Gasumin Johanna Lamminen:

Valmiina laajenevaan kilpailuun

Gasetti 3/2019

Gasumin lehti energia-alan

edelläkävijöille

4 TeemaMaakaasumarkkina avautuu

10 GallupUuden markkinan mahdollisuudet

12 NäkökulmaGasum valmiina laajenevaan kil-pailuun

15 Älykäs energiaMarkkinavalvontaa vuorokauden ympäri

16 3 x alaltaPitkän tähtäimen ratkaisuja

20 UutisetRaskas liikenne luottaa kaasuun

23 GasumlainenPricing Manager Juha Kännö

25 Markkina-analyysi

26 KolumniKaasun kilpailukyvystä huolehdittava jatkossakin

27 Tuote paikallaanKaffa Roastery

Gasetti 3/2019

”On hienoa nähdä, että vuosia kestänyt valmistelutyö tulee

tyylikkäästi maaliin.”JANNE GRÖNLUND, GASUM 4

JulkaisijaEnergiayhtiö Gasum Oy PL 21, Revontulenpuisto 2 C 02100 EspooPäätoimittajaAnna-Sofia Malmi etunimi.sukunimi@gasum.fi *Lähetä palautetta ja juttuvinkkejäAsiantuntijatJani Arala, Jouni Bedda, Heidi Kuoppa-la, Kirsi Liira, Olli Nevalainen, Elina Niira-nen, Ville Pesonen ja Olga Väisänen

Toimitus ja taittoOtavamedia OMAKannen kuvaHeli BlåfieldPainosmäärä3 000 kplPainopaikkaForssa PrintOsoitelähdeGasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri

OsoitteenmuutoksetJos haluat peruuttaa lehden tai tehdä osoitteenmuutoksia, ota yhteys: heini.lehtinen@gasum.fi

Lehteä on julkaistu vuodesta 1994.

Lue verkosta: www.gasum.fiTwitter: @GasumOyYoutube: GasumOy

4041 0428

KU

VA

GA

SU

M

2 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

SUOMEN PUTKIKAASUMARKKINAT AVAUTUVAT VUODEN 2020

ALUSSA. MITÄ MUUTOS TARKOITTAA?

Vuoden vaihde tuo muutoksia kaasumarkkinaan. Kaasun maa-hantuonti sekä myynti mahdollistuu laajasti kaikille toimijoille kaasuverkon alueella sekä kaasun siirtoverkko eriytetään Gasu-mista omaksi yhtiökseen. Samanaikaisesti Balticconnector-kaa-suputki Suomen ja Viron välille valmistuu.

Siirtoverkkoyhtiö, Gasgrid Finland Oy, tulee ylläpitämään kaa-sun siirtoverkkoa ja tarjoamaan tasapuolisilla ja syrjimättömillä ehdoilla kaasunsiirtopalvelua kaikille verkossa toimiville yrityksil-le. Gasgrid Finland tulee varmistamaan kaasuinfrastruktuurin käytettävyyden kaikissa olosuhteissa.

MILTÄ SITTEN UUSI KAASUMARKKINA NÄYTTÄÄ? MINKÄLAI-

SIA TOIMIJOITA MARKKINOILLE TULEE?

Markkinoilla on paljon kysymyksiä ja odotuksia uusiutuvasta markkinasta. On ollut ilo nähdä, kuinka asiakkaat ja sidosryhmät ovat olleet innolla kehittämässä avautuvaa markkinaa. Suomen kaasumarkkinoilla nähdään varmasti useita uusia toimijoita.

Markkinoiden avautuminen kilpailulle on hyvä asia. Asiakkaat voivat valita kumppanit kenen kanssa toimivat. Tehokkaat ja in-novatiiviset toimijat varmasti menestyvät kilpailussa.

Kaasumarkkinoilla toimitusvarmuus ja luotettavuus ovat eri-tyisen tärkeitä. Gasumilla on vuosikymmenten osaaminen kaa-susta ja tunnemme markkinalla toimivat asiakkaat, mutta myös meidän on pystyttävä palvelemaan asiakkaita entistä paremmin ja kehittämään palveluitamme edelleen.

KUKA MARKKINOILLA VOITTAA?

Markkinoiden avautuessa ja toimiessa odotetusti voittajia ovat kaikki asiakkaat eli kaasunkäyttäjät.

Kirjoittaja on Gasumin maakaasusta ja LNG:stä vastaava johtaja.

Kaasumarkkina avautuu – mikä muuttuu?

Kimmo Rahkamo

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 3

P Ä Ä K I R J O I T U S

Kaasun tukku- ja vähittäismyynti-markkinoilla on odottava tunnelma, kun markkinat avautuvat vuodenvaihteessa. Markkinasäännöt ja toimintamallit on valmisteltu markkinaosapuolten avoimena yhteistyönä.

uodesta 1974 Suomen putkikaasu-markkinalla on myyty Venäjältä tule-va maakaasua. Ensi vuoden alussa ti-lanteeseen tulee muutos, kun pitkään valmisteltu uudistus astuu voimaan ja Suomen kaasumarkkinat avautuvat kilpailulle. Samalla Balticconnector-

yhdysputki avaa yhteydet Baltian kaasumarkkinoille.– Ohjaavana tekijänä murroksessa on ollut maakaasu-

markkinalaki, joka tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Sen hengessä olemme valmistelleet markkinoiden avaamista laajana yhteistyönä eri markkinaosapuolten kesken. Tavoit-teenamme ovat aidosti eri toimijoita palvelevat kaasumark-kinat ja siten kaasun kilpailukyvyn parantaminen.

Näin vakuuttaa operatiivinen johtaja Janne Grönlund, joka on ollut johtamassa valmistelutyötä Gasumin palve-luksessa. Vuoden alussa hän siirtyy markkinamuutoksen vuoksi perustettavaan uuteen siirto verkkoyhtiö Gasgrid

Kaasumarkkinan

TEKSTI Vesa Vainio KUVITUS Janne Iivonen

uusi malli

4 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

T E EMA

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 5

Finlandiin. Uusi yhtiö ottaa vastatakseen siirtoverkon-haltijan tehtävät Gasumilta.

– Lain mukaisesti kaasun siirto ja energian myynti tulee eriyttää toisistaan. Gasgrid Finland vastaa jatkos-sa kaasun siirrosta korkeapaineisessa verkossa Suo-messa.

Valmistelutyössä on ollut tiiviisti mukana myös Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy, josta tulee markki-noiden avauduttua osa Gasgrid Finlandia.

Kauppaa käydään kapasiteetista ja kaasuenergiastaKaasumarkkinoiden avautumisen myötä Suomi ottaa täysimääräisesti käyttöön Euroopan Unionin (EU) verkkosääntöjen vaatimukset. Yksi niistä koskee syöt-tö-ottojärjestelmää, jonka pohjalta Suomen markkina-malli on luotu.

– Kaasun tukkumarkkinoilla tulee olemaan kaksi hyödykettä, kapasiteetti ja kaasuenergia. Näistä mo-lemmista käydään kauppaa erikseen.

Kaasuenergia tarkoittaa tiettyä määrää kaasua ja kapasiteetti oikeutta siirtää kaasuenergiaa siirtoverkos-sa. Kapasiteetti varataan ensimarkkinoilla suoraan Gasgrid Finlandilta, mutta kauppaa kapasiteetista voi käydä myös kahdenvälisesti markkinaosapuolten kes-ken.

– Kapasiteetti varataan syöttö- ja ottopisteisin, jois-ta kaasu virtaa sisään tai ulos järjestelmästä.

Ainoa maakaasun syöttöpiste on ollut tähän asti Imatralla, mistä Venäjän kaasu on tullut Suomeen. Jat-kossa myös Balticconnector -yhteyspiste sekä biokaa-sun ja verkkoon liitetyt nestemäisen maakaasun (LNG) tuontiterminaalit ja tuotantolaitokset toimivat järjes-telmän syöttöpisteinä. Ottopisteitä ovat puolestaan paineenvähennysasemat, joissa kaasu luovutetaan suo-raan loppuasiakkaille tai jakeluverkonhaltijoille.

Janne Grönlundin mukaan LNG ei tällä hetkellä kulje siirtoverkossa, vaikka se teknisesti mahdollista olisikin: siirto edellyttää LNG:n höyrystämistä takaisin kaasumaiseen muotoon. Myös LNG:lle ja biokaasulle

on joka tapauksessa luotu markkinasäännöt, ja Gasg-rid Finlandilla on halu kehittää kaasualan toimintaym-päristöä siten, että uusia toimijoita liittyisi verkkoon monipuolistamaan Suomen maakaasumarkkinaa.

Kaasun siirron kapasiteettituotteille ja muille siirto-palveluille on luotu hinnasto, joka on voimassa yhden kalenterivuoden kerrallaan.

Yksi kaasupörssi riittääEU:n kädenjälki näkyy myös muuttuvissa aikakäsit-teissä. Kaasuvuosi alkaa jatkossa 1. lokakuuta ja kaasu-vuorokausi klo 7 aamulla. Kaasun energiasisältö mää-rittyy ylemmän lämpöarvon mukaan, ja myös tasejakso muuttuu.

– Nykyinen yhden tunnin tasejakso vaihtuu kaasu-vuorokaudeksi. Se helpottaa toimijoita, sillä muutok-sen myötä osapuolilla on enemmän aikaa tasapainot-taa kaasuenergian ja siirtokapasiteetin hankintaa.

Siirtokapasiteettia voi varata vuoden, vuosineljän-neksen, kuukauden, kaasuvuorokauden tai tunnin jak-soissa. Kaasuenergiasta voi käydä kauppaa kahdenväli-sesti tai kaasupörssin välityksellä. Silläkin saralla ta-pahtuu muutoksia, kun Gasumin omistaman Kaasu-pörssi Oy:n toiminta loppuu.

– Suomi on verrattain pieni markkina ja siten täällä riittää todennäköisesti yksi kaasupörssi. Kun Baltiassa jo toimiva liettualainen GET Baltic oli halukas tule-maan myös Suomen markkinoille, tarjoaa se eväät hy-vin toimivalle kaasumarkkinalle.

Taseet haltuun eri tasoillaGasgrid Finland toimii koko Suomen kaasujärjestel-män tasevastaavana. Jotta taseet pysyvät hallussa, on niiden seurantaan ja ylläpitoon kehitetty kolme eri tie-tojärjestelmää.

