1

GramexpressE S I T T Ä V I E N TA I T E I L I J O I D E N J A Ä Ä N I T T E I D E N T U O T TA J I E N T E K I J Ä N O I K E U S Y H D I S T Y S G R A M E X R Y : N A S I A K A S L E H T I

4 | 2007

Kotimaiselle musiikille10 miljoonaa | 12

Viime joulun soitetuin | 10

Tekijänoikeus jää opetus-ministeriöön | 16

Radiokorvaustenoikea hinta | 18

KU

VA: J

AN

DJE

NN

ER

/ G

OR

ILLA

Nyt sytytämmekynttilän

Jouluvirsi on vahva perinne

2

A L K U S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander.

Kokkolan Lepakko vierailee HelsingissäKokkolan ooppera herätti huomiota räväkällä avauksellaan kaksi vuotta sitten: perin pohjin uudistetulla Mozartin Figaron häillä, jonka oli sekä oh-jannut että uudelleen suomentanut Leea Klemola. Nyt oopperayhdistys on tarttunut astetta kevyempään klassikkoon, Jo-hann Straussin Lepakkoon. Sitä esitettiin Kokkolan Snellman-salissa mar-raskuussa, mutta tammikuussa myös pääkaupunkiseudun oopperayleisö pääsee elämyksestä osalliseksi. Kokkolan oopperan Lepakko vierailee Hel-singin Kaapelitehtaalla 18.–24.1. Monikielisen esityksen ohjaa Maria Sid, ja kapellimestareina vuorottelevat Sakari Oramo ja Ralf Kircher. Päärooleissa laulavat Annika Mylläri, Lee-na Liimatainen, Terhi Lampi, Ilkka Hämäläinen ja Olavi Suominen.

Oopperan johtokolmikko varmistumassaSuomen Kansallisoopperan pääjohtajaksi nimitettiin jo syyskuussa Yleisra-dion asia- ja kulttuuriohjelmien ohjelmistopäällikkönä toiminut Päivi Kärk-käinen. Kärkkäisen tehtävänä on talon yleisjohtaminen sekä tunnetusti haavoittuvaisen talouden pitäminen tasapainossa. Kärkkäisen alaisina toimivat oopperan ja baletin taiteelliset johtajat. Jäl-kimmäiseen tehtävään nimitettiin marraskuun puolivälissä ensitanssija ja balettimestari Kenneth Greve Tanskan kuninkaallisesta baletista. Greve on 39-vuotias, ja häntä pidetään etenkin vahvana klassisen baletin osaa-jana, mutta myös hänen nykytanssin kokemuksensa ja kontaktiverkkonsa painoivat valinnassa. Marraskuun lopulla oopperan hallitus julkisti Mikko Franckin ehdok-kuuden oopperan taiteelliseksi johtajaksi. Franck ehti jo helmikuussa irtisa-noutua ylikapellimestarin tehtävistään vastalauseeksi järeille säästötoimille, joilla oopperan rahoituskriisiä pyrittiin silloin laukaisemaan. Hän on irtisa-nomisaikanaan toiminut puheenjohtajana talon väliaikaisessa taiteellisessa toimikunnassa. Franckin toinen pysyvä kiinnitys Belgian kansallisoopperan ylikapellimestarina päättyi parahiksi kesällä. Franckin nimitys varmistunee ennen tämän lehden ilmestymistä, sillä hänellä on vanhastaan vankka tuki kaikissa oopperan henkilöstöryhmissä.

Nightwish ja HIM jyräävät listoilla kansainvälisestiSuomen suurimpiin kansainvälisiin yhtyeisiin kuuluvat HIM ja Nightwish julkaisivat uudet levynsä Venus Doom ja Dark Passion Play syksyllä 2007. Molemmat levyt ovat pärjänneet vakuuttavasti kansainvälisillä listoilla. Venus Doom nousi julkaisuviikollaan kolmanneksi Saksan listalla, vii-denneksi Sveitsissä, kahdenneksitoista Yhdysvalloissa ja neljänneksi-toista Ruotsissa. Nightwishin Dark Passion Play nappasi kärkisijan Sak-sassa, Sveitsissä, Unkarissa ja Kroatiassa. Suomessa levy on myynyt triplaplatinaa. Billboardin European Album Chartilla levy nousi lokakuus-sa sijalle kymmenen.

HIMin Venus Doom nousi heti Saksan listan kolmoseksi.

KU

VA: V

ILLE

JU

UR

IKK

ALA

KU

VAT:

PÄ

IVI K

ÄR

KK

ÄIN

EN

/ H

AR

RI H

INK

KA

. MIK

KO

FR

AN

CK

/ H

EIK

KI T

UU

LI. K

EN

NE

TH G

RE

VE

/ H

EN

RIK

STE

NB

ER

G.

Kokkolan Lepakossa pukuloisto häikäisee, mutta pinnan alla kuohuu.

KU

VA: E

SA

ME

LAM

ETS

Ä

2

Päivi Kärkkäinen johtaa koko taloa, Kenneth Greve balettia, ja Mikko Franckista tullee sekä ylikapellimestari että oopperan taiteellinen johtaja.

Lastenkulttuurin valtionpalkinto Sotta & PytylleKulttuuriministeri Stefan Wallin jakoi lastenkulttuurin valtionpalkinnot mar-raskuun 20. päivänä. Palkinnon sai kahden miehen yhtye Sås och Kopp, suo-meksi Sotta ja Pytty. Pasi Hiihtola ja Peik Stenberg ovat jo lähes viidentois-ta vuoden ajan kirjoittaneet, säveltäneet ja esittäneet monipuolista musiikkia lapsille. Alun perin duo esiintyi ruotsiksi, mutta viime vuosina he ovat ryhty-neet kaksikielisiksi, Mikko Perkoilan valloittavasti suomentamina. ”Musiikin monipuolisuus yhdistettynä laulutekstien verbaaliseen lennok-kuuteen sekä lavahahmojen itseironisuuteen tehoaa myös aikuiseen kuu-lijaan täysipainoisena esityksenä”, perustelee kulttuuriministeri palkinnon myöntämistä. Palkinnon sai samanaikaisesti myös suomentaja Jaana Kapari, joka tunnetaan erityisesti Harry Potter -kirjojen käännöksistään.

KU

VA: H

ÅK

AN

MIT

TS

Lastenkulttuurin veteraanit Sotta ja Pytty palkittiin.

3

järjestöt jakavat eteenpäin kaiken korvaushallintokulujen jälkeen, eli liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä.

Tutkimustulosten mukaan tie-don taso korreloi selvästi asentei-

siin. Ne, jotka tietävät enemmän järjestöistä, suhtautuvat niihin selvästi myönteisemmin kuin vähemmän tietävät.

Tulokset ovat tekijänoikeusjärjestöjen ja niiden edunsaajien kannalta hyviä. Valtaenemmistö kansalaisista kokee toiminnan sekä oikeute-

tuksi että tarpeelliseksi. Silti tuloksista pitää ottaa oppia. Samalla kun valtaenemmistön mie-likuva paranee, osalla ihmisistä väärät käsitykset ruokkivat turhia epäluu-loja. Tekijänoikeusjärjestöjen pitää tarttua tähän haasteeseen kertomalla avoimesti ja aktiivisesti omasta toiminnastaan. Jos luuloja liikkuu, oikea tieto yleensä auttaa.

• PS Parasta joulua ja musikaalista uutta vuotta!Vuosi lähestyy loppuaan. On taas kerran ilo kiittää yhteistyöstä yli 40 000 taiteilija/tuottaja-asiakastamme sekä yli 28 000 korvauksenmaksaja-asia-kastamme. Tehdään taas ensi vuonna yhdessä hommia sen eteen, että musiikki soi Suomessa huomennakin.

Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti. Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry, Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, fax (09) 6803 4010. Päätoimittaja: Lauri Kaira. Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti. Toimitussihteeri: Anu Karlson. Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander. Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy. ISSN 0787-6564. Painos 48 000 kpl.

02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira06 Sukupolvet vaihtuvat, jouluvirsi pysyy10 Happy Xmas (War Is Over) oli viime joulun soitetuin12 Gramexilta kotimaiselle musiikille 10 miljoonaa13 Tahtipuikko / Hannu Marttila 14 Välisoitto15 Soolo / Viljami Puustinen16 Tekijänoikeusasiat pysyvät opetusministeriössä18 Taloustieteestä apua korvausten määrittämiseen 20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika21 ESEKin päätöksiä 1.7.–31.10.200723 Yksi 800:sta / Pekka Lehti24 Gramexin palvelukortti

Kyllä kansa tietääLauri Kaira

P Ä Ä K I R J O I T U S

Gramexpress | sisältö

Kansikuva: Håkan Hjort/Johnér/Fennopress

Tekijänoikeusjärjestöihin suhtaudutaan yhä myönteisemmin.

TilitysinfoÄäniteilmoitukset vuodelta 2007 Tuottajat, muistattehan että ääniteil-moitukset Gramexille tulee toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraa-van kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskor-vausten maksatus tapahtuu ajallaan. Loppuvuonna 2007 julkaistujen äänitteiden ilmoitusten pitää olla Gra-mexissa tammikuun 2008 loppuun mennessä. Ääniteilmoituslomakkeita voi tulos-taa kotisivultamme www.gramex.fi .

Uudenvuoden aattoGramexin toimisto on suljettu maa-nantaina 31.12.2007.

Gramex-numero hukassa?Taiteilija, Gramex-numerosi on leh-den takakannessa. Osoitekentässä nimesi edessä oleva nollalla alkava numerosarja on henkilökohtainen Gramex-numerosi. Se kannattaa tal-lettaa vaikka kännykkään.

Suomalaisten asenteet tekijänoikeusjärjes-töjä ja -korvauksia kohtaan ovat muut-

tuneet entistä myönteisemmiksi. Tämä käy ilmi hiljattain julkistetusta tekijänoikeusba-rometrista, jota Taloustutkimus tekee Luo-van työn tekijöiden ja yrittäjien (LYHTY) toimeksiannosta.

Kun vuonna 2004 vastaajista 60 pro-senttia katsoi tekijänoikeusjärjestöjen ja

-korvausten olevan oikealla asialla, nyt tätä mieltä on 75 prosenttia kan-sasta. Samana vertailuaikana ”väärällä asialla” -kantojen määrä puolittui ja on nyt vain 4 prosenttia. 15 prosenttiyksikön siirtymä muutamassa vuodessa on erittäin mer-kittävä. Vastaava muutos on tapahtunut barometrin muidenkin kysy-mysten kohdalla. Esimerkiksi vuonna 2004 järjestöjä ja korvauksia piti tarpeellisina 60 prosenttia vastaajista ja nyt 76 prosenttia.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten tiedon tasoa. Enem-mistö tuntuu tietävän, mitä tekijänoikeusjärjestöt tekevät. Selvästi

useimmin tekijänoikeusjärjestöjen tehtäviksi arvioitiin tekijänoikeuskor-vauksien kerääminen taiteilijoille (72 %) ja piraattituotteiden myynnin vastustaminen (65 %). Monilla näkyy kuitenkin yhä olevan vääriä käsityksiä siitä, minne kerätyt korvaukset menevät: joka kolmas (35 %) luulee, että järjestöt ovat itse vähintään toiseksi suurin edunsaaja. Tosiasiassa tekijänoikeus-

4

A L K U S O I T T O Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson, Minna Auvinen ja Jonathan Mander.

Manboy ja Naked saivat kansainväliset sopimuksetRockyhtye Manboy allekirjoitti julkaisusopimuksen SonyATV Music Pub-lishing Swedenin kanssa. Manboyn viimeisin albumi Majestic on auttanut yhtyettä keräämään huomiota myös Suomen ulkopuolella. Blue Buddha Managementin Naked on tehnyt vahvan maailmanlaajuisen kustannussopimuksen Air Chrysalisin kanssa. Muutaman vuoden seuran-nan jälkeen kustannusyhtiö vakuuttui, että rockyhtyeellä voisi olla mahdol-lisuuksia myös Suomen ulkopuolella.

Jannalta sekä Sturm und Drangilta julkaisut JapanissaSoul-laulaja Jannan esikoislevy Right Now julkaistiin Japanissa loka-kuussa. ”Ferris Wheel” -kappale on saanut paljon soittoaikaa paikallisis-sa kaupallisissa radioissa. Japanin-debyytin teki myös teinihevibändi Sturm und Drang, jonka esikoislevy Learning to Rock ilmestyi Japanissa marraskuun lopulla. Levy on julkaistu Suomen lisäksi myös Pohjoismaissa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Loka–marraskuussa yhtye kiersi Apocalyptican mukana ympäri Eurooppaa – matkassa oli mukana yksityisopettaja, jotta opinnot eivät kärsisi.

Industry Awardsit jaettiin TampereellaTutut hahmot ja yritykset menestyivät, kun Industry Awardsit jaettiin Tam-pereella Musiikki & Media -tapahtuman yhteydessä. Helsingissä järjestetyt Euroviisut voittivat vuoden tapahtuma -sarjan. Juhani Merimaa palkittiin vuoden promoottorina ja hänen johtamansa Tavastia vuoden rock-klubina. Fullsteam Records voitti vuoden indie-yhtiön tittelin, ja levymerkin julkaisema Damn Seagullsin Soul Politics -albumi sai palkinnon vuoden parhaasta levynkannesta. Vuoden A&R-/tuotantopäällikkö on Warner Musicin Pekka Ruuska. Voice TV nousi vuoden musiikkimediaksi, ja Radio Helsinki äänestettiin parhaaksi radioksi. Jälleenmyynnin puolella Levykauppa Äx sai palkinnon parhaana levykauppana ja HS Musiikkilataamo digitaalisena musiikkikauppana.

