TIEDE, TAIDE JA TULEVAISUUS

- Mihail Bahtin

“Kaikki vaihtuu tuleksi ja tuli kaikeksi”

Futura 2/2015: Koulun tulevaisuus

- Herakleitos (Hämärä) 535-475 eea.

http://www.slideshare.net/oraakkeli/futura-022015-koulun-tulevaisuus

kohti hiljaisuutta punoo kello aikaamittaamatonta luulee mittaavansakieleksi kääntymätöntä kääntävänsäja lopulta loppuvansa

väistämätön elämisen sydänääniolemisen keveässä jaloudessaeikä ihmeestä tule loppua

pirstaleleijuu painottomanakaukana ykseydestä johon kuuluaalkuperänsä kadottanutkauneudesta tietoinenja kauneutensa tyhjään tuhlannut

vaan valoyksi ja yksinkertainenliittää takaisinyhdistää ykseyteensähyväksyy syvyyteensäTäydellisyyteensäalkuperäisyyteensä

enkä enää kapinoien taistele sitä vastaanvaan menen sinne minne johtaa sisäinenkipukoska koettelemuksen kauttatuskan läpija lahjananousevat valon kyyneleet

taistelemattomuusei tarkoita periksi antamistavaan luottamustaja uskoa ottaa vastaan palava lahja

ja periaateon käyttää aikaasen arvoa vastaavalla tavalla

Ani 5.2.2015

KOHTI HILJAISUUTTA PUNOO KELLO AIKAA

Anita Rubin 1952-2015

“Tiede, taide ja tulevaisuus”

OHJELMA

12.00-12.10 Avaus, Hannu ja Jenni Linturi

12.10-12.20 Nousu, Katja Raunio

12.20-12.50 Peruskoulu 2030, Hannu Linturi,

Iida-Maria Peltomaa

12.50-13.20 Lukio 2030, Tiina Airaksinen, Aki

Luostarinen

13.20-13.40 Some-pedagogia, Kari A.

Hintikka

13.40-14.00 Pelipedagogia, Mikko Tarmia

14.00-14.10 Runo syntymättömälle lapselle,

Ilkka Tahvanainen

14.10-14.40 Kahvitauko

14.40-15.00 Tulevaisuusoppiminen, Johanna

Ollila

15.00-15.20 Tulevaisuuden

kaunokirjallistaminen, Heikki A. Kovalainen

15.20-15.40 Sivistyksen hinta, Eero Ojanen

15.40-16.00 Scrum - skaalautuvaa

prosessioppimista, Tommi Issakainen

16.00-16.30 I+: Ihmisen ja teknologian

muuttuva suhde, Ville Venäläinen

16.30-17.00 Neljä jatkoteemaa

Futura 2/2015Koulun tulevaisuus 2030

Jatkokertomus: Futura 3/2014:

Oppimisen tulevaisuus 2030 (OPH:n

barometri)

Tiede ja tulevaisuus: kouluartikkelit,

kairaukset (kokeilut) ja katsaukset

Taide ja tulevaisuus: kirjalliset

novellit ja runot (Kriittinen

korkeakoulu)

Bahtin: moniäänisyys (tieto-oppi),

dialogi, karnevaalisuus

Herakleitos: ”Niistä mitkä pyrkivät

eri suuntiin syntyy kaunein

harmonia” (vastaanhangoitteleva

yhteensopiva)!

Parmenides: ”Oleva on yksi,

pysyvä ja pallonmuotoinen”,

todellisuus vs. ilmentymä (doxa)

Delfoi-metodi: asiantuntijuus,

asianosaisuus, anonyymisyys

ja iteratiivisuus

eDelfoi-työkalu http://edelfoi.fi :

internet, reaali-aikaisuus,

kumulatiivisuus

eBarometri

http://www.ebarometri.fi: open

source, open data ja open argument

• Standarditestausmalli• Demokraatit (Common Core, TDR)

• Curriculum-ajattelu (education for policy)

• OECD

• Markkinakoulu• Republikaanit (Hobbesin 10%)

• Ruotsi (avoin järjestämislupa)

• “Suomen tie”• OPS2016 (policy for education)

• Lehrplan-ajattelu (autonomia)

• Kanada, Skotlanti

Kolme koulun systeemiparadigmaa

Huom! Ruotsissakouluasiat nousivat

pääteemaksiparlamenttivaaleissa!

