1

Anna Puu ja Arja Koriseva puhuvat laulamisestaPink oli vuoden radiotähtiLuova talous Suomen moottoriksi120

14

on vuoden yhtyeHelsinki!

Haloo

pressGrAmeX

2

mitä soitetaanKuuntelenhä

n

Anni Sinnemäen mukaan tekijälle kuuluu korvaus työnsä kaupallisesta käytöstä.

2

Haastattelu lauri KairaKuva HeiKKi tuuli ©viHreät

➤ Montako levyä osapuilleen omistat? En kauhean montaa, en itse ole harrastanut levyjen ostamista tai kartuttanut kokoelmaa oikein koskaan. Olen yleensä elänyt perhees-sä, jossa mies vastaa musiikin hankkimisesta.

➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia?Kotona kännykän kautta Spotifysta tai sit-ten keikoilla tai konserteissa. Viimeksi olin kuuntelemassa Jenufaa Oopperassa, valtio-päivien avajaisten kunniaksi.

➤ Montako biisiä olet sanoittanut, ja mistä pidät itse eniten? Olen sanoittanut yli 50 kappaletta, luulisin, mutta en tarkkaan muista monta. Se, mikä teksteistä on ollut itselleni tärkein, on vaih-dellut vuosien varrella. Pärnu ja Minä suojelen sinua kaikelta ovat sellaisia jotka tuntuvat tär-keiltä ja läheisiltä vieläkin.

➤ Miten musiikki nykyisin liittyy sinun ja perheesi arkeen?Meillä kuunnellaan aika paljon musiikkia kotona, minä itse en päätä mitä. Kuuntelen sitä mitä soitetaan, pidän tällä hetkellä eniten SMG:n uudesta levystä Terminal 2 ja Händelin Messiahista.

➤ Millaisesta musiikista pidät?Hmm, monenlaisesta, mutta en aina osaa et-siä sellaista uutta musiikkia joka koskettaisi tai tuntuisi miltään. Pidän siitä kun Eliza-beth Schwarzkopf laulaa, ja Terhi Kokkosen laulusta pidän myös. Jos musiikki on suo-menkielistä, sanat ovat tärkeitä, englannin-kielisessä en välttämättä kuuntele niitä niin tarkasti. Uudemmista jutuista pidän amerik-

Anni SinnemäkiSyntyi 20.7.1973 Helsingissä

Työura ja koulutusHumanististen tieteiden kandidaatti. Kirjoittaja ja sanoittaja. Juha Vainion sanoittajapalkinto 2002. Julkaissut kaksi runokokoelmaa. Kansanedustaja vuodesta 1999. Työministeri 2009–2011. Vihreän liiton puheenjohtaja 2009–2011.

Perhe ja harrastukset Naimisissa, lapset Siiri (1990) ja Rufus (2012). Harrastus kirjallisuus.

kalaisesta Old Crow Medicine Show’sta, vaikka ei sekään mikään ihan uusi ole. Olen aina pitänyt Cardigansista, joten ehkä pitäisi nyt kiinnostua Nina Perssonin soolourasta. Kerkko Koskinen kollektiivin ensimmäinen levy oli myös sellainen, josta pidin.

➤ Liittyykö johonkin musiikkiin erityisiä muistoja? Vahvimmat tunteet liittyvät pyörryttävään jännitykseen UB:n ensimmäisten vuosien Tavastian keikoilta. Sellainen jännitys, että ei voi hengittää ja sitten jotenkin rentoutumi-nen, kun kuunteli yhdessä yleisön kanssa omia tekstejä, ja ne tuntuivat samaan aikaan omilta ja muiden omistamilta.

➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri merkitsee?Musiikki parhaimmillaan parantaa ihmisen oloa ja selvittää päätä. On mielestäni hyvä, että meillä on elävä ja laaja klassisen musiikin kulttuuri. On hienoa, että satoja vuosia sitten sävellettyä taidemusiikkia soitetaan elävänä Lappeenrannassa ja Tampereella. On myös suomalaisten kannalta etuoikeus, että täällä tehdään paljon suomeksi sanoitettua musiikkia.

➤ Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?No lisätuloja kesäkuisin! Vakavasti: tekijän moraalinen oikeus on tärkeä kuten myös sel-lainen järjestelmä, jossa tekijä saa korvausta omasta työstään silloin kun sitä käytetään kaupallisesti. Nykyinen järjestelmämme pai-nottaa mielestäni liikaa pitkiä suoja-aikoja ja liian vähän sitä, miten tekijät juuri nyt ja tässä maailmassa saavat elannon tekemisestään.•

3

Ku

Va: S

aa

Ra

Vu

oR

JoK

i

2 Hän / Anni Sinnemäki3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Johtosävel / Ilmo Laevuo 8 Anna Puu ja Arja Koriseva:

Laulaminen osa itseä lapsesta asti13 Soolo / Hannu Saha14 Haloo Helsinki! Sydän mukana keikkalavoille 17 Vuoden tähdet saivat Emmansa19 Softengine edustaa Euroviisuissa20 Välisoitto20 Asiakasinfo22 Gramex jakoi liki 19 miljoonaa musiikille24 Luova talous Suomen moottoriksi28 Olisiko sopimuslisenssi ratkaisu verkkotallennuspalveluille?29 Pykäläviidakko / Juhani Ala-Hannula30 Messissä mukana

3

4

Suuret uutiset menestyjistä koskevat näinä kovina aikoina yhä useammin luovien alojen yrityksiä. Niko-porosta kertova Lentäjän poika -elo-kuva myytiin 118 maahan. Clash of Clans -pe-listään tunnettu Supercell keräsi vuonna 2013

yhteensä 672 miljoonan euron liikevaihdon. Rovio tahkoaa voittoja Angry Birds -pelillä ja hahmoilla. Muumi-kirjoja on käännetty 44 kielelle. Sunrise Avenuen hitit soivat Saksassa ja Ruotsissa ennätysmääriä. Menestyjien listaa

voisi jatkaa Sofi Oksasel-la, Eino Juhani Rautavaa-ralla, klassisen musiikin huippusolisteilla ja kapel-limestareilla.

Suomessa osataan ja tämä osaaminen pysty-tään muuttamaan työpai-koiksi ja kasvuksi.

Luova työ sekä henkinen omaisuus – ammattitermein IPR – ovat nykyaikaa. Koko EU:n alueella puhutaan 510 miljardin euron toimialasta. EU:n tilastojen mukaan teki-jänoikeusalat työllistävät 4,3 prosenttia Suomen työvoimasta ja tuovat 4,8 prosenttia BKT:stämme. Pelkän musiikkialan talous mitattiin Suomessa 837 miljoonan euron kokoiseksi

vuonna 2012. Vuosituhannen alkuun verrattuna musiikki-vientimme on kaksinkertaistunut. Luovalla alalla ja henkisessä omaisuudessa ovat kasvun avaimet ja mahdollisuudet. Siksi on syytä pitää huolta näiden toimintaedellytyksistä. Suuri osa luovien alojen edistämistoimintaa tapahtuu näiden alojen itse perustamien ja rahoittaminen edistämis-keskusten kautta. Hyvitysmaksun romahtaminen on tunne-tusti heikentänyt näiden toimintaresursseja. Siksi pitääkin kysyä, tekeekö julkinen valta riittävästi luovien alojen toimintaedellytysten hyväksi? Vertailukohta-na voi käyttää vaikkapa sitä, minkä verran on panostettu muihin kasvualoihin – esimerkkinä vaikkapa TEKESin vuosien mittaan jakamat tuet. Toinen asia on tekijän-oikeuksista huolehtiminen. Koska näiden alojen kyky työllistää nojaa liki sata-prosenttisesti tekijänoi-keuksiin, tekijänoikeuk-sista huolehtiminen on työpaikoista ja kasvusta huolehtimista.•

luovalla alalla ovat kasvun avaimet

’’Luovan alanedistämiskeskuksetrahoittaa useinala itse.’’

8 86

Pääkirjoitus Päätoimittaja lAuri kAirA

GrAmeXPressEsittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehtiPieni Roobertinkatu 16 a, 00120 Helsinkitoimitus@gramex.fi, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira, toimitussihteeri Heikki Jokinen, ulkoasu ja taitto Helena Kajander osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 25. vuosikerta, julkaisija Gramex ry iSSN 0787-6564, Forssa Print 2014, painos 48 000 kpl

KaNNESSa HaLoo HELSiNKi! KaNNEN KuVa: MaREK SaboGaL

sisältö

4

.

Ku

Va:

PaS

ca

LMa

NN

aE

RTS

/ w

ww

.Pa

Rc

HE

MiN

Sd

aiL

LEu

RS

.co

MK

uVa

: TiM

o K

iRV

ES

J. Karjalainen

Madonna

alku

soitt

oTo

imitt

anee

t Riik

ka H

iltun

en, H

eikk

i Jok

inen

ja L

auri

Kai

ra

4

Pink ja Haloo Helsinki! vuoden radiotähtiäPink soi viime vuonna eniten Suomen yksityisissä radioissa. Hänen esittämiään kappaleita esitetttiin yhteensä 21 575 kertaa. Soitetuin kotimainen ja kokonaislistan kakkonen on Haloo Helsinki! 19 665 soittokerralla. listan kolmas madonna 19 347 soittokerralla. kymmenen kärkeen mahtui yhteensä viisi kotimaista. Haloo Helsingin lisäksi kotimaisten kärkeen kuuluivat J. Karjalainen, erin, Jenni Vartiainen ja Chisu. Tiedot perustuvat Gramexin radioilta saamiin soittolistoihin.

01. Pink 21 57502. Haloo Helsinki! 19 66503. madonna 19 34704. J. Karjalainen 19 08505. Bruno mars 18 81806. rihanna 17 29507. erin 16 72508. Jenni Vartiainen 16 61509. Chisu 15 79410. michael Jackson 15 69811. Juha Tapio 15 69812. Bruce springsteen 14 83313. Bon Jovi 14 23914. maroon 5 13 34015. Anssi Kela 13 180

soitetuimmat esiintyjät yksityisissä radioissa 2013

TiLaSTo: KaRi NiEMELä / GRaMEx

Pink Haloo Helsinki!

Ku

VaT:

PiN

K /

aN

dR

Ew

Ma

cP

HE

RS

oN

. Ha

Loo

HE

LSiN

Ki!

/ M

aR

EK

Sa

bo

Ga

L.

Ku

Va: K

aiT

Z F

EN

G

bruno Mars

5

Menosta Folklandialla vastasi myös orkestar bordurka, joka soittaa Tintti-sarjakuvan kuvitteellisen bordurian kansanmusiikkia.

KuVa: PETRi KiViNEN

Musiikin edistämissäätiö MES jakoi tukea viime vuonna yhteensä 2,35 milj. euroa. Tämä oli sen ensimmäi-nen toimintavuosi. äänitetuotanto 366 450 euroa, elävän musiikin hankkeet 708 085 euroa, kuoromatkat 75 000 euroa, audiovisuaalinen musiikkituotanto 321 150 euroa, markkinointi- ja vienti 247 300 euroa, työskentely 564 300 euroa, koulutustoiminta 34 700 eu-roa, julkaisutoiminta 33 600 euroa ja tutkimus 500 euroa. Kaikki yhteensä 2 351 085 euroa. Elävän musiikin tuki sisältää ope-tus- ja kulttuuriministeriön VaKa-tuen

Näin MES jakoi rahaa viime vuonna osuuden 260 000 euroa. Kuoromat-katuki on rahoitettu opetus- ja kult-tuuriministeriön erityisavustuksella. Hakemuksia säätiölle tuli kaikki-aan 3 071, joista myönteisen pää-töksen sai 1 457 hakemusta. äänitetukea myönnettiin 286 uu-delle kotimaiselle äänitteelle. Pää-osa eli 75 prosenttia meni kevyelle musiikille. Vakavan musiikin osuus oli noin 25 prosenttia. Elävän musiikin tukea myönnettiin 423 hankkeelle. Näistä 80 prosent-tia toteutettiin kotimaassa, 20 pro-senttia ulkomailla. Kevyen musiikin osuus tuesta oli noin 70 prosenttia, vakavan noin 30 prosenttia. audiovisuaalisen musiikkituotan-non tukea myönnettiin 219 musiik-kivideolle ja 20 musiikkidokumentille tai -ohjelmalle. Muita audiovisuaali-sen alan tuotantojen tukia myönnet-tiin yhdeksälle hakijalle. Tuetut tuo-tannot liittyivät pääasiassa kevyeen musiikkiin. Markkinointi- ja vientitukea myön-nettiin 75 musiikkialan markkinoin-ti- ja vientihankkeelle. Ne edustivat pääosin kevyttä musiikkia. Työskentelytukia myönnettiin 338. Ne olivat yleisimmin yhden kuukau-den pituisia ja suurin osa liittyi kevy-een musiikkiin. Koulutustukea sai 18 tapahtumaa, joista 13 oli vakavan ja 5 kevyen mu-siikin hanketta. Julkaisutukea jaettiin 31 nuottijul-kaisulle sekä kahdelle muulle julkai-sulle. Tutkimustukea sai yksi hakija.

