f a k t a hyvinvointivaltio numeroina
TRANSCRIPT
FF 22.8.2013
FAK
TA
HYVINVOINTIVALTIO NUMEROINA
2
Kustantaja: Taloustieto Oy
Painopaikka: Nykypaino Oy, Helsinki 2014
3. painos
ISBN 978-951-628-585-9
ISBN 978-951-628-586-6 (PDF)
1
Esipuhe
”Hyvinvointivaltio on kriisissä”, sanotaan. ”Hyvinvointivaltio on ajettu alas”, julistavat innokkaimmat. Hyvinvointi-valtion ongelmat ovat totta, mutta lopussa sen tarina ei ole. Sen kertovat numerot.
Tämä teos on hyvinvointivaltion kuumemittari. Se kertoo havainnollisten indeksilukujen kautta miten suomalainen hyvinvointivaltio on kehittynyt ja muuttunut. Lähtöpisteenä on vuosi 1975, jolloin hyvinvointiprojektimme oli saavuttanut täysi-ikäisyytensä. Kertomus kulkee läpi 1990-luvun laman ja 2000-luvun talouskriisien.
Tämän kirjan ensimmäinen painos julkaistiin helmikuussa 2011. Se on osoittautunut hyvin kysytyksi ja käyttö-kelpoiseksi perustietoteokseksi kaikissa niissä paikoissa, joissa käydään talouspoliittista ja yhteiskunnallista keskustelua. Siksi olemme päivittäneet kuvaajat tuoreimmilla numeroilla.
Tilastointiviiveen vuoksi ensimmäisessä painoksessa finanssikriisin vaikutus näkyi vain heikosti. Tässä päivitetyssä laitoksessa maailmantalouden sukellus ja Euroopan velkakriisin kurjuudet ovat selvästi nähtävissä.
Luvut kertovat, että Suomen palautuminen finanssikriisistä on huolestuttavan hidasta. Ennen kuljimme tasatahtia Pohjoismaiden kanssa, nyt olemme liukumassa toisenlaiseen seuraan. Ruotsi on onnistunut finanssikriisistä huo-limatta pitämään julkiset menot (suhteessa bruttokansantuotteeseen) laskussa, Suomessa ne jatkavat vääjäämä-töntä kasvuaan.
EVA Faktan luvut on koonnut tutkija Hannu Kaseva Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta. Esitän hänelle parhaat kiitokseni paneutuvasta ja sinnikkäästä työstä.
Helsingissä 12. elokuuta 2013Matti ApunenJohtajaEVA
2
Sisältö
Julkinen sektori kansantaloudessaJulkisten menojen kehitys tehtävittäin 1980–2011 4Julkisten menojen kehitys pääerittäin 1975–2011 5
Julkisen sektorin työllisyysJulkisyhteisöjen työvoiman kehitys 1975–2011 6Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950–2011 7Työvoiman kehitys julkisyhteisöissä ja yrityksissä 1975–2011 8Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä 1860–2011 9Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa ja yleishallinnossa 1975–2011 10
Julkiset kulutusmenotYövartijavaltion kulutusmenojen kehitys 1975–2011 11Julkisten peruspalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 12Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen kehitys 2002–2011 13Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 14Julkisen koulutuksen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 15Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 16Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 17Julkisten elinkeinopalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 18Hallinnon palkkojen osuus julkisyhteisöjen palkkamenoista 2002–2011 19
3
Tulonsiirrot ja tuetEläkemenojen kehitys 1975–2011 20Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen kehitys 1975–2011 21Työttömyysturvamenojen kehitys 1975–2011 22Perusturvamenojen kehitys 1975–2011 23Julkisyhteisöjen korkomenot ja ulkomaille maksetut tulonsiirrot 1975–2011 24Elinkeinotukien ja julkisyhteisöjen bruttoinvestointien kehitys 1975–2011 25
Veroaste ja muita indikaattoreitaKokonaisveroasteen kehitys 1975–2012 26Kotitalouksien tulojen rakenne 2011 27Pienituloinen väestö Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1999–2011 28Valtiovallan antamien säädösten määrä 1945–2011 29Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990–2011 30
Kansainvälistä vertailuaInhimillisen kehityksen vertailu Pohjoismaissa ja OECD-maissa 1980–2012 31Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 32Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 33Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 34Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 35Omaan elämäänsä tyytyväisten määrä OECD-maissa 2009 36
4
Finanssi- ja talouskriisi on kiihdyttä-nyt julkisten menojen kasvua. Nii-den osuus bruttokansantuotteesta nousi vuonna 2009 runsaat viisi prosenttiyksikköä 55 prosenttiin.