Pascale Mauclair, a sixth-grade teacher at

P.S. 11 in Queens who was pilloried in the

Murdoch owned tabloid New York Post as

the city’s “worst teacher” based solely on her

TDR reports.

Upon investigation, Mauclair proved to be an

excellent teacher who had the unqualified

support of her school, one of the best in the

city: her principal declared without hesitation

or qualification that she would put her own

child in Mauclair’s class, and her colleagues

met Mauclair with a standing ovation when

she returned to the school after the Post’s

attack.

Pascale Mauclair

Henig, J. (2013) The Politics of

Testing When Measures “Go

Public”. Teachers College Record

Volume 115 Number 9, 2013.

1

2

3

4

1

2

3

4

METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA

1

2

3

4

1

2

3

4

METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA

10

12

13

14

1

2

3

4

5

6

7

8

9

11

15

16

17

17

18

19

20

1. (SYN)TEESI: TAVOITEOHJAUS

• Organisaatioiden evoluutio: sääntöperustainen hallinto

vs arvoperustainen itseohjaus (ks. Engeström)

• Kasvatettavan puolella kantilaista kasvatuksen

paradoksia luovasti soveltaen (Nohl, Weniger)1. tavoite: yleissivistys (laaja-alaisten osaamisten prosessi- ja

tavoiteperusta)

2. tavoite: sivistys (“järjen käyttö ilman toisten johdatusta”,

tavoitteena itsekasvatus)

3. tavoite: kasvatus (kasvuolosuhteiden tasoittaminen, tasa-arvo-

dilemma)?

• OPS 2016: suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja

keskustelujen suuntaviitat tulevaisuuteen?

tarkoitus, tavoitteet

professio instituutio

metodit

opetus ja oppiminen

• Hallinnollinen ja toiminnallinen pelitila (vrt. Buurtzorg)

• Kasvatettavan ja koulutettavan suoja yhteiskunnan

vaatimuksille ja odotuksille

• Oppiva ja osallistuva koulu: yhteiskunnallinen ja

yhteisöllinen vaikuttaja? (odotusten kolme vaihetta)

• Horisontaalinen informaatiopolitiikka (kumppanit,

sidosryhmät, hallinto)

2. (SYN)TEESI: AUTONOMIA

1. Henkilöstöä pyydetään keskittämään tulevien

ongelmien ehkäisemiseen

2. Henkilöstölle annetaan lupa ratkaista ongelmat

3. Henkilöstöä harjoitetaan parannuksien

tekemiseen.

4. Mitataan että asiakkaiden tarpeet tunnistetaan

ja hoidetaan.

5. Kehitetään itseohjautuvia tiimejä.

• Oppilaan ohjaus ja tuki (henkilökohtaistuminen,

jokainen on “erilainen oppija”)

• Tutkiva pedagogia: tutkiva oppiminen, some, ilmiöt,

pelit (metodit)

• Oppimisympäristöjen ja –mahdollisuuksien

managerointi ja kehittäminen (yhteisöt,

virtuaaliresurssit)

• Ammattispektrin moninaistuminen (horisontaaliset

dialogiset suhteet)

• Oppiva koulu (integratiivinen opettajakoulutus)

3. (SYN)TEESI: TUTKIVA OTE

• Tulevan ajan yleissivistys perustuu laaja-alaisille

osaamisille (käyttötaidoille)

• Yhteinen ohjaavan opetuksen ja oppimisen

vertikaalinen perusta (yksilöllinen ohjaus ja arviointi)

• Yhteinen lähtökohta horisontaaliselle opetukselle ja

oppimiselle (projektit, tutkimukset, ilmiöt, simulaatiot)

• Välttämätön yleissivistävien osaamisten vastinpari on

sivistysprosessi, jossa “ihminen oppii uutta, muodostaa

oppimaansa itsenäisen suhteen ja käyttää opittua

yhteiseksi hyväksi kansalaisena.” (Seppo Niemelä)

4. (SYN)TEESI: AVAINTAIDOT

Ks. Futura 3/2014: Linturi & al., Osaamisten yleissivistys, Tikkanen, Bändilinja kehittää kompetenssejaan

Sivistysdialektiikkaa

2030

Ideaalina muistamisen ja tietämisen yleissivistys, joka painottuu staattiseen tietoon, toimii valikoinnin kriteerinä, ja on kokemuksena reilu.

