gasumin 2014...4,2 milj. euroa 7,0 milj uroa gasum vuonna 2014 vertailuhinnat avainluvut 2014...
TRANSCRIPT
gasumin vuosi 2014
SISÄLLYS
Julkaisutiedot 3
Gasum lyhyesti 4
Toimitusjohtajan katsaus 6
Gasum vuonna 2014 8
Vuoden merkittävimmät tapahtumat 10
Strategia 12
Liiketoiminta-alueet 14
Energiakauppa 15
Biokaasu- ja liikenneratkaisut 18
LNG 20
Energiapalvelut 24
Siirtopalvelut 26
Yritysvastuu 28
Innovaatiot ja tulevaisuus 30
Toimijana yhteiskunnassa 32
Vastuullinen työnantaja 34
Toimitusvarmuus ja turvallisuus 36
Arvoketju ja ympäristö 38
Johtoryhmä, hallitus ja hallintoneuvosto 40
Toimipisteet ja luonnonkaasu 42
6 Muutosta tukee uusi strategiamme
20 Gasum
osti enemmistön Skangassin
LNG-jakeluliike-toiminnasta
28
36
14Gasumin
liiketoiminnot
Edistämme kestävää kehitystä
Kaasun toimitusvarmuus erityisen hyvä vuonna 2014
32 Kehitämme kotimaista energiasektoria ja osallis tumme energia politiikkaan
Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomi sai
käyttöönsä uuden energian lähteen, maakaasun. Sitä käyte-
tään nykyään kotitalouksien, teollisuuden, sähkön- ja lämmön-
tuotannon lähteenä sekä maa- ja meriliikenteen poltto aineena.
Nestey tetty maakaasu (LNG) voidaan toimittaa myös kaasu-
verkoston ulkopuo lelle. LNG:n odotetaankin avaavan uusia
mahdolli suuksia Suomen kaasu markkinoiden kehittämiselle.
Maakaasun 40-vuotisen historian lisäksi vuonna 2014 on
juhlittu 20-vuotiasta Gasumia. Aikoinaan Nesteen maa-
kaasuyksiköksi syntynyt Gasum on nykyään 75-prosentti sesti
valtion omistama yhtiö. Maakaasun lisäksi Suomen kaasuputkis-
tossa kulkee nyt myös kotimainen ja uusiutuva biokaasu.
Julkaisusta löydät myös muut Gasumin vuoden 2014
merkittävät tapahtumat. Vuosikertomus on saatavilla suomeksi
ja englanniksi sekä yhtiön verkkosivuilta että painotuotteena.
Tilinpäätös ja yritysvastuu raporttimme löytyvät verkosta
suomeksi ja englanniksi. Siirryimme talous raportoinnissamme
noudattamaan IFRS-standardeja, ja yritysvastuuraportissa
otettiin käyttöön Global Reporting Initiativen (GRI) G4-ohjeisto.
LUE L ISÄÄ WWW.GASUM.F I
GASUMIN VUOSI 2014
Julkaisija
Gasum Oy
PL 21, Miestentie 1
02151 Espoo
Päätoimittaja
Anna Ailio
Toimitus ja taitto
Miltton Oy
Kuvat
Tomi Parkkonen
Petteri Vilkki
Gasum Oy
Getty Images
Gorilla
iStockphoto
Shutterstock
MCI Press
Painos
2 500 kpl
Painopaikka
Lönnberg, Helsinki
Paperi
Kansi
Cocoon Offset 300 g/m2
Sisäsivut
Cocoon Offset 120 g/m2
Osoitelähde
Gasumin asiakas-
ja sidosryhmärekisteri
JULK AISUTIEDOT
Maakaasua 40 vuotta Suomeen
GASUMIN VUOSI 20 14 3
Gasum – Puhtaasti
luonnonkaasullaGasum on suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja.
Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa
niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja
maa- ja meriliikenteelle. Yhtiöllä on kaasuputkiverkosto, biokaasulaitoksia
ja LNG-tuotantolaitoksia sekä LNG-terminaalihankkeita ja terminaaleja
Suomessa ja Pohjoismaissa. Yhtiössä työskentelee noin 300 henkeä.
GA SU M LY H Y E S T I
Toimitusketju
TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI
Kaasuinfrastruktuurin
moni puolistaminen ja aktiivinen
kehittäminen sekä kilpailukykyinen
kaasun tarjonta.
KÄYTTÖ
Monipuolinen maa- ja biokaasun
käyttö energian tuotannossa,
teollisuudessa, kotitalouksissa
sekä maa- ja meriliikenteessä.
SIIRTO JA JAKELU
Kaasun siirto ja jakelu
toimitus varmasti ja turvallisesti
asiakas huomioiden. Päästöjä
vähentävät ratkaisut.
LNGENERGIA KAUPPA ENERGIAPALVELUT SIIRTOPALVELUT
Liiketoiminnot
4 GASUMIN VUOSI 20 14
GASUM-KONSERNIN ORGANISAATIO 1.1.2015 LIIKEVAIHTO 2014
1 079milj. eur
LIIKEVOITTO 2014
5,1 milj. eur
GA SU M LY H Y E S T I
Suomen valtio nousi Gasumin enemmistö-
omistajaksi 3.11.2014 ostamalla Fortum
Oyj:n 31 prosentin ja E.ONin 20 prosentin
omistusosuudet yhtiöstä. Suomen valtion
omistusosuus Gasumissa ennen osake-
kauppojen toteutumista oli 24 prosenttia.
Valtioneuvoston kanslia siirsi omistukses-
saan olevat osakkeet omistus järjestelyn
toteuttamista varten perustettuun valtion
omistamaan Gasonia Oy:hyn. Järjestelyn
jälkeen Suomen valtio omistaa 75 pro-
senttia, joista Gasonia omistaa 48,5
prosenttia ja Huoltovarmuuskeskus 26,5
prosenttia. OAO Gaz prom omistaa Gasu-
mista 25 prosenttia.
"Kehitämme aktiivisesti LNG- ja bio-
kaasuinfrastruktuuria sekä -tuotantoa
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, jolloin
pystymme tarjoamaan entistä kilpailu-
kykyisempää energiaa asiakkaidemme
tarpeisiin", sanoo Gasumin toimitusjoh-
taja Johanna Lamminen.
75 %Suomen valtio
25 %OAO Gazprom
GASUMINOMISTUS
Omistajat ovat
sitou tuneet Gasumin
strategiaan ja yhtiön
pitkä jänteiseen
kehittämiseen.
Suomen valtio enemmistöomistajaksi
KunnossapitoJarko Alanko
Projektipalvelut, HSEQ
Ari Suomilammi
Strategia, yhteis-kuntasuhteetSari Siitonen
Viestintä, markkinointi Olga Väisänen
Lakiasiat, HRKristiina Vuori
TalousJussi Teijonsalo
TOIMITUSJOHTAJA Johanna Lamminen
LNG
Tor Morten Osmundsen
ENERGIA - PALVELUT
Jarko Alanko
ENERGIA - KAUPPA
Aleksei Novitsky
SIIRTO - PALVELUT
Ari Suomilammi
KaasupörssiPekka Karinen
GASUMIN VUOSI 20 14 5
Vaikka maakaasun käyttö viime vuonna väheni merkittävästi, LNG:n ja biokaasun volyymit kasvoivat. Pyrimme varmistamaan asiakkaillemme kilpailu kykyisen energian ja teemme töitä sen eteen jatkuvasti.
TO IM ITUS J O HTA JA N K AT S AUS
6 GASUMIN VUOSI 20 14
MUUTOS JATKUU – UUDELLA VAIHTEELLA
Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvin-
voinnin edistäminen edellyttää koh-
tuuhintaista energiaa, joka kuormittaa
ympäristöä mahdollisimman vähän.
Maakaasun hiilidioksidi- ja lähipääs-
töt ovat huomattavasti pienemmät
kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla.
Työ- ja elinkeinoministeriön energia-
ja ilmastotiekartassa 2050 maakaasulla
on merkittävä rooli.
Kaasun hintakilpailukyky on ollut
viime vuosina heikko muihin poltto-
aineisiin, kuten kivihiileen nähden.
Tähän ovat vaikuttaneet useat eri
tekijät kuten verotus sekä alhainen
päästöjen ja sähkön hinta.
Lämmöntuotannon polttoaineiden
veromuutos heikensi maakaasun kilpai-
lukykyä suhteessa muihin polttoaineisiin
vuonna 2010. Veronkorotus toteutettiin
portaittain vuosina 2011, 2013 ja 2015.
Veronkorotuksen yhteydessä valtioneu-
vosto lupasi seurata maakaasun kilpailu-
asetelman kehittymistä ja verouudistuk-
sen vaikutuksia. Tänä aikana kaasun ku-
lutus on laskenut suurissa kaupungeissa
lähes 8 TWh. Toisaalta kiinteiden poltto-
aineiden kulutus on noussut 6 TWh,
jonka seurauksena muun muassa Hel-
singin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja
Lahden energian tuotannon hiilidiok-
sidipäästöt olivat vuonna 2014 noin
miljoona tonnia (n. 20 %) korke ammat
kuin vuonna 2010. Määrä vastaa noin
2,7 prosenttia koko Suomen vuotuisista
kasvihuonekaasupäästöistä.
Hintakilpailukyvyn palauttaminen
on välttämätöntä, jotta kaasun kulutus
kasvaisi ja kaasu saataisiin takaisin
yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotan-
non suositumpien polttoaineiden
joukkoon. Olemme käynnistäneet han-
kintasopimuksen mukaisesti hintaneu-
vottelut Gazprom Exportin kanssa.
LNG-liiketoiminnassa etenimme isoin askelin
Skangass-yrityskaupan myötä kehi-
tämme Pohjoismaista LNG-markki-
naa palvelemaan alueen teollisuutta,
merenkulkua ja raskasta liikennettä.
Gasumin perinteisen markkina-alueen
laajentaminen takaa suuremman han-
kinnan ja toimivamman logistiikan,
jolloin voimme toimittaa energiaa
tehokkaammin asiakkaillemme.
Skangassin Etelä-Ruotsissa sijaitseva
Lysekilin LNG-terminaali aloitti toi-
mintansa. Myös Porin LNG-terminaalin
rakentaminen aloitettiin heti investoin-
tipäätöksen jälkeen. Sinetöimme myös
toisen investointipäätöksen Tornion
Manga LNG-terminaalin rakentami-
sesta yhdessä Outokummun, SSAB:n
ja EPV Energian kanssa.
Lisäksi LNG:n saatavuutta erityisesti
maa- ja meriliikenteen käyttöön Etelä-
Suomessa tulee parantaa. Selvitämme
edellytyksiä Etelä-Suomen LNG-termi-
naalihankkeen eteenpäin viemiseksi.
Hankkeen toteutumisen edellytyksenä
on, että se on liiketaloudellisesti kan-
nattava, kaasumarkkinat kehittyvät Itä-
meren alueella ja hankkeelle varmiste-
taan riittävä taloudellinen tuki. Suomen
ja Viron kaasumarkkinat yhdistävän
Balticconnector-kaasuputkihankkeen
suunnittelu jatkuu myös.
Etelä-Suomen terminaalihankkeen
toteutuminen ja merkittävien kaasuinf-
rastruktuurihankkeiden eteneminen
Baltian alueella ovat edellytyksiä
Balticconnec torin toteuttamiselle.
Vuonna 2015 kehitämme biokaasu- ja liikenneratkaisuja
Kolmas biokaasulaitoksemme käyn-
nistettiin loppuvuonna Lahdessa.
Näemme biokaasun tulevaisuuden
mahdollisuutena kaikille vastuullisille
yrityksille sekä kotitalouksille. Panos-
tammekin biokaasu- ja liikenneratkai-
suihimme, varmistamme biokaasu-
kapasiteetin lisäämisen sekä kehi-
tämme tapoja saada ympäristöystäväl-
liset kaasuajoneuvot liikenteeseen.
Uudistimme strategiamme
Kehityshankkeidemme ajurina toimii
vuoden 2015 alussa uudistettu strate-
giamme: tarjota asiakkaillemme kilpai-
lukykyisiä ja älykkäitä kaasuratkaisuja
sekä hyödyntää tehokkaasti olemassa ja
rakenteilla olevaa kaasuinfrastruktuuria.
Haluan kiittää asiakkaitamme ja
sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä.
Jatkamme aktiivista keskustelua kaasun
roolista tulevaisuuden energiaportfoli-
os sa varmistaaksemme asiakkaillemme
kilpailukyisen ja puhtaamman energian.
Viime vuodesta kuuluu myös iso
kiitos henkilöstöllemme siitä, että
olemme saaneet muutoshankkeemme
hyvin käyntiin.
JOHANNA LAMMINEN
toimitusjohtaja
Yhtiömme merkittävät panostukset ja nopeasti etenevät
LNG-investoinnit kaasuputkiverkoston ulkopuolisille
markkinoille toimivat uuden kasvun ajureina vuonna 2014.
TO IM ITUS J O HTA JA N K AT S AUS
GASUMIN VUOSI 20 14 7
33 877 MWh
BIOKAASUN VERKKOON SYÖTETTY MÄÄRÄ SUOMESSA
(2013: 3 1 72 1)
3,9TWh
LNG:N MYYNTI POHJOISMAISSA
(2013: 2 ,6)
29,3 TWh
MAAKAASUN MYYNTI SUOMESSA
(2013: 33, 2)
GA SU M V U O N N A 20 1 4
GASUMVUONNA 2014
Maakaasua on virrannut Suomeen
jo 40 vuotta keskeytyksettä.
CO2-PÄÄSTÖKERTOIMIA (T/TJ)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110
KIVIHIILI 93,3
TURVE 105,9
BIOKAASU* 56,1
MAAKAASU 55,0
LNG 55,8
MOOTTORIBENSIINI 69,0
* biopolttoaine, jonka hiilidioksidipäästöjä ei lasketa Suomen kasvihuonekaasujen
kokonaispäästömäärään eikä huomioida päästökaupassa
8 GASUMIN VUOSI 20 14
307
1 515
2014 2013
LI IKEVAIHTO
1 079Milj. euroa
1 150Milj. euroa
LI IKEVOITTO
5,1Milj. euroa
40,5 Milj. euroa
TASEEN LOPPUSUMMA
1 621Milj. euroa
823Milj. euroa
INVESTOINNIT
51,5Milj. euroa
21,6 Milj. euroa
OMAVARAISUUSASTE
28,4prosenttia
51,8prosenttia
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ
307 273
MAKSETUT VEROT
4,2Milj. euroa
7,0Milj. euroa
GA SU M V U O N N A 20 1 4
Avainluvut 2014Vertailuhinnat
bensiinille 2.2.2015
BIOKAASU
0,928€/l
(2014: 0,963)
MAAKAASU
0,851€/l
(2014: 0,899)
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ (2013: 273)
MEDIAOSUMAT(2013: 805)
Muutosten vuosi
kaasumarkkinoilla
Vaikka maakaasun myyntivolyymit
ja sen myötä konsernin liikevaihto
laskivat edellisvuoteen verrattuna,
kehitimme vuoden 2014 aikana
toimintaamme ja käynnistimme mer-
kittävän määrän kehityshankkeita.