Teppo Mäkynen sai YrjönSuomen Jazzliiton Yrjö-palkinto jaettiin nyt jo 40. kerran. Sen sai rumpali, säveltäjä, tuottaja ja dj Teppo Mäkynen. Yrjö-palkinnon käsin kosketeltavana ilmenemis-muotona oli tällä kertaa Jaakko Heikkilän Kukkolankoski-aiheinen valokuva. Perusteluissa todetaan Teppo Mäkynen omaleimaiseksi ja näke-mykselliseksi jazzmuusikoksi, jonka tekemisessä hurja rytminen energia yhdistyy poikkeuksellisen herkkään yksityiskohtien hallintaan ja tyylien tuntemukseen. Mäkysen tärkeimpiä kokoonpa-noja ovat olleet Perko-Pyysalo Pop-poo, Hurmio-orkesteri, Platypus

KU

VA: S

ATU

KE

TOLA

Manboy lähti maailmalle.

Jannaa soitetaan Japanissa.

KU

VA: M

IKK

O R

YH

ÄN

EN

Damn Seagulls palkittiin parhaasta levynkannesta.

Yrjö nro 40 meni Teppo Mäkyselle.

KU

VA: F

RE

D S

TÉN

Ensemble, Manuel Dunkel Quartet, Jukkis Uotila Band, NuSpirit Hel-sinki ja The Five Corners Quintet. Hänen omia yhtyeitään ovat Teddy Rok Seven, Reuna ja The Stance Brothers.

Yrjö nro 40 meni Teppo Mäkyselle.

KU

VA: F

RE

D S

TÉN

5

Rocklehti Rumban vuosittaisessa äänestyksessä suomalaisen musiik-kibisneksen vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä ykköseksi päätyi jälleen Juhani Merimaa. Ääniä antoivat kotimaisen musiikkialan ammatti-laiset. Merimaa johtaa Tavastia-klu-bia sekä Ruisrockia ja Ankkarockia järjestävää Vantaa Festivalsia. Vahvimman nousun teki Fullsteam Records & Agencyn toimitusjohta-ja Juha Kyyrö. Vasta 25-vuotias vaikuttaja äänestettiin neljänneksi. Vuoden 2006 äänestyksessä hän oli kahdeksas ja sitä edellisenä vuote-na kahdeksastoista. Perustamansa yrityksen johtamisen lisäksi Kyyrö käyttää vaikutusvaltaansa esimer-kiksi Music Export Finlandin halli-tuksessa. Vaikuttajakategorian toinen oli Welldonen toimitusjohtaja Risto Juvonen ja kolmanneksi äänestet-tiin Sony BMG Finlandin toimitus-johtaja Kimmo Valtanen.

Don Johnson Big Bandiltä ekovaatteitaDon Johnson Big Bandillä on maine valveutuneena yhtyeenä, osittain vo-kalisti Tommy Lindgrenin Amnesty-taustan takia. Yhtye lanseerasi lokakuussa uuden kokoelman DJBB-aiheisia vaatteita ja teki sen kansainvälisesti ekovaatteiden tuottajana tunnetun Globe Hope -vaatemerkin kanssa. Mallisto on nimeltään Johnson ja sisältää esimerkiksi t-paitoja, pussin digikameralle, laukkuja ja kankaisia rintamerkkejä. Useasti palkittu Globe Hope on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin.

DJBB markkinoi ympäristötietoisuutta.

KU

VA: J

OS

EP

H R

OD

RIG

UE

Z

Äänestyksen mediakategoriassa suomalaisen musiikkimedian ykkös-vaikuttajana jatkoi YleX:n musiikki-päällikkö Heikki Hilamaa (äänes-tyksen jälkeen Hilamaa on siirtynyt uusiin tehtäviin). Seuraavat sijat me-nivät järjestyksessä Helsingin Sano-mien Ilkka Mattilalle ja Suosikin päätoimittajalle Katja Ståhlille.

PIIR

RO

S: J

UH

O J

UN

TUN

EN

Juha Kyyrö on musiikkibisneksen nuori nousija.

Kyösti Salokorpi sävelsi suositulle saksalaisyhtyeelleScandinavian Music Groupin epävirallinen viides jäsen ja tuoreimman al-bumin tuottaja Kyösti Salokorpi, 31, on säveltänyt saksalaiselle Mon-rose-yhtyeelle kappaleen ”Golden”. Kappale on julkaistu bändin uudella albumilla Strictly Physical, joka nousi Saksan albumilistan kakkoseksi syyskuussa ja on myynyt 80 000 kappaletta. Salokorpea edustaa Universal Music Publishing.

KU

VA: S

ON

Y B

MG

Kyösti Salokorpi (3. oikealta) tuotti myös Scandinavian Music Groupin tuoreimman levyn.

Fullsteamin Juha Kyyrö yksi tärkeimmistä vaikuttajista

Nokia ajaa hyvitysmaksun puolittamistaValmistajat ja maahantuojat ajavat yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun puolittamista kaikissa digitaalisissa tallennuslaitteissa. Vaikka puolittamisesta kärsisivät taiteilijoiden ohella luovan alan yri-tykset, hanketta tukee myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Tämän arvioidaan johtuvan siitä, että Nokia kannattaa asiaa. Kopioston toimitusjohtajan Pekka Rislakin mukaan puolitusesitys on erikoinen myös siksi, että nykyisistä laitteista saatavan maksutulon ennakoidaan vähenevän muutenkin. ”Kulutuskäytäntöjen muuttuessa sisältöjä kopioidaan yhä enemmän musiikkikännyköiden kaltaisiin monikäyttölaitteisiin”, sanoo Rislakki. ”Hyvitysmaksun on luonnollisesti seurattava tätä kehitystä.” Siksi luova ala esittääkin, että hyvitysmaksua aletaan kerätä tasapuoli-suuden nimissä myös monikäyttölaitteista. Miksi kännykän sisään raken-netun mp3-soittimen pitäisi olla maksusta vapaa, kun hyvitysmaksu on kaikkien muiden mp3-soittimien hinnassa?

Nykyisin mp3-soittimesta menee hyvitysmaksu, mutta

miten käy, kun se fuusioidaan osaksi kännykkää?

KU

VA: S

AA

RA

VU

OR

JOK

I

5

Nykyisin mp3-soittimesta menee hyvitysmaksu, mutta

miten käy, kun se fuusioidaan osaksi kännykkää?

KU

VA: S

AA

RA

VU

OR

JOK

I

6KUVAT: KIRKKO / JARMO FREDRIKSSON / KUVAARIO. VIRSIKIRJA /LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER.

”Virrenveisuu on osa iankaikkista sointia.”

7

Kaksikymmentä vuotta sitten Suomen kirkoissa veisattiin ensimmäisen kerran Hoosianna suoraan virsikirjasta.

Uudessa virsikirjassa moni muukin harras joululaulu sai virren statuksen. Samalla vanho-jen, usein keskiajalta periytyvien saksalaisten koraalien rinnalle nousi monipuolinen kirjo eri kulttuurien virsiaarteistoa. Aivan uusia virsiä syntyi suomalaisten säveltäjien ja runoilijoiden kynästä. Uudistuksen rinnalla virsikirja koki myös restauraation: kansallisromantiikan henges-sä soinnutetut ja rytmisesti yksinkertaistetut koraalit palautettiin lähemmäksi alkuperäistä monimuotoisuuttaan. Virsirunojen kieliasua uudistettiin, joskin lopulta paljon hellävarai-semmin kuin virsikirjakomitea oli asettanut ta-voitteekseen. Kaikkein tunnetuimmat, suurelle yleisölle tärkeät virret jätettiin ennalleen.

Vanha virsi vavahduttaaMuusikko ja lauluntekijä Jaakko Löytty nostaa esimerkiksi yhden vanhimmista virsistä: pitkä-perjantain virren ”Tulkaa kaikki, katsokaatte piinaa rakkaan Herramme”. ”Se iski pikkupojan mielessä johonkin sel-laiseen tunnekokemuskohtaan. Sen sävel alkaa kuin keskeltä, eikä se oikein lopu minnekään.

Sukupolvet vaihtuvat,

Siinä on hieno ensimmäinen sointu, ja arkaai-nen kielenkäyttö on kuin tiernapoikien kieltä.” Jaakko Löytty vietti lapsuutensa Namibiassa. Hänen vanhempansa olivat lähetystyöntekijöitä, ja yksi kiinteimpiä siteitä kotimaahan oli virsi. Joskus laulettiin perheen kesken suomalaista virsikirjaa numerojärjestyksessä läpi. ”Tykkäsin veisata, kailottaa kovalla äänellä.” Kun Löytty alkoi itse tehdä kitaravirsiä, se ei hänen mukaansa ollut mikään protesti perin-teistä virttä vastaan. ”Sehän on samaa musiikkia kaikki. Kita-ra tuli vain siitä, etten osannut soittaa pianoa tarpeeksi hyvin”, hän selittää. ”Ja tietysti kitara kuului muutenkin luontevasti nuorisokulttuu-riin.” Suomessa tuolloin ilmennyt vastarinta vanhoillisen kirkkoväen taholta tuli Löytyl-le täytenä yllätyksenä. Lapsen mielessä virret kuuluivat samaan perinteeseen kuin Kauan on kärsitty vilua ja nälkää tai Oolannin sota. Rajat olivat aikuisten tekemiä. ”Aikanaan oma perheeni lähti lähetystyö-hön Senegaliin ja viipyi siellä kuusi vuotta. Kun palasin sieltä, muutos oli tapahtunut – tai sitten katselin asioita uusin silmin. Nythän hengellistä nuorisomusiikkia kuuntelevat kaiken ikäiset nuo-ret, aivan kuten muutakin nuorisomusiikkia.”

Kahden maan kansalainenAfrikassa Löytty tutustui paikallisiin muusikoi-hin ja heidän kulttuuriinsa erityisesti laatiessaan virsikirjaa Senegalin luterilaiselle kirkolle. ”Rummunsoitto oli siellä käsittämättömän korkealla tasolla; taito siirtyi aina luontevasti isältä pojalle. Virsiä laulettiin yleensä vuoro-veisuuna: esilaulaja tai esilauluryhmä lauloi säkeen tai kaksi, ja seurakunta toisti ne. Kun seurakunta oli oppinut säkeet hyvin, esilaulaja keksi uusia sanoja, ja seurakunta vastatessaan lauloi alussa opitun kertosäkeen, jolloin syntyi itseään jatkava ketju.” Löytty vertaa veisaavaa seurakuntaa junaan, johon ihmiset astuvat sisään ja ulos mutta joka kulkee vääjäämättä omaa rataansa eteenpäin. ”Virrenveisuu on osa iankaikkista sointia. Se on alkanut aikojen aamussa, eikä sillä ole alkua eikä loppua, vaan siihen vain hypätään kyytiin. Siinä sitten ollaan hetken aikaa, kunnes on aika hypätä pois, mutta virsi jatkuu jossakin toisessa ulottuvuudessa.” ”Tai se on niin kuin helminauha, joka kier-tää ympyrää eikä koskaan lopu. Tämän ajatuk-sen minä opin Senegalissa.” Seurakunnan yhteisen veisuun ja muusi-koiden yksilöllistä luovuutta ilmaisevien virsi-levyjen välillä Löytty ei näe mitään ristiriitaa.

Virsi on ajaton ja rajaton. Virsi on yhteinen ja yksityinen. Se on kansan suussa muovautunut innoittamaan myös jazzmuusikkoa ja rokkaria.

Jouluvirsi puhuttelee niitäkin, jotka eivät muutoin kirkossa käy. Jouluaaton hartaus ja jouluyön messu tavoittavat tavallisen seurakuntalaisen,

ja kirkot täyttyvät kauneimpien joululaulujen yhteislaulutilaisuuksissa.

TEKSTI: ANU KARLSON

Vanha virsi saa levyllä monta uutta kuosia

Jouluvirsipysyy

8

”Ainahan isännät ovat veisanneet hevosta val-jastaessaan ja emännät leipätaikinaa alustaes-saan. Nyt Sakari Kukko ja Jukka Perko ja monet muut ovat vain hypänneet kyytiin tähän virsivaunuun.” Löytty toimii tätä nykyä Herättäjä-Yh-distyksen aluesihteerinä ja kertoo siellä löytä-neensä Siionin virsien vanhat joululaulut. Hän kaivaa pienen kirjan vasemmasta liivintaskus-taan ja lukee virrestä numero 8, joka on vanha arkkivirsi vuodelta 1786:

”Tulkaa köyhät, onnettomat, aarteenne on seimessä, tulkaa huonot, arvottomat, riemastukaa hengessä. Nääntyvät jo joutukaa, kuormat täällä purkakaa. Orjailevat, rohkaistukaa, saatte uuden elämän. Taistelijat, rauhan saitte, sota loppui entinen.”

”Voi jos olisin tämän kuullut pikkupoikana, niin se olisi ollut rakkain virteni siitä asti. Siinä sanotaan jo melkein liikaa isoja asioita…”

”Virsi on sekä yksilön että yhteisön musiikkia.”

