa kuin aikaisemmin.

Heti jäsenyyden alussa vero- ja rajasuojamuutosten myötä elintarvikkeiden hinnat laskivat, tarjolle tuli entistä enemmän tuontiruokaa ja mm. sitrushedelmiä oli tarjolla ympäri vuoden. Suomessa tutustuttiin uusi-en raaka-aineiden ja tuotteiden ohella eurooppalaisiin ruokakulttuureihin esimerkiksi joululeivontaperinteitä esittelevien lehtijuttujen ja reseptien turvin. Ilmassa oli 1990-luvun jälkipuoliskolla suuria lupauksia ja toiveita mutta myös huolenaiheita.

20 VUOTTA MYÖHEMMIN Suomi on entistä kiinteämmin osa Eurooppaa myös ruoan kulutuksen osalta. Samalla kun tarjolla oleva ruokatuotteiden ja palvelujen valikoima on laajentunut, on keskustelu ruoasta ja sen ulottuvuuksista sekä kiihtynyt että va-kiinnuttanut paikkansa. 2010-luvun Suomessa ja koko EU:ssa ruoka on niin kulttuuria kuin politiikkaakin.

Keskustelun moniulotteisuus osoittaa, että Suomen ei kannata Euroopan laidalla olla huolissaan omasta ruokakulttuuristaan. Vuorovaikutuksessa euroop-palaisten ja kansainvälisten kehityskulkujen kanssa suomalaisen ruokakulttuurin omintakeisuus ja ydin ki-teytyvät ja jalostuvat. Mitkä ovat Suomen leveysasteilla tyypillisimmät kasvikset ja minkälaisia ruokia niistä kannattaa valmistaa? Mitä annettavaa suomalaisilla on omakohtaisesti koetun niukkuuden historian pohjalta EU:n ruokahävikkikampanjoille?

Suomen EU-jäsenyyden alkumetreillä suomalaisten ruokaidentiteetti oli joskus hukassa, kun ruokia ja syömisiä verrattiin aitoihin ja oikeisiin eurooppalaisiin ruokakulttuureihin. Toista oli italialainen tai ranskalai-nen ruoka, jotka monien mielessä edustivat korkeinta

keittotaitoa. Silti EU-jäsenyys on oikeastaan auttanut suomalaisia löytämään omasta ruokakulttuuristaan nii-tä piirteitä ja erityisyyksiä, joiden vuoksi suomalaisesta ruokakulttuurista kannattaa olla ylpeä.

ESIMERKIKSI EU:N nimisuojajärjestelmä, joka sekä tekee tunnetuksi että suojaa EU-alueen paikallisia ruokaerikoisuuksia, on auttanut konkretisoimaan, mitä omintakeista suomalainen ruokakulttuuri voi tarjota Euroopalle. Nimisuojia on erilaisia, mutta ne liittyvät siihen, että ruokatuote on tuotettu perinteisesti jollakin nimenomaisella alueella tai sitä tehdään jollakin erityi-sellä valmistusmenetelmällä.

Suomessa aito perinteinen tuote -merkintä (APT) on karjalanpiirakalla, suojattu maantieteellinen merkin-tä (SMM) Puruveden muikuilla ja suojattu alkuperä merkintä (SAN) Lapin Poron lihalla. Näitä vastaavia merkintöjä on monissa suomalaisille tutuissa tuotteissa kuten Parman kinkku tai Camembert-juusto. Nimisuo-jajärjestelmä kuvastaa oivallisesti Euroopan ruokakult-tuurien alueellista vaihtelua ja sitä, että EU myös kunni-oittaa ja tukee tämän monipuolisen kirjon jatkuvuutta.

Maaliskuussa EU täytti 60 vuotta. Sen asioista on kokousten ohella keskusteltu myös ruokapöytien äärel-lä. Suomi puolestaan juhlii satasiaan koko vuoden. Yksi teema on yhdessä syöminen, joka kutsuu kaikki suoma-laiset jakamaan syömisen hetkiä. Ruoka yhdistää meitä enemmän kuin erottaa. Kun on syönyt yhdessä toisen ihmisen kanssa, ei vihapuheelle toivottavasti ole sijaa.

JOHANNA MÄKELÄ,

RUOK AKULTTUURIN PROFESSORI,

HELSINGIN YLIOPISTO

EUROPA 2017 23

Suomen ei kannata Euroopan laidalla olla huolissaan omasta

ruokakulttuuristaan.

Kolumni

Blo

om

ua

/ S

hu

tte

rsto

ck.c

om

EUROOPAN KOMISSIO toimii monella alalla ja pyrkii löytämään ratkaisuja yhteisiin tulevaisuuden haasteisiin. Tietoa komission toiminnasta ja koko EU:n suunnasta saat esimerkiksi komission Suomen-edustuston julkaisuista.

Sähköpostitse toimitettava VIIKKOTIEDOTE sisältää tiiviissä muodossa komission uutisia edeltävältä viikolta. Siinä on myös EU-aiheisia linkkivinkkejä sekä tietoa avoinna olevista työpaikoista ja tulevista tapahtumista. Viikkotiedotteen voit tilata osoitteesta COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu.

Muutaman kerran vuodessa laadimme ajankohtaisista suuremmista aihekokonaisuuksista sähköisiä TEEMAJULKAISUJA. Teemajulkaisuja mainostetaan muun muassa viikkotiedotteessa, joten viikkotiedotteen tilaajana saat tiedon teemajulkaisuistakin.

Kuukausittainen AJASSA-UUTISKIRJE taas sisältää journalistisemmalla otteella kirjoitettuja taustoittavia artikkeleita Euroopan komission ja komission Suomen-edustuston toiminnasta sekä laajemminkin erilaisista EU-aiheista. Sen voit tilata osoitteesta europa@edita.fi.

Lisäksi 1–2 kertaa vuodessa ilmestyy painettu EUROPA-LEHTI, joka ei ole tilattavissa. Sen saa käsiinsä monista EU-neuvontapisteistä ja tapahtumien yhteydessä.

SIVUILTAMME löytyy malliksi julkaisujemme aiempia numeroita osoitteessa ec.europa.eu/finland/news/magazine_fi.

VERKOSSA majapaikkamme on ec.europa.eu/finland, ja euronautti-blogimme löytyy osoitteesta euronautti.wordpress.com/. KAMPANJA InvestEU kertoo EU-investointien vaikutuksista ja esittelee tukea saaneita hankkeita. Kampanjaa voi seurata osoitteessa europa.eu/investeu/home_fi ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #InvestEU.

Olemme tietysti läsnä myös SOSIAALISESSA MEDIASSA

PIRAUTTAAKIN VOIT: +358 9 622 6544 (vaihde)

… tai piipahtaa käymään INFOPISTEESSÄMME osoitteessa Malminkatu 16, Helsinki (avoinna ma–pe klo 10–16.30). Infopiste on yhteinen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston kanssa. Saman katon alla sijaitsee myös Eurooppasali, jonka tapahtumista saat tietoa yllä mainitusta viikkotiedotteesta tai Eurooppasalin omasta tiedotuksesta:

Ollaan yhteyksissä!Terveisin

Euroopan komission Suomen-edustusto

@EUkomissio

@EUkomissioEuroopan komissio Suomessa

@Eurooppasali

Eurooppasali

Euroopan komissio