hallberg, lin: tallilla tapahtuu, sinttu (tammi)
DESCRIPTION
Huippusuositun ponisarjan kymmenes osa!TRANSCRIPT
On ihanaa istua auringonpaisteessa, kun molempien tyttöjen vierellä seisoo ruohoa hamuava poni. – Me selvittiin ihan itse. Me ei tarvita enää isojen tyttöjen apua.
V ihdoinkin Elina on saanut oman hoitoponin ja saa olla tallilla melkein
aina! Vanhan Atle-ponin hoitaminen on hauskaa – vaikka tietenkin Elina kaikkein mieluiten hoitaisi Sinttua! Tallityttöjen arki on tapahtumarikasta, siihen mahtuu niin ilonaiheita kuin murheitakin. Onneksi vastoinkäymiset voivat joskus kääntyä parhain päin.
Tallilla tapahtuu, Sinttu on kymmenes kirja ponitytöt valloittaneessa sarjassa, joka kertoo Elinasta, hänen lempi- ponistaan Sintusta ja kodikkaasta Siltakylän tallista.
TALLILLA TAPAHTUU,
Margareta N
ordqvist TA
LL
ILL
A T
AP
AH
TU
U, S
INT
TU
ISBN 978-951-31-7024-0
Tämän kirjan omistaa:
Ruotsinkielinen alkuteos: Äntligen, SiggeFirst published by Bonnier Carlsen Bokförlag, Stockholm, Sweden
Published in the Finnish language by arrangement with Boniner Group Agency, Stockholm, Sweden
Teksti © Lin Hallberg, 2012Kuvat © Margareta Nordqvist, 2012
Painettu EU:ssaISBN 978-951-31-7024-0
Lin Hallberg – Margareta Nordqvist
Sinttu-kirjatMaailman ihanin Sinttu
Torstaina nähdään, SinttuHieno hyppy, Sinttu
Aprillia, SinttuKiva leiri, SinttuSinttu on paras!
Suuri seikkailu, SinttuÄlä pelkää, Sinttu!Yli esteiden, Sinttu
Tallilla tapahtuu, Sinttu
Sinttu – Heppafanin oma kirja
Eppu-kirjatEppu etsii kotia
Eppu tulee taloon
Lin Hallberg • Margareta Nordqvist
Suomentanut Marvi Jalo
Kustannusosakeyhtiö TammiHelsinki
TALLILLA TAPAHTUU,
Sisällys
Siltakylän hoitajat ............................................................................... 7
Tenavaratsastus................................................................................... 21
Sunnuntaipäivä tallilla ....................................................................37
Mustikkakisat ..................................................................................... 54
Palkintoruusuke .................................................................................70
Katrilli ..................................................................................................... 80
Samiran suru ....................................................................................... 93
Atle ja kevätruoho ............................................................................103
Atle-parka ............................................................................................. 123
Omatunto soimaa ............................................................................. 137
Se kaikkein kauhein asia .............................................................. 148
Siltakylän hoitajat
Elina on päässyt hevosenhoitajaksi
Siltakylän tallille. Viimeinkin hän saa olla
muiden hoitajien joukossa ja hääriä tallilla
melkein koko ajan. Elina olisi mieluiten
ottanut hoitoponikseen lempparinsa Sintun,
mutta toistaiseksi hänen hoiviinsa on
uskottu vain Inkan vanha poni Atle.
Atle on musta. Otsatukan alla karva on
aivan harmaata, melkein valkoista. Inka sai
Atlen omakseen jo kahdeksanvuotiaana. Silloin
Atle oli neljän vanha. Siitä pitäen nämä kaksi
7
ovat olleet erottamattomat. Inka sanoo, että
tuskin enää muistaakaan aikaa, jolloin hänellä
ei vielä ollut Atlea. Nyt Atle on jo 31-vuotias.
– Papparainen, joka haluaa määrätä
kaikesta, Inka sanoo.
Elina ei ole varma, haluaako Atle hoitajaa
ensinkään. Se näyttää vanhalta ja väsyneeltä,
kun Elina taluttaa sen laitumelta talliin.
Joinain päivinä se ontuu oikeaa etujalkaansa,
toisina vasenta. Oikeasti se vain teeskentelee.
Halutessaan se kykenee kyllä hyppimään
ympäri laidunta kuin
pahin varsaveijari.
– Atlella alkaa
jo muistikin
pettää, Inka
vitsailee, kun
Atle unohtaa,
kumpaa
jalkaa sen
piti ontua.
Atlen karsina on pikkutallissa.
Muut hoitajat ovat kateellisia Elinalle.
Hekin haluaisivat samanlaisen ylellisen
erityiskarsinan omalle hoitoponilleen. Silti
Elina toivoo, että Atle asuisi tallin isolla
puolella pilttuussa. Pikkutallissa tuntuu
monta kertaa vähän yksinäiseltä. On vähän
ikävää, kun kuulee muiden äänet, mutta ei
saa selvää heidän sanoistaan.