LNG-liiketoimintamme merkitys
kasvoi Skangass-yrityskaupan myötä
ja bio kaasuliiketoimnta sai useita
uusia asiakkuuksia. Konsernin tulos
oli heikko. Vuoden aikana kirjasimme
alas taseemme keskeneräisistä
eristä kaiken kaikkiaan 10 miljoonaa
euroa hankintoja.
Lue lisää luvuista erillisestä
tilinpäätöksestämme: www.gasum.fi
LIIKEVOITTO (%)
10
8
6
4
2
02011 2012 2013 2014
LIIKEVAIHTO (MEUR)
1 500
1 200
900
600
300
02011 2012 2013 2014
GASUMIN VUOSI 20 14 9
Vuoden merkittävimmät tapahtumat
Helmikuu
Gasum ostaa enemmistön
(51 prosenttia) norjalaisen Skangassin
LNG-jakeluliiketoiminnasta
Lyse-konsernilta. Yhtiöstä tulee
Pohjoismaiden suurin LNG-toimija.
Maaliskuu
Uusi toimitusjohtaja
Johanna Lamminen aloittaa
tehtävässään 1.3.2014.
– SIVU 6
Suomen ensimmäisen
LNG-terminaalin sijoituspaikaksi
valitaan Porin Tahkoluoto.
— SIVU 22
Huhtikuu
Gasum ja Huntsman solmivat
sopimuksen maakaasun toimituksesta.
Kaasun toimitusta varten Gasum
rakentaa 12 kilometrin mittaisen
yhdysputken Porin LNG-terminaalista.
Juha Rantanen valitaan
Gasumin hallintoneuvoston
puheenjohtajaksi.
Toukokuu
Gasum ja LYSE-konserni saattavat
päätökseen Skangass-yritys kaupan
2.5.2014. Skangass täydentää
Gasumin LNG-tarjonnan ja
mahdollistaa LNG-infrastruktuurin
nopean kehityksen.
— SIVU 20
10 tutkijalle ja opiskelijalle
myönnetään kaasurahaston
apurahoja yhteensä lähes
100 000 euron arvosta.
Kesäkuu
Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva
TURVA aloittaa liikennöinnin
Suomen meriliikenteessä. Skangass
toimittaa LNG:tä TURVAn poltto-
aineeksi neljän vuoden sopimuksella.
Gasum liittyy Inspired in
Finland -yhteistyöohjelmaan,
Savonlinnan Oopperajuhlien
käynnistämään kulttuurin ja liike-
toiminnan yhteenliittymään.
Tammikuu
Kaasuvuoden
huippukulutus 24.1.2014
(185 GWh/vrk).
V U O D EN M ER K IT TÄV IM M ÄT TA PA HTU M AT 20 1 4
10 GASUMIN VUOSI 20 14
Elokuu
Gasumin Biokaasu liikenteen
poltto aineeksi -konsepti valitaan ehdolle
Tekniikka & Talous -lehden Vuoden
energiateko -tunnustuksen saajaksi.
Gasum myy Viron paikallis -
jakeluyhtiönsä Alexela Energialle.
Järjestely on osa Gasumin strategiaa
keskittyä kaasumarkkinoiden kehittämiseen
Suomessa ja Pohjoismaissa.
Ruotsin hallitus myöntää
Skangassille luvan rakentaa Gävlen
satamaan LNG-terminaalin.
— SIVU 22
Syyskuu
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)
antaa myöntävän investointitukipäätöksen
Porin LNG-tuontiterminaalille.
Skangass tekee investointipäätöksen ja
aloittaa Porin LNG-terminaalin ja maakaasun
logistiikkaketjun rakennustyöt.
— SIVU 22
Gasum liittyy suomalaisten
kärkiyritysten perustamaan
Climate Leadership Counciliin.
Helsinkiläisten kaasuliedet toimivat
kuukauden maakaasun sijaan biokaasulla.
Hiilidioksidipäästö vähennys kuukauden
aikana on yli 140 000 kiloa.
Tampereen Lielahteen avataan
bio- ja maakaasutankkausasema.
Marraskuu
Suomen valtio ostaa Fortumin ja
E.ONin osuudet Gasumista, nostaen
omistusosuutensa 75 prosenttiin.
Turkuun suunnitellun maakaasu-
putken (Länsi laajennuksen)
lunastusluvasta luovutaan.
Suomi ja Viro saavuttavat
yhteis ymmärryksen LNG-terminaalien
sijoitus paikoista.
Skangass tekee LNG:n
toimitus sopimuksen italialaisen
energiayhtiö Enin kanssa.
Heinäkuu
LNG-hankkeet ovat esillä
Porin SuomiAreenalla, muun
muassa LNG-terminaalihanke
ja Rajavartiolaitoksen uusi
LNG:llä kulkeva TURVA-alus.
Lokakuu
Gasum lanseeraaa Hyvän
ilman lintu -innovaatiokilpailun
puhtaamman maantieliikenteen
puolesta.
— SIVU 30
Skangass avaa LNG-terminaalin
Ruotsin Lysekilissä, ja samalla
Pohjoismaiden LNG-infra struktuuri
vahvistuu.
— SIVU 22
Joulukuu
Manga LNG Oy:n tytäryhtiö Manga
Terminal Oy tekee investointipäätöksen
Tornion LNG-terminaalista.
Hankkeessa ovat mukana Outokumpu,
SSAB, EPV Energia ja Skangass.
Skangass ja North European
Oil Trade (NEOT) solmivat sopimuksen
LNG:n toimittamisesta yhtiön käyttöön
tuleviin aikarahdattuihin aluksiin.
Markkinointikampanja Bensaa biokaasun
hinnalla voittaa European Excellence
Awards -kilpailussa energia kategorian
ainoana suomalaisena yhtiönä.
V U O D EN M ER K IT TÄV IM M ÄT TA PA HTU M AT 20 1 4
GASUMIN VUOSI 20 14 1 1
KESTÄVÄSTI KOHTI POHJOISMAISTA
KAASUEKOSYSTEEMIÄToimintaympäristömme on muuttunut viime vuosina merkittävästi.
Skangass-yrityskaupan myötä Gasumista on tullut ja tulossa
entistä merkittävämpi kaasualan toimija Pohjoismaissa. Jatkamme
muutostyötämme uudella strategialla, jonka keskiössä on tarjota
asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja.
STRATEG IA
12 GASUMIN VUOSI 20 14
Uuden strategian tarkoituksena
on edistää liiketoimintojen kasvua,
vahvistaa yhtiön tuloksentekokykyä
ja arvon kehittymistä sekä parantaa
kannattavuutta.
Missio ja visio kirkastettiinPystyäksemme vastaamaan toiminta-
ympäristöömme vaikuttavien mega-
trendien kuten resurssiviisauden,
kuluttajan vallan ja digimurroksen
muu tokseen, muotoilimme Gasumin
mission ja vision uudelleen sekä uu-
distimme strategiamme. Uusi strate-
giamme esiteltiin henkilöstölle
tammikuussa 2015.
Missiomme on ’Puhtaampaa
energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla’
ja visiomme ’Pohjoismainen kaasu-
ekosysteemi kestävän kehityksen
edistäjänä’.
Pohjoismainen kaasuekosysteemi
muodostuu kaasun ympärillä tapah-
tuvasta toiminnasta Norjassa, Ruot-
sissa ja Suomessa. Ekosysteemin
keskiössä on Gasum, mutta mukana
on myös toimijoita, jotka yhdessä te-
kemällä saavat aikaan enemmän kuin
kukaan yksin. Ekosysteemi muuttuu
ajan kuluessa ja synnyttää uusia mah-
dollisuuksia siinä mukana oleville
toimijoille.
Strategiamme koostuu neljästä osa-alueesta Visioomme pohjoismaisesta
kaasu ekosysteemistä tähtäämme
toteuttamalla strategiaamme
tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja
kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja.
Meidän on onnistuttava neljällä osa-
alueella, jotta strategiamme toteutuisi
käytännössä:
1. Edistämme kestävää kehitystä
2. Tarjoamme kilpailukykyisiä
kaasuratkaisuja
3. Kehitämme älykästä
kaasujärjestelmää
4. Rakennamme uutta Gasumia
Osa-alueet keskittyvät Gasumin
vaikuttamiseen, asiakastyöhön, kaasu-
järjestelmän rakentamiseen ja mah-
dollisimman tehokkaaseen hyödyn-
tämiseen sekä oman osaa misemme ja
hyvinvointimme kehittämiseen.
Arvot määriteltiin yhdessä henkilöstön kanssaUudistimme myös arvomme, jotka
muodostavat vahvan perustan strate-
gian toteuttamiselle uudessa toimin-
taympäristössä. Uudet arvot muotoil-
tiin koko henkilöstölle tehdyn kyselyn
perusteella yhteen arvo lauseeseen:
”Määrätietoisesti ja vastuullisesti
kohti uusia mahdollisuuksia.”
Pohjoismaisen kaasuekosysteemin
aikaansaaminen edellyttää uusien
mahdollisuuksien tunnistamista ja
määrätietoisuutta mahdollisuuksien
hyödyntä misessä. Vastuullisuus
pitää sisällään sekä yrityksen että
jokaisen yksittäisen työntekijän
vastuullisuuden.
Gasumin tahtotilana on olla esimer-
killinen toimija niin taloudel lisista,
sosiaalisista kuin turvallisuus- ja ym-
päristönäkökohdistakin katsoen. Yhti-
össämme jokaista kohdellaan oikeu-
denmukaisesti. Jokainen gasumlainen
myös toimii omassa työssään vastuul-
lisesti suhteessa asiakkaisiin, työkave-
reihin ja muihin sidosryhmiimme.
STRATEG IA
MEGATRENDIT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN
MUUTOS
Gasumin toimintaympäristön
muuttumista kuvaavat parhaiten
seuraavat kolme megatrendiä:
Kuluttajan valta
Yksittäiset ihmiset ja yhteisöt
haluavat ja voivat itse kuluttajina
päättää omasta energiantuotanto-
muodostaan ja ohjata energian-
kulutustaan, mikä johtaa energia-
teknologioiden määrän lisääntymiseen
ja energian tuotannon hajautumiseen.
Resurssiviisaus
Väestönkasvu ja ilmaston muutos
edellyttävät entistä tehokkaampaa
resurssien käyttöä. Energiatehok-
kuuden parantaminen ja kiertotalous
nousevat keskeiseen rooliin.
Digimurros
Mobiiliteknologia ja digi taalisten
palveluiden lisääntyminen muuttavat
energia-alaa.
Tarjoamme asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja.
GASUMIN VUOSI 20 14 13
GA SU M IN L I IK E TO IM IN N OT
Gasumin liiketoiminnot
LNG
Hankinta ja myynti
Varastointi
Jakelu
LNG-liiketoiminta eli Gasumin
tytäryhtiö Skangass hankkii, varastoi,
myy ja jakelee nesteytettyä maakaasua.
— SIVU 20
ENERGIA KAUPPA
Luonnonkaasun hankinta ja myynti
Biokaasu- ja liikenneratkaisut
Kaupankäynnin palvelut
Energiakauppa hankkii ja myy luonnon kaasua
sekä tarjoaa kaupankäynnin palveluita tukku-
asiakkaille. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös
biokaasu- ja liikenneratkaisut.
— SIVU 15
ENERGIAPALVELUT
Luonnonkaasun myynti ja kaasuratkaisut
Laitteiden myynti
Energiapalvelut tarjoaa maa- ja biokaasua
sekä kaasuratkaisuja kotitalouksille,
ravintoloille ja yrityksille lämmitykseen
ja ruoanlaittoon sekä myy kaasulaitteita.
— SIVU 24
SIIRTOPALVELUT
Kaasuverkon kehitys ja ylläpito
Biokaasun jalostus ja verkkoon syöttö
Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille
siirtoverkostossa, verkoston kehittämisestä ja
ylläpidosta sekä verkoston turvallisuudesta.
Liiketoimintaan kuuluu myös biokaasun jalostus
sekä Finngulf- ja Balticconnector-hankkeet.
— SIVU 26
Gasum toimi vuonna 2014 neljällä liiketoiminta-
alueella, jotka edistivät luonnonkaasuratkaisujen
myyntiä eri asiakassegmenteissä.
14 GASUMIN VUOSI 20 14
ENERGIAKAUPPA PALVELEE
Luonnonkaasuvuosi 2014:
Lämmin sää, edullinen pörssisähkö, halpa kivihiili
ja päästöoikeudet vähensivät kaasun käyttöä.
EN ER GIA K AU P PA
Maakaasun kokonaiskäyttö vuonna
2014 oli 29,3 TWh, joka oli 12 prosent-
tia vähemmän kuin edellisenä vuonna
(33,2 TWh). Vuosi 2014 oli ilmastolli-
sesti Suomen mittaus historian toiseksi
lämpimin, mikä osaltaan vaikutti mer-
kittävästi maakaasun kulutukseen.
Sähkön hintataso pohjoismaisilla
sähkömarkkinoilla oli varsin edullinen
vähentäen maakaasuun perustuvaa
sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Sa-
maan aikaan myös päästöoikeuksien ja
kivihiilen alhaiset maailmanmarkkina-
hinnat sekä viimeisen viiden vuoden
aikana tapahtunut maakaasuverotuk-
sen moninkertaistuminen ovat heiken-
täneet maakaasun kilpailukykyä tällä
maakaasun perinteisellä käyttösegmen-
tillä. Maakaasu on kuitenkin edelleen
tärkeä kaukolämmön ja siihen liittyvän
sähköntuotannon polttoaine Suomessa
22 prosentin markkinaosuudella.
Maakaasun kilpailukykyyn vai-
kuttavia tekijöitä ovat vuoden 2013
syksyllä käynnisty neet monivaiheiset
maakaasun hankintasopimusneuvotte-
lut, kotimainen sääntely ja verotus.
Maakaasun hintakehitys kääntyi laskuun syksyllä
Maakaasun hinta on sidottu raskaan
polttoöljyn ja maahantuodun kivihii-
len hintaan sekä koti markkinoiden
energiahintaindeksiin. Voimakkaim-
min maakaasun hintakehitystä ohjaa
raskaan poltto öljyn hinta. Viime
kesänä käynnistynyt raakaöljyn maa-
ilmanmarkkinahinnan merkittävä
lasku näkyi loppuvuoden aikana myös
maakaasun hinnassa. Tammikuussa
2015 maakaasun energiamaksu oli jo
12 prosenttia vuodentakaista matalam-
malla tasolla. Yhtiön ennusteen mu-
kaan maakaasun energiamaksu jatkaa
selkeää laskua vielä koko vuoden 2015
alkupuoliskon ajan.
Gasum tekee aktiivisesti töitä maa-kaasun kilpailukyvyn parantamiseksi.