Henki kulkeeJaakko Löytty toi kitaran kirkkoon 1970-lu-vun alussa. Kymmenen vuotta myöhemmin nuorisomusiikin soittimet ja laulutyyli olivat jo vakiinnuttaneet asemansa nuoren seurakunnan musiikissa. Vielä vanhan vuosituhannen puolella, en-nen kuin uuteen virsikirjaan oli ehditty tottua, seuraavan sukupolven artistit löysivät virren: iskelmälaulajat, popparit, rokkarit ja jazzmuu-sikot. Suomen Lähetysseura julkaisi vuonna 1997 taiteellisesti kunnianhimoisen koosteen nimellä Poplaulajan sunnuntai ja muutamaa vuotta myöhemmin cd:llisen suomalaisten sä-veltäjien virsisovituksia jousiorkesterille. Ne menivät kaupaksi vain tyydyttävästi, mutta vir-ren kansansuosio teki jo tuloaan. Vuonna 2002 Edu Kettusen ideoimasta Henki kulkee -äänit-teestä tuli suuri myyntimenestys. Virsi osoit-tautui ehtymättömäksi innoituksen lähteeksi niin klassisen koulutuksen saaneille säveltäjille kuin improvisoinnin varaan rakentaville jazz-muusikoillekin. Saksofonistit Sakari Kukko ja myöhemmin Jukka Perko soittivat ja levyttivät virsiä. Lahden kaupunginorkesteri tilasi suo-malaisilta säveltäjiltä virsisovituksia ja ikuisti ne kolmelle cd:lle. Yleisradio äänitti vuosina 2002–2005 yh-teistyössä Kirkkohallituksen kanssa koko vir-sikirjan kuuden kuoron, neljän pienyhtyeen ja seitsemän uruilla tai pianolla säestetyn lau-lusolistin voimin. Osa esityksistä tallennettiin myös kaupallisille äänitteille. Kevyen musiikin genreen kuuluvia levyjä ilmestyi ja ilmestyy edelleen tasaiseen tahtiin.

Veisuun mahtiAivan omintakeisen virrenveisuun tyylinsä ke-hitti kansanmuusikko Sinikka Kontio, joka opiskeluaikanaan ehti vielä kuulla kotiseutunsa vanhoja veisaajia. Sinikka Kontio on kotoisin Pohjanmaalta, Ylivieskasta. Virsi kuului siellä niin koululaisen kuin nuoren kuorolaulajankin elämään, jopa niin, että varsinaisen virsikirjan lisäksi Siionin virret ja vuoden 1701 virsikirjan virret tulivat tutuiksi. Sinikka kiinnitti jo tällöin huomiota siihen, että moni sävelmätoisinto oli peräisin Kalajokilaaksosta eli hänen kotiseudultaan. Kun hän myöhemmin opiskeli Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla ja hänen tuli aika lähteä kenttätyöhön aidon kansanmu-siikin jäljille, hän muisti kalajokilaaksolaisen virren. Ja siihen hän jäi koukkuun.

Sinikka Kontio jatkaa pohjalaista säestyksettömän veisuun perinnettä.

KU

VAT:

SIN

IKK

A K

ON

TIO

/ L

ISA

QU

ICK

. JA

AK

KO

LÖ

YTT

Y /

TA

NJA

KO

NS

TEN

IUS

. KY

NTT

ILÄ

T /

HÅ

KA

N H

JOR

T /

JOH

NÉ

R /

FE

NN

OP

RE

SS

.

9

”Tiesin, että siellä kotiseudullani herännäi-syys on vahvaa ja että siellä näitä vanhoja virsiä on veisattu, mutta en oikein tiennyt veisaajia”, Kontio kertoo. ”Käväisin sitten naapurikun-nassa Arvi Ruuttuselta – Esa Ruuttusen isäl-tä – kyselemässä. Hänen vinkkinsä perusteella löysin esimerkiksi Kerttu Hannulan ja Laina Rättyän.” Nämä kansanveisuun taitajat veisasivat Sinikka Kontiolle kymmeniä virsiä nauhalle. Hän opetteli niitä perässä, ja muutaman vuo-den kuluttua hän matkusti kyselemään lisää. Kansanmusiikin opiskelijan opinnäytteestä su-keutui lopulta jatkotutkintokin: vuonna 2001 Sinikka Kontio valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin tohtoriksi aiheenaan 300-vuotias niin sanottu Vanha virsikirja ja kansanveisuu. ”Kun tapasin ja kuuntelin veisaajia eri puo-lilta Suomea, huomasin, että jokaisella oli oma tapansa veisata”, Kontio muistelee. ”Niinpä päätin ensin opetella muutaman veisaajan tyy-lin. Sitten ikään kuin unohdin ne kaikki ja an-noin niiden sulautua omaksi tyylikseni.”

”Meno on aina minulla kova””Virsi on sekä yksilön että yhteisön musiikkia”, Sinikka Kontio toteaa. ”Mikäpä on sen luon-nollisempaa kuin että musikaalinen ihminen askareitaan tehdessään hyräilee – ja juuri sitä musiikkia, mikä on hänelle läheisintä. Mutta yhteisöllisyys on ollut aina tärkeää herätysliik-keissä, ja muuallakin se on korostunut kriisiti-lanteissa. Vuoden 1938 virsikirja yhdisti Suo-men kansaa sodan aikana.” Sinikka Kontiota kiehtoo vanhassa virressä sen ajankohtaisuus. ”Mikä voisi olla nykyihmi-

VirsilevyjäMitä yksinkertaisempi sävelmä, sitä kiitollisemmin se antautuu muunneltavaksi ja uudelleen tulkittavaksi. Vir-silevyilläkin kuullaan enimmäkseen vanhoja tuttuja virsiä, mutta uudessa kuosissaan niitä ei aina äkkiseltään edes tunnista. Mukana laulamiseen on turvallisinta valita lau-lettu esitys; toisessa ääripäässä Virsi elää -levyn urkuso-vitukset ovat pikemminkin itsenäisiä soitinteoksia.

• Sakari Kukko: Virret. Samuli Mikkonen, piano; Ulf Krokfors, basso; Mika Kallio, rummut. Rockadillo Records Zencd 2073 (2001)

• Suomalainen Virsi 1–3. Virsiä uusina sovituksina sinfoniaorkesterille. Sinfonia Lahti, joht. Osmo Vänskä. BIS-CD-1149, 1349, 1369 (2001-04)

• Kaanaanmaa. Jukka Perko & Virtuosi di Kuhmo. EMI Blue Note 724355742223 (2002)

• Jaakko Löytty – Säde Rissanen: Viimeistä huutoa. Espoon seurakuntien nuorten kuoro, joht. Anna-liisa Haunio; Laulu- ja soitinyhtye Wirren Wiemää, joht. Matti Kallio ja Säde Rissanen. Nuoli CD-001 (2005)

• Murhehuone. Jaakko Löytty ja soitinyhtye. Vanhojen virsien ohella omia sävellyksiä Kaija Pispan runoihin. Humble Records CD16 (2005)

• Soile Isokoski laulaa virsiä 1–2. Marita Viitasalo, piano. Ondine ODE 1070-2 (2005); 1117-2 (2007).

• Joulun virsi – elämän virsi. Jorma Hynninen, baritoni, Marko Ylönen, sello, Kalevi Kiviniemi, urut. FUGA 9215 (2006)

• Edu Kettunen: Henki kulkee, kokoelmalevy. Eri esittäjiä. Universal 171376-0 (2007)

• Virsiä. Samuli Edelmann ja yhtye, sovitukset Markus Koskinen. SonyBMG 88697177212 (2007)

• Virsiä lakeuksilta. Sinikka Kontio, veisuu, ja lauluyhtye Toisinto. Inkoon Musiikki IMU-CD 072 (2007)

• Virsi elää! Uusia suomalaisia virsisovituksia (Ahmas, Gustafsson, Heininen, Juha T. Koskinen, Kuorikoski, Lehtola, Jouko ja Jyrki Linjama). Hannu-Heikki Hakulinen, baritoni, ja Jan Lehtola, urut. FUGA JLCD1 (2007)

selle ajankohtaisempi kuin vuoden 1701 virren Vaivainen valitan vaikiast säe ’ehkä meno on aina minulla kova’. Koen sen myös nykyarjen kuvauksena; vaikka ajat ovat muuttuneet, ihmi-nen ei ole pohjimmaltaan muuttunut.” Sinikka Kontio ymmärtää kritiikin, jota uuteen virsikirjaan on nyt vuosituhannen vaih-teessa kohdistettu, ja muistuttaa, että saman-laisen arvostelun kohteeksi joutui myös 1800-luvun lopulla tehty virsikirjauudistus. ”Silloin oli edellisestä virsikirjasta veisattu jo yli 150 vuotta.” Virren uutta tulemista Sinikka Kontio pitää hienona asiana. Hän näkee sen yhtenä merkki-nä aikamme sallivasta ilmapiiristä, joka antaa rokkarille ja jatsarillekin luvan ylittää rajansa. ”Mutta eiköhän heilläkin yhtenä motiivina ole ollut oman lapsuuden virsien muistelu, kun it-selle alkaa tulla ikää.” Sinikka Kontiolla on mukanaan todella kunnianarvoisan näköinen vanha virsikirja, pai-nettu vuonna 1845. Eräs sukulainen oli löytä-nyt sen vintiltään ja lahjoittanut oitis Sinikalle, kun oli kuullut tämän vanhan veisuun harras-tuksesta. Sieltä löytyy hänen rakas jouluvirten-sä, joka on uudistettuna nykyisessä virsikirjassa numerona 20. (JEsus ei ole painovirhe; isojen alkukirjainten määrällä osoitettiin tuohon ai-kaan Pyhien hierarkia.)

Pojat parhaat pauhatkaat Neitseet nuoret iloitkaat Vanhat vahvast’ veisatkaat’, JEsus kaunis helmois makais Marian: Gabrielin ennustus on täytetty, Eija! Eija! •

9

KU

VAT:

TA

NJA

KO

NS

TEN

IUS

Jaakko Löytty ja Sakari Kukko ovat tuoneet Afrikasta väriä suomalaiseen virsiperinteeseen.

10

Happy Xmas(War Is Over) oli viime joulun soitetuin

Gramex selvitti edellisvuoden tapaan, mitkä olivat viime joulun soitetuim-mat joululaulut kaupallisissa radioissa.

Mukana olivat kaikki raportoivat kaupalliset radiot. Gramex kerää tarkat tiedot eri kanavilla soitetusta musiikista voidakseen laskuttaa ja jakaa eteenpäin soittokorvaukset oikeudenmu-kaisesti.

Kymmenen kärjessä Kaupallisten radioiden eniten soitettu joulu-laulu oli John Lennonin Happy Xmas (War Is Over) 276 soittokerralla. Kakkosena oli Wha-min Last Christmas, jota soitettiin 266 kertaa. Kolmas ja samalla kotimaisten ykkönen oli Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen 236 soittokerralla. Kappaleen on säveltänyt Kassu Halonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Neljäntenä oli Katri Helenan Joulumaa 229 soittokerralla ja viidentenä Band Aid:n Do They Know It’s Christmas 224 soittokerralla.

Vesa-Matti Loirin ”Sydämeeni joulun teen” oli soitetuin kotimainen.

Viime joulun soitetuimmat joululaulut olivat kaupallisissa radioissa John Lennonin Happy Xmas (War Is Over), Whamin Last Christmas ja Vesa-Matti Loirin esittämä Sydämeeni joulun teen.

TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: KARI NIEMELÄ PIIRROS: JOUKO INNANEN

KU

VA: W

AR

NE

R M

US

IC

11

Soittokerrat ovat absoluuttisia lukuja Suomen kaupallisista radioista. Radioille ei annettu kertoimia esimerkiksi kuulijamäärän mukaan. Samaa soittolistaa soittavat ketjuradiot laskettiin kukin yhdeksi radioksi. Listaan sisällytettiin vain joululaulut.

KU

VA: P

AR

LOP

HO

NE

/ E

M /

MU

SIC

UK

Soitetuimman joululaulun paikan vei vuonna 2006 John Lennonin Happy Xmas (War Is Over). Kappale on John ja Yoko Lennonin kirjoit-tama, ja se levytettiin lokakuussa 1971 Plant-studioilla New Yorkissa. Pariskunta tuotti sing-len itse, apunaan kuuluisa tuottajaguru Phil Spector. Lennonin lisäksi taustalla laulaa lap-sia Harlemin Community Choirista. Laulu on alun perin protesti Vietnamin so-dalle, mutta siitä on tullut suosittu joululaulu, ja moni muukin artisti on sen levyttänyt. Teksti perustuu Johnin ja Yokon kampanjaan, jonka

Kymmenen kärjessä 5 kotimaistaKuudentena oli Chris Rean esittämä Driving Home for Christmas 196 soittokerralla, seitse-mäntenä Juice Leskisen Sika 188 soittoker-ralla, ja kahdeksas oli Bing Crosbyn Irving Berlin -klassikko White Christmas 188 soitto-kerralla. Yhdeksäs oli Lordin It Snows in Hell 176 soittokerralla (jonka listan tekijä pitkän harkin-nan jälkeen päätti laskea joululauluksi) ja kym-menes Jani & Jetsettersin Jouluksi kotiin 160 soittokerralla. Ellei It Snows in Helli’ä lasketa varsinaiseksi joululauluksi, kymmenen kärkeen kipuaa 157 soittokerralla jouluversio Finlan-dersin kappaleesta Oikeesti. Tehtiinpä lista kummalla tavalla tahansa, kymmenen kärkeen mahtui tällä kertaa viisi kotimaista.•

he organisoivat loppuvuodesta 1969. He pys-tyttivät yhteentoista kaupunkiin ympäri maail-man ilmoituksia: ”War is over! (If you want it) Happy Christmas from John and Yoko” – suo-meksi: Sota on ohi, jos haluat. Hyvää joulua Johnilta ja Yokolta. Singlen B-puolelta löytyy Listen, the Snow Is Falling. Happy Xmasia ovat esittäneet teki-jöiden lisäksi muiden muassa Maroon 5, Céli-ne Dion, The Corrs, The Moody Blues ja Tarja Turunen.

