H A L S T A R I

LOHJAN

ROTARYKLUBI

LOJO

ROTARYKLUBB

SELOSTE N:o 3

2016-2017

ISSN 0781-4151

2

HALSTARI

Seloste 2016-2017

N:o 3 2017

Huhtikuu

Sisällys LOHJAN KIRJASTO .......................................................................................................... 3

KOKOUS LOHJANNUMMEN KLUBIN KANSSA ........................................................ 6

MUUTOKSET APTEEKEISSA 2017 ALUSSA ............................................................... 7

KUMMIKIRJE 2 2017 ........................................................................................................ 9

OLKILUOTO III. MILLOIN TUOTANTOON? RIITTÄÄKÖ SÄHKÖ? ...................... 12

OPPISOPIMUSTOIMINTAA LOHJALLA ..................................................................... 16

VIRKKALAN URHEILULIIKE ...................................................................................... 20

KUULUMISIA STRASBOURGISTA ............................................................................. 22

Painopaikka: Lohjan kopio

Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen, Irja Olkinuora

Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat)

3

Maritta Turunen

LOHJAN KIRJASTO

Kevätkauden vierailut aloitettiin tutustumalla Loh-

jan pääkirjastoon ja kirjastotoimeen torstaina

12.1.2017. Siellä meitä isännöi sisko Maritta Tu-

runen (Vihti-Nummela), joka toimii kaupunkim-

me kirjastotoimen johtajana. Aloitimme Järnefelt-

salissa diashowlla.

Maritta Turunen aloitti kirjaston haasteilla. Uusi

kirjastolaki astui voimaan 1.1.2017. Sen vaikutuk-

set selviävät aikanaan. Tulevaisuutta on digitali-

soituminen ja e-aineistot ja verkkokirjasto, joka

antaa uusia mahdollisuuksia. Kirjaston merkitys

kohtaamispaikkana kasvaa. Siihen kuuluu tapah-

tumien ja tilaisuuksien järjestäminen. Siitä esi-

merkkinä on pääkirjastossa järjestetyt lukuisat

konsertit kuluneen syksyn aikana. Painetta on au-

kioloaikojen pidentämiseen. Suuri rajoite saattaa olla kuntien kireä rahoitustilanne.

On nähtävissä lasten ja nuorten lukuharrastuksen

väheneminen. Sitä varten on koulujen kanssa viri-

telty yhteistyötä ja perustettu pedagogisen infor-

maatikon toimi. Seniorien IT-taitojen on tuettu yh-

teistyössä Apuomenan kanssa. Kotipalvelun tarve

lisääntyy vanhusväestön kasvaessa. Sitä varten on

perustettu Kirjat kotiin -toiminto. Uusia palveluja

on syytä myös markkinoida, jotta käyttäjät ne löy-

täisivät (Celia, Monikielinen kirjasto).

Vaikka saamani tulos poikkeaa Turusen ilmoitta-

masta kokonaislainamäärästä (781 079), on vuoden

Lainaus 2015 Lainauksia %

Pääkirjasto 441880 57

Virkkala 73867 9

Mäntynummi 54548 7

Ojamo 51702 7

Saima 49321 6

Sammatti 24635 3

Saukkola 29780 4

Pusula 24474 3

Karjalohja 20063 3

Nuppu (kirjastoauto) 10098 1

Yhteensä 780368 100

4

2016 lainausten määrä laskenut hieman eli 773328 lainaukseen. Henkilötyövuodet ovat

kuitenkin hieman lisääntyneet.

Kirjasto on vahvassa yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa järjestämällä mm. opas-

tettua kirjaston ja tiedonhaun opetusta Kirjastopolku-suunnitelman mukaisesti esikoulu-

laisille, 1-, 2-, 5- ja 7-luokkalaisille. Vuonna 2015 tapahtumia oli 200 kertaa, joihin osal-

listui 2300 oppilasta. Kirjavinkkausta oli vuonna 2015 110 kertaa yhteensä 2300 henki-

lölle. Ryhmiä oli omatoimisesti 1032 kertaa eli melkoinen määrä.

Lasten tilaisuuksia järjestettiin yli 300, joihin osallistui noin 7000 henkeä. Aikuisten ta-

pahtumia oli noin 100. Niihin osallistui noin 3000 ihmistä. Kirjastotoimi on tehnyt yh-

teistyötä Lohjan Karjalaseuran, Pohjola Nordenin kanssa sekä osallistunut Lohjan Muisti

-tilaisuuksiin. Kirjailijavieraista mainittakoon Panu Rajala, Liisa Enwald, Maritta Lintu-

nen, Virpi Hämeen-Anttila sekä arkkitehti, pääkirjaston suunnittelija Ilmari Lahdenma.

Neule ja novelli -illat, Vuoden kirjat, Senior-Surf, Luxian digiopastukset, Lohjan kau-

punginorkesterin konsertit ovat värittäneet kirjaston toimintaa vuonna 2016. Lisäksi pää-

kirjaston tiloja on vuokrattu noin 160 kertaa, mihin tilaisuuksiin on osallistunut 5500

henkilöä.

Lukki-kirjastoilla (Lohja, Vihti, Karkkila) on yhteinen kirjastojärjestelmä Axiell´n Auro-

ra. Siinä ovat yhteiset aineisto-, lainaaja- ja lainausrekisterit. Kunnissa on yhteinen kirjas-

tokortti, yhteiset varausjonot eikä varausmaksuja. Lainan päivänä 8.2.2017 on tulossa

verkkokirjasto Finna, johon siirretään sisältöjä myös kotisivuilta.

Lukki-kirjastoilla on yhteinen Elisa-tietokanta alueen kirjailijoista. Kirjastoilla on paljon

hankkeita AVI:n kanssa kirjastotoimen kehittämiseksi. Yhteisiä tietokantoja on Naxos

(musiikkitietokanta), ePress (kotimaisia sanomalehtiä) ja tulossa Zinio.

Saukkolan, Karjalohjan, Virkkalan ja Sammatin kirjastoissa toimii asiakaspalvelupisteet.

Kirjastoauto toimii palvelupisteenä Mäntynummella, Ojamolla ja Pusulassa. Palvelupis-

teissä myydään ruokalippuja, kuntosalikortteja, teatteri- ja konserttilippuja ja luovutetaan

avaimia. Tarjolla on myös videoneuvottelulaitteet.