VUOSI 2014
• Maakaasun 40 vuotta Suomessa
juhlittiin asiakkaiden kanssa helmi-
kuussa. Vuoden 2014 loppuun men-
nessä Suomeen tuodun maakaasun
kokonaismäärä oli 109,5 miljardia
kuutiometriä.
• Työ- ja elinkeinoministeriön aset-
tama työryhmä alkoi valmistella
maakaasumarkkinalain uudistamista
sekä maakaasun tukku- ja vähittäis-
markkinoiden avaamista.
• Maakaasun kokonaiskäyttö oli
29,3 TWh, noin 12 prosenttia vähem-
män kuin vuonna 2013 (33,2 TWh).
• Biokaasun tuotantokapasiteetti
kasvoi, ja verkkoon syötettiin
33,9 GWh biokaasua.
GASUMIN VUOSI 20 14 15
Laskeva hintakehitys on saanut
myös entistä useamman maakaasu-
asiakkaan pohtimaan tilanteen
hyödyntämistä ja tulevan maakaasu-
hankintansa hinnan suojaamista Gasu-
min tähän tarkoitukseen sovel tuvilla
hintasuojaus tuotteilla. Vuoden 2014
aikana käytiinkin erityisen aktiivisesti
suojauskauppaa tuleville vuosille.
Moni maakaasuasiakas on ottanut
myös käyttöönsä Gasumin oman
Raporttipalvelun, josta löytyy ajankoh-
taista tietoa maakaasun hintaan vai-
kuttavista tekijöistä markkina-analyy-
sien ja hintaennusteiden muodossa.
Gasumin toiminnan keihäänkärkenä kaasumarkkinan kehittäminen
Lokakuussa julkistetun energia- ja
ilmasto tiekartta 2050:n esityksessä lin-
jattiin, että maakaasun käyttöä
puoltaa infrastruktuurin säilyttämi-
nen muun muassa biokaasun siirtä-
mistä varten. Myös biopolttoaineiden
tuotannossa tarvitaan maakaasusta
valmistettavaa vetyä.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti
työryhmän valmistelemaan maakaasu-
markkinalain uudistamista sekä maa-
kaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden
avaamista kilpailulle. Gasum on aktii-
visesti mukana vaikuttamassa uuden
maakaasumarkkinalain valmisteluun.
Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa
Gasum teetti syksyllä laajan asiakas-
suhde tutkimuksen. Yhtiön toimin-
Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa.
MAAKAASU OSANA BIOPOLTTOAINEIDEN VALMISTUSKETJUA
Perinteisemmän maakaasun energiakäytön rinnalle on kehittynyt
merkittä vää maakaasun raaka-ainekäyttöä. Maakaasusta tuote-
taan vetyä neljällä paikka kunnalla Suomessa. Näissä tuotantopro-
sesseissa käytetään maakaasua vuosittain noin 4 TWh, ja tämän
kaasunkäyttösegmentin odotetaan edelleen jatkavan kasvuaan.
Vedyn kysyntää on lisännyt erityisesti korkealaatuisten liikenne-
polttoaineiden valmistus.
Tästä uusimpana esimerkkinä on UPM-Kymmenen biojalos-
tamo Lappeenrannassa, jossa biodieselin valmistus käynnistyi
loppuvuodesta 2014. Bio dieselin raaka-aineena käytetään sellun-
tuotannon yhteydessä syntyvää raakamäntyöljyä.
nassa arvostetaan luotettavuutta,
yhteistyön helppoutta ja henkilöstön
ammattitaitoa. Kiitosta saivat ajankoh-
tainen tiedottaminen ja asiakassuhteen
hoito. Kriittisinä tekijöinä tulivat esiin
maakaasun korkea hinta sekä mo-
ninkertaiseksi kiristynyt maakaasun
energia verotus. Asiakkaat pitävät
tärkeänä yhtiön panostusta LNG- ja
biokaasumarkkinan kehittämiseksi ja
toivovat yhtiön jatkavan aktiivista tie-
dottamista näistä asioista.
ENERGIAKAUPPA
16 GASUMIN VUOSI 20 14
EN ER GIA K AU P PA
Maakaasun kuukausikäyttö (TWh)
5
4
3
2
1
0
tam
mi
he
lmi
ma
alis
hu
hti
tou
ko
ke
sä
he
inä
elo
syys
loka
ma
rra
s
jou
lu
2013 (Yhteensä 33,2 TWh)
2014 (Yhteensä 29,3 TWh)
Lähde: Gasum
Sähköntuotanto energialähteittäin 2014
Maakaasu 8 % (2013: 10 %)
Ydinvoima 35 % (33 %)
Vesivoima 20 % (19 %)
Biomassa 17 % (17 %)
Kivihiili 13 % (15 %)
Turve 5 % (5 %)
Tuulivoima 2 % (1 %)
Jäte 1 % (1 %)
Lähde: Energiateollisuus
Kaukolämmön tuotanto energialähteittäin 2014
Maakaasu 22 % (2013: 26 %)
Puu ja muu bio 31 % (29 %)
Kivihiili 24 % (26 %)
Turve 13 % (13 %)
Sekundäärilämpö 3 % (2 %)
Öljy 3 % (2 %)
Muut 4 % (4 %)
Lähde: Energiateollisuus
Maakaasun käyttö Suomessa (TWh)
50
40
30
20
10
0
199
8
199
7
199
6
199
5
199
4
199
3
199
2
199
1
199
0
198
9
198
8
198
7
198
6
198
5
198
4
198
3
198
2
198
1
198
0
1979
1978
197
7
1976
1975
1974
Kaukolämpö
ja sähköntuotanto
Teollisuus
Lähde: Gasum
199
9
20
13
20
12
20
11
20
10
20
09
20
08
20
07
20
06
20
05
20
04
20
03
20
02
20
01
20
00
20
14
Maakaasun myynnin jakautuminen tuotteittain 2014*
Vuosi- ja kuukausituote 89 %
Pienkulutustarifi sis. Gasumin
oman kulutuksen 1 %
Gasum Plussa ja
jälkimarkkinakauppa 6 %
Avoin toimitus 4 %
*Raportointimuutoksen vuoksi vuoden
2013 vertailudataa ei ole saatavilla
Lähde: Gasum
GASUMIN VUOSI 20 14 17
Tankkausasemaverkoston kehit tä-
minen on yksi Gasumin keskeisistä
tavoitteista. Vuonna 2014 Tampere
sai toisen tankkausaseman Lie-
lahteen alkusyksystä. Tällä hetkellä
Suomessa on yhteensä 24 kaasu-
tankkausasemaa, joista 18 on
Gasumin omistamia.
Loppuvuodesta asemien maksu-
järjestelmä uudistui. Nyt yhtiön tank-
kausasemilla on mahdollista maksaa
GasCardin lisäksi kotimaisilla pankki-
ja Visa Electron -korteilla sekä Mas-
tercard- ja Visa-luotto korteilla.
Gasumin tavoitteena on laajen-
taa verkostoa merkittävästi tulevina
vuosina: suunnitteilla on tiekartta 35
uudelle tankkausasemalle, jotka si-
jaitsevat liikenteellisesti keskeisillä
paikoilla Suomessa. Biokaasun ja tule-
vaisuudessa nesteytetyn maakaasun
eli LNG:n infrastruktuuri ratkaisut aut-
tavat tankkausasemaverkoston kas-
vattamista kaasu verkon ulkopuolella.
Tätä kehitystä tukee myös tavoite
biokaasun yleistymisestä kaupunkien
joukkoliikenteen käyttövoimana.
GASUM PANOSTAA
TANKKAUS ASEMA VERKOSTOON
Biokaasu kasvuvauhdissa
Biokaasu saavutti monta merkki-
paalua vuonna 2014. Vuoden aikana
biokaasu tuli osaksi jokaisen 24
kaasutankkausaseman valikoi maa
Suomessa. Biokaasun volyymi Gasu-
min asemilla kasvoi 50 prosenttia
edellisvuodesta – jo kaksi viidesosaa
Gasumin julkisilla tankkausasemilla
myydystä liikennekaasusta oli bio-
kaasua 2014.
Biokaasua on nyt mahdollista hyö-
dyntää erilaisissa teollisuuden pro-
sesseissa, kiinteistöjen lämmityksessä
ja kotitalouskäytössä kaasuliesissä.
Muutos näkyy myös yhtiön sisällä.
Biokaasu- ja liikenneratkaisut yhdis-
tyivät yhdeksi liiketoimintayksiköksi
syksyllä 2014.
Kuluttajien syventynyt ympäristö-
tietoisuus ja tiukkenevat päästö-
tavoitteet kasvattavat kiinnostusta
kustannustehokkaita biokaasuratkai-
suja kohtaan. Syyskuun ajaksi Gasum
vaihtoi kaikki helsinkiläiset kaasulie-
det biokaasulle. Kampanjasta saatu
palaute oli erittäin positiivista.
Tuotantokapasiteetti kasvaa
Loppuvuodesta Gasum-biokaasun
tuotantokapasiteetti kasvoi merkit-
tävästi, kun Lahden Kujalassa avat-
tiin Gasumin ja LABIO Oy:n uusi
biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos.
Kujalan vuotuinen 50 gigawattitunnin
tuotantopotentiaali on huomattava
lisäys, sillä Gasumin verkkoon syöte-
tyn biokaasun määrä vuonna 2014 oli
yhteensä noin 34 gigawattituntia.
Kujalan lisäksi Gasum tuottaa bio-
kaasua Kouvolan Mäkikylässä ja
Espoon Suomenojalla, missä tehtiin
biokaasun tuotantoennätys 2014.
Biokaasumarkkinoiden kehittymi-
nen avaa tulevaisuudessa mahdol-
lisuuksia uusien tuotantotapojen
käyttöönotolle. Biohajoavien jätteiden
lisäksi biokaasua on mahdollista tuot-
taa esimerkiksi kesantopellolla kasva-
vasta nurmesta tai metsäteollisuuden
sivuvirroista kertyvästä puusta. Gasu-
milla on suunnitelmat kesantonurmea
raaka-aineena käyttävälle laitokselle,
jonka vuosituotanto olisi noin kaksin-
kertainen Lahden Kujalaan verrattuna.
Gasum on myös selvittänyt puu-
pohjaista biokaasua eli bio-SNG:tä
valmistavan biojalostamon rakenta-
mista Joutse noon yhdessä Helenin
ja Metsä Fibren kanssa. Valmistettua
bio-SNG:tä olisi mahdollista siirtää
kaasuverkossa esimerkiksi Helenin
Vuosaaren voimalaitokselle. Biojalos-
tamon vuotuiseksi kapasiteetiksi on
kaavailtu 1 600 gigawattituntia.
Biokaasu tekee tuloaan maanteille. Biokaasun osuus Gasumin
julkisilla tankkausasemilla myydystä kaasusta oli jo 40 prosenttia
vuonna 2014. Samaan aikaan biokaasuratkaisut yleistyvät
lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa.
Suunnitelmissa on 35 uutta tankkaus-asemaa liikenteellisesti keskeisille paikoille.
EN ER GIA K AU P PA : B I O K A A SU - JA L I IK EN N ER ATK A ISU T
18 GASUMIN VUOSI 20 14
IMATRA
KOTKA
TAMPERE
LOHJA
HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ
LEMPÄÄLÄ
KOUVOLA
SUOMI
PÄÄKAUPUNKISEUTU
FORSSA
LAHTI
JOUTSA
LEPPÄVESI
HAMINA
JEPUA
KITEE
LIMINKA
VAASA
PIETARSAARI
62
2
LAPPEENRANTA
PORVOO
RIIHIMÄKI
TURKU
7.JOUTSENO
8.1.
6.
3.
4.
2.
VEHMAA5.
GASUMIN BIOKAASUPROJEKTIT
JA YHTEISTYÖKUMPPANIT
1. KSS Energia
ja Kymen Bioenergia
2. Helsingin seudun
ympäristöpalvelut (HSY)
3. LABIO
4.—5. Biovakka Suomi
6. Joutsan Ekokaasu
7. MetsäFibre ja Helen
8. KSS Energia
KAASUAUTOJEN TANKKAUSASEMAT
Gasumin tankkausasema (kpl)
Muun toimijan tankkausasema
Suunnitteilla/rakenteilla
muun toimijan tankkausasema
Sain tarttua syksyllä 2014 hienoon haas-
teeseen: vastaan Gasumilla biokaasu- ja lii-
kenneratkaisuista. Tehtävä ei voisi olla mie-
leisempi. Bio- ja liikennekaasun kasvulle on
luotu aiempina vuosina tukeva kivijalka, nyt
on aika muurata vauhdilla ylöspäin.
Kuluttaja on liiketoimintamme ydin. Bio-
kaasuratkaisujen tulee olla ympäristöys-
tävällisiä, monipuolisia, helppoja ja kus-
tannustehokkaita. Tämän tulee toteutua
sekä maantieliikenteessä, teollisuudessa
että kotitalouksissa. Osin olemme jo onnis-
tuneetkin: monissa tapauksissa kuluttaja
ei huomaa muutosta maakaasusta bio-
kaasuun siirryttäessä — ei edes laskusta.
Gasum on sitoutunut kaasuautoilun pit-
käjänteiseen kehittämiseen. Yhä useam-
mista henkilöautomalleista on tullut mark-
kinoille kaasuversio, eikä hinta-eroa bensa-
ja kaasuautojen välillä enää juurikaan ole.
Lisäksi Gasumin julkisilla tankkausasemilla
yksityisautoihin tankatun kaasun määrä
kasvoi 20 prosentilla edellisvuoteen ver-
rattuna. Tällä tiellä on hyvä jatkaa.
JUKKA METSÄLÄ
liiketoimintayksikön päällikkö,
Biokaasu- ja liikenneratkaisut
Toiminnassa olevat laitokset
Suunnitteluvaiheessa
Kivijalka on tehty – nyt muurataan ylöspäin
EN ER GIA K AU P PA : B I O K A A SU - JA L I IK EN N ER ATK A ISU T
GASUMIN VUOSI 20 14 19
SKANGASS LNG-KEHITYKSEN
KÄRKEEN
Gasum jatkoi pitkäjänteistä nesteyte-tyn maakaasun strategiaansa ostamalla 51 prosentin osuuden Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta norja-laiselta Lyse-konsernilta. Energia-, infrastruktuuri- ja tietoliikennealoilla toimiva Lyse jäi Skangassin osakkaaksi 49 prosentin osuudella.
Gasumilla ja Skangassilla on vankka kokemus LNG:n markkinoista. Gasum on ollut mukana LNG-liiketoiminnassa vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2007 perustettu Skangass käynnisti LNG-toi-mintansa vuonna 2011.
Kaupan myötä Gasumin LNG-lii-ketoiminnot, kuten Porvoon tuotanto-laitos siirtyi Skangassille. Skangassin tuotantolaitos Norjan Risavikassa on Lysen omistuksessa, mutta Skan-gassilla on pitkäaikainen toimitus-sopimus laitoksen käytöstä. Yhtiön Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsin Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyivät uuteen yhtiöön. Lisäksi Skangassilla on rakenteilla LNG-ter-minaali Porin Tahkoluotoon. Tämän lisäksi yhtiöllä on rakenteilla oleva LNG-terminaalihanke Tornion Röy-tässä yhdessä Outokummun, SSAB:n ja EPV Energian kanssa.