Energianhallintajärjestelmä on tasevastaavan työ-kalu sen seuraamiseen, mitä valtakunnan tasolla mil-loinkin tapahtuu niin kaasuenergian kuin kapasiteetin osalta.

– Kaasudatahub on vähittäismarkkinan keskitet-tyyn tiedonvaihtoon tehty taseselvitysjärjestelmä, jossa operoivat vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat.

Web-portaali tarjoaa puolestaan rajapinnan tukku-markkinaan. Portaalissa operoivat lähinnä kaasuener-giakauppaa käyvät ja siirtokapasiteettia varaavat toimi-jat sekä siirtoverkkoyhtiö.

Grönlund tähdentää, että Gasgrid Finlandin liike-toimintaa on palvella kaasun siirtoasiakkaita tarjo-amalla kaasunsiirtopalveluita. Siirtokapasiteetin suh-teen hän ei ole huolissaan.

– Kykymme siirtää kaasua on korkea nykyiseen käyttöön verrattuna. Meillä on valtavan tehokas kaasu-verkosto Suomessa, joten kaasun lisäkäytölle kestävän kehityksen nimissä on hyvä pohja olemassa.

Kaasumarkkinoiden avautumisen myötä Suomi ottaa täysimääräisesti käyttöön EU:n verkkosääntöjen vaatimukset.

UUDESSA MARKKINA-

MALLISSA KAASUPÄIVÄ

ALKAA

KLO 7

AAMULLA.

KAASUVUOSI PUOLESTAANALKAA AINA

1.10.

KAPASITEETTI-TUOTTEIDEN HINNAT JA

KERTOIMETPÄIVITTYVÄT

KERRANVUODESSA.

UUDET HINNAT

ASTUVAT

VOIMAAN

AINA

1.1.

6 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

T E EMA

Asiakkaalle tarjolla monta rooliaGrönlund kertoo seuraavansa mielenkiinnolla, minkä verran uusia toimijoita kaasumarkkinoille ilmaantuu. Samoilla mietteillä ensi vuotta odottaa kilpailluille kaa-suenergian myyntimarkkinoille jäävä Gasumin mark-kinointi- ja myyntijohtaja Tommy Mattila.

– Siirrymme suljetusta markkinasta täysin avoi-meen. Asiakkaalla on nyt mietinnän paikka, millaista roolia hän aikoo ottaa markkinoilla.

Selvää on se, että asiakas tarvitsee kaasuenergiaa myös kilpailun avauduttua. Sen sijaan asiakkaan on pohdittava, haluaako hän esimerkiksi helppoutta: onko luonteva rooli olla vain kaasun käyttäjä ja jättää kaikki tarvittavat toimet yhden toimittajan huoleksi, vai onko parempi olla äärimmäisen aktiivinen ja hoitaa itse kaikki prosessin vaiheet ja hallinnoida koko palettia.

– Mahdollisesti saatavat hyödyt ja markkinariskin hallinta kulkevat käsi kädessä. Siirtokapasiteetin va-raaminen ja kaasuenergian osto vapailta markkinoilta ovat oma osaamisalueensa.

Rooli voi löytyä myös kahden edellä kuvatun mallin välimaastosta. Kaasun siirto ja tietty perusmäärä kaa-sua tulevat edelleen tutun myyjän hoitamana, mutta loppuosa kaasusta hankitaan kaasupörssistä tai jolta-kin toiselta kaasuntoimittajalta. Se avaa oven katsoa, mitä uutta tarjottavaa markkinoilta löytyy.

– Isossa kuvassa GET Baltic -kaasupörssi on asiak-kaalle kauppapaikka, missä on niin halutessaan mah-dollista toimia aktiivisesti.

Tilausta palveluntuottajilleSiirtyminen suljetusta tariffijärjestelmästä markkina-malliin on aitiopaikka tuotekehitykselle. Hinnoittelu-päällikkö Juha Kännön mukaan Gasum suhtautuu ti-lanteeseen tuomalla markkinoille vaihtoehtoisia tuot-teita.

– Tähän asti maakaasu on kilpaillut muita energia-muotoja vastaan, mutta nyt kaasumarkkinoille tulee uusia toimijoita. Uskomme, että kilpailu koituu kaasu-asiakkaiden hyväksi.

Kännö heittää yhdeksi esimerkiksi uudesta tuot-teesta kaasun hinnan sitomisen johonkin markkina-hintaindeksiin.

”Siirtokapasiteetin varaaminen ja kaasu­energian osto vapailta markkinoilta ovat oma osaamisalueensa.”

Suomen kaasumarkkinat kautta aikojen

Maakaasun tuonti Kaakkois-Suomeen silloisesta Neuvosto liitosta

alkaa, tuojana toimi Neste Oy. Ensimmäiset asiakkaat olivat

Enso Gutzeit, Kymmene ja Lappeenrannan Lämpövoima.

1974

1984

1986

1994

1996

2005

2010

2013

2016

2019

2020

1991–94

Puutarhat alkoivat käyttää maakaasua.

Kaasuverkosto laajeni pääkaupunkiseudulle ja

Pirkanmaalle

Helsinki vaihtoi kaupunki-kaasun maakaasuun.

Gasum Oy perustettiin.

Ensimmäiset maakaasu-käyttöiset linja-autot aloittivat liikennöinnin Helsingissä.

Ensimmäinen kaupallinen biokaasulaitos aloitti

toimintansa Vehmaalla.

Ensimmäinen julkinen kaasutankkausasema otettiin käyttöön Helsingin Malmilla.

Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitos valmistui Porvoon

Kilpilahteen.

Maailman ensimmäinen LNG:tä käyttävä suuri matkustajalaiva, Viking Grace, aloitti liikennöinnin.

Ensimmäinen LNG-terminaali avattiin Porin Tahkoluodossa.

Ensimmäiset LNG-tankkausasemat avautuivat Turkuun ja Vuosaareen.

Balticconnector-yhdysputki Suomen ja Viron välillä valmistuu.

Maakaasun markkinat avautuvat kilpailulle.

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 7

T E E M A

– Markkinoille on tulossa uusien toimijoiden myötä lisää indeksejä. Niitä tarjoavat muun muassa keskieu-rooppalaiset Gaspool ja TTF.

Monipuolistuvat mahdollisuudet hoitaa omaa kaa-sun hankintaa edellyttävät osaamista, jota voi hankkia esimerkiksi kumppanuuksien kautta. Kännö näkeekin, että avautuvilla markkinoilla on kysyntää kaasun tase- ja salkunhallinnan palveluille.

Gasumin kaasuasiakkaille Kännö lupaa päivityksiä nykyiseen Gasum Online -portaaliin.

– Uuden markkinan mukaiset tuotteet mukautuvat järjestelmään, joka tarjoaa tutun toimivan käyttäjäko-kemuksen.

Hallitusti uuteen aikaanEi ole salaisuus, että Gasum on hallinnut Suomen kaa-sumarkkinoita 45 vuoden ajan. Suora myynti isoille teollisuusasiakkaille ja tukkumyynti alueellisille ener-giayhtiöille on ollut tukevasti Gasumin hallussa. Tom-my Mattila näkee, että kilpailuilla markkinoilla pärjää oikealla tuotevalikoimalla.

– Asiakas päättää, mikä malli on hänelle toimivin. Vaikka uusi vuosi tuo uusia toimijoita ja uutta tarjon-taa, ei markkina ole heti valmis, vaan kehittyy aikaa myöten koko ajan.

Balticconnector tuo kaasun hankintaan uusia väyliä ja poistaa alaa tietyllä tapaa vaivanneen henkisen lu-kon pelkästä Venäjä-kortista. Kännö muistuttaa, että asiakkaan ei tarvitse heti rynnätä markkinoille uutta sopimusta solmimaan: kaasua kyllä tulee entiseen mal-liin.

Grönlund on viime aikoina saanut paljon postia, kun eri toimijat ovat lähettäneet hänelle sopimuksia toimimisesta eri rooleissa vapautuvilla kaasumarkki-noilla.

– On hienoa nähdä, että vuosia kestänyt valmistelu-työ tulee tyylikkäästi maaliin. Suomi on valmis avaa-maan kaasumarkkinansa sovitusti.

”Vaikka uusi vuosi tuo uusia toimijoita ja runsaasti uutta tarjontaa, ei markkina ole heti valmis, vaan kehittyy aikaa myöten koko ajan.”

Euroopan kaasumarkkinat – Gazprom Exportin näkemys

Maakaasun kysyntä Euroopassa kasvoi voimakkaasti vuosina 2014–2017. Lisäys oli yhteensä 84 miljardia kuutiometriä (bcm), mikä vastaa Saksan kokoisen maan koko kaasunkulutusta.

KYSYNNÄN KASVU kolmena peräkkäisenä vuotena oli

seurausta kaasun käytön yleistymisestä energiantuotan-

nossa sekä lämmitys- ja jäähdytystarvelukujen – jotka ovat

merkittävimmät liike- ja asuinkiinteistöjen kysyntää mää-

räävät tekijät – tasaisesta kasvusta. Lähes 40 prosenttia tä-

män sektorin kaasun kysynnästä Euroopassa on vahvasti

sidoksissa vaikeasti ennustettaviin sääolosuhteisiin.

Vuonna 2018 kysyntä Euroopassa väheni 19 bcm, sillä

lämmitys- ja jäähdytystarveluvut laskivat huomattavasti.

Vaikka sääindeksi oli vuoden 2019 alkupuoliskolla alle use-

an vuoden keskiarvon, maakaasun kulutus Euroopassa kas-

voi 4,8 bcm (1,6 %) vuoden 2018 ensimmäiseen puoliskoon

verrattuna. Voimalaitosten kaasun kysynnän kasvu (+11,3

bcm eli +13,7 %) riitti hyvin kattamaan kysynnän kutistumi-

sen muilla sektoreilla. Matala hintataso ja pyrkimykset hii-

len korvaamiseen energianlähteenä lisäävät kaasun käyt-

töä energiantuotannossa.

Jos sääolosuhteet ovat lähellä usean vuoden normaalia,

suurimmassa osassa Euroopan lyhyen aikavälin ennusteista

ei ole odotettavissa kysynnän supistumista kilpailussa no-

peammin kasvavien uusiutuvien energianlähteiden kanssa.

IEA odottaa kysynnän säilyvän vuosien 2016–2018 tasolla.