Kirjaston aukioloaikoja pidennetään omatoimisesti, jolloin kirjastokortilla pääsee sisään

palveluaikojen ulkopuolella. Mäntynummi aloitti 1.2.2016. Karjalohja ja Pusula aloitta-

vat vastaavan toiminnan vuoden 2017 aikana.

5

Vuoden alussa luovuttiin toisesta kirjastoautosta. Virkkalassa on tukikohta jäljellä oleval-

la autolla. Siinä työskentelee kaksi kuljettajaa ja yksi kirjastovirkailija. Auto liikkuu kah-

dessa vuorossa. Pysäkkejä on 73 kappaletta eri puolilla Lohjaa.

Tulevaisuudessa kirjastot jaetaan eri palvelutasoluokkiin: Pääkirjasto ja Virkkala 1. taso,

Mäntynummi ja Ojamo 2.taso ja muut 3.taso. Uusia monitoimikirjastoja perustetaan. Pal-

veluja kehitetään sekä automatisoidaan ja prosesseja kehitetään. Esimiehiä vähennetään.

Oli siinä melkoisesti sisältöä. Vaikka itse luulin tietäväni kirjastosta kaiken olennaisen,

sain huomata sen harhaluuloksi. Muutoksen vauhti on kirjastoalallakin kova.

Sitten lähdimme kierrokselle. Ensin kävimme alakerran lainaus- ja palautusyksikössä,

mistä pääsimme taustatiloihin katsomaan lajitteluautomaattia.

Tilaisuus päättyi yläkertaan, missä keskustelu velloi vielä valtoimenaan varsin pitkään.

Tämä vierailu oli mukava ja erityisen antoisa. Jäsenistökin oli aktiivisesti mukana.

- pentti kuosmanen -

6

Joseph (Joe) Bush

KOKOUS LOHJANNUMMEN KLUBIN KANSSA

Cafe Carnevale oli istuntopaikkamme tiistaina 31.1.2017. Yhteiskokous naapuriklubin

kanssa toi tuvan täyteen osallistujia. Olisikohan yksi istuinpaikka jäänyt käyttämättä.

Omia veljiä ja sisaria oli paikalla 9 kappaletta. Paikalle oli saapunut myös apulaiskuver-

nööri Irmeli Viherluoto-Lindström.

Presidentti Tapio Rask avasi kokouksen ja kävi agendan

läpi. Klubin uusi jäsen sai rotaryrattaan rintaansa heti ko-

kouksen alussa. Sen jälkeen kukin osallistuja esitteli it-

sensä ja tehtävänsä klubissa. Näimme ensimmäistä kertaa

Australiasta tulleen vaihto-oppilaamme Joe Bushin, joka

oli tullut asumaan naapuriklubin jäsenen Jukka Leikolan

perheeseen.

Yksi keskustelun aiheista oli klubien yhteinen kevätretki.

Sovittiin, että Lohjannummen klubi järjestää sen. Hin-

naksi sovittiin noin 60 euroa ja ajankohdaksi toukokuu.

Naapuriklubi pohti myös erilaisia jäsenmaksumuotoja

joukkojen aktivoimiseksi osallistumaan kokoukseen. Yk-

si mielenkiintoinen mahdollisuus oli asettaa perusmaksu

vaikka 200 euroa. Jokainen kokous laskisi maksua viidel-

lä eurolla, kunnes tultaisiin minimijäsenmaksuun esimerkiksi 120 euroon. Tähän ei si-

nänsä kukaan innostunut. Muitakin malleja veli Tapio vyörytti esiin. Ne jäivät muhimaan

jäsenistöjen mieleen.

Kokouspaikkana Cafe Carnevale oli oikein hyvin toimiva palvelu ystävällistä.

- pentti kuosmanen -

Rotaryhuumoria

- EU on myöntänyt Suomen poliisille maataloustukea. Miten ihmeessä?

- Suomen poliisi älysi hakea tukea vasikoiden ylläpitoon.

Johtaja piti puheen pikkujoulujuhlassa firmansa työntekijöille:

- Haluan erityisesti kohdistaa kunnioitukseni Mirkulle. Kukaan ei ole ollut niin uskolli-

nen yhtiöllemme kuin hän. Kaikki hänen lapsensa ovat syntyneet tasan yhdeksän kuu-

kautta firmamme pikkujoulujenjälkeen.

7

MUUTOKSET APTEEKEISSA 2017 ALUSSA

Apteekkari Sinikka Kesseli-Pulkkinen, Lohjan Onni apteekki piti luokitukseensa kuu-

luvan esitelmänsä klubikokouksessamme torstaina 2.2.2017.

1.1.2017 tuli voimaan monia apteekkiasiointia

koskevia muutoksia. Paperireseptit jäivät histori-

aan. Lääkäri voi vain poikkeustilanteessa kirjoit-

taa paperireseptin. Poikkeuksia ovat mm. omaan

käyttöön kirjoitetut reseptit (pro auctore) ja eri-

tyislupaa vaativat lääkkeet sekä eläinlääkäreiden

kirjoittamat eläinlääkereseptit. Uudistuksen ta-

voitteena on lääkitysturvallisuuden parantami-

nen. Toiminnan joustavoittamiseksi reseptin

voimassaoloaikaa pidennettiin kahteen vuoteen.

Iso kysymys yhteiskunnan kannalta ovat koko

ajan nousevat lääkekustannukset. Perussyitä tä-

hän ovat väestön ikääntyminen ja uusien, yhä

kalliimpien lääkkeiden tulo markkinoille. Lääk-

keiden korvattavista hinnoista päättää STM:n

alainen Lääkkeiden hintalautakunta. Valtioneu-

vosto päättää apteekkien katteen. Lääkkeet ovat kaikissa Suomen apteekeissa samanhin-

taiset. Eduskunta päättää arvonlisäveron ja apteekkien maksaman, liikevaihdon mukaan

maksettavan apteekkiveron. Tavoitteena on säästää 2017 134 miljoonaa lääkekustannuk-

sista. Vuonna 2015 Kelan maksamat lääkekorvaukset olivat 1 377,9 miljoonaa.