Kansanmusiikin alalla jaettiin run-saasti palkintoja tammikuussa. Moni niistä julkistettiin Folklan-dia-risteilyllä. Se järjestettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran Hel-singin ja Tallinnan välisellä reitillä. alkuvuoden palkittuja ovat muun muassa Pirulainen: Hurja Hehku (Vuoden kansanmusiikkilevy 2013), Arttu rajala (Vuoden nuori peli-

manni 2014), Juha Kujanpää En-semble (Kaustisen kansanmusiik-kijuhlien vuoden yhtye 2014), uma (Kanteleliiton vuoden yhtye), Kaus-tisen kanteleet: Tapanin marssi (Vuoden Kantelelevy 2013), Tauno ”Häynö” Häkkinen (Folklandian vuoden tanssitekotunnustus) sekä Hannu syrjälahti (Kanteleliiton Kultakantele-tunnustus).

Stupido juhlii Tallinnassa25 vuotta täyttävä levy-yhtiö Stupido Records juhlii syntymäpäiviään Hel-singin lisäksi maaliskuisessa Tallinn Music week -tapahtumassa. Levy-yhtiö avaa festivaalin klubilla Von Krahlin baarissa ja teatterissa. Lavalle nousevat Stupido Record-sin rakastetuimmat suomalaiset ja virolaiset artistit. Suomesta festivaa-lille saapuu kaikkiaan 19 artistia, jou-kossa muun muassa damn Seagulls, death Hawks, Elifantree, Gracias & The Globe band, mirel Wagner, Pää Kii ja raoul Björkenheim Ecstasy. Vuonna 1989 perustettu Stupido Records on julkaissut vuosien varrel-la noin 200 äänitettä yli 50 artistilta. Ensimmäinen levy-yhtiön julkaisema single oli virolaisen J.M.K.E.:n Tere Perestroika.

Vuoden Merilaulun ei tarvitse enää olla vesilauluKotkassa järjestettävä Vuoden Merilaulu -kilpailu toteutetaan ensi kesänä uudella konseptilla. Kotkan kulttuuriasiainkeskuk-sen sekä Säveltäjät ja Sanoit-tajat Elvis ry:n lisäksi kilpailua on järjestämässä warner Music Finland. Kilpailun sääntöihin on tullut olennainen muutos: sanoi-tusten aihepiiriä ei enää rajoiteta millään tavoin. Kilpailuun voi lähettää kappa-leita 28.4.2014 asti. esa Niemi-sen johdolla toimiva esiraati valit-see finaaliin 10 laulua toukokuun aikana.

LiSäTiEToJa: www.MERiPaiVaT.coM

Tammikuussa folk-palkintosuma

Folklandia Gaalassa soitti Vuoden nuori pelimanni -palkinnon saanut

ilmajokelainen arttu Rajala.

KuVa: PETRi KiViNEN

5

Viime vuonna kriitikoiden Emman voittanut punk-bändi Pää kii suuntaa myös Stupidon juhliin Tallinnaan.

KuVa: JaRKKo TiiTiNEN

6

alku

soitt

oTo

imitt

anee

t Riik

ka H

iltun

en, H

eikk

i Jok

inen

ja L

auri

Kai

ra

Kotimaisia jazzjulkaisuja kansainvälisillä listoilla

kolme kotimaista jazzlevyä on huomioitu kansainvälisillä vuoden 2013 parhaiden jazzlevyjen listoilla. Parhaita eurooppalaisia jazzlevyjä rankannut marlbank.net nosti listansa ykkössijalle Oddarrangin in Cinema -albumin. Sijalla 15 on Alexi Tuomarila trion Seven Hills. Arvostettu jazzlehti new York City Jazz record puolestaan valitsi vuoden 2013 parhaiden levyjen joukkoon saksofonisti esa Pietilän luotsaaman liberty Ship -yhtyeen debyytin Approaching.

KuVa: TERo aHoNEN

rumpali Olavi louhivuori on Oddarrangin perustaja.

6

Kapellimestari Osmo Vänskä ja Minnesota orchestra saivat tär-keän yhdysvaltalaisen Grammy-palkinnon parhaasta esityksestä. Palkitulla levyllä kuultiin Sibeliuk-sen ensimmäinen ja neljäs sinfonia. Vänskän sopimus Minnesotas-sa päättyi viime lokakuussa. Hän kuitenkin palaa sinne maaliskuun lopussa johtamaan kaksi Sibeliuk-sen sinfoniaa Grammy-palkinnon kunniaksi. Parhaana klassisen musiikin ko-koelmalevynä palkittiin suomalaisen

KuVaT: MidoRi / TiMoTHy GREENFiELd-SaNdERS. oSMo VäNSKä / aNN MaRSdEN.

Pro Finlandia kolmelle muusikolleSuomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkki Pro Finlandia myön-nettiin joulukuussa 14 taiteilijalle. Vuoden 2013 Pro Finlandian saa-jien joukossa olivat muusikot Iiro rantala, Camilla Nylund-saris sekä J. Karjalainen.

KuVa: TiMo KiRVES

ondinen Paul Hindemithin mu-siikkia sisältävä julkaisu. Musiikin esitti hampurilainen NdR Sinfonie-orchester. Solistina oli japanilainen viulisti midori. Kohta 30 vuotta täyttävä ondine on saanut runsaasti muita palkin-toja, mutta Grammy on sen ensim-mäinen. Heti palkinnosta tiedotta-misen jälkeen Japanista tuli 1 500 levyn lisätilaus, toimitusjohtaja reijo Kiilunen kertoi ylen uutisille. Palkinnot jaettiin tammikuun lo-pussa Los angelesissa.

Osmo Vänskä ja Ondine palkittiin Grammyilla

ondinen palkitun levyn solisti oli Midori ja kapellimestari osmo Vänskä.

7

Svart Recordsin ja Warner Musicin vinyyliuusinnat warner Music digitoi viime vuonna vuosikymmenien var-rella kerätyn nauha-arkistonsa. Se avasi varastosta koostetun, noin 5 000 kotimaista albumia käsittävän Suomalaisen mu-siikin historia -palvelun Spoti-fyyn. Nyt katalogi saa vinyyli-muotoista jatkoa yhteistyössä pienlevy-yhtiö Svart Recordsin kanssa. Levy-yhtiöiden solmiman li-senssisopimuksen myötä Svart julkaisee katalogista noin 50 ni-mikkeen sarjaa. Ensimmäiset vinyylijulkaisut ilmestyvät ke-sällä 2014, ja valikoima koos-tuu pienemmistä ja isommista kulttiklassikoista 1970-luvun progesta 1980-luvun heviin.

Mirel Wagner legendaariselle Sub PopilleSuomalainen laulaja-laulunteki-jä mirel Wagner on kiinnitetty amerikkalaisen Sub Pop -levy-yhtiön artistirosteriin. Sub Popille levyttäneitä artisteja ovat muun muassa Nirvana, Soundgarden ja Fleet Foxes. wagnerin vuonna 2011 ilmestynyt debyytti (Kioski Records) saa jatkoa loppukesäs-tä 2014.

KuVa: aKi RouKaLa

Kansalaisten mahdollisuus saada eduskunnan käsitel-täväksi lainsäädännöllisiä aloitteitaan ohi poliittisen lainvalmistelun säädettiin mahdolliseksi kaksi vuot-ta sitten. Ensimmäinen aloite jätettiin eduskunnalle vuosi sitten.

Kansalaiset ovat ottaneet innolla vastaan mahdollisuuden tarttua joukkovoimalla vallankahvaan. Aloitteita on laitettu vireil-le yli kaksisataa ja niiden kirjo kattaa koko inhimillisen elämän. Energiajuomia, Euroopan unionia ja kesäaikaa on vastustettu. Kansanedustajien laatua ja koulutusta on vaadittu kohennettavaksi. Vapauttaa puolestaan on haluttu kannabis ja suojeluskunnat.

Kaikkia Gramexin oikeu-denhaltijoita koskeva aloite tekijänoikeuksien suojan heikentämiseksi laitettiin vireille runsas vuosi sitten. Hankkeen taustalla on tekijänoikeuksiin penseästi suhtautunutta väkeä. Takti-nen oivallus puuhamiehiltä

oli, että aloitetta ei lähdetty otsikoimaan piratismin puolesta teki-jänoikeuksia vastaan. Hankkeelle annettiin nimeksi ”Järkeä tekijänoikeuslakiin”. Ovelasti susi puettiin lampaan vaatteisiin. On toki helppo lähteä kannattamaan vaatimusta järjestä. Kukapa ei haluaisi enemmän järkeä tähän hulluun maailmaan. Aloite keräsi nipin napin eduskuntakäsittelyyn pääsemiseksi vaaditut kannatusilmoitukset viimeisenä keräyspäivänään. Edus-kunta keskusteli aloitteesta helmikuun alussa. Luovaa työtä tekevät ovat kritisoineet voimakkaasti aloitteen päämääriä ja ”järkeviksi” luonnehdittuja ratkaisumalleja. Esitystä on moitittu värikkäästikin populistiseksi ja sen on syytetty sumut-tavan omia allekirjoittajiaan. Tekijänoikeusaloitteen edetessä kohti yhä yksityis-kohtaisempaa tarkastelua aloitteen todelliset tarkoitusperät ja ristirii-taisuudet käyvät yhä selvemmiksi. Hanke kaatunee omaan mahdotto-muuteensa. Siitä huolimatta se opettaa meille jotain kansan-vallasta. Harhaanjohtaminen jopa lainsäädäntöhank-keen muodossa on mahdollista. Toivotta-vasti tämä episodi ei tarpeettomasti tahraa koko kansalaisaloite-järjestelmää ja vie siltä uskottavuutta.•

7

Kansalaisten aloitteita

Ku

Va: M

aTTi

MaT

iKa

iNE

N

’’Kukapa ei haluaisienemmän järkeätähän hulluunmaailmaan.’’

Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansa-laisaloite torjuttiin valtaosassa lähe-tekeskustelussa pidetyistä 49 pu-heenvuoroista. Kansanedustajien mielestä teki-jöitä ja luovaa työtä pitää suojata eikä piratismia ei saa esitetyllä ta-valla tehdä lailliseksi. ”Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei missään nimessä voi hyväksyä niitä

Tekijänoikeusaloitetyrmättiin lähetekeskustelussa

aloitteen ehdotuksia, jotka tosiasias-sa laillistaisivat nettipiratismin”, ker-toi mikaela Nylander (r). Korkeatasoinen tekeminen lop-puu maasta, jos ei siitä saa korvaus-ta, sanoi Juho eerola (ps). Lisäksi pidettiin arveluttavana, että aloitteen tiivistelmä ja mainonta jakoivat väärää tietoa sekä nykylais-ta että aloitteen sisällöstä. ”aloitteelle kerättiin tukea harhaan-johtavalla viestinnällä”, sanoi Aino-Kaisa Pekonen (vas). ”aloite on vähän niin kuin entisen oppilaan ylioppilasaine: otsikko ei vastaa sisältöä”, arvioi Janne san-kelo (kok) ja aloitteelle arvosanaksi improbaturin. ”Tähtäimenä ovatkin huomattavat tekijänoikeuksien kavennukset, siis kulttuurintekijöiden ja sisällöntuotta-jien aseman konkreettinen heikentä-minen”, kritisoi Tuula Peltonen (sd). ”Susi lammasten vaatteissa”, ku-vaili mikko Alatalo (kesk). silvia modig (vas) sai useaan kertaan selventää lataamisen ja ja-kamisen eroa vertaisverkkopiratis-missa. aloitteen mainonnassa väitettiin, että lataamisesta saa kohtuuttomia rangaistuksia. Tosiasiassa lataami-nen ei ole edes rangaistavaa, jaka-minen sen sijaan on. aloitetta puolustivat Oras Tynk-kynen (vihr) ja James Hirvisaari (m11). asia lähetettiin sivistysvalio-kuntaan, joka laatii siitä mietinnön.

JohtosävelilmO lAevuO

Gramexin hallituksen puheenjohtaja

8

laulaminenanna Puu ja arja Koriseva:

8

osa itseä lapsesta asti

99

laulaminen Anna Puuta ja Arja korisevaa yhdistää se, että molempien ammattilaisura alkoi laulu-kilpailusta. vaikka he olivat opiskelleet itselleen toisen ammatin, laulaminen vei siitä voiton. esiintyminen on tuttua: molemmat ovat viihdyttäneet katsojia ja kuulijoita pienestä pitäen.