IHS korjasi aiempaa arviotaan hieman alaspäin maalis-

kuussa 2019, mutta ennustaa silti kasvua vuoteen 2018 ver-

rattuna. IHS odottaa energia-alan ja merenkulkualan polt-

toainekäytön ruokkivan kysyntää. Platts korjasi lyhyen aika-

välin ennustettaan huomattavasti ylöspäin luottaen teolli-

suuden ja kotitalouksien kysynnän kasvuun.

Näkemykset maakaasun asemasta Euroopan energia-

lähteiden yhdistelmässä pitkällä aikavälillä ennustavat ky-

synnän säilyvän suunnilleen ennallaan. Näissä ennusteissa

huomioidaan kaasun merkitys ilmastonmuutoksen torjun-

nassa. Maakaasu mahdollistaa suuremmat ja nopeammat

leikkaukset kasvihuonekaasupäästöihin kuin mikään muu

energianlähde, sillä sen avulla on helppo siirtyä pois run-

sashiilisistä polttoaineista, kuten kivihiilestä ja öljypohjaisis-

ta tuotteista.

Syyskuussa 2019 julkaisemassaan tutkimuksessa, IHS

esittää, että Euroopan kaasuntuotanto laskee vuoden

8 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

T E E M A

Euroopan kaasumarkkinat – Gazprom Exportin näkemys

2018 noin 250 miljardin kuutiometrin tasosta 170 mil-

jardiin kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä, mikä en-

tisestään lisää Euroopan riippuvuutta tuonnista. Tuonnin

tarpeen arvioidaan olevat enimmillään jopa 60 bcm. Tä-

tä tarvetta täyttää enimmäkseen venäläinen putkia piti-

kin toimitettu kaasu ja eri lähteistä peräisin oleva LNG.

Entä sitten pitkän aikavälin ennusteet? Vastaus tähän kysymykseen on ratkaiseva Euroopan kaa-

sualan menestyksen kannalta. Kukaan ei halua tehdä in-

vestointeja, jotka ovat vaarassa muuttua arvottomiksi.

Gazprom Export on tehnyt jo vuosien ajan konsensusa-

nalyyseja luotettaviksi katsomiemme tahojen tekemistä

maakaasun kysynnän pitkän aikavälin kehitysmalleista ja

ennusteista. Tarkastelemme kaikkia ennusteita ja malleja

CAGR-pohjalta, jotta ne ovat vertailukelpoisia keskenään.

Lisäksi käsittelimme jokaista yksittäisen ennustuslaitok-

sen tuottamaan mallia erillisenä ennusteena.

Vaikka joissakin tapauksissa yksittäisen lähteen arviot

voivat vaihdella runsaasti, näistä 17:n eri tahon ennusteis-

ta tekemämme konsensusanalyysi osoittaa vain vähäistä

(30 bcm) kysynnän laskua vuosina 2030–2040. Paikallisen

tuotannon jatkuvan vähenemisen seurauksena OECD

Eurooppa tarvitsee 78 bcm lisää tuontia vuoteen 2040

mennessä. Tämä ei ole lainkaan huono näkymä viennin

kannalta. Konsensusennuste ei ole tae siitä, että asiat ke-

hittyvät siinä ennustetulla tavalla. Voidaan kuitenkin vä-

hintään sanoa, ettei se anna mitään perustetta sille pes-

simistiselle näkemykselle, että alan tulevaisuus olisi väis-

tämättä laskusuuntainen.

Q3 2018, bcm Q3 2019, bcm Muutos, bcm Muutos, %

Kokonaiskulutus 387,8 398,9 11,1 2,9

Asuin- ja liikekiinteistöt 139,7 139,1 -0,6 -0,4

Teollisuus 109,6 113,2 3,6 3,3

Energiantuotanto 121,0 128,8 7,8 6,4

Muut alat 17,5 17,8 0,3 1,7

LÄHTEET: EUROSTAT, IEA, KANSALLISET TILASTOINTIVIRANOMAISET, ENTSOG, IHS

Maakaasun kulutus Euroopassa sektoreittain

Alan johtavien konsulttien lyhyen aikavälin kaasunkulutusennusteet (kulutus vuonna 2012 = 100 %)

Toistaiseksi mikään akkutekniikka tai muu varastointi-

tekniikka ei pysty tarjoamaan samanlaista verkon vakaut-

ta parantavaa säätöenergiaa kuin maakaasu. Kaasukäyt-

töiset generaattorit käynnistyvät ja sammuvat tarvittaes-

sa nopeasti ja tasoittavat tarvittaessa tuuli- ja aurinkovoi-

maloiden energiantuotannon vaihteluita. Tätä keskinäis-

tä yhteistoimintaa kehittämällä maakaasun ja uusiutuvi-

en energianlähteiden yhdistelmästä voi tulla käyttökel-

poinen keino toteuttaa hiilivapaa maailma. Jopa kauka-

na tulevaisuudessa häämöttävässä eurooppalaisessa hii-

livapaassa vetypohjaisessa kaasutaloudessa maakaasu

säilyy edullisimpana vedyn raaka-aineena.

852012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

100100.0 99.7

89.6

93.5

99.9

104.9106.8

106.8 106.9105.5 104.5 104.7

107.9

110.4 111.4112.8

101.2 100.8 100.5 100.9 101.4 101.5

115%

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 9

T E E M A

GA L LUP

un kaasumarkkinat avautuvat vuoden-vaihteessa kilpailulle, myös kaasun osta-misen käytännöissä tapahtuu muutoksia. Myös kaasuenergian jälkimarkkinan kauppapaikka vaihtuu: Gasumin omista-ma ja sen siirtoliiketoiminnan ylläpitämä Kaasupörssi Oy lopettaa toimintansa, ja

uudeksi kaasupörssipalvelujen tarjoajaksi Suomen kaasumark-kinalle tulee baltialainen GET Baltic.

– GET Baltic on toiminut Baltiassa pitkään, ja nyt he laajen-tavat toimintaansa Suomen kaasumarkkinoille. Ydinliiketoi-minnan painottuessa siirtoverkkoliiketoimintaan on luontevaa, että kaasupörssipalveluja toteuttaa markkinoiden avautuessa GET Baltic, kertoo Gasumin TSO-yksikön operatiivinen johtaja Janne Grönlund. Hän siirtyy markkinamuutoksen voimaan as-tuessa töihin uuteen kaasun siirtoverkkoyhtiöön Gasgrid Fin-land Oy:n.

Grönlundin mukaan yksi kaasupörssi riittää tällä haavaa hy-vin Suomen kokoisille markkinoille. Kaksi pörssiä olisi mahdol-lisesti jo liikaa heikentäen markkinan likviditeettiä.

–Pörssitoiminta ei ole säädeltyä, ja markkina on edelleen avoin muillekin pörsseille.

Kaasupörssi on jatkossa puhdas markkinapaikka, joka tarjoaa pörssipalveluita eri markkinaosapuolille.

Markkinan uudet osapuoletGasumin Kaasupörssi Oy on tarjonnut ympäri vuorokauden avoinna olevan markkinapaikan maakaasun jälkimarkkinoille. Kauppaa käyneet osapuolet antavat toimeksiannot online-verk-kopalvelun välityksellä. Kaupat ovat toteutuneet automaattises-ti osto- ja myyntitoimeksiantojen hintojen kohdatessa.

– Uuden kaasupörssin, GET Balticin, toimintatapa tai palve-lut eivät poikkea olennaisella tavalla entisestä, vaan pörssi toimii asiakkaan näkökulmasta pörssin tavoin. Uusi maakaasumarkki-nalaki ei myöskään säätele kaasupörssin toimintaa, ja siten kaasu pörssipalveluita tuottava yhtiö voi rakentaa palvelunsa va-paammin.

GET Balticin palvelujen odotetaan kuitenkin parantavan mahdollisuuksia tehdä Suomen rajat ylittävää kaasukauppaa ja lisäävän tätä kautta kaasumarkkinan likviditeettiä ja kilpailua.

Jännitystä tilanteeseen tuo se, että vielä ei tiedetä, keitä lopul-ta ovat Suomen vapautuvan kaasumarkkinan uudet osapuolet: shipperit, traderit ja vähittäismyyjät.

– Pörssin lisäksi kaasuenergialla voidaan tehdä myös suoria kahdenvälisiä kauppoja markkinaosapuolien välillä, jolloin näistä tulee ilmoittaa siirtoverkon haltijan tietojärjestelmissä. Pörssi mahdollistaa markkinaosapuolille ennen kaikkea jousta-van tavan tasapainottaa kaasuenergian hankinta ja kulutus, Janne Grönlund kertoo.

Kaasun käyttäjien, kuten teollisuuden ja energiantuottajien, täytyy pystyä hankkimaan kaasua joustavasti muuttuviin tar-peisiinsa.

Uudistus hakee muotoaanVuodenvaihteesta alkaen siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland Oy tarjoaa kaasunsiirtopalvelut eri osapuolille.

– Ydinpalveluidemme ohella haluamme kehittää kaasumark-kinaa siten, että kaasun kilpailukyky paranee ja markkina toimii mahdollisimman hyvin eri markkinaosapuolten näkökulmasta.

Janne Grönlundin mukaan ensi vuonna Suomessa toimii avoin kaasumarkkina, jonka kehittäminen jatkuu yhdessä markkinatoimijoiden kanssa.

– Tulemme jatkamaan aktiivista vuorovaikutusta markkina-osapuolien kanssa, jotta voimme yhdessä kehittää lähivuosien aikana markkinamallin, joka parhaiten tukee kaasunkäyttäjien tarpeita ja siten edesauttaa kaasujen kilpailukykyä Suomen energiamarkkinoilla.

Pörssin lisäksi kaikki markkinaosapuolet ovat vuodenvaih-teessa uuden edessä – myös asiakkaat.

– Autamme ja tuemme asiakkaita niin pitkälle kuin se on mahdollista markkinasääntöjen rajoissa. Muutosta on suunni-teltu monta vuotta, ja valmistelun aikana on kuunneltu laajasti eri osapuolia, myös kaasun käyttäjiä.

GET Balticin toimintatavat ovat pitkälti samat kuin nykyisen Kaasupörssi Oy:n.