Elina on vienyt omat hoitovälineensä
tallille. Harjat ovat täynnä pitkiä mustia
jouhia. Kaikilla tallin hevosilla on nyt
karvanlähtöaika. Sintustakin irtoaa suuria
tukkoja valkoista karvaa. Atlen sukiminen
on vaikeampaa kuin muiden. Inka sanoo
sen johtuvan vanhuudesta. Vanhan ponin
karvasta tulee jotenkin karkeampaa ja
pidempää. Yleensä talvikarvaa jää Atlen
mahan alle pitkälle kesään. Atle ei myöskään
10
tule niin kiiltäväksi kuin muut hevoset. Ei
auta, vaikka Elina harjaisi kuinka paljon.
Elinan kaverien Hannan, Maikin ja Annin
mielestä Elinasta on tullut tylsimys. Hän ei
halua enää tehdä mitään kivaa koulun jälkeen,
vaan viettää kaiken vapaa-aikansa tallilla.
– Kyllähän tekin voitte ruveta hoitajiksi,
Elina sanoo.
– Joo, sitten kun täytetään kymmenen,
Maikki tuhahtaa.
– Jos sitten joku poni on vapaana, Hanna
huokaa.
– Jos meitä huvittaa, Anni sanoo.
Siltakylän tallilla kaikkien hoitajien pitää
olla vähintään kymmenvuotiaita. Elina on
vasta yhdeksän ja puoli, mutta hän onkin
saanut erivapauden. Se tarkoittaa, että hän on
Inkan mielestä jo kyllin pätevä hoitajaksi.
Elinan paras hoitajakaveri Roosa on jo
täyttänyt kymmenen. Hän hoitaa Sappoa, joka
on Sintun ja Samin pikkuveli. Roosa ja Elina
12
pitävät nykyisin aina yhtä. Se harmittaa
joskus Maikkia. Silloin hän haukkuu Elinaa
sakinpetturiksi. Eikö juuri Elinan ja Maikin
pitänyt olla parhaat kaverukset keskenään?
– Sullahan on se tanssiharrastus, Elina
sanoo. – Ja kyllä sä tiedät, että mä haluan
olla tallilla.
Siltakylän tallilla tapahtuu aina jotain
jännittävää. Näin keväälläkin on paljon
kivaa tiedossa. Istuessaan satulahuoneessa
eväitään syömässä hoitajat juttelevat
keskenään kaikista tulevista tapahtumista.
– Tänään Inka aikoo julkaista Mustikka-
kisojen osanottajalistan, Jossu sanoo.
– Aiotko sä osallistua? Elina kysyy.
– Joo, mutta en Sintulla, Jossu vastaa.
– Me ollaan jo liian isoja ja painavia
hyppäämään esteitä shettiksillä, Linda
huokaa.
13
– Mä olen varannut itselleni Korintin, Jossu
sanoo sillä lailla omahyväisesti kuin vain Jossu
osaa.
Elina tietää, että Korintti on se Alastalon
ratsastuskoulun hevonen, josta Jossu tykkää
eniten. Mustikkakisat pidetään juuri Alastalossa.
– Meinaatko sä ruveta Korintin hoitajaksi?
Elina kysyy.
– Se ei kuulu sulle, Jossu tiuskaisee.
– Älä nyt viitsi olla tuollainen koko ajan,
Linda sanoo. – Eihän Elina sille mitään voi, että
sä olet jo kasvanut liian isoksi Sintulle.
– No ei Elinan tarvi siitä koko ajan jankuttaa,
Jossu sanoo.
– Eihän Elina jankuttanutkaan, Linda väittää.
– Hän vain kysyi Korintista.
Lindan ja muiden isojen tallityttöjen puheet
eivät tee Jossuun mitään vaikutusta. Hän on
melkein aina vihainen Elinalle. Jossua keljuttaa,
14
sen Elina tietää hyvin. Hän ymmärtää, miten
kauhealta Jossusta täytyy tuntua, kun ei voi
enää kauan käydä Siltakylän tallilla.
Siitä huolimatta Jossun puheet
harmittavat Elinaa.
Kun kaikki ovat lähteneet hoitamaan
lemppareitaan, Elina vajoaa istumaan
Atlen karsinan oljille. Hän nojaa selkänsä
käytävän puoleiseen seinään, jotta kukaan
ei näe hänen itkuaan. Hän toivoo pikkuisen,
vain ihan vähän, että Jossulle tapahtuisi
jotain kamalaa.
Atle pureksii heiniään. Se sulkee silmänsä
ja kuuntelee Elinan itkua. Tallikissa Mosse
hyppää Elinan polvelle. Se kehrää ja
puskee Elinaa päällään. Mosse asuu Atlen
karsinassa. Kylmällä ilmalla se nukkuu Atlen
selän päällä. Lämpimällä säällä se makaa
ikkunalla ottamassa aurinkoa. Nyt Elina
silittää Mossen silkkistä karvaa.
– Ällöttävä tyyppi, Elina nyyhkii, kun
Mosse hieroo päätään hänen kättään vasten.
Elina ei haluaisi enää koskaan nähdäkään
Jossua. Eikä ikinä lähteä pois Mossen
karsinasta. Sitten hän kuulee Roosan
avaavan karsinan oven ja kuivaa kiireesti
kyyneleensä.