Teksti mia Hemming Kuvat matti maitiKainen ja arja.KoriSeva.fi

10

anna Puustjärven eli taitei-lijanimeltään Anna Puun varsinainen ura alkoi vuo-den 2008 Suomen Idols-laulukilpailusta. Kilpailus-sa hän sijoittui toiseksi. ”Olin aiemmin ajatellut,

etten ikinä voisi mennä Idolsiin. Olin vaihto-ehtomusiikin esittäjä ja kuluttaja, jolloin en pitänyt perusvaltavirtapoppia edustavaa kil-pailua minun areenanani.” ”Mutta sitten saavuin elämässäni riste-ykseen, jolloin minun piti valita joko ekono-miura tai musiikin tekeminen vakavissaan.” Idols-kilpailu ei ollut Puustjärven en-simmäinen kilpailu laulajana. Ollessaan yh-deksännellä luokalla hän osallistui vaihto-ehtorokkia esittävän bändinsä kanssa lasten ja nuorten taidetapahtumaan. He sijoituivat jaetulle ensimmäiselle si-jalle. ”Muuten Outokummussa ei ollut mu-siikkikilpailuja tarjolla nuorille kyvyille, mut-ta toki mahdollisuuksia harrastaa musiikkia.” Oman persoonansa mukaista musiikkia Puustjärvi kertoo esittäneensä jo 15-vuotiaa-na. Alakoulun soitin piano oli vaihtunut kita-raan.

”Oma musiikkityyli näkyi yläasteella vaa-tetuksessanikin. Bändiviritykset tulivat silloin elämääni: esiinnyimme lähinnä koulun juhlis-sa. Aktiivinen musiikinopettaja järjesti musiik-ki-iltoja pari kertaa vuodessa, joissa musiikkia harrastavat oppilaat pääsivät esiintymään.” Alakoulussa Puustjärvi oli kuorossa ja lauloi mielellään soolo-osuudet. Hän ei aras-tellut esiintymistä. ”Olen ollut sellainen esiintyjätyyppi pie-nestä pitäen. Lauloin alakoululaisena yksin englantilaisen laulun joulukirkossa ja TellervoKoivistolle neljännellä luokalla, kun hän vie-raili Outokummussa.” ”Konservatorioon pääsin 6-vuotiaana luultavasti laulutaidolla, kun pääsykokeissa kysyin luvan laulaa soitettuani ensiksi vähän heikosti pianoa.”

Harrastus muuttuu työksiVaikka Anna Puustjärvi on laulanut pienestä pitäen, hän ei lapsena eikä opiskelijanakaan haaveillut urasta laulajana. Hän ei osannut ajatella laulamista tulevaisuuden ammattia, koska teki sitä koko ajan. ”Ajattelin myös, että pitäisi mennä mu-siikkikouluun, jos haluaa ammattilaiseksi.

Minua ei kuitenkaan koskaan ole kiinnosta-nut teoretisointi musiikista ja sen pilkkomi-nen atomeiksi”, Puustjärvi kertoo. Kipinä vakavammin laulamiseen alkoi tuntua vasta, kun Puustjärvi muutti Turusta Helsinkiin valmistuttuaan ekonomiksi. Tu-russakin Puustjärvellä oli kauppakorkeakou-lun opiskelijoista koottu cover-bändi, joka soitti koulujen juhlissa. ”Aika nopeasti olen teini-ikäisestä läh-tien aina löytänyt eri paikoissa ihmiset, joi-den kanssa perustaa bändi.” Helsingissä Puustjärvi soitti ja lauloi ystä-vänsä kanssa sisäpihoilla ja erilaisissa bileissä. ”Laulaminen oli jo sellainen intohimo, että satunnainen keikkailu ei enää tuntunut riittävän. Valmistuttuani minun piti sitten valita lähdenkö ekonomin uralle vai seuraa-maan sydämeni ääntä. Tunne siitä, että mi-nun on katsottava tämä musiikkiasia loppuun asti, oli lopulta kirkas ja ehdoton.” Anna Puu sai Idols-kilpailun myötä levy-tyssopimuksen. Jukka Immonen ja Lasse Kurki tuottivat Anna Puun esikoisalbumin, Kurjen lisäksi Knipi sävelsi kappaleet. ”Yhteistyö tiimini kanssa oli luontevaa heti ensimmäisestä tapaamiskerrasta, ja nautin

anna Puu ja aleksanterin teatteri, jossa hän kilpaili idols-kilpailussa vuonna 2008. Viikonloppuna kilpailijat lauloivat yksin ja yhdessä, harjoittelivat öisin, heräsivät aikaisin, mokailivat, jännittivät, antoivat haastatteluja, odottivat.

’’ei kannata yrittää leikkiä mitään muuta kuin olet.’’

11

En googleta itseäni”, Anna Puu luettelee. Ekonomina Anna Puu perusti heti läpi-murtonsa jälkeen oman yrityksen, jonka kautta hän pyörittää taiteensa bisnespuolta. Se ei kuitenkaan tarkoita täydellistä itsemää-räämisvaltaa, sillä levy-yhtiöt ovat levytys-sopimuksissa melko määrääviä osapuolia. ”Ei ensimmäinen levytyssopimukseni ollut kaikkein paras, mutta hyväksyin sen – pääsinhän monen mielestä levyttämään niin helposti.” ”Mielestäni erityisesti aloittavien muu-sikoiden kannattaisi käyttää kaikki sopi-muksensa itsensä valitsemalla asianajajalla. Kaikilla on siihen oikeus, vaikka muuta väi-tettäisiin tai painostettaisiin esimerkiksi ki-reällä aikataululla.” Anna Puun tyyli on vaihdellut vuosien varrella, mutta hän ei ole suostunut vierai-siin rooleihin. Hän neuvookin aloittelevia artisteja pysymään uskollisena itselleen myös julkisen imagon tasolla. ”Ei kannata yrittää leikkiä mitään muu-ta kuin olet. Jos olet tavallinen tyyppi, niin olet, eikä silloin ole järkevää pyrkiä kohah-duttamaan edesottamuksilla julkisuudessa. Jos tykkäät olla kotona ja leipoa pullaa, se on myös hyvä imago.” Viime syksynä Anna Puu sanoitti Timo Lassyn säveltämän tunnuskappaleen Mielen-tilaa elokuvaan Ei kiitos. Anna Puu pitää sitä urallaan avauksena uusiin mahdollisuuksiin. ”Nyt uskallan tarttua tuon kaltaisiin mitta-tilaustyötarjouksiin ilman turhia epäröintejä.” Kesällä Anna Puu pitää lomaa keikkailus-ta. Silloin hän ryhtyy keräämiään muistiin-panoja työstämään lauluiksi. ”En osaa sanoa levyn ilmestymisajankoh-taa, mutta pidän ripeästä tekemisestä. Ei sitä jäädä kahdeksi vuodeksi hiomaan, jollei ole kyse siitä, että kappaleet ovat keskeneräisiä.”

Arja Koriseva kehottaa tarttumaan mahdollisuuksiinArja Korisevalla on parhaillaan 25-vuotis-juhlavuosi laulajana. Suunnitellessaan juhla-kiertuetta hän on muistellut uraansa ja kii-tollisena todennut saaneensa monipuolisesti tehdä erilaisia asioita. Nyt 48-vuotiaana hän toivoo, että pystyisi vastedeskin tekemään monipuolisesti työtään. ”Haluan yhdistää kaikkia tekemisen tapojani, ja haaveilen vielä suurempien ko-konaisuuksien tekemisestä. Olen edelleen valmis laittamaan itseni likoon uusiin haas-teisiin”, Koriseva sanoo. >>>

’’Tässä työssä tulee ajettua ammatti-autoilijan verran.’’

arja Koriseva lähti ensimmäistä kertaa keikkailemaan orkesterin kanssa ollessaan 13-vuotias. opettaja-opintojen aikaan hän piti pari vuotta taukoa, kunnes perusti valmistumisvuotenaan Fortuna-orkesterinsa.

Oppia kantapään kauttaAnna Puu muistelee, että Idols-kilpailuun osallistumisessa häntä arvelutti julkisuuden pyöritykseen joutuminen. Hän kehitti itsel-leen selviytymisstrategian. ”En ota niin vakavasti kaikkea itsestäni sanottua enkä pyri korjaamaan jokaista väärää ilmaisua tai tietoa. En ota itseeni loukkaavia kommentteja enkä käy keskustelupalstoilla.

levyn teon joka hetkestä. Olin aina aamusta paikalla, vaikkei olisi tarvinnutkaan, sillä ha-lusin olla mukana kaikessa ja kertoa mieli-piteeni. Minulla oli selkeä visio levystäni, miltä haluan sen kuulostavan.” Albumi nousi ilmestymisviikollaan Suo-men virallisen listan ensimmäiselle sijalle. Kolmen kuukauden kuluttua sen uutisoitiin ylittäneen platinalevyn rajan.

12

sool

oAkateemiset ammatit jäivät kun Anna Puu ja Arja koriseva ryhtyivät laulajiksi.

keskipiste. Isäni ajoi sen myymäläautoa, jossa pääsin myös harjoittelemaan sosiaalista kans-sakäymistä asiakkaita auttaessani”, Koriseva mainitsee. ”En kuitenkaan unelmoinut kauppias-ammatista, sillä minulla oli kutsumus saada ihmiset hyvälle mielelle ja viihtymään. Mi-nulla oli tunne, että löydän oman elämän-tehtäväni laulamisesta.” Korisevan vanhemmat olivat aktiivisia kuorolaisia ja enonsa harmonikkataiteilija Erkki Friman. Frimanin orkesteri majoittui heillä usein, ja siskokset tutustuivat muusi-koihin ja laulajiin, esimerkiksi Eija Sinik-kaan. ”Vitsailimme, että Eija Sinikka on yhtä kuin minä ja Eija. Eija on Eija Anita ja minä olen Arja Sinikka – yhdessä olisimme Eija Si-nikka!” Koriseva kuitenkin varttui ajatellen, et-tei laulaminen tai viihdyttäminen ole oikea ammatti. Hän lähti opiskelemaan opettajaksi Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitokseen. ”Tuolloinkin esiinnyin yksin tai kurssi-bändissä, johon kuului esimerkiksi Turkka Mali, Timo Kahilainen ja Heikki Hela. Opiskelin samalla klassista laulua Keski-Suomen konservatoriossa Jyväskylässä, jonne olin päässyt 17-vuotiaana sisään, nuorimpana joukosta.” ”Ravasin kahden kaupungin väliä sit-keästi neljä vuotta toisessa opiskellen laulua ja toisessa opettajaksi. Päivääkään en kuiten-kaan ole tehnyt opettajan töitä valmistuttua-ni, sillä laulajan ura aukesi Tangokuninkaal-lisuudesta.” Korisevan halu harjoitella laulamista ja kehittyä laulajana nuoresta pitäen ilmentä-vät hänen kunnianhimoista suhtautumistaan työhönsä. Hän on pitänyt viihdetaiteilijan työtä palveluammattina eikä tähteytenä. ”Tätä työtä tehdään ihmisille, herätetään heitä iloitsemaan, viihtymään ja nauttimaan. Viihdetaiteilijan työtä oppii parhaiten teke-mällä ja tekemällä monipuolisesti. Moni-puolinen tekeminen pitää myös sekä minut että yleisöni virkeämpinä.” Viihdetaiteilijalta vaaditaan Korisevan mielestä lahjakkuuden, kunnianhimon ja ah-keruuden lisäksi ainakin pitkäpinnaisuutta. Ja sosiaalisia taitoja, sillä jatkuvasti joutuu uusiin tilanteisiin uusien ihmisten kanssa. ”Pitää myös tykätä autolla ajamisesta, sil-lä tässä työssä tulee ajettua ammattiautoilijan verran.” ”Täytyy pitää lisäksi itsestään hyvää huol-ta – työvälineestään. Omaan persoonaansa pitää myös luottaa niin, että uskaltaa tehdä asioita omalla persoonallisella tyylillään. Ei tarvitse kaikkeen lähteä mukaan, mikä ei tunnu omalta.”•

Toistakymmentä vuotta sitten Koriseva tarttui uuteen haasteeseen, mistä ratkaisusta hän vielä tänä päivänäkin saa nauttia. Silloin hän lähti mukaan Teatteri Eurooppa Neljän musikaaliin. ”Seuraavaksi minua pyydettiin Lahden kaupunginteatteriin Laulavat sadepisarat -musikaaliin. Musikaalimaailmaan sisään pääsemiseksi tuntemani ammattilaiset neu-voivat lähtemään rohkeasti mukaan omilta tuntuviin produktioihin. Nyt olen tehnyt yhdeksän erilaista musikaaliroolia, mikä on myös laajentanut kuulijakuntaani.” Varsinainen näytön paikka Korisevalle oli tangolaulukilpailu vuonna 1989, johon hän osallistui äitinsä ja naapurinsa ilmoittamana. Koriseva voitti kilpailun ylivoimaisesti.

