greenpeace action, kevät 2013

TÄÄLLÄ LAHJOITUKSESI AUTTAA! TAKAKANSI AUTA ARKTISTA – KÄYTÄ PUHEKUPLAA!

Arktis

KUTISTUVA JÄÄPEITE UHKAA MURSUASIVU 2

Suomi

LAHJOITTAJIA ETSIMÄSSÄ SIVU 15

# 1/2013

Maailma

Fossiili-projektien peruuttaminen

voi pelastaa maailman SIVU 6

KAMPANJA MYRKYTTÖMÄN VAATETEOLLISUUDEN PUOLESTA TEHOAA SIVU 8

Vaatejätit selkä seinää vasten

Sinun tuellasi on merkitystä. Koko maailmalle. Joka päivä.

Lehti Greenpeacen tukijoille Kevät 2013

KESKIAUKEAMA JA SIVU 5

130304 FI_Greenpeace Action 2013 1.indd 1 2013-04-15 13:41

Ranta Huippuvuorten länsirannikollaHetkessä

TEKSTAA

MURSUN

PUOLESTA!

voit auttaa meitä suojelemaan Arktiksen

ja sen eläinten tulevaisuutta.

Lähetä tekstiviesti 10E GP nimesi ja osoitteesi

numeroon 16303, niin lahjoitat

10 euroa Greenpeacelle.

Palvelu toimii Soneran, elisan, DNA:n,

Saunalahden, Tele Finlandin,

Kolumbuksen ja Gomobilen

liittymillä.


Ranta Huippuvuorten länsirannikolla

Kolbrytni n g ho tar Indin

Mursua on metsästetty kautta aiko-jen lihan, rasvan ja syöksyhampai-den vuoksi. 1950-luvulle tultaessa mursupopulaatiosta oli jäljellä vain murto-osa. Populaatio alkoi

kasvaa, kun mursun laajamittainen metsästys kiellettiin 1930–1940-lu-

vuilla. Mursujen tarkkaa määrää ei tiedetä. Viimeisin laskenta tehtiin 1990-luvulla, jolloin määräksi saatiin 201 000 yksilöä.

Nyt eläinten olemassaoloa uhkaa ilmaston lämpe-neminen.

Talvisin mursut elävät paksulla napajäällä. Kevääl-lä ja kesällä koiraat pysyttelevät usein maalla naarai-den jäädessä jäälle lepäämään, syömään ja ruok-kimaan poikasiaan. Mursut pystyvät sukeltamaan 250 metrin syvyyteen mutta pysyttelevät mieluiten matalissa vesissä. Siellä ne haravoivat merenpohjaa harjamaisella parrallaan etsien simpukoita, etanoita, matoja ja äyriäisiä.

Ilmaston lämpenemisen seurauksena erityisesti matalat vesialueet, joilta mursujen on helppo löytää ravintonsa, jäävät jäättömiksi. Tämän seurauksena tuhannet mursut siirtyvät maa-alueille, joilla kilpailu ravinnosta on kovaa ja elintilaa niukasti.

Vuoden 2007 kesällä Alaskan pohjoispuolella sijaitseva Tšuktšimeri oli jäätön 80 päivän ajan, mitä ei ollut tapahtunut koskaan aiemmin. Tänä aikana tuhannet mursut kuolivat pitkin Alaskan pohjois-rannikkoa. Sen jälkeen sama kaava on toistunut kesäisin. Sekä tutkijat että metsästäjät ovat viime vuosina havainneet naaraiden olevan syksyisin yhä huonommassa kunnossa ja hylkäävän poikasensa yhä useammin. Tämä on hälyttävää, sillä emot huolehti-vat poikasistaan hyvin tarkkaan ja jättävät ne harvoin yksin edes pieneksi hetkeksi.

Näin Greenpeace suojelee Arktista:• Toimii maailmanlaajuisesti vaikuttaakseen ilmastopolitiikkaan ja hiilidioksidipäästöihin sekä tarjotakseen ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi.• Dokumentoi ilmastonmuutosta osoittaakseen tarpeen välittömälle toiminnalle.• Suojelee arktisia vesiä öljynporaukselta ja teolli-selta liikakalastukselta sekä haluaa luoda Arktiksesta maailmanlaajuisesti tunnustetun suojelualueen. ●

Lue lisää: www.greenpeace.fi/arktis

ARKTIS

Elinympäristö pienenee napajään kutistuessa

MURSU VOI ELÄÄ 40-VUOTIAAKSI. urokset kasvavat jopa yli kolmimetrisiksi ja painavat noin tuhat kiloa. Naaraat tulevat sukukypsiksi kuuden, seitsemän vuoden ikäisinä, urokset hieman vanhempina. Tiineys kestää lähes 11 kuukautta ja naaras imettää poikastaan kahden vuoden ajan.

action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2013 • 3

nick co

bbing


4 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2013

Arktis

Öljy-yhtiö Shell ilmoitti helmikuussa keskeyt-tävänsä öljynetsinnän Arktiksella vuodeksi 2013.

Päätöstä edelsi useita vuoden 2012 aikana ilmenneitä puutteita ja onnettomuuksia. Viimeisin näistä oli Shellin öljynporauslau-tan hallinnan menet-täminen ja sen ajautu-minen karille Alaskassa

vuodenvaihteessa. – Päätös on hyvä uu-

tinen herkälle arktiselle luonnolle. Olen helpot-tunut, että Shell osoittaa edes hitusen tervettä järkeä ennen vakavam-man onnettomuuden sattumista. Öljyn poraa-minen Arktiksella on täysin vastuutonta ja se täytyy saada loppumaan kokonaan, sanoo Greenpeacen ohjelma-johtaja Tapio Laakso. ●

Indonesia

Runsaan kymmenen vuoden kampanjoin-nin ja neuvottelujen jälkeen indonesialai-nen paperijätti Asia Pulp and Paper (app) on vihdoin luvannut lopettaa sademetsien hakkuut.