Vuosina 2000–2011 ripeimmin ovat kasvaneet tulonsiirrot kotitalouk-sille (nimellinen vuosikasvu 6,0 %), kuten eläkkeet ja sosiaaliavustukset, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen menot (4,7 %). Kokonaistuotanto kasvoi vastaavana aikana käyvin hinnoin mitattuna vuosittain 3,3 prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisten menojen kehitys tehtävittäin 1980–2011 (prosenttia BKT:sta)
Julkinen sektori kansantaloudessa
9.4 % 10.6 % 9.6 % 9.4 %
5.0 % 5.7 % 5.1 % 5.5 %
6.8 % 6.8 % 6.7 % 7.5 %
6.4 %8.6 % 8.4 %
11.1 %
12.5 %
16.5 % 18.6 %
21.5 %
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
1980 1990 2000 2011
40,2 %
48,2 % 48,3 %
55,0 %Muut menot (ml. tukipalkkiot, investoinnit ja korkomenot)
Tulonsiirrot kotitalouksille
Muu julkinen kulutusKoulutus- ja kulttuuripalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
5
Tulonsiirrot eli kotitalouksille mak-setut sosiaaliturvaetuudet ovat yli nelinkertaistuneet vuodesta 1975. Julkisyhteisöjen kustantamista terveys-, koulutus- ja hallintopalve-luista syntyvät kulutusmenot ovat yli kaksinkertaistuneet.
Muihin menoihin kuuluvat mm. valtion korkomenot, kehitysapu ja EU-jäsenmaksut. 1990-luvulla muita menoja nosti valtion maksama pankkituki.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisten menojen kehitys pääerittäin 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Kulutusmenot 46,18Tulonsiirrot 40,75Muut menot 17,34
Yhteensä 104,27
Julkiset menot v. 2011 (mrd. eur)
Julkinen sektori kansantaloudessa
100
200
300
400
500
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
BKT
Muut menot
Kulutusmenot
Tulonsiirrot
6
Valtaosa julkisyhteisöjen työvoimas-ta toimii paikallishallinnossa, johon kuuluvat kunnat, kuntayhtymät sekä alue- ja maakuntahallinto. Valtion henkilöstön vähentymistä selittävät toimintojen (esimerkiksi Posti- ja telelaitos, Valtionrautatiet) yhtiöittämiset. Yhtiöittämistä on tehty runsaasti myös kunnissa. Sosiaaliturvarahastoja ovat mm. Kansaneläkelaitos, työeläkelaitokset ja työttömyyskassat.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisen sektorin työllisyys
Paikallishallinto 462 600Valtio 141 000Sosiaaliturvarahastot 10 500
Julkisyhteisöt 614 100
Työllisiä vuonna 2011 (hlö)
Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
100
120
140
160
180
200
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
Julkisyhteisötyhteensä
Paikallishallinto
Sosiaaliturvarahastot
Valtio
7
Julkisen sektorin työllisyys on yli nelinkertaistunut 1950-luvun alus-ta. Yksityinen sektori taas työllistää tänään vähemmän ihmisiä kuin tuolloin.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisen sektorin työllisyys
Yksityinen työllisyys 1,90Julkinen työllisyys 0,61
Koko kansantalous 2,51
Työllisiä vuonna 2011 (milj. hlö)
Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950–2011 (milj. henkeä)
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Yksityinen työllisyys(vasen asteikko)
Julkinen työllisyys(oikea asteikko)
8
Vuonna 1975 yrityksissä työskenteli viisi työntekijää jokaista julkisen sektorin palveluksessa olevaa kohti, mutta nyt suhdeluku on noin 2,4. Julkisen sektorin työllisyys on kas-vanut 65 prosenttia vuodesta 1975, mutta yritysten työllisyys on pysynyt ennallaan.