TEKSTI Tiina Ruulio

Uusi kaasupörssi tulee Baltiasta

10 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

VESA AHONIEMI,

ADVISOR TO THE CEO,

FORTUM

Eurooppalaisten kaasu-

markkinoiden laajentu-

minen Suomeen on hy-

vä asia yleisen resurssitehokkuuden ja

energiatietoisuuden kannalta. Kaasun

hinnoittelu, joka heijastaa globaalia ky-

syntää ja tarjontaa, mahdollistaa kaa-

sun taloudellisen käytön myös Suomes-

sa. Muualla Euroopassa kaasu tulee ole-

maan pitkään merkittävä osa sähkön-

tuotantoa, lämmitystä ja teollisuuden

prosesseja, ja on tärkeää että suomalai-

set päättäjät pysyvät kaasumarkkinoi-

den kehityksestä tietoisina. Suurin uhka

on mielestäni markkinarealiteettien ja

julkisen keskustelun eriytyminen toisis-

taan, mikä vaikeuttaisi ilmastopolitiikan

suunnittelua.

HARRI MATTILA,

SENIOR VICE

PRESIDENT,

HELEN

Kaasu on Helenillä

merkittävä energia-

hankinnan lähde, ja kaasumarkkinoi-

den avautuminen tuo meille uusia

vaihtoehtoja kaasun hankintaan. Odo-

tamme, että markkinauudistus paran-

taa kaasun kilpailukykyä suhteessa

muihin energiahankinnan vaihtoehtoi-

hin. Sitä kautta kaasun käyttö on to-

dennäköisesti lisääntymässä.

Käytännössä uudessa markkinassa

tarvitaan aiempaa enemmän kyvyk-

kyyksiä ja osaamista. Olemme hankki-

neet lisää kaasumarkkinan asiantunti-

joita, ja rakennamme uutta toiminta-

mallia osaksi Helenin energianhankin-

taa.

Avautuva markkina vaatii toimijoilta uudenlaista osaamista.

Monimutkainen muutos

JANI RIUTTALUOTO,

SUUNNITTELU­

PÄÄLLIKKÖ,

KERAVAN ENERGIA

Markkinan avautumi-

nen edellyttää meillä

mm. etäluettavien mittareiden asen-

nusta asiakkaille, muutoksia asiakas-

tieto- ja laskutusjärjestelmiin, hinnoit-

teluun sekä sopimusehtoihin ja sopi-

mus- ja laskupohjiin. Järjestelmien

täytyy keskustella kaasudatahubin

kanssa, joten kireässä aikataulussa on

vietävä läpi paljon kehitys- ja testaus-

työtä. Siirtyminen ylempään lämpöar-

voon vaikeuttaa kulutuksen vertailua

aiempaan sekä muihin lämmitysmuo-

toihin ja aiheuttaa varmasti sekaan-

nusta. Positiivista on lisääntyvä kilpailu

tukkumarkkinoilla.

MIKA PALORANTA,

TOIMITUSJOHTAJA,

SUOMEN KAASU­

ENERGIA

Kaasun jakeluun ja

siirtoon, keskeisim-

pään liiketoiminta-alueeseemme, ei

ole tulossa uuden markkinan myötä

kovin merkittäviä muutoksia. Jos jota-

kin, niin avautuminen voi lisätä mark-

kinan aktiviteettia ja siten volyymia.

Toinen liiketoiminta-alueemme on

kaasun ostaminen. Tällä alueella osto-

mallit ja tuoterakenteet muuttuvat ja

palveluntarjoajia tullee lisää. On hyvä,

että vaihtoehtoja tulee, mutta vastaa-

vasti myynnin ja hankinnan välisestä

yhteispelistä tulee monimutkaisem-

paa. Lisäksi tällä alueella toimijoiden

on panostettava markkinointiin.

Vielä on epävarmuutta siitä, miten

muutos sujuu käytännössä. Kaiken

kaikkiaan näkymät ovat kuitenkin

positiiviset.

Käsitteitä kaasu­markkinoilla

Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija

Oikeus siirtää kaasua siirtoverkossa

Tietty määrä kaasua, yksikkönä kilowattitunti (kWh)

Paikka, jossa kaasu virtaa sisään siirtoverkkoon

Paikka, jossa kaasu virtaa ulos siirtoverkosta

Tukkumyyjä, käy kauppaa kaasuenergiasta

Kaasun toimittaja, varaa kapasiteettia

Kaasupörssi, joka toimii Baltiassa ja 1.1.2020 alkaen

Suomessa

Kaasun siirtoyhtiö vähittäismarkkinoilla

Myy kaasua loppukäyttäjälle jakeluverkossa

TSO

KAPASITEETTI

KAASUENERGIA

SYÖTTÖPISTE

OTTOPISTE

TRADER

SHIPPER

GET BALTIC

JAKELUVERKONHALTIJA

VÄHITTÄISMYYJÄ

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 11

G A L L U P

12 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

NÄKÖKU LMA

Valmiina

TEKSTI Matti Remes KUVAT Heli Blåfield

Gasum on valmistautunut huolella putkikaasumarkkinan avautumiseen. Yhtiön keskeiset valtit ovat asiakastarpeiden hyvä tunteminen, luotettava palvelu sekä toimitusvarmuus,

sanoo toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

utkikaasumarkkinan avautu-minen kilpailulle on iso muu-tos koko Suomen energia-alal-la, Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen aloittaa.

Hän on seurannut uudis-tusta aitopaikalta, sillä Gasum on ollut mukana niissä pöy-

dissä, joissa on rakennettu muun muassa tulevaa markkinamallia. Tammikuun 2020 alussa voimaan as-tuvaan uudistukseen on valmistauduttu kesästä 2017 lähtien.

– Työtä on tehty yhdessä viranomaisten, asiakkai-den ja muiden sidosryhmien kanssa.

Uudistuksen myötä kaasun siirtoverkko eriytetään Gasumista omaksi yhtiökseen. Samalla kaasun maa-hantuonti ja myynti on mahdollista siirtoverkon kautta myös kilpailijoille.

– Odotamme, että Suomen kaasumarkkinat kiin-nostavat kansainvälisiä toimijoita, jotka ovat toimineet jo aiemmin kilpailuilla markkinoilla esimerkiksi Balti-an maissa.

Kaasulla on kilpailtu aiemminkinLammisen mukaan kaasumarkkinan vapautuminen on symbolisesti iso asia. Samaan hengenvetoon hän kui-

tenkin toteaa, että siirtoverkon ulkopuolella nesteyte-tyn maakaasun eli LNG:n markkinat ovat jo avoimet kilpailulle. Sama pätee biokaasun tuottamiseen ja myyntiin Suomessa.

– Laajenevan kilpailun myötä asiakkaille avautuu mahdollisuus ostaa kaasua entistä joustavammin. Kaa-sun myyjät pystyvät puolestaan kehittämään asiakkai-den tarpeisiin entistä paremmin sopivia tuotteita.

Uudet palvelut tarkoittavat esimerkiksi erilaisia yh-distelmäpalveluja, joissa Gasum voi huolehtia asiak-kaan koko energianhankinnasta sisältäen esimerkiksi kaasun ja sähkön.

– Kilpailuvalttimme on, että tunnemme hyvin asi-akkaat ja heidän tarpeensa. Asiakkaatkin tuntevat hy-vin Gasumin. Tämä ei tietenkään riitä, vaan meidän tulee palvella asiakkaita entistä paremmin ja kehittää palveluitamme.

Lammisen mukaan asiakkaat arvostavat ennen muuta luotettavaa palvelua ja toimitusvarmuutta.

– Hyvä palvelu tarkoittaa myös sitä, että pystymme vastaamaan sujuvasti asiakkaan vaihtuviin tarpeisiin.

LNG:n kysyntä kasvaa vauhdillaJohanna Lamminen arvioi, että siirtoverkkoon liitty-vän kaasumarkkinan kasvunäkymät ovat rajalliset. Ny-kyinen 1 300 kilometrin verkosto kattaa itäisen ja ete-

kilpailun laajenemiseen

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 13

NÄKÖKU LMA

läisen Suomen, eikä sen varrelle ole odotettavissa mer-kittäviä määriä uutta kaasua käyttävää teollisuutta tai voimalaitoksia.

Putkiverkosto on tulevaisuudessakin tärkeä osa kaasun jakelua. Näköpiirissä ei silti ole esimerkiksi siirtoverkon laajentamista uusille paikkakunnille.

– Kaasumarkkinoiden kasvu tapahtuu tulevina vuo-sina siirtoverkoston ulkopuolella, Lamminen tiivistää.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi LNG:n käytön voima-kasta kasvua. Perinteisen teollisuuskäytön ohella sen kysyntää lisäävät etenkin merenkulku ja raskas maalii-kenne.

Lammisen mukaan Gasum on valmistautunut kas-vuun kehittämällä suunnitelmallisesti LNG:n jakelu-järjestelmiä Pohjoismaissa. Suomessa Gasumin LNG-terminaalit sijaitsevat Porissa ja Torniossa (Gasum osakkaana), ja kolmas muun toimijan terminaali on ra-kenteilla Haminaan.

Gasum panostaa myös jatkuvasti uusien LNG-tank-kausasemien rakentamiseen raskaalle liikenteelle Suo-messa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Kaasuautoilun lisäämisestä on asetettu kansallisia tavoitteita. Esimerkiksi Suomen hallitusohjelmassa on useita liikennekaasun käyttöä edistäviä linjauksia.

Päästöjen vähentämiseen tarvitaan kaasuaLammisen mukaan ympäristöasioilla on keskeinen merkitys kaasumarkkinoiden kasvussa. Maakaasu tar-joaa tulevina vuosina kustannustehokkaan tavan vä-hentää hiilidioksidipäästöjä, kun Pohjoismaissa siirry-tään kohti hiilineutraalia energiantuotantoa.

– Päästöjä voidaan vähentää merkittävästi, kun esi-merkiksi diesel tai kivihiili vaihdetaan maakaasuun. Kaasun avulla on mahdollista vastata päästöjen leik-kaamiseen jo tänään, ei vasta 15 vuoden päästä, Lam-minen korostaa.

Hän muistuttaa, että maakaasun puolesta puhuvat monet näkökulmat: se ei tuota lainkaan rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjä, ja typpipäästötkin vähenevät jopa 85 prosenttia. Näistä syistä esimerkiksi merenkulussa on-kin siirrytty vauhdilla käyttämään LNG:tä, joka täyttää kaikki tiukentuvat laivaliikenteelle asetetut kansainvä-liset ja EU:n sisäiset päästörajat.