”Ovista ja ikkunoista tulvi sitten työtar-jouksia. Pääsin tutustumaan jo uran tehnei-siin henkilöihin viihdemusiikkimaailmassa. Konkarit eivät pistäneet pahakseen noviisin kysymyksiä, ja hyvät neuvot olivat suureksi avuksi. Opin myös tuntemaan Suomea: paik-kajuntakohtaisesti löytyy eroja esimerkiksi temperamentissa ja huumorissa.” Koriseva oli perustanut aiemmin Tango-kuningatar-vuotenaan Fortuna-orkesterin, jonka nimisenä orkesterinsa edelleen tun-netaan. Sitä ennen hän keikkaili Kastanja-bändin kanssa. ”Ja sitä ennen lauloin isosiskoni Eijan kanssa kokoonpanossa Jussi Heikkisen or-kesteri, Eija ja Arja. Ensimmäinen orkeste-rini oli Peräkylän pojat, josta tuli minun ja

Eijan myötä Siskokset ja Peräkylän pojat. Olin 13-vuotias, kun siihen lähdin mukaan, ja olin mukana neljä vuotta.” ”Tein koko ajan kuitenkin paljon töitä myös koulun eteen, ja pärjäsin hyvin.” Peräkylän pojat olivat siskokset huomanneet, sillä siskokset esiintyivät kylän, koulun ja monien yhteisöjen juhlissa. He kirjoittivat itse lisäksi musiikkiesityksiä, joita kävivät esittä-mässä myös omaa kylää kauempana. Nuorempi Koriseva osallistui vielä useisiin läänien välisiin taidetapahtu-miin menestyksekkäästi.

Viihdetaitelijalta vaaditaan lahjakkuutta ja ahkeruutta

Ala-asteikäisenä Arja Koriseva esiintyi ahkerasti, mistä hän

kiittää erityisesti Heiskan kyläkoulun opettajaparis-kuntaa. He kannustivat kaikkia oppilaita esiinty-mään ja laulamaan. ”Keikoilla harrastamani

smalltalkin opin puolestaan äitini pitämässä kyläkaupassa,

joka oli monen toiminnan

arja Koriseva on pienestä pitänyt halunnut viihdetaiteilijaksi, vaikka opiskelikin opettajaksi.

12

13

Kansainvälistä yhteistyötä musiikin alueella on ollut aina. Useita klassisen musiikin insti-tutionaalisia rakenteitamme olivat luomassa myös maahanmuuttajat. Muualta tulleet

toivat runsaasti vaikutteita ensimmäisiin populaarimu-siikkimme ilmentymiin, kuten alan tutkimuksissa koros-tetaan. Taide on ollut aina kansainvälistä virtaa, jopa se kaikkein vanhin ja ”suomalaisin” perinnemusiikkimme. Edes kansallinen symbolimme kantele ei ole pel-kästään suomalaisten omaisuutta. Kanteleensukuisia soittimia ovat tutkineet suomalaisten lisäksi balttilaiset,

pohjoismaalaiset, amerikkalaiset, englantilaiset, japanilaiset ja mo-net muut tutkijat. Kantelesävel-täjä on yhä useammin ulkomaa-

lainen. Kanteleensoittajia on laajasti ympäri maailman: korkeatasoisten taiteilijoiden levyjä on ilmestynyt Bal-tian ja Venäjän lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Ja-panissa ja Norjassa. Kantele on globaali sekä historiansa että nykyisyytensä osalta. Olen usean vuoden ajan saanut olla tekemässä kult-tuurista kehitysyhteistyötä Namibiassa, Sibelius-Akate-mian ja Namibian yliopiston yhteishankkeena. Kes-keisenä ideana on ollut auttaa namibialaisia luomaan perinnemusiikin arkisto, joka olisi musiikinopiskelun tukena sekä Namibiassa, Helsingissä että myöhemmin netin kautta koko maailmassa. Namibia-projektin työmuodoista keskeisin on kenttätyö, paikallisen perinnemusiikin tallentaminen. Lisäksi digitoidaan sikäläisen yleisradion perinnemu-siikin arkistoja. Pidemmällä tähtäimellä toimitetaan opetusmateriaalia ja tutkimusjulkaisuja koulutuksen tar-peisiin. Kansansoitinten rakennustoiminnan elvytystyö on tärkeä osa hanketta, samoin käytännön musisoinnin yhteistyö konsertein. Perinteisten namibialaissoittimien elvyttämisessä hyödynnetään kokemuksia Kantele kou-luun -hankkeesta. Kun opiskelin musiikintutkimusta yliopistossa 1970-luvun lopulla, vallalla oli etnomusikologinen totuus, että musiikki ei ole kansanvälinen kieli. Opin mukaan näin ei voi olla, koska vierasta kulttuuria ei voi ymmärtää sen kulttuurikontekstia ja musiikkijärjestelmää tuntematta.Olin jo silloin vastaan tuota tietämistä ja tiedostamista ylikorostavaa oppitotuutta. Minusta esteettinen koke-minen ei välttämättä edellytä taiteen perus- eikä sy-ventäviä opintoja. Riittää, jos ja kun nauttii. Musiikki on kansainvälinen kieli – ja mitä hienoin tapa rakentaa globaalia yhteisymmärrystä.•

Kansainvälinen kieli

’’Kantele on globaali.’’

sool

oT

ällä

pal

stal

la m

usiik

kia

lähe

llä o

leva

t hen

kilö

t visi

oiva

t, ur

putt

avat

, räy

hääv

ät ja

poh

tivat

.

FT, dosentti HANNu sAHA on muusikko, tutkija ja sitoutumaton kulttuuripolitiikan aktiivi sekä Musiikin

edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja.

KuVa: JaZEK waLcZaK

13

eHdOTA

sOLIsTIA!

Kenen ajatuksia

sinä haluaisit

lukea tältä sivulta?

Lähetä ehdotuksesi

osoitteeseen

soolo@gramex.fi.

1414

Sydän mukana keikkalavoilleHelsinki!

Haloo

1515

Haloo Helsinki! on viime vuosien todellinen ilmiö. keikat ovat loppuun-myytyjä, palkintoja kertyy, levyt myyvät huikeita määriä ja yhtyeen musiikki kuuluu kaikilla radioaalloilla. miltä meno näyttää yhtyeen itsensä silmin?

Teksti HeiKKi joKinen Kuvat mareK Sabogal

Haloo Helsinki! sai tavoitellun vuoden yhtye

-emman.

HALOO HeLsINKI! Perustettu vuonna 2006. eLLI laulu, LeO HAKANeN kitara, Jere mArTTILA kitara, JuKKA sOLdAN rummut. Julkaissut neljä levyä: Haloo Helsinki! (2008), Enemmän kuin elää (2009), iii (2011), Maailma on tehty meitä varten (2013).

Helsinki!

16

Sydän on oltava mukana koko ajan, teeskennellä ei voi, tiivistää yhtyeen kita-risti Leo Hakanen. ”Ihmiset maksavat kei-kalle, jotta näkisivät mei-dät. Haluamme antaa sil-

loin kaikkemme. Studioon ja keikalle kun pääsee, on hyvä ja innostunut fiilis. Nautim-me tekemisestä, ja niin kauan kuin nauttii, pitää tehdä.” Vuonna 2006 perustettu ja kaksi vuotta myöhemmin esikoislevynsä Haloo Helsinki! julkaissut yhtye on ahkera keikkailija. Taka-na on nyt viitisensataa keikkaa. Viime vuonna niitä kertyi mittavat 131. ”Reilut kaksi vuotta jokainen keikkames-ta on ollut tupaten täynnä. Joka kerta kun nousemme lavalle, teemme täysillä. Pate Mustajärvikin kertoi fanittavansa meitä, olemme hänen mukaansa ’raivoisa live-bändi’.On hienoa kun muutkin muusikot pitävät musiikistamme.” ”Radiosoitto tietysti auttaa musiikin tun-netuksi tekemisessä, mutta keikat ovat mei-dän juttu. Tässä on nyt paahdettu seitsemän vuotta käytännössä ilman lomaa.” Kesällä yhtye soitti lähes 50 festivaalilla. ”Se oli mahtavaa aikaa. Siinä on pakko pitää kunnosta huolta vapaa-aikanakin. Keikka on fyysisesti sama kuin tunnin kovatempoinen lenkki. Tämä on ammattimaista hommaa.” Leo Hakanen sanoo, että alun perin hel-sinkiläisyhtye halusi keikkailla siksi, että pää-see kotikaupungin ulkopuolellekin. Nyt sitä ei tarvitse toivoa, kiertueet ulottuvat maam-me jokaiseen niemeen ja notkelmaan. Nimestään ja vankasta urbaanisuudestaan huolimatta Haloo Helsinki! ei ole pelkkä pääkaupunkilaisbändi. Suosio testataan kehä III:n ulkopuolella, Hakanen määrittelee. ”Maakunnissakin keikat ovat loppuun-myytyjä. Olemme kaikki samanlaisia ja yhtä arvokkaita ihan samalla lailla. Ei siinä kysellä kuka on Pohjois-Karjalasta tai Pohjanmaalta.”

musiikkiluokilta maailmalleHaloo Helsinki! on nuori yhtye, sen jäsenet ovat hiukan yli parikymppisiä. Taustalla ovat helsinkiläisen Suutarilan koulun musiikki-luokat, joita kaikki nelihenkisestä yhtyeestä kävivät. ”Kaikki yhtyeen jäsenet ovat yhä samoja kuin syksyllä 2006. Jere Marttilalla ja minul-la oli ala- ja ylä-asteella bändejä, mutta pää-timme yrittää ihan tosissamme. Käänteen-tekevä juttu oli kun saimme laulajaksi Ellin.”

”Kokonaisuus muokkaantuu työn myötä,se on meille tärkeää. Mukana on oltava 10–12 hyvää biisiä, jotta syntyy ehjä kokonai-suus. Olemme tehneet kappaleita koko viime vuoden ajan, niitä on nyt noin 30.” Tavoite on luoda levystä kokonaisuus. Se näyttää myös toimivan: viime vuonna Maail-ma on tehty meitä varten oli Spotifyn kokonai-sena kuunnelluin suomalainen levy. ”Levyn ehdokkuus Emma-palkinnolle vuoden albumina on kunnianosoitus bändil-le. Se kertoo, että levyä on kuunneltu koko-naisena albumina.” Yhtye voitti vuoden pop-albumin Emman. Haloo Helsinki! on vankasti suomenkie-linen yhtye. Musiikin tekeminen englanniksi ei ole ollut sille koskaan vaihtoehto, Leo Ha-kanen sanoo.

”Elli sanoo, että suomi on haastava kieli. Se on myös kaunis kieli sekä äidinkielemme. Haluamme, että yleisö ymmärtää sanasta sa-naan mitä haluamme sanoa.” Vaikka yhtyeen musiikki on hyvin kan-sainvälistä, ulkomailla se ei ole liikkunut. Sen facebook-sivuilla on faneja ympäri maailmaa ja Tukholman suunnasta on tullut keikka-pyyntöjä. ”Siellä voisi olla kivakin käydä, Tukhol-massa asuu paljon suomalaisia.”

Vauhti ei hiljeneMiten Leo Hakanen itse määrittelisi yhtyeen musiikin? ”Sanoisin sitä moderniksi poprockiksi. Myös urbaanista poprockista voi puhua. Ha-luamme tehdä isoja soundeja ja kertosäkeet

’’nautimme tästä hommasta, ja on hienoa, että ihmisetkin nauttivat.’’