Gasum osti enemmistön norjalaisen Skangassin
LNG-jakeluliiketoiminnasta keväällä 2014. LNG mahdollistaa
merkittävät päästövähennykset kustannustehokkaasti.
Yhteispohjoismainen markkinaYrityskauppa yhdisti maantieteel-lisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat. Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNG- infra struktuuria, ja yhtenäinen mark kina-alue edistää hankinta- ja jakelupalve luiden kehittämistä, parantaa logistiikkaketjun tehok-kuutta ja lisää LNG:n kokonaisvaras-tointikapasiteettia.
Muun muassa Itä- ja Pohjan merellä tammikuussa 2015 kiristyneet päästö-rajoitukset parantavat LNG:n kokonais-kilpailukykyä. LNG:tä käyttämällä hiilidioksidipäästöt alenevat noin 25 prosenttia raskaaseen poltto öljyyn verrattuna. LNG ei sisällä rikkiä tai ras-kasmetalleja, eikä sen käytöstä synny haitallisia pienhiukkaspäästöjä.
Energianlähteen vaihto perintei-sistä polttoaineista LNG:hen avaa myös mahdollisuuden tuleville kehi-tysaskelille: nesteytettyä biokaasua LBG:tä voidaan käyttää LNG:tä vas-taavalla tavalla.
Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNG-markkinaa.
L N G
VUOSI 2014
• Gasumin tytäryhtiö Skangass
tarjoaa kilpailukykyistä ja ympäristö-
ystävällistä LNG:tä meriliikenteen,
teollisuuden ja raskaan maantie-
liikenteen tarpeisiin.
• Skangassin toimitusjohtajana toimii
Tor Morten Osmundsen ja hallituksen
puheenjohtajana Gasumin toimitus-
johtaja Johanna Lamminen.
• Yhtiö työllisti 44 henkilöä.
• Skangass toimitti Suomessa,
Ruotsissa ja Norjassa LNG:tä
284 000 tonnia (eli 3,9 TWh),
35 prosenttia enemmän kuin
vuonna 2013.
20 GASUMIN VUOSI 20 14
LNG
Skangass on johtava toimija Pohjoismaiden
LNG-markkinoilla. Yhtiö toimittaa LNG:tä
merenkulun, teollisuuden ja raskaan maa-
liikenteen tarpeisiin. Autamme asiakkai-
tamme vastaamaan ympäristöön liittyviin
ja operatiivisiin tavoitteisiin tarjoamalla te-
hokkaita ja vakaita LNG-toimituksia. LNG:tä
käyttämällä teollisuudessa ja liikenteessä
saavutetaan huomattavia hiilidioksidi-,
rikki-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöjen vä-
hennyksiä EU:n tavoitteiden mukaisesti.
Pyrimme johdonmukaisesti parantamaan
nesteytetyn maakaasun houkuttelevuutta
kehittämällä aktiivisesti Pohjoismaiden
LNG-infrastruktuuriamme.
LNG on tapa ulottaa kaasun ympäristö-
edut myös kaasuputkiverkoston ulkopuo-
lelle, ja investoimmekin tulevina vuosina
voimakkaasti LNG-terminaaliverkoston
ja saumattomien LNG-toimitusratkaisujen
kehittämiseen Pohjoismaissa.
Infrastruktuurin vahvistuminen mahdol-
listaa LNG:tä käyttävien rahti- ja matkustaja-
alusten yleistymisen Itä- ja Pohjanmerillä,
mikä vähentää päästöjä erityisesti merilii-
kenteessä. Lisäksi uskomme vahvasti siihen,
että ympäristönäkökulmat nostavat päätään
myös raskaan maantieliikenteen polttoaine-
valinnoissa. Useat kuorma-auto valmistajat
ovat jo reagoineet uuteen markkinatilantee-
seen tuomalla markkinoille kaasukäyttöistä
raskasta kalustoa.
LNG:tä käyttämällä yritys tekee valinnan,
josta on hyötyä heti ja myös tulevaisudessa,
sillä kaasualan seuraava mullistus, nestey-
tet ty biokaasu eli LBG, on jo nurkan takana.
LNG tarjoaa vaihtoehdon puhtaampaan meriliikenteeseen
SKANGASS TOIMITTAA LNG:TÄ TURVALLISESTI
Skangass toimittaa LNG:tä merenkulun asiakkailleen joko rekasta lai-
vaan, terminaalista laivaan tai laivasta laivaan riippuen siitä, mikä toimi-
tustavoista on asiakkaalle sujuvin ja paras ratkaisu. Skangassilla on nyt
charter-sopimukset kolmeen LNG-tankkeriin. Lisäksi yhtiöllä on käytös-
sään yli 20 LNG-säiliöautoa, ja kalustoa lisätään tarpeen mukaan.
Tankkeri voi bunkrata eli tankata LNG:tä suoraan toiseen aluk-
seen merellä. Bunkrausalus Coralius tulee käyttöön vuonna 2017.
Bunkraus alukset helpottavat LNG:n saatavuutta asiakkaille ja vähen-
tävät laivojen käyntejä satamassa. Laivasta laivaan -toimitusmah-
dollisuus on olennainen osa LNG:n jakeluinfrastruktuurin kehitystä.
Skangassin käytössä olevat alukset toimittavat LNG:tä asiakkaille
merellä joustavasti ja turvallisesti.
TOR MORTEN OSMUNDSEN
toimitusjohtaja, Skangass AS
GASUMIN VUOSI 20 14 21
L N G - IN F R A S TRU K TU U RI
Manga Terminal Oy rakentaa Tornion
Röyttään LNG- tuontiterminaalin, jonka
ympärille luodaan tehokas logistiikka-
ketju. Manga LNG Oy:n osakkaina ovat
Outokumpu Oyj, SSAB Oy, Skangass Oy
ja EPV Energia Oy.
Valmistuessaan terminaali tarjoaa
LNG:tä alueellisesti sekä Pohjois-Suomen
että Pohjois-Ruotsin teollisuuden ja
meriliikenteen tarpeisiin moni puolistaen
samalla Suomen kaasu- ja polttoaine-
markkinoita myös Pohjois-Suomessa.
Terminaalin säiliön koko on 50 000 kuu-
tiota ja kustannusarvio noin 100 miljoo-
naa euroa. Yhtiö on saanut työ- ja elin-
keinoministeriön LNG-terminaalien in-
vestointitukea noin 33 miljoonaa euroa
terminaalin rakentamiseen. Terminaalin
toimittaa Wärtsilä Oyj.
Rakennushankkeen arvioitu työllis tä-
mis vaikutus on 260 henkilötyövuotta. Val-
mistuttuaan terminaali työllistää suoraan
7 henkeä ja välillisesti noin 30 henkeä.
YHTEISHANKE TORNION
MANGA LNG-TERMINAALI
Toimin projektipäällikkönä Suomen ensimmäi-
sen LNG-terminaalin rakennushankkeessa,
joka rakentuu kovaa vauhtia Satakuntaan, Po-
rin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalisatamaan.
Samassa yhteydessä toteutamme tehokkaan
logistiikkaketjun sekä maakaasun yhdysputken
terminaalilta teollisuusalueelle. Yhdysputki
palvelee sataman lähistöllä olevaa M20-teolli-
suusaluetta ja Skangassin asiakkaita.
Hankkeen kokonaisinvestointi on yhteensä
noin 80 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinomi-
nisteriö myönsi terminaalihankkeelle energia-
tukea 23 miljoonaa euroa. Tuen avulla Skan-
gass rakentaa terminaalin, jonka kautta saa-
daan laivaliikenteen ja teollisuuden käyttöön
pääosin poltto öljyjä ja nestekaasua korvaavaa
ympäristö ystävällistä ja rikitöntä energiaa.
Samalla Skangass luo vaihtoehtoisia hankin-
taväyliä kaasua käyttävälle teollisuudelle.
LNG:n käytölle sekä meriliikenteessä että
teollisuudessa arvioidaan olevan erityisen suuri
markkina potentiaali Satakunnassa. Terminaa-
lista käsin voidaan palvella koko Länsi-Suomen
aluetta. Suomen ensimmäisen terminaalin arvi-
oitu valmistumisajankohta on syksy 2016.
Skangassin ”Safety irst” -ajattelutapa
on nostettu tärkeään rooliin projektin läpi-
viennissä. Turvallisuus on huomioitu suunnit-
telussa, eri rakennusvaiheiden työnsuunnit-
telussa ja huomioidaan rakennusvaiheessa,
käyttöön otossa ja käytössä. Turvallisuusvaa-
timukset ovat tiukat, ja tavoitteena on nolla
työtapaturmaa. Terminaali työmaalla työs-
kentelee päivittäin noin 40—200 henkeä.
Terminaalin valmistuttua käyttöä ohjataan ja
valvotaan keskusvalvomosta.
Rakennushankkeen arvioitu työl listämis-
vaikutus on 250 henkilötyövuotta. Valmis-
tuttuaan terminaali työllistää suoraan 10
henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä.
Rakennamme Suomen ensimmäistä LNG-terminaalia Poriin
STANISLAV LYSAK
projektipäällikkö,
Porin LNG-terminaali
Skangassilla vireillä useita terminaali hankkeita Pohjoismaissa
Skangass kehittää aktiivisesti Pohjois-
maiden ja Suomen LNG-infrastruk-
tuuria. Porin Tahkoluodon LNG-ter-
minaali on jo Skangassin kolmas
terminaali Pohjoismaissa. Vastaavan
kokoinen Lysekilin terminaali avattiin
Ruotsissa 2014. Skangass toimittaa
maakaasua suoraan asiakkaalle Lyseki-
lin terminaalista yhdysputken kautta.
Terminaalista toimitetaan LNG:tä myös
lähialueella toimivalle teollisuudelle
LNG-säiliöautokuljetuksilla sekä me-
riliikenteelle. Skangass on investoinut
terminaaliin reilut 85 miljoonaa euroa.
Øran LNG-terminaali Norjassa
Etelä-Norjassa sijaitseva Øran ter-
minaali on varastointikapasiteetiltaan
6 500 kuutiota. Terminaali on suun-
niteltu noin 100 000 tonnille LNG:tä
vuosittain. Yhtiö jakelee suurimman
osan kaasusta LNG-säiliö autoilla asiak-
kaille pisimmillään noin 350 kilomet-
rin päähän. Kolmannes kaasusta jael-
laan suoraan yhdysputken välityksellä
lähialueen teollisuusasiakkaille.
Gävleen suunnitteilla LNG-terminaali
Skangass sai luvan Ruotsin halli-
tukselta (Taalainmaan lääninhalli-
tus) elokuussa 2014 LNG-terminaa-
lin rakentamiseen Gävleen. Suun-
niteltu terminaali on tärkeä osa
LNG-infrastruktuurin laajentamista
Ruotsissa. Investointi päätös teh-
dään näillä näkymin vuonna 2015.
Terminaalia kehitetään yhteistyössä
Gävlen sataman kanssa, joka inves-
toi satama-alueen infrastruktuurin
rakentamiseen.
Tuotantolaitokset tehostavat yhtiön LNG-toimituksia
Skangassilla on myös pitkäaikainen
toimitussopimus Lysen kanssa Norjan
Risa vikassa sijaitsevan LNG-tuotanto-
laitoksen käytöstä. Vuonna 2011 käyn-
nistetyn laitoksen varastointikapasi-
teetti on 30 000 kuutiota ja tuotanto-
kapasitteetti 300 kilo tonnia. Lisäksi
Skangassilla on vuonna 2010 käynnis-
tetty 20 kilo tonnin LNG-tuotantolaitos
Porvoossa, jonka varastointikapasi-
teetti on 2 000 kuutiota.
22 GASUMIN VUOSI 20 14
L N G - IN F R A S TRU K TU U RI
SKANGASSIN
LNG-INFRASTRUKTUURI
POHJOISMAISSA
LYSEKIL LNG-TERMINAALI
• Varastointikapasiteetti 30 000 m3
• Käynnistetty 2014
GÄVLE LNG-TERMINAALI
• Varastointikapasiteetti 30 000 m3
• Suunniteltu
ØRA LNG-TERMINAALI
• Varastointikapasiteetti 6 500 m3
• Käynnistetty 2011
PORVOO LNG-TUOTANTOLAITOS
• Varastointikapasiteetti 2 000 m3
• 20 kilotonnin tuotantokapasiteetti
• Käynnistetty 2010
TORNIO LNG-TERMINAALI
• Yhteishanke ManGa LNG Oy, Outokumpu,
SSAB, EPV Energia ja Skangass
• Varastointikapasiteetti 50 000 m3
• Rakenteilla
• Tavoiteltu valmistumisajankohta 2018
RISAVIKA LNG-TUOTANTO LAITOS, LYSE-KONSERNIN OMISTUKSESSA
• Varastointikapasiteetti 30 000 m3
• 300 kilotonnin tuotantokapasiteetti
• Käynnistetty 2011
PORI LNG-TERMINAALI
• Varastointikapasiteetti 30 000 m3
• Rakenteilla
• Tavoiteltu valmistumis ajankohta 2016
RUOTSI
SUOMI
NORJA
GASUMIN VUOSI 20 14 23
EDISTYKSELLISIÄ ENERGIARATKAISUJA
EN ER GIA PA LV ELU T
Energiapalvelut tarjoaa energiatehokkaita kaasuratkaisuja.
Puhtaasti palava maakaasu, kotimainen biokaasu ja LNG
mahdollistavat uudenlaisten teknisten konseptien kehityksen
ja käyttöönoton päästötavoitteiden kiristyessä.
Energiapalvelut tarjoaa kaasuratkai-
suja eri tyyppisille yrityksille, teolli-
suudesta ravintoloihin, kotitalouksille
ja asunto-osakeyhtiöille.
Liiketoiminta-alueen rooli on
muuttunut viime vuosina energiate-
hokkaiden ja resurssiviisaiden rat-
kaisujen kehittäjäksi ja tarjoajaksi.
Kaasuputki verkostokaan ei enää
rajoita liiketoimintaa: LNG avaa uusia
mahdollisuuksia Länsi-Suomen ener-
giasektorille, kun LNG-tuontitermi-
naali avataan Poriin 2016. Energialajin
vaihto kaasuun, laitteiden asennus,
huolto ja kunnossapito sekä uusien
jakeluverkkojen rakentaminen ovat lii-
ketoiminta-alueen vahvuuksia uudella
markkina-alueella.
Biokaasun jakelumyynti käyntiinBiokaasu mahdollistaa uusien mark-
kinoiden kehittymisen. Vuonna 2014
biokaasun jakelumyynti tuli mahdol-
liseksi kaikille jakeluverkkoon liite-
tyille asiakkaille. Syksyllä toteutettiin
biokaasukampanja, jonka aikana
30 000 helsinkiläisliettä kokkasi puh-
taasti biokaasulla. Taloyhtiöt voivat
siirtyä käyttämään biokaasua taloyh-
tiökohtaisesti. Tällöin Gasum asentaa
omalla kustannuksellaan etäluettavan
taloyhtiö kohtaisen mittarin. Myöhem-
min julkaistavassa verkkosovelluk-
sessa taloyhtiö voi seurata kaasunku-
lutustaan lähes reaaliajassa.