Minna Auvinen

Happy Xmas oli alun perin protestilaulu

Soitetuin joulubiisi 2006 1. John Lennon • Happy Xmas (War Is Over) 2762. Wham! • Last Christmas 2663. Vesa-Matti Loiri • Sydämeeni joulun teen 2364. Katri Helena • Joulumaa 2295. Band Aid • Do They Know It’s Christmas? 2246. Chris Rea • Driving Home for Christmas 1967. Juice Leskinen • Sika 1888. Bing Crosby • White Christmas 1889. Lordi • It Snows in Hell 17610. Jani & Jetsetters • Jouluksi kotiin 16011. Finlanders • Oikeesti (jouluversio) 15712. Mariah Carey • All I Want for Christmas Is You 13713. Leevi & The Leavings • Jossain on kai vielä joulu 13414. Petra • Tulkoon joulu 13415. Paula Koivuniemi • Toive 127

12

Gramexilta kotimaiselle musiikille

Tekijänoikeusjärjestö Gramex tilitti mar-raskuun alussa 9,8 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia suomalaisille

muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja ää-nitteiden tuottajille.Kun aiemmat maksatukset otetaan huomioon, Gramex on jakanut tänä vuonna yhteensä runsaat 10 miljoonaa euroa kotimaahan. Taiteilijat saivat 5,4 miljoonaa ja äänit-teiden tuottajat 4,7 miljoonaa euroa. Summa koostuu pääasiassa vuoden 2006 esitys- ja ko-piointikorvauksista. Lisäksi Gramex on tänä vuonna jakanut ulkomaisille oikeudenomistajille noin 2,5 mil-joonaa euroa. Vastaavasti ulkomailta tilitettiin suomalaisille 468 635 euroa.

Jako radiosoittojen suhteessaGramex-korvauksia kerätään ja maksetaan äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiik-kia, sekä osa korvauksina äänitteiden ammatti-maisesta kopioinnista. Esityskorvaukset jaetaan eri kappaleilla esiintyville taiteilijoille ja tuottajille sen mu-kaan, paljonko kutakin kappaletta on soitettu eri radiokanavilla. Kopioinnin korvaukset jae-taan äänitteiden kopioinnin mukaisesti. Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa mu-siikille lähes yhdeksän kymmenesosaa. Viimei-nen kymmenes kuluu korvaushallintoon.

Kuinka suuria korvauksia?Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskor-vaukset ovat suomalaisten muusikoiden toi-seksi suurin tulonlähde, esiintymispalkkioiden jälkeen. Kuinka suuria muusikkojen ja tuottajien korvaukset sitten ovat?

Gramex on jakanut tänä vuonna 10 miljoonaa euroa kotimaiselle musiikille ja aiemmin vuoden aikana 2,5 miljoonaa euroa ulkomaiselle musiikille. Gramexin korvaushallinnoinnin kustannustehokkuus on alan kansainvälistä kärkeä: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä menee musiikille. TEKSTI: LAURI KAIRA TILASTOT: JORMA HÄRKKI

Korvauksia maksettiin yhteensä 10 569 taiteilijalle ja tuottajalle. Kotimaisten taitei-lijoiden keskimääräinen vuosikorvaus on 599 euroa, ja 83 heistä ylittää 10 000 euron vuosi-korvauksen rajan. Tuottajien keskikorvaus taas on 2 086 euroa vuodessa. 10 000 euron vuosi-korvauksen rajan ylittää 65 tuottajaa, joista 16 saa 50 000 euroa tai enemmän vuodessa.

Tilityksen radiolista Tilityksessä olivat mukana seuraavien radioi-den ja tv-lähetysten vuodelta 2006 raportoidut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Ra-dio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähe-tykset, YleQ ja Yleisradion tv-lähetykset MTV 3 Radio Nova Puolivaltakunnalliset ja erikoisradiot: Radio City, Radio Dei, Kiss, Iskelmäketjun ra-diot ja Kaupunkiradiot (Jyväskylä, Mega, Tam-pere, Sata ja Ramona). Muut kaupalliset radiot: Auran Aallot,

Iskelmä 969, Järviradio, Kajaus, Majakka, NRJ (Energy), NRJ (Kouvola), Pooki, Radio Pori, Radio 88.2, Radio 99, Radio Helsinki, Rex, Salminen, Sun FM, Sävelradio, Vaasa, West ja Ålands Radio. Muiden paikallisradioiden korvaukset ti-litettiin edellä lueteltujen paikallisradioiden soittojen suhteessa.

ESEK edistää musiikkia Edellä kuvatut korvaukset Gramex jakaa sen mukaisesti, kuinka paljon kunkin muusikon ja tuottajan musiikkia on esitetty ja kopioitu am-mattimaisesti. Sen lisäksi Gramex myös edistää uuden kotimaisen säveltaiteen tekemistä. Grame-xin yhteydessä toimiva Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus ESEK on merkittävimpiä ko-timaisen musiikin edistäjiä. Vuonna 2006 ESEK myönsi tukea erilai-sille esittävän säveltaiteen hankkeille yhteensä hieman yli 2 miljoonaa euroa. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 33 %.•

10 miljoonaa

KU

VA: J

AN

DJE

NN

ER

/ G

OR

ILLA

13

T A H T I P U I K K O

Daavid vai GoljatHannu Marttila

13

Taiteilijoiden ja tuottajien saamat esityskorvaukset 2006

Taiteilijat Tuottajat

Eurorajat Taiteilijoiden lkm

15 000 – 99 999 euroa 34 kpl 10 000 – 15 000 49 kpl 8 500 – 10 000 22 kpl 5 000 – 8 500 135 kpl 2 500 – 5 000 259 kpl 1 500 – 2 500 241 kpl 1 000 – 1 500 211 kpl 500 – 1 000 484 kpl 200 – 500 936 kpl 100 – 200 915 kpl 10 – 100 5 094 kpl 0 – 10 12 152 kpl Yhteensä 20 532 kpl

Lukuohje: 34 taiteilijaa sai yli 15 000 euroa vuodessa, 49 taiteilijaa sai 10 000 – 15 000 euroa vuodessa jne. Esittäviä taiteilijoita ovat muusikot, solistit ja kapellimestarit.

Vuonna 2007 tilitetyt kotimaiset ja ulkomaiset korvaukset Taiteilijat Tuottajat Yhteensä Ulkomaille tilitetyt korvaukset Gramo Norja 26 294,33 26 294,33 PPL Englanti 36 706,87 36 706,87 SAMI Ruotsi 315 910,15 315 910,15 IFPI Ruotsi 30 068,46 SENA Hollanti 24 004,30 Yksittäiset taiteilijat 448 281,48 448 281,48Major-tuottajat 1 467 285,59 1 467 285,59Muut tuottajat 115 125,36 115 125,36 Yhteensä 814 490,26 1 649 186,28 2 463 676,54

Ulkomailta saadut korvaukset AIE Espanja 3 354,09 3 354,09Gramo Norja 29 355,21 29 355,21GVL Saksa 105 409,48 105 409,48LSG Itävalta 6 778,90 6 778,90 PPL Englanti 11 186,00 4 516,31 15 702,31 SAMI Ruotsi 211 254,22 211 254,22SENA Hollanti 18 831,67 18 831,67IFPI Ruotsi 0,00 81 303,41 81 303,41 Yhteensä 386 169,57 85 819,72 468 635,20

Kotimaiset korvaukset 2006

Kollektiivikorvaus 2 717 272,20 2 277 128,08 4 994 400,28 Paikallisradiokorvaus soittojen perusteella 853 292,96 853 292,96 1 706 585,92 MTV-korvaus soittojen perusteella 499,88 499,88 999,76 Kopiointikorvaus tapahtumien perusteella 135 779,13 152 740,21 288 519,34 Yle TV soittojen perusteella 36 199,45 36 199,45 72 398,90 Yle radiosoittokorvaus 1 247 570,21 1 247 570,21 2 495 140,42 Yhteensä 4 990 613,83 4 567 430,79 9 558 044,62

Eurorajat Tuottajien lkm

100 000 – 999 999 euroa 6 kpl50 000 – 100 000 10 kpl 30 000 – 50 000 4 kpl15 000 – 30 000 29 kpl10 000 – 15 000 16 kpl5 000 – 10 000 30 kpl3 000 – 5 000 32 kpl1 500 – 3 000 69 kpl1 000 – 1 500 48 kpl500 – 1 000 133 kpl200 – 500 267 kpl100 – 200 261 kpl10 – 100 1 284 kpl0 – 10 2 613 kpl Yhteensä 4 802 kpl

Lukuohje: Kuusi tuottajaa sai yli 100 000 euroa vuodessa, 10 tuottajaa 50 000 – 100 000 euroa jne. Tuottajia ovat äänitteitä taloudellisesti tuottavat tahot, kuten levy-yhtiöt.

Marraskuussa saatiin tältä erää päätökseen keskustelu tekijän-oikeuksia hallinnoivasta ministeriöstä. Suurten mediatalo-

jen, teleoperaattorien ja laitevalmistajien järjestöt olivat tehneet aloitteen tekijänoikeusasioiden siirtämiseksi opetusministeriöstä uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön. Valtioneuvosto päätti, että hallinnointi jää edelleen kulttuurista vastaavaan ministeriöön. Tärkeäksi koettu asia yhdisti laajasti koko kulttuurialaa, niin kulttuuri- ja sisältöalan yrityksiä kuin taiteilija- ja tekijäpiirejä. Vastaavaa yhteistä rintamaa ei varmaankaan löydy lähihistorias-ta. Huomattavaa on myös, kuinka mahtavat voimat olivat asiassa vastassa. Taloudellisen vallan osalta kyse oli Daavid ja Goljat -ase-telmasta. Daavid sai tällä kertaa torjuntavoiton. Itse sisältökysymyksiä ei vielä ratkaistu, mutta viestintäalan toivelista löytyy valtioneuvoston hyväksymästä muistiosta. Lista ei sinänsä ole yllättävä: mukana ovat työsuhdetekijänoikeus, monika-navajakelun tekijänoikeudet sekä yksityisen kopioinnin hyvitysmak-sut. Kaikki asioita, joista on muutoinkin viime aikoina puhuttu.

Työsuhdetekijänoikeudessa kyse on siitä, siirtääkö lainsäätäjä oikeuksia tekijältä työnantajalle vai jätetäänkö ne edelleen

osapuolten kesken sovittavaksi asiaksi. Ymmärtääkseni monissa tilanteissa asiasta on pystytty sopimaan. Monikanavajakelun tekijänoikeudet ovat erityisesti olleet esil-lä mobiilitelevisiosta käydyssä keskustelussa. Jälleen on kysymys normaalista sopimisen vapaudesta. Osittain keskustelu perustuu väärinkäsitykseen siitä, että sopimus yhden jakelukanavan teki-jänoikeuksista kattaisi automaattisesti muidenkin kanavien kautta tapahtuvan jakelun. Kolmantena asiana agendalla on yksityisen kopioinnin hyvi-tysmaksu. Tällainen maksu on ollut Suomessa voimassa 1980-lu-vulta lähtien. Se on säädetty korvaamaan lain sallimaa sisältöjen yksityistä käyttöä, ja sitä peritään sellaisten laitteiden hinnassa, joita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin.

Laiteteollisuus pyrkii jarruttamaan lain tarkoituksen toteutu-mista vastustamalla uusien tallennusalustojen ottamista hyvi-

tysmaksun piiriin. Hyvitysmaksullisten tallennusalustojen myynti on putoamassa, kun taas niiden laitteiden myynti kasvaa, joissa ei ole vielä hyvitysmaksua. Tällaisia ovat tietokoneiden kiintolevyt ja musiikkipuhelimet. Nyt kun tutkimuksissa on todettu, että näitä laitteita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin, tulee hyvitysmaksukysymys ratkaista lain edellyttämällä tavalla. Muutoin hyvitysmaksutulot kulttuurialalta hiipuvat pois. Ministeriöratkaisu ei poista tekijänoikeuskysymyksiä yleisestä keskustelusta. Jostakin syystä niihin liittyy aina erikoisia intohi-moja, vaikka edellä mainittujen asioiden taloudellinen merkitys on häviävän pieni suhteessa teoksia hyödyntävien alojen liiketoi-minnan laajuuteen.

Hannu Marttila on Gramexin toimitusjohtaja.

14

Talvikauden avajaiset

V Ä L I S O I T T OToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

14

Gramexin, ÄKT:n ja Muusikkojen liiton Talvikauden avajaiset kokosivat perinteisin menoin suuren joukon poliittisia päättäjiä, Gramexin asiakkaita, musiikkiväkeä ja toimittajia.

15

S O O L O

Konsertin kokemisenkurjuus ja iloViljami Puustinen

KU

VA: S

AA

RA

VU

OR

JOK

I

15

Tällä palstalla kirjoittavat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt.