Päätös mahdollistaa monien sademetsissä elävien uhanalaisten eläinlajien, kuten oran-gin ja sumatrantiikerin, pelastumisen sukupuu-tolta. Ympäri maailmaa saamiensa lahjoitusten avulla Greenpeace on pystynyt seuraamaan ja dokumentoimaan hakkuita. Vuosien työn jälkeen kampanja onnis-tui vakuuttamaan app:n sademetsähakkuiden vastuuttomuudesta.

Sen jälkeen, kun

Greenpeace ja paikal-liset järjestöt alkoivat kiinnittää huomiota app:n sademetsiä tuhoavaan toimintaan, runsaat sata yritystä

on keskeyttänyt tai lopettanut kokonaan yhteistyönsä paperijätin kanssa. Tämä auttoi li-säämään painetta app:tä kohtaan, kertoo Green-

peacen indonesialainen metsäkampanjoitsija Bustar Maitar.

– Emme olisi päässeet näin pitkälle ilman kaik-kia niitä ihmisiä, jotka

auttoivat vakuuttamaan kymmeniä tunnettuja tavaramerkkejä irtisa-nomaan sopimuksensa app:n kanssa, hän sanoo. ●

Toivoa sumatrantiikerillePAPERIJÄTTI LOPETTAA SADEMETSÄN TUHOAMISEN

Shell painaa pausea

sumatrantiikereitä on jäljellä enää 400 yksilöä. APP:n lupaus indonesian metsien tuhoamisen lopettamisesta antaa toivoa.

shellin porauslautta Kulluk ajoi karille Alaskassa 31. joulukuuta 2012.

ww

f

the u

nited

states coast g

uard

Tuoreimmat uutiset. Haluatko pysyä ajan tasalla? Käy osoitteessa www.greenpeace.fi/uutiskirje ja tilaa uutiskirjeemme!uutisia


Mads Flarup ChristensenPääsihteeri, Greenpeace Norden

joh

ann

a han

no

steve mo

rgan

Arktis

Greenpeace uskoo, että maailmanlaajui-sella kansanliikkeellä voidaan estää Arktiksen teollinen hyväksikäyttö.

Actionin edellisessä numerossa kannus-timme keräämään nimiä Save the Arctic -kampanjaan. Teidän ansiostanne Greenpeace sai yli 5 000 uutta nimeä lähes kolmen miljoonan

maailmalla jo kerätyn nimen lisäksi!

Allekirjoitukset makaavat nyt pohjois-

navalla merenpohjassa kapseliin sinetöityinä. Paikan merkkinä on Tulevaisuuden lippu, joka symboloi rauhaa, toivoa ja maailman-yhteisöä. ●

Pääkirjoitus

Sinä teit sen! Yhteistyö johtaa menestykseen.

Sivulta 4 voit lukea, miten indo-nesialainen paperijätti app on sitoutunut metsien tuhoamisen lopettamiseen. Tästä saavutukses-ta saamme kiittää lahjoittajiam-

me, jotka tukevat työtämme maailman sademet-sien pelastamiseksi.

Ehkä sinäkin olet satojentuhansien muiden joukossa osallistunut kampanjaamme verkossa? Nimien keräysten, sähköpostin ja Facebookin avulla saimme muun muassa Mattelin, Nestlén ja Danonen keskeyttämään sopimuksensa app:n kanssa ja sitoutumaan kestävään paperin ja pak-kausmateriaalien hankintaan. Tämä ei olisi ollut mahdollista, ellet olisi auttanut meitä app:n painostamisessa. Työ oli kovaa, mutta osoit-taa, että yhdessä voimme saavuttaa paljon.

Myös Arktis-kampanjallamme on edessään ran-kat ajat. Haluamme, että arktista luontoa suojel-laan kieltämällä niin öljynporaus kuin teollinen kalastuskin. Vastassamme ovat vaikutusvaltaiset tahot, jotka pyrkivät kaikin keinoin hyödyntä-mään tätä ainutlaatuista aluetta. Yhdistämällä voimamme tulemme kuitenkin onnistumaan myös Arktiksella.

Jo 2,8 miljoonaa ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen Arktiksen puolesta. Yhdessä olem-me jo nyt lisänneet ympäri maailman tietoisuutta siitä, mitä alueella tapahtuu. Se puolestaan on lisännyt Shellin paineita ja pakottanut yhtiön keskeyttämään öljynporaukset täksi vuodeksi.

Arktisten maiden ulkoministerit kokoontu-vat Arktiseen neuvostoon Kiirunaan touko-kuussa. Me muistutamme ministereitä, että he ovat vastuussa Arktiksen herkästä luon-nosta ja maailman ilmastosta. Teemme sen näyttämällä kuvia ympäri maailmaa kotoisin olevista ihmi-sistä, jotka viestittävät yhdessä: I ARCTIC!

Käyttämällä keskiauke-aman puhekuplaa pääset mukaan Kiirunaan ja autat meitä painosta-maan poliitik-koja. ●

Meksiko

Meksikossa, mistä mais-si on lähtöisin, säily-tetään maailman maissi-kasvien geenipankkia. Siksi maan maissivil-jelmien suojeleminen geenimuunnellun mais-sin epäpuhtauksilta on tärkeää. Monikansalli-

set biotekniikkayhtiöt painostavat kuitenkin Meksikon hallitusta sallimaan geenimuun-nellun maissin viljelyn.

Paikallisväestö on yhdessä Greenpeacen ja muiden järjestöjen kanssa onnistunut vielä estämään muun muassa

Monsanto- ja DuPont- yhtiöiden aikeet. Nyt Meksiko harkitsee kuitenkin geenimuun-nellun maissin viljelyn sallimista.

Greenpeace uskoo, että se uhkaisi koko maailman elintarvike-huoltoa. ●

Shell painaa pausea

Geenisota maissin kehdossa

5 000 nimeä Arktiksen puolesta

flurin

bertschin

ger

Koditon jääkarhu etsii vastuussa olevia Maailman talousfoorumin edustalla Davosissa.

Maailman suurin mertensuojelualue. Australia on perustanut laajan mertensuojelualueiden verkoston uhanalaisille eläinlajeille, kuten liemikilpikonnalle, sinivalaalle, dugongille, etelänmustavalaalle ja valashaille. Tämä on askel kohti Greenpeacen tavoitetta kattavasta mertensuojelualueiden maailmanlaajuisesta verkostosta.