Muihin työnantajiin luetaan koti-taloudet, yhdistykset ja säätiöt, vakuutus- ja rahoituslaitokset sekä asuntoyhteisöt.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Työvoiman kehitys julkisyhteisöissä ja yrityksissä 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Julkisen sektorin työllisyys
Yritykset 1 483 400Julkisyhteisöt 614 100Muut 412 000
Työlliset yhteensä 2 509 500
Työllisiä vuonna 2011 (hlö)
60
80
100
120
140
160
180
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
Julkisyhteisöt
Työlliset yhteensä
Yritykset
9
Julkisyhteisöt työllistävät noin neljänneksen työllisistä. Julkisyh-teisöjen työntekijämäärä kuitenkin riippuu siitä, mitä julkiseen toimin-taan katsotaan kuuluvan. Kansan-talouden tilinpidon mukaan (ks. s. 8) julkisyhteisöjen palveluksessa on yli 614 000 työntekijää. Työssäkäynti-tilastossa luku on yli 700 000, kun mukaan otetaan myös mm. valtio-enemmistöisten osakeyhtiöiden 70 000 työntekijää.
Lähde: Tilastokeskus ja Hjerppe (1988).
Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä 1860–2011 (prosenttia)
Julkisen sektorin työllisyys
0
5
10
15
20
25
30
1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000
v. 201124,5 %
Yritykset 59,1Julkisyhteisöt 24,5Muut 16,4
Työlliset yhteensä 100,0
Työllisyysosuudet v. 2011 (%)
10
Työvoiman määrä on kaksinkertais-tunut julkisissa sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluissa vuodesta 1975. Ripeintä kasvu on ollut sosiaalipal-veluissa, jossa henkilöstö on miltei kolminkertaistunut.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa ja yleishallinnossa 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Julkisen sektorin työllisyys
Hallinto 174 000Terveydenhuolto 141 400Koulutus 131 300Sosiaalipalvelut 121 200
Työllisiä vuonna 2011 (hlö)
100
150
200
250
300
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
Sosiaalipalvelut
Terveydenhuolto
Koulutus
Hallinto
11
Hyvinvointivaltion ydin on niin sa-nottu yövartijavaltio, joka huolehtii sisäisestä järjestyksestä ja ulkoisesta turvallisuudesta sekä ylläpitää yhteiskunnan perusrakennetta eli yleistä hallintoa ja yksilön oikeudet turvaavaa oikeuslaitosta. Näiden tehtävien kulutusmenot ovat noin 10 miljardia euroa, mikä on 5,3 pro-senttia bruttokansantuotteesta.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Yövartijavaltion kulutusmenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Yleishallinto 5,07Puolustus 2,57Yleinen järjestys ja turv. 2,32
Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur)
Julkiset kulutusmenot
100
120
140
160
180
200
220
240
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009
Yleishallinto
BKT
Yleinen järjestysja turvallisuus
Puolustus
12
Julkiset peruspalvelumenot ovat kasvaneet nopeammin kuin brut-tokansantuote. Bruttokansantuote on hieman yli kaksinkertaistunut vuodesta 1975, mutta sosiaalipalve-luiden kulutusmenot ovat yli nelin-kertaistuneet ja terveyspalveluiden kaksinkertaistuneet.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisten peruspalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Terveyspalvelut 11,84Koulutus 9,18Sosiaalipalvelut 8,97
Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur)
Julkiset kulutusmenot
100
150
200
250
300
350
400
450
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
Sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut
BKT
Koulutus
13
Perusterveydenhuollon kulutus-menot näyttävät kasvaneen muita terveydenhuollon menoja ripeäm-min. Kulutusmenojen tarkastelu kuitenkin aliarvioi esimerkiksi eri-koissairaanhoidon menojen kehi-tystä. Kun sairaaloiden toimintoja (kuten laboratoriot, kuvantaminen) yhtiöitetään, kulutusmenot korvau-tuvat muilla julkisilla tulonsiirroilla, jotka tulevat esiin kokonaismenojen tasolla.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen kehitys 2002–2011 (indeksi, 2002=100)
Julkiset kulutusmenot
Perusterveydenhuolto 5,21Erikoissairaanhoito 4,92Hammashuolto, ym. 1,72
Terveyspalvelut yhteensä 11,85
Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur)
95
100
105
110
115
120
125
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Terveyspalvelutyhteensä
Perusterveydenhuolto
Erikois-sairaanhoito
Hammashuolto, neuvola,psykologipalv.