17
– Inka laittoi taululle listan Mustikkakisan
osanottajista!
Roosa kiskoo Elinan ylös lattialta.
– Älä välitä Jossusta, Roosa lohduttaa.
– Kaikkien mielestä Jossu on ihan sekopää.
Isot tytöt seisovat jo ilmoitustaulun edessä.
He lukevat ääneen listaa, jonka Inka on
kiinnittänyt taululle.
– Nyt kyllä joku munaa itsensä täydellisesti!
Jossu tirskuu.
Inkan ei ole tarkoitus kuulla Jossun sanoja,
mutta hän kuulee kuitenkin.
– Täällä ei kukaan munaa itseään! Inkan
ääni on ankara. – Jos jollekin meidän tallimme
ratsastajalle tulee ongelmia, niin me kaikki
autamme häntä. Eikö niin?
Viimeiset sanat on osoitettu suoraan Jossulle,
mutta Jossu vain tuijottaa itsepäisesti lattiaa.
18
– Totta kai me autetaan, Linda
sanoo Jossun puolesta.
– Jos mä ehdin, Jossu
mumisee.
– Älä sano noin, Sara
huomauttaa. – Olethan sä
edelleen yksi meidän
tallin hoitajista.
Roosa kiskoo Elinan ilmoitustaulun
luokse, mutta listalle kirjoitetut sanat
sumenevat hänen silmissään. Hän ei saa
niistä selvää.
– Mun ekat estekisat! Roosa kiljuu
onnesta ja osoittaa omaa nimeään. – Mä
sain Sappo-pollen!
Silloin Elina näkee oman nimensä Roosan
nimen yläpuolella. Samalla rivillä, missä
lukee Elina... lukee Sinttu!
20
Tenavaratsastus
Lauantaisin Siltakylän tallilla ratsastavat
aloittelijat. Silloin Elinan pikkusisko
Linneakin pääsee ratsastamaan. Hoitajien
töihin kuuluu pikkulasten auttaminen tallissa
ja ponien taluttaminen ratsastustunneilla.
Atle ei mene koskaan tunneille, mutta
Elina auttelee silti muita. Jos joku hoitajista
sairastuu tai ei pääse tallille, Elina toimii
sijaisena.
Linnea rakastaa ratsastamista. Hän herää
lauantaiaamuisin tosi aikaisin, koska odottaa
21
ratsastustuntia niin kovasti. Linnea laukkaa
herättämään Elinan. Sitten hän esittää tuhat
kysymystä jo ennen kuin Elina on edes herännyt.
– Minkä ponin mä mahdan saada tänään?
Elina nostaa peittoa, jotta Linnea pääsee
ryömimään sen alle.
– En mä tiedä... Elina mumisee unisena.
– Niin mutta minkä luulet? Linnea jankkaa.
22
– Varmaan Bacardin, Elina haukottelee.
– Bacardin?
Linnea poukahtaa istumaan. Hänen
vaalea tukkansa on pörrössä. Siniset silmät
tuijottavat hämmästyneinä. Bacardi on Inkan
iso estehevonen. Se on ainakin kaksi kertaa
niin korkea kuin Linnea.
– No et tietenkään saa Bacardia, Elina
huokaa. – Kai sä sen tajuat itsekin?
– Niin mutta mä haluun ratsastaa
Bacardilla, Linnea murjottaa.
Linnea ei pidä siitä, että Elina huijaa.
– Sä haluat aina leuhkia tiedoillasi, Linnea
vänkkää.
– Olenhan mä neljä vuotta vanhempi kuin
sinä, Elina huokaa. – Mä olen jo ratsastanut
neljä kautta Siltakylässä.
Linnean mielestä Elina on tyhmä. Hän ei
tule paremmalle tuulelle, ennen kuin Elina
On ihanaa istua auringonpaisteessa, kun molempien tyttöjen vierellä seisoo ruohoa hamuava poni. – Me selvittiin ihan itse. Me ei tarvita enää isojen tyttöjen apua.
V ihdoinkin Elina on saanut oman hoitoponin ja saa olla tallilla melkein
aina! Vanhan Atle-ponin hoitaminen on hauskaa – vaikka tietenkin Elina kaikkein mieluiten hoitaisi Sinttua! Tallityttöjen arki on tapahtumarikasta, siihen mahtuu niin ilonaiheita kuin murheitakin. Onneksi vastoinkäymiset voivat joskus kääntyä parhain päin.
Tallilla tapahtuu, Sinttu on kymmenes kirja ponitytöt valloittaneessa sarjassa, joka kertoo Elinasta, hänen lempi- ponistaan Sintusta ja kodikkaasta Siltakylän tallista.
TALLILLA TAPAHTUU,
Margareta N
ordqvist TA
LL
ILL
A T
AP
AH
TU
U, S
INT
TU
ISBN 978-951-31-7024-0
vastoinkäymiset voivat joskus kääntyä
Tallilla tapahtuu, Sinttu on kymmenes kirja ponitytöt valloittaneessa sarjassa, joka kertoo Elinasta, hänen lempi-ponistaan Sintusta ja kodikkaasta