1.1.2017 alkaen myös peruskorvattavien (40% lääkkeen hinnasta) lääkkeiden toimitusvä-

lejä seurataan apteekissa eli edellisen lääkemäärän tulee olla lähes loppu ennen kuin ap-

teekki voi toimittaa seuraavan erän. Aikaisemmin vastaava määräys koski vain 65 % ja

100% korvattavia lääkkeitä. Nyrkkisääntö on jos edellisellä kerralla on toimitettu 1 kuu-

kauden lääkkeet jousto on 1 viikko, 2 kuukauden lääkkeet 2 viikkoa ja 3 kuukauden

lääkkeet 3 viikkoa. Jos apteekki toimittaa lääkkeet liian aikaisin, määrätään apteekille 50

euron sakko. Epilepsialääkkeiden korvattavuuteen tuli muutoksia riippuen mihin käyttö-

aiheeseen niitä käytetään.

2-tyypin diabeteslääkkeet siirrettiin 65 prosentin korvausluokkaan, paitsi insuliini. Eri-

tyiskorvaus on koko ajan edellyttänyt, että potilaalle on myönnetty oikeus erityiskorvat-

tavuuteen ja lääkkeellä on myös erityiskorvattavuus. Perusteena muutokseen oli, että ko-

konaan korvattavilla lääkkeillä hoidettavat sairaudet ovat henkeä uhkaavia eikä elimistö

voi toimia ilman esimerkiksi kilpirauhashormonia. Korvattavuusmuutokset olivat uu-

dempia diabeteslääkkeitä käyttävillä henkilöillä merkittäviä.

Voimaan jäi 50 euron alkuomavastuu. Korvausluokat 40, 65 ja 100%. Omavastuut nousi-

vat hieman, nyt se on 4.50 € kokonaan korvattavat lääkkeet ja lisäkorvattavissa lääkkeis-

sä 2,50 €. Vuosittainen lääkekorvausten kattosumma on 605,13 €.

8

Suomen apteekit

Suomessa on yhteen laskien yksityiset pää- ja sivuapteekit sekä Yliopiston apteekin toi-

mipisteet 815 apteekkitoimipistettä, jotka työllistävät yli 8500 henkilöä. Apteekkiver-

kostomme on tiheämpi kuin Ruotsissa ja lääkkeiden saatavuus on hyvä. Apteekin omista-

jan tulee olla proviisori, jotta ammatillinen näkökulma näkyy apteekin toiminnassa.

Lääkkeet eivät ole kulutustavaroita, joiden myynnissä voidaan soveltaa samoja periaattei-

ta kuin päivittäistavarakaupassa. Apteekit ovat kotimaisessa omistuksessa, joten kaikki

lääkemyyntiin liittyvät verot maksetaan Suomeen. Suomessa terveyskeskuksissa terveys-

keskuslääkärin luokse on vuodessa n 7 miljoonaa käyntiä, muiden terveyskeskuksessa

työskentelevien henkilöiden luona n 18 miljoonaa käyntiä. Apteekissa käyntejä on n 60

miljoonaa eli apteekit ovat Suomen käytetyin terveyspalvelu. Apteekkien neuvonnan on

arvioitu säästävän vuodessa n 965 miljoonaa euroa yhteiskunnan varoja. Itsehoitolääk-

keet ovat merkittävä osa lääkehoitoa ja olennaista on itsehoitolääkkeiden myynnin ohessa

tapahtuva farmaseuttinen neuvonta.

Asiakkaat ovat tutkimusten mukaan tyytyväisiä apteekkeihin ja niiden palveluihin. Ap-

teekit ottivat ensimmäisenä käyttöön sähköisen reseptin jo ennen terveyskeskuksia.

Rotaryhuumoria

Kauppakorkeassa opettaja sanoi Vernerille:

- Palautin sinulle aineesi, joka koski finanssien muutoksia

pankkialalla. Annoin sinulle välttävän numeron. Voisitko antaa kirjoituksesi takaisin,

koska minun täytyykin muuttaa arvosteluni kiitettäväksi. Eiliset talousuutiset osoittivat,

että sinä olet täysin oikeassa.

Ryhtyminen aktiiviseksi bodariksi muuttaa ihmistä kummalla tavalla.

- Miten niin?

- Tätini alkoi harrastaa bodausta viisi vuotta sitten, ja nyt hän on setäni.

Englantilaiset osaavat vanhana kulttuurimaana jo yhdistää autoilun ja alkoholinkäytön.

Heillä on ratti jo valmiiksi vaimon puolella.

Onko suorastaan vaikeaa oppia laulamaan ilman synnynnäisiä taipumuksia?

- On, sillä suorastaita ei ole olemassa.

Brunetti istahti Kaisaniemen puistossa penkille. Paikalle tuli pummi, joka sanoi:

- Pidettäisiinkö hiukan hauskaa yhdessä?

- Kuinka te uskallatte! Minä en ole sellainen nainen!

- Miksi sitten istut minun sängylläni?

9

KUMMIKIRJE 2 2017

Klubimme on monena vuotena tukenut AIDS-orpojen koulutustoimintaa Hararen esi-

kaupungissa Dzivarasekwassa. Siellä tukitoimista vastaa kaksi suomalaista aktiivia

Seppo Ainamo ja Oili Wuolle. Lisää tietoa on saatavilla internetistä osoitteesta

https://www.zim-orvot.org/. Halstarissa on satunnaisesti julkaistu kummikirjeitä, joita

tukijat saavat säännöllisesti.

Hyvät jäsenet, kummit ja tukijat – terveiset Hararesta!

Marraskuussa alkanut sadekausi on jatkunut hyvin runsassateisena. Patojärvet

täyttyvät kovaa vauhtia ja esim. Hararessa Chivero-pato on 108%:sti täynnä ja ylimmillään 25 vuoteen. Rankkasateiden seurauksena eri puolilla maata, myös Ha-

raressa, on ollut myös tulvia ja sortumia. Joillakin alueilla maissisato on seisovan veden pilaama ja toisaalla, missä normaalisti menestyvät vain kuivuutta kestävät

viljelykasvit, sadot jäävät liiallisen kosteuden vuoksi huonoiksi. Siis äärimmäisyy-destä toiseen. Myös Dzivarasekwassa maisema on nyt hyvin vihreä ja maissi kas-

vaa paikoittain reilusti yli kaksimetrisenä!

1. Vuoden 2017 I lukukausi alkoi ja tutkailemme v. 2016 päättötutkintoja Reppu selkään ja kouluun 10.1.2017! Dzikwa Trustin listoilla on tällä hetkellä 192 las-

ta ala-asteella ja 139 yläasteella. Lukiolaisten lopullinen määrä selviää vasta tulevalla

viikolla, kun saamme v. 2016 O-level tulokset ja tiedämme, kuinka moni voi jatkaa lu-

kioon Form 5-luokalle.