Populaarimusiikin parissa työskentelevänä käyn kuukausittain noin kolmessa konsertissa tai muussa soittoa sisältävässä tapah-

tumassa. Anti on yleensä turhauttavaa. Olen turtunut vanha pieru, joka jo puolen tunnin jälkeen haluaisin olla kotona kuuntelemassa itseni valitsemaa, tajuntaani tasapainottavaa levymusiikkia. Rakastan elävää musiikkia, mutten korvien tulppaamista ja jatkuvaa kurottelua, joka ko-rostaa sitä pahaa oloa, mikä aiheutuu kun akti on kylmää peruskauraa. Harmikseni suomalainen keikkatarjonta on viime vuosina mo-nipuolistunut räjähdysmäisesti. Raha ja riskinotto eivät ole enää ongelma. On ollut hauska huomata, kuinka ihmiset ovat valmiita maksamaan isojakin summia kokeakseen ulkomaisen megatähden tai kultti-ikonin ensiesiintymisen karussa maassamme.

Minun ongelmani on siinä, että nuoruudessani Suomi oli länsi-maisen rockin periferia, ja keikalla näki vain angloamerikka-

laista heavy rockia. Harvassa ovat ne pitkätukkainstituutiot, joita en olisi käynyt ih-mettelemässä. Totta kai pidin kuulemastani, mutta myös rauhallisen ja kummallisen musiikin ystävänä jouduin aina turvautumaan äänit-teisiin. Nyt kun tänne saadaan keikalle muutakin kuin metallia, en pysty nauttimaan tarjonnasta. Olen tympääntynyt keikkatapahtumiin. Vai olenko vain keikkaelitisti? Marraskuussa kävin Riiassa todis-tamassa Dead Can Dance -yhtyeessä vaikuttanutta, nykyään sooloar-tistina esiintyvää Lisa Gerrardia Latvian Kansallisoopperassa. Gerrardin ääniala on kontra-altto. Oopperassa hänen roolejaan olisivat äidit, isoäidit ja noidat. Gerrard ei kuitenkaan laula klassista eikä poprockia, vaan sovittaa itselleen kuolleiden kulttuurien suru-hymnejä ja rituaalimusiikkia.

Noin 800 eri-ikäistä ihmistä istui ääneti aloillaan. Kukaan ei kuis-kinut, nuoret yskijätkin häpeilivät ääntelyään. Oloni oli ren-

toutunut. Jopa kohottunut. Konsertti kesti kaksi tuntia. Yli puolet tästä ajasta meni niin, etten tiedostanut itseäni. Ei mielen tai kehon vaivoja. Niin, olin kuunnellut illan artistin levyjä ja odottanut livenä näkemistä 14 vuotta. Gerrard ei ole koskaan esiintynyt Suomessa. Ei tietääkseni edes Ruotsissa. Olin varautunut pettymään, mutta ei. En tiedä tulenko enää koskaan näkemään Lisa Gerrardia elävänä, mutta nyt minulla on lähtemätön suhde kaikkeen hänen levyttämään-sä musiikkiin. Tiedän, mistä se tylsistymiseni läpäisevä jumalainen ääni on peräisin. Konsertissa käynti kannatti, vaikka täytyihän sen eteen matkatakin. Pahus.

Kirjoittaja on Rumba-lehden päätoimittaja.

Ylekorvausten leikkaus kova isku muusikoille ja levytuottajilleHovioikeus ratkaisi marraskuussa Ylen ja Gramexin erimielisyyden musiikin käyttökorvauksista Yleisradion eduksi. Korvaukset eivät oikeusprosessissa puolittuneet Yleisradion vaatimalla tavalla, mutta alenivat silti tuntuvasti. ”Jokainen soittokorvauksia saava muusikko on varmasti surullinen sii-tä, että muusikot pannaan Ylen talousongelmien maksumiehiksi”, sanoo SAK:laisen Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen. ”Tämä leik-kaus on kova isku kaikille niille, joille Ylen soittokorvaukset muodostavat osan ansioista.” Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat suomalaisen muusikon tärkein tulolähde esiintymiskorvausten jälkeen. ”Ylen alkuperäinen vaatimus oli täysin kohtuuton, mutta myös oikeuden päätös on raskas isku, joka heikentää mahdollisuuksia tuottaa uutta koti-maista musiikkia”, sanoo ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää. ”Julkisen palvelun tarpeella ei tulisi voida perustella sitä, että Ylen on saatava sisältöä kohtuuttoman edulliseen hintaan, etenkin kun musiikin kasvava radiosoitto kuluttaa äänitemyynnin kaupallisia markkinoita.” ”Korvausten alennus oli aiheeton, koska levymusiikki on vanhoillakin hin-noilla edullista ja suosittua ohjelmaa Ylelle”, sanoo Gramexin toimitusjohta-ja Hannu Marttila. Ylen ohjelmasta on äänilevymusiikkia suuri osa, mutta sen aiheuttamat kulut ovat aina olleet pienet: vain muutamia prosentteja Ylen budjetista.

Gramex ja RAL sopuun Muutaman vuoden vireillä ollut eri-mielisyys Gramexin ja eräitä ulko-maisia muusikoita edustavan eng-lantilaisen agenttiyrityksen RAL:n välillä on päättynyt. Osapuolet ovat sopineet asian, ja muusikoille kuu-luvien korvausten tilitystoimet ovat käynnistyneet.

Suomalaisbändit vakuuttivat Musiikissa & MediassaMusiikki & Media -tapahtumaa vietettiin totuttuun tapaan Tampereella 18.10.–21.10.2007. Tapahtuman osanottajamäärä jatkoi kasvuaan: tänä vuonna paikalla oli yli 850 musiikkialan vaikuttajaa. Yleisöennätys näkyi suosituimmis-sa seminaareissa, jopa niin, että esimerkiksi Seymour Steinin haas-tattelua eivät kaikki halukkaat mahtuneet kuuntelemaan. Muutoin monipuolinen seminaariohjelma, Industry Awards -gaala, Lost in Music -festivaalit ja RAB-gaala sujuivat kommelluksitta, ja ta-pahtuma saanee jatkossakin alan ammattilaiset liikkeelle. Yhdysvalloista seminaarivieraaksi ja panelistiksi saapunut Rod S. Kukla (A&R, American Recordings) oli pääosin tyytyväinen tapahtu-maan. ”Viihdyin hyvin myös gaalaillassa, vaikka en harmikseni pystynyt seuraamaan ohjelmaa. Ehkä seuraavalla kerralla ulkomaalaisten vie-raiden pöytään saadaan tulkkausapua”, hän toivoi. Kuklan mielestä suomalaisten bändien taso on kehittynyt paljon 2000-luvulla: ”Laadussa ja omaperäisyydessä päihitätte ehdottomasti esimerkiksi ruotsalaiset bändit tällä hetkellä.” Muutama etukäteen tiedossa ollut bändi jäi Kuklalta katsastamatta-kin, joten näemme hänet pian uudestaan Suomessa.

16

Taiteilijat ja kulttuuriyrittäjät voittivat kiistan tekijänoikeutensa hallinnosta. Asiasta väännettiin pitkään sekä hallituspuolueidenvälillä että niiden sisällä.

TEKSTI: LAURI KAIRA

Valtioneuvosto päätti säilyttää tekijänoi-keusasiat edelleenkin kulttuurista vas-taavassa opetusministeriössä.

Asiasta väännettiin kättä yli vuoden päivät. Siirtokeskustelu käynnistyi, kun suuria media-yhtiöitä, teleoperaattoreita ja laitevalmistajia edustava yhtiöpooli ”Tekijänoikeuden käyttä-jien neuvottelukunta” vei ennen vaaleja asiasta eduskuntaan adressin. Taiteilijat ja kulttuuriyrittäjät vastustivat siirtoa jyrkästi. He näkivät, että siirron taustal-la oli mediayhtiöiden halu saada toisten työn ja yritystoiminnan tulokset käyttöönsä entistä halvemmalla. Koska tämä heikentäisi koti-maisen kulttuurialan taloutta, kilpailukykyis-tä kotimaista kulttuuria pystyttäisiin vastedes tekemään nykyistä vähemmän. Luonnollisesti sitä näkyisi myös medioissa vähemmän kuin ennen.

Tekijänoikeusasiat pysyvät opetusministeriössä

Tässä salissa ei jouduttu käyttämään aikaa tekijänoikeuksien kotipaikan valintaan. Valtioneuvosto päätti säilyttää sen opetusministeriössä.

KU

VA: M

AR

TTI K

AIN

ULA

INE

N /

ED

US

KU

NTA

KUVAT: ANNI SINNEMÄKI JA STEFAN WALLIN / COMPIC-PHOTOS/EDUSKUNTA. KIRSI OJANSUU / EDUSKUNTA.

Anni Sinnemäki ja Kirsi Ojansuu (vihr.) sekä Stefan Wallin (RKP) kannattivat tekijänoikeusasioiden säilyttämistä opetusministeriössä.

17

KUVAT: RAIJA VAHASALO / EDUSKUNTA. MIKKO ALATALO, AILA PALONIEMI JA MAURI PEKKARINEN / COMPIC-PHOTOS/EDUSKUNTA.

”Lainvalmistelijan tulee tuntea sen alan olosuhteet, jota lainsäädäntö koskee.”

Nykyisen käytännön puolustamiseksi pe-rustettiin Kulttuurin puolesta -liike, jossa oli mukana 25 taiteilijoiden, toimittajien ja kult-tuuriyrittäjien järjestöä. Myös luovan alan vi-rallinen puolestapuhuja, Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty), torjui siirron lausunnoissaan.

Luonnollinen paikka”On luonnollista, että kulttuurintekijöitä suo-jaavat lait valmistellaan oman alansa ministe-riössä, aivan kuin ympäristölait ympäristömi-nisteriössä, perusteli Lyhdyn valtuuskunnan puheenjohtaja, säveltäjä Olli Kortekangas asiaa viime Gramexpressissä. Samassa lehdessä elokuvatuottaja Aleksi Bardy muistutti, että kyse ei ollut taiteilijoiden ja yrittäjien välisestä vastakkainasettelusta. ”Siir-tohanke on lähtöisin tekijänoikeuden suojaamia sisältöjä hyödyntävistä yhtiöistä. Siirtoa vastus-tavat ne, jotka saavat tekijänoikeussuojaa eli val-taosa taiteilijoista ja luovan alan yrittäjistä.” ”Siten kyse on kahden eri elinkeinoelämän sektorin, sisällöntuottajien ja sisältöjen hyö-dyntäjien, vastakkainasettelusta.”

Hallituksessa kaksi kantaaNykyinen hallitus pohti asiaa ensi kerran halli-tusneuvotteluissa. Siellä päätettiin, että siirto-asia selvitetään. Kysymys on jakanut sekä hallitusta että myös hallituspuolueita. Keskustan Mauri Pek-karinen ajoi näkyvästi siirtoa omaan ministe-riöönsä. Kokoomuksen puoluejohdon arveltiin

17

– kaikessa hiljaisuudessa – kannattavan siirtoa, vaikka ennen vaaleja puolue ilmoitti näkyvästi vastustavansa sitä. Kaksi pienempää hallituspuoluetta otti julkisuudessa siirtoa vastustavan kannan. En-simmäisenä sen ilmaisi Vihreiden eduskun-taryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja sittemmin RKP:n puheenjohtaja, kulttuurimi-nisteri Stefan Wallin. Wallin toi näkyvästi kantansa esille sen jäl-keen, kun hallituksen päättämä selvitys valmis-tui.

Hallituspuolueet hajallaanMyös hallituspuolueet olivat asiassa hajallaan. Keskustassa opetusministeriötä puolustivat nä-kyvimmin kansanedustajat Mikko Alatalo ja Aila Paloniemi, Kokoomuksessa taas sivistys-valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo. ”Luovan alan hyvää kehitystä ei pidä ris-keerata perusteettomilla hallinnollisilla muu-toksilla”, Vahasalo perusteli. ”Lainvalmistelijan tulee tuntea sen alan olosuhteet, jota lainsää-däntö koskee.” Vahasalo korosti myös, että Suomen malli vastaa kansainvälistä pääsääntöä. ”Suomen te-kijänoikeuslaki tai sen valmistelutapa eivät ole poikkeuksellisia verrattuna muihin EU-maihin.” Oppositiopuolueet olivat koko ajan kal-lellaan opetusministeriön suuntaan. Taustalla lienee näkynyt se, että suuret ammattijärjestöt vastustivat siirtoa.•

KUVA: MATTI BJÖRKMAN / EDUSKUNTA

Lainvalmistelun yhteistyötä tiivistetäänHallitus päätti luopua siirrosta epävirallisessa neuvottelussaan. Neuvottelussa sovittiin sa-malla joistakin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen esittämistä muutoksista. Pekkarisen esitykset koskettelivat niitä asi-oita, joita sekä KTM että siirtoa ajaneet yhtiöt ovat pitäneet lausunnoissaan esillä. Toukokuuhun 2008 mennessä selvitetään, tulisiko tekijänoikeuslakiin ottaa olettama työ-suhdetekijänoikeudesta. Myös niin sanottuun monikanavajakeluun liittyvät kysymykset sel-vitetään. Hallituksen neuvottelussa sovittiin myös, että jatkossa valtioneuvosto päättää hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista, siten että esityksen tekee opetusministeriö. Tähän asti opetusmi-nisteriö on päättänyt asiasta itsenäisesti. Tekijänoikeustoimikunnan roolia ja työta-poja kehitetään nykyisen toimikunnan kauden päättyessä 31.12.2007. Toimikunnan tehtävä-nä on asettaa lainvalmistelun suuntaviivat. Toimikunta kutsuu koolle kerran vuodessa tekijänoikeusfoorumin, joka toimii keskustelu- ja tietojenvaihtoyhteisönä. Siihen kutsutaan muiden muassa tekijänoikeuden haltijoita (sekä tekijöitä että oikeuksien haltijoina ole-via yrityksiä), sisältöjä käyttävää teollisuutta, viestintäalan yrityksiä ja kuluttajanäkökulman edustajia. Lainvalmistelutyö tehdään kutakin hanketta varten opetusministeriön perustamassa työ-ryhmässä. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien ky-symysten koordinoimiseksi asetetaan mi-nisterityöryhmä. Lisäksi päätettiin lisätä am-matinharjoittajien ja yritysten neuvonta- ja koulutuspalveluita tekijänoikeusasioissa. Kuten muistetaan, siirron ajajat perustelivat siirtoa julkisuudessa vain sillä, että eri immate-riaalioikeuksien valmistelua pitäisi koordinoida paremmin. Tästä julkisesta perusteesta neu-vottelupaperiin mahtui vain yksi ainoa pointti. Valtaosin päätökset liittyivät siirron ajajien to-delliseen agendaan.