Hybridiratkaisut markkinoilleLiiketoiminta-alue kehittää aktiivi-
sesti erilaisia lämmitysrakaisuja kuten
hybridiratkaisuja, jotka yhdistävät
uusiutuvat energiamuodot kaasuun.
Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi
aurinkopaneeleista, -keräimistä tai
lämpöpumpuista jotka toimivat ensisi-
jaisena energianlähteenä. Kun uusiutu-
vaa energiaa ei ole tarpeeksi saatavilla,
kaasu tuo järjestelmään tarvittavan
lisäenergian. Hybridiratkaisut ovat
luonteeltaan skaalautuvia ja sopivat
myös teollisuuden energiantehosta-
mistarpeisiin. Vuoden 2015 aikana
tulee markkinoille uudentyyppinen,
erilaisia lämmönlähteitä hyödyntävä
ratkaisu, jonka avulla osto- ja hukka-
energian määrä saadaan minimoitua.
Riippuen asiakkaan tarpeesta kaikki
lämpöratkaisut ovat toteutettavissa
myös lämpöpalveluna, jolloin asiak-
kaan ei tarvitse tehdä investointia itse ja
kaikki lämmön tuotantoon liittyvät val-
vomopalvelut, huollot sekä kunnossa-
pito hoituvat automaattisesti Gasumin
toimesta. Esimerkkinä lämpöpalveluna
toimitetusta hybridiratkaisusta on Kirk-
konummen Sundsbergin rannan asun-
toalueelle rakennettu kaukolämpökes-
kus, jossa on kaksi kaasukäyttöistä maa-
lämpöpumppua ja kaasulla toimivia
kondenssikattiloita. Mikäli maalämmön
tuotanto jää talvella vajaaksi, lisälämpö
tulee automaattisesti kaasusta. Asuk-
kaat pääsevät nauttimaan energiatehok-
kaasta lämmitysratkaisusta vailla huolta
kunnossapito- tai huoltotarpeista. Myös
24/7 valvomo- ja varallaolopalvelu kuu-
luvat tuotteen etuihin.
VUOSI 2014
• Biokaasun jakelumyynti tuli mah-
dolliseksi kaikille jakelu verkkoon
liitetyille asiakkaille.
• Haastavasta markkinatilanteesta
huolimatta asiakasmäärät kasvoivat.
• Hybridiratkaisujen kehitystyö oli
toiminnan keskiössä.
• Energiapalvelut oli mukana rakenta-
massa Kirkkonummen Sundsbergiin
ekologista asuinaluetta.
Asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2014 talouden taantumasta ja kaasulle epäsuotui-sista veroratkaisuista huolimatta.
24 GASUMIN VUOSI 20 14
EN ER GIA PA LV ELU T
Kehitämme aktiivisesti hybridiratkaisuja,
jotka yhdistävät uu-siuvat energiamuodot
kaasuun.
Viime vuosina asiakkaidemme tarpeet
ovat monipuolistuneet selkeästi. Yksilöl-
liset, tarpeiden mukaan räätälöidyt ratkai-
sut ovat saapuneet myös energia-alalle.
Teemme Gasumin Energiapalveluissa kaik-
kemme, jotta tarjoamme jatkossakin en-
nakkoluulottomia energiaratkaisuja niin
teollisuuden, kiinteistöjen kuin kotitalouk-
sienkin tarpeisiin.
Panostamme asiakassuhteisiin entistä
enemmän ja haemme yhdessä sopivat rat-
kaisut jokaiseen tarpeeseen. Tavoitteen
tueksi muutimme toimintatapaamme 2014
ja toimme asiakasryhmäpäälliköt mukaan
organisaatioon palvelumme terävöittämi-
seksi. Nyt pystymme keskittymään kaasun-
Asiakkaidemme tarpeet monipuolistuvat – niin myös tarjoamamme ratkaisut
Juniorijalkapalloilijoiden talviharjoit-
telumahdollisuudet parantuivat kerta-
heitolla, kun Helsingin Töölöön pysty-
tettiin uusi ylipainehalli keväällä 2015.
Helsingin Jalkapalloklubin junioreille
pyhitetty kuplahalli lämpenee energia-
tehokkaasti ja ympäristö ystävällisesti
kotimaisella Gasum-biokaasulla.
Biokaasu soveltuu hyvin ison hallin
lämmitykseen. Lämmitysjärjestelmä an-
taa mahdollisuuden nopeaan lämmön-
säätelyyn ja kestää tarvittaessa myös pak-
kasta: tämä mahdollistaa hallin lämpö tilan
laskemisen matalalle esimerkiksi öisin,
mikä tarkoittaa säästöä energialaskussa.
HJK:n 2 500 juniorifutaajan lisäksi
uudesta harjoittelutilasta pääsevät
nautti maan HJK:n iltapäivätoiminnassa
mukana olevat alakouluikäiset lapset
sekä HJK:n jalkapallokoululaiset.
BIOKAASU LÄMMITTÄÄ HJK-JUNIOREIDEN TREENIHALLIN
käyttäjien toimintaympäristön ymmärtä-
miseen aiempaa paremmin.
Uskon, että toimiva resepti muodostuu
aktiivisesta kuuntelusta ja tuoreista ideoista.
Haluamme kehittää tuotteita ja palveluratkai-
suja, joita asiakkaamme tarvitsee ja arvostaa.
Energiatehokkuus, toimitusvarmuus, skaalau-
tuvuus ja vähäpäästöisyys ovat luonnonkaasu-
ratkaisujen määreitä. Kotimainen biokaasu tuo
puolestaan uusiutuvan ja resurssiviisaan vaih-
toehdon energiapalettiimme. Kaasun varaan
on kestävää rakentaa — tulevaisuudessakin.
PETRI NIKKANEN
asiakkuus- ja myyntiyksikön päällikkö,
Energiapalvelut
Kuvassa on Valion Vantaan tehtaan höyrykeskus, joka tuottaa maakaasun voimalla
energiaa 12 000 megawattia vuodessa.
GASUMIN VUOSI 20 14 25
ENERGIAA LIIKKEELLÄ
S I IR TO PA LV ELU T
Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille sekä kaasuverkoston
ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Kehittämisen painopisteenä
oli toiminnan tehokkuuden parantaminen. Biokaasun syöttöön liittyviä
kehitystoimenpiteitä, kuten biokaasun tasehallintaa ja sertifikaatti-
järjestelmän ylläpitäjän tehtäviä kehitettiin.
VUOSI 2014
• Kaasun siirtoverkoston valvonta-
järjestelmä uudistettiin.
• Tampereella Santalahdessa toteutet-
tiin kaasuputken siirtohanke ja Tur-
kuun suunnitellun maakaasuputken
lunastusluvasta luovuttiin.
• Maakaasun toimitusvarmuuteen
liittyviä suunnitelmia päivitettiin ja
mahdollisten kaasun toimitushäiriöi-
den vaikutuksia analysoitiin laajasti.
• Balticconnector-kaasuputken ja
Etelä-Suomen LNG-terminaalin suun-
nittelu jatkui.
• Energiavirasto aloitti siirtoverkko-
toiminnan sääntelyn valmistelun
valvontajaksoille 2016—2023.
Gasum omistaa Suomen kaasun
siirto putkiston ja on järjestelmävas-
tuussa Suomen maakaasun siirto-
järjestelmästä. Putkisto on yhtiön
suurin omaisuuserä, ja merkittävä osa
henkilöstöstä työskentelee kunnossa-
pitotehtävissä.
Kaasuputkistoa huolletaan säännöllisestiImatran ja Kouvolan vuonna 1997
rakennettujen kompressoriasemien
automaatiojärjestelmän uusintaa sel-
vitettiin vuoden 2014 aikana ja sen
mahdollista toteutusta valmistellaan
vuonna 2015.
Biokaasun korkea laatuKaasuverkostoon syötetään biokaasua
kolmesta syöttöpisteestä, Kouvolasta,
Espoosta ja Lahdesta. Verkossa voi-
daan siirtää vain biokaasua, joka vastaa
ominaisuuksiltaan maakaasun siirto-
verkostoon syötettävän kaasun koostu-
misvaatimuksia. Biokaasun määrää ja
laatua sekä biokaasutasetta seurataan
tarkasti, jotta tarjolla olevan ja toimite-
tun biokaasun määrä on selvillä.
Biosertifikaattijärjestelmä käyttöönOsana kaasumarkkinoiden kehi-
tystoimintaa Gasum on kehittänyt
markkinoille biokaasusertifikaattijär-
jestelmän. Yhtiö on ottanut käyttöön
biokaasusertifikaattijärjestelmän maa-
kaasuverkoston alueella Suomessa.
Kaasunkäyttäjä voi hankkia sertifikaat-
tijärjestelmästä biokaasusertifikaat-
teja, joiden avulla voidaan kohdistaa
käytetty kaasu ympäristöystävälliseksi
biokaasuksi.
Turkuun suunnitellun maakaasu-putken lunastusluvasta luovutaanMaakaasuputkihankkeesta Mäntsä-
lästä Turun talousalueelle luovutaan.
Maakaasuputken rakentamisen edelly-
tyksenä olisi ollut riittävä maakaasun
käyttö reitin varrella. Potentiaaliset
asiakkaat ovat investoineet muihin
energiamuotoihin tai tehneet muita
tuotannollisia ratkaisuja. Alueiden
mahdollinen kaasun tarve pk-teolli-
suudessa ja energian lämmöntuotan-
nossa on mahdollista hoitaa tulevai-
suuden LNG-ratkaisuilla.
26 GASUMIN VUOSI 20 14
IMATRA
KOTKA
TAMPERE
LOHJA
HYVINKÄÄ
MÄNTSÄLÄ
HELSINKI
KOUVOLA
ESPOO
VENÄJÄ
SUOMI
TALLINNANARVA
VIRO
S I IRTOPALVELUT
Kaasun siirtoverkoston valvontajärjes-
telmä uudistettiin vaiheittain kesällä 2014.
Uusi järjestelmä tehostaa maakaasun
valvonnan ja siirtoliiketoiminnan toiminta-
edellytyksiä. Uusinnalla varmistetaan
kaasun siirron toimivuutta ja uusien tarpei-
den toteuttamista, ja siten se tukee Gasu-
min strategisia tavoitteita.
Järjestelmä oli kokonaisuudessaan
käytössä lokakuussa. Otimme myös käyt-
töömme online-simuloinnin, jolla voidaan
jäljittää kaasun laatu, valvoa verkoston
mahdollisia vuotoja entistä tehokkaammin
sekä laskea siirtokapasiteetit.
Keskusvalvomomme valvoo ja ohjaa
kaasuverkoston toimintaa keskeytykset-
tömästi ympäri vuorokauden. Valvomon
päätehtävänä on siirtää kaasua asiakkaille
toimitusvarmasti ja turvallisesti.
JANNE GRÖNLUND
valvomopäällikkö, Siirtopalvelut
Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin
KAASUN SIIRTOVERKOSTO SUOMESSA
Gasum omistaa Suomen kaasusiirtoputkiston ja vastaa kaasun siirrosta asiakkaille.
Maakaasu siirretään maan alaisissa putkissa, jotka asennetaan 1 —2 metrin syvyyteen.
Verkostoon kuuluu putkiston lisäksi venttiili- ja kompressori asemia sekä maakaasun
luovutus pisteissä sijaitsevia paineenvähennys asemia, joiden kautta kaasu luovu-
tetaan asiakkaiden verkkoon. Kaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta.
KOMPRESSORIASEMAT
Imatra, Kouvola ja Mäntsälä
Kompressoriyksiköt 9 kpl
SIIRTOPUTKISTO
Pituus 1 287 km
Tilavuus 289 202 m3
JAKELUPUTKISTO
Pituus 562 km
Gasumin tytäryhtiö Kaasupörssi Oy
on verkossa toimiva markkinapaikka
maakaasun jälkimarkkinoita ja yhtiön
lyhyen kaupan tuotteita varten.
Vuonna 2014 Kaasupörssin kau-
pankäynnin kokonaisvaihdoksi muo-
dostui 1 891 GWh (2013: 2 035 GWh).
Kaupan käyntivolyymi vastasi 6,4
prosentin osuutta koko maakaasun
käytöstä Suomessa (2013: 6,1 %).
Kauppoja syntyi 99 000 (2013:
101 000 kpl). Pääsyy vähentynee-
seen kaupankäynnin volyymiin oli
vuoden 2014 helmi- ja maaliskuussa
vallinnut lauha sää.
Gasumin osittain omistamassa
liettualaisessa GET Baltic kaasu-
pörssissä vuosivaihto oli 1 013 GWh,
89 prosenttia enemmän kuin en-
simmäisenä toiminta vuonna (2013:
536 GWh). Se vastasi 4,3 prosentin
osuutta koko Liettuan kaasun käy-
töstä. GET Baltic kaasupörssissä on
käytössä Kaasupörssin kehittämä
liiketoimintamalli ja Suomessa asiak-
kaiden kanssa yhteistyössä kehitetty
kaupankäyntijärjestelmä.
GET Baltic kaasupörssin omistavat
Gasum (34 %), Lietuvos Dujos (34 %)
ja Amber Grid (32 %).
KAASUPÖRSSI
GASUMIN VUOSI 20 14 27
Y RIT YS VA S TU U
Gasumin yritysvastuun painopisteet
Innovaatiot ja tulevaisuus
Kaasumarkkinan
laajenta minen ja aktiivinen
kehittäminen
Kaasun infra struktuurin
moni puolis taminen ja
käytön laajentaminen
Uudet liiketoimintamallit
ja kumppanuudet
Päästöjä vähentävät
ratkaisut
Toimijana yhteiskunnassa
Avoimuus,
läpinäkyvyys
ja aktiivinen
vuoropuhelu
Investoinnit
ja verojalanjälki
Vastuullinen
työnantaja
Toimitusvarmuus ja turvallisuus
Kaasun
turvallinen käyttö
Kaasun
toimitusvarmuus
ja valmius toimia
poikkeus tilanteissa
Henkilöstön
ja kumppaneiden
turvallisuus
Arvoketju
Teollisuuden
kilpailukyky
Toimitusketjun
tehokkuus ja
ympäristövaikutukset
Toimittajien
vastuullisuus
Gasum kehittää älykkäitä ja kilpailu-
kykyisiä energiaratkaisuja teollisuu-
delle, kotitalouksille ja liikenteelle.
Energiaratkaisut ovat tehokas keino
liikenteen, teollisuuden tai läm-
mön ja voimantuotannon päästöjen
vähentämiseksi ja auttavat ilmas-
tonmuutoksen torjumisessa. Yhtiö
pyrkii pienentämään jatkuvasti myös
omasta toiminnasta aiheutuvia ympä-
ristövaikutuksia. Yhtiön toiminnan
monipuolistuessa ja markkinoiden
laajentuessa uusille Pohjoismaisille
markkinoille yritys vastuu ja turvalli-
suus korostuvat.
Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Gasum on sitoutunut vastuullisuu-
teen taloudellisessa, yhteiskunnal-
lisessa ja ympäristöön liittyvässä
toiminnassaan. Yhtiössä uskomme,
Edistämme kestävää kehitystäYritysvastuu ja kestävä kehitys kytkeytyvät tiiviisti Gasumin
liiketoimintaan. Vastuullisuus pitää sisällään sekä yrityksen
että jokaisen yksittäisen työntekijän vastuullisuuden.
Luomme puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla.
että teknologiainnovaatiot ovat yksi
tapa edistää kestävää kehitystä. Gasu-
min tavoitteena on luoda yhdessä
asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa
kumppanuuksia, joiden avulla uusia
luonnonkaasuratkaisuja voidaan ke-
hittää tehokkaasti.
Yhtiön vastuullisuustyön painopis-
tealueet on jaettu neljään eri avain-
alueeseen. Painopisteet määriteltiin ja
tarkennettiin vuonna 2014 uudelleen.
28 GASUMIN VUOSI 20 14
Y RIT YS VA S TU U
Yritysvastuumme lähtee uudistetusta
strategiastamme, jonka mukaan pyrimme
koko yhtiömme toiminnassa edistämään
kestävää kehitystä tehokkailla kaasurat-
kaisuilla. Yritysvastuu ja kestävä kehitys
nähdään yhtiössämme kokonaisvaltaisena
toimintana, joka on tiiviisti kytkettynä
myös yhtiön liiketoimintastrategiaan. Vas-
tuullisuusasiat siirtyivät vuoden alussa
vastuulleni. Vastuullisuus ja kestävä kehi-
tys linkittyvät vahvasti myös viestintään ja
markkinointiin.
Raportoimme yritysvastuustamme Glo-
bal Reporting Initiativen (GRI) -raportointi-
ohjeiston mukaisesti jo vuodesta 2010
lähtien. Määrittelimme viime vuonna yh-
tiömme yritysvastuun teemat uudelleen
kuuntelemalla sidosryhmiämme: asiakkai-
tamme, poliittisia päättäjiä, opiskelijoita ja
mediaa sekä henkilöstöä.
Esittelemme yritysvastuumme teemat
tiivistetysti vuosikertomukses samme, ja
voit syventää tietojasi tutustumalla GRI
G4-ohjeiston mukaan raportoi tuihin indi-
kaattoreihin yritysvastuuraportissamme.
Arvolauseemme mukaisesti: määrä-
tietoisesti ja vastuullisesti kohti uusia
mahdollisuuksia.
OLGA VÄISÄNEN
johtaja, viestintä, markkinonti
ja yritysvastuu
Metaanipäästöt siirretystä maakaasumäärästä (%)
0,020
0,015
0,010
0,005
0,00005 06 07 08 09 10 11 12 13 14
vuosiLähde: Gasum
02 03 04
Gasumin kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin 2014*
Siirto- ja jakelujärjestelmän
metaanipäästöt 46 % (2013: 49 %)
Kompressoriasemien
CO2 -päästöt 19 % (19 %)
Paineenvähennysasemien
CO2 -päästöt 5 % (6 %)
Maakaasun omakäyttö
CO2 -päästöt 1 % (1 %)
Lämpölaitosten
CO2 -päästöt 28 % (25 %)
* 2014: 59 378 t (2013: 64 370)
Lähde: Gasum
Yritysvastuu Gasumilla
Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
GASUMIN VUOSI 20 14 29
TÄHTÄIMESSÄ HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN
VÄHENTÄMINEN
IN N OVA AT I OT JA TU L E VA ISU US
Gasumin tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkän tähtäimen tavoite on edesauttaa
hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Tulevaisuudessa yhtiö on mukana
ratkaisuissa, joilla on rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näitä ovat vähä-
hiilisiin polttoaineisiin siirtyminen, bio- ja jätepohjaisten polttoaineiden tuotanto
sekä energiatehokkaiden ratkaisuiden tarjoaminen asiakkaille.
Gasum on aktiivinen toimija monissa
kansallisissa tutkimusverkostoissa.
Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminnan
teemat voidaan jakaa kolmeen aihe-alueeseen:
UUSIUTUVA KAASU
Keskeisiä aiheita ovat mädättämällä
tuotettava biokaasu, sen raaka-aineet
ja esikäsittelyt sekä kaasuttamalla
tuotettava puupohjainen biokaasu
(bio-SNG) ja lisäksi vetykaasutalous.
ENERGIAJÄRJESTELMÄT JA
KAASUN UUDET MAHDOLLISUUDET
Keskeisiä aiheita ovat uusiutu van
energian käytön vaatima joustavuus,
kuten varastointikysymykset sekä
energiajärjestelmien muutokset, kuten
uuden tekniikan aiheuttama murros.
KAASUN KÄYTTÖKOHTEET
JA ENERGIATEHOKKUUS
Keskeisiä aiheita ovat kaasun toimitus-
ketjun energiatehokkuuskysymykset
ja ympäristövaikutukset sekä energian
loppukäytön energiatehokkuus.
Tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan Gasumin kaasurahastollaGasum tukee vuosittain kansallista
tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoi-
mintaa oman rahastonsa, Gasumin
kaasurahaston kautta. Kaasurahasto on
yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES)
erikoisrahastoista. Vuonna 2014 ra-
hastosta jaettiin kymmenen apurahaa,
yhteisarvoltaan 95 500 euroa.
Tutkimusverkostot väylä kansainväliseen tutkimukseen Gasum osallistuu kansainväliseen
tutkimustyöhön useiden järjestöjen
kanssa. Vuonna 2014 yhtiö on ollut
jäsenenä organisaatioissa: European
Gas Research Group (GERG) ja Euro-
pean Pipeline Research Group (EPRG).
Yhtiö osallistuu lisäksi International
Gas Unionin (IGU) työhön.
Yliopistoyhteistyö ja tulevaisuuden kaasuosaajien koulutusGasum kehittää suomalaista ja osin
kansainvälistäkin kaasualan osaamista
osallistumalla yliopisto-opetukseen.
Yhtiö järjestää joka toinen vuosi eng-
lanninkielisen Natural Gas Engineering
-kurssin yhteistyössä Aalto-yliopiston
kanssa. Syksyllä 2014 kurssi uudistet-
tiin kattamaan koko kaasualan arvo-
verkosto ja toimitusketju. Kurssilla
koulutetaan kansainvälisiä opiskelijoita
kaasualan uudella osaamisella muun
muassa liittyen nesteytetyn maakaasun
ja biokaasun teknologioihin.
Gasum tukee opinnäytetöitä ja
teettää kaasualaan liittyviä opinnäy-
tetöitä. Yhtiössä on vuosittain useita
lopputyöntekijöitä määräaikaisissa
työsuhteissa.
Innovaatioilla tulevaisuuteenGasum ylläpitää aktiivista innovaatio-
toimintaa. Vuoden 2014 aikana talon
sisällä ideoita kehitettiin neljässä
laajassa innovaatio työ pajassa ja lisäksi
kerättiin ja käsiteltiin useita sisäisiä
innovaatio alotteita. Yhtiön pitkäjän-
teinen työ biokaasu liiketoiminnan
kehittämisessä sai tunnustuksen, kun
biokaasu konseptin kehittäminen valit-
30 GASUMIN VUOSI 20 14
IN N OVA AT I OT JA TU L E VA ISU US
Innovaatioilla puhtaampaan
tulevaisuuteen.
tiin ehdolle Vuoden Energiateko -tun-
nustuksen saajaksi Tekniikka & Talous
-lehden kilpailussa.
Hyvän ilman lintu -innovaatio kilpailu
Gasum käynnisti syksyllä 2014 toista-
miseen Hyvän ilman lintu -innovaatio-
kilpailun, jossa haastettiin kehittämään
uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja
luonnonkaasun liikennekäyttöön.
Innovaatiokilpailun tavoitteena
on löytää ja edistää uusia luonnon-
kaasuratkaisuja, joiden avulla voidaan
vähentää päästöjä ja kasvattaa koti-
maisen ja uusiutuvan energian osuutta
maantieliikenteessä. Kilpailussa hae-
taan uusia projekti-ideoita, jotka ovat
toteutettavissa tulevien kahden vuo-
den aikana ja joilla on myös laajempaa
liiketoimintapotentiaalia.
Kilpailuun osallistuminen päättyi vuo-
denvaihteessa, ja määräaikaan mennessä
saapui 130 ideaa luonnonkaasun liiken-
nekäytön lisäämiseksi. Ideat ovat voineet
liittyä esimerkiksi teknisiin ratkaisuihin,
palvelukonsepteihin tai markkinointiin,
joilla voidaan lisätä luonnonkaasunkäyt-
töä tällä kertaa maantieliikenteessä.
Kilpailun arviointiraatiin kuuluvat
Gasumin hallintoneuvoston puheen-
johtaja, vuorineuvos Juha Rantanen,
professori Petri Parvinen (Helsingin
yliopisto ja Aalto-yliopiston tuotanto-
talouden laitos), professori Kalevi
Ekman (Aalto-yliopiston teknillinen
korkeakoulu), Mighty Eagle Peter
Vesterbacka (Rovio Entertainment),
Dodo ry:n hallituksen jäsen Jaakko
Lehtonen sekä Gasumin edustajina toi-
mitusjohtaja Johanna Lamminen, stra-
tegia- ja yhteiskuntasuhteista vastaava
johtaja Sari Siitonen ja liiketoiminnan
kehitys päällikkö Biokaasu- ja liikenne-
ratkaisuista vastaava Jussi Vainikka.
Kilpailu jatkuu kevään 2015 aikana
kahdella työpajalla, joissa jatkoon valit-
tuja ideoita syvennetään arviointiraadin
johdolla. Innovaatiokilpailun voittaja
ratkeaa kesäkuussa 2015, jolloin voitta-
jajoukkue voi saada jopa 100 000 euron
innovaatio palkinnon. Arviointiraadin
päätöksellä voitto voidaan myös jakaa
useammalle joukkueelle.
GASUMIN VUOSI 20 14 31
Vuonna 2014 Gasum pyrki osallistu-
maan aktiivisesti TEM:n energia-
ja ilmasto tiekartan 2050 laadintaan.
Tässä työssä onnistuttiin hyvin ja
tiekartassa tode taankin kaasun roo-
lista seuraavasti:
”Maakaasun käyttö tulee turvata
siirtymäkaudella kohti vähäpäästöi-
sempiä teknologioita. Maakaasun
poltosta syntyy vähemmän kasvihuo-
nekaasupäästöjä kuin hiilen tai öljyn
poltosta. Maakaasun käyttöä puoltaa
sen soveltuminen moniin tarkoituk-
siin ja infrastruktuurin säilyttäminen
biokaasun ja biopohjaisen synteettisen
maakaasun siirrolle ja käytölle. Sa-
malla tulee varmistaa, että maakaasun
ja kaikkien muidenkin fossiilisten
poltto aineiden koko elinkaaren aikai-
nen päästötase on hyvä.”
Hallitusohjelma vaikuttamisen pääviestit
Syksyllä edunvalvonnan pääpaino oli
valmistautumisessa hallitusohjelma-
vaikuttamiseen. Gasum määritteli
hallitusohjelmavaikuttamisensa pää-
viesteikseen:
1. Verotuksen kautta on luotava
kannustimet kaasun ja muiden
vähäpäästöisten polttoaineiden
käyttöön.
2. LNG- ja biokaasuinfrastruktuurin
ja -markkinan kehittämistä on tuet-
tava pitkäjänteisesti, jotta voidaan
monipuolistaa energiajärjestelmää
ja parantaa huoltovarmuutta.
3. Paikallisten ja kansallisten energia-
ja ilmastotavoitteiden yhteenso-
pivuus tulee varmistaa kansallista
koordinaatiota kehittämällä.
4. Kaasun potentiaali on otettava
täysi määräisesti käyttöön liiken-
teessä. On luotava kaasun liikenne-
käyttöä edistävä kansallinen
jakeluinfrastruktuuri. Ajoneuvo-
verotuksen tulee tukea vähäpäästöi-
siä polttoaineita.
Yllämainittuja viestejä olemme
nosta neet esille yhteiskunnallisten
toimijoiden kanssa käymissämme
Pyrimme varmistamaan, että kaasu on haluttu energiamuoto ja sen mahdollisuudet tunnetaan.
YHTEISKUNTASUHTEET JA EDUNVALVONTA
Gasum on mukana kehittämässä kotimaista energia sektoria ja
osallistumme aktiivisesti keskusteluun suomalaisesta energiapolitiikasta.
Edunvalvontatyömme tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen
päätöksentekoon, jotta yhtiön liiketoiminnan kannalta tärkeät yksityis-
kohdat otetaan huomioon toimintaympäristöä kehitettäessä.
TO IM I JA N A Y HTE ISKU N N A S S A
keskusteluissa. Tavoitteenamme on,
että seuraava hallitusohjelma turvaisi
kaasun aseman, sillä kaasulla ja kaasu-
infrastruktuurilla on keskeinen rooli
osana kansallista kestävää energia- ja
liikenne politiikkaa sekä kilpailukykyä.
Maa- ja biokaasu sekä LNG ovat keskeisessä roolissa
Maa- ja biokaasu sekä LNG ovat kes-
keisessä roolissa viime vuonna val-
mistuneessa EU:n vaihtoehtoisten
liikennepoltto aineiden infrastruk-
tuuridirektiivissä. Suomi on parhail-
laan kehittämästä liikenteen poltto-
aineiden jakeluverkostoa direktiivin
mukaisesti. Tukemalla tehokkain
kansallisin toimin vähäpäästöisiä
polttoaineita käyttävien ajoneuvojen
kysyntää sekä infrastruktuurin raken-
tamista, seuraava hallitus voi merkit-
tävästi vähentää liikenteen hiilidiok-
sidi- sekä erityisesti kaupunkiliiken-
teen kiusana olevia pienhiukkas- ja
lähipäästöjä.
Gasumin edunvalvonta on aktiivi-
sesti osallistunut uuden maakaasu-
markkinalain sekä sääntelykehyksen
valmisteluun. Tämä vaikuttamistyö
tulee jatkumaan aktiivisesti myös vuo-
den 2015 aikana.
32 GASUMIN VUOSI 20 14
TO IM I JA N A Y HTE ISKU N N A S S A
Christer Paltschik: Edessä rakenne-muutos kohti kestävää kehitystäTutustuin kaasualaan jo opiskeluaikana, kun
pääsin mukaan Suomen kaasuverkon suun-
nittelutyöhön. Olin mukana myös verkon
laajennusvaiheessa 1980-luvulla. Vuosikym-
menen lopulla siirryin Nesteen kaasuryh-
mään ja lopulta Gasumille, joka perustettiin
Nesteen tytäryhtiöksi 1994.