Merenkulun asiakkaille Gasum on kehittänyt jake-lujärjestelmää niin, että aluksen tankkaus onnistuu rannikolla, rekasta tai laivasta laivaan -menetelmällä.

Biokaasun merkitys kaasumarkkinoilla kasvaaToimiva maakaasun jakeluverkosto antaa hyvän poh-jan myös biokaasun tuotannon ja käytön lisäämiseen, Johanna Lamminen huomauttaa.

NIMI Johanna LamminenTYÖ Gasumin toimitusjohtaja vuodesta 2014KOULUTUS Tekniikan tohtori, tuotantotalousSYNTYNYT 1966PERHE Aviomies, aikuinen poika ja kaksi koiraaHARRASTUKSET Luonnossa liikkuminen ja kirjojen lukeminen

– Biokaasu on kiertotaloutta parhaimmillaan, sillä vähäpäästöisen energian ohella siihen yhdistyy myös jätteiden ja ravinteiden tehokas kierrätys.

Yksistään Suomessa tuotettavan biokaasun potenti-aaliseksi määräksi on arvioitu noin 10 terawattituntia vuodessa. Määrä riittäisi noin miljoonan kaasuauton tarpeisiin. Tällä hetkellä biokaasun tuotantopotentiaa-lista on hyödynnetty vain noin neljä prosenttia.

– Olemme Pohjoismaiden biokaasumarkkinoilla suurin toimija ja aiomme jatkaa kasvua.

Gasum omistaa tällä hetkellä 13 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa sekä ostaa biokaasua kolmelta kumppanuuslaitokselta. Yhtiö on investoinut biokaa-sulaitoksen rakentamiseen Lohjalle, Ruotsin Nymöl-laan sekä Turun biokaasulaitoksen laajentamiseen.

JOHANNA LAMMINEN muistuttaa, että biokaasun ja LNG:n markkinoilla on kilpailtu jo pitkään.

14 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

JYVÄSKYLÄN LUTAKOSSA, vanhan tiili­

rakennuksen uumenissa, on Gasumin

energiamarkkinoiden 24/7­valvomo. Täällä

Gasumin energiamarkkinapalveluiden asi­

antuntijat tarkkailevat markkinatilannetta

sekä asiakasyritysten sähkötaseita vuoro­

kauden ympäri.

Tiiminvetäjä Jarkko Avikaisen mu­

kaan Gasumin ympärivuorokautisissa val­

vomopalveluissa on mukana noin 20 asi­

akasta, muun muassa energiayhtiöitä ja

suuria sähkönostajia. Kunkin asiakkaan

palvelukokonaisuus on sovitettu heidän

tarpeidensa mukaisesti.

– Käytännössä asiakkaamme ovat ul­

koistaneet meille markkinoiden seuran­

nan, sähkön myynti­ ja ostoprosessin

optimoinnin sekä riskien hallinnan. Näi­

den toimintojen ulkoistaminen on kus­

tannustehokas ratkaisu. Se antaa yrityk­

selle myös mahdollisuuden keskittyä

omaan ydinliiketoimintaan, Avikainen

kertoo.

Valvomossa työskentelee seitsemän

asiantuntijaa, joilla on energia­ ja sähkö­

tekniikan tai kaupallisen alan koulutuk­

sen lisäksi sähkökauppiaan ja maakaasun

käytönvalvojan tutkinnot. Heidän apu­

naan ovat kymmenet eri tietolähteet, te­

hokkaat it­järjestelmät ja algoritmit.

Ympärivuorokautista valvomopalvelua

on ollut tarjolla jo lähes kymmenen vuo­

den ajan. Jatkuvan ja reaaliaikaisen val­

vonnan merkitys vain lisääntyy, kun säh­

köä tuotetaan yhä enemmän sääolosuh­

teista riippuvalla uusiutuvalla energialla.

Tuotannon nopeat vaihtelut aiheuttavat

ajoittain voimakkaita liikkeitä markkina­

hinnoissa.

– Riskit kasvavat, kun sähkön tuotan­

tomäärien heilahtelu lisääntyy. Ulkoista­

malla valvonnan yritys voi vähentää mer­

kittävästi hintariskiään sekä parantaa en­

nakointivalmiuksiaan ja sähkötaseensa

hallintaa, Avikainen summaa.

TEKSTI Tuomas Lehtonen

Markkinoilla vuorokauden ympäri

Gasumin valvomo tarkkailee energiamarkkinoita 24/7. Reaaliaikainen

valvonta mahdollistaa sähkötaseen tarkan hallinnan, optimaalisen sähkön

hinnan sekä mahdollisuuden osallistua Fingridin reservimarkkinoille.

TARJOAA asiakkaiden säädettävää kapasiteettia reservimarkkinoille sekä huolehtii kommunikoinnista kantaverkkoyhtiön ja asiakkaan välissä.

24/7

TEKEE asiakkaalle seuraavaa vuorokautta koskevia ennusteita ja käy kauppaa vuorokausimarkkinalla.

JULKAISEE asiakkaiden puolesta markkinasääntöjen mukaisia häiriö­ ja huoltotilanneviestejä (Urgent Market Message).

SEURAA 24/7 markkinatilannetta ja reagoi nopeasti markkinan muutoksiin.

HUOLEHTII asiakkaan sähkötaseesta reaaliaikaisesti ja optimoi energian ostoa/myyntiä käymällä kauppaa päivänsisäisillä markkinoilla.

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 15

Ä L Y K Ä S E N E R G I A

TEKSTI Salla Salokanto, Katri Kujanpää KUVAT Sami Heiskanen, Johanna Sjövall

Uudistuvalta kaasumarkkinalta haetaan vakaita pitkän tähtäimen ratkaisuja niin käyttäjien arkeen kuin

muuttuvaan energiamarkkinaan.

Katsevähän kauemmas

16 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

MIKÄ? Kesästä 2019 alkaen PostNord on ajanut vaati-via terveydenhuollon erikoiskuljetuksia neljän biokaa-suauton voimin. Tärkeät ja herkät lähetykset kulkevat niillä luotettavasti perille, ja lähetysten lämpötilat pysy-vät turvallisen tasaisina joka säällä. Uusilla autoilla aje-taan kullakin 150–200 kilometriä päivässä.

MITEN? Kun yrityksessä päätettiin hankkia uusia ter-veydenhuollon erikoiskuljetuksiin sopivia ajoneuvoja, eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset selvitettiin tarkkaan. Biokaasu osoittautui terveyskuljetusten ajos-sa kaikkein ympäristöystävällisimmäksi vaihtoehdoksi.

MIKSI? Biokaasukäyttöisiä autoja hankittiin ennen kaikkea ympäristö- ja vastuullisuussyistä. Ympäristöasi-at nousevat yhä useammin esille neuvotteluissa asiak-kaiden kanssa, ja näiden asioiden onkin oltava ihan jo-kaisen agendalla. Ilmastonmuutos on todellinen ja va-kava asia, ja PostNord haluaa kantaa kortensa kekoon, jotta he eivät tarpeettomasti kuormita ympäristöä.

SEURAAVAKSI? Työtä kunnianhimoisten ympäristö-tavoitteiden eteen vuodesta 2009, ja konkreettisia toi-menpiteitä on ehditty tehdä paljon. Esimerkiksi yrityk-sen pakettikohtaiset päästöt ovat enää puolet siitä, mitä ne olivat kymmenen vuotta sitten – mutta toisaalta pa-kettien määrä kasvaa. Siksi tavoitteiden saavuttamisek-si tarvitaan yhä uusia toimintatapoja. Käytännössä yri-tyksessä panostetaan jatkossa yhä enemmän ympäris-töystävällisiin ajoneuvoihin ja polttoaineisiin.

1 Herkät kuljetukset liikkuvat biokaasulla

POSTNORD• Monipuolinen kuljetus- ja logistiikka-

palveluiden tarjoaja Pohjoismaissa.• Osuus Pohjoismaiden logistiikka-

markkinoista noin 10 prosenttia.• Toiminnalle on myönnetty ISO-stan-

dardien mukaiset laatu- ja ympäris-tösertifikaatit.

• Kysymyksiin vastasi toimitusjohtaja Johanna Starck.

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 17

3 X A L A L TA

”Alhainen hiilijalanjälki on alalla merkittävä kilpailuetu.”

MITÄ? Nornickel Harjavalta ostaa Gasumilta nesteytettyä maa- ja biokaasua (LNG ja LBG) tuotannossa käytetyn vedyn valmistuk-seen ja tehtaan energiatuotantoon. Yhteistyö alkoi vuonna 2016, kun Gasum investoi Po-rin satamaan Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin. Se mahdollisti kaasun toimitta-misen verkon ulkopuolella toimivalle teolli-suudelle.

MITEN? Kaasu toimitetaan terminaalista säi-liöautoilla Nornickel Harjavallan tehtaalle. Kaasu puretaan vastaanottoterminaalissa va-rastosäiliöön ja höyrystetään tuotannossa ta-kaisin kaasumaiseen muotoon.

MIKSI? LNG on vedyn valmistamiseen sovel-tuvin ja hyötysuhteeltaan paras raaka-aine. Sen käyttö on mahdollistanut meille yhdessä AGA:n kanssa vedyn tuotannon moderni-

soinnin ja pienentänyt sen hiilijalanjälkeä 20 %. Energiankäyttömme on yli 600 gWh vuodessa. Suomen Teollisuuden Energia-palvelujen operoimassa biohöyrylaitoksessa käytämme puupelletin lisäksi nesteytettyä maakaasua tukipolttoaineena. Lisäksi va-raenergiaa tuottavat öljykattilat on muutettu LNG-käyttöisiksi. Luopumalla raskaasta polttoöljystä olemme pienentäneet hiilidiok-sidipäästöjämme noin 100 000 tonnia. Us-kallan sanoa, että hiilijalanjäljen osalta olem-me maailman tehokkain nikkelinjalostamo.

SEURAAVAKSI? Sähköautojen akut ovat no-peimmin kasvava tuotteidemme käyttöalue. Alhainen hiilijalanjälki on alalla merkittävä kilpailuetu, ja esimerkiksi biokaasun käytön lisääminen mahdollistaa hiilijalanjäljen edel-leen pienentämisen.