”Emme olleet edes ajatelleet naislaulajaa, mutta hän vakuutti meidät. Levy-yhtiö näki meissä potentiaalia, iso kiitos heille siitä.” Elli sanoittaa yhtyeen kappaleet. Hänen esikuviaan sanoittajina ovat Juice Leskinen ja Junnu Vainio, Hakanen sanoo. Sävellyk-set tehdään yleensä yhdessä. ”Viime levyllä Maailma on tehty meitä varten olin päävastuussa sävellyksistä, mutta Jere Marttilakin säveltää. Ellikin on mukana sävellyksissä, toimimme co-write -hengessä.” ”Se toimii hyvin. Kun Elli laulaa, hän pystyy seisomaan biisin takana. Itse tein vii-me levylle yhden tekstin. Kimpassa tehtäessä ideat lentävät.” Yhtyeen neljästä levystä viime vuonna julkaistu Maailma on tehty meitä varten on en-simmäinen, jolla kaikki luova työ on bändin jäsenten omaa työtä. Joka levyllä on toki ollut mukana bändin omaakin tuotantoa. ”Otimme tämän levyn myötä täyden vastuun biiseistä. Sen mukana ura kääntyikin nousuun. Tuottajat ovat kiinteästi mukana levyn teossa, olemme oppineet siinä paljon.”

suomi on kaunis kieliNyt tekeillä on viides levy, joka julkaistaan loppuvuodesta. Ensin syntyvät sävellykset, sitten Elli tekee tekstit. Tammikuussa yhtye oli studiossa ja demot ovat olleet tosi hyviä, Hakanen kertoo.

17

ovat tärkeitä. Isot soundit tarkoittavat mas-siivista soundia rumpuineen ja taustoineen. Se ei ole mitään minimalismia.” ”Biisit ovat pop-melodiavoittoisia, mutta rock tuodaan niihin mukaan. Olemme nuori trendikäs bändi, etsimme omaa soundia.”

mistä bändin mittava suosio voisi johtua?”Kappaleet ja niiden tekstit koskettavat ih-misiä. Olemme kuulleet tarinoita kuinka ne liittyvät eri elämäntilanteisiin. Ne ovat hyvä pop-melodioita, joihin yritämme tehdä tinki-mättömät soundit.” Yhtyeen jäsenet kuuntelevat paljon mu-siikkia, niin koti- kuin ulkomaistakin. Suosik-kien lista on laaja, sieltä löytyvät muun muassa Neljä Ruusua ja Sir Elwoodin hiljaiset värit. Ennen muita tulee kuitenkin Max Mar-tin eli monelle maailman ykkösnimelle työs-

kennellyt ruotsalainen Martin Sandberg. ”Hän on maailman kovin biisin tekijä, joka on tehnyt 20 vuotta huikeita hittejä.” ”Mutta kun kappale on hyvä, tekstissä on tunnetta ja se sopii esiintyjän suuhun, silloin musiikki toimii. Kaikkea musiikkia pitää ar-vostaa, jota muut tekevät sydämellään.” Haloo Helsinki! on tehnyt kaksi omas-ta musiikistaan poikkevaa coveriakin: Eppu Normaalin Puhtoinen lähiöni sekä Pelle Mil-joonan Juokse villi lapsi. Kiva tehdä välillä jotain muutakin, Hakanen sanoo. Yhteen meno ei hiljene. Levy on tulossa ja keikkailu jatkuu. ”Haluamme koko ajan kehittää itseämme musiikin eri osa-alueilla, tuottamisesta mu-siikin tekoon. Nautimme tästä hommasta, ja on hienoa, että ihmisetkin nauttivat. Meillä on mahtavia faneja, me tykkäämme bändi-hommasta.”•

emma Gaala oli J. karjalaisen, Haloo Helsinki! -yhtyeen ja Cheekin juhlaa.

j. Karjalainen, Haloo Helsinki! ja Cheek menestyivät odote-tusti Emma Gaalassa. Kaikki kolme saivat useita Emmoja. J. Karjalainen sai Emma-pal-

kinnot vuoden albumista, vuoden rock-albumista ja vuoden biisistä. Cheek sai Emma-palkinnot vuoden miessolistina, vuoden hiphop-albumista ja vuoden myydyimmästä albumista. Haloo Helsinki! sai Emma-palkin-non vuoden yhtyeenä ja vuoden pop-albumista. Vuoden naissolistiksi nimettiin San-ni, vuoden tulokkaaksi Isac Elliot, vuo-den iskelmäalbumiksi Juha Tapion La-pisatsulia ja vuoden tuottajaksi MGI eli Henri Lanz. Pekka Sipilä ja Sakari Kukko saivat erikois-Emmat. Lehden painoon men-nessä ei vielä ollut tietoa, kenelle yleisö-äänestyksen perusteella jaettavat Emmat menevät.•

Teksti lauri Kaira

em

ma-p

alk

itu

t 20

13

vuodentähdetsaivatemmansa

Haloo Helsinki alkoi keikkailla, jotta pääsee kotikaupungin ulkopuolellekin. Näin on käynyt.

17

>>>

18

Vuoden naissolisti Sanni

Vuoden miessolisti cheek

Vuoden yhtyeHaloo Helsinki!

Vuoden albumiEt ole yksin J. Karjalainen

Vuoden tulokas isac Elliot

Vuoden pop-albumi Maailma on tehty meitä vartenHaloo Helsinki!

Vuoden rock-albumi Et ole yksin J. Karjalainen

Vuoden metallialbumiHalo of blood children of bodom

Vuoden hiphop-albumiKuka muu muka cheek

Vuoden iskelmäalbumiLapislatsulia Juha Tapio

Vuoden myydyin albumiKuka muu muka cheek

Vuoden lastenalbumi Ville & Valle uMo

Vuoden biisiMennyt mies J. Karjalainen

Vuoden tuottaja MGi eli Henri Lanz

J. Karjalainen

isac Elliot

ismo Eskelinen

Juha Tapio children of bodom

dalindèoSanni

18

em

ma-p

alk

itu

t 20

13

Vuoden vienti-emma Sunrise avenue

Kriitikoiden valintaRisto

Vuoden etnoalbumiPelimannit ja Hiljainen haltioituminenJuuri & Juuri

Vuoden jazzalbumi Kallio dalindèo

Vuoden klassinen albumibach – Eskelinen ismo Eskelinen, kitara

erikois-emmat Pekka Sipilä ja Sakari Kakko

Näet loputkin palkitut osoitteessa www.emmagaala.fi

KuVaLäHTEET: JuHa TaPio / JERE HiETaLa. SaNNi / waRNER MuSic FiNaLNd.J. KaRJaLaiNEN / waRNER MuSic FiNLaNd. iSac ELLioT / ViLLE JuuRiKKaLa.iSMo ESKELiNEN / MaaRiT KyTöHaRJu. cHiLdREN oF bodoM / JaRMo KaTiLa. daLiNdèo / VEiKKo KäHKöNEN. cHEEK / JERE HiETaLa.

cheek

19

Softengine

Seinäjokelainen Softengine voitti UMK-kilpailun kap-paleellaan Something Better ja edustaa Suomea touko-kuussa Eurovision laulukil-pailussa Kööpenhaminassa. Voittaja sai Gramexil-

ta tv-kameroiden edessä kimpun Gramex-kukkia sekä apurahan tukemaan menestys-tä Kööpenhaminassa. Gramex on UMK:n yhteistyökumppani, koska se tahtoo edistää uusien kykyjen löytämistä ja menestystä.

Tiukka kisaKisa oli tiukka kärkikaksikon Mikko Poh-jolan ja Softenginen välillä. Voittaja sai 10 pistettä Redramalta, 8 pistettä Toni Wirta-selta, 10 pistettä Aija Puurtiselta ja 10 pis-

tettä Tomi Saariselta. Kauas kaksikosta ei myöskään jäänyt Miau. Seinäjoella muutama vuosi sitten perus-tettu yhtye oli häkellyksestä lähes sanaton. ”Ens viikolla pitää kysyä tuota”, kuului vas-taus UMKplussan Miltä nyt tuntuu -kysy-mykseen välittömästi TV-lähetyksen jälkeen.

stadionrockia nuoruuden innolla Softengine kertoo pyrkivänsä luomaan eep-pistä omintakeista tyyliä sekoittaen siihen esikuviaan Coldplaytä, Musea, Disco En-sembleä ja 30 Seconds To Marsia. Keski-iältään 18-vuotiaaseen yhtyeeseen kuuluvat Topi Latukka (laulu, kitara), Ossi Mäkelä (kitara, syntetisaattori) Eero Kes-kinen (bassokitara), Henri Oskár (kosketti-met) ja Tuomo Alarinta (rummut).

nuorten miesten rockyhtye sai Gramex-kukkakimpun ja lähtee vauhdilla kööpenhaminaan.Teksti lauri Kaira Kuvat tomi miKKola/Yle KuvaPalvelu

edustaa euroviisuissa

Vuonna 2012 julkaistu omakustannelevy, hyvä menestys useassa bändikilpailussa ja pit-kä keikkalista ovat valmistelleet yhtyeelle tie-tä UMK-voittoon. Uutta materiaalia on työn alla ja innostus sekä odotukset ovat korkealla. Yhtye teki levytyssopimuksen UMK-kisojen aikana Sony Musicin kanssa. ”Pyrimme tempaisemaan kuulijan mu-siikkiimme sisään akustisia ja elektronisia ele-menttejä hyödyntäen. Vastakohtaiset teemat ja ajatukset korostavat laulujemme mietteliäitä, mutta energisiä ja räjähtäviä ulottuvuuksia.” Euroviisujen finaali on lauantaina 10.5. Softengine kisaa finaalipaikasta Kööpen-haminan viisulavalla toisessa semifinaalissa torstaina 8.5.•Seuraa yhtyettä ja sen kisavalmistautumista: www.softengine.fi

Keski-iältään 18-vuotias yhtye pursuaa energiaa lavalla.

20

Kerro jos verotuksesi muuttuuVuoden 2014 veroprosentit tuli-vat voimaan 1.2.2014. Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista ve-roprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tieto-ja. asiakkaan on itse toimitettava Gramexille kopio muutosvero-kortista. Eläkeläisen, koululaisen, opis-kelijan tai Suomessa rajoitetustiverovelvollisen tulee aina toimit-taa erikseen verotustietonsa Gra-mexille. Näin varmistat oikean verotuksen.

Ilmoittakaa äänitteetja musiikkivideotTuottajat, muistattehan että ääni-teilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisu-kuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimmevarmistaa, että esityskorvaus-ten maksatus tapahtuu ajallaan. Myös kaikista singleistä ja radio-promoista tulisi tehdä ääniteilmoi-tukset. Musiikkivideoistakin on tehtä-vä ilmoitukset Gramexille. Niistä tulee Gramexin kautta esityskor-vauksia videon tuottajalle sekä kotimaisista videoista myös tai-teilijoille. äänite- ja musiikkivideoilmoi-tukset löytyvät kotisivultamme www.gramex.fi.

infoasiakas

välis

oitto

Toim

ittan

eet R

iikka

Hilt

unen

, Hei

kki J

okin

en ja

Lau

ri K

aira

Uusia ihmisiä GramexissaGramexin uusi myynti- ja markki-nointipäällikkö Petri Kiiski keskittyy markkinoinnin suunnitteluun ja käy-tännön toteutukseen. Hänen alaansaovat myös yhteistyöasiat Teoston kanssa sekä henkilökohtaiset asia-kassuhteet. aiemmin Petri toimi reilut yhdek-sän vuotta Teostossa useissa eri-laisissa esimies- ja asiantuntijateh-tävissä. Hänen tontillaan siellä oli julkisen lisensioinnin ja tallennuksen myynnin organisointia, kumppani- ja jälleenmyyntitoimintaa, toimialasuh-teita sekä pohjoismaista yhteistyötä.

Ku

VaT:

MaT

Ti M

aTiK

aiN

EN

20

anssi Kela esiintyi soitinten jakotilaisuudessa. Hän oli myös

lahjoittanut omia soittimiaan.

yli 20 vuotta taloushallinnossa työskennellyt marja Lempinen on nyt Gramexin talouspäällikkö. Hän on toiminut useissa yrityksissä ku-ten bureau Veritas Finlandissa ja mainostoimisto J. walter Thompson Finlandissa. Musiikkibisnes on tullut tutuksi ondinen sekä Kulttuuritehdas kor-jaamon talouspäällikkönä sekä töis-tä Turun musiikkijuhlasäätiön down by The Laiturin ja Rumba-lehden ta-loushallinnoissa. Marja tuntee olonsakotoisaksi Gramexissa ja pitää sen työtä tärkeänä.

Katja Pönkkä aloitti Gramexissatammikuussa iT- ja tilitysoperaat-torina. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelyä sekä taloustieteitä. aiemmin hän on työs-kennellyt taloushallinnon töissä. Kat-ja harrastaa joogaa, spinningiä sekä matkailua aina kun mahdollista. Katriina Värjölä on koulukseltaan taan merkonomi ja aloitti työt Gra-mexin tilitysvalmistelijana helmikuus-sa. Edellinen työpaikka oli Jumbon kauppakeskuksen Stadiumissa. 21-vuotias Katriina harrastaa ratsas-tusta ja tanssia.