Vuosikymmenten mittaan ala on muuttu-
nut hurjasti. Energia on politisoitunut täysin:
ensin alkoi keskustelu energiapolitiikasta, ja
myöhemmin rinnalle on tullut muun muassa
ympäristöpoliittisia näkökulmia. Taustalla
on lisääntynyt ympäristötietoisuus, jonka
myötä on käynyt selväksi, että energian-
tuotannon rakennetta pitää muuttaa.
Kaasun tulevaisuuden suhteen olen
kuitenkin luottavainen: meillä on mahdolli-
suus lisätä biokaasun käyttöä. Tunnemme
teknologian, mutta biokaasumarkkina ot-
taa vielä alkuaskeliaan. Lisäksi puhtaasti
ja tehokkaasti palavalla maakaasulla on
tärkeä rooli siirtymäkaudella kohti hiili-
neutraalia yhteiskuntaa. Kaasuinfrastruk-
tuurin hyödyntäminen on suuri mahdolli-
suus rakennemuutoksessa kohti uusiutuvia
älykkäitä energiaratkaisuja.
Vuosikymmeniä kaasualalla vaikuttanut
ja Gasumissa yli 20 vuotta työskennellyt,
viimeisimmäksi yhteiskuntasuhteista ja
viestinnästä vastannut Gasumin hallituksen
vara puheenjohtaja Christer Paltschik jäi
eläkkeelle keväällä 2015.
Juha Ala-Huikku: Päästötavoitteet ja kilpailukyky sovitettavissa yhteenKaasualan tilanne on mielenkiitoinen:
kokonaisuutena katsottuna haasteita on
useita, jotka kaikki ovat omalta osaltaan
vaativia. Uskon, että energian politisoitu-
miskehitys tulee jatkumaan, mikä tarkoittaa
lisääntyvää työsarkaa yhteiskuntasuhteissa.
Ensimmäinen iso haaste on jo nurkan ta-
ka na: kevään 2015 eduskuntavaalit ja uuden
hallituksen muodostaminen nostavat ener-
giakysymykset tapetille. Esimerkiksi vero-
tusta olisi uudistettava siten, että se ohjaisi
nykyistä voimakkaammin vähäpäästöisten
polttoaineiden käyttöön ilman, että suoma-
laisen teollisuuden kilpailukyky kärsii.
Maakaasuratkaisut tarjoavat tähän yh-
tälöön monia mahdollisuuksia. Lisäksi LNG
vähärikkisenä poltto aineena ja kotimainen
biokaasu liikenteen käyttövoimana ovat esi-
merkkejä uusista vaihtoehdoista, jotka sovit-
tavat yhteen kunnianhimoiset päästötavoit-
teet ja teollisuuden toimintaedellytykset.
Juha Ala-Huikku on työskennellyt strategia- ja
yhteiskuntasuhteet -yksikössä syksystä 2014
lähtien. Hän siirtyi yksikköön Siirto palveluista.
Energia-alan murros tarkoittaa sitä, että yhteiskunnallista keskustelua on käytävä
aktiivisesti eri foorumeilla. Energian hinnalla on suora vaikutus suomalaisen teollisuuden
kilpailukykyyn, mutta toisaalta tiukentuvat päästö tavoitteet asettavat haasteita kustannus-
tehokkaalle energian tuotannolle. Miten tähän on tultu — ja mikä on seuraava askel?
YHTEISKUNNALLISEN DIALOGIN YLLÄPITÄJÄT
GASUMIN VUOSI 20 14 33
TO IM I JA N A Y HTE ISKU N N A S S A
Vastuullinen työnantajaGasum haluaa olla arvostettu ja haluttu työnantaja. Yhtiö on niin
työympäristönä kuin liiketoiminnoidenkin osalta suurien muutosten
keskellä. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten johdosta
organisaation on toimittava entistä tehokkaammin ja henkilöstön
osaamista tulee kehittää jatkuvasti.
Vuoden 2014 merkittävimpiä asioita
olivat toimitusjohtajan vaihdos,
Skangass-yritysjärjestelyt sekä Gasum
Tekniikan kehittämishanke. Vuo-
den alussa koko konsernissa otettiin
käyttöön uusi toiminnanohjausjärjes-
telmä, jonka myötä saavutettiin muun
muassa yhteisiä toimintatapoja tehos-
tavia malleja eri arjen prosesseihin.
Välittämistä ja vaikuttamista Henkilöstöjohtamisen tehtävänä on
huolehtia, että yhtiössä on osaavaa, vas-
tuullista ja aikaansaavaa henkilöstöä.
Henkilöstön työhyvinvointia seura-
taan ja kehitetään yhteistyössä työ-
terveyshuollon kanssa. Ennakoivalla
työterveyshuollolla varmistetaan ter-
veellinen ja turvallinen työympäristö
ja -yhteisö sekä edistetään henkilöstön
terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä.
Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti
on hyvin matala, vain 2,9. Työhyvin-
vointia seurataan säännöllisesti tehtä-
vällä työilmapiirikyselyllä.
Yhtiö työllistää noin 300 henkeä
sekä vuosittain huomattavan määrän
kesätyöntekijöitä eri mittaisiin työ-
suhteisiin. Kesätöissä vuonna 2014
oli 35 henkilöä.
Avoin viestintäkulttuuriYhtiön johto viestii henkilöstölle
avoimesti ja tiiviisti. Sisäiseen vies-
tintään panostetaan paljon hyvällä
"Gasum on vakavarainen
ja pitkä jänteistä toimintaa
harjoittava puhtaan energian
moniosaaja, jossa tulevai-
suuden haasteisiin on osattu
panostaa ajoissa. Yhtiöllä on
kyky hankkia palvelukseensa
motivoitunutta ja osaavaa
henkilöstöä, jonka kanssa
on mielekästä tehdä töitä."
JORMA PITKÄNENkompressoriaseman päällikkö
kunnossapito- ja asennuspalvelut,
Imatra
VUODEN GASUMLAINEN
esimiestyöllä, aktiivisella tiedotta-
misella laaja-alaisesti eri aiheista
johdon blogeissa, uutiskirjeillä sekä
tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Uusi
toimitusjohtaja tapaa henkilöstöä ak-
tiivisesti toimipistekäynneillä. Hen-
kilöstöä kannustetaan ja haastetaan
vuoropuheluun johdon kanssa. Intra-
net on vuorovaikutteinen viestinnän
ja johtamisen työkalu, jossa jokainen
voi kirjoittaa ajankohtaisista asioista
ja tapahtumista sekä kommentoida
blogeja ja uutisia.
Osaamisen kehittäminenGasum panostaa henkilöstön osaa-
misen kehittämiseen ja oppimiseen
pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.
Toimintaympäristössä tapahtuvien
muutosten johdosta organisaation
on toimittava entistä tehokkaam-
min ja henkilöstön osaaminen tulee
varmistaa myös pitkällä aikavälillä.
Kehityskeskusteluissa kartoitetaan
osaamistarpeita ja määritellään vuo-
den tavoitteet.
Koko henkilöstölle järjestetään
vuosittain yhteinen koulutustilai-
suus. Koulutus keräsi vuonna 2014
lähes kaksi sataa gasumlaista yhteen,
teemalla "Energisesti yhdessä". Henki-
löstö käyttää kouluttautumisiin keski-
määrin kolme päivää vuodessa. Suurin
osa koulutuksista on sisäisiä koulutuk-
sia ja työn ohella oppimista.
34 GASUMIN VUOSI 20 14
TO IM I JA N A Y HTE ISKU N N A S S A
KAASUA ESIMIESTYÖHÖN
Esimiestyön kehittämishanke
toteutettiin Gasum Tekniikassa
vuoden 2014 aikana. Hankkeen
tavoitteet operatiivisen toimin-
nan tehostamiseksi olivat haasta-
via, koska esimiehille oli kertynyt
vaihtelevasti esimieskokemusta.
Lisäksi esimiehet ovat eri-ikäisiä
ja toimivat erilaisilla vastuu alueilla
kovilla tavoitteilla. Esimiehille rää-
tälöitiin oma erityinen valmennus,
jonka tavoitteena oli esimiestyön
yhtenäistäminen sekä uusien
yhteisten toimintatapojen luomi-
nen ja käyttöön ottaminen.
"Valmennus onnistui hyvin
tavoitteessaan, ja nyt esimiehillä
on yhteiset tavoitteet, työkalut ja
menetelmät, jotka tehostavat toi-
mintaa. Esimiehiltä saadun palaut-
teen mukaan valmennuksen pa-
rasta antia on ollut toimintatapo-
jen lisäksi kokemusten jakaminen
ja sparraus puolin ja toisin. Esi-
miesten yhteisiä työ pajoja tullaan-
kin edelleen jatkamaan muutaman
kerran vuodessa", kehityshank-
keen projektipäällikkö Timo Kyllö-
nen Gasum Tekniikasta kertoo. Vastuu työhyvin voinnista sekä hyvästä työilmapiiristä kuuluu koko henkilöstölle.
Henkilöstön määrä 31.12.2014
Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä
Gasum Oy, emoyhtiö 112 14 126
Gasum Energiapalvelut Oy 19 6 25
Gasum Paikallisjakelu Oy 5 2 7
Gasum Tekniikka Oy 99 12 111
Skangass AS 38
Yhteensä 307
Kesätyöntekijöiden määrä (hlö)
50
40
30
20
10
0201420132012
46
39
35
Ikäjakauma (vakituiset, %)
50
40
30
20
10
0
alle 25 26—40 41—55 56–vuotiaat ja vanhemmat
2012 2013 2014
Työssäolovuodet (vakituiset, %)
60
50
40
30
20
10
0
alle 10 11—20 21—30 31 vuotta ja enemmän
2012 2013 2014
GASUMIN VUOSI 20 14 35
HYVÄ TOIMITUSVARMUUS JA TURVALLISUUS
TO IM IT US VA RM U US JA TU RVA L L ISU US
Merkittävät toimitusvarmuutta edistä-
vät tekijät ovat hyvät ja toimivat suh-
teet maakaasun toimittajaan kaikilla ta-
soilla. Keskinäinen yhteistyömme luo
pohjan toimitusvarmuuden korkean
tason ylläpidolle. Häiriö- ja poikkeus-
tilanteisiin on varauduttu. Maakaasu-
verkkoon syötetään Suomessa tuotet-
tua biokaasua ja lisäksi maakaasuverk-
koon tai sen osaan voidaan syöttää
nesteytettyä maakaasua (LNG) siirrettä-
villä höyrystimillä LNG-rekasta.
Vuonna 2014 toimittamatta jäänyt
energia oli 0,00 GWh (2013: 0,88 GWh).
Puhdasta ja kotimaista biokaasua syötetään kaasuverkkoon kolmesta eri pisteestäKotimaisen biokaasun käyttö ja ja-
kelu kaasuverkoston kautta parantaa
toimitusvarmuuttamme ja vähentää
maakaasun tuontiriippuvaisuutta.
Biokaasu on turvallinen polttoaine ja
ominaisuuksiltaan maakaasun veroi-
nen. Kouvolan Mäkikylästä biokaasua
on syötetty verkkoon vuodesta 2011
lähtien. Espoon Suomenojan bio-
kaasun jalostus ja verkkoon syöttö
aloitettiin 2012. Viimeisin biokaasun
tuottaja liitettiin kaasuverkostoon
Lahdessa vuonna 2014. Kaikissa ny-
kyisissä biokaasulaitoksissa biokaasu
tuotetaan jätteistä. Etsimme jatkuvasti
uusia ratkaisuja biokaasutarjonnan
lisäämiseksi.
LNG on vaihtoehtoinen ja logistinen ratkaisuLNG:n käyttö tuo vaihtoehtoisen logis-
tisen ratkaisun ja toimituslähteen maa-
kaasulle. LNG:tä voidaan varastoida
ja käyttää meriliikenteessä tai kaasu-
verkoston ulkopuolisissa kohteissa.
Lisäksi LNG on mahdollista syöttää
höyrystimen avulla olemassa olevaan
kaasuverkostoon ja hyödyntää perin-
teisen putkikaasun tapaan.
Toimitusvarmuuden näkökulmasta
Maakaasun toimitusvarmuus on aina ollut erittäin hyvä,
kuten myös vuonna 2014. Gasumilla ei ollut siirto verkostossa
yhtään suunnittelematonta toimituskatkoa.
LNG-hankkeet mahdollistavat maa-
kaasun hankinnan monipuolistami-
sen. Polttoaineena LNG on turvallinen
varastoida ja käyttää. Käyttöominai-
suudet vastaavat maa- ja biokaasun
ominaisuuksia.
Työturvallisuustavoitteena nolla tapaturmaa Gasumin turvallisuustavoitteena
on nolla tapaturmaa, putkivauriota,
ympäristövahinkoa ja liikenneonnet-
tomuutta. Yhtiö ei saavuttanut tur-
vallisuustavoitteitaan. Työtapaturmia
sattui 11, joista viisi johti yli yhden
päivän poissaoloon.
Turvallisuus tavoitteet nostettiin
jokaisen henkilön tulostavoitteisiin.
Koko henkilöstö käyttää työturvalli-
suuden edistämiseksi hankittua
TAVA-järjestelmää. Järjestelmään
kirjattiin vuoden 2014 aikana 592.
Vuonna 2015 yhtiö panostaa turval-
lisuuskulttuurin kehittämiseen.
36 GASUMIN VUOSI 20 14
TO IM ITUS VA RM U US JA TU RVA L L ISU US
YHTEISTOIMINTAHARJOITUS
Vuosittainen yhteistoimintaharjoitus liittyy
yrityksemme turvallisuuteen, liiketoimin-
nan turvaamiseen ja kaasun toimitusvar-
muuteen. Harjoittelemme säännöllisesti
yhdessä sidosryhmien kanssa ja kehi-
tämme yhteistoimintavalmiuksia. Yhteis-
toimintaharjoituksia on järjestetty yhtiön
eri toimipisteissä eri teemojen ympärillä
vuodesta 2008 lähtien.
Tavoitteena yhteistoimintaharjoituk-
sissa on syventää sidosryhmien tunte-
musta kaasualasta sekä kehittää valmiuk-
sia erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin ja
niissä toimimiseen. Yksittäisen toimijan,
kuten Gasumin, voimavarat ja resurssit
ovat häiriötilanteessa rajalliset, mutta yh-
teistyöllä on saavutettavissa merkittäviä
yhteiskunnallisia hyötyjä. Oikealla toimin-
nalla voidaan pienentää häiriöstä aiheutu-
via seurauksia ja nopeuttaa toiminnan pa-
lauttamista normaalille tasolle.
Monipuolinen yhteistoimintaharjoitus
sidosryhmien kanssaHarjoituksissa toistuvat osa-alueet ovat
yhteistoiminta, johtaminen ja viestintä on-
nettomuustilanteissa sekä toiminnan pa-
lautuminen normaalitilanteeseen. Vuoden
2014 harjoituksessa valittuna painopiste-
alueena oli sisäinen ja ulkoinen viestintä.