Nyt Greenpeace kerää valokuvia viestiksi Arktiselle neuvostolle toukokuussa. Kuvaa itsesi tai ystäväsi puhekuplan kanssa – ohjeet löydät keskiaukeamalta.

on lahjoittajiemme määrä Pohjoismaissa. Tuen ansiosta Greenpeace voi toimia riippumattomasti

ympäristön suojelemiseksi. Kiitos sinulle, lahjoittaja!143 997

Jos et ole vielä allekirjoittanut vetoomusta, voit tehdä sen osoitteessa www.savethearctic.org.



”Meillä ei ole varaa jatkaa samaa rataa”

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joukko suunniteltuja maakaa-sun, hiilen ja öljyn jalostushank-keita on kuopattava. Näin käy ilmi Greenpeacen raportista, jossa kerrotaan 14 hankkeesta, jotka paitsi kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä, myös kuormittavat paikallista ympäristöä.

Hankkeissa on kyse muun muas-sa öljyhiekan jalostuksesta Kanadas-sa, öljynporauksesta Arktiksella ja hiilen laajamittaisesta jalostuksesta Kiinassa. Tärkein peruste näiden projektien hautaamiselle on ympä-ristö. Tosiasia kuitenkin on, ettei fossiilisten polttoaineiden jalosta-minen ole enää edes taloudellisesti järkevää. Mikäli kahden asteen ra-jasta pidetään kiinni, ei projektien

Ilmaston lämpeneminen. Voimme yhä välttyä ilmaston-muutoksen katastrofaalisimmilta seurauksilta. Greenpeacen uudesta raportista selviää, että se edellyttää suunniteltujen maakaasun, hiilen ja öljyn jalostushankkeiden peruuttamista.

Ilmaston lämpeneminen on pidettävä alle kahdessa asteessa, jotta sen kaikkein tuhoisimmat seuraukset voi-daan välttää. Tästä maailman johtajat ovat yhtä mieltä.

Siitä huolimatta he hyväksyvät maa-kaasun, hiilen ja öljyn jalostushank-keet, jotka toteutuessaan nostavat maapallon lämpötilaa vähintään kolmella tai neljällä asteella.

– Päättäjät eivät toimi ilmasto-tavoitteiden mukaisesti, toteaa Green-peacen Pohjoismaiden energia- ja il-mastotyöstä vastaava Martina Krüger. Meillä on silti edelleen mahdollisuus pysäyttää lämpeneminen. Se edellyt-tää, että jätämme käyttämättä noin 80 prosenttia jo tunnetuista fossiilis-ten polttoaineiden varannoista.

Martina Krüger vastaa Greenpeacen energia- ja ilmastotyöstä Pohjoismaissa.

tuloksena syntyviä fossiilisia polt-toaineita voida kuitenkaan käyttää. Näin projekteihin investoidut rahat valuvat hukkaan.

– Nämä hankkeet houkuttelevat valtavasti sijoituspääomaa vakuu-tusyhtiöiltä, eläkerahastoilta ja pankkien osakkeenomistajilta, Martina Krüger sanoo. Olemme paisuttamassa fossiilikuplaa, joka puhkeaa ennemmin tai myöhem-min.

Hyvä uutinen kuitenkin on, ettei vielä ole liian myöhäistä. Tämä selviää Greenpeacen raportista, jossa esitellään joukko ehdotuksia fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi uusiutuvilla ener-gialähteillä. Kustannukset eivät ole suurin ongelma, kun mietitään, miten valtavia summia esimerkiksi öljynetsintään käytetään, Martina Krüger toteaa.

– On investoitava oikeisiin asioihin, kuten uusiutuviin energia-lähteisiin ja älykkäisiin energian-säästötekniikoihin, hän kertoo. Siten voimme säästää polttoainekustan-nuksissa, vähentää hiilidioksidi-päästöjä ja luoda myös paljon uusia työpaikkoja. Meillä ei yksinkertaises-ti ole varaa jatkaa samaa rataa. ●

Keskiössä

+3–4°C+2°C+1,5°C+0,8°C+0,8°C

Kazak�an290

Kanada420

USA280

Arktis520

Venezuela190

Meksikonlahti350

Kaasunporaus Liuskekaasunporaus

Öljyhiekka Öljynporausmerellä

Hiiliviennin laajentaminen

Hiilenlouhinnanlisääminen

Afrikka260

Brasilia330

Ka�ianmeri240

Irak420

Kiina1 400

Indonesia460

Au�ralia760

Lähde: Point of No Return: �e massive climate threats we must avoid. Greenpeace, 2013.

Öljynporaus

USA420

Fossiilikupla

Näin käy maapallon lämmetessäVuoden 2000 jälkeen ilmakehään on vapautettu 300 gigatonnia hiilidioksidia, mikä yhdessä aikaisempien päästöjen kanssa nostaa maapallon lämpötilaa 1,5 asteella. merenpinnan odotetaan nousevan 0,65 metriä vuoteen 2100 mennessä. Odotettavissa on myös Arktiksen jääalueiden kutistuminen, äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen sekä kuivuus.

+0,8°C

+1,5°C

±0°C

Vuosina 1850–2000 ilmakehään vapautui arviolta 1020 gigatonnia hiilidioksidia (CO2). Se on saanut maapallon keskilämpötilan nousemaan 0,8 asteella. Seurauksia ovat meriveden happamoituminen ja lisääntyneet helleaallot.

Lue lisää: www.greenpeace.fi/ pointofnoreturn



+3–4°C+2°C+1,5°C+0,8°C+0,8°C

Kazak�an290

Kanada420

USA280

Arktis520

Venezuela190

Meksikonlahti350

Kaasunporaus Liuskekaasunporaus

Öljyhiekka Öljynporausmerellä

Hiiliviennin laajentaminen

Hiilenlouhinnanlisääminen

Afrikka260

Brasilia330

Ka�ianmeri240

Irak420

Kiina1 400

Indonesia460

Au�ralia760

Lähde: Point of No Return: �e massive climate threats we must avoid. Greenpeace, 2013.