14
Sosiaalipalvelujen suurimmat meno-erät ovat lasten päivähoito sekä van- husten palvelut ja laitoshoito. Vanhus-ten palvelujen kulutusmenojen lasku selittyy palveluasumisen yleistymisel-lä, mikä vähentää kulutusmenoja mutta lisää tulonsiirtoja. Muut sosiaa-lipalvelut sisältävät mm. asunnottomi-en, maahanmuuttajien ja vammaisten palveluihin liittyvät menot. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 (indeksi, 2002=100)
Lapset 2,85Vanhukset 1,34Muut 4,98
Sosiaalipalvelut yhteensä 9,17
Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur)
Julkiset kulutusmenot
90
100
110
120
130
140
150
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Sosiaalipalvelutyhteensä
Muut
Lapset
Vanhukset
15
Korkeakoulujen kulutusmenojen lasku selittyy ammattikorkeakoulu-jen yhtiöittämisellä, mikä vähentää kuntien kulutusmenoja mutta lisää tulonsiirtoja.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisen koulutuksen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 (indeksi, 2002=100)
Ylä- ja keskiaste 4,20Esi- ja ala-aste 2,16Korkeakoulut 2,06Muu koulutus 0,55
Koulutus yhteensä 8,97
Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur)
Julkiset kulutusmenot
85
90
95
100
105
110
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Koulutus yhteensä
Ylä- ja keskiaste
Muu koulutus(aikuiskoulutus, ym.)
Korkeakoulut(ml. ammattikorkea)
Esi- ja ala-aste
16
Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalve-lujen osuus bruttokansantuotteesta on supistunut hieman 2000-luvulla. Kulttuuripalveluiden kulutusmenot laskivat keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain, mutta liikuntapalvelujen kulutusmenot taas kasvoivat hie-man bruttokansantuotetta ripeämmin.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 (indeksi, 2002=100)
Museot, teatterit, ym. 0,73Urheiluhallit, ym. 0,47Kirjastot, ym. 0,18
Kulttuuri ja liikunta yhteensä 1,38
Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur)
Julkiset kulutusmenot
92
96
100
104
108
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kulttuuri- ja liikunta-palvelut yhteensä
Kirjastot ym.
Urheiluhallit ja -kentät,liikuntapaikat
Museot, teatterit, työväenopistot ym.