Jatko-opinnoissa on33 opiskelijaa ja 20 uutta selvittelee mahdollisuuksiaan ja etsii sti-

pendejä. Vuoden 2016 A-level kokeet eli yo-kirjoitukset menivät aika mukavasti.

Kaikkiaan 13 kadidaatista, 10 sai 7 pistettä tai yli, kun paras mahdollinen tulos on 15

pistettä. Kolme parasta: luonnontiedeaineissa Delight keräsi 14 pistettä ja Tonderai 12

pistettä; Christabel puolestaan kaupallisissa aineissa 10 pistettä. Makorokoto!

2. Uusia lapsia – lapsia kummien tarpeessa

Levita ja Seppo ovat kiertäneet haastattelemassa uusia avun tarpeessa olevia lapsia.

Tammikuussa olemme ottaneet 34 uutta oppilasta Dzikwan listoille; näistä 29 ala-

asteelle ja 5 yläasteelle. Tyttöjä on otettu 23 ja poikia 11.

Näin vuoden alussa meillä on siis vielä useita lapsia vailla omaa kummia – olisi hie-

noa, jos autat meitä hankkimaan uusia kummeja! Kysy lisää:

oili.wuolle@gmail.com

10

3. Dzikwa Culture Group maailmalla

Kulttuuriryhmän elämässä kääntyi aivan uusi lehti, kun Zimbabwe Tourism Authori-

ty/ZTA kutsui Dzikwan marimba- ja tanssiryhmän seniorit esiintymään Intiaan, Suraj-

kand International Crafts Mela festivaaleille 1.2.-15.2. Tämä ensimmäinen ulkomainen

esiintyminen on Dzikwalle valtavan upea saavutus ja kunnia! Ryhmä on jo soittanut ja

tanssinut avajaisissa sekä muina päivinä. Suosio on ollut hyvä.

4. Vieraita, vapaaehtoisia ja opiskelijoita

Toimintakeskuksessa on taas riittänyt vilskettä. Markku opettaa tuttuun tapaan alakou-

lulaisille käytännön atk-taitoja. Kummipari ”Hessut” selvittelivät tietokoneiden päivi-

tyssääntöjä ja nettiyhteyksien toimivuutta. Kysynnän kasvaessa alkaa olla yhä selvem-

pää, että Dzikwa joutuu hankkimaan toisen ZOL Wimax-laajakaistalaitteen. Investoin-

ti laitteeseen ei ole kallis – n.$300 - mutta käyttökustannukset /kk ovat luokkaa

$250. Nykyisen yhteyden olemme saaneet lahjoituksena ZOL:lta.

11

5. Metsänistutus- ja ympäristöhanke etsii itseään

Suomen ulkoministeriön

myöntämä hanketuki on nyt

päättynyt tälle erillishankkeel-

le. Vuosi 2016 huipentui jou-

lukuun alussa kansallisena

metsänistustuspäivänä 3.12.,

kun istutimme vajaan 200

Dzikwa lapsen kanssa lähes

5,000 puuntainta. Työ sujui

joutuisasti vapaaehtoisten ja

Binduran opiskelijoiden joh-

tamana. Hauskaa oli ja paljon

opittiin! Paikallinen radioka-

nava Star FM kävi paikan

päällä ja haastatteli osallisia

suorassa lähetyksessä. Saimme vapaaehtoinen Jussin kanssa radioaalloille paljon juttua

metsien merkityksestä ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnille sekä taloudelle.

Vuosi 2017 ja jat-

ko vaativat nyt

uuden otteen toi-

mintaan ja va-

rainhankintaan.

Vapaaehtoinen

Jussi on kampan-

joinut aktiivisesti

omissa verkos-

toissaan ja näyttää

siltä, että voimme

ylläpitää taimitar-

han perustoimin-

toja, kehittää he-

delmätarhaa ja huolehtia polttopuun kasvatuksesta. Sen sijaan esim. aktiivinen pelto-

metsäviljelyn koulutus jää pois, ellemme saa tähän toimintaan myönteistä päätöstä

Australian lähetystöltä. Näillä näkymin emme voi ottaa uutta opiskelijaryhmää Bindu-

ran yliopistosta elokuussa. Ideat ovat siis edelleen tervetulleita! Metsänistutus- ja ym-

päristöhankkeen tuen viite on 1135.

Terv. Oili & Seppo & kenttätiimi Dzikwa Trust Fund, Orphans' support with Friends of Dzikwa Society Dzikwa Centre, # 3147 Rujeko St. Dzivarasekwa 1, Tel: +263 772 210 855 or +263 772 403 485, Email: dzikwatrust@africaonline.co.zw, www.facebook.com/zimbabwenaidsorvot www.zim-orvot.org

Oili ja kenttätiimi

12

OLKILUOTO III. MILLOIN TUOTANTOON? RIITTÄÄKÖ

SÄHKÖ?

Veli Keijo Latvala kertoi esityksensä aluksi siirtyneen-

sä kokonaan Olkiluoto 3 -projektiin. Pitämässään esityk-

sessä 9.2.2017 veli Keijo totesi TVO:n Olkiluodon ydin-

voimalaitoksen tuotantovuoden 2016 olleen hyvän. Ko-

ko voimalaitoksen viime vuoden tuotanto parani edellis-

vuodesta ollen 14,35 TWh (miljardia kilowattituntia)

sähköä. Laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin oli 93,0

prosenttia. Olkiluodon tuulivoimalaitoksen tuotanto oli

puolestaan 0,0013 TWh ja käyttökerroin 14,5 prosenttia.

Tämä panee miettimään tuulivoiman tulevaisuutta, kos-

ka käyttökerroin jäi niin alhaiseksi.

PWR (Pressurized Water Reactor)

OL3:n reaktorissa on kaksi vesikiertoa: primääri- ja se-

kundääripiiri. Vesi ei kiehu reaktorissa suuren paineen vuoksi. Painevesireaktorin pri-

määripiirin kuumempi vesi saa alemmassa paineessa olevan sekundääripiirin veden kie-

humaan höyryksi, vaikka sekundääripiirin vesi ei kuumene yhtä kuumaksi kuin primääri-

piirin vesi. Kahden kierron

avulla estetään radioaktii-

visuuden eteneminen esi-

merkiksi turbiineille. Ra-

dioaktiivisuus pysyy pri-

määrikierrossa.