Öljynporaus

USA420

Fossiilikupla

Fossiilisten polttoaineiden suurimmat lisäykset vuoteen 2020 mennessä

Globaalit päästöt on saatava laskuun viimeistään vuonna 2016, jos lämpötilan nousu halutaan pitää alle kahdessa asteessa. Silloin voidaan välttyä ilmastonmuutoksen katastrofaalisimmilta seurauksilta, vaikka merenpinta nousisikin 0,8 metrillä. Koralliriutat kuitenkin tuhoutuisivat ja kuivuuskaudet pitkittyisivät.

jos nämä 14 hanketta toteutuvat, ilmakehään vapautuu vuoteen 2020 mennessä 6,34 gigatonnia lisää hiilidioksidia vuosittain. Se vastaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevien globaalien päästöjen 20prosenttista kasvua. Tämä voi nostaa keskilämpötilaa 5–6 asteella. Gigatonni = miljardi tonnia.

Numerot kuvassa viittaavat miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöihin.

Jos globaaleja päästöjä ei saada kuriin viimeistään vuonna 2016, maapallon lämpötila kohoaa yli kahdella asteella. jos lämpötila kohoaa kolmesta neljään asteella, meriveden pinta nousee noin metrillä. Ruoantuotanto vähenee dramaattisesti, 40 prosenttia kasveista ja eläimistä häviää ja eteläeurooppa aavikoituu laajalti.

+2°C

+3°C

+4°C

dan

iel gin

eman



Vaateteollisuuden tie myrkyttömäksi

Likapyykkiä. Greenpeace käynnisti vuonna 2010 kampanjan lopettaakseen vaateteollisuuden vaaralliset kemikaalipäästöt. Sittemmin moni maailman johtavista vaatemerkeistä on luvannut luopua myrkyistä. Näin onnistuimme.

Raportti


Vaateteollisuuden tie myrkyttömäksi

Likapyykkiä. Greenpeace käynnisti vuonna 2010 kampanjan lopettaakseen vaateteollisuuden vaaralliset kemikaalipäästöt. Sittemmin moni maailman johtavista vaatemerkeistä on luvannut luopua myrkyistä. Näin onnistuimme.

Myrkytön tuotanto. sitä Greenpeacen aktivistit vaativat vaateteollisuudelta kampanjoidessaan

Zaran liikkeen edustalla Tukholmassa marraskuussa 2012.

christian

åslun

d




Greenpeacen kampanja myrkyttömän vaate-teollisuuden puolesta nosti kansainvä-listen vaatejättien vastuun vaarallisista

kemikaalipäästöistä muun muassa Kiinassa ja Meksikossa maailman tietoisuuteen. Hyvin toimiva maail-manlaajuinen yhteistyö, huolelliset valmistelut ja paikallisten ryhmien rohkea toiminta takasivat kampan-jan menestyksen.

Muun muassa Li Yifangilla oli kampanjassa näkyvä rooli. Hän työskentelee ympäristömyrkky-kampanjoitsijana Greenpeacen toimistolla Pekingissä osallistuen kaikkeen strategisesta suunnittelus-

ta lehdistö- ja tiedotustilaisuuksiin.Viime vuonna hän osallistui kah-

den tekstiiliteollisuusalueen tarkas-tamiseen Zhejiangin maakunnassa erittäin saastuneen Qiantang-joen varrella. Ennen näytteiden otta-mista Li Yifang tiimeineen käytti viikkoja raporttien lukemiseen sekä tehtaiden työntekijöiden ja kyläläis-ten haastattelemiseen.

– Näytteiden kerääminen on aina vaikeaa. Vaadittiin paljon tausta-työtä, jotta saimme selville, mikä tehdas on vastuussa tietyistä kemi-kaalipäästöistä. Varoimme myös herättämästä paikallisten viran-omaisten ja tehtaiden vartijoiden huomiota. Joskus meidän oli pakko tehdä jopa peitetyötä.

Myös varsinainen näytteidenotto vaati tarkkoja valmisteluja. Tiivis yhteydenpito Exeterissä toimivan Greenpeacen tutkimuslaboratorion kanssa oli suureksi avuksi. Useat on-gelmat oli kuitenkin pakko ratkais-ta paikan päällä, Li Yifang kertoo.

Kerran hän lainasi tiiminsä kanssa kalastusvenettä päästäkseen voimakkaista vuorovesivirroistaan tunnetulle Qiantang-joelle. Se oli ainoa keino ottaa näytteitä jäteve-siputkesta, jonka päästöt muodos-tavat jokitörmään 50 metriä leveän mustan pyörteen.

– Jouduimme piilottelemaan veneessä ja odottamaan juuri oikeaa hetkeä, Li Yifang sanoo. Myöhem-min ilmeni, että näyte oli löytämis-

Tiimit etsivät myrkkyjä viemäriputkista

Vaadittiin paljon taustatyötä, jotta saimme selville, mikä tehdas on vastuussa tietyistä kemikaali-päästöistä.

Viikkoja kestäneiden tutkimusten ja päästövesien testauksen jälkeen Greenpeace pystyipaljastamaan, että tehtaat käyttävät vaarallisia kemikaaleja.

Viikkoja kestäneiden tutkimusten ja päästövesien testauksen jälkeen Greenpeace pystyi paljastamaan, että tehtaat käyttävät vaarallisia kemikaaleja.

Vaateteollisuus myrkyttömäksiRaportti

Li Yifang vaatii yhdessä Greenpeacen aktivistien kanssa urheiluvaatevalmistajia ottamaan vastuuta tuotannostaan urheiluliikkeen edessä Pekingissä.



tämme myrkyllisin. Myös Pierre Terras, joka työsken-

telee ympäristömyrkkykampan-joitsijana Greenpeacen Meksikon toimistolla, kertoo kohdanneensa vaikeuksia meksikolaisia tekstiili-tehtaita tutkiessaan.

– Näissä paikoissa ei todellakaan kaivata vieraita. Etenkään öisin, jolloin tehtaat hankkiutuvat eroon vaarallisimmista kemikaaleistaan. Tehtaat eivät halua, että saamme selville niiden päästöt, minkä vuok-si paikalla on usein vartijoita.