Petri Kiiski, Marja Lempinen, Katja Pönkkä ja Katriina Värjölä.

soittimet kiertämäänHelsingin kaupungin nuorisoasiain-keskus ja useat suomalaiset muusikot ovat yhdistäneet voimansa hyvään tarkoitukseen. meidän soitin -projekti kerää ehjiä ja toimivia bändisoittimia ja jakaa niitä eniten tarvitseville. Projekti kerää sekä soittimia että ehdotuksia lahjoituskohteiksi ja ensimmäiset soittimet jaettiin helmikuun alussa kulttuuriareena Gloriassa. idean isä on muusikko mikko Kosonen.

KuVa: HELSiNGiN KauPuNGiN NuoRiSoaSiaiNKESKuS / MaaRiT HoHTERi

Hakemuksen lahjoituksen kohteeksi voi täyttää osoitteessa http://meidansoitin.munstadi.fi tai Facebookissa osoitteessa: www.facebook.com/MeidanSoitin. Soitinlahjoituksia voi ehdottaa osoitteeseen soitinlahjoitus@gmail.com.

21

Vietävänhyvää.

Sibeliuksesta se lähti, kotimaisen musiikin kansainvälinen menestys. Silti kuljemme leuka rinnassa naapuria kadehtien.

Täysin syyttä. Suomalaisella musiikilla menee hyvin! Sitä viedään ulkomaille menestyksekkäästi yhä enemmän. Kansainvälistymisessä

kumppaneina ovat alan kovimmat ammattilaiset, Music Finlandin asiantuntijat.

Tutustu palveluihimme osoitteessa musicfinland.fi

Mentorointi Viestintä Tuet jatapahtumat Tutkimukset Nuotisto

iLMoiTuS

22

Tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi viime vuonna yhteensä 18,64 miljoonaa euroa musiikille. Tästä taiteilijat saivat 8,7 miljoonaa ja äänitteiden tuottajat 9,9 miljoonaa.

Teksti lauri Kaira Kuva alenavlad

19 miljoonaa musiikillegramex jakoi liki

Korvauksista meni kotimai-selle musiikille 11,9 miljoo-naa euroa ja ulkomaiselle musiikille 6,75 miljoonaa euroa. Suuri osa ulkomaisenmusiikin tuottajakorvauk-sista maksetaan kansain-

välisten levy-yhtiöiden Suomessa toimiville tytäryhtiöille tai lisenssin haltijoille. Korvauksensaajien määrät ja korvausten tarkempi jakauma näkyvät viereisen sivun taulukosta.

mistä korvauksia kerättiinJaettu summa koostuu pääosin vuonna 2012 kerätyistä kotimaisista korvauksista. Lisäksi jaettiin aiempien vuosien ulkomaisia kor-vauksia. Gramex-korvauksia kerätään äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia sekä osa korvauksina äänitteiden tallentamisesta. Lisäksi Gramex kerää korvauksia ja myöntää lupia musiikkivideoiden käyttöön. Vuonna 2012 korvauksia kertyi 8,3 mil-joonaa euroa äänitemusiikin käytöstä tausta- tai tanssimusiikkina muun muassa kaupoissa, ravintoloissa ja kuntosaleissa. Radio- ja televisioyhtiöiltä kertyi 7,3 mil-joonaa, internet-verkkokäytöstä ja tallenta-misesta yhteensä 2,7 miljoonaa ja ulkomailta

Gramexin kustannustehokkuus on alan kansainvälistä kärkeä: noin yhdeksän kymmenestä kerätystä eurosta menee musiikille.

0,5 miljoonaa. Tämän lisäksi kertyi runsas 0,9 miljoonaa euroa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja.

Jako käyttömäärien mukaan Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa musii-kille lähes yhdeksän kymmenesosaa. Loppu kuluu korvaushallinnon kuluihin. Ne olivat viime vuonna noin 13 prosenttia kerätyistä korvauksista.

Tilityksen radiolistaTilityksessä olivat mukana seuraavia radioi-den ja TV-lähetystön vuodelta 2012 raportoi-dut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion alue-lähetykset ja Yleisradion tv-lähetykset. Radio Nova. Lähes valtakunnalliset radiot: City, Radio Dei, NRJ, Iskelmäketjun radiot, Voice,

Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa yksilöllisesti, musiikkikappaleittensa käyttö-määrien mukaisesti. Korvaukset maksetaan kertymävuoden jälkeen. Sitä ennen kappalei-den soittomäärät on selvitetty ja korvaukset kohdistettu eri kappaleille. Suuri osa esityskorvauksista jaetaan radio-soittojen suhteessa. Lisäksi korvausten ja-koon vaikuttaa taustamusiikkioperaattoreilta saatu tieto siitä, mitä kaupoissa, asiakaspal-velutiloissa ja ravintoloissa käytettiin.

Radio Rock, Radio Aalto ja SuomiPop. Muut yksityiset radiot: Auran Aallot, Jyväskylä, Kajaus, Metro FM, Mega, Pooki, Nostalgia, Radio Pori, Radio Helsinki, Ra-dio 957, Radio Voima, Ramona, Rex, Sata, Sun FM ja Ålands Radio. Muiden yksityisten radioiden korvaukset tilitettiin edellä lueteltujen yksityisten radioi-den soittojen suhteessa.•

23

Taiteilijoille maksetut korvaukset 2013 EuRo- LuKu- yHT. KESKiaRVo RaJaT MääRä (euroa) (euroa)

– 9 999 999 63 – 15 000 62 – 10 000 34 – 8 500 149 – 5 000 316 – 2 500 362 – 1 500 332 – 1 000 668 – 500 1 278 – 200 1 267 – 100 6 385

yHT. 10 923 8,7 milj. 796

Tuottajille maksetut korvaukset 2013 EuRo- LuKu- yHT. KESKiaRVo RaJaT MääRä (euroa) (euroa)

– 9 999 999 12 – 100 000 9 – 50 000 8 – 30 000 17 – 15 000 11 – 10 000 36 – 5 000 33 – 3 000 79 – 1 500 52 – 1000 140 – 500 292 – 200 296 – 100 1 195

yHT. 2 180 9,9 milj. 4 551

19 miljoonaa musiikille

23

YLI 13 000 sAI KOrVAuKsIA Gramex jakoi tekijänoikeuskorvauksia viime vuonna 10 923 esittävälle taitei-lijalle ja 2 180 äänitteen tuottajalle. Taiteilijat saivat yhteensä noin 8,7 miljoonaa ja tuottajat noin 9,9 miljoonaa. • Korvaukset jaettiin yksilöllisesti suhteessa siihen, kuinka paljon kenenkin äänitteitä oli käytetty. • Taiteilijoiden keskimääräinen korvaus oli 796 euroa vuodessa ja tuottajien 4 551 euroa vuodessa. • alla olevasta taulukosta näkee, miten korvaukset muutoin jakautuivat. Esimerkiksi 63 taiteilijaa sai yli 15 000 euroa vuodessa ja 62 tai-teilijaa sai 10 000–15 000 euroa. Vastaavasti esimerkiksi 12 tuottajaa sai yli 100 000 euroa vuodessa ja yhdek-sän sai 50 000–100 000 euroa.

24

luova työ sekä tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet nivoutuvat yhä laajemmin Suomenkin talouteen.

Teksti HeiKKi joKinen

luova talous

Poropoika Nikosta kertova animaatioelokuva myytiin 118 maahan.

KuVa: aNiMa ViTaE

Suomen moottoriksi

24

eU:n patenttiviraston syksyllä 2013 julkaistun raportin mu-kaan tekijänoikeuteen nojau-tuvat alat työllistävät 4,3 pro-senttia Suomen työvoimasta. Bruttokansantuotteeseen ne lisäävät 4,8 prosenttia. Nämä

ovat hieman EU-keskiarvoja korkeammalla. Tekijänoikeusalat työllistävät koko Unio-nissa 9,4 miljoonaa ihmistä ja niiden vaikutus bruttokansantuotteeseen on 4,2 prosenttia. Rahassa se on 510 miljardia euroa. Musiikkimaa Ruotsissa tekijänoikeusalo-jen osuus maan työllisyydestä on EU-maiden korkein. Kaikkiaan teollis- ja tekijänoikeusalat luovat EU:n mukaan 26 prosenttia alueen työpaikoista. Näitä aloja ovat tekijänoikeu-den lisäksi patentit, tavaramerkit ja mallit. Lisäksi niitä tukevia töitä tekee yhdeksän prosenttia työllisistä. Luovien alojen työllistävä vaikutus kasvaa. Kataisen hallituksen ohjelman toimeenpano-suunnitelmakin tietää tämän. Siinä ”kulttuu-riyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan” sekä ”kehitetään taide- ja kulttuurilähtöisiä toimintamalleja ja palvelu-tuotteita työllistymiskyvyn vahvistamiseksi”. TEM:n sekä opetus- ja kulttuuriministe-riön muistossa Luovuudesta kasvua ja uudistu-mista (2012) todetaan, että ”Luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyn-tämisestä muilla aloilla on tullut merkittävä kilpailutekijä.” Tämä neljäs tuotannontekijä on noussut perinteisten tuotannontekijöiden työvoiman, pääoman ja tuotantovälineiden rinnalle. Turun Yliopiston kauppakorkeakoulun tuore tutkimus laski festivaalien ja muiden tapahtumien alueellista merkitystä. Musii-killa on niissä iso osuus.

25

musiikkitapahtumien työpaikkojaei voi ulkoistaa kiinaan.

Tänä vuonna on Tove Janssonin syntymän satavuotisjuhlavuosi. Kuvassa tekijä Muumi-hahmoineen.

KuVa: ©MooMiN cHaRacTERSTM

>>>

Tutkituilla alueilla eli Etelä-Pohjanmaal-la, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa ta-pahtumaklusterit työllistävät jopa enemmän kuin alueittensa keskeiset teollisuustoimi-alat. Näitä työpaikkoja ei voi siirtää ulko-maille kuten teollisuuden työpaikkoja. Kulttuurimatkailu on vahvassa kasvussa. Vaasan yliopisto julkaisi viime vuonna tutki-muksen museoiden talousvaikutuksista. Ne loivat sijaintialueillaan 340–500 miljoonan euron lisäkysynnän vuodessa. Kunnat satsaa-vat museoihinsa yhteensä 75 miljoonaa eu-roa. Viidesosa museotuotosta tuli ulkomailta.

Kohta miljardi musikkialalla?Vuonna 2012 Suomen musiikkialan talouden arvo oli 837,2 miljoonaa euroa, laski Music Finland. Elävä musiikki haukkasi siitä 413,8 miljoonaa, eli noin puolet alan kokonais-arvosta. Tekijänoikeuskorvauksien arvo oli

79,6 miljoonaa ja äänitteiden vähittäismyyn-nin 67,9 miljoonaa. Apurahat tuovat alalle 18,7 miljoonaa euroa ja koulutuksen arvo on noin 270 mil-joonaa euroa. Muu musiikkiala kuin koulutus lisäksi kasvoi edellisvuodesta, vaikka maam-me talous muutoin supistui. Suomestakin nousee menestyvää mu-sikkia. Sunrise Avenuen uusin levy Unholy Ground napapsi alkuvuodesta nopeasti kulta-levyn Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Edellinen levy Out of Style on jo myynyt platinalevyn verran Saksassa. Yhtyeen kap-pale Hollywood Hills saavutti suomalaiselle niinkin epätodennäköisen kunnian kuin olla Ruotsin kaupallisten radioiden soitetuin kap-pale loppuvuonna 2011. Music Finland laski, että vuonna 2012 musiikkivienti toi Suomeen 35,8 miljoonaa euroa. Siinä on kahdeksan prosentin kasvu

edellisvuoteen. Vuosituhannen alkuun ver-rattuna luku on kaksinkertaistunut.