Pumput joutuvat lujille

koska veden virtaus reak-

torin läpi on 22 250 kg/s

eli noin 22 kuutiometriä

sekunnissa.

Olkiluoto 3 (EPR=European Pressurized Water Reactor)

Jäähdytteen lämpötila 300 – 330°C

Primääripiirin paine 150 bar

Lämpöteho 4300 MW

sähköteho 1600 MWe

Säätösauvoja 89

Polttoainenippuja 241 (aktiivinen pituus 4,2 m)

Uraanin kokonaismassa n. 128 t

Reaktorisydämen halkaisija lähes 4 m

13

Vertailun vuoksi alla on taulukko Loviisan vanhoista voimalaitosyksiköistä, jotka toimi-

vat samalla periaatteella.

Loviisan VVER (=venäläinen nimitys PWR:lle)

Reaktorin lämpöteho 1 500 MW

Reaktorin sähköteho 496 MW

Käyttöpaine 123 bar

Jäähdytteen lämpötila 300°C

Säätösauvojen lukumäärä 37

Polttoainenippujen määrä 313

Polttoainenipun massa n. 220 kg

Uraanin kokonaismassa 37,3 t

Olkiluoto kolmosen tuleva sähköntuotantoteho on 1600 MW. Se on suurempi kuin mi-

kään maailmassa nykyisin toimiva yksittäinen voimalaitosyksikkö. Osa valmistumiseen

liittyvistä vaikeuksista liittyy voimala suureen kokoon. Teknisesti olisi ollut edullisempaa

tehdä kaksi pientä yksikköä, mutta poliittisesti oli helpompi anoa lupaa vain yhdelle suu-

relle yksikölle. Itse sähkö tuotetaan yhdessä korkeapaine- ja kolmessa matalapainetur-

biinissa.

14

Vuosikausia alkuperäisestä aikataulustaan jäljessä olevan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan on,

TVO:n mukaan, määrä käynnistyä loppuvuodesta 2018. Reaktori on tarkoitus ladata

ydinpolttoaineella ensi kertaa alkuvuonna 2018. Viimeisten varmistusten jälkeen reaktori

käynnistettäneen loppuvuodesta 2018. Veli Keijon mukaan polttoaineen koekuljetuksia ja

-asennuksia on jo onnistuneesti tehty.

Riittääkö sähkö

Kysymys sähkön

riittävyydestä on

tähän asti liittynyt

kylmän aiheutta-

miin kysyntähuip-

puihin. Viimeksi

asiasta puhuttiin

tammikuussa 2016,

jolloin kulutus ylitti

reippaasti kotimai-

sen tuotannon. Ky-

seisen tammikuun

9. päivä sähkön ku-

lutus oli klo 17-18

välillä 15 100 me-

gawattia ja kotimai-

nen tuotanto 10 800 megawattia. Erotuksen, 4 300 megawattia Suomi toi naapurimaista.

15

Koko naapurimaiden välinen siirtokapasiteetti oli maksimikäytössä. Esimerkiksi yhden

ydinvoimayksikön alasajo tai yhden siirtoyhteyden katkeaminen olisi aiheuttanut sähkö-

pulan ja sitä kautta säännöstelyn tarpeen.

Toinen esimerkki on helmikuun lopulta 2017. Suomessa kului päiväsaikaan 12 000 me-

gawatin teho ja öisin 10 200 megawattia. Kesällä kulutus sahaa päiväaikaisen 9 000 me-

gawatin ja yön 7 000 megawatin välillä. Suomi näyttää tuovan sähköä koko ajan ulko-

mailta, lähinnä Ruotsista. Tässä ei välttämättä aina ole syynä Suomen vaillinainen säh-

köntuotantokyky, vaan tuontienergian edullisempi hinta.

Tuuli tuo haasteita

Huoli sähkön riittävyydestä ympäri vuoden liittyy tuulivoimatuotannon lisääntymiseen.

Tuulituotanto on vaihtelevaa ja vaikeasti ennustettavaa. Mitä isompi osuus sähköstä tuo-

tetaan tuulella, sitä enemmän tuulettomana aikana tarvitaan korvaavaa kapasiteettia tai

tuontia.

- pentti kuosmanen -

Rotaryhuumoria

Miksi olet noin mörkin näköinen?

- Kerroin eilen pojalleni kukistaja mehiläisistä.

- Mitäs pahaa siinä on?

- Hän puolestaan kertoi minulle vaimostani ja talonmiehestä.

Kaksi pojannaskalia tappeli bussissa ja kuski huusi:

- Ettekö te vintiöt voisi odottaa siihen asti, kun pääsette ulos bussista?

- Emme! Me emme mene samalle pysäkille.

Vuorineuvos sanoi kaverilleen kauppaneuvokselle lounaalla:

- Minun rouvani on palkannut minulle uuden sihteerin.

- Vai niin. Kenties blondin tai brunetin, vai ehkäpä punapään?

- Hän on aivan kalju.

- Hovimestari! Kutsukaa kokki tänne! Minä tosiaan haluaisin hiukan keskustella hänen

kanssaan!

- Valitettavasti se ei nyt käy. Hän meni juuri kadun toiselle puolelle ravintolaan.

- Mitä hän siellä tekee?

- Hän meni syömään päivällistään.

16

OPPISOPIMUSTOIMINTAA LOHJALLA

Timo Lehtinen vieraili kokouksessamme

9.3.2017 kertomassa oppisopimuskoulutuksesta

Lohjalla. Hän aloitti kertomalla oppisopimus-

toiminnan historiasta, joka on hyvin vanha.

Savitauluihin piirretyt asiakirjat kertovat en-

simmäisten oppisopimusten tehdyn jo nelisen-

tuhatta vuotta sitten. Muinaisen Mesopotamian

lainsäätäjä-kuningas Hammurabi (1792 - 1750

eaa.) on kahdessa lakipykälässään viitannut

työssä opettamiseen seuraavasti:

§188: "Jos käsityöläinen on ottanut pojan

kasvatikseen ja opettanut hänelle kätten-

sä työn (=ammattinsa), häntä ei voida

vaatia takaisin (eli adoptiota ei voida

purkaa)."

"§189: "Jos hän ei ole opettanut kättensä

työtä, niin kasvatti saa palata isänsä taloon."