Yksi suurista haasteista on löytää juuri tietyn tehtaan jätevesiputket, Pierre Terras kertoo.

– Vain silloin voimme olla täysin varmoja, kuka on vastuussa

päästöistä. Se on vaikeaa työtä, joka vaatii myös paljon tutkimusta jälki-käteen. Toistaiseksi mikään tavara-merkki tai tehdas ei ole kuitenkaan kiistänyt tarkastustemme tuloksia. Ne tietävät itse totuuden.

Pierre Terrasin ja hänen kumppaneidensa työn konkreet-tisena tuloksena 30 meksikolaista tekstiilitehdasta on sitoutunut lopettamaan alkyylifenolien käytön tuotannossaan.

– Se on upeaa, Pierre Terras sanoo. Greenpeace, tavalliset ihmiset, ongelman koskettamat yhteisöt, jul-kisuuden henkilöt ja tutkijat ovat yhdessä käynnistäneet joukkoliik-keen myrkkyjä vastaan. Eikä meitä tule pysäyttämään mikään. ●

Tiimit etsivät myrkkyjä viemäriputkistaMyrkyistä luopuneet15 allekirjoittanutta. ensimmäisenä myrkyttömään tuotantoon vuonna 2011 sitoutui Puma. Sitä seurasivat Nike, Adidas, H&m, kiinalainen Li Ning sekä C&A. vuonna 2012 samoin tekivät marks & Spencer, Zaramerkin omistaja Inditex, Levi’s, esprit, mango, Benetton, uniqlo, Limited Brands ja GStar. Yhdessä nämä 15 vaatemerkkiä vastaavat noin 14 prosentista maailman koko tekstiilituotannosta.

Vaatteiden myrkytFakta. Greenpeace tutkitutti yli 200 kansainvälisesti tunnettujen merkkien vaatekappaletta. Niistä kahdessa kolmasosassa oli jäänteitä vaarallisista kemikaaleista, ennen kaikkea nonyylifenolietoksylaateista. Ne voivat hajota vedessä myrkyllisiksi nonyylifenoleiksi, jotka voivat vaikuttaa ihmisten hormonitasapainoon. Tutkijat löysivät myös jäänteitä syöpää aiheuttavista amiineista, ja painetuissa vaatteissa havaittiin hormonitoimintaa häiritseviä ftalaatteja. Kemikaalit huuhtoutuvat pesun aikana veteen ja saastuttavat paikallisia vesistöjä.

Lue lisää: Green-

peacen tutkimus-laboratorio testaa jätevesiä.

Viikkoja kestäneiden tutkimusten ja päästövesien testauksen jälkeen Greenpeace pystyi paljastamaan, että tehtaat käyttävät vaarallisia kemikaaleja.

Tempaus Oslossa.

berit bjorn

sen

xxxx

zon

g m

u

joh

n n

ovisg

uad

alupe szym

anski

gu

adalu

pe szyman

ski

dieg

o u

riarte

Lue lisää: www.greenpeace.fi/detox

Greenpeace tarkastaa putken, joka päästää jätevettä Kiinan Helmijokeen.

Li Yifang vaatii yhdessä Greenpeacen aktivistien kanssa urheiluvaatevalmistajia ottamaan vastuuta tuotannostaan urheiluliikkeen edessä Pekingissä.

Meksikossa Pierre Terras ja vapaaehtoistiimi keräävät vesinäytteitä yöllä, jolloin tehtaat usein hankkiutuvat eroon pahimmista kemikaaleistaan. Heidän täytyi piilotella pusikoissa tunteja sekä olla huomaamattomia ja tehokkaita, jotta tehtaiden vartijat eivät olisi havainneet heitä.



Kevin Brigden teki kokeita aktivistien Kiinasta ja Meksikosta keräämille vesinäytteille.

Kevin Brigden on yksi niistä, jotka ovat olleet alusta lähtien mukana Greenpeacen kam-panjassa myrkyttömän vaateteollisuuden puolesta. Hän työskentelee Greenpeacen tutkimuslaboratoriossa Exeterin yliopistossa Isossa-Britanniassa. Laboratoriossa tehdään

monenlaista tutkimustyötä muun muassa hiilenpolton aiheuttamista saasteista, mereen päätyneestä muovista, maanviljelyn vaikutuksista ympäristöön, geenimuunnellus-ta viljelystä ja teollisuuden vaarallisista kemikaalipäästöistä.

Muutama vuosi sitten laboratorio alkoi kartoittaa myös tekstiiliteollisuuden tuotannossaan käyttämiä kemikaaleja. Kevin Brigden kollegoineen koordinoi työtä, jossa Green-peacen paikalliset ryhmät keräsivät näytteitä jätevesistä. Samaan aikaan tutkijat alkoivat etsiä kemikaalijäänteitä Euroopassa myytävistä vaatteista. Kahdessa kolmasosassa noin 200 tutkitusta vaatteesta oli vaarallisten kemikaalien jäänteitä.

– Tämä on meidän tapamme vaatia tunnetuilta merkeiltä suurempaa vastuuta tuotannostaan. Haluamme niiden ker-tovan avoimemmin käyttämistään vaarallisista kemikaaleis-ta. Haluamme niiden myös ymmärtävän, että vaihtoehtoisia ratkaisuja on olemassa.

Greenpeacen oman tutkimustyön etuna on, että se antaa järjestölle merkittävää uskottavuutta etenkin keskusteluissa viranomaisten ja tekstiilialan edustajien kanssa.

– He tietävät, että meillä on tieteellistä osaamista ja että pystymme käymään hyvin teknistäkin keskustelua, Kevin Brigden sanoo. Se parantaa mahdollisuuksiamme vaikuttaa mielipiteisiin ja päättäjiin ja sitä kautta edistää ratkaisujen löytämistä. ●

Henkilö

Tohtori Kevin BrigdenTyöskentelee tutkijana Greenpeacen tutkimuslaboratoriossa Exeterin yliopistossa; aloitti tehtävässään vuonna 2000. Ikä 43 vuotta. Asuu Morchard Bishopissa Englannissa. Unelmana, että omat lapset saavat elää maailmassa, jossa heidän tarvitsemansa tuotteet valmistetaan ilman vaarallisia kemikaaleja.