Poropoika lensi vauhdillaVienti auttaa pienen kielialueemme eloku-va- ja tv-tuotantoakin. Audiovisuaalisen alan järjestö Favex on selvittänyt alan kansainvä-lisiä rahavirtoja. Vuonna 2011 viennistä ja kansainvälisestä tuesta kertyi 43,8 miljoonaa euroa. Animaation osuus kokonaispotista oli yl-lättävä 23,2 prosenttia. Se on selvästi enem-män kuin animaation osuus koko av-tuotan-nostamme. Vuotta aiemmin animaation osuus kansainvälisistä tuloista oli 32 prosenttia. Anima Vitae -studion Niko-porosta ker-tovat elokuvat ovat maamme menestyneim-piä elokuvia. Ensimmäinen osa myytiin 118 maahan ja keräsi teattereissa yli kolme mil-joonaa katsojaa. Futurecode-yhtiön animaatiosarja Dibi-dogs nousi Thaimaan suosituimmaksi las-tenohjelmaksi. Kaikkiaan tv-animaatio on kerännyt yli 50 miljoonaa katsojaa, lähinnä Aasiassa. Peliyhtiö Rovion animaatiostudiossa työskentelee noin 75 ihmistä. Tämä tekee siitä työntekijämäärältään nykyään erään Euroopan suurimmista animaatiostudioista, ellei suurimman. Clash of Clans -pelistään tunnettu Super-cell keräsi vuonna 2013 yhteensä 672 miljoo-nan euron liikevaihdon. Liikevoiton osuus siitä oli huikea 349 miljoonaa euroa. Kun yhtiöllä oli keskimäärin sata työnte-kijää, voitto yhtä palkallista kohden oli noin 3,5 miljoonaa euroa. Tuotosta valtaosa tulee maamme ulkopuolelta. Angry Birds -pelin ja tuotemaailman ke-hittänyt Rovio on sekin menestynyt. Vuonna 2012 sen liikevaihto oli 152 miljoonaa euroa ja voitto 77 miljoonaa. Roviolla on useita sa-toja työntekijöitä. Kaikkiaan peliala työllistää Suomessa arviolta 2 500 ihmistä.

muumit maailmallaVanhempiin, mutta aina yhtä ajankohtai-siin menestyjiin kuuluvat Tove Janssonin 1940-luvulla luomat Muumit. Tänä vuonna vietetään Tove Janssonin syntymän satavuotis-juhlavuotta. Muumi-tuotteita pyyhkeistä mukeihin on runsaasti. Lontoon muodikkaassa Covent Gardenissakin on oma Muumi-kauppa. Hiro-shimassa olen asunut Muumi-teemahotellissa.

26

Teksti HeiKKi joKinen

clash of clans -pelin barbaari tunnetaan joka puolella maailmaa.

KuVa: SuPERcELL

26

luova talous on vaikea hahmot-taa, tunnustaa teollisuus- ja elinkeinoministeriö TEM:n neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne. ”Sitä ei voi määri-tellä tavoilla, joilla taloutta on perinteisesti arvioitu.”

Ministeriö määrittelee asian näin: ”Luo-valla taloudella tarkoitetaan luovan osaami-sen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää taloudellista lisäarvoa.” Mutta miten sitä voi mitata? Eri puolilla nähnyt lu-vut ja tiedot näyttävät kovin erilaisilta.

Taloutemme tilastot luokittelevat luovaa osaamista käyttävät yritykset hyvin eri-

laisiin toimialaluokkiin. ”Yritys voi olla muotoiluintensiivinen, mut-

ta ei luovan alan yritys, kuten Iittala ja Marimekko.”

Muumi-kirjoja on käännetty 44 kie-lelle. Tove Janssonin aloittama ja hänen veljensä Lars Janssonin jatkama Muumi-sarjakuva on jatkuvasti suosittu. Se alkoi ilmestyä 1954 maailman sil-loin suurimmassa sanomalehdessä The Evening Newsissä. Vuoteen 1974 jatku-nut sarjakuva levisi yli 40 maahan. Sarjakuvan uusi tuleminen alkoi 2006 kun kanadalainen Drawn&Quarterly jul-kaisi siitä kirjan Pohjois-Amerikan mark-kinoille. Se oli menestys ja nyttemmin vastaavia kokoelmia julkaistaan monessa maassa. Luovan alan toimialaraportin laatinut Timo Metsä-Tokela määrittelee luovan alan auttavan kansatalouttamme kolmella tavalla. Sen pohjalle syntyy uutta itsenäistäliiketoimintaa. Se auttaa muita toimialoja paranta-maan tuotteitaan ja palveluitaan. Luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää koko maan kilpailukykyä.•

mitä on luova talous? kaikki siitä puhuvat, mutta kuka sen on tavannut ja tuntee?

luovan talouden jäljillä

teenlaskettu liikevaihto oli noin 5,4 miljardia euroa. Tästä luvusta puuttuvat ilman yritystä toimivat itsensä työllistäjät. Heitä on paljon kulttuurialoilla, eikä vähiten muusikkojen joukossa. Tilastokeskuksen helmikuussa jul-kistaman selvityksen mukaan itsensä työllistä-jiä oli viime vuonna työelämässä noin 152 000 henkeä.

Tartumme pullonkauloihinMinisteriössä yritetään hahmottaa muuttu-vaa työelämää, luovasta taloudesta TEM:ssä vastaava Petra Tarjanne sanoo. Ohjelmia, straegioita ja selvityksiä syntyy koko ajan. ”Yritämme tunnistaa luovan talouden hyödyntämisen pullonkauloja ja tarttua nii-hin. Yksi esimerkki on tekijänoikeustulojen verotus. Juristimme kirjoittaa parhaillaan esi-tystä uudeksi pykäläksi. Ajatus on, että nämä voisi verottaa joko ansio- tai yhtiön tuloina.” ”Pyrimme näin tasavertaistamaan tilan-netta. Esimerkiksi muusikot saavat tekijän-oikeuskorvauksensa nyt henkilökohtaisena tulona. Mietimme myös, että tulon jaksotta-minen eri vuosille olisi oltava mahdollista.” Nyt korvaus vuosien työn vaatineesta levystä voi tulla tilille yhtenä vuonna ja nostaa rajusti verotusta. Tekijänoikeuksien merkitys liiketoimin-nassa on selvästi kasvava, Tarjanne sanoo. ”Mikä tahansa alkaa kohta sisältää element-tejä, joissa on mukana tekijänoikeus.” Digitaalinen jakelu vie uuteen tilantee-seen. Kun aiemmin määriteltiin territorio, jolle oikeuksia myydään, nyt verkkojakelu on periaatteessa globaalia. ”Rajoitukset ärsyttä-vät usein kuluttajia ja aiheuttavat laittomia latauksia.” On löydettävä sellainen jakeluympäristö, jossa korvauksen saa se, jolle korvaus kuuluu, eikä ”sen tule tukea vääriä toimintamalleja”. Paljon tapahtuu rajojemme ulkopuolellakin. ”EU:n digitaalisella agendalla on valtava mer-kitys miten sisältöä saa käyttöön.”

”Muotoilu tuo merkittävän lisäarvon, mutta miten laskea Fiskarsin saksien hyvän suunnittelun tuoma lisäarvo?” Luovan alan toimialaraportti päätyy sii-hen, että luovilla aloilla toimii 37 789 ihmistä yhteensä 11 661 toimipaikassa. Niiden yh-

27

Sunrise avenue on erityisen suosittu saksankielisessä Euroopassa.

KuVa: oLaF HEiNE

27

luovat yhteisöt voivat herättääalueita henkiin.

Kysymys on miten heavy-maineen voisi hyödyntää ympäri vuoden: klubeja, teema-ravintoloita, alan myymälöitä. Niitä voisi olla enemmän. ”Pitäisi lähteä tekijöistä, saman genren tekijät voisi toimia yhdessä. Hevisau-ruksen tapa monistaa konseptinsa kasvattaa myös tuloja.”

Yrittäjyys on tyypillinen tapa työllistyäLuovat alat ovat kasvaneet merkittävästi vii-me vuosina, sanoo Turun yrityspalvelukes-kuksen päällikkö Timo Metsä-Tokila. Hän on laatinut luovan alan tuoreen toimialara-portin. Siinä selvitetään mikä alan merkitys ja mittasuhde on. Kehitys vaihtelee ammateittain. Työn-tekijöiden määrällä mitattuna ohjelmistojen suunnittelu pelifirmoineen haukkaa valta-osan alasta. Kirjojen kustantaminen kutis-tuu ja elokuva-ala pysyy samassa. Graafinen suunnittelu, esittävät taiteet ja taiteellinen luominen kasvavat voimakkaasti – ne ovat tosin verrattain pieniä aloja. ”Roviosta ja Supercellistä huolimatta peliteollisuudessa on paljon pieniä yrityksiä. Ala on erittäin kilpailtu, voi olla helpompi päästä ammattiurheilijaksi kuin luoda me-nestyvä pelifirma. Ala vetää nuoria tekijöi-tä ja sijoittajia. Sillä on myös erittäin vahva kulttuuri.”

Yrittäjyys on tyypillinen keino työllistyä, Metsä-Tokila sanoo. Graafinen suunnittelu on sellainen ala. ”Yritykset ymmärtävät, että kaikkea ei kannata itse väsätä, sen voi ostaa ulkoa. Ne tietävät, että luova työ tuo lisäarvoa yritykseen ja se halutaan ostaa siltä, joka sen todella osaa.”

uusi asia viranomaisilleLuovan alan yrittäjyys on viranomaisille uusi asia, Metsä-Tokila arvioi. ”Siinä on molem-min puolin tiedon jakamisen paikka.” Pulmia on työllisyys- ja sosiaaaliturvassa. Luovan alan osuuskuntien syntymistä Metsä-Tokila pitää myönteisenä asiana. Timo Metsä-Tokilalla on työnsä kautta käytännön kokemusta uusista alalle tulijois-ta. ”Minulla on jonkun verran muusikkojakin asiakkaina. Useimmiten he ovat tilanteessa, jossa he haluavat siirtyä harrastajasta ammat-tilaiseksi.” ”He ovat yleensä rautaisia ammattilaisia. Musiikki on kilpailtu ala, mutta meillä on usein verkostot valmiina yritystoiminnan al-kaessa. Musiikin alalla verkostoitumisen mer-kitys korostuu erityisesti.” Entä luovan alan tulevaisuus? ”Alan painoarvo lisääntyy koko ajan. Mahdollisia tekijöitä on enemmän. Muuallakin nähdään arvo, jonka he voivat tuoda yrityksille. Ala kasvaa, tunnelin päässä on valoa. Yrittäjyys lisääntyy ja kilpailu on kovaa.”•

angry birds -pelistä kasvoi satojen oheistuotteiden kirjo.

KuVa: RoVio

raha on sirpaleinaMinisteriö seuraa myös musiikin alan tulon-muodostusta. ”Käykö niin, että äänilevyjen ja digijakelun osuus tuloissa on pieni ja talou-dellisia menestyjiä ovat ne muusikot, jotka pystyvät rakentamaan brändin?” Tällöin he voivat tarjota palveluja, kuten musiikkia myymälöihin tai muualle vahvista-maan toisen toimijan brändiä. ”Monistetta-van tuotannon historia ei ole kuin sata vuot-ta vanha. Onko se vain välivaihe siirryttäessä uuteen malliin?” Ennen virkamiesuraansa Petra Tarjanne työskenteli tv-tuotantoyhtiön toimitusjoh-tajana. ”Jos tekijöiden kaikki oikeudet olisi viety neuvottelematta, olisi se tehnyt koko tuotantoprosessin jäykäksi. Mutta samoin tuottajalla on oltava riittavät oikeudet myydä valmista elokuvaa eteenpäin.” ”Raha on pieninä sirpaleina nykyisessä maailmassa ja sirpaloituu lisää.” On kyettävä sopimaan, jotta sen rahan voi poimia. ”Ra-hoittaminen ei saa olla liian monimutkaista.”

Työtä maan eri osiinLuovalla taloudella on merkitystä alueellises-sakin taloudessa. ”Esimerkiksi Ruisrock, Pori Jazz tai Pro-vinssirock eivät tuo vain parin päivän tuloa alueelle, niillä on laajempi vaikutus. Seinä-joella on rytmimusiikin osaamista ja Logo-molla, Kaapelilla tai Suvilahdella on alue-taloudellistakin merkitystä. Luovat yhteisöt voivat herättää alueita henkiin – näin kävi esimerkiksi Britannian Gatesheadissa.” Kulttuurimatkailulla on kasvava mer-kitys, Petra Tarjanne uskoo. ”Meillä pitäisi olla enemmän ymmärräystä mikä on meidän vahvuutemme kohteena. Tuska-festivaali on jo hyvä esimerkki, sinne tulee ulkomaisia vieraita.”

28

tV-yhtiöt, teleoperaattorit ja osa tekijänoikeusjärjestöistä esittävät lakia, joka helpottai-si sopimista verkkotallennus-palveluista. ”Tavoitteena on, että ku-luttajat voisivat tallentaa pal-

veluihin kaikkia television vapaasti vastaan-otettavilla kanavilla esitettäviä ohjelmia”, sanoo Sanoma Media Finland Oy:n yhteis-kuntasuhdejohtaja Marcus Wiklund. Ehdotuksen mukaan verkkotallennuspal-velun tarjoaja sopisi ensin suoraan tv-yhtiöin kanssa ehdoista käyttää niiden signaalia. ”Tämän jälkeen palveluntarjoaja sopisi teki-jänoikeusjärjestöjen kanssa niiden hallinnoi-mien oikeuksien käytöstä.” Tätä helpottamaan säädettäisiin uusi

olisiko sopimuslisenssi ratkaisuverkkotallennuspalveluille?