Ammattikuntien historia Euroopassa keskittyy 1300- ja 1400-luvun Englantiin, Italiaan ja

Ranskaan. Järjestelmä laajeni Hansa-kaupan ja Baltian maiden kautta Ruotsiin 1500-

luvulla. Suomeen oppisopimustoiminta tuli1600-luvulla. Oppipojat ja kisällit oppivat kä-

sityöläisammatin olemalla töissä mestarien työpajoissa. Kisällikirjan saajalta edellytettiin

hyvän käytöksen lisäksi pyrkimystä kehittää itseään. Näitä avuja arvostetaan yhä tänäkin

päivänä.

Varsinaisesti oppisopimusta koskeva laki säädettiin Suomessa 1923. Säädökset ovat li-

sääntyneet 2000-luvulla. Nuorisoasteen koulutus ja aikuiskoulutus ovat niiden puitteissa

lähentyneet toisiaan. Nykyinen näyttötutkintojärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön

1994. Oppisopimus on työelämälähtöinen tapa opiskella ammatti. Se on tarkoitettu kai-

kille 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Oppisopimuksen avulla voi myös vaihtaa alaa,

saada todistuksen omasta osaamisesta, jatkaa loppuun kesken jääneet opinnot tai hankkia

lisäkoulutusta. Yritykselle oppisopimus on mahdollisuus kouluttaa juuri omiin tarpeisiin

sopiva uusi työntekijä tai antaa lisäkoulutusta nykyiselle henkilökunnalle. Yrittäjäkin voi

kouluttautua työn ohessa omassa yrityksessään.

Sopimuksen neljä osapuolta ovat 1) opiskelija (koulutettava työntekijä), 2) työnantaja, 3)

oppilaitos ja 4) oppisopimustoimija. Oppisopimusta varten opiskelija hankkii työpaikan,

joka solmii sopimuksen koulutuksen järjestäjän kanssa. Oppisopimuksessa työsopimus

on määräaikainen ja sen aikana työnantaja kouluttaa työntekijän.

Opiskelijaa ohjaa työpaikkakouluttaja, joka voi olla esimerkiksi esimies tai kollega. Op-

pisopimustoimija vastaa oppisopimuksen sopimusjärjestelyistä ja opetussuunnitelman

17

luomisesta yhdessä muiden osapuolten kanssa. Käytännön osaamista tukevat tietopuolen

opinnot opiskelija suorittaa oppilaitoksessa.

Kesto

Oppisopimusopiskelija tekee töitä vähintään 25 tuntia viikossa ja suorittaa toisen asteen

ammatillisen tutkinnon. Oppisopimuskoulutuksesta 80 prosenttia tapahtuu työpaikalla,

loput 20 prosenttia oppilaitoksessa tai verkossa.

Koulutus kestää 4–36 kuukautta. Yhden tutkinnon osan voi suorittaa noin neljässä kuu-

kaudessa. Perustutkinnon suorittaminen vie noin 2–3 vuotta, ammatti- ja erikoisammatti-

tutkinnon suorittaminen noin 1–1,5 vuotta.

Tutkinnot

Oppisopimuksella voi suorittaa 350 erilaista toisen asteen tutkintoa tai tutkinnon osaa.

Suorittamiseen tarvitaan nykyinen tai uusi työpaikka, jonka opiskelija hankkii itse. Oppi-

sopimuksella suoritettu ammatillinen perustutkinto sekä ammatti- ja erikoisammattitut-

kinnot antavat saman pätevyyden kuin ammattikoulu ja mahdollisuuden hakea ammatti-

korkeakouluun ja ylipisto-opintoihin.

Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, mikä vastaa kolmea vuotta.

Perustutkinnossa (PT) osoitetaan ammatillinen valmius. Ammatillisen perustutkinnon voi

suorittaa oppilaitosmuotoisena tai näyttötutkintona. Oppisopimusopiskelijat suorittavat

perustutkinnot pääsääntöisesti näyttötutkintoina.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot (AT ja EAT) ovat näyttötutkintoja, joissa ammatti-

taito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa oman alan työ-ja palvelutilanteissa. Ammatti- tai

erikoisammattitutkinnon kesto on noin 1–1,5 vuotta riippuen opiskelijan aiemmasta

osaamisesta.

Palkka

Oppisopimuksella kouluttautuva on määräaikaisessa työsuhteessa työnantajaan ja saa

työstä palkkaa. Oppisopimusopiskelijalle on maksettava vähintään työehtosopimuksen

mukaista palkkaa. Opiskelijalle kuuluvat työntekijän lakisääteiset oikeudet kuten oikeus

vuosilomaan, sairasajan palkkaan ja työterveyshuoltoon.

Työnantajalle maksetaan korvausta kouluttamisesta. Oppisopimustoimijan maksama kou-

lutuskorvaus lasketaan jokaisessa solmitussa oppisopimuksessa erikseen. Korvauksen

suuruus vaihtelee ja on 1–1000 €/kk. Työnantaja voi myös hakea palkkatukea työttömän

työnhakijan palkkaamiseen oppisopimuksella kotikunnan TE-toimistosta.

Oppisopimuskoulutuksessa olevalla on hieman parempi työsuhdeturva kuin muilla työn-

tekijöillä, koska työnantaja voi irtisanoa oppisopimuksen tuotannollisilla tai taloudellisil-

la perusteilla vain ammattioppilaitoksen luvalla. Toisaalta ammattioppilaitos voi irtisanoa

oppisopimuksen, jos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa kouluttaa opiskelijaa.

http://www.salpaus.fi/oppisopimus/oppisopimuksen-historiaa/Sivut/default.aspx

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppisopimus_Suomessa

18

Oppisopimuskoulutus Lohjalla on 1.1.2017 alkaen osa Luksian Työelämäpalveluita.

Se toimii osoitteessa Nummentie 12-14, Yritystalo Business Lohja 1.krs, LOHJA. Henki-

löstöä on 6: Michaela Berg ja Paula Lähteenkorva, koulutustarkastajat; Jonna Aro,

koulutussuunnittelija; Satu Danielsson ja Ritva Lappalainen, koulutussihteerit; Timo

Lehtinen, johtava koulutustarkastaja.