Työelämä hakee sekä spesialisteja että moniosaajia, jotka eivät hallitse vain tätä ja tuota, vaan ihmisiä, jotka pelaavat kimppaan, kehittävät itseään ja muodostavat systeemi- ja kokonaiskuvaa.

Kompetenssit korvaavat yleisivistyksen! Miten silloin käy sivistyksen? Sivistys on enemmän kuin taitoja. Merkitys monikko-oppimisesta ja sivistys opetuksesta!

Yleissivistys

Kompetenssit

Sivistys

• Asiantuntijatyö: ratkaisu- ja innovaatiokyky

• Identiteetti: jaettu tavoite ja konteksti

• Luottamus: vahvat sidokset, koheesio

• Heterogeenisyys: heikot sidokset ja innovaatiot,

ryhmäajattelun välttäminen

• Toimintakulttuuri: tiedon jakaminen ja yhteisöllinen

tiedon tuottaminen, tavoite/tarkoitusorientaatio

5. (SYN)TEESI: TIIMI

Ks. Futura 3/2014: Korhonen-Yrjänheikki, Yhteisöllinen oppiminen: miksi, mitä ja miten?, Linturi & Airaksinen, Kollektiivinen oppiminen on toisenlaista

• In- ja non-formaali oppiminen: kaikkiallinen oppiminen

• Asianosaisuus: vanhemmat, sukulaiset

• Asiantuntijuus: Illichin de-instituutioverkostot

• Apuyhteisöt: kolmas sektori, kotikunta, muut

oppilaitokset (hybridin koulutuksen säikeet)

• Ilmiöpohjaisuus: autenttiset, pelilliset ja simulaatio-

oppimiset

• Eksosomaattinen oppiminen: ihmisen ja koneen liitto

6. (SYN)TEESI: EKSOSYSTEEMI

Ks. Futura 3/2014: Rubin et al., Miten rakentuu polku egosysteemistä eksosysteemiin?Kuusi & Linturi R., Oppimisen uudet teknologiset mahdollisuudet

• Oppivat tiimit ja organisaatiot

• Oppivat alueet ja globaali regiimi

• Oppimisen evoluutio: aivojen oppiminen, aivojen välinen

oppiminen, aivojen ulkopuolinen oppiminen

• Ihminen + ihminen –instituutiot

• Ihminen + kone –liitto (huom. kiistateesit)

7. (SYN)TEESI: MONIKKO-OPPIMINEN

Ks. Futura 3/2014: Korhonen-Yrjänheikki, Yhteisöllinen oppiminen: miksi, mitä ja miten?,Linturi & Airaksinen, Kollektiivinen oppiminen on toisenlaistaSalomaa, Tekemällä oppiminen – tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin

• Henkilökohtaistuminen: erilaisen oppijan paradigmamuutos(kuluttajakin tunnistetaan yhä tarkemmin, miksei oppijakin)

• Opetus-asiantuntijuuden metamorfoosi: tiimiytyvä ja moniroolinen työ, opetuksen mukautuminen oppijaan, “ei-mitään tietämisen”-metodi

• Koulun rakenne ja asenne: formaalin, non-formaalin, informaalin toiminnan integraatio ja oppimisen poluttuminen

• Oppimisympäristöjen skaalautuminen ja autentisoituminen

8. (SYN)TEESI: MONEN POLUN OPPI

Ks. Futura 3/2014: Luostarinen et al., Oppiminen poluttuu ja personoituu, Peltomaa & Linturi, Opetuksen metamorfoosi