Harjoituksessa harjoiteltiin kuvitteellista
vakavaa kaasuvuototilannetta, jossa putki-
rikko aiheutti kaasuvuodon ja samaan aikaan
liikenneonnettomuuden junaradan ja ostos-
keskuksen läheisyydessä. Onnettomuudessa
sattui kuvitteellisesti myös henkilövahinkoja.
Onnettomuuspaikka sijaitsi vilkkaasti liiken-
nöidyn liikenneväylän ja junanradan riste-
yskohdassa sekä useiden ostoskeskusten ja
liikehuoneistojen läheisyydessä. Todentun-
tuisella onnettomuuskuvauksella on harjoi-
tusten onnistumisessa suuri osuus.
Harjoituspäivään osallistui 50 henki-
löä, ja edustettuina olivat yhtiön johdon
lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitos, Kaak-
kois-Suomen poliisilaitos, Etelä-Suomen
aluehallintovirasto, Turvallisuus- ja kemi-
kaalivirasto, asiakasyritysten edustajia
ja viestintätoimiston edustajia.
Yhteistoimintaharjoitus osoitti, miten
hyvin Gasumin keskusvalvomon ja pelastus-
laitoksen yhteistyö toimii ja kuinka tärkeää
harjoittelu jatkossakin on taitojen ylläpitämi-
seksi. Tulevaisuudessa häiriötilanteiden hal-
linta on entistäkin paremmalla tasolla sään-
nöllisen harjoittelutoiminnan ansiosta. Onnis-
tuneen yhteistoimintaharjoittelun taustalla
on onnistunut sidosryhmäyhteistyö, jossa
harjoittelun keinoin on mahdollista parantaa
kaikkien osallistuvien osapuolten toimintaa.
Vuosittainen yhteistoimintaharjoitus sidosryhmien kanssa kehittää valmiuksia toimia mahdollisissa poikkeustilanteissa.
Gasum pyrkii varmistamaan energiatoimitusten
häiriöttömyyden jatkossakin ja varautuu säännöllisesti
mahdollisiin poikkeustilanteisiin harjoittelemalla.
GASUMIN VUOSI 20 14 37
LUONNONKAASUN ARVOKETJU
A RVO K E TJ U JA Y M PÄ RIS TÖ
Tarjoamme asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailu kykyisiä
kaasu ratkaisuja teollisuuteen, liikenteeseen ja kotitalouksille.
Lähiympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointi on lähtökohtana yhtiön
tuodessa puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla.
Tuotanto ja hankinta
Gasum hankkii kaiken maakaasun
pitkäaikaisella hankintasopimuk-
sella Venäjältä. Biokaasu tuotetaan
mädättämällä jätteistä, jotka jalos-
tetaan maakaasun veroiseksi bio-
kaasuksi. Jalostettu biokaasu on
maakaasun tavoin suurimmaksi
osaksi metaania.
Tehokas siirto ja jakelu
Luonnonkaasujen putkilogistiikka on
tehokasta, taloudellista ja ympäris-
töystävällistä verrattuna esimerkiksi
kiinteiden polttoaineiden rekkakul-
jetuksiin. Kaasun siirtyessä loppu-
käyttäjälle syntyy siirrossa vähäisiä
ympäristövaikutuksia ja päästöjä.
Suurin osa päästöistä syntyy maa-
kaasun käyttövaiheessa, kuten muis-
sakin polttoaineisiin perustuvissa
energiaketjuissa. Putkia suunnitelta-
essa ja rakennettaessa huomioidaan
ympäristövaikutukset.
Maa- ja biokaasua on mahdollista
kuljettaa myös nesteytettynä rekka- ja
laivakuljetutuksilla kaasuverkoston
ulkopuolisiin kohteisiin.
Kaasun käyttö
Luonnonkaasu on monipuolinen
polttoaine, joka soveltuu erikokoisiin
ja -tyyppisiin käyttökohteisiin.
Lähes puolet Suomeen tuotavasta
maakaasusta käytetään polttoaineena
yhdyskuntien voimalaitoksissa yh-
distetyssä sähkön- ja lämmöntuotan-
nossa. Teollisuudessa kaasua käy-
tetään erilaisissa lämmitys- ja kui-
vausprosesseissa, raaka-aineena sekä
höyryntuotannossa. Kotitaloudet käyt-
tävät kaasua lämmityksessä ja kaasu-
liesissä ruoanlaitossa. Luonnonkaasu
38 GASUMIN VUOSI 20 14
A RVO K E TJ U JA Y M PÄ RIS TÖ
Luonnonkaasu soveltuu monipuolisesti eri käyttökohteisiin, teollisuuteen, liikentee-seen ja kotitalouksille.
soveltuu myös maa- ja meri liikenteen
polttoaineeksi.
Biokaasu on hiilidioksidineutraa-
lia, maakaasun CO2-päästöt taas ovat
selkeästi pienemmät kuin muilla
fossiilisilla polttoaineilla. Esimerkiksi
nykyisin henkilöautomallien kaasu-
autoversioiden hiilidioksipäästöt ovat
alle 100 g/100 km maakaasulla ajet-
taessa. Kaasuautoista ei käytännössä
koidu kaupunki-ilmaa huonontavia
pienhiukkas päästöjä, ja muutkin lähi-
päästöt ovat hyvin pienet. Gasum-
biokaasu on ainoa liikenteen poltto-
aine, joka on saanut Avainlippu- ja
Joutsenmerkin.
Innovaatioilla uusia käyttökohteita
Luonnonkaasun käyttöedellytyksiä
kehitetään tutkimuksella ja kehitys-
toiminnalla. Kaasualan tutkimustyön
resurssit ovatkin turvattava yliopis-
toissa ja muissa tutkimuslaitoksissa
niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Yhtiö pyrkii lisäämään kaasutietoutta
verkostoitumalla tutkimusverkostojen
kanssa sekä kouluttamalla tulevai-
suuden osaajia kaasuliiketoimintaan
liittyvistä turvallisuusasioista yhteis-
työssä muun muassa Aalto-yliopis-
ton kanssa, Natural Gas Engineering
-koulutus ohjelmassa. Yhtiö teettää
myös vuosittain useita lopputöitä alan
opiskelijoilla.
On tärkeää saada kaasualalle uu-
sia osaajia ja innovaatioita. Yhtiö on
järjestänyt Hyvän ilman lintu -inno-
vaatiokilpailua, jonka avulla etsitään
uudenlaisia ideoita kestävien luon-
nonkaasunratkaisujen edistämiseen
ja hyödyntämiseen liikenteessä. Li-
säksi yhtiö ylläpitää aktiivista sisäistä
innovaatiotoimintaa.
GASUMIN VUOSI 20 14 39
JOHTORYHMÄ 1 .1 .2015
J O HTO RY H M Ä , H A L L ITUS JA H A L L INTO N EU VO S TO
KRISTIINA VUORI
S. 1970
johtaja, sääntely ja
laki- ja henkilöstöasiat
OTK, LL.M. (Lontoo), varatuomari
Gasumilla vuodesta 2005
Hallituksen jäsen
JARKO ALANKO
S. 1965
johtaja, Energiapalvelut
DI
Gasumilla vuodesta 1995
JOHANNA LAMMINEN
S. 1966
toimitusjohtaja
tekniikan lisensiaatti, MBA
Gasumilla vuodesta 2013
Hallituksen puheenjohtaja
Skangassin hallituksen
puheenjohtaja
TOR MORTEN OSMUNDSEN
S. 1959
Skangassin toimitusjohtaja
Master of management
and business
Skangassilla vuodesta 2013
40 GASUMIN VUOSI 20 14
ARI SUOMILAMMI
S. 1962
johtaja, Siirtopalvelut
KTM, MBA, Ins.
Gasumilla vuodesta 1994,
kaasuliiketoiminnassa
vuodesta 1989
Hallituksen jäsen
SARI SIITONEN
S. 1969
johtaja, strategia
ja yhteiskuntasuhteet
tekniikan tohtori, MBA
Gasumilla vuodesta 2008
ALEKSEI NOVITSKY
S. 1969
johtaja, Energiakauppa
KTM
Gasumilla vuodesta 2004
Hallituksen jäsen
Skangassin hallituksen jäsenBiovakka Oy Hallituksen jäsen
CHRISTER PALTSCHICK
S. 1949
johtaja
DI
Gasumilla vuodesta 1994,
kaasuliiketoiminnassa
vuodesta 1988Hallituksen varapuheenjohtaja
JUSSI TEIJONSALO
S. 1965
johtaja, talous
DI
Gasumilla vuodesta 2014
J O HTO RY H M Ä , H A L L ITUS JA H A L L INTO N EU VO S TO
GASUMIN HALLINTONEUVOSTO
Puheenjohtaja: Juha Rantanen Varapuheenjohtaja: Jarmo Väisänen, omistajaohjausosasto, valtioneuvoston kanslia Jäsenet: Pekka Hurtola, omistajaohjausosasto, valtioneuvoston kanslia; Minna Pajumaa, omistajaohjausosasto, valtioneuvoston kanslia; Pavel Oderov, OAO Gazprom; Igor Lipskiy, OAO Gazprom GASUMIN VUOSI 20 14 41
Luonnonkaasu
Maakaasu
Maakaasu (natural gas) on lähes koko-
naan metaanista koostuva kaasu, jota
saadaan maakaasu- ja öljy esiintymistä
sekä liuske kivestä. Sen tehollinen
lämpö arvo on 10 kWh/m3, mikä vastaa
lämpöarvoltaan yhtä litraa kevyttä
polttoöljyä. Suomessa tällä hetkellä
käytettävä maakaasu tuodaan Länsi-
Siperiasta Venäjältä putkiverkkoa
pitkin Imatran vastaanottoasemalle.
Mittauksen ja laaduntarkkailun jälkeen
maakaasu siirretään vastaanottoase-
malta asiak kaille Gasumin omistaman
siirto- ja jakeluverkoston kautta.
Maakaasun käyttömahdollisuudet ovat
monipuoliset. Suomalainen teollisuus
hyödyntää maakaasua sekä poltto- että
raaka-aineena, ja kaasulla on korkea
hyötysuhde sähkön ja lämmön yhteis-
tuotannossa. Monissa teollisuuden pro-
sesseissa maakaasulla voidaan korvata
sähköä. Kotitalouksissa maakaasua
hyödynnetään sekä lämmityksessä että
keittiöliesissä. Lisäksi maakaasu sopii
jalostettuna meri- ja maantieliikenteen
polttoaineeksi.
Liikennepolttoaineista maakaasu
on edullisin polttoaine (vertailuhinta
bensiinille 2.2.2015: 0,851 ¤/l).
Biokaasu
Biokaasu (biogas) on täysin
kotimaista uusiutuvaa energiaa.
Raakabiokaasun koostumus vaihtelee
tuotantomenetelmästä ja käytettävistä
raaka-aineista riippuen. Biokaasun uu-
siutuvia raaka-aineita ovat esimerkiksi
yhdyskuntien ja teollisuuden jätteet.
Raakabiokaasu jalostetaan maakaasua
vastaavaksi, ja se soveltuu kaikkiin
samoihin kohteisiin kuin maakaasu.
Tällä hetkellä sitä käytetään Suomessa
sähkön- ja lämmöntuotannossa, teol-
lisuudessa, kotitalouksien lämmitys-
polttoaineena ja ruoanlaitossa sekä
liikennepolttoaineena.
Biokaasun tehollinen lämpö arvo on noin
10 kWh/m3. Gasum-biokaasun siirtämi-
sessä tuotanto paikoilta asiakkaille hyö-
dynnetään olemassa olevaa kaasuput-
kiverkostoa. Biokaasua syötetään Gasu-
min verkkoon Kouvolassa, Espoossa ja
Lahdessa sijaitsevilta biokaasulaitok-
silta. Myös biokaasua voidaan nesteyt-
tää. Tällöin siitä puhutaan nesteytetystä
biokaasusta, LBG (Liquid Biogas).
Liikennepolttoaineista biokaasu on
uusiutuvista markkinoiden edullisin
polttoaine (vertailuhinta bensiinille
2.2.2015: 0,928 ¤/l).
LNG
LNG (liqueied natural gas) on
nesteytettyä maakaasua, joka on
jäähdytetty -162 asteeseen. LNG:llä on
polttoaineena käytettynä samanlaiset
ominai suudet kuin maakaasulla.
LNG:n tilavuus jää nestemäisenä vain
kuudessadas osaan normaali olotilassa
olevan kaasun tilavuudesta. Tämän ta-
kia LNG:tä voidaan varastoida, kuljettaa
ja käyttää poltto aineen tavoin kätevästi
ja kustannustehokkaasti. LNG:tä
käyttämällä hiilidioksidipäästöt ale-
nevat noin 25 prosenttia raskaaseen
poltto öljyyn verrattuna.
LNG on ympäristöystävällinen ener-
gianlähde, joka täyttää Itä merellä
tammikuussa 2015 voimaan astuneet
meriliikenteen päästö rajoitukset.
LNG on hajutonta, mautonta ja myrky-
töntä eikä se sisällä rikkiä, pienhiuk-
kasia tai raskasmetalleja.
'Luonnonkaasulla' tarkoitetaan maa- ja biokaasua.
Maakaasu ja jalostettu biokaasu ovat
koostumukseltaan samaa ainetta, metaania.
42 GASUMIN VUOSI 20 14
TANANGER
Skangass AS
Kontinentalvegen 31
N-4056 Tananger
Norja
Asiakaspalvelu +47 52 97 97 97
www.skangass.com
ESPOO
GÖTEBORG, RUOTSI
LYSEKIL, RUOTSI
ØRA, NORJA
1
1
2
3
4
5
2
3
4
5
1
1
3
2
4
5
6
7
8
2
3
4
5
6
7
8
9
9
ESPOO
Gasum Oy
Pääkonttori
PL 21 Miestentie 1
02151 Espoo
Asiakaspalvelu 0800 122 722
www.gasum.fi
HELSINKI
HYVINKÄÄ
IMATRA
KOTKA
KOUVOLA
LOHJA
MÄNTSÄLÄ
TAMPERE
RUOTSI
SUOMI
NORJA
GASUMIN TOIMIPISTEET SKANGASSIN TOIMIPISTEET
Gasum on suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja.
Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää
ja toimittaa niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle,
kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle.
Yhtiö kehittää suomalaista ja pohjoismaista energiainfrastruktuuria
panostamalla nesteytetyn maakaasun (LNG) liiketoimintaan,
biokaasuliiketoimintaan ja liikennepalveluihin.
Gasum on Suomen johtava biokaasun tarjoaja Suomessa. Yhtiö
syöttää biokaasua kaasuverkostoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta.
Yhtiö osti enemmistöomistajuuden norjalaisen Skangassin LNG-
liiketoiminnasta toukokuussa 2014. Skangass jatkaa LNG:n aseman
ja infrastruktuurin vahvistamista ja uusien kaasuratkaisuiden
hyödyntämistä entistä laajemmin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Gasumissa työskentelee reilut 300 henkeä. Liikevaihto vuonna
2014 oli 1,1 mrd. euroa.
PUHTAASTI LUONNONKAASULLA – GASUM.FI