Kyseesä on oma tulosalue 2016 loppuun asti. Organisaatiouudistuksen myötä toiminta

siirtyi osaksi Luksian Työelämäpalveluita. Se on hyvä pohja järjestää oppisopimuspalve-

luita Länsi-Uudellamaalla ja hoitaa vastuullista Luksian viranomaistehtävää. 2016 ”liike-

vaihto” oli 2,2 miljoonaa € (n. 7% Luksiasta).

Oppisopimuskoulutuksessa Luksiassa aloittaa vuosittain opinnot noin 350 opiskelijaa ja

opintojaan suorittaa noin 800 opiskelijaa. Keskiarvo 20.1. ja 20.9.2016 oli noin 500 opis-

kelijaa: Ammatillisia perustutkintoja 165 opiskelijaa, Ammatti- ja erikoisammattitutkin-

toja loput. Opinnot päättyvät 99- prosenttisesti näyttötutkintoina tuottaen 100 erilaista

tutkintoa vuosittain. Oppisopimuksia nyt Länsi-Uudellamaalla yli 300 työpaikas-

sa/yrityksessä.

Yleisimmät tutkinnot/koulutukset mm. sosiaali- ja terveysalan perustutkinto/ Lähihoitaja,

Liiketalouden perustutkinto/Merkonomi, hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto

/ Kokki, tarjoilija, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto/Sähköasentaja, prosessite-

ollisuuden perustutkinto/Prosessinhoitaja, talotekniikan perustutkinto/Putkiasentaja, ra-

kennusalan perustutkinto/Talonrakentaja, liikunnanohjauksen perustutkin-

to/Liikuntaneuvoja, myynnin ammattitutkinto, laitoshuoltajan ammattitutkinto, lä-

hiesimiestyön ammattitutkinto, yrittäjän ammattitutkinto, johtamisen erikoisammattitut-

kinto, tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto.

Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen koulutusmuoto, josta sovitaan työnanta-

jan, opiskelijan ja koulutuksen järjestäjän (Luksian oppisopimuskeskuksen) kesken

oppisopimuksessa (ainan

kirjallinen sopimus).

Tutkinto suoritetaan

yleensä näyttötutkintona

tutkintotilaisuuksissa

”näytöillä”. Se perustuu

määräaikaiseen tai toistai-

seksi voimassa olevaan

työsuhteeseen ja opiskeli-

jan opintojen henkilökoh-

taistamiseen sekä valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin. Kaikki ammatilliset tutkinnot

voi suorittaa oppisopimuskoulutuksina: Ammatilliset perustutkinnot, Ammattitutkinnot,

Erikoisammattitutkinnot. Sopimus voidaan solmia myös yrittäjille ja viranhaltijoille.

Oppisopimuskeskuksen rooli palvelee hakijoita, opiskelijoita, työpaikkaohjaajia ja työn-

antajia oppisopimuskoulutusasioissa. Se hyväksyy koulutuspaikan, solmii ja hyväksyy

oppisopimukset, valvoo, hallinnoi, koordinoi, rahoittaa (OKM) ja on vastuussa kokonai-

19

suudesta. Oppisopimuskeskus henkilökohtaistaa ja suunnittelee opinnot oppilaitoksessa

ja työpaikalla yhdessä oppilaitoksen vastuukouluttajan ja työnanta-

jan/työpaikkakouluttajan kanssa. Keskuksen tehtävä on yhteydenpito opiskelijoihin, työ-

paikkakouluttajiin ja työnantajiin ja oppilaitosten vastuukouluttajiin. Se hankkii tietopuo-

lisen koulutuksen sekä tutkintotilaisuudet ja maksaa maksuja ja korvauksia opiskelijoille

sekä työnantajille.

Henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa myös opiskelijan aiemmat opinnot ja aiempi

osaaminen huomioidaan, on opintojen henkilökohtaistamista. Silloin tehdään suunnitel-

mat tietopuolisista opinnoista (oppilaitos), suunnitelmat työssä oppimisesta (työpaikka) ja

suunnitelmat tutkintotilaisuuksista (työpaikalla tai oppilaitoksessa).

Oppisopimuskoulutuksen tulevaisuus on vaakalaudalla. Uusi toimintalaki ja uusi rahoi-

tuslaki ammatilliseen koulutukseen astuvat voimaan 1.1.2018 alkaen. Rahoitusleikkauk-

set jatkuvat ammatillisessa koulutuksessa (Ei oppisopimuskoulutuksessa!). Sen seurauk-

sena vuosina 2017 ja 2018 leikataan yhteensä noin 20% ammattikoulujen tuloista, joka

aiheuttaa jatkuvia YT-neuvotteluja ja irtisanomisia monissa ammatillisissa oppilaitoksis-

sa. Ammatillisen koulutuksen ”reformi” ja Hallituksen lakiesitys on ollut vasta lausunto-

kierroksella. Lakiesityksessä on paljon hyvää, mutta myös erittäin huolestuttavia asioita

oppisopimuskoulutuksen järjestämiselle. Tulevaisuus on tällä hetkellä hyvin epävarma.

Oppisopimuskoulutus varmaankin selviytyy tästäkin, kun on pysynyt elossa jo kohta

4000 vuotta.

Näin päätti Timo Lehtinen oman esityksensä toiveikkain ajatuksin.

- pentti kuosmanen -

- Tohtori, olen huolissani pojastani. Hänellä on tapana nostella kaupungilla kaikkien nais-

ten hameenhelmoja.

- Ei kannata huolestua. Pojat ovat poikia. Se menee ohi iän karttuessa.

- Sitähän minä olen jo kauan yrittänyt vakuuttaa hänen vaimolleenkin.

- Miksi raumalaiset eivät koskaan kutsu presidenttiä vierailulle?

- Koska silloin heidän täytyisi soittaa Porilaisten marssi.

- Epäoikeudenmukaista! Formulakuski tienaa satojatuhansia eikä maksa veroja.

- Mutta sehän saakin kilometrikorvauksia.

20

VIRKKALAN URHEILULIIKE

Virkkalan Urheiluliikkeen on perustanut

Jarl Westerholm 12.3.1943. Vuodesta

1968 Bo-Eric Westerholm jatkoi isänsä

jälkeen yrityksen vetäjänä. Keväällä 2008

Virkkalan Urheiluliike täytti 65 vuotta ja

silloin Mikael Westerholm ja hänen vai-

monsa Susanne siirtyivät omistajiksi.