”tarkkarajainen sektorikohtainen sopimus-lisenssi”. Sopimuslisenssi antaa tiettyä oikeuden-haltijajoukkoa laajasti edustavalle tekijänoi-keusjärjestölle luvan sopia kaikkien kyseisen sektorin oikeudenhaltijoiden puolesta, ellei-vät nämä käytä veto-oikeutta. Wiklundin mukaan operaattorit ovat toi-voneet sopimiselle yhden luukun periaatetta Esitystä on ollut valmistelemassa muun-muassa av-tuottajien, näyttelijöiden ja sävel-täjien edustajia. On yhä auki, miten musiikin tuottajien ja muusikoiden oikeuksista sovit-taisiin. Wiklundin mukaan televisioyhtiöt saisivat korvauksen signaalin käytön oikeudesta mai-nonnan muodossa. ”Tekninen ratkaisu olisi sellainen, jossa myös kauan sitten tallenne-

tuissa ohjelmissa esitettäisiin tuoretta ja kat-sojille relevanttia mainontaa. Tallenteet voisi-vat säilyä palvelussa enintään kaksi vuotta.” ”Ratkaisun piirissä olisi nykyisiä ko-titallentimia mukailevat toteutukset. Yksi edellytys olisi, että käyttäjän tulisi valita tal-lennettava ohjelma ennen niiden varsinais-ta lähettämistä. Ratkaisu ei pitäisi sisällään kaikkien ohjelmien ja kaikkien kanavien au-tomaattitallennusta.” ”Toimijoiden toiveena on, että esitys tekijänoikeuslakiin lisättävästä säännöksestä annettaisiin eduskunnalle tämän kevätistunto-kauden aikana ja että laki saataisiin voimaan mahdollisimman pian.” Suomessa toimii kolmisenkymmentä verkkotallennuspalvelua. Tiettävästi ne eivät nyt maksa käyttämistään tv-ohjelmista.•

Esityksen mukaan palvelut hankkisivat TV-yhtiöiden oikeudet suoraan näiltä ja ohjelmasisällön oikeudet tekijänoikeusjärjestöiltä.

Teksti lauri Kaira Kuva matti matiKainen

Sanoma Oy:n marcus Wiklund toivoo lainsäätäjää apuun.

29

Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä Gramexin medialisensointipäällikkö JuHaNi aLa-HaNNuLa. Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.

pyk

älä

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

viid

akko

2Soittajille kenties lisäkorvaus mitä tarkoittaa esiintyjille tullut uusi mahdollisuus lisäkorvauk-seen?

äänilevyllä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksiin vaikuttava lakimuutos liittyy lisäkor-vaukseen, mikäli esittävä taiteilija on luovuttanut oikeutensa tuottajalle kertakorvauksella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi muusikkoa, joka on saa-nut tuntikorvauksen studiokeikasta. Tällaisella muusikolla on oikeus saada tietty osuus 20 vuoden ”jat-ko-ajalla” mahdollisesti kertyvästä tuotosta. Tässä puhutaan siis tuo-tosta, jota kertyy sen jälkeen, kun 50 vuotta on kulunut äänitallenteen julkaisemista tai saattamisesta lailli-sesti yleisön saataviin muutoin kuin tallenteen kappaleita levittämällä. direktiivin valmistelun yhteydessä tästä puhuttiin eräänlaisena rahas-tona. Laissa säädetyn järjestelmän mukaisesti käytännössä Gramex ryhtyisi hallinnoimaan lisäkorvauk-sen tilitystä muusikoille.

laki muuttui– mikä siis muuttui?

’’äänitteen suoja-aika pidentyi 50 vuodesta 70 vuoteen.’’

29

3Orpoteoksen valssiTekijänoikeuslain muutoksen yhteydessä säädettiin myös uusi laki orpoteosten käyttämisestä. mistä siinä on kyse?

Laissa orpoteosten käyttämisestä säädetään niiden käytöstä yleisölle avoimissa kirjastoissa, museoissa ja koulutusorganisaatioissa, arkistois-sa, elokuva- ja ääniarkistoissa sekä julkisen palvelun televisio- ja radio-yrityksissä. Lain tarkoittamia orpo-teoksia ovat teokset, joiden kaikkia tekijöitä ei tiedetä, tunnisteta tai voi-da tavoittaa, vaikka tietyt selvitykset on tehty. orpoteoslaki säätää miten orpo-teos määritellään, miten oikeuden-haltijoista tehdään huolellinen sel-vitys ja miten selvityksen tulokset kirjataan. Laissa on myös säännök-set orpoteosten käyttämisestä ja maksettavasta hyvityksestä jos teki-jä ilmoittautuu tai muuten osoittau-tuu teoksen tekijäksi.•

1 Suoja-aika piteniKuulin, että tekijänoikeuslakia muutettiin marraskuussa 2013. mitä muutoksia siihen tehtiin?

Tekijänoikeuslakia tosiaan muutettiin viime vuoden marraskuussa. Muu-tokset hyväksyttiin eduskunnassa 5. marraskuuta ja tasavallan president-ti vahvisti muutokset 8. marraskuuta 2013. Muutokset tulivat pääosin voi-maan 15. marraskuuta 2013. Gramexin asiakkaiden kannalta merkittävin muutos oli äänitteen suo-ja-ajan pidentäminen 50 vuodesta 70 vuoteen. Suoja-ajan pidennys ei vai-kuta takautuvasti, vaan se pitenee ”vuosi vuodelta” kunnes 70 vuotta tulee täyteen. Suoja-ajan alkamis-ajankohta pysyy siis vuoden 1963 alussa aina vuoden 2034 alkuun saakka. Tämän lisäksi tekijänoikeuslakiin lisättiin säädökset esittävän taiteili-jan mahdollisuudesta irtisanoa ääni-tallenteen oikeuksien luovutussopi-mus tietyin edellytyksin. Sen voi tehdä kun 50 vuotta on kulunut äänitallenteen julkaisemi-sesta tai äänitallenteen saattamises-ta laillisesti yleisön saataviin muutoin kuin tallenteen kappaleita levittä-mällä, jos tuottaja ei tarjoa äänital-lenteen kappaleita myyntiin tai välitä äänitallennetta yleisölle. Samalla lainauskorvausta koske-vaa tekijänoikeuslain pykälää täs-mennettiin niin, että korvausta voi saada vain teoksen alkuperäinen te-kijä tai hänen perillisensä.

30

messissä mukanaMusiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia

veljesten voimin

VON HerTzeN BrOTHers -yhtyeellä on takana pitkä keikka-putki. Viiden miehen yhtye kiersi Suomea ja britanniaa elokuulta joulukuulle. ”Teimme uuden levyn myötä kiertueen ja mukana oli kahdek-san keikkaa britannian suurissa kaupungeissa. Laskin, että teim-me tämän bändin kanssa viime vuonna noin 70 keikkaa”, sanoo yhtyeen laulaja-kitaristi mikko von Hertzen. ”bändin juuret ovat vahvasti anglo-amerikkalaisessa musiikis-sa ja progressiviisessa rockissa. Siksi on hyvä aloittaa ulkomaiset keikat britanniassa, ehkä tämä voi levitä sieltä muuallekin.”

min Nirvanallekin työskennelleen radiopluggarin. Pluggarin työ on esitellä yhtyeen musiikkia radio- ja tv-asemille. ”Hän piti musiikistam-me ja otti meidät tarkoin valitulle listalleen.” Toukokuuksi yhtye on varannut studion – tekeillä on uusi levy. Se julkaistaan ensi vuoden maalis-kuussa. ”Pääsemme siitä kevät-rundille ja festareille”, Mikko von Hertzen laskee. ”Näissä hommissa ei voi olla liianboheemi. on oltava suunnitelma 18 kuukautta tästä päivästä eteen-päin, jotta yhteistyökumppanit tie-tävät mitä on tulossa. impulsiivi-suus näkyy sitten muissa asioissa, esimerkiksi yllätyskeikoissa.”

Jonne, Mikko ja Kie von Hertzen ovat lähdössä toiselle britannian kiertueelleen.

KuVa: VoNHERTZENbRoTHERS.coM

yhtyeellä on vain tietty määrä pelimerkkejä, von Hertzen muis-tuttaa. ”Parasta toimia siellä, mis-sä meitä on jo kuultu. Jokainen bändi haluaa brittimarkkinoille, siellä on kova kilpailu.” Tämä ei yhtyettä pelota. Huh-tikuussa se lähtee jälleen kier-tämään britanniaa, tällä kertaa wildhearts-yhtyeen lämmittely-bändinä. ”bändin laulaja Ginger on ollut fanimme jo pitkään. Hän ehdotti kiertuetta meille keikkamyyjänsä kautta. Ehdolla oli muitakin bän-dejä, mutta onneksi aikataulu oli meille sopiva.” Von Hertzen brothers on saanut britanniaan edustajakseen aiem-

britanniaa kohti

30

yhtye on saanut kansainvälisty-mistukea Musiikin edistämissää-tiöltä. ”ilman sitä moni juttu olisi jäänyt tekemättä. Viiden miehen bändi kamoineen ja teknikoineen on kallis liikuttaa.” ”Meidän on paljon vaikeampi tehdä mieleenpainuvia keikkoja kuin läppärin kanssa yksin kulke-van dj:n. Meiltä kuluu paljon ra-haa, jotta saamme keikasta sen tasoisen kuin siitä haluamme.” ”Säätiön systeemi on erittäin tärkeä siihen asti kun kassavirta kääntyy bändiä kohti, ei siitä pois-päin. Kulttuurin tuki kaikessa mo-nimuotoisuudessaan on upeaa.”•

Heikki Jokinen

31

musiikin edistämissäätiön mes:N PääTöKsIä 1.11.–31.12.2013 äänitetuotantotuki 75 450 euroa, saajia 60

aV-tuotantotuki 63 050 euroa, saajia 55

Elävän musiikin tuki 147 050 euroa, saajia 99

Markkinointi- ja vientituki68 000 euroa, saajia 27

Työskentelytuki 155 100 euroa, saajia 92 sAAJIA YHTeeNsä 333, 508 650 eurOA

Tiedot hakuajoista ja ohjeet: www.musiikinedistamissaatio.fi

”meILLä eI OLe PAINOPIsTeITä rahan jaossa, vastaamme kentältä tuleviin huutoihin”, sanoo Musiikin edistämissäätiön pääsihteeri Leena Hirvonen. ”Keskeiset jakoperus-teemme ovat hakemuksen laadulli-set ja tasokriteerit. Jos se täyttää ne, menemme hakemusten mukaan.” Säätiöllä ei ole etukäteen päätet-tyä jakoa millaiselle musiikille tai mi-hin toimintaan sitä annetaan. Jaet-tavat varat on budjetoitu eri alueille, kuten esimerkiksi elävän musiikin tuki, äänite- tai koulutustuki. Niiden sisällä rahat jaetaan kui-tenkin vapaasti. Pääperiaate on sel-keä ja reilu: tukea myönnetään niille, jotka sitä ovat hakeneet ja joilla on parhaat hakemukset. Säätiön ensimmäinen toiminta-vuosi on nyt takana. Kokemukset ovat myönteiset. Erityisen ilahtunut Leena Hirvonen on uusien hakijoiden määrän selvästä kasvusta.

rahaa saavat ne, jotka sitä hakevat

britanniaa kohti

Säätiön ensimmäinen vuosi onnistui: rahat saatiin jaetuksi niitä tarvitseville.

uusia ihmisiä on tavoitettu, vaik-ka säätiöllä ei ollut sen kummempaa kampanjointia. ”Ehkä sosiaalinen media on auttanut, siellä on liikkunut tietoa tuestamme.” Säätiö jakoi viime vuonna tukea musiikille yhteensä 2,35 miljoonaa euroa. Eräillä tukialueilla jäi hiukan rahaa jakamatta. Se ei kuitenkaan häviä minnekään, vaan siirtyy tänä vuonna jaettavaksi. ”Joillakin aloilla emme saaneet riittävästi hakemuksia. Ehkä olimme myös alussa hiukan varovaisella tu-kilinjalla. Koska meillä on neljä jako-kertaa vuodessa, ei ole helppoa jak-sottaa rahoja oikein.” Hakijat ovat kiittäneet sähköisen hakujärjestelmän toimivuutta. Vuosi oli kaikkiaan onnistunut, Leena Hir-vonen arvelee. ”Pääsimme eroon rahasta suunnilleen siten kuin aiom-mekin.•

Heikki Jokinen

Ku

Va: S

aa

Ra

Vu

oR

JoK

i

32