17
Kuntien yhdyskuntasuunnittelun kulutusmenojen jyrkkä aleneminen 1990-luvulla selittyy toimintojen (kuten energia- ja vesihuolto) yhti-öittämisillä. Myös kuntien vuokra-asuntojen tuotantoa ja ylläpitoa on yhtiöitetty.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Asuminen ja yhdyskunta- suunnittelu 0,57
Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur)
Julkiset kulutusmenot
100
150
200
250
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
BKT
Asuminen jayhdyskuntasuunnittelu
18
Elinkeinoelämän julkinen tuki kattaa elinkeinoelämää edistävien julkisten organisaatioiden (Tekes, Finnvera, Finpro, uusyrityskeskuk-set) toimintamenot, panostukset liikenneväylien ylläpitoon ja perus-parantamiseen sekä elinkeinoille myönnetyt yritystuet.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisten elinkeinopalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Julkinen liikenne 2,83Elinkeinopalvelut 1,45 – josta t&k 0,53
Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur)
Julkiset kulutusmenot
100
120
140
160
180
200
220
240
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
BKT
Elinkeinopalvelut
Julkinen liikenne
19 Julkiset kulutusmenot
Julkisen hallinnon, tutkimuksen ja suunnittelun palkkamenojen osuus oli vuonna 2011 noin 18,1 prosenttia kaikista julkisyhteisöjen maksamista palkoista. Valtaosa näis-tä hallinnon palkkakuluista syntyy valtion keskushallinnossa, virastois-sa ja laitoksissa.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Hallinnon palkkojen osuus julkisyhteisöjen palkkamenoista 2002–2011 (prosenttia)
Yleishallinto 2,41 Palvelut elinkeinoelämälle 0,29 Sosiaalipalvelut 0,20 Terveydenhuolto 0,18 Koulutuspalvelut 0,12 Muut 0,20
Yhteensä 3,40
Palkkamenot v. 2011 (mrd. eur)
0
5
10
15
20
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
MuutPalvelut elinkeinoelämälle
SosiaalipalvelutTerveydenhuoltoKoulutuspalvelut
Yleishallinto
20
Eläkemenot ovat suurin yksittäinen julkisten menojen laji. Ne ovat kasvaneet ripeästi, kun eläkeikäi-sen väestön osuus on kasvanut ja eläkkeisiin on tehty tasokorotuksia. Vuonna 2011 eläkemenojen osuus julkisista menoista oli 24 prosenttia, kun vuonna 1975 luku oli 14 prosenttia.
Lähteet: KELA, KEVA ja Valtiokonttori ja Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Eläkemenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Yks. sektorin eläkkeet 14,22Valtion eläkkeet 3,83Kuntien eläkkeet 3,54Kansaneläkkeet 2,35
Eläkkeet yhteensä 23,94
Menot vuonna 2011 (mrd. eur)
Tulonsiirrot ja tuet
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
Eläkkeet yhteensä
Kansaneläkkeet
Valtion eläkkeet
Yksityisensektorineläkkeet
Kuntien eläkkeet
21
Eräs nopeimmin kasvaneista tulon-siirtomuodoista ovat luontoismuo-toiset sosiaaliset tulonsiirrot. Niihin kuuluvat valtion tarjoamat maksut-tomat tai alihinnoitellut palvelut ja tavarat, kuten lääkkeiden ja hoi-tojen sairausvakuutuskorvaukset, sairaaloiden lääkemenot, äitiys- pakkaukset ja kuljetuspalvelut.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Luontoismuot. tulonsiirrot 5,06Sairausvakuutus 4,06
Menot vuonna 2011 (mrd. eur)
Tulonsiirrot ja tuet
100
200
300
400
500
600
700
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
BKT
Luontoismuotoisettulonsiirrot
Sairaus-vakuutus
22
Työttömyysturvamenot kasvoivat vauhdilla 1990-luvun laman aikana ja ovat senkin jälkeen pysyneet korkealla tasolla. Työttömyysturva-menoihin kuuluvat sekä ansiosidon-nainen työttömyysturva että työ-markkinatuki.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Työttömyysturvamenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Työttömyysturva 3,13
Menot vuonna 2011 (mrd. eur)
Tulonsiirrot ja tuet
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
Työttömyysturva
BKT
23
Perusturvamenot ovat valtion, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kotitalouksille maksamia tulon-siirtoja, joilla pyritään turvaamaan toimeentulo sairauden, työttömyy-den ja työkyvyttömyyden varalta. Toimeentulotukimenoihin vaikuttaa huomattavasti työttömyystilanne. Lapsilisämenot nousivat jyrkästi vuonna 1995, kun lapsilisiä koro-tettiin ja verotuksessa luovuttiin lapsivähennyksestä.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Perusturvamenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Lapsilisät ym. 2,81Toimeentulotuki 0,61Muut 1,14