2 Merkittävää liiketoimintaetua LNG:stä

NORNICKEL HARJAVALTA• Juuret 1950-luvun Kotalahden

nikkelimalmi löydöksessä.• Akkuteollisuuden johtava

nikkelikemikaalien valmistaja sekä nikkelimetallien ja -kemikaalien jalostaja.

• Osa globaalia Nornickel-konsernia.

• Kysymyksiin vastasi Nornickelin Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärvi.

18 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

MIKÄ? Sähkön siirrossa syntyy häviötä. Fingrid hankkii kantaverkossa syntyvän häviösähköenergi-an vuorokausi- ja päivänsisäisiltä sähkömarkkinoil-ta. Häviösähkön hankinnan tavoitteena on kustan-nusten ennustettavuus ja kustannusriskien hallinta siten, että suojaudutaan äkillisiltä markkinahinnan muutoksilta ja niistä aiheutuvilta taloudellisilta ris-keiltä. Häviösähkön hintariskeiltä suojaudutaan hy-vissä ajoin etukäteen suojaamalla hankinta täysi-määräisesti finanssimarkkinoilla. Ostamme hävi-ösähkön suojauksen salkunhallinnan Gasumin Portfolio Services -yksiköltä.

MILLOIN? Kantaverkossa häviötä kertyy vuosittain noin 1–1,4 TWh, mikä on noin 1,5 prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta. Vuoden häviökustan-nukset ovat karkeasti arvioiden noin 50 miljoonaa euroa. Häviösähkön hinnan vakaus pitkällä tähtäi-mellä on Fingridille ensisijaisen tärkeä asia, sillä se turvaa osaltaan kantaverkon sähkönsiirron hinnan ennustettavuuden asiakkaillemme.

KUINKA? Gasum hoiti Fingridin häviösähkön hin-tasuojauksen jo edellisellä sopimuskaudella, joten pystyimme jatkamaan yhteistyötä luottavaisin mie-lin Gasumin voitettua kevään kilpailutuksen. Ga-sum hoitaa suojauksen itsenäisesti asettamiemme raamien puitteissa. Olemme olleet yhteistyöhön erittäin tyytyväisiä ja luotamme Gasumin ammatti-taitoon.

SEURAAVAKSI? Häviötä syntyy kantaverkossa aina, myös jatkossa, joten tarve myös hinnan suo-jaukselle on tulevaisuudessakin. Markkinat tulevat muuttumaan, kun siirrytään kohti puhtaampaa energiajärjestelmää. Seuraamme yhdessä Gasumin kanssa muuttuvan markkinan vaikutuksia hinta-suojaukseen ja reagoimme tarvittaessa muutoksiin.

3 Pitkän tähtäimen hintaturvaa

FINGRID OYJ• Julkinen osakeyhtiö, joka vastaa sähkön

siirrosta Suomen kantaverkossa.• Ylläpitää ja kehittää sähkön kantaverk-

koa ja suunnittelee ja valvoo sen käyttöä.• Tarjoaa kantaverkko- ja sähkömarkkina-

palveluita sähköntuottajille, verkkoyhti-öille, suurkuluttajille sekä muille sähkö-markkinatoimijoille.

• Kysymyksiin vastasi kehityspäällikkö Jani Piipponen.

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 19

3 X A L A L TA

ITÄ-SUOMEN ASEMAVERKOSTO laajenee

alkuvuodesta 2020, kun Kuopion uusi

tankkausasema avautuu. Asemalla on

mahdollista tankata paineistettua bio- ja

maakaasua, joka soveltuu henkilö-, jakelu-

ja linja-autoihin, sekä nesteytettyä maa-

kaasua raskaan liikenteen ajoneuvoihin.

Gasumilla on tiivistä yhteistyötä IKEA

Suomen kanssa: IKEA-tavaratalojen ruo-

kahävikki toimitetaan biokaasun raaka-ai-

neeksi, ja uusia tankkausasemia rakenne-

taan tavaratalojen läheisyyteen. Myös

Kuopion uusi asema avautuu joidenkin

kilometrien päähän IKEA-tavaratalosta.

Myös Kouvolan tankkausaseman pal-

veluita kehitetään, kun asemalla otetaan

käyttöön aiempaa laajempi kaasuvarasto

ja uusi tankkauspiste. Uudistuksen jälkeen

asemalla on mahdollista tankata useam-

paa kaasuajoneuvoa kerrallaan. Muutos-

työt ovat Kouvolassa valmiit vuoden 2019

loppuun mennessä.

RUOTSISSA AVAUTUI marraskuussa kaksi

uutta tankkausasemaa. Värmlannin en-

simmäinen asema, jossa tarjolla on nes-

teytettyä maa- ja biokaasua (LNG ja LBG),

aloitti toimintansa Karlstadissa. Östersun-

dissa puolestaan avautui Ruotsin toistai-

seksi pohjoisin tankkausasema, jossa tar-

jolla on raskaan liikenteen LNG:n ja LBG:n

lisäksi myös paineistettua maakaasua ke-

vyemmän liikenteen käyttöön.

Uusien asemien myötä Ruotsissa on

nyt yhteensä kuusi kaasutankkausase-

maa. Gasumin tavoitteena on laajentaa

pohjoismaista raskaan liikenteen tankka-

usasemien verkostoa yhteensä 50 ase-

maan 2020-luvun alkupuolella.

Kouvola: Tommolankatu 5Kuopio: Kranaattikuja 2

TANKKAUSASEMAT

Tankkausasemaverkosto vahvistuu PohjoismaissaKuopioon aukeaa täyden palvelun asema ja Kouvolan kapasiteettia kasvatetaan. Myös Ruotsin asemaverkosto laajenee nopesti.

Oulu

Jepua

Vaasa

Joutsa

Haukivuori

Mikkeli

Leppävesi

Jyväskylä

Tampere ImatraPoriNokia

TurkuLohja

Salo

Lempäälä

Hämeenlinna

Seinäjoki

Kuopio

JärvenpääRiihimäki

Forssa

Lappeenranta

KouvolaLahti

MäntsäläHamina

KotkaPorvoo

Pääkaupunkiseutu

Hyvinkää

Gasumin tankkausasema

Muun toimijan tankkausasema

Suunnitteilla oleva Gasumin tankkausasema

Raisio

Nurmijärvi

Kaasutankkaus-asemat

Suomessa (lähes 50)

KARTAN ASEMIEN lisäksi suunnitteilla on useita muita kohteita mm. pää kaupunki-seudulle, Turkuun, Tampereelle, Joensuuhun ja Lappeenrantaan. Lähivuosina asemat saadaan myös Tampereen IKEA-tavaratalon yhteyteen. Ruotsiin on suunnitteilla 12 raskaan liikenteen asemaa.

KU

VA

RII

KK

A A

US

TE

N

20 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

U U T I S E T

KEMIKAALIYHTIÖ EASTMAN siirtyy vuo-

den 2020 puolivälissä käyttämään Oulun

tuotantolaitoksellaan polttoaineena nes-

teytettyä maakaasua (LNG). Gasum toi-

mittaa Eastmanille kaasun säiliöautoilla

Tornion vastikään avautuneesta, Pohjois-

maiden suurimmasta LNG-terminaalista.

Eastmanin johtaja Sabine Ketsman

kertoo, että yhteistö on merkittävässä roo-

lissa yrityksen ympäristöjalanjäljen pie-

nentämisessä. Kaasun käyttö teollisuus-

tuotannon polttoaineena vähentää mer-

kittävästi rikki-, hiukkas- ja typpioksidi-

päästöjä esimerkiksi raskaaseen polttoöl-

jyyn verrattuna, ja infrastruktuuri sopii tu-

levaisuudessa myös nesteytetyn biokaa-

sun hyödyntämiseen.

LNG

Eastman Chemical Company valitsi LNG:n

Kaasuautojen suosio on

nousukiidossa: Suomessa

on käytössä noin 9 000

kaasuajoneuvoa, ja loppuvuonna

päästään yli 10 000

ajoneuvoon. Tammikuussa

2019 niiden määrä oli vielä

6 300.

UUTEEN MAAKAASUMARKKINAAN

liittyviä kysymyksiä ja vastauksia on

koottu verkkoon. Tietoa ja kysymyksiä

vastauksineen löytyy Suomen kaa-

sunsiirtopalveluiden verkkosivuilta

osoitteesta www.figas.fi, ja toisaalta

järjestelmävastaavan siirtoverkonhal-

tijan sivustolta kaasumarkkina.fi.

MARKKINAN AVAUTUMINEN

Kysymyksiä ja vastauksia verkossa

VASTUULLISUUDELLA on yritysten rahoi-

tusasioissa yhä tärkeämpi rooli, ja tulevai-

suuteen katsova näkökulma sopii hyvin

yhteen Gasumin liiketoiminnan kanssa.

Yhtiö solmikin syksyllä vihreän lainasopi-

muksen SEB:n, Nordean ja OP Yrityspan-

kin kanssa. Yhtiön kokonaisvelasta vihreää

lainaa on nyt 39 prosenttia.

Gasum osoittaa liiketoiminnan positii-

visia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ylei-

semminkin vihreän rahoituksen viiteke-

hyksen avulla. Viitekehys kattaa Gasumin

uusiutuvan energian tuotannon ja kierto-

taloustuotteet, jätteenkäsittelyn toimin-

not, energiatehokkuustoimenpiteet sekä

rahoituksen ja yritysvastuun hallinnoinnin.

”Vastuullinen rahoitusstrategia on tär-

keä osa taloudellista vastuullisuuttam-

me”, tiivistää Gasumin Treasury Manager

Jonas Bergroth.

Kehys on kehitetty yhdessä Nordean

Sustainable Debt and Funding -yksikön

kanssa, ja CICERO Shades of Green (Cen-

ter of International Climate Research) on

arvioinut viitekehyksen tummanvihreään,

kaikkein ilmastoystävällisimpien liiketoi-

mintaratkaisujen luokkaan.

RAHOITUSSTRATEGIA

Vihreä ote rahoitukseen

KU

VA

GA

SU

M

KU

VA

GA

SU

M

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 21

U U T I S E T

U U T I S E T

ENERGIAYHTIÖ GASUM ostaa AGAn

Clean Energy- ja Nauticorin Marine Bun-

kering -liiketoiminant Linde AG:ltä. Yritys-

kaupassa Gasumille siirtyy LNG-tuotanto-

laitos, kaksi LNG-terminaalia, kaksi LNG-

bunkraus alusta sekä yhteensä noin 48

kaasutankkausasemaa Ruotsissa ja Nor-

jassa. Liiketoimintojen yhteenlaskettu

vuosittainen liikevaihto on yli 100 miljoo-

naa euroa.