LK

Raija Vahasalo (kok.) sekä Mikko Alatalo ja Aila Paloniemi (kesk.) vastustivat siirtoa; Mauri Pekkarinen (kesk.) kannatti.

KUVA: MATTI BJÖRKMAN / EDUSKUNTA

Raija Vahasalo (kok.) sekä Mikko Alatalo ja Aila Paloniemi (kesk.) vastustivat siirtoa; Mauri Pekkarinen (kesk.)

18

Esittävällä taiteilijalla ja tuottajalla on oi-keus äänitteensä julkiseen esittämiseen ja välittämiseen sekä oikeus saada siitä

korvaus. Ensin mainittua oikeutta on aikoinaan käytännön syistä rajoitettu ns. pakkolisenssillä. Pakkolisenssin nojalla teosta voidaan käyttää il-man oikeudenhaltijan lupaa, mutta käytöstä on aina suoritettava korvaus. Tältä osin tekijänoi-keuslaki on harvinaisen selvä ja linjassa kansain-välisten sopimusten ja EY-direktiivien kanssa. Tähän itsestäänselvyydet sitten loppuvat-kin. Korvausta pitää siis maksaa ja saada, mutta kuinka paljon? Lainsäätäjä meillä ja muualla lähtee siitä, että osapuolet sopivat korvauksen suuruudesta, ja mikäli sopimukseen ei päästä, asian ratkaisee viime kädessä tuomioistuin. Korvauksen määrää koskevia oikeuden-käyntejä on saatettu viime aikoina vireille useissa maissa. Lauri Rechardt toimi viime vuoteen saakka äänitealan kansainvälisen kat-tojärjestön IFPI:n lisensoinnista ja oikeuden-käynneistä vastaavana ja konsultoi nykyisin IFPI:ä lisensointiin liittyvissä kysymyksissä. Hän seuraa työkseen näitä oikeudenkäyntejä. Rechardt katsoo kehityksen johtuvan siitä, että musiikin käyttöympäristössä on tapahtu-nut suuri ja erittäin nopea muutos. ”Musiikin käyttö ja kulutus on siirtynyt yhä enemmän äänitteistä muihin medioihin, kuten radioon, Internetiin ja videopeleihin. Äänite-myynnin osuus alan liikevaihdosta on laskenut huomattavasti koko 2000-luvun, lähes 25 %, kun taas digitaalisen kaupan ja lisensointitulo-jen osuus on voimakkaasti kasvanut. ”Vaikka myös tuottajien saamat esityskor-vaukset ovat kasvaneet, koska musiikin käyttö on maailmanlaajuisesti lisääntynyt, eivät esitys-korvausten tasot ole muuttuneet käyttöympä-ristön nopean murroksen mukana. Tästä syystä oikeudenkäynnit ovat lisääntyneet”, Rechardt selittää.

Musiikin esityskorvauksille haetaan markkinahintaa

”Musiikin käytön tehokkuus uusissa medioissa puoltaa myös pakkolisenssikorvausten määrittämistä markkinaehtoisesti”, toteaa IFPI:n lisensointikonsultti Lauri Rechardt.

TEKSTI: JAANA PIHKALA PIIRROS: JOUKO INNANEN

Taloustieteestä apua korvausten määrittämiseen

Objektiivinen lähestymistapa Esityskorvaukset ovat kasvava ja yhä tärkeäm-pi osa musiikkiteollisuuden tulonmuodostusta koko maailmassa. ”Sähköinen media ja muu julkinen esittä-minen muodostavat tärkeän musiikin käyttä-jämarkkinan. Musiikin käytön laajuus ja eri-tyisesti tehokkuus ovat siinä saaneet piirteitä, jotka puoltavat myös pakkolisenssikorvausten määrittämistä markkinaehtoisesti. Tämä ei ole

”Esityskorvausten tasot eivät ole muuttuneet käyttöympäristön nopean murroksen mukana.”

19

yksinomaan tuottajien intressissä, vaan palvelee yhtä lailla käyttäjiä”, Rechardt huomauttaa. Kun esityskorvausten määrittämisessä hae-taan markkinahintaa, on luontevinta turvautua taloustieteellisiin menetelmiin. Rechardtin mukaan ei ole sattumaa, että eri puolilla maa-ilmaa käydyissä tariffioikeudenkäynneissä ää-nitteiden esityskorvauksille on tuomioistuinten päätöksillä pyritty määrittämään nimenomaan objektiivisesti perusteltu markkinahinta. ”Viimeaikainen kansainvälinen oikeus-käytäntö on painottanut taloustieteellisen to-distelun ja markkina-analyysien merkitystä”, Rechardt toteaa. ”Pyrkimyksenä on määrittää musiikin käytölle hinta, joka tuotteesta makset-taisiin vapailla markkinoilla. Usein lainkäyttäjä on jopa velvoitettu pyrkimään markkinahintaa vastaavaan korvaustasoon. Esimerkiksi Yhdys-valloissa on välitystuomioistuimia sitovan mää-räyksen mukaan korvaus asetettava tasolle, josta vapaasti toimivat myyjä ja ostaja olisivat sopi-neet (willing seller, willing buyer -standardi).” Rechardt muistuttaa, että Suomessakin hal-lituksen esityksissä puhutaan täydestä korvauk-sesta: ”Lainsäätäjän tarkoittama oikea korvaus äänitteen käyttämisestä on määriteltävissä vain

taloustieteellisistä lähtökohdista. Taloustie-teellisen lähtökohdan hylkääminen tai ymmär-tämättä jättäminen tekee lopputuloksestakin puhtaan arvauksen.”

Kansainvälinen oikeuskäytäntöTaloustieteellisen lähestymistavan vaikutukses-ta korvaustasoihin Rechardt mainitsee esimerk-keinä kuluneen vuoden aikana Ranskassa, Aust-raliassa ja Yhdysvalloissa annetut päätökset. ”Ranskassa toimivaltaisen tariffikomitean analyysi radiomarkkinoista ja äänitemusiikin merkityksestä johti tariffirakenteen ja -tason perusteelliseen uudistamiseen. Tämän loka-kuussa annetun päätöksen1 on arvioitu lisäävän kaupallisten radioiden maksamia korvauksia noin 50 %”.

”Australian tekijänoikeustuomioistuin puo-lestaan korotti äänitteiden tanssiravintola- ja huvitilaisuustariffit yli 15-kertaisiksi tariffioi-keudenkäynnissä2 esitetyn taloustieteellisen to-distelun perusteella. Tuomioistuin katsoi, että äänitteiden oikeuksilla on markkina-arvo, joka vapaiden neuvottelujen puuttuessa voidaan tar-kimmin määrittää taloustieteellisen analyysin avulla. Yhdysvalloissa taas kyse oli nettiradioi-den maksamista korvauksista, jotka korotettiin noin kolminkertaisiksi3”, Rechardt kertoo. Rechardt kiinnittää erityistä huomiota sii-hen, että päätöksissä korostetaan eri oikeuksis-ta maksettavien korvausten itsenäistä tai toisis-taan riippumatonta määräytymistä: ”Muista oikeuksista, esimerkiksi tekijöi-den oikeuksista, maksettavia korvauksia tai osapuolten aikaisempia sopimuksia ei ole hy-väksytty automaattisesti markkinahinnan mää-rittäjiksi, jos osapuolet ovat kyenneet osoitta-maan, että aikaisemmin sovittu korvaustaso ei vastaa markkinahintaa. Päätöksistä ilmenee myös, että korvaukset on määritettävä sen toi-mintaympäristön mukaan, jossa niihin liittyvää toimintaa harjoitetaan.”

Oikea hintaOikeuskäytännöstä Rechardt toteaa lopuksi, että australialainen tuomioistuin sivusi tuomiossaan myös korvaustasojen nousemisen seurauksia. ”Tuomioistuin lausui, että uusi korkeampi korvaustaso saattaa johtaa siihen, että kaikilla ei ole varaa käyttää äänitteitä. Tämä on kuitenkin markkinataloudessa normaalia. Miksi äänittei-den oikeudenhaltijoiden pitäisi vastoin tahto-aan subventoida käyttäjien toimintaa käypää markkinahintaa alemmilla korvaustariffeilla?” Kyseisissä päätöksissä korvaus on määrätty normaalien hinnanmääräytymismekanismi-en mukaan. Esityskorvausten määrittäminen markkinahintaisiksi merkitsee, että oikeuksis-ta maksettavat korvaukset tulevat nousemaan huomattavasti eri puolilla maailmaa. Rechardt pitää tätä kehityssuuntaa tervetulleena sekä oi-keudenhaltijoiden että käyttäjien kannalta: ”Pitkällä tähtäimellä on kaikkien kannalta parasta, että markkinoilla maksetaan tuottees-ta oikea hinta. Äänitteiden esitysoikeuksien tai muiden immateriaalioikeuksien markkinat ei-vät ole tästä mikään poikkeus.”•1) Tariffikomission (pj. Gilles Andreani) 15.10.2007 antama päätös2) Australian Copyright Tribunal, 10.7.2007 annettu päätös nro CT2 OF 20043) Copyright Royalty Board (CRB), 23.4.2007 annettu päätös nro 2005-1-CRB/DTRA

”Pyrkimyksenä on määrittää musiikin käytölle hinta, joka tuotteesta maksettaisiin vapailla markkinoilla.”

20

PIIR

RO

S: J

OU

KO

INN

AN

EN

Lukijoiden kysymyksiin vastaamassa tällä kertaa Gramexin apulaisjohtaja

Tuomas Talonpoika.

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien

taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole

antaa oikeudellisia neuvoja. Rajoitetun vastaustilan vuoksi vastaukset eivät

välttämättä ole täydellisiä.

P Y K Ä L ÄV I I D A K K O

Miksi Ylen ja kaupallisten radioiden korvaukset poikkeavat toisistaan? Yhtyeemme biisiä on soitettu saamiemme tietojen mukaan käytännössä yhtä paljon sekä Yleisradion kanavilla että eräissä kaupallisissa radioissa. Radiosoi-toista saadut korvaukset poik-keavat kuitenkin huomattavasti riippuen siitä, onko kyseessä ollut Yleisradion kanava vai kau-pallinen radio. Myös vuotuiset korvausmäärät poikkeavat toisis-taan vaikka biisiä on soitettu yhtä paljon. Miksi näin?

Yksinkertainen vastaus korvaus-määrien erilaisuuteen on se, että Yleisradion ja kaupallisten radioiden esityskorvaukset määräytyvät eri ta-voin. Eräs perinteinen syy tähän on ollut se, että Yleisradio on julkisen palvelun toimija, jolla ei ole mainos-tuloja. Tätä on käytetty perusteena sille, että Yleisradion korvaukset ovat rakenteeltaan minuuttikorva-uksia ja ne perustuvat kulloinkin voimassa olevaan minuuttitariffiin. Tänä päivänä voidaan tosin perus-tellusti kysyä, pitäisikö myös Yleis-radion korvausmallin olla jokin muu kuin minuuttitariffi. Käytännössä minuuttitariffi tar-koittaa sitä, että yhdelle äänitteelle

kultakin kanavalta kertyvä korvaus eri vuosilta on automaattisesti sitä suurempi, mitä useammin se kuna-kin vuonna kanavalla soi. Yleisradi-on kanavilla tapahtuvasta soitosta suoritettavat minuuttihinnat vaihte-levat sen mukaan, esitetäänkö ää-nitettä esimerkiksi valtakunnallisella kanavalla, kuten Radio Suomessa, ruotsinkielisellä kanavalla vai alue-lähetyksessä. Vastaavasti myös vuorokautisel-la esitysajankohdalla on merkitystä minuuttikorvauksen suuruudelle. Esimerkiksi aamupäivällä valta-kunnallisella kanavalla esitettävän äänitteen minuuttihinta on noin kymmenen kertaa korkeampi kuin yöllä valtakunnallisella kanavalla ta-pahtuvan soiton minuuttihinta.

Kaupallisten korvauskaavaKaupallisiin radioihin ei sovelleta minuuttikorvauksia, vaan korvaus perustuu radion vuotuiseen mai-nostuloon sekä radion lähetyksissä käytettävän Gramex-suojaa naut-tivan äänitemusiikin prosentuaali-seen osuuteen radion koko lähe-tysajasta. Kaupallisten radioiden kohdalla noudatettiin aikaisemmin vuonna 1993 annettua välimiesoikeuden ratkaisua. Tuohon ratkaisuun sisäl-tyi laskentakaava, jonka perusteella radiokohtainen korvaus määräytyi.