Menot vuonna 2011 (mrd. eur)
Tulonsiirrot ja tuet
100
200
300
400
500
600
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
BKT
Lapsilisät, opintotuki, asumistuki
Toimeentulotuki
24
Viime vuosikymmenen lopun (2008–) finanssi- ja talouskriisi nosti julkisyhteisöjen velkaantuneisuutta joka vuosi. Valtion velasta maksetut korkomenot ovat kuitenkin reaali-sesti hieman vähentyneet, koska korkotaso on laskenut. Ulkomaille maksetut tulonsiirrot taas ovat nousseet, kun EU-jäsenmaksu ja kehitysapumenot ovat kasvaneet.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Julkisyhteisöjen korkomenot ja ulkomaille maksetut tulonsiirrot 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Korkomenot 2,84Tulonsiirrot ulkomaille 2,40
Menot vuonna 2011 (mrd. eur)
Tulonsiirrot ja tuet
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
BKT
Tulonsiirrot ulkomaille
Korkomenot
25
Tukipalkkioihin kuuluvat yritysten ja elinkeinonharjoittajien tuotanto-tuet ja hinnanerokorvaukset. Tuki- palkkiot laskivat jyrkästi, kun EU-jäsenyys muutti maatalouden tukijärjestelmää. Nykyään valtaosa maataloustuista maksetaan EU:n budjetista. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Elinkeinotukien ja julkisyhteisöjen bruttoinvestointien kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100)
Investoinnit 4,76Tukipalkkiot 2,72
Menot v. 2011 (mrd. eur)
Tulonsiirrot ja tuet
80
100
120
140
160
180
200
220
240
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011
BKT
Tukipalkkiot
Investoinnit
26
Viime vuosien heikosta talouskehi-tyksestä huolimatta kokonaisvero-aste on kohonnut. Valtaosin nousu johtuu kireimmin verotettujen palkka- ja eläketulojen bruttokan-santuoteosuuden kasvusta. Lisäksi kunnat ovat kiristäneet tulo- ja kiinteistöverotustaan. Kokonaisveroaste kuvaa maksettu-jen verojen ja sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen, mutta siinä ei ole mukana esimer-kiksi palvelumaksuja. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Kokonaisveroasteen kehitys 1975–2012 (prosenttia)
Veroaste ja muita indikaattoreita
34
36
38
40
42
44
46
48
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
v. 201244,1 %
27
Kahteen ylimpään tuloluokkaan kuuluvat kotitaloudet maksoivat vuonna 2011 noin puolet kaikista kotitalouksien välittämistä veroista ja sosiaaliturvamaksuista.
Pienituloisille maksetut tulonsiirrot muodostuvat pääasiassa perus- toimeentuloturvasta ja suurituloi-sille maksetut taas lapsilisistä sekä ansiosidonnaisesta työttömyys-turvasta ja sairauspäivärahoista.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.
Kotitalouksien tulojen rakenne 2011 (euroa/kotitalous)
Veroaste ja muita indikaattoreita
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
I II III IV V VI VII VIII IX XTulodesiilit
Käytettävissä olevat tulotMaksetut tulonsiirrot (välittömät verot ja sos.turvamaksut)Saadut tulonsiirrotAnsio- ja pääomatulot
28
Pienituloinen väestö Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1999–2011 (prosenttia)
Veroaste ja muita indikaattoreita
Suomessa kotitalouksista oli pieni-tuloisia noin 13,7 prosenttia vuonna 2011. Ruotsissa pienituloisia koti-talouksia oli 14,0 prosenttia ja EU:n vanhoissa 15 jäsenmaassa keski-määrin 16,7.
Kotitalous katsotaan pienituloiseksi, kun sen käytettävissä olevat tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia mediaanituloista. Yhden hengen taloudessa tuloraja oli 1 140 euroa kuukaudessa vuonna 2011.
Lähde: Eurostat.
Suomi 13,7Ruotsi 14,0EU-15 16,7
Pienituloisia kotital. v. 2011 (%)
6
8
10
12
14
16
18
1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011
EU-15
Suomi
Ruotsi
29
Säädösten määrän kasvu kuvaa valtion toiminnan laajentumista. Sotien jälkeen meillä on annettu yli 73 000 säädöstä, mikä tekee Suomesta tiettävästi Euroopan lain-säädäntöintensiivisimmän maan. Säädöskokoelmassa julkaistujen lakien, asetusten ja valtiovallan muiden päätösten yhteenlaskettu sivumäärä on jo yli 182 000 sivua. Lähde: Wiberg 2012, s. 41.