– Liiketoimintojen ostaminen on meille

kasvun kannalta merkittävä strateginen

askel, sanoo Gasumin toimitusjohtaja Jo-hanna Lamminen.

– Kaupan myötä voimme vastata entis-

tä paremmin kilpailukykyisen ja vähä-

päästöisen energian kasvavaan kysyntään

sekä teollisuudessa että maa- ja merilii-

kenteessä.

Lisäksi yrityskauppa vauhdittaa erityi-

sesti Gasumin raskaan liikenteen puh-

taampiin kuljetusratkaisuihin keskittyvän

kasvustrategian toteuttamista Pohjois-

maissa.

Kauppa edellyttää kilpailuviranomais-

ten hyväksyntää, ja se on tarkoitus saat-

taa loppuun vuoden 2020 aikana.

KASVUSTRATEGIA

Gasum ostaa AGAn Clean Energy- ja Nauti-corin Marine Bunkering -liiketoiminnat

Jopa 82 % kuljetusalan yrityksistä uskoo, että ympäristö­

tietoisuus on tullut alalle jäädäkseen.

RASKAALLA KALUSTOLLA liiken-

nöivät kuljetusyhtiöiden mukaan

alan ympäristövaatimukset ovat tiu-

kentuneet. Marraskuussa julkaistus-

sa tutkimuksessa tarkasteltiin alalla

alalla toimivien suomalaisten ja

ruotsalaisten yritysten näkemyksiä.

Kuljetusyrittäjille on tärkeää, että

polttoaineen hinta on kilpailukykyi-

nen, teknologia on helppokäyttöi-

nen ja tankkausasemaverkosto on

kattava.

Suuria ajoneuvomääriä omista-

vat kuljetusyritykset pitivätkin kaa-

sua parempana vaihtoehtona kuin

hybridi- ja sähköratkaisuja. Kaasun

käyttö perustuu jo käytössä oleviin,

tutkitusti toimiviin teknologioihin,

ja sen avulla on saavutettavissa

päästövähennyksiä.

Tutkimuksen toteutti Gasumin

toimeksiannosta Value Clinic, Suo-

men johtava autoilun ja liikkumisen

tutkimus- ja asiantuntijayritys.

Lisätietoja: www.gasum.com

TUTKIMUS

Kaasu sopii tulevaisuuden polttoaineeksi

LNG

Pehmopapereita nesteytetyllä maakaasullaMETSÄ TISSUEN pehmopaperitehtaalla Mäntässä on

vaihdettu nestekaasua nesteytettyyn maakaasuun (LNG).

Tehtaalla valmistetaan muun muassa wc- ja talouspape-

ria, nenäliinoja ja ruoanlaittopapereita, ja tuotteiden kui-

vausprosessissa käytetty LNG toimitetaan tehtaalle säiliö-

autoilla Gasumin LNG-terminaalista Porista.

Metsä Tissue valitsi LNG:n, sillä se vähentää tuotannon

hiilidioksidipäästöjä. Metsä Tissue kehittää toimintaansa

jatkuvasti, ja papereita halutaan valmistaa kestävällä ta-

valla myös pitkällä tähtäimellä.

KU

VA

GA

SU

M

22 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

U U T I S E T

Euroopassa on tällä hetkellä noin 218

raskaan liikenteen tankkausasemaa, joita käyttää noin

6 000 kaasukäyttöistä rekkaveturia. Asemien

määrä on kasvussa.Lähde: NGVA Europe

TYÖSKENTELEN GASUMILLA tehtävänimikkeellä Pricing

Manager. Varsinainen työtehtäväni onkin hinnoitella ja

kehittää maakaasun tuotetarjoomaa ja sopimusmalleja

maakaasulle sekä jatkossa myös nesteytetylle maakaasul-

le (LNG). Tänä vuonna olen keskittynyt maakaasumarkki-

nan avautumiseen ja Portfolio Management and Trading

-liiketoimintayksikön käynnistämiseen. Käytännössä olen

kuvannut liiketoiminnan vaatimuksia uuden markkinan

mukanaan tuomille tietojärjestelmille.

NYKYINEN TEHTÄVÄNI vaatii syvällistä ymmärrystä avau-

tuvan maakaasumarkkinan mallista ja säännöistä: on hah-

motettava, millä tavoin markkinalla käydään kauppaa ja

toimitetaan kaasua sekä minkälaisia toimijoita markkinal-

la tulee olemaan. Lisäksi tehtävässä on tiedettävä, millai-

sia tarpeita kaasun käyttäjillä on ja mistä kaasun hinta

muodostuu. Toisinaan suunnittelen ja ohjelmoin uusia

laskentamalleja, joita analyysissa tarvitaan.

GASUMILLA OLEN kartuttanut kokemusta nyt kolmen

vuoden ajan. Ennen nykyistä tehtävääni olen työskennel-

lyt sähkömarkkina-analyytikkona ja markkinamallinnus-

tehtävissä. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri

operaatio- ja systeemi tutkimuksen alalta.

TYÖLLÄNI ON suora yhteys Gasumin tavoitteiseen tarjota

vähemmän saastuttavia polttoaineita. Siten olen osaltani

tekemässä asioita, jotka osaltaan auttavat meitä pääse-

mään päästövähennystavoitteisiin. Tämän lisäksi saan op-

pia todella paljon uusia asioita ja pääsen haastamaan it-

seäni.

Juha Kännö

NIMI Juha KännöTEHTÄVÄ Pricing managerKOULUTUS Diplomi-insinööriHARRASTUKSET Urheilu, etenkin kiipeily ja miekkailu

Tekijä paikallaan

BIOKAASU

Kiekkoilijat ajavat kaasullaLAHDEN PELICANS on ottanut käyttöönsä biokaasu-

autot, sillä joukkue haluaa nollata toimintansa ilmas-

tovaikutukset. Viisi biokaasuautoa ovat pelaajien ja

henkilökunnan käytössä, ja joukkuelaiset ovat olleet

ajoneuvoihin erittäin tyytyväisiä.

SaiPan, Gasumin ja Autosunin yhteistyö puolestaan

käynnistyi jo viime vuonna, ja hyvät kokemukset siivit-

tivät yhteistyötä jatkumaan: viime vuonna joukkueelle

kerty 150 000 biokaasulla ajettua kilometriä. SaiPa on

palkittu biokaasuautoihin siirtymisestä myös Suomen

Ympäristökeskuksen palkinnolla.

KU

VA

MIK

KO

NIK

KIN

EN

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 23

U U T I S E T

ARVOJENSA MUKAISESTI Raision Jump-

parit, RaJu, on seurana reilu, reipas ja rie-

mukas. Seura onkin tunnettu rohkeana ja

ennakkoluulottomana toimijana, toimin-

nanjohtaja Elina Tommila kertoo.

Vuoden Tähtiseura -palkinnosta Tom-

mila on otettu: se osoittaa, että seuran

hyvä työ ja kehittäminen on huomattu.

– Olemme mukana menossa. Tartum-

me uusiin ideoihin innolla ja haluamme

saada ne toimimaan käytännössä.

Tärkeää on myös yhteisöllisyys. Seuran

aktiivisia toimijoita, touhukkaita, kannus-

tetaan kehittämään toimintaa näköisek-

seen ja käyttämään omaa luovuuttaan.

– On todella tärkeää, että kaikki toimi-

jat tuntevat seuran omakseen ja viihtyvät.

Palkitseminen oli myös yhtenä tärkeä-

nä kriteerinä palkintoa myönnettäessä.

Tärkeä alueellinen toimijaSeurassa panostetaan perustyöhön. RaJu

on laadukas kasvattajaseura: toiminta pi-

detään lähellä harrastajia, ja ryhmissä saa

monipuolisen ja turvallisen pohjan omal-

le liikuntaharrastukselle.

Merkittävä osa raisiolaisista lapsista,

nuorista ja aikuisista osallistuu suuren

seuran toimintaan: laaja toiminta vaikut-

taa alueellisesti kansanterveyteenkin.

Osallistuminen halutaan mahdollistaa

kaikille halukkaille. Seura tekee hyvää yh-

teistyötä niin toisten seurojen, koulujen

kuin Raision kaupunginkin kanssa.

Tommila kertoo, että kehittymismah-

dollisuudet halutaan turvata.

– Meillä on tiivistä yhteistyötä jo usei-

den lähialueiden seurojen kanssa. Jos ha-

luaa jatkaa harrastusta huipulle, raken-

teet ovat olemassa.

Palkintorahojen käytöstä ei ole vielä

päätetty, mutta sillä tuettaneen jatkossa-

kin juuri yhteishenkeä ja yhteistyötä.

– Toivomme, että tähtijoukkoomme

löytyy jatkossakin lisää harrastajia ja aktii-

visia seuratouhukkaita.

NUORISOTYÖ

Raision Jumpparit on Vuoden TähtiseuraEsimerkillinen kasvattajaseura mahdollistaa kaikille omannäköisen liikuntaharrastuksen.

KU

VA

RA

ISIO

N J

UM

PP

AR

IT

TÄHTISEURA• Olympiakomitean ja

urheilujärjestöjen laatuohjelma, johon kuuluu tällä hetkellä 522 seuraa 41 eri lajin parista.

• Gasum ja Olympiakomitea palkitsevat Tähtiseurojen joukosta joka vuosi yhden Vuoden tähtiseuran 5 000 euron palkinnolla. Lisäksi 14 muuta seuraa palkitaan 1 000 euron alueellisilla kannustuspalkinnoilla.