Korvauksen laskentakaava vuo-den 1993 välimiesoikeuden tuomi-on mukaan:

Korvaus musiikin käyttämisestä mainos-rahoitteisen radion radiolähetyksissä on määräprosentti kaupallisen radion ka-lenterivuoden mainostuloista. Määräpro-sentti lasketaan niin, että radion lähetyk-sissä käytetyn Gramex-suojaa nauttivan musiikin prosentuaalinen osuus radion koko lähetysajasta jaetaan luvulla 7. Ko-konaislähetysaikaan lasketaan kuuluvaksi vain tosiasiallisesti lähetetty puhe- tai musiikkiohjelma.

Esimerkki:- Gramex-suojatun äänitemusiikin osuus koko lähetysajasta on 49 %.- kalenterivuoden mainostulot ovat 500.000,00 euroa.

Kaava:49 %------ = 7 %7

Korvaus on 7 % 500.000,00 eurosta eli 35.000,00 euroa.

Tällä hetkellä kaupallisia radioita koskeva korvauskysymys on kui-tenkin auki ja asiasta on vireillä oi-keudenkäynti. Oikeudenkäynnissä Radio Nova vaatii korvausta alen-nettavaksi huomattavasti 1.1.2002 lukien. Vastaavasti Gramex on vaa-tinut oikeudenkäynnissä korvausta korotettavaksi 1.1.2007 lähtien. Merkittävä peruste Gramexin koro-

Äänitteiden tuottajat ja äänitteillä esiintyvät taiteilijat ovat entistä enemmän kiinnostuneita äänitteiden radiokäytöstä kertyvistä korvauksista. Siksi pykäläviidakossa käsitellään tällä kertaa radioiden esitys-korvausten kertymiseen ja määräytymiseen liittyviä perusseikkoja.

21

ESEKin äänitetuenmaksaminen edellyttää, että tukea saaneesta äänitteestä on toimitettu Gramexille ääniteilmoitus.

Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

E S E K I N P Ä Ä T Ö K S I Ä 1.7. – 31.10.2007

Äänitetuotanto euroa

Alba Music Oy Philomela-kuoron joululevy 1 000

Tapiolan Nuoret Kamarijouset -orkesterin cd 300

Bonnier Amigo Music Finland Oy Fredin cd 2 200

Castafi orello Oy Maritta Kuulan cd 2 500

Dethrone Music Oy Profane Omen -yhtyeen cd 1 500

Dynamic Arts Records Deathchain-yhtyeen cd 1 300

EMI Finland Oy Ab Ile Kallio & Vierailevat Solistit -cd 2 500

Tean cd 2 000

Exogenic Oy Crumbland-yhtyeen cd 2 200

FinnConcert Oy Jouni Someron Bortkiewicz-cd, vol. 2 500

Five Spot Oy UMOn & Kerkko Koskisen cd 3 500

Gashopper T:mi Moses Hazy -yhtyeen cd 1 300

Grandpop Oy Markus Nordenstrengin cd 1 700

Halvorsen Tero Martti Talvelan äänitysten 1963–1988 cd 1 200

Hämäläinen Kati Vokaaliyhtye Plein-Jeun ja Kati Hämäläisen cd (2 x cd) 700

Johanna Kustannus Oy Misery Inc -yhtyeen cd 1 200

Käppi Pekko Pekko Käpin cd 800

KHY Suomen Musiikki Oy Fork-yhtyeen cd 2 500 John McGregorin cd 800

Kuhamusiikki avoin yhtiö Kuha.-yhtyeen cd 1 000

Lanu Juha Juha Lanun säv. Lauri Pohjanpää -laulujen cd 800

Lehtola Jan Petri Komulaisen ja Jan Lehtolan cd 500

M.dulor Matti Johannes Koivu ystävineen -kokoonpanon cd 700

MuFarang International Timo Kiiskisen cd 1 200

Ondine Oy HKO:n ”Kuvia Suomesta” -cd 1 000

Tampereen kaupunginorkesterin Panufnik-cd 3 000

Oulaisten Nuorisokuoro ry Oulaisten Nuorisokuoron joululevy 1 000

Perfect Sound Oy Kataya-yhtyeen cd 1 300

Pirkka-Hämeen Apina & Gorilla Oy SF-Blues-yhtyeen cd 2 500

Plastinka Records Petteri Sariolan cd 2 800

Ptah Group Oy Kirjava Lintu -yhtyeen cd 700

Sateen Ääni Oy Herra Heinämäen Lato-orkesterin cd 2 500

Savolainen Jarmo Klaus Suonsaari – Anders Jormin – Jarmo Savolainen -trion cd 1 000

Seawolf Studios Oy Eero Koivistoisen ja Johanna Iivanaisen cd 2 300

Hanoi Rocks -yhtyeen cd 3 000

Spin-Farm Oy Eileran cd 2 500 Murena-yhtyeen cd 1 500 Twilight Guardians -yhtyeen cd 1 500

Stay Heavy Oy Godsplague-yhtyeen cd 1 300 Mustan Kuun Lapset -yhtyeen cd 700

Suomen Lähetysseura ry Pekka Simojoen säveltämien laulujen cd 2 500

Suvanne William William Suvanteen cd 500

Texicalli Records Oy Lotta-yhtyeen cd 2 000

Minna Padillan ja Helsinki Koto Ensemblen cd 1 300

Tallari-yhtyeen 20-vuotisjuhla-cd 1 500

Tiili Petri Pelle Miljoonan cd 1 000

Tuletar Oy Aija Leinosen säveltämien lastenlaulujen cd 1 500

TUM Records Oy Mikko Innasen & Inkvisition cd 1 800

Tuotantoyhtiö Off Records Finland Oy Soulfallen-yhtyeen cd 500

Turunen Tuomas TtTrion cd 700

Universal Music Oy Kirsi Rannon cd 3 000 Liekki-yhtyeen cd 2 000

Wuori Timo Esa Pethmanin viihdemusiikin nauhoitusten cd 1 000

Ylivoima ay Raappanan cd 2 000

Zen Master Records Oy RinneRadion cd 2 500

21

>>>

tusvaatimukselle on se, että koska äänitemusiikin arvo radiotoimialalla on Gramexin käsityksen mukaan merkittävästi noussut vuoden 1993 jälkeen, on korvausta luonnollisesti korotettava. Helsingin käräjäoikeu-den ratkaisua asiaan odotetaan vielä tämän vuoden loppuun men-nessä.

Korvaus voi vaihdella mainostulon mukaanKoska kaupallisen radion korva-ukseen vaikuttaa edellä kerrotulla tavalla useampi muuttuva tekijä, kaupallisessa radiossa soitetusta äänitteestä esimerkiksi muusikolle tulevaa korvausmäärää ei voida tie-tää etukäteen. Onkin tärkeää, että Gramexin oikeudenhaltijat mieltävät sen, että koska radioiden mainostu-lot ja suojattujen äänitteiden määrät voivat vaihdella vuosittain huomat-tavasti, samasta radiokanavasta eri vuosina samalla soittomäärällä tuleva korvausmäärä voi vaihdella suuresti. Sama soittokertamäärä voi siis johtaa helposti muusikon kohdalla valitettavasti jopa puolet pienem-pään kokonaiskorvausmäärään, jos esimerkiksi radion kokonaismai-nostulossa tapahtuu huomattavaa pudotusta. Muusikko joutuu täten osallistumaan myös radion liiketa-loudellisen riskin jakamiseen. Myös-kään suurempi kanavakohtainen soittomäärä ei merkitse automaatti-sesti sitä, että kokonaiskorvaus olisi suurempi. Käytännössä käy hyvin usein niin, että vaikka äänite soisi pienes-sä kaupallisessa radiossa vuoden ympäri vaikkapa yhden kerran joka päivä, korvaussumma jää pienem-mäksi kuin esimerkiksi viikon aika-na kerran päivässä tapahtuvasta soitosta valtakunnallisella radioka-navalla.

Ovatko Jenkeissä äänitetyt levyt radiolle ilmaisia?Onko totta, että suomalaiset FM-radiot eivät maksa muu-sikoille Gramex-korvauksia Yhdysvalloissa äänitetyistä äänitteistä?

Valitettavasti asia on juuri noin ja tilanne on sama sekä muusi-koiden että äänitteiden tuottaji-en osalta. Äänitteiden kohdalla puhutaan suojatuista äänitteistä. Näillä tarkoitetaan sellaisia sekä kotimaisia että ulkomaisia äänit-teitä, joiden käyttämisestä muun muassa radiolähetyksissä muu-sikot ja äänitteiden tuottajat ovat oikeutettuja esityskorvauksiin. Suomessa noudatetaan suojan määräytymisessä niin sanottua tallennusmaakriteeriä, jonka mu-kaisesti esityskorvausten osalta suojattuja äänitteitä ovat tällä hetkellä ne 50 vuoden suoja-ajan piiriin kuuluvat äänitteet, jotka on tallennettu joko Suomessa, ETA-alueella tai kansainväliseen Roo-man sopimukseen liittyneessä valtiossa. Tallennuskriteerin noudattami-sella on käytännössä se vaiku-tus, että käytettäessä äänitteitä perinteisissä FM-radioissa ei esimerkiksi Yhdysvalloissa tal-lennetuista äänitteistä suorite-ta esityskorvauksia äänitteiden tuottajille eikä muusikoille, koska Yhdysvallat ei ole liittynyt edellä mainittuun Rooman sopimuk-seen.

22

Audiovisuaalinen tuotanto

euroa

Bad Taste Ltd Dokumentti 125-vuotiaasta Helsingin kaupungin- orkesterista 15 000

Bare Bone Business Oy 22-Pistepirkon musiikkivideo 6 000

Bonnier Amigo Music Finland Oy Mighty 44 -yhtyeen musiikkivideo 4 000

Sunrise Avenue -yhtyeen musiikkivideo 7 000

Century Film Oy Uniklubi-yhtyeen musiikkivideo 6 400

Eicca Production Oy Apocalyptican musiikkivideo 17 000

EMI Finland Oy Ab Jorma Kääriäisen musiikkivideo 2 000

Topi Sorsakosken & Agentsien musiikkivideo 1 500

Fullsteam Records Damn Seagulls -yhtyeen musiikkivideo 3 500

Lapko-yhtyeen musiikkivideo 5 000

Gateway Films Oy Ennakkosuunnittelu/ dokumentti Jukka Tolosesta 2 000

Kallio Rami Saran musiikkivideo 500

King Foo Entertainment Ltd Oy Timo Rautiaisen musiikkivideo 4 500

Kroma Productions Oy Ennakkosuunnittelu/ dokumentti Otto Donnerista 2 500

Nitro Fx Oy Lovexin musiikkivideo 12 000

SonyBMG Music Entertainment Oy Ari Koivusen musiikkivideo 3 000

Scandinavian Music Group -yhtyeen musiikkivideo 1 250

Timmion Records Oy Nicole Willisin & The Soul Investigatorsin musiikkivideo 1 500

Uho Production Ltd Oy The Skreppers-yhtyeen musiikkivideo 800

Universal Music Oy Aleksi Ojalan musiikkivideo 3 000

Lauri Tähkän & Elonkerjuun musiikkivideo 2 000

Traffic Island -yhtyeen musiikkivideo 2 000

Uniklubi-yhtyeen musiikkivideo 2 000

Vasara Films Oy Sonata Arctica -yhtyeen musiikkivideo 7 000

Verse Productions Oy King Star -yhtyeen musiikkivideo 1 000

Warner Music Finland Oy Happiness-yhtyeen musiikkivideo 3 000

Jennin musiikkivideo 4 000

Esiintymistilaisuudet

euroa

Belgrade Jazz Festival The Five Corners Quintetin esiint.matka Serbiaan 2007 1 600

Bluesland Production Oy Erja Lyytisen Saksan kiertue syyskuussa 2007 1 000

Colossus ry Colossus-klubit syksyllä 2007 500

Emäsalon musiikkijuhlat ry Emäsalon musiikkijuhlat 2008 500

Eskola Jukka The Five Corners Quintetin esiint.matka Itävaltaan 2007 1 500

Finnagoran Säätiö Duon Turkka & Paalanen esiint.matka Unkariin 2007 500

Fullsteam Records No Torture Here! -kiertue syyskuussa 2007 1 400

Good Music Productions Jimi Tenorin esiintymismatka Puolaan 2007 1 000

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry 10-vuotisjuhlakonsertti 17.5.2007 1 500

Helsingin kaupunginorkesteri Esiintymismatka Pietariin marraskuussa 2007 7 000

Inarin kunnan kulttuuritoimi Omilla mailla -konsertti 26.8.2007 500

Insomniac Oy Poets of the Fall -yhtyeen esiint.matka Kööpenhaminaan 1 000

Insomnium Insomnium-yhtyeen kiertue Pohjois-Amerikassa syysk. 2007 1 200

Jalla Jalla Organization ry Down By The Kemijoki -festivaali 2007 1 200

Järvenpään Sibelius-seura ry. Marian ilmestyspäivän konsertti 25.3.2007 1 000

Jokisalin kamarimusiikin kannatusyhdistys ry Vantaan kamarikonsertit -sarja syksyllä 2007 800

Jyväskylä Big Band ry Ensikäsityksiä–kantaesityksiä IV -konsertti 17.2.2007 700

Kapsäkki osuuskunta Musiikkiteatteriesityksen Pirveli ja pyhimys tuottaminen 2008 1 500