”Olemme erikoistuneet polkupyöriin, pien-

koneisiin ja mopoihin. Näihin tuotteisiin

löydät meiltä kattavan varaosa- ja tarvike-

lajitelman. Kuntoiluvälineet kuuluvat myös

tuotteisiimme.” Omistajien lisäksi liikkees-

sä työskentelee huoltomies.

Kyllä liike olikin tuossa vaiheessa pullol-

laan erilaisia polkupyöriä. Pöydälle nostet-

tiin mm. edustuksessa oleva Lapierre

maantiepyörä. Siinä on jo sähkövaihteet

helpottamassa pyöräilijän menoa. Painokin lienee vain kahdeksisen kiloa. Paljonkevyem-

pää pyörää ei normaalisti valmisteta, vaikka teknisesti voitaisiin päästä ehkä 3 kiloon op-

timoimalla joka ikisen osan paino.

21

Lisäksi meille esiteltiin akkukäyttöinen ketjusaha. Se on kuulemma tämän päivän hitti-

tuote harvoin moottorisahaa tarvitseville. Hiljaisena ja pakokaasuttomana sitä suosivat

erityisesti rakennusalan ammattilaiset.

Automaattinen ruohon leikkuu yleistyy hurjaa vauhtia. Siinä on kesän varma menestyjä.

Laitteen ohjauslanka käydään asentamassa asiakkaan pihaan ja kone ohjelmoidaan. Laite

leikkaa uutterasti nurmikon säädettynä aikana ja vetäytyy automaattisesti latausasemaan.

Vallan hurja lupaus oli 45-asteen kaltevuudessa toimiva leikkuri. Ainakin märällä ruohol-

la se tuntuu mahdottomalta.

Oli todella mielenkiintoista tutustua liikkeen valikoimiin. Palvelu pelaa varmasti ja asi-

akkaaseen suhtaudutaan ystävällisesti.

- pentti kuosmanen -

Rotaryhuumoria

Rokkari heräsi aamulla motellihuoneessaanja kysyi rumpalilta:

- Oletko jo saanut aamiaista?

- En vielä pisaraakaan.

Vanhempi neiti-ihminen tuli Alkoon ostamaan viiniä. Kun hänen oli vaikea päättää, mitä

ostaa, myyjä yritti auttaa:

- Minkä kanssa te aiotte sitä nauttia?

- Putkimiehen kanssa.

22

KUULUMISIA STRASBOURGISTA

Veli Roger Weintraub kertoi 23.3.2017 kokoomusryhmän matkasta EU-parlamentin

toiseen kokoontumispaikkaan Strasbourgiin. Ryhmän oli kutsunut paikalle euroedustaja

Sirpa Pietikäinen. Veli Roger kertoi

ryhmän vierailleen ensin Euroopan ih-

misoikeustuomioistuimessa (EIT). Se on

Strasbourgissa toimiva ylikansallinen

tuomioistuin, joka valvoo Euroopan ih-

misoikeussopimuksen noudattamista.

Veli Roger pääsi istumaan tuomaripöy-

dän taakse kuvattavaksi. Sieltä ryhmä

siirtyi EU:n toimistopalatsiin, jossa

ryhmä kuvattiin lippurivistön edessä.

Muutaman tunnin opastetun kierroksen jälkeen ryhmä pääsi kaupungissa oman halunsa

mukaan. Strasbourg on vanha kaupunki; sen historian katsotaan alkaneen vuonna 12 en-

nen ajanlaskun alkua, roomalaisten rakentamasta sotilasleiristä. Tänään Strasbourgissa on

asukkaita noin 260 000. Strasbourg sijaitsee Itä-Ranskassa, Alsacen maakunnassa (sak-

23

saksi Elsass). Kaupunki on viljavalla tasangolla, jota rajaa lännessä Vogeesien vuoristo.

Idässä Saksan puolella on kuuluisa Schwartzwald. Veli Roger näytti mielenkiintoisa ku-

via vanhan kaupungin nähtävyyksistä ja rakennusten yksityiskohdista.

Rotaryhuumoria

Espoossa on lampi, joka on niin ankarasti rauhoitettu, että kalastuskieltoa vartioimaan oli

varta vasten palkattu kalastuksenvalvoja. Vartija kierteli lampea ja etsi katseellaan merk-

kejä salakalastuksesta. Yhtäkkiä lammelta johtavalla polulla häntä vastaan tuli Lasse kori

kädessään. Vartija katsoi Lassea ja ärähti:

- Mitä korissanne on? Näyttäkää!

Lasse näytti. Kori oli puolillaan sätkiviä ahvenia. Vartija haukkoi hetken henkeään ja mu-

risi sitten:

- Tästä saatte suuret sakot ja joudutte ehkä tiilenpäitä lukemaan. Tällä lammella kalasta-

minen on äärimmäisen jyrkästi kielletty. Lasse räpytteli kirkkaita sinisiä silmiään ja sa-

noi:

- En minä täällä kalastamassa ole ollut. Nämä ovat minun lemmikkikalojani.

- Lemmikkikaloja?

- Niin. Joka ilta minä tuon nämä lemmikkikalani tänne lammelle ja päästän ne uimaan.

Siellä ne sitten iloisina polskivat ja hyppivät puolisen tuntia. Sitten kutsun ne takaisin ko-

riin ja menemme kotiin.

- Taidat laskea luikuria.

- En taatusti laske. Voin näyttää, miten se käy.

- Näyttäkää sitten. Mutta ei mitään metkuja eikä äkkinäisiä liikkeitä sitten.

Lasse asteli vartijan kanssa lammen rantaan ja laski kalat veteen. Vikkelästi ne vilahtivat

syvyyksiin. Lasse ja vartija seisoivat vaiti lammen rannalla. Lopulta vartija sanoi:

-No?

-No mitä?

- Miksette kutsu kaloja takaisin?

- Mitä kaloja?!

- Niitä teidän lemmikkikalojanne, jotka juuri laskitte veteen.

- Lemmikkikaloja! Mitään noin älytöntä en ikinä ole kuullut.

Eikö ole kummallista, että joku jääkiekkoilija tienaa kymmenen kertaa enemmän kuin

filosofian professori?

- Miten niin? Oletko joskus kuullut tuhansien ihmisten mylvivän filosofian luennolla?

Isä kertoi tyttärelleen, että hänen nuoruudessaan tytöt osasivat vielä punastua. Tytär kat-

soi isäänsä ja huudahti:

- Millaisia juttuja sinä heille oikein kertoilit?

24

Rotary palvelee ihmiskuntaa