Vaateteollisuus myrkyttömäksiRaportti

Kevin testaa vaatteidesi turvallisuuden



3

Pari vuotta sitten käyn-nistetty Greenpeacen kampanja myrkyttö-män vaateteollisuuden puolesta on jo niittänyt suurta menestystä.

Useat maailman johtavista vaate-merkeistä, jotka vastaavat yhdessä noin 14 prosentista koko maailman tuotannosta, ovat sitoutuneet lopettamaan vaarallisten ke-mikaalien käytön tuottei-densa valmistuksessa. Lisäksi ne alkavat avoimesti selvittää, missä tehtaissa niiden vaatteet val-mistetaan ja mitä kemikaa-leja tuotannossa käytetään, kertoo Erik Albertsen, joka työskentelee ympäristömyrkkykampanjan pa-rissa Greenpeacen Kööpenhaminan toimistolla.

– Kampanja on nostanut maailman tietoisuuteen teollisuuden muun muassa Kiinassa aiheuttamat vaaralliset kemialliset päästöt. Osa vastuusta kuuluu vaatealalle. Kun tuotanto siirtyi

Euroopasta Aasiaan, siirtyivät myös ongelmat. Silti merkittävä osa kulutuksesta tapahtuu yhä Euroopassa, hän kertoo.

– Menestykseen on vaikuttanut suuresti se, että sadattuhannet ihmiset ympäri maailmaa ovat osallistuneet kampanjaan sosiaalisessa mediassa ja

vetoomusten kautta. Tunnetut yritykset eivät enää halua

tulla yhdistetyiksi vaarallisiin kemikaaleihin, sillä se voi vakavasti

vahingoittaa niiden tavaramerkkejä. Yritykset ovat yksinkertaisesti

heränneet. Yksi syy kampanjan nopeaan

menestykseen on, että Greenpeace päätti jo alussa suunnata sen H&M:n, Zaran ja Levi’sin kaltaisille vaatejäteille.

– Vaatetehtaiden suurina asiakkaina niillä on myös suuri vastuu, Erik Albertsen toteaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että vaatemerkit suunnittelevat

tuotteensa ja päättävät siten myös niiden laadun. Siksi niillä on myös ratkaisut ongelmiin.

Yksi suurimmista haasteista on ollut selvittää, missä tehtaissa yritykset valmistuttavat vaatteensa. Vain muutama vaatejätti nimittäin omistaa omat tuotantolaitoksensa. Suurin osa ostaa vaatteensa alihank-kijoilta esimerkiksi Kiinasta, Vietna-mista, Meksikosta ja Bangladeshis-ta. Eikä ole lainkaan tavatonta, että toimittajaa vaihdetaan tasaisin väliajoin, Erik Albertsen kertoo.

– Toinen suuri haaste on ollut yhdistää tietty kemikaalipäästö tiettyyn tehtaaseen ja sitä kautta tiettyyn vaatemerkkiin. Se ei olisi ollut mahdollista ilman paikan päällä ja Greenpeacen tutkimuslaboratoriossa tehtyä tutkimustyötä.

Erik Albertsenin mukaan tekstiiliteollisuus muuttuu kahden–kolmen vuoden kuluessa niin, että kaikki suuret merkit valitsevat tuotantoonsa tehtaat, jotka eivät käytä myrkyllisiä kemikaaleja. Siksi hän odottaa myös muiden tehtaiden luopuvan vaarallisista valmistusmenetelmistä puhtaasti kannattavuussyistä.

– Silloin paranevat myös mahdollisuudet saada alalle kunnon lainsäädäntö, Erik Albertsen sanoo. ●

Mitä jätit edellä, sitä muut perässä

kysymystä Johanna Grant Axénille ●1 Kerro pystysuorasta catwalkista Levi’s-

liikkeen julkisivulla Kööpenhaminassa. Halusimme haastaa Levi’sin poistamaan vaaralliset kemikaalit tuotannostaan vuoteen 2020 mennessä, mihin yritys sitoutuikin viikko tempauksen jälkeen. esitimme vetoomuksen Levi’sin ja vaateteollisuuden omalla kentällä. Ripustimme

suuren banderollin liikkeen julkisivulle Kööpenhaminassa ja kävelimme sitten sitä pitkin ylös ja alas.

●2 Miten valmistauduit? Iloisella mielellä ja ku

pillisella kuumaa luomukahvia. Toki harjoittelimme myös löytääksemme parhaimman ja näyttävimmän ratkaisun.

●3 Mikä oli vaikeinta? Tasapainon löytäminen

ja ajatusten pitäminen poissa banderollin alla olevasta lasiseinästä. vaikeaa oli myös ylävartalon pitäminen suorassa niin, että kävely näytti pystysuoralta. ennen kaikkea se oli kuitenkin todella hauskaa! Saimme hienoa palautetta paitsi asiakkailta, myös Levi’silta jälkikäteen!

noin 200 tutkitusta vaatteesta sisälsi vaarallisten kemikaalien jäänteitä.

christian

åslun

d

Erik Albertsen.

Onnistunut kampanja. Vaatejätit H&M, Levi’s ja Adidas ovat jo luvanneet lopettaa vaarallisten kemikaalien käytön tuotannossaan. Muun tekstiili-teollisuuden odotetaan nyt seuraavan perässä.

seiniä ylös.

Lue lisää: www.greenpeace.fi/detox

sam m

org

anm

oo

re

lauritzalbertsen



Tietoisku

Fossiilisen energian käyttö on suurin syy ilmastonmuutokseen. Fossiiliset polttoaineet vaativat erityyppisen voimalan kuin uusiu-tuva energia. Siksi voimalaitostyyppi määrää, käytämmekö ilmastonmuutosta voimistavaa fossiilista energiaa vai uusiutu-vaa energiaa.