MUUT TÄHTISEUROJEN KANNUSTUSPALKINNON SAANEET SEURAT: • Viipurin Golf ry• Pieksän Kuutit• Voimisteluseura BounCe Espoo• Parolan Visa• Kajaanin Ratsastusseura• Nibacos Kokkola ry• Tanssi- ja Voimisteluseura Illusion• Sukellusseura Vesikot ry• Ounasvaaran Hiihtoseura ry• Raision Jumpparit ry.• Seinäjoen Seudun Urheilijat ry• Karjalan Tennis• Oulun Miekkailuseura ry• Leppävirran Viri• Lahden Uimasseura

24 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

M A R K K I N A - A N A L Y Y S I

ielä muutamia vuosia sitten maakaasun hin-ta Euroopassa perus-tui suurimmaksi osak-si putkikaasun kysyn-tä- ja tarjontabalans-

siin sekä muiden energiantuotantovaihto-ehtojen eli lähinnä hiilen markkinahintoi-hin. Kasvavat energian päästövähennysta-voitteet ovat sittemmin ajaneet hiilen käyt-töä alaspäin ja maakaasulle on avautunut lisää kysyntää osana energian säätömark-kinaa. Lisääntyvä tuuli- ja aurinkovoiman käyttö, yhdistettynä muun muassa Saksas-sa suljettavien ydinvoimaloiden mukana poistuvaan sähkön säätökapasiteettiin, tu-levat entisestään lisäämään maakaasun merkitystä. Manner-Euroopan oma kaa-suntuotanto on laskenut viime vuosien ai-kana ja esimerkiksi Hollannissa Groninge-nin kaasukentän tuotanto tullaan ajamaan alas aiempaa nopeammassa aikataulussa synnyttäen vajauksen. Euroopassa maa-kaasun hintasidonnaisuus perinteisistä öljy&hiili-indekseistä on lisäksi lähtenyt hitaasti, mutta varmasti muuttumaan koh-ti likvidien kauppapaikkojen tarjoamia kaasun hub-referenssihintoja.

LNG-toimitusten osuus kaasun kokonaistarjonnasta kasvaaNesteytetyn maakaasun (LNG) tuotannon merkittävä kasvu on kuitenkin muuttanut maakaasun hinnanmuodostuksen lähes täydellisesti. Vuoden 2019 aikana markki-noille on alkanut tulvia erittäin paljon LNG:tä eri puolilta maapalloa. Monelle öljyntuottajalle maakaasu on vain sivu-

Maakaasun hinnat Suomessa ja Baltiassa liikkuvat tulevaisuudessa entistä enemmän

tuote, jolle ei ole löytynyt taloudellista reittiä markkinalle öljykentän läheisyy-dessä. Nesteytetyssä muodossa maakaa-sua on kuitenkin mahdollista kuljettaa toiselle puolelle maapalloa. Uusia LNG-tuotantolaitoksia on lähtenyt käyntiin ja tulee käynnistymään seuraavien vuosien aikana huomattavia määriä erityisesti Ve-näjällä ja Yhdysvalloissa.

LNG-toimitusten osuus Euroopan kaasun kokonaistarjonnasta oli vuonna 2018 noin 11 %, ja tämän vuoden aikana se nousee jo yli 20 prosentin osuuteen. Vuonna 2018 Eurooppaan tulleiden LNG-toimituksien määrä oli 55 miljardia kuutiometriä ja tänä vuonna ne tulevat olemaan jo noin 102 miljardin kuutio-metrin tasolla. Samalla Euroopan merki-tys globaalin maakaasun toimituskohtee-na on kasvanut. Euroopan tekee houkut-televaksi kohteeksi olemassa oleva infra-struktuuri, varastokapasiteetti ja likvidit markkinat. Referenssitietona Suomen ja Baltian vuosittainen kaasunkäyttö on yh-teensä noin 7 miljardia kuutiometriä.

Meriliikenne on siirtymässä kovaa vauhtia kohti puhtaampien polttoainei-den käyttöä, aluksi raskaasta polttoöljystä kevyempiin öljylaatuihin ja jatkossa entis-tä enemmän LNG:n käyttöön. Kasvava kysyntä ei vielä seuraavien vuosien aikana ehdi tasapainottamaan nopeasti kasvavaa LNG:n tuotantoa. Maakaasun markkina-hinta manner-Euroopan kaasupörsseissä tulee liikkumaan LNG-toimitusten mu-kana ylös ja alas, tulevaisuudessa nämä vaikutukset näkyvät epäsuorasti myös Suomessa ja Baltiassa.

Suomi tiiviimmin osaksi Euroopan maakasumarkkinaaTällä hetkellä maakaasun varastotasot ovat ennätyskorkealla manner-Euroopas-sa. Maksimitasoille yltävissä varastoissa näkyy Eurooppaan tulevien LNG-toimi-tusten räjähdysmäinen kasvu samanai-kaisesti, kun Aasiasta tuleva kaasun ky-syntä on hiljentynyt muun muassa Yh-dysvaltojen ja Kiinan kauppasodan takia. Ukrainan ja Venäjän kaasusopimukseen liittyvä epävarmuus on osaltaan johtanut varmuusvarastojen täyttämiseen lähinnä Ukrainassa, mutta maakaasun hintaan sillä on ollut toistaiseksi hyvin vähän vai-kutusta. Nordstream 2-kaasuputken val-mistuminen ja käyttöönotto on siirtynyt jonkin verran eteenpäin, mutta merkittä-vää hintavaikutusta ei silläkään ole vielä ollut.

Kaasumarkkinan avauduttua Suomeen ja Baltiaan tulee pääosin putkikaasua Ve-näjältä, eikä LNG-toimitusten vaikutus ole vielä merkittävä. Todennäköistä kui-tenkin on, että Suomen ja Baltian maa-kaasun hintataso alkaa tulevaisuudessa seurata entistä tiukemmin manner-Eu-roopan hintatasoa. Hintavaihtelut toden-näköisesti lisääntyvät ja hinnan suojaus tulee tärkeämmäksi osaksi yritysten toi-mintaa samalla tavoin kuin sähkön tapa-uksessa. Gasumin tuotevalikoimasta ja palveluntarjonnasta löytyy ratkaisuja myös tähän haasteelliseen tilanteeseen. Pyrimme auttamaan asiakkaitamme tässä mielenkiintoisessa ja muuttuvassa mark-kinaympäristössä.

TEKSTI Jouni Liimatta

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 25

K O L U M N I

Kaasun kilpailukyvystä on pidettävä huolta avautuvalla markkinalla

otimaisella kaasumarkkinalla valmistaudutaan parhaillaan historial-liseen muutokseen, kun putkikaasumarkkina avautuu ensi vuoden alussa. Gasumin johdolla on toteutettu perusteellinen valmistautu-misprosessi avoimeen markkinaan siirtymiseksi. Kyseessä ei ole ollut mikään yksinkertainen projekti, sillä avautuva markkina edellyttää alan sopimat säännöt ja toimintatavat. Näitä on viimeisten parin vuoden aikana työstetty tiiviisti yhdessä yhteistyössä kaasunkäyttäji-

en, valtionhallinnon ja eri sidosryhmien kanssa.Erityisesti valtiovalta on tehnyt mittavasti työtä markkinan

avaamisen eteen. Suomen ja Viron yhdistävä Balticconnector-yh-dysputki on rakennettu mittavan EU-tuen sekä valtion pääomituk-sen avulla, suomalais-baltialaisen kaasumarkkinan rakentaminen on ollut vahvasti poliittisten päättäjien puheissa ja virkamiehet ovat paiskineet töitä vuorotta markkinan avaamisen sekä markki-naintegraation edistämiseksi. Tämä on osaltaan johtanut osaltaan siihen, että toimijoiden keskuudessa odotukset avautuvaa markki-naa ja kaasun tulevaisuutta kohtaan ovat korkealla.

Markkinan avautumisen luoman innostuksen ja mielikuvien taustalle on kuitenkin jäänyt se tosiasia, että samanaikaisesti koti-maisen energiapolitiikan tulisi edistää myös käytännössä kaasun käyttöä.

Maakaasun kulutus Suomessa on lähes puolittunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Siihen on johtanut kotimainen energia- ja ilmastopolitiikka sekä erityisesti kotimainen energiaverotus – maakaasun vero on noussut yli 1 000 prosentilla sitten vuoden 2010 ja lisää lienee luvassa. Markkinan avaamisen tai markkinaintegraation tuomat hyödyt jäävät vääjäämättä saavuttamatta, jos samanaikaisesti kaasun käyttöä kuritetaan jatkuvin veron-korotuksin tai heikentämällä muuten kaasun kilpailukykyä.

Kotimaisen energiapolitiikan pitkäjänteisyydelle ei löydy perusteita, mikäli vasemmalla kädellä kehitetään avautuvaa kaasumarkkinaa ja samaan aikaan oikealla kädellä pyritään verottamaan se hengiltä.

Kirjoittaja on Gasumin yhteiskuntasuhdepäällikkö.

Kotimaisen energiapolitiikan pitäisi edistää myös käytännössä kaasun käyttöä.

26 g a s e t t i 3 / 2 0 1 9

Juha Ala-Huikku

TEKSTI Salla Salokanto KUVA Roope Permanto

Tuote paikallaan – Kaffa Roastery

Laatukahvit paahdetaan ympäristöystävällisellä

biokaasulla.

Kahvipavut saapuvat pienpaahtimoon raaka­

papuina, ja ne paahdetaan paikan päällä tilauksesta.

Kahvia ei paahdeta varastoon, mikä vähentää

hävikkiä ja takaa aina tuoreen kahvin.

Kaffalaiset tietävät kahvin alkuperän. He käyvät

tapaamassa yhteistyökumppaneitaan

paikan päällä varmistuakseen toiminnan vastuullisuudesta. Toimittajien kanssa solmitaan

Kaffa Handshake ­sopimus, joka on lupaus reilusta

kaupasta, eettisestä toiminnasta ja ympäristöstä

huolehtimisesta.

Kaffa Roastery paitsi paahtaa kahvia, myös järjestää

tapahtumia, koulutuksia ja workshopeja sekä myy kahvitarvikkeita. Näin

edistetään kahvikulttuurin leviämistä Suomessa.

Kaffa maksaa tuottajille aina Reilun kaupan hintoja

enemmän, jotta tuotanto onnistuu eettisesti ja

ympäristöystävällisesti. Raakakahvista maksetut

hinnat ovat julkista tietoa, ja ne löytyvät Kaffan

nettisivuilta.

Biokaasulla paahdettu

Paahdetaan tarpeeseen

Tuottajat tunnetaan

Uutta kulmaa kahviin

Läpinäkyvä hinta

Kahvi paahdetaan Punavuoressa, jossa

yrityksellä on käytössään tuliterä, perinteitä

kunnioittava Probat UG45 Retro ­paahtokone.

Paikallinen paahtimo

3 / 2 0 1 9 g a s e t t i 27

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme.

Rakennetaan yhdessä puhtaampi huominen!