Kattainen Anna Anu Alviolan ja Anna Kattaisen kiertue Saksaan jouluk. 2007 200

Kaustisen Kamarimusiikkiyhdistys ry Kaustisen Kamarimusiikki- viikko 2008 3 000

Kettunen Jaakko Overhead-yhtyeen Euroopan kiertue marraskuussa 2007 400

Knuutinen Emmi Kiertue Saksaan joulukuussa 2007 300

Kokkolan Talviharmonikka ry Kokkolan Talviharmonikka 2008 1 500

Korvat Auki ry Suomalaismuusikoiden osall. UNM-festivaalille 2007/Reykjavik 1 500

Lahden kaupunginorkesteri Esiintymismatka Lontooseen elokuussa 2007 8 000

Laukkanen Matti Martin Alvaron & Quinteto Otra Vezin esiint.matka Pietariin 500

Loiskis ry Uppo-Nallen juhlakonsertti- kiertue syksyllä 2007 1 700

Musica Futura ry Musica Futura -festivaali 2007 2 500

NEM-Booking Oy Ville Leinosen & yhtyeen konsertit keväällä 2007 1 500

Niskala Sami Garage 13 -yhtyeen Saksan kiertue elokuussa 2007 500

Nordwind Festival Kimmo Pohjosen esiint.matka Berliiniin 2007 900

Nygård Mathias Turisas-yhtyeen kiertue Isossa-Britanniassa syyskuussa 2007 1 500

Nykymusiikkiseura Lokakuu ry Uuden Musiikin Lokakuu 2007 1 800

Ohjelmatoimisto Pommilaukka Mambo Nordico 2007 -kiertue lokakuussa 2007 500

Riemufestivaalin syyskiertue 2007 500

Ohjelmatoimisto Sing & Swing Runo Jazz -konsertti 6.3.2007 Tampereella 500

Oulunsalon kulttuuri-instituutti Oulunsalo Soi 2007 1 500

Paha Juuso Ky Dalindèo-yhtyeen kiertue Saksaan lokakuussa 2007 1 200

Perinnearkku ry Perinnearkku-klubit Helsingissä syksyllä 2007 600

Putkimusic T:mi Pekka Pylkkänen Tube Factoryn kiertue Aasiaan syksy 07 2 000

Rahvaanmusiikin kerho ry Rahvaanmusiikin klubi-illat syksyllä 2007 800

Sarpila Antti Festivaalimatka Japaniin lokakuussa 2007 300

SatnaMusic Platypus Ensemblen kiertue syksyllä 2007 1 000

Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry Lauluntekijäklubi-illat syksyllä 2007 1 500

Savikangas Max Max Savikankaan esiintymismatka Hollantiin 400

Sjöström Harri Esiintymismatka Lontooseen elokuussa 2007 300

Sonic Pump Studios Oy Thunderstone-yhtyeen Euroopan kiertue 2007 1 800

Soundstation Finland Oy Ltd Los Bastardos-yhtyeen Riika–Tallinna–Hki-kiertue 2007 800

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Musiikkiohjelma/Suomen kulttuurikausi Ranskassa 2008 10 000

Suomen Benelux-instituutti Sibelius Happening Antwerpenissä maalisk. 2008 4 000

Suomen Jazzliitto ry Jarno Kukkonen Present -yhtyeen kiertue keväällä 2008 1 500

Tuomo Prättälän & Ilmiliekki Quartetin kiertue keväällä 2008 2 500

Tempera-kvartetti Esiintymismatka Saksaan marraskuussa 2007 800

Vantaan Barokki ry Vantaan Barokki 2007 3 500

Vapaat Äänet T:mi Mikko Innanen & Mika Kallio -duon kiertue syksyllä 2007 1 000

Viihde & Vuorovaikutus Oy Pepe Willbergin & Johanna Iivanaisen konsertti 14.2.2007 1 000

Virtuosi di Kuhmo Virtuosi di Kuhmon palmu- sunnuntain konsertti 1.4.2007 1 000

Zagros Ensemblen kannattajayhdistys ry Esiintymismatka Pietariin syyskuussa 2007 1 000

Julkaisutoiminta

euroa

Kansanmusiikki-instituutti Jouko Kyhälän huuliharpun soitto-opas 3 000

Robson Jenny Jazzlaulun oppikirja 3 000

Koulutustoiminta

euroa

Drummers’ Association of Finland Keith Carlockin ja John Rileyn klinikat kesällä 2007 800

Karkun evankelinen opisto Vanhan vokaalimusiikin mestarikurssi ja gambakurssi 2007 700

Makkonen Matti Eteläsavolaisten puhallinorkestereiden koulutustapahtuma 2007 1 000

Suomen Big Band -yhdistys ry Junior All Star Big Bandin koulutustapahtuma huhtik. 2007 500

Markkinointi- ja vientituki

euroa

Aito Records Oy Lepistö & Lehti -duon osall. Folkelarm-tapahtumaan Oslossa 500

Tsuumi Sound Systemin albumin

22

>>>

23

Valtonen Timo Tangon Taikaa -projektin markkinointi 1 000

Työskentelytuki

kuukautta

Alasuutari Eero 1Hakila Mikko 2 Halonen Janne 1Hassinen Mikko 1Haukkala Erno 1Hurmerinta Janna 1Hynninen Antti 2Jaakonaho Jussi 1Järvilehto Lauri 1Joutseno Astrid 1Julkunen Jarmo 1Kaakkurinniemi Mikko 1Kivimäki Anne-Mari 2Knuutinen Emmi 1Koivisto Miikka 2Korhonen Uli 1Koskinen Anneliina 1Kujanpää Juha 1Kuoppala Juha 1Kuoppamäki Sami 1Lehtinen Tuomas 2Lindfors Lasse 2Lindgren Lasse 1Louhivuori Kalevi 1Masalin Janne 1Mieskonen-Makkonen Susanna 1Moilanen Ville-Johannes 1Mäkinen Jaakko 1Nieminen Elviira 2Nordin Siiri 1Oskala Suvi 1Perkola Mikko 1Pöyhönen Petri 1Pylkkänen Pekka 1Risku Hannu 2Salminen Jari 1Sjöblom Carl 1Snellman Jani 1Suova Sami 1Takacs Zoltan 1Tapio Jorma 1Tuurala Mitja 1Uimonen Jarkko 1Unkari Erja-Liisa 1von Hertzen Johan 1von Hertzen Kie 1von Hertzen Magnus 1Ylikoski Jussi 2

23

1 Vuosittain ESEKiltä anotaan tukea noin 1 600:aan esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, kuvatallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan.Noin puolet anomuksista johtaa myönteiseen päätökseen.

K A H D E K S A S TA S A D A S TA

Pekka Lehti: Tuki rohkaisee tehokkaaseen markkinointiinESEK lisäsi vuosi sitten syksyllä esittävän taiteen tukipalettiinsa kak-si uutta tukimuotoa: työskentelytuen sekä markkinointi- ja vientituen. Vientihankkeita oli tuettu jo aiemminkin äänitetuen puitteissa, mutta viime syksynä markkinointi- ja vientituki otettiin käyttöön omana, laa-jennettuna tukialueenaan. Basisti Pekka Lehden muutama vuosi sitten perustama Aito Re-cords Oy keskittyy maailmanmusiikin julkaisemiseen. Yhtiö on saanut tukea ulkomaille suunnattuihin promootiohankkeisiinsa. Aito Records osallistui lokakuussa Sevillassa järjestetyille maailman-musiikin Womex-messuille, joilla esiintyi myös yhtiön edustama huu-liharppuyhtye Sväng. Lehti pitää Womexia erittäin mielenkiintoisena tapahtumana. Hän on käynyt siellä useita kertoja jo 1990-luvulta lähtien sekä muusikkona että levytuottajana ja ihailee messujen sisällössä sa-moin kuin järjestelyissä tapahtunutta valtavaa kehitystä. ”Lisäksi messujen teema osuu Aito Recordsin kannalta ihan kohdal-leen”, Lehti toteaa. ”Sväng otettiin siellä erittäin hyvin vastaan, ja näyt-tää siltä, että katseet ovat taas kääntymässä Pohjoismaihin. Pohjoinen ulottuvuus ei ole viime vuosina herättänyt siellä kiinnostusta, mutta nyt on saatu pää auki, ja kiinnostus tuntuu vain lisääntyvän.” Lehti antaa kehuja myös Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksel-le. Fimicin tekemä pitkäjänteinen työ kantoi hedelmää, sillä messujen ohjelmaan oli saatu Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinjan esittely, Värttinän Lord of the Rings -paneeli ja vielä Alamaailman vasaroiden off-Womex-showcase. ”Ikinä ennen siellä ei ole ollut sellaista suomalaiskattausta. Ovathan siellä käyneet Kimmo Pohjonen ja Värttinä ja Timo Väänänenkin, mutta nyt tuli joka suunnalta jotain Suomi-hommaa”, Lehti hehkuttaa. ESEKin markkinointi- ja vientituki on rohkaissut Aito Recordsia hank-kimaan ostopalveluna promootiota niissä maissa, joissa yhtiöllä on jo jakelua. ”Totta kai tavoitteena on, ettei se jäisi pysyvästi tuen varaan, mutta tuen saanti alentaa kynnystä.” Tukea anova joutuu panemaan markkinointisuunnitelmansa paperille yksityiskohtaisesti. Lehti ei pidä tänä harmillisena ajanhukkana, vaan suorastaan hyödyllisenä markkinointityölle. ”Kun hakee tukea, joutuu itsekin skarppaamaan suunnitelmansa hio-misessa ja ikään kuin testaamaan ulkopuolisella laskelmiensa pitävyy-den. Näin tavoitteet selkiytyvät.” ESEKillä on periaate, että tukea ei myönnetä kotimaassa tapahtuvaan perinteiseen printtimainontaan, vaan toivotaan hakijoilta jotakin ”inno-vatiivisempaa”. Tämäkin periaate saa Lehdeltä kannatusta. ”Taidealalla kun ollaan, sen pitäisi olla ihan luonnollista, että keksitään uusia asioita.”

Anu Karlson

Womex-messuilla Pekka Lehti sai todeta, että pohjoismaisella maailmanmusiikilla on kysyntää.

KU

VA: J

UH

A R

EU

NA

NE

N

ESEKin seuraavat anomusajat AV-tuotanto: 15.1. 2008 mennessä.Markkinointi- ja vienti: 31.1. 2008 mennessä. Äänitetuotanto: 31.1. 2008 mennessä. Esiintymistilaisuudet: 15.3. 2008 mennessä. Työskentely: 15.3. 2008 mennessä. Anomusten pitää olla ESEKissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä! Anomuskaavakkeet Internetissä osoitteessa www.esek.fi , postin kautta lähetettävien tilaukset puh. (09) 6803 4040.

promootio Isossa-Britanniassa 750

Tsuumi Sound Systemin albumin promootio Saksassa 750

Blue Buddha Management Oy Hevein-yhtyeen promokiertue Hollantiin toukok. 2007 1 000

EMI Finland Oy Ab The 69 Eyes -yhtyeen promo- matka Pariisiin toukok. 2007 3 000

Fullsteam Records Disco Ensemblen promo- kiertue Isoon-Britanniaan ja Saksaan 2007 1 500

No Shame -yhtyeen Euroopan promokiertue toukokuussa 2007 1 000

Rubik-yhtyeen promokiertue Eurooppaan kesäkuussa 2007 1 000

Rubikin promokiertue Isoon- Britanniaan ja Irlantiin 2007 2 000

Helsingin Barokkiorkesterinyhdistys ry Promo-cd:n tekeminen 500

IMU-Inkoon musiikki Ay Kantele Landscapes -cd:n markkinointi 500

Joutseno Astrid Astrid Swanin showcase CMJ 07 -tapahtumassa New Yorkissa 1 200

Music Export Finland Come.Hear.Finland.2008 -kokoelmalevy 9 000

Musiikki & Median 2007 kansainväliset vieraat 7 000

Suomalaisyhtyeiden showcaset Popkommissa 2007 8 000

Suomen osallistuminen Midemiin 2008 8 000

Ollikainen Tommi Knucklebone Oscarin promo-kiertue Saksaan kesäk. 2007 500

Radion kamarikuoron laulajat Helsingin kamarikuoron konserttisarjan markkinointi 1 500

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Jazz from Finland 2008 -levy ja -kirja 4 500

Suomen osallistuminen Womexiin 2007 5 000

Talvitie Pilvi Tsuumi Sound Systemin osall. Folkelarm-tapahtumaan Oslossa 1 200

Käyttäkää päivitettyjä

kaavakkeita!

24

Musiikin käyttäjäasiakas

Yrityksen nimi

Y-tunnus

Asiakasnumero

Uusi ( ) laskutusosoite ( ) toimipaikan osoite

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh.

Sähköposti

( ) Laskutusperusteina olevat tietoni ovat muuttuneet, ottakaa yhteyttä!

G R A M E X I N PA LV E L U K O R T T I

Taiteilija- ja tuottaja-asiakasOlen ( ) taiteilija-asiakas ( ) tuottaja-asiakas

Etunimet

Sukunimi

Syntymäaika

Gramex-numero

Uudet yhteystietoni

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh. (työ ja koti)

Sähköposti

Jos pankkiyhteystietosi ovat muuttuneet, ole hyvä ja toimita vapaamuotoinen muutosilmoitus Gramexin asiakaspalveluun.

Gramexmaksaa

postimaksun

Gramex ryTunnus 500509800003 Vastauslähetys

Ilmoita muuttuneet tietosi Gramexin rekisteriin, kiitos!

Rauhaisaa joulua ja musikaalista uutta vuotta!Tekijänoikeusjärjestö

Gramex