Voimalaitosinvestoin-nit ovat kalliita, ja ne tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Päätökset nykyisin toiminnassa olevista voimalaitoksista on tehty 1970-luvulla. Kun kalliiseen voimalaitokseen investoidaan, käytetään sitä käyttöikänsä loppuun saakka. Näin ollen tänään rakennettavat voimalaitok-set tuottaisivat meille ener-giaa vielä 2060-luvulla.

Mikäli haluamme

estää ilmastokatastrofin, emme voi tuottaa yhtään ilmastopäästöjä vuonna 2050. Hiilen käyttö on

siten pitkällä tähtäimellä mahdotonta. Meidän kuluttajien fossiilisen energian käytön tehos-

taminen ei yksin auta. Koska päästöt on leikat-tava nollaan, ei fossiilisia polttoaineita voi käyttää

ollenkaan. Tästä syystä tämän päivän investoin-tipäätökset on tehtävä niin, että voimme luopua fossiilisista polttoaineista kokonaan.

Tällä hetkellä Suomes-sa käsitellään useampia kriittisiä energiainvestoin-tipäätöksiä – yksi niistä on Helsinkiin rakennet-tava uusi voimalaitos. Greenpeace kampanjoi estääkseen investoinnin voimalaan, joka polttaisi vuosikymmenien ajan vähintään 60 prosentti-sesti hiiltä. Nyt on loistava mahdollisuus sijoittaa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, jolla voimme vielä estää tuhoi-san ilmastokatastrofin. ●

suomesta

Osallistu lahjoittajamme ja vapaaehtoisemme erkki mäenpään tavoin I Love Arctic kampanjaan. Kuvaa itsesi ja ystäväsi lehden keskiaukeamalta löytämäsi I Love Arctic puhekuplan kanssa ja lataa kuvat sosiaalisen median kanaviin.

Kuvasi toimitetaan lisäksi toukokuussa Kiirunassa pidettävään Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministerien tapaamiseen. Tarkat ohjeet kuvien ottamiseen ja lataamiseen: www.greenpeace.fi/ilovearctic. ●

Osoita rakkautesi

Metsien puolesta. suomen metsät tarvitsevat lisää suojelua. Kartoitamme metsiä ja seuraamme hakkuita. Kuvassa metsävastaavamme Matti Liimatainen Lopella, jossa upm perui vanhojen metsien hakkuita osoitettuamme ristiriidan fsc-sertifioinnin vaatimusten kanssa.

risto sau

so

riina kivilah

ti

Sinä voit auttaa estämään hiili-investoinnit•Vaikuta päättäjiin osoitteessa www.hiilivapaahelsinki.fi •Liity Facebook-ryhmään “Hiilivapaa Helsinki” ja jaa viestiä eteenpäin •Jatka lahjoittamista – sinun tukesi mahdollistaa ilmastotyömme

Tilaa uutiskirje! Saat tietoa kampanjoistamme ja siitä, miten sinä voit auttaa. www.greenpeace.fi/uutiskirje

Suomen energiavallankumousAUTA ESTÄMÄÄN HIILI-INVESTOINNIT!



Henna-Elise Selkälä on yksi Greenpeacen monista

feissareista, jotka ker-tovat kadunkulkijoille ympäristötyöstämme ja etsivät uusia lahjoittajia.

Mikä feissarin työssä on parasta?

”Ihmisten kohtaaminen ja ympäristönsuojelun ilon sekä tärkeyden jakaminen. On hienoa, kun ihmisille saa välitet-tyä tunteen siitä, että he voivat vaikuttaa omalla lahjoituksellaan ja että ympäristö ongelmiin on mahdollista löytää ratkaisuja.”

Entä haastavinta?

”Kyllä haastavinta on ilon ja energian ylläpitä-minen koko kesän läpi joka päivä.”

Mistä sinä löydät tämän ilon ja energian?

”Yhdessä tsemppaami-sesta ja niistä tärkeistä asioista, joita edistän

kadulla. Tiimi on todel-la tärkeä! Me teemme yhdessä esimerkiksi erilaisia lämmitteleviä harjoituksia päivän avaamiseksi.”

Kenelle suosittelisit feissarin työtä?

”Mielestäni feissarille tärkeää on palo vaikut-taa ympäristöasioihin sekä halu oppia itsestä ja ihmisten kohtaami-sesta. Suosittelen tätä työtä sinulle, joka halu-at haastaa itsesi, päästä osaksi inspiroivaa tiimiä ja saada hyvän ruske-tuksen!”

Mitä pitää tehdä, jos haluaa Greenpeacelle feissariksi?

”Mene osoitteeseen www.greenpeace.fi /feis-sari, jossa voit täyttää työhakemuksen. On tär-keää perustella, miksi haluaisit tehdä feissarin työtä, jotta motivaatiosi tulee heti esille.”

Onko jokin Greenpeacen kampanjoista sinulle erityisen tärkeä?

”Juuri nyt olen todella iloinen uudesta energia-vallankumouksesta. Siinä näytetään konkreettisesti, miten Suomessa pystytään

vastaamaan energia-haasteisiin ja olemaan osaltaan mukana pysäyttämässä ilmas-tonmuutosta.”

Tulet feissaamaan Tampereella taas touko- ja kesäkuussa. Mitä odotat tulevalta kesältä?

”Odotan innolla sitä, että saan taas uusia ihmisiä mukaan lahjoit-tajiksi. Odotan lisäksi inspiroivaa tiimiä ja sitä, että voin haastaa itseäni uudella tavalla.”

Mitä haluaisit vielä sanoa lahjoittajillemme?

”Haluan kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat lähteneet lahjoittajaksi ja antaneet feissarille tilan tulla pieneksi hetkeksi osaksi heidän arkipäiväänsä. Mieles-täni jokainen lahjoittaja voi olla itsestään ylpeä – sinä olet osa isompaa ympäristöliikettä, joka tekee kaikkensa vakavi-en ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.” ●

GreenpeaceOsoite: Iso Roobertinkatu 20-22 A, 5 krs.00120 HelsinkiLahjoittajapalvelun puh. (09) 698 6317Puh. (09) 424 [email protected].�

Rahankeräysluvat: Poliisihallituksen Green-peace Pohjolalle 15.4.2013 myöntämä rahankeräys-lupa 2020/2013/856 ajalle 15.4.2013-14.4.2015. Ahve-nanmaan maakuntahallitus 2012/9476.