Valtiovallan antamien säädösten määrä 1945–2011 (kpl ja sivumäärä)
Veroaste ja muita indikaattoreita
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Sivuja
Säädöksiä
30
Kasvihuonekaasupäästöjen määrä väheni vuonna 2011 noin 11 pro-senttia edellisvuodesta, kun tuonti-sähkö korvasi sähköntuotannossa fossiilisia polttoaineita ja teollisuus-tuotanto supistui. Lisäksi päästöjen määrä alitti niin sanotun Kioton pöytäkirjassa sovitun tavoitetason.
Kasvihuonekaasuihin kuuluu hiili- dioksidin lisäksi viisi muuta kaasua tai kaasuryhmää. Lähde: Tilastokeskus.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990–2011 (tonnia CO2-ekv.)
Veroaste ja muita indikaattoreita
11
12
13
14
15
16
17
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
v. 201112,4 tonnia
CO2-ekv.
31 Kansainvälistä vertailua
Suomi sijoittui YK:n inhimillisen kehityksen vertailussa sijalle 21 vuonna 2012, kun mukana oli 187 maata. Inhimillisen kehityksen indeksi HDI pyrkii kuvaamaan sitä, kuinka hyvän elämänlaadun maa voi asukkaalleen tarjota. Indeksissä on neljä ulottuvuutta: odotettavissa oleva elinikä, odotettavissa oleva koulutusaika ja koulutuksen keski-määräinen kesto sekä ostovoima-korjattu bruttokansantulo.
Lähde: YK:n kehitysohjelma.
Inhimillisen kehityksen vertailu Pohjoismaissa ja OECD-maissa 1980–2012
Norja 1Ruotsi 8Tanska 15Suomi 21
Sijaluku HDI:ssä vuonna 2012
0,70
0,75
0,80
0,85
0,90
0,95
1,00
1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2012
Norja
Ruotsi
SuomiTanska
OECD
32
Finanssi- ja talouskriisi (2008–) nosti julkisten menojen osuutta bruttokansantuotteesta euromaissa (EU-17). Suomessa julkisten meno-jen osuus kohosi poikkeuksellisen paljon, vain Portugalissa, Irlannissa, Kyproksella ja Isossa-Britanniassa nousu oli suurempaa.
Ruotsi ja Itävalta taas onnistuivat alentamaan julkisten menojen osuutta bruttokansantuotteesta.
Lähde: Eurostat.
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 (prosenttia)
Suomi 54,7 Ruotsi 51,0EU-17 49,0
Julkiset menot/BKT v. 2011 (%)
Kansainvälistä vertailua
45
50
55
60
65
1995 2000 2005 2011
Suomi
Ruotsi
EU-17
33 Kansainvälistä vertailua
Viime vuosikymmenen lopulla julkisten kulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kääntyi nousuun niin Suomessa kuin muu-allakin euroalueella. Kulutusmenot syntyvät julkisyhteisöjen tuotta-mista koulutus-, terveys- ja hallintopalveluista.
Lähde: Eurostat.
Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 (prosenttia)
Ruotsi 26,4Suomi 24,4 EU-17 21,6
Kulutusmenot/BKT v. 2011 (%)
18
20
22
24
26
28
1995 2000 2005 2011
Suomi
Ruotsi
EU-17
34Kansainvälistä vertailua
Julkiset investointimenot kuvaavat valtion, kuntien ja sosiaaliturva-rahastojen tekemiä sijoituksia kiinteään omaisuuteen (koneet, laitteet, rakennukset ja väylät).
Lähde: Eurostat.
Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 (prosenttia BKT:sta)
Ruotsi 3,4Suomi 2,5 EU-17 2,3
Investointimenot/BKT v. 2011 (%)
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
1995 2000 2005 2011
Suomi
Ruotsi
EU-17
35 Kansainvälistä vertailua
Finanssi- ja talouskriisi (2008–) käänsi tulonsiirtojen bruttokansan-tuoteosuuden tuntuvaan kasvuun Suomessa. Myös 1990-luvun syvän laman aikana tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta oli huomat-tava sekä Suomessa että Ruotsissa, mutta ripeä talouskasvu alensi niiden osuutta.
Lähde: Eurostat.
Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 (prosenttia)
Suomi 18,0EU-17 17,3 Ruotsi 14,0
Tulonsiirrot/BKT v. 2011 (%)
12
14
16
18
20
22
1995 2000 2005 2011
Suomi
Ruotsi
EU-17
36Kansainvälistä vertailua
Suomalaiset nousivat OECD:n kyselyssä maailman kolmanneksi tyytyväisemmäksi kansaksi. Kun OECD-maissa asuvista keskimäärin 63 prosenttia arvioi olevansa tyyty-väinen omaan elämäänsä, Suomes-sa luku on lähes 86 prosenttia. Vain Tanskassa ja Hollannissa tyytyväis-ten määrä oli Suomea korkeampi.
Lähteet: OECD Factbook 2010: Economic, Environmental and Social Statistics /World Gallup Survey.
Omaan elämäänsä tyytyväisten määrä OECD-maissa 2009 (prosenttia)
0
20
40
60
80
100
Kiin
aIn
tiaU
nkar
iVi
roIn
done
sia
Venä
jäSl
ovak
iaTu
rkki
Etel
ä-A
frik
kaPu
ola
Port
ugal
iEt
elä-
Kore
aSl
oven
iaJa
pani
Krei
kka
Espa
nja
Chile
Rans
kaIta
liaSa
ksa
Tsek
kiBr
asili
aM
eksi
koIs
lant
iLu
xem
burg
Iso-
Brita
nnia
Irlan
tiYh
dysv
alla
tIs
rael
Itäva
ltaA
ustr
alia
Belg
iaU
usi-S
eela
nti
Svei
tsi
Kana
daRu
otsi
Nor
jaSu
omi
Tans
kaH
olla
nti
85,9
OECD keskiarvo: 63,4
Aineisto
Tiedot julkisista menoista vuosina 1990–2011 on saatu kansantalouden tilinpidosta. Vuosien 1975–1989 tiedot taas on otettu kansantalouden tilinpidon sektoritiedoista.
Tehtäväluokittaiset julkiset kulutusmenot vuosilta 1975–1989 on saatu ketjuttamalla ne vuonna 1990 käyttöön-otettujen tehtäväluokkien mukaisiksi.
Kulutusmenot on deflatoitu julkisen kulutuksen hintaindeksillä ja investointimenot julkisten investointien hinta-indeksillä. Tukipalkkiot, tulosiirrot ja korkomenot taas on muutettu määrän kehitykseksi kuluttajahintaindeksillä.
Tiedot eläkemenoista vuosilta 1975–1995 on kerätty Eläketurvakeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kuntien eläke-vakuutuksen ja Valtiokonttorin tilastoista.
Lähteet
Hjerppe, Riitta (1988): Suomen talous 1860–1985, Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankki, Valtion painatuskeskus, Helsinki.
Tilastokeskus (2013): Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin.
Wiberg, Matti (2012): ”Lakituotannon taso: Silppua ylikuormittuneelta liukuhihnalta”, teoksessa Apunen, Collander, Haavisto, Neimala, Svensson & Wiberg: Holhouksen alaiset – Seitsemän näkymää ylisääntelyn Suomeen. EVA Raportti, Taloustieto Oy, Helsinki.
FFISBN
978
-951
-628
-585
-9
9789516285859
Kuinka paljon käytämme resursseja hyvinvointivaltion ylläpitoon? Miten panostukset yhteiseen hyvään ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana?
EVA Faktan täydennetty painos hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisillä tunnusluvuilla vuodesta 1975.
Aikasarjat on koonnut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Kaseva.