Greenpeace Action# 1 2013

Julkaisija: Irina Heinonen

Toimitus: Kristine Clement, Raisa Heinämäki, Saman Saidija Annika Wickman

Toimituksen sähköposti: [email protected]

Kansikuva: Christian Åslund/Greenpeace

Ellei toisin mainita, kaikkien lehdessä käytettyjen kuvien tekijänoikeudet kuuluvat Greenpeacelle.

www.greenpeace.fi Muistathan, että verkko-palvelussamme voit: • Antaa ylimääräisen

lahjoituksen• Tilata testamenttiesitteen• Päivittää yhteystietosi• Tilata sähköisen

uutiskirjeen• Allekirjoittaa vetoomuksia• Osallistua kampanjoihimme

Paperi ja ympäristöTämä lehti on painettu Pohjoismaissa 100 % - -kierrätyspaperille. Pyrimme lehden tuotannossa mahdollisimman pieniin ympäristövaikutuksiin.

SAARA SIVON

EN

Liity feissaritiimiimme! Saat arvokasta työkokemusta ja kasvatat Greenpeacen mahdollisuuksia vaikuttaa maailman tulevaisuuteen. www.greenpeace.� /feissari

Kiitos! Ympäristötyömme on mahdollista sinun lahjoituksesi ansiosta.

Feissarit ovat Greenpeacelle tärkeitä, sillä valtaosa uusista lahjoittajistamme löytyy feissauksen kautta.

Henkilökohtaista

Henna-Elise SelkäläIkä 21-vuotias Koulutus Opiskelee kansainvälistä politiikkaa Feissarina kesällä 2011 ja tiiminvetäjänä kesällä 2012 Harrastukset Flamencon tanssiminen ja opettami-nen sekä luonnossa liikkuminen.

Lahjoittajia etsimässäMuotokuva

Suosittelen tätä työtä sinulle, joka haluat haastaa itsesi, päästä osaksi inspiroivaa tiimiä ja saada hyvän rusketuksen!

Suomen energiavallankumousAUTA ESTÄMÄÄN HIILI-INVESTOINNIT!


action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2013

Maailmalla

Täällä lahjoituksesi auttaa!

Sinun tuellasi on merkitystä. Koko maailmalle. Joka päivä.

ISO ROOBERTINKATU 20-22 A, 00120 HELSINKI MItella Posti Oy

Mosambik

Ryöstökalastus kuriin

●4 Greenpeacen Rainbow Warrior -alus on auttanut Mosambikin hallitusta

valvomaan maan vesiä. Paremman valvon-nan ja dokumentoinnin avulla halutaan saada kuriin laiton kalastus, joka on suuri

ongel-ma koko alueella.

Etelä-Korea

Loppu valaanpyyntisuunnitelmille ●1 Heinäkuussa 2012 Etelä-

Korean hallitus esitteli suunnitelmansa valaanpyynnin sallimiseksi tutkimustarkoituksessa. Greenpeacen alus Esperanza suuntasi paikalle tutkijaryhmän kanssa osoittamaan, miten muissa maissa tutkitaan valaita niitä tappamatta. Marraskuussa Greenpeace käynnisti kampanjan, ja jo kolmen viikon kuluessa yli 100 000 ihmistä oli vedonnut sähköpostitse pääministeri Kim Hwang-sikiin valaanpyynnin lopettamiseksi. Suunnitelmat romutettiin ennen kuin niitä ehdittiin toteuttaa.

UUTISIA: SHELL OTTI AIKALISÄN ÖLJYNPORAUKSELLE ARKTIKSELLA SIVU 4

Venäjä

Öljy-yhtiö siivoaa jälkensä

●3 Greenpeacen paljastettua Venäjän arktisen alueen öljypäästöt Komin

tasavallan luonnonsuojelua valvova järjestö määräsi alueen suurimman öljy-yhtiön siivoamaan jälken-sä. Järjestön Greenpeacel-

le lähettämän kirjeen mukaan yhtiö on

suostunut vaa-timuksiin.

5

Suomi

E.ON vetäytyy ydinvoimala-hankkeesta

●5 Kahden vuoden tiiviin ydinvoimavastaisen kam-

panjoinnin jälkeen maailman suurimpiin yksityisiin säh-köyhtiöihin lukeutuva e.on on päättänyt vetäytyä Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan rakennushankkeesta. Koska sähköjätti oli hankkeen suurin omistaja, nyt on hyvä mahdol-lisuus kaataa koko projekti.

3

KU

VAT: SCOTT PORTELLI (ETELÄ-KO

REA), NIG

EL MARPLE (M

OSAM

BIK), DAN

IEL MU

ELLER (VENÄJÄ), N

ORIKO

HAYASH

I (JAPANI) KARTTA: CO

LOU

RBOX

2

Brasilia

Hyviä uutisia Amazonin sademetsälle

●2 Maailman suurin lihantuottaja, brasi-

lialainen JBS, on luvannut työskennellä Amazonin sademetsän hakkuita vastaan. Jo vuonna 2009 yhtiö lupasi lopettaa ha-katuilta alueilta hankitun lihan myynnin, mutta lupaukset osoittautuivat katteettomiksi. Nyt JBS on julkaissut toiminta-suunnitelman tarkkoine määräaikoineen. Greenpeace seuraa tilanteen kehittymistä.

1 6

Japani

Fukushiman katastrofi n vuosipäivä

●6 Japanilaiset maksavat yhä Fukushiman ydinvoimaonnettomuudesta, joka arvioiden mukaan

aiheutti yli 190 miljardin euron tuhot. Sitä vastoin ydinvoimalat rakentaneet yhtiöt ovat välttyneet kaikelta taloudelliselta vastuulta. Greenpeace onkin käynnistänyt kampanjan kansainvälisten sopimusten muuttamiseksi niin, että ydinvoimateollisuus on velvollinen maksamaan toimintansa saastuttavat seuraukset.

4

Partioimassa. Mielenilmaus.


greenpeace action, kevät 2013

Documents